TEEMA Luottamus
Filosofi ja inhimillinen luottamuksen ilmapiiri Professori Esa Saarisen suosittujen luentojen tavoitteena on luoda ”elävän puheen taika”. Sen avulla syntyy ajattelun ympäristö, jossa ihminen saa yhteyden sisällään piilevään hyvään. Teksti Tiina Aulanko-Jokirinne Kuva Mikko Raskinen
K
uin heikoilla jäillä kävelisi. Siltä tuntuu, kun luottamus puuttuu ihmisten väliltä. Etenemisestä tulee varovaista ja pelokasta. Professori Esa Saarisen mukaan tällaisessa tilanteessa ihmisten väliset ongelmat ja epäluulot tulevat esiin ”kavalan käärmeen lailla”. ”Ahdistus hiipii sisään näkymättömänä yhtiökump panina. Sitä pohtii, onko missään kohtaa kantavaa jäätä, jos jää jo jostain kohtaa petti. Ja ymmärtää, kuinka hienosti asiat olivat, kun vielä oli luottamusta.” Tällainen huolestuneisuus nakertaa luovuutta. Huomio hajaantuu asioihin, jotka eivät vie varsinaista asiaa eteenpäin. Keskittyminen herpaantuu ja läpimurrot karkaavat käsistä. On vaikea olla edelläkävijä, jos mieli pyörii kaikessa, mikä voi mennä pieleen. Mutta jo pelkkä toisen ihmisen vakaa ja luottamusta herättävä tapa toimia voi karkottaa väärät huolenaiheet, Saarinen sanoo. ”Oman luottamukseni herättää reiluus ja sellainen tinkimättömyys, joka ei johdu itsekeskeisyydestä. Ihailen ihmisiä, joiden tapa toimia on kauniilla tavalla eleetöntä. Jääkiekossa heidän pelityylinsä ei olisi näyttävä ruoska, vaan nopea ranneveto pienellä liikkeellä ja valtavalla voimalla.” Saarisen mukaan ihminen ei välttämättä itse tunnista, kun jotain ihan uutta on syntymässä. Toisten antama tuki on sen vuoksi arvokasta. ”Kun toiset osoittavat luottamusta, voi itsekin luottaa enemmän siihen, mikä on vielä vailla valmista hahmoa.” Esa Saarisen luentosarjaa Filosofia ja systeemi-
18 / AALTO UNIVERSITY MAGAZINE 28
ajattelu on järjestetty vuodesta 2001, ja siitä on muodostunut yhteisöllinen ilmiö Otaniemessä. Sarjan luentotallenteita on katsottu ja kuunneltu yli miljoona kertaa. Saarinen itse jäsentää työtään yhdessä professori Raimo P. Hämäläisen kanssa kehittämänsä systeemiälyn käsitteen kautta. Systeemiäly yhdistää inhimillisen herkkyyden ja insinööriajattelun. Systeemiälykäs toimii huomaavaisesti, luovasti ja tarkoituksenmukaisesti suhteessa itseensä ja ympäristöönsä. Hänen ajattelunsa on avain parempaan maailmaan. Suomalaiset eivät turhia sooloile Saarinen pitää suomalaista yhteiskuntaa luottamusyhteiskuntana. Yksi sen vahvuuksista on ottaa toiset ihmiset vakavasti ja kantaa yhteistä vastuuta. Sen vuoksi myös korona-aika on sujunut Suomessa paremmin kuin monessa muussa maassa. ”Kykenemme kokemaan asiat toistemme kautta ja hahmottamaan kokonaisuuden, jonka yhdessä jaamme. Kokonaisuus saa meidät toimimaan tavoilla, joilla emme välttämättä yksilöinä toimisi. Suhtaudumme kokonaisuuteen välittävästi ja hyväntahtoisesti emmekä pyri liikaa sooloilemaan. Sooloilua ei myöskään ihailla, vaan sen systeemiälyttömyys nähdään terveellä järjellä.” Saarisen mukaan vahva luottamus näkyy toistuvissa hetkissä, tasaisesti eteenpäin soljuvana arkena. Jos korkean luottamustason yhteisössä syntyy ristiriitatilanne, sen jäsenet säilyttävät silti uskonsa yhteisen hyvän rakentamiseen. ”Jos toinen toimii ajattelemattomasti, sitä pidetään poikkeuksena. Ajatellaan, että siinä oli varmaan jokin väärinkäsitys. Jos loskaa vähän heilahtaa jaloilleni, en lähde kimpaantuneena toisen kimppuun.” Luottamus luovuuden voimaan Systeemiajattelussa asioita tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Ajatellaan, että jonkun systeemin, esimerkiksi organisaation, rakenne synnyttää tai ohjaa käyttäytymistä. Mutta kun ympäristö muuttuu voimakkaasti ja herättää epävarmuutta, rakenteet eivät useinkaan kerro, miten tulee toimia. Inhimillinen luottamuksen ilmapiiri nousee silloin ratkaisevaan rooliin. Rakenteiden kätkemiä yksilöiden piileviä voimavaroja saattaa sellaisessa tilanteessa tulla esille yllättävälläkin tavoilla. ”Kun ihmiset välittävät kokonaisuudesta, jonka he jakavat yhdessä, jokaiselle avautuu tilaa välittää muustakin kuin itsestään. Vaikka minua kohdeltaisiin väärin, voin luottaa siihen, että minun etuni tullaan kuitenkin ottamaan jollain tapaa huomioon. Voin myös tehdä tässä hetkessä uhrauksia, koska luotan siihen, että muutkin niin tekevät.” Saarisen mukaan hyvät teot eivät useinkaan ole rakentein taattavissa tai rahalla ostettavissa. ”Luottamus on tulevaisuuden ennakointia nykyhetkessä. Voin ottaa riskejä, koska luotan siihen, että muut ymmärtävät pelin hengen ja sen, että yhteistä hyväähän tässä luodaan. Yksi mainio esimerkki tämänkaltaisesta onnistumisesta on opiskelijoiden aloitteesta syntynyt kasvuyritystapahtuma Slush. Ei se syntynyt rahalla ja rakenteilla vaan luottamuksella luovuuden voimaan.” Luottamuksen käsitteellisiä vastakohtia ovat Saarisen mukaan korruptio, itsekkyys ja oman edun ideologia. Luottamuksen lähisukulaisia taas ovat