Suvi Ahlfors 32 vuoden kokemuksella!
OMAKOTITALO
Lue tuoreimmat uutiset osoitteessa
www.etela.com
OMAKOTITALO
Fullständig begravningsservice sedan 1912
Virkkala
111/137,5 m² Mustio
4 h, k, 2 x wc, kph, s, var., at, autokatos. 1974 rak. 1½krs Siporex-talo. Käyttövesiputket uus. 2010, ikkunat uusittu, ilmalämpöpumppu 2010. Oma 741 m² tontti, aidattu piha. ET E2013. Hp. 95.000 €.
7 h, avokeittiö, s, kph, 2 x wc, khh. Upea kahden kerroksen koti idyllisessä ruukkimaisemassa. Autotalli 43 m². Maalämpö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Rv. 2016. Oma t. 1552 m². ET C2013. Hp. 399.000 €.
Suvi Ahlfors Oy LKV
Tammisaarentie 9, 10300 Karjaa
161/204 m²
KARIS
ekenäs
HANgö
ingå, sjundeå
Köpmansg. 18, 044 509 1817 Boulevarden 9, 044 509 1819
Puh. 0500 505 838
Gustav Wasas g. 14, 044 509 1818 044 509 1817
DEJOUR 24 h 0400 473 391
suvi.ahlfors@kotikone.fi
Katso muut kohteemme www.suviahlfors.fi
Nro 1 Torstaina tammikuun 5. pnä 2023
.
Joddböle valikoitui terästehtaan ja vedyn tuotantolaitoksen sijoituspaikaksi
Neljän miljardin euron hanke suunnitteilla Inkooseen, jopa 1 200 uutta työpaikkaa (Inkoo) Norjalaisyhtiö Blastr Green Steel suunnittelee rakentavansa nk. vihreää terästä tuottavan tehtaan ja integroidun vedyn tuotantolaitoksen Inkooseen. Blastr on tehnyt aiesopimuksen alueet omistavan Fortumin kanssa Joddbölen teollisuusalueen hyödyntämisestä. Suunnitellun investointihankkeen arvo on peräti noin neljä miljardia euroa. Uusi laitos työllistää käyttövaiheessa jopa 1 200 henkilöä. Tuotannon on suunniteltu alkavan vuoden 2026 lopulla, Business Finland tiedottaa. -Olen erittäin tyytyväinen, että pitkään työstetyn projektin sijaintipäätös on nyt vahvistettu. Blastrin päätös sijoittua Inkooseen on osoitus suomalaisen teollisuuden ja infrastruktuurin kilpailukyvystä. Suomi on erinomainen paikka hiilineutraalille teollisuudelle ja vähähiilisen teräksen valmistukseen. Meillä on vahva ja luotettava sähköverkko, hyvät olosuhteet päästöttömälle energiantuotannolle ja toimiva logistiikka, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.
Suurimpia teollisuusinvestointeja Suunnitteilla oleva hanke parantaa Lintilän mukaan entisestään Suomen kilpailukykyä, vahvistaa osaamista ja luo tämän lisäksi runsaasti työtä ja hyvinvointia. Samalla se tukee Suomen ja EU:n ilmasto- ja hiilineutraaliustavoitteita. Vähähiilistä terästä tuottava tehdas vedyn tuotantolaitoksen kanssa on yksi suurimmista tähän asti Suomeen suunnitelluista teollisuusinvestoinneista ja samalla myös mahdollisista työllistäjistä. -Se on merkittävä myös eurooppalaisen teollisuuden kannalta vihreän siirtymän mahdollistajana. Blastrin tulo Suomeen on pohjoismai-
sen yhteistyön tulos. Hanke kiihdyttää samalla vihreään siirtymään liittyvien innovaatioiden kehittämistä ja muita investointeja, Invest in Finlandin Cleantech Industry -toimialajohtaja Markku Kivistö sanoo. Invest in Finland kuuluu Business Finlandiin, joka tarjoaa innovaatiorahoitusta ja kansainvälistymispalveluita sekä edistää investointeja Suomeen. Invest in Finland auttaa ulkomaisia yrityksiä löytämään liiketoimintamahdollisuuksia Suomesta. Blastr Green Steel -yhtiön odotetaan kasvavan jatkossa yhdeksi suurimmista start up -teollisuusyrityksistä Pohjoismaissa. Vuonna 2021 perustettu Blastr kuuluu pohjoismaiseen Vanir Green Industries -investointiyhtiöön.
Infrastruktuuri, sähköä ja myös syväsatama Blastr Green Steelin toimitusjohtaja Hans Fredrik Wittusen toteaa Business Finlandin tiedotteessa Suomen olevan ihanteellinen paikka yhtiön hankkeelle. Suomella on hänen mukaansa kunnianhimoinen vähähiilisyystavoite, vihreää teollisuutta tukevat ja ennustettavat olosuhteet, fossiilivapaata energiaa ja korkeasti koulutettua työvoimaa. -Inkoo valikoitui olemassa olevan infrastruktuurinsa ja saatavilla olevan puhtaan sähkön ansiosta. Jäästä vapaa syväsatama mahdollistaa vähähiiliset kuljetukset ympäri vuoden ja pääsyn lähellä oleville Euroopan markkinoille, Wittusen perustelee. Joddbölen alueen on todettu jo aiemmin olevan Suomen parhaita sijoituspaikkoja esimerkiksi palvelinkeskuksille mm. alueen vahvan sähkö- ja jäähdytysinfran ansiosta. Fortum sai runsaat kaksi vuotta sitten päätökseen tuhannen megawatin
Hiilivoimala katosi maisemasta jo runsaat kaksi vuotta sitten, mutta Fingridin voimalinjat ovat siellä edelleen.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (oik.) vieraili Inkoon syväsatamassa marraskuun puolivälin paikkeilla, jolloin valmisteltiin vielä LNG-terminaalilaivan saapumista. Nyt Lintilä, kunnanjohtaja Robert Nyman (kesk.) ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Henrik Wickström iloitsevat samalle alueelle suunnitteilla olevasta miljardiluokan tehdashankkeesta. hiilivoimalan purku-urakan. Yhtiö ilmoitti vuoden 2020 keväällä pyrkivänsä ”kierrättämään” laitoksen ohella myös vanhan voimalaitosalueen ja Fortum on tehnyt töitä löytääkseen alueelle uutta teollisuutta ja työllistäjiä. Hiilivoimalaitoksen jäähdytystunnelit katettiin purkutöiden yhteydessä ja alueelle jäi myös Fingrid Oy:n kytkinkenttä voimalinjoineen, öljysäiliöt, hiilikenttä ja syväsatama, johon ankkuroitiin vastikään suuri LNG-kaasuterminaalilaiva turvaamaan Suomen kaasutoimituksia pitkälle tulevaisuuteen.
energiainfrastruktuurin ja teknologiaratkaisujen, kuten tuuliturbiinien rakentamisessa, rakennus- ja autoteollisuudessa sekä kuluttajatuotteiden valmistuksessa. Sen kysynnän odotetaan kasvavan yksin Euroopassa 50 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä, mikä vastaa kolmasosaa nykyisestä teräksen kysynnästä. Inkoon tehtaalla on määrä valmistaa kaksi ja puoli miljoonaa tonnia kuuma- ja kylmävalssattua vihreää terästä vuodessa.
-Olemme sitoutuneet vähentämään hiilidioksidipäästöjä terästeollisuudesta, sillä se on yksi maailman suurimmista päästöjen aiheuttajista. Aiomme vähentää Inkoossa tuotetulla vihreällä teräksellä hiilidioksidipäästöjä 4,6 miljoonalla tonnilla vuodessa, mikä vastaa kaikkien henkilöautojen vuosittaisia päästöjä Suomessa, toimitusjohtaja Wittusen kertoo tiedotteessa. Yhtiön tavoitteena on myös turvata merkittävä osa sähkön tarpeesta suoraan tai epäsuorasti omistamistaan tuulivoimapuistoista. Blastrin mukaan hanke tuo myös positiivisia vaikutuksia koko alueelle ja yhtiö aikoo käydä aktiivista vuoropuhelua ja tehdä tiivistä yhteistyötä paikallisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Gasgrid Finland selvittää parhaillaan eteläisen Suomen vetyverkon kehittämistarpeita.
”Suuri päivä Inkoolle ja koko Suomelle” Inkoon kunnanjohtaja Robert Nyman on ylpeä siitä, että Inkoo valikoitui uuden hankkeen sijaintipaikaksi. -Hankkeella on valtava vaikutus pienen Inkoon yhteiskuntarakenteeseen. Se edistää kunnan infrastruktuurin ja palveluiden kehitystä ja investointeja hyödyttäen koko alueen elinvoimaisuutta. Teemme osaltamme kaikkemme, että hanke toteutuu ja että voimme vastata tarpeisiin, Nyman sanoo. Inkoon kunnanhallituksen puheenjohtaja Henrik Wickström (r), joka vihjaili jo viime viikolla uusista vihreän siirtymän investoinneis-
ta Joddböleen, iloitsee myös norjalaisyhtiön päätöksestä. Kyseessä on sama alue, johon LNG-terminaalilaiva sijoitettiin joulukuun lopulla. -Tämä on hieno uutinen Inkoolle ja koko Länsi-Uudellemaalle. Olen myös kiitollinen Fortumin vaikuttamistyölle. Tämä hanke osoittaa, että Länsi-Uusimaa seutuna kiinnostaa, Wickström sanoo. Todellinen työ alkaa hänen mukaansa vasta nyt, sillä tämän mittaluokan hankkeella on merkittävät vaikutukset kuntaan. Myös lopullinen investointipäätös odotuttaa vielä. -Hanke voi käynnistää aivan uudenlaisen kehittämisvaihteen Inkoossa. Tällä tulee olemaan vaikutuksia kaikkeen, niin kouluihin, joukkoliikenteeseen, infrastruktuuriin, asumiseen ja moneen muuhunkin palveluun. Hanke on myös seudullisesti merkittävä ja meidän tulee tehdä yhteistyötä yli kuntarajojen, Wickström linjaa. Hän toteaa myös, että kuntalaiset tulee saada mukaan hankkeen tueksi ja vielä on paljon avoimiakin kysymyksiä, jotka tulee ratkaista. -Tämä on suuri päivä Inkoolle, Länsi-Uudellemaalle ja myös koko Suomelle. Tässä taloustilanteessa tällaiset uutiset tuovat toivoa paremmasta, Wickström kiittelee. LNG-terminaalilaivahankkeen osapuolien mukaan Inkoossa tehtiin vastikään suomalaista taloushistoriaa, kun Suomi pääsi pysyvästi eroon venäläisen kaasun riippuvuudesta. Suuret ja merkittävät hankkeet näyttävät jatkuvan alueella.
2,5 miljoonaa tonnia minimipäästöillä Terästeollisuus tuottaa noin kahdeksan prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä, koska teräksen valmistukseen tarvitaan tavanomaisilla menetelmillä runsaasti fossiilista energiaa. Yhdestä terästonnista tulee 1,9 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Blastr aikoo korvata koksin ja kivihiilen vedyllä kemiallisessa pelkistysvaiheessa ja siten vähentää tuotannon hiilijalanjälkeä. Tavoitteena on, että päästöjä syntyy 95 prosenttia vähemmän tavanomaiseen teräksen valmistusprosessiin verrattuna. Niin kutsuttu vihreä teräs on tärkeä raaka-aine tulevaisuuden uusiutuvan
Askeleita kohti vihreää siirtymää. Norjalaisyhtiön tavoitteena on vähentää teräksen valmistuksessa syntyviä päästöjä 95 prosentilla uuden tekniikan avulla.