A-Ö FISHING Ajurinpuisto 2, Tammisaari
Puh. 0400 852 806 Avoinna ma-pe 10-18, la 9-14
Muutto- vähintään jopa
Köpmansgatan 19 Kauppiaankatu 19 Karis / Karjaa 019 - 278 500
ALE -20 % -50 % Löydä meidät Facebookista Karjaan urheilu ja kalastus - Karis sport och fiske
Tervetuloa!
YRITTÄJÄ! Pyydä ilmoitustarjous!
Ilmestyy yli uteen 22.000 talo nkoon Inkoosta Ha kossa! ii v a a t r e k i kaks Nro 84 Sunnuntaina lokakuun 30. pnä 2016
.
Alin eläkeikä nousee asteittain 65 ikävuoteen
Eläkeuudistus tuo mukanaan paljon uutta ja vähän vanhaa (Raasepori) Vuoden 2017 alussa voimaan tulevalla Suomen eläkejärjestelmäuudistuksella tavoitellaan valtiontalouden kestävyysvajeen keventämistä noin prosentilla ja työllisyysasteen lisäämistä 72:een prosenttiin seuraavan vuosikymmenen aikana mm. työuria pidentämällä. Uudistuksen tavoitteena on myös nostaa keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä 62,4 vuoteen. Tavoite vuodelle 2025 asetettiin jo vuonna 2009 ja käyrä kertoo kehityksen olleen jo tavoitteen mukainen. Ennen vuotta 1955 syntyneiden eläkeikä jää ennalleen. Muutoksia ei tule myöskään työkyvyttömyyseläkkeeseen, ammatilliseen kuntoutukseen ja indeksisuojaan. -Viime vuonna ihmiset jäivät eläkkeelle keskimäärin 60,7 vuoden iässä, vanhuuseläkkeelle jäämisikä oli 63,7 vuotta. Ilman muutoksia eläkejärjestelmään maksuja jouduttaisiin nostamaan tai eläke-etuuksia leikkaamaan, Veritas Eläkevakuutuksen vakuutusyhteyspäällikkö Jaana Lehikoinen sanoo. Hän kävi Karjaalla kertomassa kollegansa Linda Mattssonin kanssa eläkeuudistuksen tuomista
muutoksista. -Uudistus tarkoittaa paluuta 65 vuoden vanhuuseläkeikään, joka laski 63:een edellisessä eläkeuudistuksessa vuonna 2005, Mattsson sanoo.
Eläkkeellä pidempään Eläkeuudistus koskee sekä yksityisen että julkisen sektorin työeläkkeitä. -Julkisella sektorilla on kuitenkin henkilökohtaiset eläkeikiä, joissa on poikkeuksia eläkeiän muutoksissa, Lehikoinen sanoo. Työmarkkinaosapuolet selvittävät vielä perhe-eläkkeeseen tulevia muutoksia. Perhe-eläkkeellä tarkoitetaan lapsen ja lesken eläkettä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin viime vuonna yleensä 51,9 vuoden iässä, maatalouden erityiseläkkeelle jäätiin hieman aiemmin. Keskimääräinen kokonaiseläke oli viime vuonna noin 1.600 euroa (naiset 1.400, miehet 1.800). Eläkkeensaajia oli 1,4 miljoonaa. Eläkejärjestelmän uudistus johtuu Suomen väestön nopeasta ikääntymisestä. Samaan aikaan elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän, jolloin eläkkeellä vietetty aika kasvaa suhteessa työuraan.
-Ilman muutoksia eläkejärjestelmään maksuja jouduttaisiin nostamaan tai eläke-etuuksia leikkaamaan. Vakuutusyhteyspäälliköt Jaana Lehikoinen (vas.) ja Linda Mattsson selvittivät eläkeuudistuksen kiemuroita Karjaalla järjestetyissä tilaisuuksissa. Eläkeuudistuksella pyritään varmistamaan työeläkkeiden rahoitus ja riittävät eläkkeet myös tulevaisuudessa ilman kohtuuttomia heikennyksiä. Eläkevakuutusmaksujen taso säilyy uudistuksessa nykyi-
sellään ja jatkossa karttuma on kaikille sama 1,5 prosenttia vuosiansioista. -Monelle eläkeasiat ovat vain ehkä siellä jossain taustalla, vähän niin kuin verotkin, mutta kannattaa silti olla
perillä siitä missä mennään, Lehikoinen sanoo.
Laskee korotuspainetta Uudistus koskee vuonna 2017 ja sen jälkeen eläkkeelle
aikovia. Se ei vaikuta ennen vuodenvaihdetta kertyneisiin eläkkeisiin. Uudistus tarkoittaa sitä, että työntekijän eläkevakuuttamisvelvollisuus alkaa jo 17-vuotiaasta. -Työnantajan pitää siis vakuuttaa myös tämän ikäiset kesätyöntekijät ensi vuonna, Mattsson sanoo. Yritystoiminnassa ja maataloudessa raja säilyy 18 ikävuodessa. Uudistus laskee työeläkevakuutusmaksuihin kohdistuvaa korotuspainetta pitkälle tulevaisuuteen ja eläkeikä nousee Suomessa asteittain. -Alin mahdollinen eläkeikä nousee asteittain 65:een vuoteen 2025 mennessä ja kolme kuukautta syntymävuotta kohden alkaen vuonna 1955 syntyneistä, Lehikoinen kertoo. Sen jälkeen eläkeikä sopeutuu elinajan pitenemiseen. Tämä koskee vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneitä. Eläkeikä nousisi tällöin enintään kaksi kuukautta vuodessa jokaista ikäluokkaa kohti. Esimerkiksi vuonna 1970 syntyneillä eläkkeelle jäämisen tavoiteikä olisi näin laskien hieman yli 68 vuotta ja vuonna 1992 syntyneillä nykylaskelmien mukaan 71 vuotta. Jatkuu sivulla 4.
Tulevaisuustyöpajan teemana nuoriso (Hanko) ZET-hankkeen puitteissa Hangossa Evangeliska Folkhögskolanin tiloissa järjestettiin tulevaisuustyöpaja, jonka tarkoituksena on löytää uusia tapoja ja väyliä nuorten tukemiseen eri elämänalueilla juuri siinä vaiheessa, kun nuori etsii paikkaansa elämässä. Tilaisuuden aluksi Johanna Roihuvuo tamperelaisesta Valaa Oy -peliyrityksestä esitteli lyhyesti missä vaiheessa on nuorten ja Laurean ja muiden yhteistyötahojen yhdessä suunnittelema peli, jonka avulla nuorille pyritään selvittämään, miten helpoimmin selvitä alkavan aikuiselämän karikoista. Peli tullaan ilmeisesti virallisesti esittelemään vuoden vaihteen jälkeen talvella. Työpajaan, jonka työskentely alkoi peliesittelyn jälkeen, oli kokoontunut sekä muutamia nuoria että etenkin sellaisia aikuisia, jotka työskentelevät ja toimivat nuorten parissa. Aluksi Jukka Laitinen Laureasta kertoi visioita tulevaisuudesta, vaihtoehtoja siitä, millaiseksi elämä mah-
dollisesti tulevaisuudessa muodostuu, millaisia valmiuksia olisi hyvä olla. Osanottajat jaettiin neljään ryhmän, joista kukin pohti yhtä nuoren elämän osa-aluetta, kuten opiskelua, elämänhallintaa,… Työpajatyöskentelykin su jui pelin merkeissä. Siinä käytettiin ammattikorkeakoulu Laureassa kehitettyä lautapeliä, joka aloitettiin sijoittamalla nuoret keskiöön. Sitten ryhdyttiin miettimään, mitkä asiat, viranomaiset ja muut tekijät vaikuttivat kyseiseen asiaan ja millä tavoin. Jokaiselle asialle oli oma pahvikiekkonsa, johon kyseinen asia merkittiin. Melkoinen määrä pahvikiekkoja kerääntyi jokaisen pöydän pelilaudalle. Joka siis merkitsi, ettei mikään asia nuoren elämässä ole irrallinen ja ”kaikki liittyy kaikkeen” tai jos ei kaikkeen, niin ainakin moniin asioihin. Samalla tietenkin osanottajat miettivät, miten asiat sujuisivat helpommin, mitä voisi tehdä erilailla, selkeämmin, helpommin, millaisia verkostoja pitäisi olla, jne. Pieni, Hankoa koskeva yksityiskohta oli muun muassa
Kussakin ryhmässä kirjattiin tulokset muistiin ja nämä tiedot menevät edelleen ainakin pelin kehittäjälle ja Laurealle, jossa varmasti parhaat ajatukset käsitellään ja niitä kehitetään. Hangosta mukana oli eri tahoilla työskenteleviä, ainakin seurakunnasta, katulähetyksestä, Via-työpajasta ja taidepuolen opettaja.
Tässä pöydässä mietittiin elämänhallintaa. Kuvassa yliopettaja Tarja Meristö ammattikorkeakoulu Laureasta ja hänen vieressään Taija Selin Via-pajalta. Pöydällä olevalle pelilaudalle on kertynyt melkoinen joukko pahvikiekkoja, joissa kussakin on elämänhallintaan vaikuttava asia. se, että koska Hangossa ei ole isoa kauppakeskusta, jollaisissa nuoret mielellään hengailevat, Hangossa voitaisiin järjestää allasmessut (kunhan
kylpylä valmistuu), jolloin altaan ympärille pystytettäisiin messustandit ja nuoret voisivat uimisen lomassa tutustua niihin ja saada käyttökelpois-
ta tietoa. Tämä siis muuan esille tullut – ei faktaa tulevasta masta. Mutta ehkä miskelpoinen?
oli vain ehdotus tapahtutoteutta-
Via-pajan edustajan, Taija Selinin kanssa vaihdoimme muutamia sanoja tilaisuuden lopuksi ja pohdimme sitä, miten vaikeaa on aloittaa aikuiselämää, ellei siihen ole mitään valmiuksia. -Koulussa voitaisiin opettaa esimerkiksi lomakkeiden täyttöä, hän sanoi. Ja totta on, että monet lomakkeet on laadittu niin vaikeaselkoisiksi, että siinä voi mennä sormi suuhun vanhemmaltakin. Toisaalta, toinen tapa voisi olla lomakkeiden tekstin muuttaminen selkeäksi. Selvää on kuitenkin, että maailma, opiskelu, työelämä muuttuu koko ajan, eikä nykynuori voi olettaa toimivansa edellisten sukupolvien tavoin. -kn-