TIETEESTÄ Toivoa teknologiasta
Avattaria ja aitoja kohtaamisia Tulevaisuuden neuvola ja myönteinen synnytyskokemus voivat rakentua kolmiulotteisesta videokonferenssista ja avattarista, mutta myös paperisesta neuvolakortista ja aidoista kohtaamisista. Teksti Tiina Aulanko-Jokirinne Kuvitus Juuli Miettilä
M
iltei kaikki lasta odotta vat ja pikkulapsiperheet käyttävät neuvola palveluita. Vuoden vaihteen sote-uudistuksessa vastuu neuvolapalveluista siirtyi kunnilta uusille hyvinvointialueille, ja palvelut organisoidaan uudelleen. Aalto-yliopiston tutkijat ovat tutkimushankkeissaan mukana luomassa uudenlaista neuvolaa ja myönteistä synnytyskokemusta. Visioissa huomioidaan teknologian luomat mahdollisuudet, kuten synnytyksen simulointi kolmiulotteisessa videokonferenssissa avattaren eli virtuaalihahmon välityksellä. Toisaalta tutkijat mielellään säilyttäisivät parhaat käytänteet menneestä, kuten perinteisen neuvola kortin, aidot kohtaamiset sekä rotinat, vierailut katsomaan vastasyntynyttä ruokalahjojen kera. Kukoistusta ja keskittämistä Neuvolatoiminta sai Suomessa alkunsa jo vuonna 1922. Neuvola alkoi yhtenäis kulttuurin nimissä välittää tietoa, jota 24 / AALTO UNIVERSITY MAGAZINE 32
aikaisemmin siirsivät eteenpäin suvun vanhat viisaat naiset. Yksi syy neuvola toiminnan käynnistämiselle oli huoli lapsi- ja äitikuolleisuudesta. Siihen neuvolat toivatkin selkeän parannuksen – kuolleisuusluvut ovat nykyään alhaisimpien joukossa maailmassa. Suomessa äitiyskuolemia on 1–7 vuosittain. Imeväiskuolleiden määrä tuhatta elävänä syntynyttä lasta kohden vuonna 2020 oli 1,8. Myös 1–14-vuotiaiden lasten kuolemat ovat käyneet yhä harvinaisemmaksi. Vuonna 2020 Suomessa kuoli 58 lasta, mikä on vähemmän kuin koskaan tilastohistorian aikana. Tietotekniikan väitöskirjatutkija, doulayrittäjä ja synnytysvalmentaja Marjaana Siivola sanoo, että vuosituhannen vaihteessa oli eräänlainen neuvolan kukoistuskausi. ”Neuvola tarjosi fyysisiä kohtaa misia, läsnäoloa, tuttuja hoitajia ja vertaistukeen perustuvia synnytys valmennuksia.” Kukoistuskauden jälkeen neuvolaja synnytyspalveluita alettiin keskittää,
ja nykyisin terveydenhoitajia ja neuvolalääkäreitä on usein alle suositusten edellyttämä määrä. Jos vielä ennen koronaepidemiaa ajateltiin, että synnytysvalmennusta ei voisi järjestää verkossa, ajatukset ovat nyt muuttuneet. Korona-aikana järjestetyssä webinaarissa saattoi olla jopa tuhat osallistujaa kerralla. Marjaana Siivola ja uuden median suunnittelun ja oppimisen professori Teemu Leinonen ovat kollegoineen tutkineet synnytysvalmennuksen toteuttamista niin sanottuna kään teisenä luokkahuoneena. ”Osallistujat voivat tutustua materiaaliin itsenäisesti. Verkossa voi katsoa videoita, lukea, tutustua synnytys huoneeseen, sektiosaliin ja perhehuo neeseen virtuaalisten 360° kuvien kautta, pelata synnytyspeliä tai katsoa virtuaalilasien avulla synnytysvideota. Virtuaalisissa tapaamisissa saadaan vertaistukea, vastauksia mielessä pyöriviin kysymyksiin ja opitaan myös toisten kysymyksistä”, Marjaana Siivola kertoo.