YRITTÄJÄ! Pyydä ilmoitustarjous!
Vain Etelä-Uusimaa ilmestyy yli 22.000 talouteen Inkoosta Hankoon kaksi kertaa viikossa! Nro 79 Sunnuntaina lokakuun 13. pnä 2019
.
Talo täynnä toimintaa ja opiskelijoita vuoden ympäri
Asiallinen sisäilmailta yhteiskoululla
Lärkkullan opisto kasvoi tärkeäksi suomen kielen opetuskeskukseksi (Raasepori) Tänä vuonna 70 vuotta täyttävä, vapaata sivistystyötä järjestävä Lärkkullan kansanopisto ja kurssikeskus on kasvanut kuluvalla vuosituhannella ja varsinkin tällä vuosikymmenellä tärkeäksi suomen kielen opetuskeskukseksi. Tärkein opiskelijaryhmä on nykyiset ja tulevatkin uussuomalaiset. -Suurin ryhmä on venäläiset, sen jälkeen ukrainalaiset ja kazakstanilaiset, kansanopiston rehtori Juhani Jäntti kertoo. Hän sanoo viime vuosien olleen opistossa todellista menestystarinaa ja kurssit ovat olleet säännönmukaisesti loppuunmyytyjä jo muutaman vuoden. Myös kevät ja kesä 2020 on jo myyty. Kielten opetus muodostaa toiminnasta noin 75 prosenttia ja musiikkikurssit noin viidenneksen. Kielten opetuksesta noin kolme neljäsosaa on suomen kielen opetusta. Tasoja löytyy kolme. -Marras-joulukuu on usein hiljaista aikaa, mutta saimme täytettyä myös ne neljän viikon suomen kielen kurssilla, johon ilmoittautui saman tien 50 opiskelijaa, Jäntti sanoo. Talvella tulossa on myös kymmenkunta thaimaalaista opiskelemaan suomen kieltä.
Tarjontaa tarpeeseen Lärkkullan opisto on täynnä toimintaa 46 viikkoa vuodesta. Kolmatta vuotta järjestettävät kesäkurssit, jotka ovat samalla kolmas lukukausi, ovat lisänneet käyttöastetta entisestään. -Kesäkurssit olivat tänä vuonna menestys sekä opetuksellisesti että taloudellisesti ja monet pääsivät tätä kautta ammattiopintoihin. Kesäkurssit ovat lajissaan ainoat Suomessa, Jäntti sanoo. Suuren kiinnostuksen salaisuus on hänen mukaansa järkevät kurssit, ja opetustarjonta jota ihmiset tarvitsevat, sekä opinnot joista on heille konkreettista hyötyä. Menestysreseptiin tarvitaan myös hyvät opettajat, hyvä ruokala ja hyvä asuntola. Kiistaton valtti on myös Lärkkullan keskeinen
Lärkkullan kansanopisto ja kurssikeskus on kasvanut tärkeäksi suomen kielen opetuskeskukseksi. -Olemme keskittyneet suomen kielen opetukseen ja kielitutkintoihin, koska sillä tavalla uussuomalaisille aukeaa koko maa. Ruotsin kielen kielitutkinto avaa kotimaisia kieliä taitamattomille lähinnä vain rannikkoseudun tai Ruotsin, Jäntti sanoo. sijainti Helsingistä ja Turun välissä rauhallisessa ympäristössä Karjaan keskustan kupeessa. -Olemme yksityinen opisto ja opinnot maksavat. Opiskelijamme ovat todella motivoituneita ja kaikilla on jonkinlainen suunnitelma ja tavoite. Uussuomalaisten kohdalla se tarkoittaa joko jatkokoulutukseen tai työelämään hakeutumista, Jäntti sanoo.
Hyötyä kielestä Lärkkullan opiskelijoiden ikähaarukka on 17-60 vuotta. Suurin osa on 25-30-vuotiaita. -Ensimmäiset ryhmät tulivat meille Venäjältä vuosituhannen alussa, joten takana on pitkä yhteistyö ja sana on levinnyt sen jälkeen laajalle. Markkina on valtava ja Suomen maine koulutusmaana on maailmalla hyvä, Jäntti sanoo. Hän kertoo Lärkkullan olevan korkeilla sijoilla venäläisillä koulutuslaitosten ranking-sivustoilla. -Olemme keskittyneet suomen kielen opetukseen ja suomen kielitutkintoihin, koska sillä tavalla uussuomalaisille aukeaa koko maa. Tavoitteena
on, että he jäävät meille veronmaksajiksi. Ruotsin kielen kielitutkinto avaa kotimaisia kieliä taitamattomille lähinnä vain rannikkoseudun tai Ruotsin, Jäntti valottaa käytännön syitä ja tavoitteita. Opiston kiinnostuksen säilyttäminen edellyttää jatkuvaa uudistumista. Kesäkurssit aloitettiin kolme vuotta sitten, kaksi vuotta sitten valmennukset kielitutkintoon ja tänä vuonna neljän viikon tehokurssit. Tulevan vuoden uutuus on opettajaseminaarit.
”Enemmän ei voi ottaa” Kansanopisto perustettiin vuonna 1949. Tarjonnassa on pitkiä opintolinjoja sekä lyhyempiä kursseja ja tapahtumia. Opintolinjat ovat kielet sekä pop ja rock. Lärkkulla aloitti syksyllä 2018 myös uuden kaksikielisen ja vuoden kestävän musikaalikoulutuksen, jossa tähdätään näyttämötaiteen jatkokoulutukseen ja ammattiin. -Meillä on vuosittain 100 opiskelijaa, joista 70 asuu opiston asuntolassa. Enemmän ei voida ottaa, koska luokatkin ovat täynnä. Tuotamme vuosit-
tain noin 5.000 opintoviikkoa. Voisimme tuottaa enemmänkin, mutta saamme valtionapua koulutusluvan mukaisesti hieman alle 4.700:aan opintoviikkoon. Tämä ei ole kuitenkaan ongelma ja taloutemme on tasapainossa, seitsemän vuotta rehtorina työskennellyt ja 30 vuoden ajalta talon tunteva Jäntti sanoo. Valtionosuuksia saadaan vuosittain hieman alle miljoona euroa. Osuuksia leikattiin muutama vuosi sitten runsaalla 10 prosentilla, mutta tilannetta paikkaamaan keksittiin kesäkurssit. Opistossa on viisi vakituista opettajaa ja parikymmentä tuntiopettajaa. Lärkkullassa toimii myös ruotsinkielisen Porvoon hiippakunnan hiippakuntakeskus, jossa koulutetaan kirkon työntekijöitä. Johtajana toimii Björn Wallén. Keskuksen ylläpitäjä on Lärkkulla-säätiö, joka perustettiin vuonna 1947 useiden suomenruotsalaisten kirkollisten järjestöjen toimesta. -Björn on meidän ulkoministerimme ja minä toimin sisäministerinä, Jäntti kuvaa työnjakoa.
Olosuhdekyselystä odotetaan tärkeää lisätietoa (Raasepori) Karjaan yhteiskoulun ja lukion oppilaille ja opiskelijoille sekä koulujen henkilökunnalle pian tehtävästä olosuhdekyselystä odotetaan saatavan tärkeää lisätietoa rakennusten sisäilmaongelmista. Torstaisessa tiedotustilaisuudessa oli paikalla viitisentoista huoltajaa ja pitkä rivi asiantuntijoita. Tilahallinnolta toivottiin myös parempana vaihtoehtona pidetyn oirekyselyn järjestämistä, mutta sellaista ei luvattu ainakaan vielä. Olosuhdekyselyn toivotaan antavan jo osviittaa siitä, mihin suuntaan jatkotoimenpiteet tulisi kohdentaa. Huoltajat halusivat tietää tarkemmin myös kyselyn toteuttamisesta ja ohjeistuksesta. -Koulusta on tullut tänä syksynä 31 ilmoitusta sisäilmasta, suurin osa B-talosta. Jotkut ovat tehneet useampia ilmoituksia. Ne koskevat hajua, lämpötilaa, kosteutta ja tunkkaista ilmaa. Yleisimmät oireet ovat päänsärky, silmäoireet ja tukkoisuus, sivistystoimenjohtaja Tina Nordman kertoi. Uusista ilmoituksista 10 on oppilaiden tekemiä. Nordman ilmoitti myös, että koulujen sairauspoissaoloissa ei ole kuitenkaan merkittäviä eroja, ja yhteiskoulu ei ole vertailun kärjessä. Ensimmäinen sisäilmailmoitus tuli kaupungille yhteiskoulusta jo vuonna 2011, jonka jälkeen rakennuksissa on tehty runsaasti tutkimuksia ja korjaavia toimenpiteitä. Rakennuksissa on myös jatkuva sisäilman mittaus ja seuranta. -Joskus syyt löytyvät ja ongelmat saadaan korjattua helposti, toisinaan siihen vaaditaan jopa vuosia, jos ongelma on vaikeampi. Asioiden korjaaminen voi vaatia myös investointirahaa ja silloin sa-
nelevat talouskehykset, Nordman sanoi. Hän totesi myös, että väistötilat ovat harvoin ensimmäisten vaihtoehtojen joukossa. Huoltajat kyselivät myös homekoirien perään. Terveysvalvonnan johtaja Katianna Kuula kertoi saaneensa ohjeistusta aluehallintovirastolta ja sen mukaan kyseisiin tuloksiin liittyy epäluotettavuutta, minkä vuoksi koiria ei voida käyttää viranomaistoiminnassa. Paikalla olleita vanhempia huoletti erityisesti B-talon rakenteista taannoin löytyneet sädesienet ja se, pysyvätkö myrkyt seinien ulkopuolella. LVI-vastaava Tony Lindqvist kertoi kapseloitujen rakenteiden olevan tiiviitä. -Taloteknisesti rakennukset toimivat. Työ lähtee aina oireista. Sen jälkeen työ suunnitellaan tarkasti ja se tehdään ainoastaan hyväksytyillä menetelmillä. Työn vaikutuksia myös seurataan, hän sanoi. Lindqvist mainitsi myös, että pienikin asia voi jo aiheuttaa oireilua, mikäli henkilö on herkistynyt aiemmin. -Meillä on opettajia, joiden on pidettävä luokan ikkuna auki vuoden ympäri, koska he eivät voi muutoin olla sisätiloissa, rehtori Katri Vepsä kertoi. Vuonna 2017 tehdyissä tutkimuksissa todettiin myös, että B-talon rakennuksessa ei ole mikrobilähdettä. A-talon olosuhdeseurannassa viime vuonna ei havaittu Baumedi Oy:n Kari Yli-Muilun mukaan poikkeavuuksia ja sama pätee B-taloon, johon on sijoitettu myös olosuhdeantureita. Koulun sisäilmatutkimuksia ja toimenpiteitä koskeva aineisto tulee Nordmanin mukaan kokonaisuudessaan nähtäville Raaseporin kaupungin kotisivulle.
VNF etsii keinoja taloutensa tervehdyttämiseen (Raasepori) Kaupunginhallituksen mielestä Västra Nylands folkhögskola-opiston suunnitelmat kustannusten vähentämiseksi ja tulojen lisäämiseksi vaikuttavat tarkoituksenmukaisilta ja toteuttamiskelpoisilta. Kansanopiston kuntayhtymän hallitus on pyytänyt
omistajakunniltaan lausunnot toiminnan kehittämisestä sekä vuoden 2020 talousarviosta ja tulevien vuosien taloussuunnitelmasta. VNF:ssä on ollut lukuvuonna 2019-2020 hieman alle sata kokoaikaista opiskelijaa. Lyhytkurssien osuus kurssitarjonnasta on 25 prosenttia. Pieni opiske-
lijamäärä ja talous ovat VNF:n suurimmat haasteet. Kuluvan vuoden 97 opiskelijasta vain noin puolet on kuntayhtymän jäsenkunnista ja heistä noin puolet raaseporilaisia. Koulu pyrkii parantamaan näkyvyyttään jatkossa opiskelijamäärän lisäämiseksi. Talousarvion tasapainottamisek-
si aiotaan sopeuttaa toimintaa ja samalla selvitetään mahdollisuudet saada lisätuloja ulkopuolisilta vuokralaisilta. VNF on korottanut opiskelijamaksujaan tästä syksystä lukien. Kuntien maksuosuudet lasketaan opiskelijamäärän mukaan ja Raaseporin osuus on noin 44.000 euroa vuonna 2020.
Karjaan yhteiskoulun ja lukion sisäilmaillassa oli viitisentoista huoltajaa. Tilaisuus sujui asiallisissa merkeissä, mutta monissa puheenvuoroissa tuli ilmi selvä turhautuminen siihen, että ongelmat vain jatkuvat toimenpiteistä huolimatta. Tilahallinto odottaa olosuhdekyselystä tärkeää työkalua jatkotyöhön.