Aalto 10 vuotta
A-kirjaimen tarina Suunnittelija teki mielestään pelkistetyn logon mutta sai aikaan mutkikkaan vyyhdin. Teksti: Paula Haikarainen Kuva: Mikko Raskinen HÄN KEKSI sen leikkikentällä. Kaksi-
vuotias Frida-tytär kapusi uupumatta liukumäen rappusia ylös vain laskeakseen saman tien alas, ja Rasmus Snabb mietti, että idean pitää olla mahdollisimman yksinkertainen. Kun he palasivat kotiin, Snabb piirsi kilpailuehdotuksensa, laati sille perustelut ja laittoi postiin Aalto-yliopiston logokilpailun tuomaristolle. Kilpailuaika oli päättymäisillään, mutta ehdotus ehti ajoissa. Rasmus Snabbin ”Kutsu” valittiin voittajaksi toukokuussa 2009.
Lainausmerkki
”Asuin ja opiskelin tuolloin Tanskassa, ja kuulin kilpailusta viikkoa ennen deadlinea. Ei ollut aikaa viilata ratkaisua pilkuntarkasti, oli keskityttävä hyvän idean keksimiseen”, Snabb kertoo nyt, 11 vuotta kilpailun jälkeen. Aalto-yliopistosäätiö haki avoimella suunnittelukilpailulla tunnusta uudelle yliopistolle. Kilpailuun tuli kaikkiaan 117 ehdotusta. ”En oikeastaan edes ajatellut, että voisin voittaa. Halusin vain viestittää rehtori Tuula Teerille, millaista yliopistoa olisi kiva rakentaa.” Aalto-yliopiston perustamiseen liittynyt kuohunta ja vastustus oli tullut Snabbille tutuksi, kun hän oli opiskellut graafista suunnittelua Taideteollisessa korkeakoulussa. ”Kerroin perusteluissa, että varsinkaan opiskelijat eivät kaipaa historiallisia ja heraldisia vaakunoita, leijonia tai innovaatiohäkkyröitä vaan avoimuutta ja vapautta. Haluamme uudenlaisen yliopiston, jossa voi itse vaikuttaa. Paikan, jossa saa kysyä ja kyseenalaistaa.”
Huutomerkki
Snabbin logossa luki Aalto-yliopisto, mutta kirjainten joukossa oli huutomerkki, kysymysmerkki ja lainausmerkki. ”Siitä heräsi haloo niin Suomessa kuin kansainvälisesti: yliopisto aikoo ottaa tämmöisen logon käyttöön, ovatko he hulluja! Kaiken huipuksi saksalainen graafikko löysi netistä samantyyppisen visualisoinnin. Se oli tehty pienen piirin 10 / AALTO UNIVERSITY MAGAZINE 26
typografiaseminaariin, eikä ollut näkyvästi muualla esillä. En olisi osannut sitä varastaa.” Plagiointisyytösten vuoksi ehdotusta päätettiin muokata – onneksi, sanoo Snabb. Hänen mukaansa alkuperäinen ehdotus olisi ollut käytännön sovelluksissa hankala. Hän teki uuden, pelkistetyn version, jossa yliopiston nimen rinnalla on A-kirjain ja vaihtoehtoisesti jokin kolmesta välimerkistä kirjaimen perässä. Tämä tunnus on edelleen käytössä, sitä on vain vuosien varrella hienovaraisesti muokattu, esimerkiksi poistettu käytöstä logon värilliset versiot.
Kysymysmerkki
Rasmus Snabb vastasi freelance-suunnittelijana yliopiston alkuvuosien muustakin visuaalisesta ilmeestä. Hänen mielestään ilme on parhaimmillaan oma visuaalinen kielensä, työkalu, jota käyttäjät voivat hyödyntää itselleen ominaisella tavalla. Sen ei tarvitse olla pyhä, muuttumaton asia.
a!alto yylio?p is”to ”Heti kun kilpailun voittanut logo oli julkistettu, yliopistoyhteisö alkoi tehdä siitä omia versioitaan. Vaikka niitä väännettiin piloillaan, koin sen niin, että tunnus haluttiin ottaa omaksi”, sanoo Rasmus Snabb. Hän on nykyisin muotoilujohtaja ja osakas Miltton Group -konsulttitalossa. Snabb kuvattiin Aallon päärakennuksen Dipolin aulassa, jossa yliopiston tunnuksesta on neonvalaistu versio.
”Tunnus voisi olla niinkin vapaamuotoinen, että käyttäjä saisi itse valita A-kirjaimen rinnalle minkä tahansa symbolin, vaikka pääkallon. Mutta niin villiksi yliopiston brändäyksessä ei taideta heittäytyä”, Snabb sanoo. Hän uskoo, että erottuva ja vahva logo on nyt yliopistolle ylpeydenaihe. •