HAUTAKIVIPÄIVÄT Werthmannin
hautaustoimistoissa Keskiviikkona Torstaina Perjantaina
5.2. 6.2. 7.2.
Hanko p. 044 509 1819 Tammisaari p. 044 509 1818 Karjaa p. 044 509 1817
Tarjous voimassa vain tällä kupongilla koko helmikuun ajan.
Max. 2 pizzaa/kuponki.
Olemme paikalla klo 10-15
Leikkaa talteen!
SIUNTION KIVENHAKKAAMO
Nro 9 Sunnuntaina helmikuun 2. pnä 2020
.
Selvitysryhmältä linjauksia tuoreessa loppuraportissa
Raaseporin sairaalasta halutaan sote-keskus ja alueen lääkäripalvelujen keskittymä Raaseporin sairaalan tulevaa toimintamallia selvittänyt työryhmä esittää nykyisen palvelutason turvaamiseksi, että Raaseporin sairaalan yhteispäivystys säilytetään. Työryhmän mukaan Raaseporin sairaalaa on tarkasteltava kokonaisuutena, sillä jokainen muutos vaikuttaa koko sairaalan toimintaan. Kokonaisuus on sen mukaan monimutkainen, eikä kaikkia syy-yhteyksiä voida kuvailla kattavasti. Raaseporin sairaalan yhteispäivystyksen päättymisellä ei työryhmän mukaan olisi välttämättä suuria vaikutuksia polikliiniseen toimintaan, mutta erikoislääkäreiden rekrytoiminen olisi työryhmän mukaan hyvin vaikeaa. Sairaalan toimintaprofiilin raju muutos voisi johtaa siihen, että osa nykyisistä erikoislääkäreistä hakeutuisi muualle ja näiden korvaaminen lyhyellä aikavälillä voisi olla ongelmallista. Työryhmän loppuraportti julkistettiin perjantaina.
Säästöillä menot muualle Raaseporin sairaalan yhteispäivystys maksaa noin 6,3 miljoonaa euroa vuodessa. Jos yhteispäivystys muu-tettaisiin ympärivuorokautiseksi yleislääketieteen päivystykseksi, eikä sairaalalla olisi erikoislääkäreitä takapäivystyksessä, päivystyskustannukset laskisivat työryhmän mukaan noin 300.000 eurolla. ”Tätä säästöä söisivät kuitenkin lisääntyvät kuljetuskustannukset, kun potilaita kuljetettaisiin pääasiassa Lohjan sairaalaan. Nykyisillä potilasmäärillä muutos olisi kuntien näkökulmasta nollasummapeliä”, työryhmä mainitsee. Jos Raaseporin sairaalassa olisi vain akuutti vastaanotto arkisin kello 8-20, päivystyskustannukset olisivat puoli
miljoonaa euroa pienemmät. Potilaskuljetuksista aiheutuvat kustannukset kasvaisivat kuitenkin saman verran. Kustannukset alenisivat, jos osastotoiminta muutettaisiin perusterveydenhuollon vuodeosastotoiminnaksi. Sairaalan valvontayksikkö lopetettaisiin, mikä alentaisi sairaalan kustannuksia noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Työryhmä toteaa, että kuntien kannalta tällä ei olisi kuitenkaan vaikutusta, koska potilaat hoidettaisiin muualla. Länsi-Uudenmaan kuntien kunnanhallitusten ja -valtuustojen puheenjohtajat ottivat kesällä yhdessä kantaa Raaseporin sairaalan yhteispäivystyksen puolesta. Samoin teki Lääkäriliiton Länsi-Uudenmaan paikallisosasto marraskuussa.
Kuntiin satelliittivastaanottoja Tulevaa sote-uudistusta ajatellen työryhmä pitää tärkeänä alueellisen sote-keskuksen kehittämistä mm. niin, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lääkäripalvelut keskitetään pääosin sairaalan alueelle Tammisaareen. Hangon, Inkoon ja mahdollisesti Karjaankin lääkärivastaanotot voisivat olla ns. satelliittivastaanottoja. Työryhmän mukaan korkealuokkainen diagnostiikka (erikoislääkärit, laboratoriotutkimukset, kuvantaminen ym.) on myös tärkeää ja palvelut tulee turvata molemmilla kansalliskielillä. Toiminnan varmistamiseksi tulee panostaa resursseja myös rekrytointiin. Raportin mukaan kivunhoitoa ja palliatiivista hoitoa voidaan kehittää perusterveydenhuollon ja Lohjan sairaalan kanssa. Osa Raaseporin sairaalan vuodepaikoista muutettaisiin perusterveydenhuollon vuodepaikoiksi, josta
Raaseporin sairaalasta halutaan tehdä sote-keskus. Työryhmä esittää myös, että läntisen Uudenmaan kuntien lääkäripalvelut keskitettäisiin Tammisaareen. Tämä tarkoittaisi sitä, että Hangon, Inkoon ja mahdollisesti Karjaankin lääkärivastaanotot olisivat ns. satelliittivastaanottoja. Työryhmän loppuraportti julkistettiin perjantaina. oletetaan saatavan säästöäkin. Edelleen raportin mukaan yhteistyötä Lohjan sairaalan kanssa lisätään ja polikliinistä toimintaa täydennetään etäpalveluilla. Tavoitteena on, että jonotusaika perusterveydenhuoltoon on lyhyt ja konsultaatiot järjestetään joustavasti paikallisten erikoislääkärien ja etäpalvelujen avulla. Röntgen- ja laboratoriopalveluja tulee olla hyvin saatavilla ja diagnostiikka halutaan hoitaa suurelta osin paikallisesti. Hoito voitaisiin järjestää joko Raaseporissa tai muissa sairaaloissa sopimuksen mukaan.
Runsas käyttö näkyy kuluissa Työryhmän mukaan Länsi-Uudenmaan kuntien ”suh-
teellisen korkea” maksuosuus johtuu suuresta käyttöasteesta. Vuonna 2019 HUS:n palveluja käytti noin 680.000 henkilöä, joista kolme prosenttia (19.400) oli Länsi-Uudeltamaalta. Raaseporin sairaalan toimintakulut olivat viime vuonna runsaat 30 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 summa nousee lähes 32 miljoonaan. Raaseporin sairaalan osuus HUS:n toimintakuluista on runsas prosentti. Vuoden 2018 tilinpäätöksen mukaan Länsi-Uudenmaan kuntien maksuosuudet olivat runsaat 56 miljoonaa euroa (Hanko 11, Inkoo 6 ja Raasepori lähes 31 miljoonaa), mikä tekee 3,5 % HUS:n kaikista maksuosuuksista. Vuoden 2019 ennusteen
mukaan Länsi-Uudenmaan maksuosuudet tulevat olemaan 58,3 miljoonaa euroa, mikä on 3,3 prosenttia koko sairaanhoitopiirin ennakoidusta summasta. Koska Raaseporin sairaalan lääketieteellisestä toiminnasta vastaavat HUS:n eri toimialat, sairaala kattaa menonsa sisäisillä tuloilla, eikä kuntaosuuksilla, työryhmä korostaa. ”Säästöä syntyy todennäköisesti, kun diagnostiikka on hyvin järjestetty, lähetteet ovat perusteltuja ja sairaalahoito on mahdollisimman lyhyttä”, työryhmä linjaa raportissaan.
Yhteistyötä Lohjan suuntaan Raaseporin ja Lohjan sairaanhoitoalueilla on ollut
yhteistyötä vuodeosasto- ja leikkaustoiminnassa, erikois-lääkäreiden poliklinikkatoiminnassa ja kuntoutuksessa. Toiminnan kehittäminen jatkossa on koko alueen etu ja yhteistyössä tulee huomioida alueen kaksikielisyys, työryhmä linjaa. Lohjan sairaalan neurologi käy tätä nykyä viikoittain Raaseporissa poliklinikkavastaanotolla ja konsultoimassa vuodeosastolla. Molempien sairaanhoitoalueiden sydäntahdistinpotilaiden seuranta on keskitetty Lohjalle ja muitakin kardiologisia potilaita ohjataan Lohjalle. Työryhmä katsoo, että Raaseporin ja Lohjan sairaaloiden yhteistyön tiivistäminen erikoisaloilla vahvistaisi valmiuksia tuottaa alueen potilaiden tarvitsemia lähipalveluita erityisesti kardiologiassa, reumataudeissa, dialyysihoidossa, endokrinologiassa ja fysiatriassa. ”Mikäli Lohjan ja Raaseporin yhteistyötä tiivistetään merkittävästi esimerkiksi hallinnollisilla muutoksilla, kannattaisi Raaseporin sairaalan leikkaussaleja jatkossakin hyödyntää mm. päiväkirurgiseen toimintaan alueen ja tarvittaessa koko HUS-alueen potilaiden hoidossa”, työryhmä esittää. Raskaampaa kirurgiaa tarvitsevat potilaat kannattaisi keskittää Lohjan sairaalaan. Samalla todetaan, että anestesialääkärien, kirurgien ja potilaslogistiikan nykyiset haasteet eivät väisty kokonaan yhteistyön tiivistämisellä.
Ruotsinkielinen osaamiskeskus Työryhmän raportissa mainitaan myös, että Raaseporin sairaalalla on kaksikielisenä palveluntuottajana tärkeä rooli ruotsinkielisessä sairaanhoidossa. Jatkuu sivulla 4.
Veronmaksajien keskusliiton vertailu vuodelle 2020
Raasepori yhä Uudenmaan kovin verottaja, Hanko kakkosena Veronmaksajien keskusliiton tuoreen vertailun mukaan Raasepori on vuonna 2020 edelleen Uudenmaan kovin verottaja. Hanko on jaetulla kakkostilalla Myrskylän ja Pukkilan kanssa. Raaseporissa maksetaan veroja ja veroluonteisia maksuja 25.717, Hangossa 25.547 ja Inkoossa 24.969 euroa. Raaseporin veroprosentti on 22, Hangon 21,75 ja Inkoon 20,75. Raasepo-
rissa kunnallisveroa maksetaan 14.824 euroa, Hangossa 14.654 ja Inkoossa 13.975 euroa. Vertailussa tarkastellaan esimerkkipuolisoiden yhteenlaskettuja kunnallis-, kirkollis- ja kiinteistöveroja. Esimerkissä puolisot ansaitsevat 37.308 ja 44.843 euroa vuodessa, eli kotitalouden vuositulot ovat 82.151 euroa. Tulot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoon naisten ja miesten
vuoden 2018 mediaanipalkoista, joita on korotettu vuosille 2019 ja 2020 arvioidun ansiotason nousun mukaan. Koko valtakunnassa kireimmin verottavassa Halsuan kunnassa verot ja veroluonteiset maksut ovat tänä vuonna 26.800 euroa. Kireimpien verottajien listalla 10. sijalla olevalla Pelkosenniemellä verot ovat noin 26.100 euroa, eli läntisen Uudenmaan
kunnat eivät sentään yllä valtakunnalliseen kärkeen. Manner-Suomen maakunnista korkeimmat kunnallisveroprosentit ovat keskimäärin Etelä-Savossa ja matalimmat Uudellamaalla. Länsi-Uudenmaan kunnista myös Siuntio (25.445 euroa) sijoittuu verotuksellaan maakunnan kärkeen. Lohjalla verot ovat 24.629 ja Kirkkonummella 23.949 euroa.
Keveimmin verottavat kunnat ovat Kauniaisten ohella Espoo, Helsinki, Eurajoki ja Vantaa, joissa verot ovat 21.900-23.200 euroa vuodessa. Kireimmin verottavassa Halsuan kunnassa (veroprosentti 23,5) verot ovat 26.800 euroa. Muita ankaria verottajakuntia ovat Kyyjärvi (26.329), Veteli (26.261) ja Savonlinna (26.227). Kireimpien verottajien listalla 10.
sijalla oleva Pelkosenniemi noin 26.100 euroa, eli läntisen Uudenmaan kunnat eivät sentään yllä valtakunnalliseen kärkitilastoon. Mikkeli on maakuntakeskusten kirein verottaja, 25.649 euroa. Toisena on Kokkola (25.445) ja kolmantena Rovaniemi (25.173). Selvityksen on laatinut Veronmaksajien keskusliiton ekonomisti Janne Kalluinen.