Kaikki mukaan energiansäästötalkoisiin
KIMPASSA
PITKÄ PENNI Vanhan talon tunnelmaa
Kirstinharjussa uudet asukkaat ovat aloittaneet elämän värikkäässä ympäristössä.
Rihvelimäen 1950-luvun talossa on vanhan talon yhteishenki jäljellä.
5 SEINÄLLÄ
Vuokrat nousevat keskimäärin 3,5 prosenttia.
LUE
→ SUURIN PUDOTTAJA -KISA (S. 12) → TARKISTA PALOVAROITIN (S. 22) → TALO SAI JOUTSENMERKIN (S. 28)
8
Kirstinharjun uudet talot ovat alueen väriläiskä. Asukkaat ovat päässeet asettumaan koteihinsa.
12 PITKÄ PENNI
Nyt kilpaillaan siitä, kuka on energiankulutuksen Suurin pudottaja.
14 PAREMPI ARKI
Kestotuotteet ovat kehittyneet ja yleistyneet. Kestovaippojen käyttö on ympäristöteko, joka säästää myös lompakkoa.
17 SISUSTUSNURKKA
Talvinen kukka-asetelma syntyy helposti.
18 KIMPASSA
Rihvelimäen vanhassa kerrostalossa vallitsee myös vanhan ajan yhteisöllinen henki.
22
Joka kodista pitää löytyä palovaroitin. Jokainen asukas vastaa itse siitä, että varoitin on toimintakunnossa.
24 LÖYDÄ
Geokätköily on koko perheen yhteinen harrastus, josta saa liikuntaa ja löytämisen iloa.
KOHTEESSA
Kestovaippa ei ole vain ekoteko, vaan myös kaunis vaate.
Ensimmäinen Joutsenmerkin saanut kohteemme valmistui. 30 NEUVOKSI
Kuka poistaa lumet mistäkin ja miten pihat hiekoitetaan? 31
LEIKKIPUISTO
Yhdistä kuvat ja varjo.
SUMMARY
Vedensäästökalusteiden asennus tuo yhteensä 1,2 miljoonan euron vuotuiset säästöt.
26
VASTUULLISESTI
Vedensäästökalusteiden asennus on käynnissä. Uudet kalusteet säästävät rahaa ja ympäristöä.
KULMILLA TAPAHTUU 35 WAU
50-luvun tyyli viehättää yhä.
Hanna-Maija Loikkanen, päätoimittaja
Kesälehden yhteydessä pyysimme teiltä palautetta siitä, miten olemme lehden- ja uutiskirjeentekijöinä onnistuneet. Vastauksia saimme enemmän kuin osasimme odottaa, suuri kiitos ihan jokaisesta! Erityisesti mieliämme lämmitti tieto siitä, että yli 80 prosenttia vastaajista ilmoitti lukevansa lehteä ja piti sen sisältöä ja ulkoasua hyvänä.
Lehtemme on vuosien saatossa käynyt läpi useita muutoksia, ja se on jälleen yhden edessä. Panostamme ensi vuonna erityisesti uutiskirjeviestintään, joita saat meiltä jatkossa kuusi kertaa vuodessa. Painettu lehti kolahtaa postiluukusta sen sijaan vain kerran, marras-joulukuussa. Ratkaisumme taustalla on halumme lisätä asukasviestintää, mutta tehdä se mahdollisimman kus-
tannustehokkaasti. Se on seikka, johon meidän omakustannusperiaatteella toimivana yhtiönä tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Ennen ensi vuotta on kuitenkin tämän Kulmilla-lehden vuoro. Tällä kertaa olemme päässeet visiitille Espoon Asuntojen vanhimpaan kiinteistöön, Rihvelimäki 3:een (s. 18-21) ja värikylläiseen Kirstinharjun kortteliin (s. 8-11), jossa taas sijaitsee kaksi tänä syksynä valmistunutta uudiskohdettamme.
Arjen parantajia ovat tällä kertaa kestotuotteet (s. 14-16), ja vastuunjaon aiheena palovaroittimet (s. 22-23). Kauneutta ammennamme kukista, kun laitamme jakoon ammattilaisen neuvot talvikimpun kokoamiseen (s. 17). Ja onhan meillä toki paljon muutakin asiaa!
Istahda siis toviksi ja vietä kiireetön hetki lehden parissa.
Kulmilla 2/2022
Lehti Espoon Asuntojen asukkaille
JULKAISIJA Espoon Asunnot Oy, Kauppakeskus Iso Omena, Suomenlahdentie 1, 02230 Espoo, puh. (09) 3544 5000, viestinta@espoonasunnot.fi PÄÄTOIMITTAJA Hanna-Maija Loikkanen hanna-maija.loikkanen@espoonasunnot.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Ann-Marie Nystedt ann-marie.nystedt@espoonasunnot.fi TUOTTAJA Omnipress Oy, Tiina Parikka tiina.parikka@media.fi ULKOASU Oona Kavasto/Hank KANSIKUVA Jetro Stavén
Lahjan ei tarvitse lisätä kodin tavaramäärää ilahduttaakseen saajaansa. Yhteinen aika, ikimuistoinen elämys tai muu aineeton lahja säästää myös ilmastoa ja ympäristöä. HSY:n kampanjasivulle www.annajotainmuuta.fi on koottu lukuisia lahjaideoita moneen makuun ja budjettiin. Oman avun tarjoaminen ei maksa mitään. Jos kuitenkin haluat kääriä jotain myös lahjapakettiin, voisiko sopiva lahja löytyä käytettynä kirpputorilta tai ilahduttaisitko lahjansaajaa itsevalmistetulla ruokalahjalla?
Huomioithan juhlapyhien ruokia valmistaessasi maltillisen ostamisen sekä hävikin hyödyntämisen. Jos jouluruokaa jää yli, hyödynnä hävikki heti pyhien jälkeen. Esimerkiksi lanttulaatikko ja rosolli taipuvat herkulliseksi vihannessosekeitoksi ja kinkun voi hyödyntää vaikkapa pitsatäytteenä tai hernekeitossa. Netistä löytyy lukuisia herkullisia ohjeita. Muistathan, että kinkun rasva, tai muu paistinrasva, ei kuuluviemäriin. Laita hyytynyt tai paperiin imeytetty rasva biojäteastiaan. Nestemäinen rasva kuuluu sekajäteastiaan suljetussa pakkauksessa.
Muista joulun ja uuden vuoden aikaan:
Uuden vuoden juhlinta tuottaa iloisen juhlamielen lisäksi usein myös paljon roskaa. Raketteja voi ihastella tapahtumassa tai paikassa, jossa raketteja ammutaan yhteisesti. Jos ilotulitusrakettien ampuminen kuuluu kuitenkin juhliesi ohjelmaan, siivoa hylsyt ja muut ilotulitteista jääneet jäähtyneet roskat sekajätteeseen. Räjähtämättömät ilotulitteet voi toimittaa tuotteen ostopaikkaan tai poliisille.
Nauttiessasi kynttilöidenvalosta ja tunnelmasta, varmista, että kynttilä on tasaisella palamattomalla alustalla lasten ja lemmikkien ulottumattomissa. Palavaa kynttilää ei saa jättää ilmanvalvontaa! Turvallisin valinta on ledkynttilä. Uutta vuotta vastaanottaessasi huomioi ilotulitteiden käyttöä koskevat määräykset:
Jouluna kertyy paljon roskaa, kuten lahjapakkauksia ja paperia. Lahjapaperi ja pakettinaru kuuluvat sekajätteeseen. Litistäthän myös kartonkipakkaukset ennen keräysastiaanvientiä. Joulukuusen voi jättää jätekatoksen viereen näkyvälle paikalle viimeistään 31. tammikuuta, jolloin HSY kuljettaa kuuset pois kiinteistöltä veloituksetta bio ja sekajäteastioiden tyhjennyksen yhteydessä.
• Ilotulitteiden ampumisesta ei saa aiheutua vaaraa ihmisille, rakennuksille, ajoneuvoille tai muulle omaisuudelle, joten ethän ammu ilotulitteita pihaalueella tai rakennuksien lähellä.
• Ilotulitteita saa ampua uudenvuodenyönä kello 18–02.
• Rakettien ampujan on käytettävä suojalaseja, ja myös yleisön on hyvä suojata silmänsä.
• Raketit putoavat ohjauskeppeineen alas, mikä on hyvä ottaa huomioon paikan valinnassa. Sopivia paikkoja ovat syrjemmällä olevat aukeiden reunamat, kuten pellot, erilaiset kentät ja muut tyhjät alueet.
Ympäristöministeriö käynnisti ARAvuokratalojen yhteishallintoa koskevan lainsäädännön uudistamisen tammikuussa 2021. Uudistettavalla lainsäädännöllä halutaan kehittää asukkaiden ja vuokrataloyhteisöjen yhteistyötä asettamalla sille vähimmäistaso.
Lakiuudistus on parhaillaan edus
kunnan käsittelyssä valtioneuvoston hyväksyttyä ympäristöministeriössä laaditun lakiesityksen. Eduskunta hyväksynee lain ennen kuin syksyn istuntokausi päättyy. Uudistetun lainsäädännön on määrä tulla voimaan 1.1.2024, joten tarkemmin lain sisällöstä ja tulevista muutoksista kerromme ensi keväänä.
Vuoden 2023 kiinteistökohtainen vuokranmääritys saatiin valmiiksi syyskuun lopussa ja keskimääräiseksi vuokrankorotukseksi hyväksyttiin 3,5 prosenttia, joka on hieman kahta edeltävää vuotta korkeampi. Korotustarve selittyy korkojen nousulla, inflaation vuoksi kallistuneilla kiinteistöjen ylläpito ja rakennuskustannuksilla sekä energian merkittävällä kallistumisella.
Vuokrantarkistuksen suuruus vaihtelee hieman kiinteistöittäin. 26 kiinteistöllä korotus jää alle 2,9 prosentin ja vastaavasti valtaosan, eli 240 kiinteistön vuokria tarkistamme 3–3,9 prosenttia. Yli neljä prosenttia vuokra nousee 32 kiinteistön osalta.
Sähkön hinnannousu vaikuttaa ensi vuoden alussa myös saunavuoromaksuun, joka nousee 10 eurosta 15 euroon kuukaudessa. Autopaikkojen hinnat nousevat vastaavasti 2–5 euroa (paikka umpinaisessa pysäköintihallissa +5 €/kk, muut autopaikat +2 €/kk).
Vuoden 2023 vuokrakirjeet lähetimme asukkaille lokakuun alussa. Jos sinulla ei vielä ole elaskua käytössä, suosittelemme ottamaan sen käyttöön asioinnin helpottamiseksi.
Lisätietoja e-laskun käytöstä saat nettisivuiltamme osoitteesta:
Koostamme korjausohjelmaan suunnitelman kiinteistöjen tulevista remonteista. Näiden lisäksi teemme ennakoimattomia korjauksia, jotka voivat johtua esimerkiksi vesivahingosta. Vuoden 2023 korjausohjelma löytyy verkkosivuiltamme espoonasunnot.fi > Kotona > Viihtyisä koti > Remontit
Olemme jo useana vuonna lahjoittaneet yhteistyökumppaneiden joulukortteihin ja henkilöstön joulumuistamisiin varatut rahat hyväntekeväisyyteen. Tänä jouluna muistamme lahjoituksellamme Hope – Yhdessä & Yhteisesti ry:tä.
Hope – Yhdessä & Yhteisesti ry tekee töitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Sen tavoitteena on, että lapsilla olisi Suomessa tasaarvoisemmat mahdollisuudet hyvään arkeen. Järjestö jakaa vähävaraisille ja kriisin kokeneille perheille konkreettisia vaate ja tavaralahjoituksia. Lisäksi se tarjoaa lapsille ja nuorille harrastustukea ja vapaaajan elämyksiä.
Eettisiin periaatteisiimme on kirjattu, että emme itse ota vastaan lahjoja yhteistyökumppaneiltamme. Kannustammekin yhteistyökumppaneitamme lahjoittamaan erilaisiin muistamisiin varatut rahat hyväntekeväisyyteen. Näin kauniista ajatuksesta hyötyvät he, jotka tarvitsevat apua.
Talven aikana sähkön säästöllä ja käytön ajoittamisella voi olla ratkaiseva merkitys sähköpulan välttämiseksi. Jokaisessa kotitaloudessa sähkönkulutusta voi helposti vähentää arviolta kymmenen prosenttia asumis ja käyttötottumuksia muuttamalla. Alkusyksyn aikana on saavutettu jo seitsemän prosentin säästö sähkön käytössä, mikä on todella hyvä alku.
Olemme kirjanneet tavoitteeksi olla Espoon kaupungin tavoin hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, mutta millainen matka meillä on edessämme? Sitä selvitämme parhaillaan, kun teemme kaikkia toimintojamme koskevaa päästölaskentaa. Sen toteutamme GHG (Greenhouse Gasprotocol) protokollan mukaisesti.
GHGprotokolla, eli tuttavallisemmin kasvihuonekaasuprotokolla, kertoo meille, miten laajalle hiilijalanjälkemme ulottuu. Laskentatavassa huomioidaan paitsi ne päästöt, joihin voimme suoraan vaikuttaa, myös epäsuorat ostoenergiaan liitty vät päästöt esimerkiksi sähkön ja lämmön tuotannosta. Kolmas huomioitava luokka on ehdottomasti laajin, sillä siihen kuulu vat kaikki epäsuorat päästöt, kuten jätehuolto, vesihuolto, logistiikka, uudis ja korjausrakentaminen sekä materiaalien hankinnan päästöt.
Kun meillä on kattava kuva nykytilanteesta, laadimme Espoon Asuntojen ilmastotiekartan. Sen on määrä olla valmis tämän vuoden loppuun mennessä. Tiekartassa kuvaamme ne keinot, joilla etenemme kohti ilmastotavoitteitamme.
Seuraathan matkaamme, tiekartan toimista ja saavutetuista välitavoitteista tulemme kertomaan eri kanavissamme.
"Ilmastotiekartan on määrä olla valmis tämän vuoden loppuun mennessä.
Kirstinharjun kortteli Suvelassa on Espoon uusin väripilkku. Se sai asukkaansa syksyllä, kun muun muassa Janka, Ritva sekä Katrin ja Eskon perhe saivat avaimet uusiin koteihinsa.
Teksti Tiina Parikka Kuvat Timo Porthan, Roni Rekomaa ja Jetro Stavén
Kirstinharjun uusi asuinkortteli on väripilkku keskellä syksyn harmautta. Korttelin ilme onkin herättänyt uusissa asukkaissa ihastusta.
– Toivottavasti uudistaminen jatkuisi lähiympäristössä, Katri Helasuo sanoo.
Helasuon perhe, Katri, hänen miehensä Esko ja reilun vuoden ikäinen Hannes-poika ovat asuneet uudessa kodissa nyt pari kuukautta. Asuintalon värimaailma jatkuu sisällä neljän huoneen ja keittiön asunnossa ihanan pirteänä sisustuksena.
Leppävaarasta muuttanut perhe etsi isompaa asuntoa, sillä Hannes on saamassa pian pikkusisaren.
Kirstinharjun korttelin värikkyys on Esko ja Katri Helasuon mieleen. Väriä löytyy myös kotitalon rappukäytävästä.
– Meillä ei ollut mitään erityistä aluetoivetta. Suvela ei ollut entuudestaan tuttu, mutta yllätyimme iloisesti, kun tässä lähellä on niin paljon leikkipuistoja ja toimintaa, Katri ja Esko kertovat.
Läheisen asukaspuiston lakkautusuhka kuitenkin huolettaa.
– Toivottavasti toiminta jatkuu. Olemme kovasti tykänneet käydä asukaspuistossa ja Hanneskin tykkää muista lapsista. Näillä keleillä siellä pääsee myös sisätiloihin, Katri kertoo.
Yhteistilat kiinnostavat
Uudiskorttelin piha-alueeseen on panostettu. Lokakuussa taloon muuttanut Janka Tanttu kehuu yläpihan leikkialuetta.
– Se on iso, viihtyisä tila, jossa koko perhe voi olla yhdessä. Minulla on 5-vuotias pikkusisko ja nyt hänkin voi tulla tänne leikkimään, Janka kiittelee.
Janka ei ole vielä juurikaan ehtinyt tutustua muihin yhteisiin tiloihin, mutta kiinteistön kuntosaliin hän pääsi tutustumaan jo vähän ennen sen valmistumista.
– Se kyllä kiinnostaa, Janka sanoo.
Myös Helasuot ovat kuulleet kuntosalista.
– Se on valmistuessaan iso lisäetu, Esko kiittää.
Asuinkorttelista löytyy yhteinen kerhotila, ja lisäksi Kirstintie 2:ssa on pieni kerhotila oman kiinteistön asukkaille. Kirstintie 2:n asukkaiden käytössä on talopesula ja kolme saunaa, ja myös
korttelin toisen kohteemme Kirstinharju 4:n asukkaiden käytössä on oma talopesula ja sauna.
Palvelujen äärellä
Janka Tanttu muutti Kirstinharjuun omaan yksiöönsä Helsingistä. Hän on ilahtunut siitä, että kaikki palvelut löytyvät kauppakeskus Entressestä, johon Kirstintie 2:sta on alle kilometrin kävelymatka.
Palvelujen läheisyys toi myös Ritva Hurmerinnan takaisin Kirstinharjuun kolmen vuoden jälkeen. Hurmerinta ehti asua Kirstintiellä 43 vuotta ennen kuin talot menivät purkuun.
– Muutin Suvelantielle, mutta koin hankalaksi kulkea aina julkisilla palvelujen ääreen. Nyt ne ovat taas kävelymatkan päässä, Ritva sanoo.
Vaikka hän on palannut kotikulmille, totuttelemistakin riittää.
– Asuin aiemmin kaksiossa, mutta nyt muutin yksiöön. Pitää tottua pienempiin tiloihin ja siihen, että keittiö on samassa avotilassa, niin kuin ne nykyään tehdään, Ritva pohtii.
Korttelissa on yhteensä 342 uutta asuntoa, mutta Ritva ei ole ainakaan vielä törmännyt muihin paluumuuttajiin.
– Sain päätöksen asunnosta syyskuussa ja muutin lokakuun puolivälissä. Olen ollut tässä vasta muutaman viikon ja pääosin pysytellyt omassa asunnossani, Ritva toteaa. ✘
• Kirstinharjun asuinkortteli on Espoon Asuntojen, NAL Asuntojen ja Asuntosäätiön yhteishanke.
• Korttelissa on 342 uutta asuntoa, joista 215 on Espoon Asuntojen.
• Kirstintie 2:ssa on 190 asuntoa ja Kirstinharju 4 A:ssa on 25 asuntoa.
• Kirstintie 2:ssa on vapaana vielä joitakin asuntoja.
Ritva Hurmerinnalle Kirstinharju on samalla tuttu, mutta kuitenkin uusi. Hän palasi syksyllä vanhoille kotinurkille, joiden ilme on merkittävästi raikastunut.
"
Yläpiha
iso, viihtyisä tila, jossa koko perhe voi viettää aikaa yhdessä.
Palstalla kerromme käytännön vinkkejä hyvään taloudenhoitoon.
Suurin pudottaja -kilpailussamme palkitaan sähkön ja lämmitysenergian parhaat säästäjät.
Teksti Juha-Pekka Honkanen
J
okaisen panosta tarvitaan energiansäästötalkoissa.
Talven aikana sähköstä voi olla ajoittain pulaa, ja sähkönkäytön ja lämmityksen kustannukset ovat poikkeuksellisen korkealla. Osallistumme valtion Astetta alemmas -kampanjaan, jonka tavoite on vähentää energiankulutusta koko maassa ja ehkäistä siten tilapäisiin sähkökatkoihin turvautumista.
Osana energiansäästötoimiamme käynnistimme marraskuussa Suurin pudottaja -kilpailun, jossa kaikki 1.11.2021 jälkeen valmistuneet kiinteistömme ovat automaattisesti mukana. Kilpailussa on kaksi sarjaa: suurin lämmityskuluja ja suurin sähköenergiaa pudottava kiinteistö.
Molemmissa sarjoissa palkitaan kolme parasta kiinteistöä rahapalkinnolla, jonka saa käyttää oman talon viih-
tyisyyden parantamiseen. Lämmityssarjassa paras kiinteistö saa käyttöönsä säästämänsä summan kokonaan, toinen puolet ja kolmannelle sijalle sijoittunut kolmasosan. Sähkön säästäjistä paras kiinteistö palkitaan 3000 eurolla, hopeasijasta saa 2000 euroa ja pronssimitali on 1000 euron arvoinen.
Kulutustiedoissa huomioidaan ulkolämpötila Ylläpitopäällikkö Veli Korhonen sanoo, että kilpailukautta 1.11.2022-30.4.2023 verrataan samaan ajanjaksoon vuosi sitten kiinteistökohtaisilla mittareilla.
– Kulutustiedot saadaan normeerattuina, eli tiedoissa huomioidaan ulkolämpötilan vaikutus kulutukseen. Kisassa voi menestyä, vaikka talvesta tulisi kylmempi kuin vuosi sitten.
– Valtaosa noin 16 000 huoneistostamme on kytketty lämpötilan ja ilmankosteuden etäseurantaan. Paras tapa säästää energiaa on vähentää lämmitystä. Laskemme kiinteistöjemme lämmitystä puolella asteella.
– Omien toimistotilojemme lämmitystä lasketaan yhdellä asteella. ✘
Lue lisää: espoonasunnot.fi/suurinpudottaja
Lämmin käyttövesi on kiinteistöjen toiseksi suurin lämmönkuluttaja. Vinkkejä veden säästämiseen löydät verkkosivuiltamme.
Lämmin käyttövesi on kiinteistöjen toiseksi suurin lämmönkuluttaja. Nopea peseytyminen parantaa kisamenestystä.
Vältä tarpeetonta sähkönkulutusta huippukulutustuntien aikana arkisin klo 8–10, klo 16–17 ja klo 19–20.
Mieti aina tarpeenmukaisuutta: Miten kauan auto vaatii esilämmitystä? Onko huoneistokohtainen sauna turhaan päällä saunojia odottamassa?
Vetääkö ikkunasta tai hukataanko muualla lämpöä? Soita kiinteistöhuoltoon, sillä tiivisteet ja muut epäkohdat korjataan ilmaiseksi ja nopeasti.
Kahden vaippaikäisen äidillä Paula Innamolla on selkeä näkemys siitä, käyttääkö lapsella kesto- vai kertakäyttövaippoja. Kestovaippa on ekoteko, joka säästää aikaa, rahaa ja lapsen peppua.
Kivenlahden Aallonkohinassa lattialla leikkivät halloweeneistä jääneillä ilmapalloilla Elle, kaksi vuotta ja viisi kuukautta sekä Eve, kahdeksan kuukautta. Leikkiin osallistuu yorkshirenterrieri Puuhapete, mutta kilpikonna on jo vetäytynyt talviunille. Elle ja Eve ovat molemmat vaippaikäisiä, mutta ihan perinteisiä pamppersseja tytöt eivät käytä.
Äiti Paula Innamo paljastaa, että heillä käytetään kestovaippoja eli kestiksiä. Syitä on monia: aika, raha ja ympäristöarvot.
– Kertakäyttövaippa maksaa keskimäärin 30 senttiä kappale ja niitä kuluu helposti yli kymmenen päivässä. Kahden lapsen kanssa se tekee yli tuhat euroa vuodessa. Toki kestovaipat ovat uutena hankintahinnaltaan melko arvokkaita: kotimaisten kestovaippojen hinnat ovat uutena noin 15–30 euroa kappale mallista riippuen, mutta niiden käyttöikä on useita vuosia ja kierrätysarvo kova. Vierestä seuranneena tiedän, että vaippoja menee kahdelle lapselle viiti-
sentoista pakettia kuukaudessa. Se tarkoittaa aika montaa kauppareissua. Itse ainakin haluan käyttää aikani muuhun.
Paula myöntää olevansa vähän viherhattutäti ja heillä kierrätetään käytännössä kaikki; sekajätettä syntyy vain pussin verran viikossa.
– Kertakäyttövaipoista tulee hirveästi jätettä. Itse asiassa vaipat ovat EU:ssa suurin yksittäinen yhdyskuntajätelaji. Toki kestisten pyykkäämisessä on ympäristövaikutuksia, mutta pikkulasten kanssa tulee joka tapauksessa pyykkiä niin paljon, että siinä ne vaipat pyörivät muun pyykin joukossa. Parin-kolmen päivän pesuväliin tarvitaan noin 30 kestistä.
Paula ostaa kestiksiä uusina suomalaisista verkkokaupoista; käytettyjä kestovaippoja ostetaan, myydään ja myös annetaan lukuisissa Facebookin osto- ja myyntiryhmissä sekä yleisimmillä nettikirpputoreilla. Lisäksi Kodin kestot ry:n kestotuotelainaa-
Kestovaipat ovat nykyisin näppäriä käyttää ja myös hyvännäköisiä. Kotona voi hyvin kulkea pelkissä vaippapöksyissä.
Paula Innamo muistuttaa itseään ja muita siitä, että osittainenkin kestovaippailu tuo merkittäviä hyötyjä.
Ellalta kodin leikit sujuvat hyvin mukavissa vaipoissa.
Kestovaippoja on joka makuun, herkkähipiäisille vaikka silkkisinä.
mosta Ison Omenan kirjastosta voi lainata kestovaippoja kirjastokortilla.
– Vaipat kannattaa varata soittamalla kirjastoon ja ne voi noutaa lastenosastolta. Jos on jotain kysyttävää kestovaipoista, niin Kodin kestot ry:n tukihenkilöiltä saa myös ilmaiseksi neuvoja ja tukea, Paula vinkkaa.
Kuoseja, materiaaleja ja malleja löytyy paljon erilaisia, itse asiassa kestovaipat näyttävät lapsen jalassa hyvältä jo ihan sellaisenaan. Herkkähipiäisille kestiksiä löytyy jopa silkistä. Kuluvat osat, kuten tarrat ja kuminauhat on helppo korjata.
Paula on ollut jo vuosia Kodin kestot ry:n jäsen. Parasta aikaa hän on yhdistyksen jäsensihteeri ja hallituksen varajäsen. Yhdistys järjestää paikallisia tapahtumia ja sillä on tukihenkilöitä ympäri Suomea.
– Valitettavasti jäsenmäärä on kuitenkin ollut laskussa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kestovaippojen huippuvuosi on toistaiseksi ollut 2010. Vielä muutama vuosi sit-
ten niitä oli myös äitiyspakkauksessa, mutta ei enää, Paula harmittelee.
Kun Paulan äiti kuuli tämän käyttävän kestiksiä, ensireaktio oli ”voi ei!”.
– Äiti oli alkuun epäluuloinen ja pelkäsi, kuinka me jaksamme. Hän varmaan muisteli sitä aikaa, kun äitiyspakkauksessa tuli sinkkiämpäri ja sen ajan kestovaippoja. Mutta harsoista on tultu pitkä matka. Nyt kestovaippojen ulkopinnat ovat vedenpitäviä ja sisäpuoli imee hyvin vaikka koko yön tarpeen.
Joustavuutta arkeen
Helmikuussa tytöistä päävastuun ottaa isäReda, kun Paula palaa vanhempainvapaalta takaisin töihin.
– Tarkoitus olisi, että lapset menevät isän vanhempainvapaan jälkeen päiväkotiin. Tiedän jo, että kestikset eivät ole päiväkodeissa kuuminta hottia. Jos tarve vaatii, niin lapset voivat olla päivän kertakäyttövaipalla. Muistutan itseäni ja kaikkia muitakin, että osakestoilukin on hyvä juttu. ✘
INFO
• Jos sinulla on edes keskinkertaiset ompelutaidot, kestotaloustuotteita syntyy käden käänteessä, Paula Innamo lupaa.
– Jos kotona ei ole ompelukonetta, isommat kirjastot lainaavat saumuria ja ompelukonetta. Kangaspuut löytyvät esimerkiksi Espoon työväenopiston kudonta-asemalta.
• Useimmat kestotuotteet kannattaa pestä pesukoneessa vähintään 60 asteessa. Monet tuotteet jopa paranevat nuhjuuntuessaan, kun ne muuttuvat pehmeämmiksi ja imukykyisemmiksi, Paula tietää.
• Mitä vanhoista froteepyyhkeistä, rikkimenneistä vaatteista tai tekstiiliteollisuuden ylijäämäkankaasta sitten voi tehdä?
• kestorättejä talouspaperin sijaan
• kestovanulappuja ihonpuhdistukseen
• kestositeitä ja -pikkuhousunsuojia
• pyykkipusseja; vaippa- ja sidepussukoita
• matonkuteita
Lisää vinkkejä: kodinkestot.fi
on valtakunnallinen kestotuotteiden asiantuntijataho, jonka tarkoituksena on edistää kestotuotteiden käyttöä ja tunnettavuutta. Kodin kestot ry pitää yllä vaippalainaamoita ja tukihenkilötoimintaa koko Suomen alueella.
KUVAN ASETELMASSA on hyödynnetty luonnonmateriaaleja, mäntyä ja lehtikuusta. Muistathan jokamiehenoikeudet niitä kerätessä: elävistä puista oksia ei saa katkoa, vaan suuntaa katse maahan ja katkenneisiin oksiin.
1. Muotoile kanaverkosta pallo ja laita se valitsemaasi astiaan. Lisää astiaan vettä.
2. Aloita vihreistä oksista. Niillä luot pohjan ja muodon asetelmalle. Poista lehdet varren veteen menevästä osasta ja asettele oksat yksi kerrallaan kanaverkon reikiin.
3. Seuraavaksi on kukkien vuoro. Aloita isoimmista kukista. Leikkaa jokaiseen varteen viisto imupinta terävällä veitsellä.
4. Viimeistele lisäämällä pienemmät kukat ja täyttämällä aukot vihreillä oksilla.
5. Tarkista veden määrä parin päivän kuluttua ja lisää vettä tarvittaessa. Voit samalla huoltaa kukkia leikkaamalla niihin uuden imupinnan. Näin kukat kestävät pidempään kauniina.
Kukka-asetelman ohjeet antoi floristi Elina Kurttio.
Floristin vinkeillä teet kauniin ja edullisen kukka-asetelman talven juhliin tai arjen iloksi. Tarvitset maljakon tai muun vesitiiviin astian, palan kanaverkkoa, terävän veitsen ja valitsemasi kukat.Katso videolta, kuinka kuvan asetelma syntyi. Löydät sen YouTubesta hakusanalla Espoon Asunnot.
Marina Kiisk, Minna Moritz sekä Pertti Olavi Kokko pitävät talon yhteisöllisyydestä. Syksyn talkoopuuhatkin hoituivat yhdessä ilman erillistä kutsua.
Muuralan korkeimmalla kukkulalla sijaitsee seudun ainoa kerrostalo ja meidän vanhin kohteemme, Rihvelimäki 3 F. Näkymät isoista ikkunoista ovat kuin Hollywoodista konsanaan. Mutta parasta siellä asumisessa on silti yhteisön hyvä henki.
Voit katsoa juttuun liittyvän videon YouTubesta hakusanalla Espoon Asunnot.
Vanhin kohteemme, vuonna 1955 rakennettu Rihvelimäki 3 F, on 12 asunnon pienkerrostalo, jossa on kuusi yksiötä ja kuusi kaksiota. Aikoinaan talo rakennettiin kunnan virkamiehille, kuten opettajille, ja myöhemmin siitä tuli kodinhoitajien asuintalo. Sittemmin Muuralan korkeimmalle mäelle on kerrostalon kupeeseen noussut kaksi rivitaloa ja kolme luhtitaloa asukkaitamme varten.
Ikkunalaudoista se lähti Kiinteistön asukastoimikunnan puheenjohtaja Minna Moritz on talon uusin asukas.
– Muutin tänne 12-vuotiaan poikani Jessen kanssa heinäkuussa. En pääs-
syt katsomaan asuntoa, mutta sain siitä videoesityksen. Ensimmäisenä silmiini osuivat ihanat ikkunalaudat, vaaleus ja valo. Päätin kuitenkin soittaa entiselle asukkaalle, joka vahvisti ajatukseni: ”Ihana yhteisö, ihanat naapurit. Ja ne ikkunalaudat! Ota!”
Muuttopäivänä Minnalle selvisi lopullisesti, mistä talossa oikeasti on kyse: yläkerran naapurin vieras huhuili parvekkeelta, tarvitseeko hän muuttoapua, ja päivän päätteeksi hänet vielä yllätettiin paplarit päässä, kun toinen naapuri toi hänelle tervetuliaiskirjeen.
Jälkimmäiseen syyllinen, Pertti Olavi Kokko, kertoo, että hän on asunut talossa tämänhetkisistä asukkaista toiseksi pisimpään, viitisentoista vuotta.
Kun Marina Kiisk muutti taloon kolme vuotta sitten, Pertti oli vastassa konvehtirasian kanssa.
– Pertti asuu suoraan minun yläpuolellani. Tiedän, että kaikki on hyvin, kun kuulen hänen laulavan suihkussa, Marina naurahtaa.
Pertti puolestaan tykkää tehdä pihatöitä Marinan kanssa.
– Marina saa niin paljon aikaiseksi, että saan siinä itse hyvän maineen kaupan päälle.
Asukastoimikunta käsittää kaikki Rihvelimäki 3:n asuintalot. Jokaisella talolla on oma pihayhteisönsä, mutta myös yhdessä tehdään paljon; F-talon edessä
asukkaat kokoontuvat usein lehtimajaan jutustelemaan.
– Talkoita emme tänä vuonna pitäneet, mutta syksyllä tyhjensimme yhteistuumin pyörävaraston sinne kertyneestä ja kuulumattomasta tavarasta. Meitä avusti isännöitsijä Jukka Aarnio, ja lisäksi saimme neuvoja luhtitalon pitkäaikaiselta senioriasukkaalta Eino ”Eikka” Haapakoskelta. Nyt siellä on pingis- ja biljardipöytä sekä stepperi. Siivosimme ja remontoimme myös kerhohuoneen, jossa voi nyt pelata vaikkapa lautapelejä, Minna sanoo ja kertoo antaneensa kerhotilaan tauluja entisestä kodistaan.
Loppuvuodeksi Minna on kutsunut paikalle HSY:n jäteasiantuntijan kertomaan oikeaoppisesta jätehuollosta ja kestävästä kehityksestä. Joulukuussa
lähdemme koko perheen luontoretkelle Nuuksioon tutustumaan Haltian luontonäyttelyyn ja eräoppaan johdolla metsäretkelle. Tammikuussa kalenteriin on jo laitettu ”pizza-pyykki-perjantai”, jolloin käydään esittelijän avulla läpi oikeanlaisten pesuaineiden käyttöä.
– Meillä asuu hyvin eri-ikäisiä ja -taustaisia ihmisiä, ja on tärkeää, että kaikki kokevat kuuluvansa tasavertaisina osaksi yhteisöämme. Näen täällä paljon mahdollisuuksia ja ainakin itse olen ihan intoa täynnä, Minna toteaa.
Minnan Jesse-poika on jo nyt sitä mieltä, että isona hän muuttaa äidin naapuriin, sillä missään ei hänen mielestään voisi olla asiat paremmin.
– Kukapa sitä kotoaan lähtisi, Perttikin vahvistaa. ✘
• Espoo julistettiin kaupungiksi 1.1.1972 eli 50 vuotta sitten.
• Tänä kesänä meni rikki 300 000 asukkaan rajapyykki.
• Juhlavuoden teemana on ollut yhteisöllisyys, ja kaikki espoolaiset ovat voineet osallistua juhlintaan.
• Joulukuussa vietetään viimeisiä juhlavuoden tapahtumia, kun juhlavuoden väri- ja valokokonaisuus avautuu Espoon keskuksessa 17.12., ja uusi vuosi otetaan juhlallisesti vastaan 31.12.
Palovaroitin on pakollinen varuste kaikissa asunnoissamme. Asukkaana sinun tehtäväsi on varmistaa sen toimivuus.
Lain mukaan kaikissa asunnoissa tulee olla jokaisen kerroksen alkavaa 60 asuinneliötä kohden vähintään yksi palovaroitin. Palovaroittimia kannattaa asentaa enemmänkin kuin vähimmäismäärä. Turvallisuuden kannalta parasta on, jos jokaisessa makuuhuoneessa on palovaroitin, kuten myös kulkureiteillä, joita pitkin asunnosta pääsee ulos.
Uudemmissa ja peruskorjatuissa asunnoissamme palovaroitin on kytketty sähköverkkoon. Vanhemmistakin asunnoista pitää löytyä paristokäyttöinen varoitin.
– Jos asukas muuton yhteydessä huomaa, ettei asunnossa ole varoitinta, hänen tulee ilmoittaa asiasta huoltoyhtiöön, isännöitsijä Juha Sopanen sanoo.
Varoittimen toimivuus on asukkaan vastuulla. Se kannattaa säännöllisesti imuroida pölystä. Toimivuuden voit testata painamalla varoittimesta löytyvää testinappulaa.
– Varoittimen toimivuus on testattava kerran kuukaudessa ja aina, kun on ollut pidempään poissa kotoa, Sopanen muistuttaa.
Paristojen vaihto kuuluu asukkaan vastuulle. Sähköverkossa oleviin varoittimiin vaihdon hoitaa huoltoyhtiö, mutta vaihtotarpeesta ilmoittaminen kuuluu asukkaalle.
– Paristot tulee vaihtaa vähintään kerran vuodessa, ja välittömästi, jos varoitin alkaa piipata harvakseltaan. Verkkovirtaan kytkettyjen varoittimien paristot vaihtaa huoltoyhtiö, jolle pitää ilmoittaa heti, jos palovaroitin ei toimi tai alkaa harvakseltaan piippailla. ✘
Geokätkö voi olla vaikkapa pieni metallinen säiliö hyvin piilotettuna ontossa tolpassa.
Oletko sattumalta joskus löytänyt kummallisen rasian kivien lomasta? Kyseessä saattaa olla geokätkö. Geokätköily on harrastus, jossa etsitään GPSpaikantimen avulla maastoon piilotettuja kätköjä. Siinä yhdistyvät löytämisen riemu ja yhdessä tekeminen, sillä harrastus sopii koko perheelle. Samalla askelia kertyy kuin huomaamatta.
Geokätköilyn aloittaminen on helppoa, ja mikä parasta, ilmaista. Aluksi rekisteröidytään ja luodaan itselle nimimerkki. Kätköjä voi etsiä GPS-paikantimen tai geokätkösovelluksen avulla. Paikannin tunnistaa oman sijaintisi ja tarjoaa lähimpänä olevia kätköjä. Kun kätkö on löytynyt, se merkataan löytyneeksi
joko sovelluksessa tai sivustolla ja nimimerkki kirjataan kätköstä löytyvään pieneen vihkoon.
Sovelluksesta löytyy vinkkejä, millainen kätkö on kyseessä. Se voi olla pieni, vain mutterin kokoinen, tai peruskätkö, eli vaikkapa pakasterasia. Kätköjä voi olla mitä mielikuvituksellisimmissa paikoissa. Mutta mitä vaikeampi kätkö, sen hauskempaa on sen löytäminen!
Kätköilyn filosofiaan kuuluu uusien paikkojen esittely. Kätköjä piilotetaan usein kohteisiin, joihin ei välttämättä muuten tulisi mentyä – kuitenkin luontoa kunnioittaen ja lakeja sekä hyviä tapoja noudattaen. Reissuun kannattaa varata mukaan kynä ja sopivat vaatteet esimerkiksi punkkien tai vaikeamman maaston varalta. ✘
Piilota löytämäsi geokätkö hyvin. Jos huomaat kätkön tuhoutuneen, ilmoita siitä kätkön tekijälle.
Geocachingsovelluksesta näkyvät alueella sijaitsevat kätköt. Kappas vaan, Espoon modernin taiteen museon EMMAn pihalla näyttää olevan yksi.
Näin pääset alkuun! 1. Rekisteröidy osoitteessa www.geocaching.com
Keksi itsellesi nimimerkki
Lataa sovellus
Lisätietoa kätköilystä osoitteessa geokätköt.fi
Asuntoihimme asennetaan vesikalusteita, joista vettä tulee pienemmällä paineella. Uudet kalusteet vähentävät vedenkulutusta noin 15 prosentilla.
Vedenkulutuksen vähentämisellä on vaikutusta vesi- ja lämmityskustannuksiin. Kiinteistöpäällikkö Hannu Rahkila kertoo, että asennukset alkoivat keväällä 2022, ja ne on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2024 loppuun mennessä.
– Kalustevaihtoja tehdään 8083 asuntoon 153 talossa, mikä edustaa noin puolta kiinteistökannastamme. Kylpyhuoneisiin asennetaan suihkusäästökahva. Keittiöön sekä WC- ja kylpyhuonetilojen pesualtaisiin tulee hanojen virtaamaa rajoittava poresuutin, Rahkila kuvaa.
Kaikki huoneiston vesikalusteet tarkastetaan ja huolletaan. WC-istuimille tehdään huoltokunnostuksia vuotojen estämiseksi.
– Lähetämme asuntoihin tiedotteen vähintään kaksi viikkoa ennen töiden alkamista. Asentajat viipyvät asunnossa noin 15 minuuttia. Töiden aikana vesikalusteille tulee olla esteetön pääsy, ja suuret lemmikkieläimet on pidettävä poissa asennusten tieltä erillisessä tilassa tai huoneessa, Rahkila ohjeistaa.
Osassa taloista asennuksia on tehty jo aikaisemmin. Niiden pohjalta tiedetään, että säästöt vedenkulutuksen sekä käyttöveden lämmittämiseen tarvittavan energian osalta ovat 15 prosentin luokkaa.
– Kussakin kiinteistössä investointi maksaa itsensä takaisin noin yhdeksässä kuukaudessa. Vuosittaiset säästöt asennuksista asuntoa kohden ovat
noin 140 euroa, mikä 8083 asunnon osalta merkitsee 1,2 miljoonan euron säästöjä vuositasolla, Rahkila laskee.
Rahkila kertoo, että vedenkäytön kustannuksiin vaikuttavat paitsi kulutus myös veden ja energian hinta. Käyttövedestä noin 40 prosenttia on kuumaa vettä, jonka lämmittämiseen kuluu paljon energiaa.
– Veden ja energian hinnat ovat olleet kovasti nousussa ja tulevat todennäköisesti nousemaan edelleen korkean inflaation myötä. Kaikki energiaa säästävät toimenpiteet, kuten vedensäästökalusteiden asentaminen, vaikuttavat vuokratasoon. Lisäksi veden ja energian säästö on todella tärkeää ympäristön kannalta ja tänä talvena myös energian riittävyyden kannalta, Rahkila painottaa. ✘
Veden ja energian säästö on tärkeää ympäristön kannalta.
Karakalliossa sijaitseva Karakalliontie 1:n uudiskortteli sai lokakuun lopussa virallisen sinetin sille, että se täyttää pohjoismaisen Joutsenmerkin tiukat ympäristökriteerit.
– Merkkiä haetaan rakennusvaiheessa, mutta sen edellyttämät kriteerit tulee huomioida jo suunnittelupöydällä, rakennuttamisjohtaja Pirjo Räihä sanoo.
Kaikkien rakentamisessa käytettyjen rakennustuotteiden ja -materiaalien tulee täyttää Ympäristömerkintä Suomi Oy:n hyväksyntä. Osalla rakennustuotteista on jo valmiiksi Joutsenmerkki-hyväksyntä, osalle se on haettu rakentamisen aikana.
– Joutsenmerkkiä tavoittelevassa kohteessa on jo rakentamisvaiheessa huomioitava käytettävien materiaalien ja niiden sisältämien kemikaalien
Itä-Espoossa Suur-Leppävaaran alueella sijaitsee Karakallion luonnonläheinen kaupunginosa. Karakalliontie 1:een valmistuneet kaksi kuusikerroksista kerrostaloa pitävät sisällään yhteensä 91 asuntoa.
"Kohde on A-energialuokkaa, mikä tarkoittaa määräystasoa alhaisempaa energiankulutusta. Tämä taas merkitsee alhaisempia käyttökuluja ja pienempää ympäristökuormitusta rakennuksen käytön aikana.
Energiaratkaisujen lisäksi A-energialuokan saavuttamiseen ovat vaikuttaneet rakennuksen massoittelu ja tilojen tehokkuus, rakennusosien hyvä lämmöneristävyys, rakennuksen tiiviys sekä talotekniset ratkaisut.
ympäristöystävällisyys ja terveellisyys. Esimerkiksi työmaalla käytettävät liimat eivät saa aiheuttaa hengitysilmaan haitallisia päästöjä edes kiinnitysvaiheessa. Ei siis riitä, että päästöjä ei synny valmiissa talossa, Räihä kuvailee.
Osa Joutsenmerkin kriteereistä on pakollisia ja osa valinnaisia. Valitsemme omissa kohteissamme sellaiset kriteerit, jotka varmistavat ympäristöystävällisyyden ja energiatehokkuuden kiinteistön koko elinkaaren ajan.
Karakalliontie 1:n energianlähteinä ovat maalämpö ja aurinkosähkö.
– Maalämmön ja aurinkovoimaloiden lisäksi teknisiä ratkaisuja ovat automaatiojärjestelmä, älykäs lämmityksen säätöjärjestelmä ja lämmön talteenotto poistoilmasta, toimitusjohtaja Jaakko Kammonen kertoo.
Joutsenmerkin kriteerien mukainen päivänvalon optimointi asuntosuunnittelussa sekä esimerkiksi runsaampi määrä pyöräpaikkoja lisäävät samalla asumisen viihtyisyyttä, jota tavoitellaan kaikissa kohteissamme.
Rakennusjätteen lajittelu ja kierrätysaste on yksi tärkeä Joutsenmerkkikriteeri. Karakalliontie 1:n työmaalla lajiteltiin koko rakentamisen ajan työmaajätettä poikkeuksellisen laajasti, työmaa-aikana oli parhaimmillaan yli kymmenen eri jätejaetta. ✘
Juuri valmistuneiden hiilijalanjälkilaskelmien mukaan Karakalliontien uudiskorttelin elinkaaren aikaiset päästöt ovat 817–820 kgCO2/brm2 per talo, mikä jää selvästi alle asetetun tavoitteen, 1 250 kgCO2/brm2
Tulokset laskettiin myös ympäristöministeriön rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmillä vuosilta 2019 ja 2021, ja ne ovat 9,52–10,15 kgCO2e/m2/a (YM2019) ja 12,32–13,00 kgCO2e/m2/a (YM2021). Hiilijalanjälkilaskelmat teki Sweco Talotekniikka Oy.
Muissa tänä vuonna valmistuneissa ja vielä rakenteilla olevissa uudiskohteissamme olemme päässeet tasoon 14–15 kgCO2e/m2/a (YM2021).
Vuosi 2023 tuo tullessaan useita uudiskohteita eri puolille Espoota.
Finnooseen, uuteen ja ekologiseen kaupunginosaan valmistuu alkuvuodesta 2023 kaksi uutta kohdetta, jotka on toteutettu Aenergialuokkaan. Syvänsalmenkadulle valmistuu kerrostalo, jossa on 12 kerrosta ja 98 asuntoa. Hyljetielle rakentuu kaksi viisikerroksista puukerrostaloa, joissa on
yhteensä 72 asuntoa.
Rauhallisen Latokasken kaupunginosaan, Teerimäenportti 3:een rakentuu pienkerrostalo ja kaksi rivitaloa. Kolmikerroksiseen pienkerrostaloon tulee 18 asuntoa ja rivitaloihin 31 kaksikerroksista asuntoa, jotka valmistuvat arviolta keväällä 2023.
Monipuolisten palvelujen äärelle Tapiolaan rakentuu yhdeksänkerrok
sinen pistetalo. Osoitteessa Suvikummuntie 1 E sijaitsevaan kohteeseen valmistuu 63 asuntoa, ja sen arvioitu valmistuminen on keväällä 2023.
Matinkylään, Nuottaniementie 7:ään, rakentuu uusia kaksikerroksisia rivitaloja vanhan rivitalokohteen tilalle. Siihen tulee 47 uutta asuntoa, joiden arvioitu valmistuminen on kesällä 2023. Lisätiedot: www.espoonasunnot.fi
Huoltoyhtiöiden ja aurausurakoitsijoiden yhteystiedot löytyvät porrashuoneen ilmoitustaululta sekä verkkosivuiltamme espoonasunnot.fi > Yhteystiedot > Huoltoyhtiöiden yhteystiedot tai etsimällä haku-toiminnolla oman kiinteistösi tiedot.
Askarruttaako mieltäsi asunnon lämpötila tai talven lumityöt? Näistä aiheista puhelimemme pirisee ja sähköpostiimme tulee kysymyksiä talviaikaan säännöllisesti.
Lunta tupruttaa ja on liukasta – koska kiinteistöllämme tehdään lumi- ja hiekoitustyöt?
Huoltoyhtiö seuraa säätä ja ryhtyy hiekoittamaan yleisiä alueita, jos on luvassa liukkaita kelejä. Aurauskalusto lähtee liikkeelle, kun haittaavaa lunta on kertynyt kulkuväylille ja paikoitusalueille yli kolme senttiä.
Huoltoyhtiö auraa yhteiset kulkuväylät ja hoitaa käsityönä lumityöt sekä hiekoituksen ulko-ovien edustoilla.
Jos asuntosi ovi aukeaa suoraan ulos, kotiovellesi johtavan kulkuväylän lumityöt ja hiekoitus ovat omalla vastuullasi, samoin erillisten varastojen ovien edustat. Lumityöt on tärkeä muistaa tehdä myös omalta parvekkeelta ja takapihalta, sillä ne toimivat hätäpoistumistienä.
Huoltoyhtiö puhdistaa lumet pysäköintialueen keskialueelta ja reitiltä yleisille teille. Oman autopaikkansa ja autojen väliset kapeat alueet asukkaat puhdistavat lumesta ja hiekoittavat itse.
Mitä teen, kun asunnossani on liian kylmä tai kuuma?
Lämmityskaudella asuntojen tavoitelämpötila on 20,5 astetta, joka voi vaihdella puolellatoista asteella. Huoneen lämpötila mitataan reilun metrin korkeudelta vähintään 0,6 metrin etäisyydeltä ulkoseinästä.
Kun tavoitelämpötila on saavutettu, patteri voi tuntua viileältä tai sen ala- ja yläreuna voivat olla erilämpöisiä.
Patterin termostaattia voi halutessaan kääntää pienemmälle, jos tavoitelämpötila on omaan makuun liian korkea. Jos asuntosi lämpötila on alle 19 tai yli 22 astetta ja koet lämpötilan epämukavana, kannattaa olla yhteydessä kiinteistön huoltoyhtiöön.
Muistathan, että ikkunoiden karmeissa olevien tuloilmaventtiilien tulee olla auki, jotta huoneistosi ilmanvaihto toimii suunnitellusti ja huoneistoon tulee raikasta korvausilmaa. Jos ikkunoista tuntuu liiallista vetoa, ota yhteyttä huoltoon. Tiivistäminen vähentää lämmönhukkaa ja lisää asumismukavuutta.
Suuressa osassa asuntoja on älykäs lämmitysjärjestelmä Fortum SmartLiving, joka tuo tasaisen lämmön. Palveluun sisältyy asukaskäyttöliittymä, jonka avulla voit seurata oman asuntosi lämpötilaa ja ilmankosteutta helposti älypuhelimella tai tietokoneella. ✘
Keksitkö mikä varjo kuuluu millekin jouluun kuuluvalle asialle? Yhdistä taulukkoon kirjain oikeaan numeroon. Tarvitset vain kynän!
According to the law, all dwellings must have at least one smoke detector for each 60 square metres or part thereof on each floor of the dwelling. In terms of safety, it is best to have smoke detectors in each bedroom and on the exit routes of the dwelling.
In our newer and renovated dwellings, the smoke detector is connected to the electricity supply. In older dwellings smoke detector are battery-powered.
The resident is responsible for ensuring that the smoke detector is functional. It should be vacuumed regularly of dust. You can test that it is working by pressing the test button on the smoke detector.
“You should test that your smoke detector is working once a month and whenever you have been away from home for a while,” says Juha Sopanen, Property Manager.
The resident is responsible for changing the batteries. The maintenance company takes care of changing batteries for smoke detectors that are connected to the electricity supply, but it is the resident’s responsibility to notify the maintenance company of the need to change a battery.
“Batteries should be changed at least once a year and immediately if the smoke detector starts beeping intermittently”, says Sopanen.
Our Biggest Saver competition rewards those who save the most electricity and heating energy.
Everyone’s input is needed in the energy saving campaign. We are participating in the national Down a Degree campaign, the aim of which is to reduce energy consumption throughout the country and thus prevent having to resort to temporary blackouts.
As part of our energy saving efforts, we launched the Biggest Saver competition in November. All buildings completed on or after 1/11/2021 are automatically included in the competition. The competition has two categories: the biggest saver in heating costs and the biggest electricity saver.
In both categories, the top three buildings will be rewarded with a cash prize, which they can use to make their buildings more comfortable. The competition takes the energy consumed between 1/11/2022–30/4/2023 into consideration.
More information: espoonasunnot.fi/en/suurinpudottaja
Our rents will increase by an average of 3.5 per cent at the beginning of 2023. The need for an increase is explained by higher interest rates, higher maintenance and construction costs of properties due to inflation and the significant increase in the price of energy.
The amount of the rent adjustment varies slightly from property to property. “In the case of 26 properties, the increase will remain below 2.9 per cent, whereas the rents of the majority, that is 240 properties, will be adjusted by 3–3.9 per cent. In the case of 32 properties, the rent will increase by over four per cent.
The increase in the price of electricity will also affect the sauna booking fee, which will increase from EUR
10 to EUR 15 a month at the beginning of next year. Correspondingly, the prices of parking spaces will increase by EUR 2–5 (parking space in a closed parking garage: + EUR 5/month; other parking spaces: + EUR 2/month).
We sent rent payment letters for 2023 to our residents at the beginning of October. The rent payment letters indicate the amount of your rent. If you have not yet activated e-invoicing, we recommend that you do so to make your life easier.
For more information on e-invoicing, visit our website: espoonasunnot.fi/en/home/rent/rent-payment
"
Warm domestic water is the second largest consumer of heat in properties.
We are installing water fixtures with a lower pressure in our dwellings. The new fixtures will reduce water consumption by approximately 15 per cent.
“We are replacing water fixtures in 8,083 dwellings in 153 properties, which is roughly half of our property portfolio. Bathrooms will be equipped with watersaving shower handles. The kitchen and the sinks in the toilets and bathrooms will be equipped with an aerator that limits the water flow,” says Hannu Rahkila, our Head of Real Estate.
All the water fixtures in the dwelling are inspected and repaired. Toilet seats are repaired to prevent leaks.
We will send a notice to the dwellings at least two weeks before work begins. The technicians will spend approximately 15 minutes in the dwelling. When work is ongoing, there must be unobstructed access to the water fixtures.
Water and energy prices have been increasing sharply and are likely to continue increasing with high inflation. The annual savings on installation work per dwelling are approximately EUR 140, which means savings of EUR 1.2 million per year for 8,083 dwellings.
“All energy-saving efforts, such as the installation of water-saving fixtures, affect the average rent. Saving water and energy is also very important for the environment, but also for there to be enough energy this winter,” Rahkila emphasises.
In the heating season, the target temperature for apartments is 20.5 degrees, which can vary by 1.5 degrees.
The room temperature is measured at the height of 1 metre with a distance of at least 0.6 metres from the outer wall. When the target temperature has been reached, the radiator may feel cool, or the lower and upper edges of the radiator may be at different temperatures.
You can turn down the radiator thermostat if you feel that the target temperature is too high for you. If the temperature in your home is below 19 or above 22 degrees and you feel uncomfortable with the temperature, you should contact your property maintenance company.
Please keep in mind that the inlet valve in the window frames must be open in order for the ventilation in your home to work as planned and for fresh air to enter the apartment. If you feel too much draught from the windows, please contact the maintenance company. Improved insulation reduces heat loss and increases housing comfort.
The majority of our housing units have the Fortum SmartLiving intelligent heating system, which provides even heat. The service includes a resident user interface that allows you to easily monitor the temperature and humidity of your home with a smartphone or computer.
When are the grounds of your property ploughed when it snows? And who will take care of gritting when it is slippery?
The maintenance company monitors the weather and starts gritting common areas if the forecast promises slippery weather. The snowploughs begin work when there is more than three centimetres of harmful snow on access routes and parking areas.
The maintenance company takes care of ploughing common access routes, manually clears snow and grits areas in front of front doors.
If your home door opens directly out, you are personally responsible for clearing the snow off and gritting the access route to your door. The same goes for areas in front of doors to separate storages. It is important to remember to also clear the snow off your balcony and backyard, as these are emergency exit routes.
The maintenance company clears the snow off the middle area of the car park and the route to the public roads. Residents are personally responsible for clearing the snow off their parking spaces and the narrow areas between cars.
Contact information for maintenance companies and ploughing contractors is available on the staircase notice board and on our website espoonasunnot.fi > Contact > Contact information for maintenance companies, or by searching for your property’s information.
Kokoustoiminta tutuksi
TI 7.2. KLO 17.30–19.00
Illan aikana käydään läpi kokouskäytäntöjä ja kokousasiakirjoja.
Tilaisuuden alustaja: MarjaLeena Sallinen, asiakkuuspäällikkö, Espoon Asunnot Tilaisuus järjestetään etänä.
TI 14.2. KLO 17.30–19.00
Tilaisuus on tarkoitettu asukastoimikunnan jäsenille ja asukastoiminnasta kiinnostuneille. Aiheena on yhteishallintolaki.
Tilaisuuden alustaja: MarjaLeena Sallinen, asiakkuuspäällikkö, Espoon Asunnot Tilaisuus järjestetään etänä.
Asukastoimikunnan tehtävät ja asukasdemokratia
KE 15.2. KLO 17.30–19.00
Tilaisuus on tarkoitettu erityisesti uusille asukastoimikunnan jäsenille ja asukastoiminnasta kiinnostuneille. Aiheena on Espoon Asuntojen asukasdemokratian toimintamalli ja asukastoimikunnan tehtävät.
Tilaisuuden alustaja: MarjaLeena Sallinen, asiakkuuspäällikkö, Espoon Asunnot Tilaisuus järjestetään etänä.
hoitajan koulutus
LA 18.3. KLO 9.00–15.00
Koulutus antaa perustiedot ja valmiudet kiinteistön väestönsuojan hoitajan tehtävään. Asukaskokouksessa valitulle väestönsuojan hoitajalle maksetaan koulutuskorvaus koulutukseen osallistumisesta. Koulutus on suunnattu ensisijaisesti uusille väestönsuojanhoitajille.
Kouluttaja:
Miia Savilampi, turvallisuusasiantuntija, Uudenmaan Pelastusliitto Koulutuspaikka: Uudenmaan pelastusliitto, Vapaalantie 2, 01650 Vantaa
LA 1.4. KLO 9.00–15.00
Käydään läpi paloturvallisuutta ja muita asukkaiden turvallisuuteen liittyviä asioita. Asukaskokouksessa valitulle turvallisuushenkilölle maksetaan koulutuskorvaus koulutukseen osallistumisesta. Koulutus on suunnattu ensisijaisesti uusille turvallisuushenkilöille.
Kouluttaja: Miia Savilampi, turvallisuusasiantuntija, Uudenmaan Pelastusliitto Tilaisuus järjestetään etänä.
Kiinteistön talous tutuksi
TI 18.4. KLO 17.30–18.30
Tilaisuuden jälkeen osaat tulkita talokohtaista tuloslaskelmaa ja tiedät, miten kiinteistön talous toimii. Tilaisuuden alustajat: Sanna Honkala, pääkirjanpitäjä ja Merja Ritamo, talousjohtaja, Espoon Asunnot Tilaisuus järjestetään etänä.
Ympäristöeksperttien peruskurssi
KE 19.4. KLO 17.30–19.00
Mitä ympäristöekspertti tekee? Asukaskokouksessa valitulle ympäristöekspertille maksetaan koulutuskorvaus koulutukseen osallistumisesta.
Tilaisuuden alustaja: Teemu Varonen, talotekniikkaasiantuntija, Espoon Asunnot Tilaisuus järjestetään etänä.
KE 10.5. KLO 17.30–19.00
Koulutuksessa tutustutaan Espoon Asuntojen vuosittaiseen korjaustoimintaan, korjausten suunnittelun ja toteutuksen periaatteisiin.
Tilaisuuden alustaja: Kimmo Heinonen, tekninen päällikkö, Espoon Asunnot Tilaisuus järjestetään etänä.
LA 13.5.
Risteily on tarkoitettu asukastoiminnassa mukana oleville. Kiinteistöltä voi ilmoittautua yksi asukastoimikunnan jäsen mukaan. Jos paikkoja jää, myös toisen asukastoimikunnan jäsenen on mahdollista osallistua. Ilmoittautuneille lähetetään tarkempi ohjelma ja aikataulu myöhemmin. Yhteiskuljetusta ei ole järjestetty. Viimeinen ilmoittautumispäivä 30.3. Paikka: Viking XPRS
KE 6.9.
Asukastoimikunnille Espoon Asuntojen budjetoinnin perusteet vuodelle 2024. Tilaisuus järjestetään etänä.
Tapahtumat verkkosivuillamme espoonasunnot.fi/tapahtumat
Ilmoittaudu mukaan! Osa tilaisuuksista järjestetään etänä, ja niihin voi osallistua Teams-sovelluksella tai verkkoselaimella. Tilaisuuteen voi osallistua, vaikkei sinulla olisi Teams-sovellusta asennettuna koneellesi. Ilmoittautumiset verkkosivuillamme espoonasunnot.fi/tapahtumat Lähetämme ilmoittautuneille erillisen Teams-kokouslinkin tai kutsun sähköpostiin, joten annathan ilmoittautumisen yhteydessä sähköpostiosoitteesi linkkiä varten.
Palstalla esitellään mielenkiintoisia kohteita.
Leea-salpojen valmistus aloitettiin 1950-luvulla ja lopetettiin vasta vuonna 2003.
Keittiön mukavuudet, kuten jääkaappi, yleistyivät 1950luvulla. Kaasuliesi vaihtui sähkölieteen ja sähkövalot yleistyivät.
Keittiön kaapistoille oli tyypillistä kaksivärisyys: runko ja vetimet olivat yhtä väriä ja kaapin ovet toista. Värit saattoivat olla hyvinkin kirkkaita ja räväköitä. Vetimet olivat joko puisia ja kiinteitä tai siroja lankavetimiä.
Ruutikatu 9:ssä sijaitsevassa liiketilassamme on jäljellä aikakauttansa edustava alkuperäinen keittiö 1950luvulta.
TARVITSET: › 500 g perunaa › 1 keskikokoinen sipuli › 2 pientä omenaa › 2 maustekurkkua
2 rkl kapriksia
1 tl sitruunamehua
KASTIKE: › 200 ml kaura fraichea › 2 rkl omenasiiderietikkaa tai valkoviinietikkaa › 1 rkl mietoa sinappia › ripaus mustapippuria
› Keitä perunat kypsiksi, mutta varo ylikypsentämistä.
› Kaada perunoiden keitinvesi pois ja jätä perunat jäähtymään sillä välin, kun valmistelet muut ainekset.
› Kuori ja kuutioi omenat. Ripottele päälle sitruunamehua.
› Kuutioi sipuli ja maustekurkut ja lisää omenoiden joukkoon.
› Lisää joukkoon kaprikset.
› Valmista kastike sekoittamalla kaikki ainekset hyvin keskenään.
› Kuori ja kuutioi perunat. Lisää ne salaatin joukkoon.
› Lisää kastike salaatin joukkoon.
› Anna tekeytyä jääkaapissa vähintään kaksi tuntia.
Ohje: melkeinvegaani.com
