Aviisi 11/2014 by Aviisi

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | 5. joulukuuta | 11/2014

MAKSUT | YTHS joutuu

korottamaan hintojaan, kun valtio säästää »4

APU | Tärinä on kehon

luonnollinen tapa purkaa stressiä »8

a: Teem ä Täss ä ss lehde an ta puhu estä. yd terve

VAIN TAIVAS RAJANA

LIIKUNTA | Jos perustreeni kyllästyttää,

liikkuja saa Tampereella valita lajinsa valtavasta tarjonnasta. Kokeilimme kontakti-improvisaatiota ja neljää muuta lajia »14

ABIJAKELU

SAIRAUS | Väsymys-

oireyhtymä vie mehut pysyvästi »12

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta toivottaa

O V V A S U N T O PA LV E L U T

jäsenistölleen ja yhteistyökumppaneilleen

Muutto mielessä?!

RAUHALLISTA JOULUA

Katso vapaita asuntoja! Soluja Yksiöitä Kaksioita Kolmioita

Tamyn toimisto on suljettuna

Pysy ajan tasalla ja tee maksuton hakuvahti www.ovv.com!

15.12.2014–6.1.2015

JA MENESTYSTÄ VUODELLE 2015

Hallituskatu 15, avoinna ma - pe klo 10-17 puh 03-2233 188, email tampere@ovv.com www.ovv.com

Kiitos kuluneesta vuodesta, Tamyn toimiston väki

Rennosti akateeminen

SUOMEN SUOSITUIN MONIALAYLIOPISTO & VETOVOIMAISIN KAUPUNKI. YHTEISHAKU

17.3.–9.4.2015 www.opintopolku.fi

www.opintanner.net LÄNSI OY

www.uta.fi/opiskelijaksi

Ikimuistoista joulua

Ktm itm uodt 2008  tvm ntt uodl 2009!

Kiitämme asiakkaitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme menestystä vuodelle 2015!

. 010 227 3054 opiskelija-asunnot@yhkodi

Railakasta uutta vuotta

Ktm itm uodt 2008  tvm ntt uodl 2009! Menestystä vuodelle 20145

LÄNSI OY

2 Aviisi 5.12.2014

. 010 227 3054 opiskelija-asunnot@yhkodi

Aarni Korpela

Rakkaudella edaattoreille

akkaat Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston jäsenet! Päätin kirjoittaa teille, sillä olen hyvin huolestunut. Olin seuraamassa marraskuussa, kun kokouksessanne päätitte Tamyn talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta – siis asioista, jotka ohjaavat ylioppilaskuntamme toimintaa. Kiitos sinulle, joka olit paikalla. Sinulle, joka et ollut, haluan antaa moitteita. Kuulut edustajiston siihen osaan, joka murentaa ylioppilaskuntamme päätöksentekoa. Olet itse pyrkinyt edaattoriksi, yritä siis edes. Jos et pääse paikalle, hälytä varajäsen tilallesi. Budjettikokouksessa sinulla olisi ollut mahdollisuus vaikuttaa. Sinä olet viime kädessä se, joka ohjaa, mitä ylioppilaskunnassa seuraavana vuonna tehdään. Voit korjata asian, jos hallituksen valmistelemissa suunnitelmissa ja rahankäytössä on mielestäsi jokin pielessä. En minä täysin voi kiittää sinuakaan, joka olit paikalla ja edes yritit. Et todennäköisesti kuitenkaan saapunut edustajiston kokousta edeltävään iltakouluun, jossa asioista oli tarkoitus kysyä ja keskustella – paikalla kun oli vain kahdeksan edustajiston 40 jäsenestä. Seurauksena todennäköisesti sinäkin saavuit vuoden tärkeimpään kokoukseen valmistautumattomana. Ehkä olit lukenut etukäteen toimitetut materiaalit, ehkä et. Keskustelu ainakin tuntui hullulta. Kokouksessa päätettiin siitä, mihin opiskelijoilta kerättävät satojentuhansien eurojen jäsenmaksutuotot käytetään, ja sinä ja kollegasi päätitte pitää puheenvuoron toisensa jälkeen Tamyn vuosijuhlien illalliskortin hinnasta. Tiesitköhän, että sinä et voi budjettiedarissa päättää siitä, mitä illalliskortti tulee maksamaan, vaan tällaisissa yksityiskohdissa valta on niillä, jotka vuosijuhlan järjestävät? Tiesit tai et, koit tarpeelliseksi kertoa, että naisilla vuosijuhliin uppoaa illalliskortin hinnasta riippumatta rutosti rahaa, kun ennen juhlia täytyy käydä kampaajalla ja ostaa iltapuku. Budjettikokouksessa halusit myös todeta, että Naiskulttuuripäivien nimi on epätasa-arvoinen. Heitit lonkalta, että ainejärjestötuet voisi hyvin lakkauttaa. Esitit, että ylioppilaskunnan jäsenmaksua nostettaisiin vain YTHS-maksun verran eli 10 euroa. Et kuitenkaan ollut valmistautunut kertomaan, mistä esityksesi aiheuttama vaje jäsenmaksutuloihin olisi paikattu. Kokoustauolla totesit kollegallesi, että ”me mokattiin tää homma, ois pitäny valmistautua”. Se oli sentään rehellistä puhetta. Oli ehkä sittenkin hyvä, että et hatusta heittämällä liikaa sörkkinyt talousarviota, jota oli Tamyn toimistolla valmisteltu koko syksyn ajan.

Näin on! Kirjoituksia Tamysta KIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA

Vuosi loppuu, tekeminen ei

uoden alussa kirjoitin tekstin, jossa fiilistelin vuoden alkua. Nyt vuoden lopussa yritän välttää kliseitä ja en päivittele sitä, miten nopeasti vuosi on mennyt. Sen sijaan vuoden sisällön voisin tiivistää yhteen teemaan: meillä on voimaa! Meillä tarkoitan kaikkia opiskelijoita. Oli kyse sitten valtakunnan tasosta tai yhden oppiaineen asioista, opiskelijan ääni kuuluu ja tulee kuulua. YTHS:n rahoitus, uusin-

tatentin ajankohta tai vaikkapa vapaa sivuaineoikeus Tampereella, jokaisessa näistä opiskelijoiden mielipide on painava ja vaikuttaa vastaisuudessakin. Eikä voima lopu edunvalvontaan. Opiskelijoilla on intoa ja energiaa järjestää mitä monipuolisimpia asioita ja ajanvietteitä. Vaikka olen itsekin tätä asiaa jo makustellut tänä vuonna monesti, niin Tampereellakin saadaan opiskelijavoimin aikaan aivan mahtavia asioita.

Tampere haluaa olla Suomen opiskelijaystävällisin: otetaan kaupunki haltuun ja annetaan opiskelijoiden elämän ja tekojen näkyä ja kuulua. Muistakaamme asemamme ja voimamme myös ensi vuonna. Tampereen korkeakoulujen T3-selvitys etenee hurjalla vauhdilla eikä tilanne näytä liian seesteiseltä. Upeat tamylaiset opiskelijat, pitäkäämme äänemme kuuluvissa! Eetu Kreivi

Vaikka tässä sinulle, rakas edaattori, motkotan, en halua sinua työssäsi lannistaa. Haluan vain, että terästäydyt. Asettumalla ehdolle edarivaaleissa olet osoittanut halua vaikuttaa ylioppilaskuntasi asioihin. Se on hienoa. Kanssaopiskelijasi ovat osoittaneet sinulle luottamuksensa äänestämällä. Osoitathan vuonna 2015 olevasi tämän luottamuksen arvoinen. Perehdythän, käythän kokouksissa. Joku kollegoistasi jättää kuitenkin sen tekemättä. Ole sinä viisaampi.

Ystävällisin terveisin, Aino Heikkonen Aviisin päätoimittaja

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi Yliopistonkatu 60 A 2. krs, 33100 Tampere • fax: (03) 212 7257 • email: toimitus@aviisi.fi • Päätoimittaja Aino Heikkonen 050 3612 853, paatoimittaja@aviisi.fi • Kannen kuva Timo Marttila • Taitto Aino Heikkonen • Oikoluku ja editointi: Maiju Torkkeli, Aino Heikkonen • Kustantaja Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamy • Ilmoitusmyynti Pirunnyrkki oy, Kari Kettunen

0400 185 853, Arto Antila (valtakunnalliset) 020 7969 589 • ISSN 0358-9145 • Paino Botnia Print, Kokkola • Osoitteenmuutokset tamy@

SEURAA AVIISIA:Aviisiin, TWITTER: @AVIISI,päätoimittajaan INSTAGRAM: AVIISILEHTI Aviisi tamy.fi Avusta Aviisia! Jos sinulla on intoa kirjoittaa ota yhteyttä hyvän juttuidean kera!5.12.2014

Ajan hermolla

TAPAHTUMA | Tamy järjestää 27. tammikuuta työelämän kontaktipäivän. Uudessa tapahtumassa saa ajankohtaista tietoa työ elämästä ja voi tavata yli 20 työnantajaa.

Järvenpää tahtoo SYL:n tavoitteet hallitusohjelmaan

ampereen yliopiston ylioppilaskunnan Jari Järvenpää lataa ensi vuoteen kovat odotukset. Historiaa Tampereen yliopistossa opiskeleva Järvenpää valittiin marraskuussa Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n puheenjohtajaksi vuodelle 2015. Viimeksi SYL:n puheenjohtaja on tullut Tampereelta vuonna 2006 ja pääkaupunkiseudun ulkopuolelta vuonna 2008. Vaalivuosi tekee puheenjohtajavuodesta vaativan. Järvenpää haluaa, että SYL:n liittokokouksen linjaukset maksuttomasta koulutuksesta, opiskelijoiden toimeentulosta ja terveydenhuollosta menevät kevään eduskuntavaalien jälkeen läpi hallitusohjelmaan. Hänen mukaansa EU- ja Eta-alueiden ulkopuolisille opiskelijoille kaavaillut lukukausimaksut luovat uhan maksuttomalle koulutukselle ja

sote-uudistus YTHS:lle. ”Opintotuki taas on opiskelijan sosiaaliturvaa, ei mikään koulutuspoliittinen keppi, jolla saadaan opiskelijoita valmistumaan nopeammin.” Järvenpään mukaan SYL:n vaalivaikuttaminen on alkanut jo. SYL on selvittänyt, minkälaista koulutuspolitiikkaa puolueet ajavat ja yrittänyt vaikuttaa siihen. Alkuvuoden iso ponnistus on eduskuntavaalikampanja opiskelijoiden asian puolesta. Vaikuttavan eduskuntavaalikampanjan tekemisen lisäksi Järvenpää tahtoo puheenjohtajavuonnaan muuttaa SYL:n viestintää. Ensi vuonna SYL:ssä käynnistyy asiaa pohtiva työryhmä. Järvenpään mukaan viestintä perustuu pitkälti tiedotteiden ja kannanottojen lähettämiseen. ”Meidän pitää pystyä tekemään viestistämme nykyistä kiinnostavampaa ja läpitunkevampaa.” Aino Heikkonen

Mitä vittua? Miksi terveystieteen opiskelija ei saa rokotetta?

ääketieteen opiskelijat saavat ilmaisen influenssarokotteen YTHS:ltä. Terveystieteiden opiskelijoille rokotetta ei ole saatavilla ilmaiseksi, vaikka osa heistä työskentelee terveydenhuollon parissa. Miksi YTHS ei anna rokotet ta ilmaiseksi terveystietei den opiskelijoille, YTHS:n ter veyspalvelupäällikkö Hanna Kari?

Rokotteen saa ilmaiseksi, jos kuuluu riskiryhmään, eli jos henkilöllä on sairauden takia riski sairastua influenssaan. Jos on perusterve ja töissä sairaalassa, ei ole perusteita antaa rokotetta ilmaiseksi. Se kuuluu työterveydelle.

4 Aviisi 5.12.2014

Miksi lääketieteen opiskelijat saavat rokotteen ilmaiseksi?

Oppilaitos on järjestänyt ja maksanut rokotteet. YTHS hoitaa vain pistämisten. Miksi yliopisto ei tarjoa ter veystieteiden opiskelijoil le influenssarokotetta, ter veystieteiden yksikön joh taja Juha Teperi?

Lääketieteen opiskelijat ovat erityisryhmä. He ovat potilastyössä ja altistuvat enemmän influenssalle. Terveystieteissä on opiskelijoita, jotka ovat osa-aikatöissä terveydenhuollossa. He saavat rokotteen työpaikan kautta. Potilaskontakti ei kuulu kaikkien perusopetukseen. Laura Ikävalko

KIKKERI | Pöytäjalkapallon saaminen Alakuppilaan on entistä lähempänä. Tamyn hallitus päätti marraskuussa, että se hankkii pöydän Suomen Table Soccer -yhdistykseltä.

YTHS kurottaa Valtion säästöt tietävät rahan menoa opiskelijalle. Kun YTHS:ltä leikataan, yli oppilaskuntien jäsenmaksut ja terveyspalveluiden käyntimaksut nousevat. AINO HEIKKONEN TEKSTI & KUVA

THS joutuu vuonna 2015 käymään entistä enemmän opiskelijoiden kukkarolla. Ylioppilaskunnat ympäri Suomen ovat joutuneet korottamaan jäsenmaksujaan vähintään 10 euron verran ensi vuodelle, sillä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n osuus jäsenmaksusta nousee 44 eurosta 54 euroon. YTHS:lle menevän perusmaksun lisäksi myös vastaanotoilla käyminen kallistuu. Hammaslääkärikäyntien hinnat nousevat kaksi euroa vuonna 2015. Aiemmin ilmaisiin erikoislääkärikäynteihin tulee 24 euron maksu. Peruuttamattoman käynnin maksu nousee vuoden alusta 25:stä 35 euroon. Opiskelijoiden kukkarolla käyminen johtuu siitä, että YTHS:n rahoitusta leikataan ensi vuonna. Keväällä valtion budjettiriihessä YTHS:ää aiottiin kurittaa 4,1 miljoonan leikkauksella säätiön vuokrakustannuksiin tarkoitetusta avustuksesta, joka on saatu opetus- ja kulttuuriministeriöstä (OKM). Jos leikkaus olisi toteutunut, YTHS olisi joutunut supistamaan toimintaansa. Kun leikkauksen vaikutukset opiskelijaterveydenhuoltoon huomattiin, summa puolitettiin. YTHS tarvitsee silti lisärahaa palveluiden säilyttämiseksi. YTHS:n rahoitus koostuu lä-

hinnä Kelan korvauksista, opiskelijoiden maksamista maksuista, kuntien myöntämistä toiminta-avustuksista ja

Hammaslääkäri Katariina Pöntys otti vastaan Chia Kirkukin.

OKM:n vuokra-avustuksesta. ”YTHS:n rahoituksesta Kela-rahoituksen osuus voi lain mukaan olla vain 63 prosenttia. Jos vuokra-avustus olisi kokonaan leikattu, osuus olisi mennyt yli tämän. Kun opiskelijat ja kunnat tulevat vastaan, Kelamaksu pysyy lain puitteissa”, YTHS:n toimitusjohtaja Katariina Poskiparta toteaa. YTHS paikkaa rahoitusvajettaan hakemalla lisätulojen lisäksi säästöjä. Poskiparta kertoo, että YTHS:n henkilöstön koulutuksia järjestetään entistä useammin videon välityksellä, jolloin matkakuluissa sääs-

tetään. Hallinnon avoimia tehtäviä jätetään täyttämättä. Esimerkiksi puhelinpalveluna toimivaa neuvontaa voidaan keskittää, jolloin samat ihmiset vastaavat kyselyihin, tulivatpa ne Tampereelta, Lappeenrannasta tai Rovaniemeltä. Videovälitteistä etäkonsultaatiota käytetään entistä useammin. ”Säästöt syntyvät tällaisista pienistä puroista.” Isoilta leikkauksilta palveluihin vältytään. Katariina Poskiparta toivoo, että vuonna 2016 OKM:n vuokratuki YTHS:lle säilyi-

Kerro meille uutisvinkki! toimitus@aviisi.fi | 050 36 12 853 | aviisi.fi | facebook.com/aviisi

1,8

KIELET | Ilmoittautuminen kielikeskuksen kevätlukukauden kursseille alkaa 10. joulukuuta Tampereen yliopistossa. Tähän mennessä kevään kurssit tallennetaan opetusohjelmaan.

Opintolaina on yhä suositumpaa. Finanssialan keskusliiton mukaan lainakanta on kasvanut vuodessa 1,65:sta 1,78 miljardiin euroon.

opiskelijan lompakolle

Poimintoja Tamyn budjetista Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan Tamyn talousarvio vuodelle 2015 hyväksyttiin jäsenmaksun korotuksineen 19. marraskuuta edustajistossa. Vuosijuhlien pitäisi nyt maksaa itse itsensä Eniten keskustelua budjettiedustajistossa herättivät kulttuuritulot. Niihin budjetoidaan lähinnä vuosijuhlien illalliskortit. Hallitus oli talousarvioesityksessään budjetoinut kulttuurituloihin 12 000 euroa. Suurin tuotto tilille tulee Tamyn 90-vuotisvuosijuhlan illalliskorteista. Tuottoja oli arvioitu niin, että kortti maksaisi 60 euroa. Edustajistossa keskusteltiin siitä, että kun illalliskortit ovat kalliimpia, jäsenmaksurahoja tarvitsee käyttää vain vähän vuosijuhlien kuluihin. Juhlat maksavat itse itsensä. Edustajisto muutti kulttuuritulojen kohtaa 20 000 euroon. Tämä voi ohjata vuosijuhlan järjestäjiä hilaamaan illalliskortin hinnan lähemmäs 100:aa kuin 60:tä euroa.

Janne Lindroos (vas.) ja Joni Laurila odottivat yhä vuoroaan YTHS:n Kalevantien toimipisteessä.

si. Meneillään olevassa valtakunnallisessa sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu tulee siirtymään viidelle sosiaali- ja terveysalueelle. Palveluiden tuottamisvastuu siirtyy kuntayhtymille, jotka aloittavat vuoden 2017 alusta. ”Väliin jäisi vain yksi vuosi. Olisi hassua, jos rahaa leikattaisiin juuri siinä, kun pitäisi jo valmistautua uuteen järjestelmään”, Poskiparta toteaa. YTHS:n asema on tällä hetkellä turvattu terveydenhuoltolain 17. pykälässä – sen nojalla kunnat ovat voineet siirtää

yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuollon YTHS:lle. Moni asia on sote-uudistuksessa vielä kesken, mikä aiheuttaa kysymysmerkkejä YTHS:n tulevaan toimintaan. Esimerkiksi sote-uudistuksen rahoitusmallia pohditaan yhä. Poskiparta on huolissaan siitä, että YTHS saattaa uusilla sote-alueilla joutua kilpailemaan muiden palveluntarjoa jien kanssa: tällöin riskinä on, että opiskelijoiden terveydenhuolto pirstoutuu ja muuttuu eriarvoiseksi eri alueilla. ”Mutta jos erityislaki ja rahoituslaki säilyvät samana ja

uudet sote- ja tuotanto-alueet hittää toimintaansa nykyiselsiirtävät palvelun tuottamisen lä opiskeluterveydenhuollon edelleen meille, YTHS voi ke- mallilla.”

Myös Tamyn jäsenmaksu nousee

114

on Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan Tamyn jäsenmaksun suuruus vuonna 2015. Jäsenmaksu nousee kerralla 14 euroa.

euroa korotuksesta tulee opiskelijaterveydenhuoltoon käytettävästä YTHS-maksusta, jonka summa nousee 44 eurosta 54 euroon. Se peritään jokaiselta.

euroa johtuu Tamyn kustannusten noususta. Taustalla on ylioppilaskuntien työehtosopimuksen mukainen palkankorotus, tilakulujen kasvu ja uuden tapahtumakoordinaattorin palkkaaminen ylioppilaskuntaan. Tamy perustelee tuottajan palkkaamista muun muassa ylioppilaskunnan 90-vuotisjuhlilla.

Aviisi uudistuu Aviisia kustantavan Tamyn edustajisto myönsi 5 000 euroa lehtiuudistuksen toteuttamiseen vuonna 2015. Painetun lehden sivukoko, graafinen ilme ja sisällön uudistaminen ovat asialistalla. Yksi syy lehtiremonttiin on sen numeroiden harveneminen. Vielä vuonna 2008 Aviisi ilmestyi 17 kertaa vuodessa, kun vuodelle 2015 lehtiä on budjetoitu 9. Ulkoasu ja lehden konsepti ovat kuitenkin pysyneet pitkälti samoina. Uusi tuottaja tapahtumille Tamy palkkaa tapahtumakoordinaattorin vuonna 2015. Pesti on ylioppilaskunnassa uusi. Koordinaattorin palkkaamista Tamy perustelee muun muassa 90-vuotisjuhlavuodellaan, jonka parissa koordinaattori työskentelee. Koordinaattori ottaa haltuunsa myös muiden Tamyn tapahtumien järjestelyjä. Samalla yksittäisiin tapahtumiin palkattavien projektisihteerien määrä vähenee. KOONNUT: AINO HEIKKONEN

SEURAA AVIISIA: TWITTER: @AVIISI, INSTAGRAM: AVIISILEHTI Aviisi 5.12.2014

Intialainen kansalaisjärjestö Gravis on Tamyn yhteistyökumppani kehitysyhteistyöhankkeessa. Gravis on edistänyt terveydenhuoltoa Tharin aavikolla esimerkiksi

Terve, Intia Tamyn kehitysyhteistyöhankkeella halutaan parantaa terveystilannetta Intiassa. Uusi hanke alkaa tammikuussa 2015. LAURA IKÄVALKO, TEKSTI

6 Aviisi 5.12.2014

amyn ensi vuonna alkavan kehitysyhteistyö- eli kehyhankkeen tavoitteena on parantaa In tian Tharin aavikon asukkaiden terveyttä. Tharin aavikko sijaitsee Rajasthanin osavaltiossa Intian luoteisosassa. 1. tammikuuta 2015 käynnistyvä hanke kestää kolme vuotta, ja se keskittyy sanitaation parantamiseen ja puhtaan juomaveden sekä ravinnon saannin helpottamiseen. Käytännössä aavikolle rakennetaan käymälöitä, perustetaan aavikkopuutarhoja ja asennetaan vesifilttereitä, jotka puhdistavat juomavettä. Hankkeen tärkein tavoite on kuitenkin lisätä ihmisten tietoisuutta ja kerätä uutta tietoa aavikolle sopivista ratkaisuista.

Tamyn kehitysyhteistyökumppani on paikallinen kansalaisjärjestö Gravis. Se selvittää yhteistyökumppaneidensa kanssa aavikkopuutarhaan soveltuvia kasveja. Aavikkopuutarhat toimivat kahdella tavalla. ”Kyläläiset saavat niistä mahdollisimman ravitsevaa ruokaa ja ylijääneet vihannekset ja hedelmät voidaan myydä, jolloin kyläläiset saavat vähän tuloja”, Tamyn kansainvälisten asiain sihteeri Varpu Jutila kertoo. Tamyn aiemmatkin hankkeet ovat sijoittuneet Tharin aavikolle, mutta joka hankkeelle on etsitty uusi kylien yhteenliittymä. Ensi vuonna alkavassa hankkeessa kyliä on mukana 20. Yhteistyö Gravisin kanssa

on jatkunut jo 20 vuotta, josta koko 2000-luku on keskitytty terveyteen. Syy siihen on selvä: aavikolla on monia terveysongelmia, jotka johtuvat pitkälti puhtaan juomaveden ja ravinnon puutteesta. Ripuli ja anemia ovat yleisiä. ”Ripuli tappaa paljon lapsia. Aikuisten keskuudessa taas anemia on yleistä, mikä vaikuttaa paljon alueen kehitykseen. Kun ihmiset ovat huonossa kunnossa, he eivät jaksa toimia elämänlaatunsa parantamiseksi”, Jutila sanoo. Vaikka Intia alkaa hiljalleen muuttua kaupungeissa tasaarvoisemmaksi, maaseudulla naisten asema on edelleen Jutilan mukaan huono. Tämä näkyy erityisesti terveydessä: jos maaseudun perheellä on vain vähän varoja käytettävänä ter-

SUSANNA LEHTIMÄKI

SANNI PIETILÄ

Tamyn kansainvälisten asiain sihteeri Varpu Jutila (vasemmalla) vieraili Intiassa vuonna 2013. 2000-luvulla kaikki Tamyn kehitysyhteistyöhankkeet ovat liittyneet terveyteen.

perustamalla sinne sairaalan.

veydenhuoltoon, yleensä naiset ja lapset jäävät paitsioon. Gravis onkin tehnyt koko olemassaolonsa ajan työtä naisten tasa-arvon edistämiseksi. Tässä hankkeessa erityisesti vessat auttavat naisia. Ongelma on, että tytöt eivät pääse kouluun, koska kouluissa ei ole tyttöjen vessoja. Toisaalta vessan puuttuessa tytöt joutuvat menemään kyykkypissalle jolloin he altistuvat raiskauksille, jotka ovat etenkin maaseudulla todella yleisiä. Siinä missä käsin kosketeltavat keinot ovat Tamyn hankkeessa tärkeitä, Jutila nostaa esiin tietoisuuden lisäämisen kaikissa kehitysyhteistyöhankkeissa. Kun ihmiset tietävät, miten merkittävä hyöty käymälästä on ja miten sitä ylläpidetään, varmis-

tetaan, ettei uudistus jää kertaluonteiseksi. Uuteen hankkeeseen on sovellettu ratkaisuja aiemmilta vuosilta. Esimerkiksi väestön terveyskoulutukset ja kylien terveystyöntekijöiden verkosto on havaittu hyviksi. Kyläterveystyöntekijät toimivat linkkinä Rajasthanin osavaltion, Gravisin ja kyläläisten välillä. Terveysleireillä hoidetaan ihmisiä ja muun muassa annetaan tietoa osavaltion terveyspalveluista ja -hankkeista. Gravisin ja hallinnon tiivis yhteistyö luo kestävyyttä hankkeelle: ihmisten parantunut tietoisuus osavaltion terveyspalveluista lisää niiden saavutettavuutta ja tekee hanketoiminnasta pidemmällä aikavälillä tarpeetonta. Gravisin arvion mukaan

uusi hanke koskee välillises- kaisua peräkkäin”, hän sanoo. ti 40 000:ta ihmistä. TuhanTamy ei saanut tukea alun net ihmiset käyvät esimerkik- perin edelliseenkään hankkeesi terveysleireillä ja koulutuk- seen, vaikka hakemus toimitetsissa, joiden lisäksi he välittä- tiin Jutilan mukaan kaikkien vät tietoa omille perheilleen. sääntöjen mukaisesti. Tämänkertaisen hankkeen Ilman ongelmia ei hanketta oli määrä alkaa jo tänä vuonsaatu liikkeelle. Tamy haki ul- na, mutta rahoitusongelmien koministeriön hanketukea, jo- takia se saadaan käynnistettyä ta myönnetään kansalaisjär- vasta ensi vuoden alussa. Kejestöille. Ulkoministeriö mak- hitysyhteistyöhön tuli vuoden saa 85 prosenttia hankkeen tauko, ja ensi vuonna alkava kuluista, ja Tamylle maksetta- hanke siirtyy kokonaisuudesvaa jää 15 prosenttia, josta puo- saan vuodella eteenpäin. let on vapaaehtoistyötä. Ulkoministeriö oli siirtänyt Hankkeen aikana Tamy tehanketuen sähköiseen hakuun, kee kaksi vierailua Intiaan. mutta ulkoministeriön verkko- Ensimmäinen niistä on ensivuilla oli viallinen sähköinen si vuonna ja toinen vuonna lomake. Tieto tästä ei saavut- 2017. Jutila on vieraillut Intiastanut Tamya, jossa hakemusta sa kahdesti aiemmin. Ensimyritettiin lähettää viallisen lo- mäisellä vierailullaan vuonna makkeen kautta. Lopulta ha- 2012 hän kävi metsässä, jonkemus lähetettiin postitse, jol- ka tamylaiset ovat istuttaneet loin ulkoministeriö tulkitsi asi- vuonna 1998. Keskellä aavikan niin, että Tamy on toiminut koa on metsää, joka vähentää liian myöhään. Koska hakemus eroosiota. Myös muuta kassaapui myöhässä, ei sitä otettu villisuutta on alkanut muohuomioon. dostua, koska puut tarjoavat Tamy vaati vuoden ajan oi- varjoa. kaisua asiasta ja lopulta voitti. ”Vierailut olivat valaisevia. Ulkoministeriö päätyi myön- Siellä tehtävät asiat jäävät kautämään täysimääräisenä hae- hean kaukaisiksi. Kun päätun summan. Varpu Jutila ei see näkemään Gravisin sairaausko, että oikaisujen voitta- lan ja kyläterveystyöntekijöiminen on kovin yleistä. tä työssään ja keskustelemaan ”Tamy on ollut uskomatto- heidän kanssaan, ymmärtää mien hyvien tähtien alla, kos- että toiminnalla on todellista ka olemme voittaneet kaksi oi- vaikutusta”, Jutila sanoo.

Kehy on osa Tamya

amyn kansainvälisten asiain sihteerin Varpu Jutilan mielestä hanketoiminnan yksi tärkeä osa on tuoda tietoa maailmanlaajuisista asioista hyvin konkreettisesti yliopiston opiskelijoiden ulottuville. Hänen mukaansa kehitysyhteistyötoiminnan tärkeyden huomaa siinäkin, että yleensä kehy-valiokunta on todella suosittu ja siitä kysellään paljon. ”Välillä tuntuu, että opiskelijat haluavat tietää enemmän kuin mitä sektorilla on aikaa tiedottaa”, Jutila sanoo. Ensi vuonna valiokuntatoimintaa on puolestaan tarkoitus muuttaa siihen suuntaan, että opiskelijat pääsevät hallinnoimaan hanketta ja ohjaamaan sen toimintaa paremmin. Kehy-valiokunnan lisäksi opiskelijat voivat osallistua kehitysyhteistyötoimintaan vapaaehtoisilla lahjoituksilla ja osallistumalla kehy-valiokunnan järjestämiin tapahtumiin. Laura Ikävalko

SEURAA AVIISIA: TWITTER: @AVIISI, INSTAGRAM: AVIISILEHTI Aviisi 5.12.2014

Varma nainen vapisee, tosimies tutisee Stressiin, ahdistukseen ja jumiutuneisiin lihaksiin voi saada apua tärinäterapiasta. Länsimaissa vapinat on totuttu kätkemään, vaikka kyseessä on kehon luonnollinen palautumisprosessi.

SANNA-KAISA LÄHDEAHO, TEKSTI & ANNINA MANNILA, KUVAT

irkkaanvärisiä tabletteja ei ole naposteltu, vaikka niin voisi luulla, jos ikkunasta kurkistaisi sopivalla hetkellä.Hakametsässä sijaitsevan kerrostalon kellarikerroksessa täristään ja nytkähdellään tavoitteena rentoutua luonnonmukaisin keinoin. Kymmenkunta ihmistä on saapunut paikalle mielessään tavoite, joka opiskelijalla on kirjatentin jälkeen. Purkaa stressi ja ahdistus, rentoutua. Tension Releasing Exercises, TRE, on tohtori David Bercelin kehittämä seitsemän liikkeen sarja. Traumatisoituneita ihmisiä sota-alueilla auttaessaan Berceli havaitsi, että ihmisellä on taito toipua traumaattisista kokemuksista tärinän avulla. Liikesarja aktivoi aivorungon käynnistä-

8 Aviisi 5.12.2014

mään tärinämekanismin: lihakset alkavat vapista ja sätkiä ilman tietoista ohjausta. Berceli tahtoi auttaa terveydenhoitopalveluiden ulkopuolelle jääviä ka tastrofialueiden ihmisiä, mutta menetelmä toimii myös länsimaisen yhteiskunnan tuottaman stressin purkamiseen. Kollektiivisen trauman sijaan voimme käsitellä yksilöllisiä kokemuksiamme.

simaalaisen silmin tuolloin tanssilta näyttänyt liikehdintä muistuttaa jälkeen päin ajateltuna huomattavan paljon TRE:a. Lehtimäki vertaa tärinää myös auton kanssa sattuneisiin läheltä piti -tilanteisiin, joissa hänen on pitänyt täristä ratin takana hetki, ennen kuin hän on pystynyt jatkamaan ajamista. Hänelle ovat tuttuja myös nukutusten jälkeiset, heräämössä nähdyt tärinät. Eläkkeellä olevaa ortopedia, lääketieteen Leikkauksesta heräävien potilaiden luultohtoria Mauri Lehtimäkeä ei tarvinnut tiin aiemmin tärisevän lämpötilan vuokkauaa houkutella kokeilemaan tärinä- si, kunnes ymmärrettiin, etteivät he vältharjoituksia. Keniassa 1970-luvun lopus- tämättä ole kylmissään. sa asunut Lehtimäki huomasi kenialaisen ”Vaikka kyseessä on suunniteltu ja kulttuurin ja TRE:n väliset yhtäläisyydet hengenpelastava leikkaus, keho kokee välittömästi. Keniassa tunteita purettiin sen uhkana. Leikattu keho täristää kokeliikkeellä ja äänellä, kollektiivisesti. Län- maansa traumaa pois.”

Alkulämmittelyn jälkeen ryhmäläisten tärinähar joitukset etenevät omaa tahtia.

SEURAA AVIISIA: TWITTER: @AVIISI, INSTAGRAM: AVIISILEHTI Aviisi 5.12.2014

Maija-Leena Lehtimäki (kesk.) vauhdittaa tärinän tuloa käsipainojen avulla.

Kehon traumatisoituminen kuulostaa dramaattiselta, mutta se ei edellytä leikkauspöydällä makaamista tai mittavia elämänmullistuksia. ”Taustalla ei siis tarvitse olla Estoniaonnettomuutta”, Lehtimäki täsmentää. Jo jatkuva uutistulva saattaa luoda jännitteitä kehoon. Lehtimäki puhuu kinesteettisestä empatiasta, jossa toisen yksilön kokema hätä tarttuu omaan kehoon. Kinesteettinen empatia tarjoaa mahdollisuuden toisen ymmärtämiseen, mutta toista tukiessa voi myös sijaistraumatisoitua. Se on erityisen tyypillistä ter veydenhoidon alalla, sosiaalityöntekijöillä, poliiseilla ja pelastustyöntekijöillä. Ihminen saattaa kantaa traumaa kehossaan läpi elämän, ellei traumaan sitoutunut energia pääse purkautumaan pois. Lihasjännitteet vaikuttavat ympärillä oleviin verisuoniin ja hermostoon. Alisuoriutuminen siirtyy kehosta mieleen. Jos elimistö ei palaudu lepotilaan, keskittymiskyky, muisti, oppiminen ja laajojen kokonaisuuksien hahmottaminen eivät toimi normaalisti. Opiskelija saattaa huomata sen esimerkiksi alisuoriutumisena tentissä. Suurella osalla TRE-ohjaajista on terveyteen tai sairaanhoitoon liittyvä työ, jonka ohessa he hyödyntävät tärinäilmiötä. Mauri Lehtimäki tutustui TRE:hen fy-

10 Aviisi 5.12.2014

sioterapeuttina työskentelevän vaimonsa Maija-Leena Lehtimäen kautta. Maija-Leena kertoo tekevänsä harjoituksia kotona ja osallistuvansa ohjattuihin tärinäharjoituksiin silloin tällöin. Ohjaaja huomaa paremmin, mitä kehossa tapahtuu, esimerkiksi kiertääkö tärinä jonkin kohdan. ”Pallea, niska- ja hartialihakset ovat tyypillisiä kohtia, jotka taistelevat rentoutumista vastaan”, hän tietää. Vaikka ensimmäinen tärinäkokemus saattaa olla voimakas ja erikoinen, syvempien lihaslukkojen purkaminen tarkoittaa mahdollisesti jopa vuosien prosessia. Mieleenpainuvinta Maija-Leenasta on ollut nähdä suuria kehollisia muutoksia säännöllisesti TRE:tä tehneissä asiakkaissaan. ”Nämä eivät silti ole mitään hokkuspokkus temppuja.” Tarvitaan paljon työtä, jotta keho purkaa latautuneen tilan pois. Ryhmissä keskustellaan tärinän aikaansaamista kokemuksista ja annetaan vertaistukea, mutta psykoterapian kaltaista istuntoa on turha odottaa. Terapia onkin sanana osittain harhaanjohtava. Lehtimäkien mukaan menetelmän tullessa Suomeen ongelma oli etenkin se, että osa tärinäilmiöstä kiinnostuneista toivoi löytävänsä TRE:sta vastauksen kaikkiin mahdollisiin psyykkisiin ongelmiin. Va-

TRE (Tension & Trauma Releasing Exercises)

kava masennus ei kaikkoa tärinällä, mutta muun hoidon ohessa se voi olla avuksi. TRE-ohjaaja Nina Reinikaisen mukaan

Tohtori David Bercelin kehittämä rentoutusmenetelmä, jossa ei-tahdonalaisen tärinän avulla puretaan piintyneitä lihasjännityksiä. Tärinä auttaa stressistä johtuvien, kroonistuneiden ja traumaperäisten lihasjännitysten purkamiseen. Poistaa ahdistusta ja rauhoittaa mieltä. Kaikki nisäkkäät tärisevät stressaavien kokemusten jälkeen, mutta ihmiset ovat tottuneet peittämään tai estämään tärinän kehoa jännittämällä. Tärinä on kehon luontainen mekanismi poistaa jännitys kehosta. TRE:n yksinkertaisilla kehoterapialiikkeillä tärinä saadaan ”keinotekoisesti” alkuun väsyttämällä psoas-lihaksistoa. Tärinä voi jatkua jopa tunnin ajan.

harjoituksessa oleellista on seurata kehon antamaa informaatiota. Kun kehoa oppii ymmärtämään, aistimukset alkavat tuntua yhtä luontevilta kuin tarve syödä tai käydä vessassa. Kehon kuuntelu ei aiemmin ollut selvää Reinikaisellekaan. Ennen TRE:hen tutustumista hän yritti rentoutua työstressistään hathajoogan avulla. ”Matolla paikallaan makaaminen oli hirmuista tuskaa.” Ylikierroksilla olevaa kehoa on vaikea pysäyttää. Rentoutusharjoitukset, kuten istumameditaatio tai mindfullness, joissa kuunnellaan liikkumatonta kehoa, voivat olla stressaantuneelle ihmiselle vaikeita. Liikkeiden avulla rentoutumiseen tähtäävä TRE saattaa olla paljon helpompi tapa. Toistaiseksi tärinäryhmiä on Suomessa vähän. Suurimpaan osaan ryhmistä tullaan yksilöohjauksen kautta. Ryhmän pitää olla turvallinen kokemus kaikille osallistujille, sillä kehon on uskallettava avata sellainen kokemus, joka on aiemmin jäänyt kesken. Satunnainen tunnille osallistuminen ei sen vuoksi välttämättä onnistu. ”Tunteja ei voida järjestää samalla tavalla kuin joogaa tai pilatesta kansalaisopistossa”, sanoo Reinikainen.

TRE-ohjaaja Nina Reinikainen pitää huolen, että jokainen ryhmäläinen saa tärinäreaktion käynnistymään.

Ohjatussa ryhmässä traumojen purkautumisesen reaktioita ei tarvitse kohdata yksin.

Ensimmäinen harjoituskerta kannattaa tehdä ohjaajan läsnäollessa, koska tärinän käynnistämät fyysiset ja emo tionaaliset reaktiot voivat olla yllättävän vahvoja. Myöhemmin täristä voi vaikkapa olohuoneen matolla. Hieman mystisestä olemuksesta huolimatta tärinäterapialla on vahva neurologinen taustateoria. Lääkäreiden ja psykoterapeuttien luulisi hihkuvan innosta kuullessaan rentoutumis- ja terapiamuodosta, joka ei vaadi aivojen turruttamista kemikaaleilla. Miten on mahdollista, että ilmiötä ei tunneta laajemmin? ”Tätä minäkin ihmettelen. Olen ajatellut, että tärinäterapia on liian halpaa. Koska liikesarja on nopeasti opittavissa, se ei ole taloudellisesti kannattava markkinointikohde palveluita tuottaville tahoille”, toteaa eräs TRE-ohjaaja. ”Voimakkaat vaikutukset varsinkin käytön alussa pelottavat osaa ammattiauttajistakin. Hoitoala on niin vahvasti säädeltyä, että itsekään en sairaanhoitajan roolissa uskalla aina käyttää tai suositella asiakkaille menetelmää, joka ei kuulu suomalaisten laajasti tunnettujen hoitomuotojen piiriin”, hän jatkaa. Kun ryhmätärinä päättyy Hakametsässä, lattialla makaa rentoutuneita, vapautuneita ihmisiä. Vaikuttaa, että tärinäsessio tekisi hyvää jokaiselle opiskelijalle.

Säännöllinen harjoittelu parantaa usein myös unen laatua.

Kommentti

”Ensin alkoivat sätkiä reidet, sitten pohkeet” – tältä tärinä tuntuu

okeillessani verkosta löytämääni TRE-liikesarjaa ensimmäistä kertaa, päädyin makaamaan pettyneenä lattialla. Ei tapahtunut mitään. Onneksi yritin uudelleen. Ensin alkoivat sätkiä reidet, sitten pohkeet. Hetken kuluttua koko kehoni tärisi, heilui, vatkasi ja kääntyili rytmikkäästi. Muutuin ulkopuoliseksi tarkkailijaksi, joka havainnoi olohuoneen lattialla sätkivää vartaloaan hämmentyneenä. Tärisevät lihakset ovat aivorungon automaattiohjauksessa, mutta kontrollia ei menetä kokonaan: tärinän voi milloin tahansa keskeyttää. Tunnetta on mahdoton kuvailla ihmi-

selle, joka ei ole vastaavaa kokenut. Hieman kuin vettä näkemättömälle yrittäisi selittää, miltä uiminen tuntuu. Juttua tehdessäni osallistuin terapiaryhmään, jossa täristään porukalla, ohjaajan johdolla. Jännittävää oli huomata, että tärinä tarttuu ympärillä olevista ihmisistä kuin haukotus. TRE-ohjaajat varoittelevat, että syvien jännitysten ja traumojen purkautuminen voi aiheuttaa voimakkaita emotionaalisia reaktioita. Metrin päässä minusta tärissyt nainen oli purskahtanut vuolaaseen itkuun harjoituksen aikana. Minulta se jäi täysin huomaamatta, sillä ympäris-

töään herkeämättä tarkkaileva mieleni otti tärinän aikana lomaa työstään. Lattialla sätkivät ihmiset vaikuttavat siltä kuin he olisivat syvässä uskonnollisessa transsissa. Valitettavasti elämäntaitoneuvoja jakamaan ei saavu Jeesus eikä Buddha, mutta session jälkeen olo on erittäin rentoutunut ja tasapainoinen — ihan kuin olisi saunasta tullut. Ahdistus on poissa. Syvien jännitysten poistamisen sanotaan käynnistävän tarpeen järjestellä omaa elämää myös muilla tavoin. Lieneekö sattumaa, että tärinän jälkeen päätin leikata hiukseni ja ryhtyä suursiivoukseen. Sanna-Kaisa Lähdeaho

SEURAA AVIISIA: TWITTER: @AVIISI, INSTAGRAM: AVIISILEHTI Aviisi 5.12.2014

Uupumus LAURA IKÄVALKO, TEKSTI & KUVA

tuli jäädäkseen

Kroonista väsymysoireyhtymää sairastavalle tavallinen hikiliikunta vastaa ohuessa vuoristo-ilmassa urheilua. Linda Kivialho sai harvinaisen diagnoosin viime kesänä.

iime keväänä Linda Kivialholta menivät jalat alta. Hän oli suorittamassa työssäoppimistaan, jossa hän teki kahdeksantuntista päivää viisi päivää viikossa. Yhtäkkiä päässä heitti niin pahasti, ettei Kivialho pystynyt olemaan pystyasennossa. Keho ei kestänyt työarkea, jota pidetään normaalina. Kesäkuun puolivälissä Kivialho sai diagnoosin: hän sairastaa CFS:ää, chronic fatigue syndromea. Suomessa puhutaan usein kroonisesta väsymysoireyhtymästä, mutta Kivialho ei pidä tästä nimestä. ”Se antaa väärän kuvan sairaudesta. Ihmisten reaktio on se, että kyllä heitäkin joskus väsyttää”, Kivialho selittää. Mikä CFS sitten on? Keuhkosairauksien erikoislääkärin ja CFS:ään erikoistuneen lääkärin Olli Polon mukaan CFS on sairaus, johon liittyy poikkeava fyysisten ja kognitiivisten toimintojen uupumisherkkyys. Väsymysoireyhtymää parempi nimi olisikin uupumusoireyhtymä. ”Pahimmillaan voi olla niin, että kun päivällä täyttää as tianpesukoneen, ei samana päivänä jaksa välttämättä muuta tehdä. Tai jos käy kaupassa, niin samana päivänä ei jaksa käydä suihkussa. Pahimmillaan sairaus johtaa kävelykyvyttömyyteen”, yksityistä uni- ja hengitysklinikkaa Tampereella pitävä Polo selittää. Julkisella puolella sairautta ei juuri tunneta saati hoideta. Linda Kivialhon mu nuaiset reistailivat vähän aikaa sitten ja hän hakeutui Tampereen

12 Aviisi 5.12.2014

yliopistolliseen sairaalaan. Kivialho kertoi lääkärille sairastavansa CFS:ää, ja vastaus oli tyly. ”Lääkärin ilme venähti saman tien. Sitten hän sanoi, että ’toivottavasti löydät vielä jonkun, joka sinua voi joskus auttaa’”, Kivialho kertoo. Kuitenkin esimerkiksi Terveyskirjastosta löytyy artikkeli sairaudesta, ja CFS:llä on tautiluokitus WHO:n kehittämässä kansainvälisessä tautiluokitusjärjestelmässä ICD:ssä. Kivialhon sairaus on pysynyt viime aikoina hallinnassa. Tasapainottelu on kuitenkin vaikeaa, sillä koko ajan pitää olla tietoinen kaikesta samaan aikaan, kun aivot eivät toimi kunnolla. Kivialholla tulee välillä aivosumukohtauksia, jolloin hän ei pysty reagoimaan ympäröivään maailmaan. Muita oireita hänellä ovat motoriikkaongelmat ja väsymyskohtaukset. CFS:ää ennen Kivialholla oli diagnosoitu fibromyalgia, joka sekin on kipu-uupumusoireyhtymä. Fibromyalgia on melko yleinen CFS-potilaiden keskuudessa. Sairastumisen jälkeen Kivialhon on pitänyt luopua paljosta. Kaikki on pitänyt rakentaa uusiksi, ja koko elämä on muuttunut. Hän harrasti paljon urheilua ja oli hyvässä fyysisessä kunnossa. Nykyään hän ei saa tehdä mitään sellaista, mitä ei voisi tehdä joka päivä. Kun Kivialho harrastaa hikiliikuntaa, vastaa se normaalin ihmisen urheilua ohuessa vuoristoilmassa. Suomessa tieto sairaudes-

ta on kiven alla. Ruotsissa ja Norjassa tilanne on vähän parempi, ja Englannissa ja Yhdysvalloissa sairaus otetaan vakavasti. Norjassa on perustettu julkisen terveydenhuollon yksikkö, johon CFS-tutkimus ja -hoito on keskitetty. Ruotsissa on poliitikkoja, jotka ajavat asiaa. Suomessa Olli Polon klinikan toimintaa pidetään vielä marginaali-ilmiönä. Hänen mukaansa Suomella on noin viiden vuoden matka Norjan tilanteeseen. Polo arvelee, että Suomessa lääkärit eivät ole vielä kiinnostuneita sairaudesta, koska ei ole tietoa siitä, miten sairaus syntyy. Toinen syy voi olla se, että lääketieteen erikoisalat ovat elinkohtaisia. Katsotaan pelkkää elintä sen sijaan, että katsottaisiin koko säätelyjärjestelmää. Potilaat ovat Suomessa huonossa asemassa, koska lääkärit eivät juuri tunnusta sairautta. ”Jos sairastaa CFS:stä aiheutunutta masennusta, siihen saa työkyvyttömyyseläkettä masennusdiagnoosilla. Jos sairastaa CFS:ää, ei saa mitään. Tässä sairaudessa on masennusta pahempia fyysisiä oireita, kuten halvaantumista”, Kivialho sanoo. Syytä sairauteen ei tiedetä. Kivialho uskoo, että tämä on syy, miksi lääkärit eivät sitä suostu hoitamaan. Suomessa CFS-potilaat saavat usein kuulla, että sairaus on psyykkinen. Polon mukaan diagnoosina on usein masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö tai välillä vaativa persoonallisuus. ”Koska lääkärit eivät ymmärrä tätä sairautta, he ajatte-

levat, että sitä ei ole olemassa. Tai että sen täytyy olla psyykkistä, koska lääkärit eivät löydä syytä siihen, mistä se johtuu”, Kivialho sanoo. CFS:stä on löytynyt yhtäläisyyksiä MS-tautiin. MS-tautia sairastavilla näkyy muutoksia aivoissa. Polon mukaan muutoksia nähdään myös CFS-potilailla. Myös osittain samat hoidot MS-taudin kanssa toimivat CFS-potilaisiin. Erona on, että MS-taudissa tiedetään, mistä se johtuu. Joillain sairastuneilla CFS on alkanut infektion takia. Kivialholla sairaus on rakenteessa ja geeneissä. ”Jos verisuonia vertaa puutarhaletkuun, niin terveen ihmisen suonet ovat sellaiset, että kun letkua painaa, vesi lähtee suihkuamaan vauhdilla. Minulla verisuoni ei toimi niin, vaan vesi tulee myös painettaessa hitaasti”, Kivialho selittää. Vaikka sairauteen etsitään parannuskeinoa ulkomailla, ei Kivialho ymmärrä, miten kukaan voi parantaa hänen rakenteitaan. Sen sijaan hän on yrittänyt oppia selviytymään niillä ominaisuuksilla, jotka hänellä on. ”Näen, että minulla on vain tietty määrä energiaa käytössä ja minun pitää valikoida, mihin sen käytän.” Sen takia hän esimerkiksi liikkuu isänsä autolla joka paikkaan. Kävellessä kallisarvoista energiaa menisi hukkaan. Vaikka Kivialho on hyväntuulinen ja myönteinen, tulevaisuus pelottaa. ”Mahdollisuus siihen, että olen pyörätuolissa kymmenen vuoden päästä, ei ole kau-

hean pieni. Se on pelottavaa”, hän sanoo. Kivialhon lähipiiri on suhtautunut sairauteen hyvin. Vain harva on vähätellyt tai suhtautunut sairauteen skeptisesti. Suurin osa on alkanut tutkia sairautta ja etsiä keinoja auttaa. He myös tietävät, millainen Kivialho on. Aiemmin toimeliasta ihmistä on turha haukkua laiskaksi. Ennen sairastumistaan Kivialho järjesti paljon tapahtumia ja teki yhteisötoimintaa, mutta nyt hänen täytyy laskea kaikki, mitä päivän aikana jaksaa tehdä. Kivialho opiskelee Tampereen ammattiopistossa. Koulua olisi kahdeksasta neljään, mutta Kivialho tekee nelituntista päivää. Muutos entiseen näkyy selkeimmin siinä, että enää hän ei pärjää yksin. Hän asuu kämppiksen kanssa. ”Jos joutuisin asumaan yksin, en pystyisi opiskelemaan.” Koulussa on oltu joustavia. Henkilökunta tietää, että Kivialho on motivoitunut ja tahtoo opiskella. Työssäoppiminen pelottaa eniten. Siihen on kuitenkin löytynyt suunnitelma. ”Perustamme osuuskuntaa, ja voin sitten tehdä osuuskunnalle työssäoppimista. Silloin ei tarvitse mennä kenenkään toisen aikataulujen mukaan, koska sellainen ei minulta onnistu.” Osuuskunnan kautta Kivialho toivoo myös työllistävänsä itsensä tulevaisuudessa. Siinä missä hän aiemmin ajatteli olevansa itse viallinen, on ajatusmalli nyt kääntynyt. ”Olen tajunnut, että voin tehdä vaikka mitä, jos saan tehdä asiat omalla tavallani.”

CFS (Krooninen väsymysoireyhtymä) CFS:ää sairastavia on Suomessa 0,5–1 prosenttia aikuisväestöstä. Sairaus voi ilmetä missä iässä tahansa, usein 20–40-vuotialla. Sairauden syitä ei tunneta. Aiemmin sitä pidettiin psykiatrisena oireyhtymänä, nykyään neurologisena sairautena. Ominaista on jatkuva väsymys, myös aamuisin yöunien jälkeen, muisti- ja keskittymisvaikeudet, selittämättömät lihaskivut, suurentuneet kaulan tai kainaloiden imusolmukkeet, vaihtelevat nivelkivut ilman turvotusta ja päänsärky. Väsymykseen ei ole mitään erityistä hoitoa. Oireita voidaan lievittää säännöllisellä liikunnalla, lihasvenyttelyllä ja fyysisen kunnon kohentamisella ja ylläpidolla. LÄHDE: TERVEYSKIRJASTO

SEURAA AVIISIA: TWITTER: @AVIISI, INSTAGRAM: AVIISILEHTI Aviisi 5.12.2014

Kontakti-improvisaatiossa liikkeitä ei suunnitella etukäteen, vaan kuunnellaan oman kehon liikekieltä. Kosketusta ei pelätä, vaan se kuuluu luonnollisena osana lajiin.

Vaihtelun vuoksi Kyllästyttääkö perusjumppa? Tampereen liikuntatarjonta on pullollaan mitä erilaisempia lajeja. Aviisi tutki vaihtoehdot ja kokeili kiinnostavimmat lajit. Poimi omasi näistä! LAURA IKÄVALKO, AINO HEIKKONEN TEKSTIT & TIMO MARTTILA, KUVAT

14 Aviisi 5.12.2014

Kontaktiimprovisaatio

To klo 18.30 alkaen Ratinan Sali 4:ssä, sunnuntaisin klo 17–20 Johanneksen koululla. Yhdistyksen jäsenille 4 euroa, muille 6 euroa. Vapaat jamit 2 euroa.

hmiset liikkuvat toi siaan vasten pehmeästi. Välillä tanssiparit nostavat toisiaan kevyesti ylös, välillä kierivät vierekkäin lattialla. Kontakti-improvisaatio on lähtöisin Yhdysvalloista. Sen kehitti Steve Paxton 1970-luvulla. Tampereella lajia on voinut harrastaa nelisen vuotta. Laji on kovin epäsuomalainen. Omaan tilaan päästetään estoitta muita ihmisiä, eikä kosketusta kavahdeta. Tampereen kontakti-improvisaa-

tio -yhdistys järjestää tunteja viikoittain. Alussa on ohjattua harjoittelua, loppuaika käytetään vapaisiin jameihin. Ohjattuun harjoitteluun kuuluu kokeilukerralla erilaisia improvisaatioharjoituksia. Liikumme ympäri salia kuvitellen, että olemme sademetsässä, aavikolla tai veden alla. Liikkuminen määrittyy paikan mukaan. Tehtävät ovat hauskoja. Kaikki tekevät omaa juttuaan, ja ilmapiiri on vapaa. Lopuksi keräännymme suureen kasaan, suljemme silmät ja alamme hymistä. Se rentouttaa ja rauhoittaa. Vapaat jamit tuottavat enemmän ongelmia. Tuntuu, et ten osaa liikkua, vaikka oikeita liikkeitä ei ole. Ryhmän henki on sellainen, että muut ovat hyvällä tapaa välinpitämättömiä, mitä toinen tekee. Liika tiedostaminen on omassa päässä ja

siitä on vaikea päästää irti. Olo on kömpelö, eikä liike rullaa niin helposti kuin muilla. Sanna Natunen on sen sijaan koukuttunut liikekieleen. Hän on harrastanut kontakti-improvisaatiota 15 vuotta. ”Parasta ovat liikkeen virtaavuus ja se, ettei tarvitse yhtään miettiä mitä tekee, koska liike tulee automaattisesti. Tarvitsee vain kuunnella itseään ja rullaavaa pistettä minun ja parin välillä”, hän selittää. Uskaltaudun kokeilemaan. Vaikka ensikertalaisen silmiin kontakti-improvisaatio näyttää välillä alkukantaiselta kosiotanssilta ja liikkeet eroottisilta, olo on tanssiessa lopulta melko luonnollinen. Taustalla soi rauhallinen musiikki. Koska en ole käynyt varsinaisilla tekniikkatunneilla, olen välillä vähän hukassa. Samalla yritän kuitenkin karistaa aja-

MyRide+-tunnilla pyöräillään muun muassa Ranskan ja Italian maisemissa.

tuksen mielestäni: ei tässä pidä tehdä mitään. Liike vie, minä tulen vain sen perässä. Kontakti-improvisaatiossa toisen huomioiminen on tärkeää. Jos jokin tuntuu epämukavalta, voi tanssista lähteä pois mitään sanomatta. Se on yksi lajin hienouksista. Jameihin voi tulla, siellä voi tanssia kenen kanssa haluaa, olla sen aikaa kuin tahtoo ja sitten lähteä. Lähtiessä olo on ristiriitainen. Improvisoitu harjoittelu oli hauskaa. Tanssiessa yllätti se, kuinka helppoa oli olla toisen lähellä ilman kiusallista tunnetta. Samalla se ei kuitenkaan tuntunut omalta. Kaipaan enemmän rytmejä ja selkeitä kuvioita. Laura Ikävalko Hiki ........................... ●○○○○ Rankkuus ................. ●○○○○ Hauskuus.................. ●●●○○

Kuntoilijan opiskelija-aleja Tampereella Sats Elixia: 10 prosentin alennus perushinnoista. FiilisFitness : 10 kerran ja kuukauden kortit -4 euroa. LadyLine ja Liikuntamaa ilma Albatross: 10 prosentin alennus perushinnoista. Citysali: kuntosalijäsenyydet 29–39 euroa kuukaudessa riippuen jakson mitasta. GoGo: liittymismaksu opiskelijoille ilmaiseksi. Fressi: opiskelijoille -10 euroa 12 tai 24 kuukauden kanta-asiakassopimuksista. Höntsy: Höntsypassi-etu noin 10 euroa kuukaudessa. Alennuksia myös korteista. Danny’s Bollywood Dance Crew: -10-25 prosentin alennuksia erilaisista korteista. LÄHDE: OPISKELIJAN TAMPERE

Myride+

Ma–pe ja su Fressi Sykkeessä (Erkkilänkatu 11). Päiväpassi 16 euroa (niin monta tuntia kuin päivässä jaksaa). Kuukausikortti 115 euroa, kanta-asiakkuus opiskelijoille 55–60 euroa kuukaudessa.

i taas pitää nousta ylös pyörän päältä? En jaksa! Nousen kuitenkin. Valkokankaalla näkyy aika, jonka verran pitäisi jaksaa polkea seisaaltaan. Lasken sekunteja taaksepäin toivoen, että aika menisi nopeammin. Joka polkaisu tuntuu edellistä pahemmalta. Vilkaisen salin toiselle puolelle, jossa on kaksi tyttöä. Heillä ei näytä olevan ongelmia. En kehtaa laskeutua alas, joten puren hammasta ja poljen. 3, 2, 1,

nyt saa istua alas. Huh. Siirrymme pyöräilemään Ranskan Alpeilta New Yorkin Hudson-joen ympäristöön. Niin, tämä ei olekaan mikään perinteinen spinning-tunti. MyRide+-tunneilla pyöräilijät tuijottavat ohjaajan sijaan suurta valkokangasta, jolla pyörii maisemia – tai tässä tapauksessa pyöräreittejä – eri puolilta maailmaa. Lenkki alkoi Ranskan Alpeilta, sieltä siirryimme New Yorkiin ja viimeinen kierros mentiin Italian Alpeilla. MyRide+-tunneilla ei ole ohjaajaa. Tunnit ovat virtuaaliohjattuja ja neuvoja jakelee miesääni. Aluksi ajattelen, että tunti on löysäilyä, mutta olen väärässä. Koska salissa on muita pyöräilijöitä, en kehtaa pyöräillä yhtään hitaam-

min kuin mitä kuntoni antaa periksi. Ryhmäpaine auttaa. Mitä tulee tuntien pääideaan, pyöräilemiseen eri maisemissa, on idea ihan hauska. Ensikertalaisena en kuitenkaan hirveästi keskittynyt maisemiin, koska huomioni kiinnittyi valkokankaalla olevaan kelloon, joka kertoi kuinka kauan vaihetta on jäljellä. Ehkä pitkään tunneilla käyneet voivat jo nauttia maisemistakin. Juuri kun on päässyt polkemisen makuun, tunti loppuu. Seuraavalla kerralla valitsen pidemmän tunnin. Laura Ikävalko Hiki........................●●●●○ Rankkuus ..............●●●●○ Hauskuus...............●●●○○

SEURAA AVIISIA: TWITTER: @AVIISI, INSTAGRAM: AVIISILEHTI Aviisi 5.12.2014

Triggerpisterentoutuksessa kivuliainta oli rullata jalan sivuosaa.

Vertikaalikangas on rankka laji, ainakin ensikertalaiselle. Marianne

Triggerpiste rentoutus

Vertikaalikangas

Kissat-Hallin urheilukeskus (Kaskimäenkatu 4, Sarankulma) ke klo 18.30. 10 kerran kortti kuntoryhmiin 65 euroa, useamman kerran korteilla kertahinta halvempi. Myös 6 tai 12 kuukauden kortti.

ämpöpumput puhaltavat 30-asteista ilmaa hot-saliin, ja nenään luikertelevat edellisten kuntoliikkujien tuoksut. Ohjaaja aloittaa kertomalla, että tunnin tavoitteena on etsiä kehosta triggerpisteitä, siis ärtyneitä kohtia lihaksissa. Kipupisteitä voi syntyä kuntoillessa, mutta myös liiasta istumisesta. Kyse on pienistä lihasjumeista, joita yritämme avata hieromalla niitä rullien ja piikki-

16 Aviisi 5.12.2014

pallon avulla. Triggerpisterentoutuksen pitäisi auttaa lihaksia palautumaan ja toimimaan paremmin. Painetta kipupisteisiin syntyy oman kehon painosta. Pakaran kipukohtia etsitään istumalla rullan päälle niin, että hierottavan puolen jalka on ristissä toisen jalan polven päällä. Liike paljastaa lihaksiin pesiytyneet jumit. Rullia on kaksi: tasainen ja nystyinen. Nystyisellä rullalla paino jakautuu pienemmälle alueelle, jolloin hieronta tuntuu voimakkaammin. Kipu on pistävämpää. Rullahieronnan jälkeen käytämme piikkipalloa. Irvistän ja kiroan. Reisien sivuosan hierominen kävisi kidutusmetodista. Ohjaaja kertoo, että kipu on triggerpistetunnilla

toivottavaa. Vain siitä tietää, että on löytänyt jumin. Lihaksia ei kuitenkaan saa kurittaa liikaa: jos tunnilta saa violetteja mustelmia, tietää olleensa liian raju. Miesohjaaja keventää tunnelmaa kyselemällä vieressäni rullailevan naisen pikkujoulusuunnitelmista. ”Minkä mekon laitat?” Samalla hän rentouttaa omia lihaksiaan ja ähkii äänekkäästi niin, että välillä naurattaa. On kuulemma hyvä, että osallistujat ajattelevat muuta kuin vain kipua. Kotona huomaan saaneeni piikkipallon kuvat reisiin sekä ahteriin. Jalat ovat kosketusarat pari päivää. Aino Heikkonen Hiki.........................●○○○○ Rankkuus ..............●●○○○ Hauskuus...............●●○○○

Tutustumistunnit joka toinen viikko, ensimmäisen tason tunti torstaisin Pole Academyssa (Pinninkatu 53 C). Kertahinta opiskelijoille 12 euroa, muille 14 euroa. Useamman kerran korteilla kertahinta on pienempi.

atosta roikkuu paksuja mustia kankaita. Olen nähnyt kuvia siitä, millaisia temppuja niillä voi tehdä. Sirkusharrastajat roikkuvat kevyen näköisinä erilaisissa asennoissa kankaista, liukuvat niitä pitkin alas ja kiipeävät ylös. He saavat sen näyttämään hyvin helpolta. On aika kokeilla itsekin. Ohjaaja näyttää, kuinka vertikaalikangasta pitkin kiivetään ylöspäin. Kangasta kier-

retään oikean jalan ympärille. Käsillä napakka ote ylhäältä, ja vasen jalka nostetaan oikean jalan jalkapöydän päälle. Sitten vain kiivetään liu’uttamalla kangasta jalkojen välissä ja vetämällä itseä käsillä ylöspäin. Joopa joo. Saan hädin tuskin jalkoja oikealla tavalla päällekkäin, ja ylöspäin on turha kuvitella pääsevänsä. Luiskahdan alas kerta toisensa perään. Epäilen, onko minulla lainkaan lihaksia. Ohjaaja lohduttaa, että tämä on vaikea liike. Ei tarvitse huolestua, jos se ei ensimmäisellä kerralla onnistu. Seuraavaksi harjoitellaan solmun tekemistä. Jalka kiedotaan kankaan ympärille, ja kankaasta tehdään solmu jalan ympärille. Tämä onnistuu jo paremmin. Nousen seisomaan solmujalan päälle. Kan-

Minkkiseltä kankaalla tehtävät liikkeet sujuvat jo hyvin.

gas joustaa alaspäin ja minä heilun. Pysyn kuitenkin ilmassa ja pystyssä. Tunnin aikana joudun moneen kertaan pettymään kehooni. En taivu niin kuin pitäisi, ainakaan vielä. Pää ja polvet eivät millään kohtaa toisiaan. Käsissäkään ei tunnu olevan tarpeeksi voimaa. Monen yrityksen jälkeen touhu kuitenkin selkiytyy. Lopputunnista onnistun. Oikeassa jalassa on solmu. Erottelen kankaat niin, että väliin muodostuu aukko. Nousen oikean jalan päälle, ja laitan vasemman jalan koukussa kankaiden väliin. Nojaan taaksepäin kädet suorana ja lasken pään alas. Urheiluvaatteissa hikisenä olo ei ole kovin elegantti, mutta onnistumisen tunne kaiken räpeltämisen jälkeen on mahtava. Siinä missä vertikaalikan-

kaalla kiipeily näyttää helpolta ja kevyeltä, on harjoittelun jälkeen todettava, että se ei ole kumpaakaan. Lihakset joutuvat toden teolla töihin, ja sormet kipeytyvät voimakkaasta puristuksesta. Ohjaajan mukaan laji on rankka, mutta toisaalta lihakset myös vahvistuvat nopeasti. Seuraavana päivänä ei ole helpompaa. Vatsalihaksiin sattuu ja käsiä ei meinaa saada ylös. Rankkuudesta huolimatta, tai ehkä juuri sen takia, kangas kuitenkin koukuttaa. Yksikin onnistuminen riittää aiheuttamaan tunteen kehityksestä. Haluan päästä heti uudestaan. Laura Ikävalko Hiki ........................... ●●○○○ Rankkuus ................. ●●●●○ Hauskuus.................. ●●●●○

Personal trainer Konsta Karjalainen käski purkaa aggressiot köysiin, ja kahva jäi käteen.

Synrgy360S

Elixia Kaleva (Jäähallinraitti 3) ti 18.00 ja to 17.45. Sats Elixian tunnit edellyttävät jäsenyyttä, Tampereella 67–80 euroa kuukaudessa 12 kuukauden sitoutumisajalla. Opiskelijoille -10 prosenttia.

Vastusta liikkeisiin saadaan joko taljasta tai kehosta. Hauskinta on kahden pitkän köyden tamppaaminen lattiaa vasten. Liike lähtee suurista lihaksista. Ohjaaja kehottaa purkamaan köysiin aggressiot. Kun toisella kierroksella räväytän köydet lattiaa vasten, toisen köyden päässä oleva suoja jää käteeni. Repeän holtittomaan nauruun, ja 15 sekuntia osiosta menee hekotteluksi. Onneksi uusi kahva on jo tulossa. Puolituntisen jälkeen pulssi on koholla ja hikipisarat valuvat pitkinä noroina. Aamutreenin jälkeen tunne on energinen pitkään.

ynrgy360s-tunti lupaa tehoja puolessa tunnissa. Liikkeet tehdään kuntosaliohjaajan valvonnassa, joten ryhmätunneille mahtuu vain kahdeksan ihmistä kerrallaan. Tunnilla tehdään intervallitreeni eri välineiden avulla. Yhtä liikettä tehdään täysillä 40 sekuntia. Tämän jälkeen hengähdetään, tehdään sama uusiksi ja siirrytään seuAino Heikkonen raavaan osaan. Treeniosiot ovat paikoin Hiki.........................●●●●○ perusjuttuja, kuten kul- Rankkuus ...............●●●●○ masoutua ja steppilautaa. Hauskuus................●●●●○

Liikunta-alalla yli 5,5 miljardin euron markkinat Liikunta-alan arvo on Suomessa vähintään 5,5 miljardia euroa. Vaikeat ajat eivät ole vaikuttaneet kuntobisnekseen, vaan ala on kasvanut jo monta vuotta. Alalla on enemmän nuoria kasvuyrityksiä kuin muilla aloilla. Kasvu syntyy terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä tuotteista ja palveluista, liikuntamatkailusta, urheilutapahtumista sekä liikuntaan liittyvistä viestintä-, viihde- ja lifestyletuotteista ja -palveluista. Teknologiset keksinnöt ovat iso syy alan kasvuun. LÄHDE: TYÖ- JA ELINKEINO MINISTERIÖ

SEURAA AVIISIA: TWITTER: @AVIISI, INSTAGRAM: AVIISILEHTI Aviisi 5.12.2014

Kulttuuri

Rahvaanmusiikin kerho järjestetään Telakalla. Jenni Lares on ollut mukana toiminnassa vuodesta 2006 lähtien. Hän tuli silloin Tampereelle opiskelemaan historiaa.

Kansanmusiikki sopii bileisiin Rahvaanmusiikin kerho on esitellyt uutta kansanmusiikkia jo 15 vuotta. Tarjolla on muutakin kuin humppaa. LAURA IKÄVALKO, TEKSTI & KUVA

lussa olivat bileet. Vuonna 1999 Tampereen yliopiston etnom u s i ko l o g i a n opiskelijat perustivat kansanmusiikkiin keskittyvän Rahvaanmusiikin kerhon. ”Alkuvaiheessa se oli opiskelijoiden hauskanpitoa. Opiskelijat perustivat bändejä, eikä palkkioita juurikaan maksettu”, Rahvaanmusiikin kerho -yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jenni Lares kuvailee. Syksyllä 2005 kerhon ympärille perustettiin yhdistys ja samalla erottiin yliopistotoiminnasta. Tänä vuonna kerho juhlii 15-vuotissyntymäpäiviään. ”Vuosien varrella kerhon toiminta on ammattimaistunut ja virallistunut”, Lares sanoo. Ammattimaistuminen nä-

18 Aviisi 5.12.2014

kyy siinä, että kerhon tapahtumissa on ollut mukana suomalaisen kansanmusiikin nimekkäimpiä artisteja, kuten Kuunkuiskaajat, Antti Paalanen, Hehkumo ja Juurikadun orkesteri. Heille myös maksetaan kunnon palkkioita. Myös kansanmusiikissa on vuosien varrella tapahtunut muutoksia. Vaikka soittimet ovat pysyneet samoina, niiden käsittelytapa on muuttunut. ”Esimerkiksi haitarille ja kanteleelle on tehty aika paljon uusia juttuja. Esimerkiksi Antti Paalanen on kehittänyt haitarinsoiton tekniikkaa enemmän bilesoitannaksi. Hän tekee sillä ihan erilaista rytmiikkaa ja ääniä kuin mitä on perinteisesti totuttu kuulemaan. Samoin kanteleelle on kehitetty uusia soittotapoja erilaisilla kepeillä ja muilla”, Lares kertoo.

kuussa tammikuusta huhtikuuhun ja syyskuusta joulukuuhun. Ne ovat toiminnan perusta, mutta niiden lisäksi järjestetään lasten tapahtumia ja yhteistyötapahtumia. Onpa kerho toiminut Tampere-talossakin. Siellä esiintyivät ruotsalainen Väsen ja kanadan-ranskalainen Le Vent du Nord, jotka ovat kansainvälisestikin tunnettuja. Lareksen mielestä Rahvaanmusiikin kerhon vahvuus on monipuolisuus. Joillain klubeilla on rauhallinen tunnelma, toisilla taas riehakkaampi meininki. Illan tyyli vaihtelee esiintyjän mukaan. Kansanmusiikista on moneen. ”Emme ole sitoutuneet mihinkään tiettyyn tyyliin tai tunnelmaan”, hän sanoo. Lareksen mielestä kerhon nimi kuvastaa hyvin kansanmusiikin luonnetta. Klubi-illat eivät ole konsertteja tai kauhean hienoja paikkoja. Hyvä meiRahvaanmusiikin kerho jär- ninki on tärkeää, ja musiikkia jestää klubi-iltoja kerran esitetään kaikelle kansalle.

”Jos mietin sitä, millainen mielikuva ihmisillä kansanmusiikista ja kansanmuusikoista on, niin perushumppameininkiä meillä ei täällä kauheasti ole”, Lares sanoo. Humpan sijaan kerhosta löytyy nuoria kansanmuusikoita, jotka lähtevät pois perinteestä ja kehittävät sitä uuteen suuntaan, kuten rockiin ja tangoon. Myös eri maiden kansanmusiikeista ammennetaan omaan tekemiseen. Lares uskoo, että tällainen on enemmän 2000-luvun juttu. Hän uskoo, että se liittyy vintage- ja käsityöinnostukseen. Vanhasta halutaan ammentaa uutta. Jenni Lares päätyi toimintaan

mukaan vuonna 2006, kun hän tuli Tampereelle opiskelemaan. Historiaa pääaineenaan lukenut Lares valitsi sivuaineekseen etnomusikologian, ja tutustui sitä kautta kerhon toimintaan. Kansanmusiikkia hän on kuunnellut

teini-iästä, jolloin hän kuunteli esimerkiksi Värttinää. Lareksella ei kuitenkaan ole esimerkiksi tanhu- tai pelimannitaustaa. Lares painottaakin, että kerhon toimintaan voivat tulla mukaan kaikki, joita kansanmusiikki kiinnostaa. Mukana voi olla sen verran kuin itse haluaa. Tällä hetkellä jäseniä on 60, joista aktiiveja on kymmenen. Klubi-illoissa käy porukkaa laidasta laitaan, opiskelijoista vanhempiin ihmisiin. Klubilla on vakituinen neljänkymmenen hengen kuulijakunta, mutta joka kerralla on mukana myös uusia kasvoja. RAHVAANMUSIIKIN KERHO VIETTÄÄ JUHLAVUOTTAAN JUHLAKLUBILLA 12. JOULUKUUTA TELAKALLA. TAPAHTUMAA EMÄNNÖI PUHTI JA MUINA ESIINTYJINÄ OVAT ANTTI PAALANEN, SUOMEN TUNNETUIN JOUHIKONSOITTAJA PEKKO KÄPPI JA MUITA YSTÄVIÄ VUOSIEN VARRELTA

MILKA ALANEN

Levyt

Klassikkoni

Aikamatka menneeseen

ASTRID LINDGRENIN VELJENI LEIJONAMIELESTÄ MYYDÄÄN JO 31. PAINOSTA.

AINO VENNA: TIN ROOF (STUPIDO RECORDS 2014)

Aino Vennan toinen levy Tin Roof on aikamatka menneisyyteen. Vennan matala ääni soi kauniisti, oli laulukielenä sitten englanti tai ranska. Tunnelma pysyy läpi levyn melko hillittynä ja rauhallisena, mutta esimerkiksi nimikkoraita Tin Roof kuulostaa agenttielokuviin sopivalta musiikilta. Levy on täydellinen syksyyn, sillä sävyt ovat tummia, ja pirteitä melodioita on vaikea löytää. Tämä ei kuitenkaan vähennä levyn vastustamattomuutta. Vennan ääni kiertyy kuulijan ympärille ja pitää otteessaan läpi levyn. Parasta antia ovat Woman on Horizon -kappale, jossa on vaaran tuntua, ja Sons of Nakhimov, joka kasvaa pikkuhiljaa laulun edetessä levyn mestariteokseksi. Tällaista lisää, kiitos. Laura Ikävalko

Vain epävarmaa JUSSI FREDRIKSSON TRIO: ? (FREDRIKSSON MUSIC 2014) Pianisti Jussi Fredrikssonin jazztrion albumi on nimetty kysymysmerkiksi. Levynkansissa siteerataan Tove Janssonia: ”Kaikki on hyvin epävarmaa ja juuri se tekee minut levolliseksi.” Musiikkiin ajatus välittyy arvaamattomuutena. Sävellykset lähtevät liikkeelle jostain muualta kuin mihin kappaleen aikana päädytään. Vaikka alun teemaan palattaisiinkin, musiikin annetaan virrata kaavoista välittämättä. Samassa kappaleessa voidaan kumartaa niin klassiselle musiikille kuin jazzin klassikoillekin. Lähestymistapa tekee levystä kiinnostavan, mutta voi myös etäännyttää sen taustamusiikin tasolle, jos keskittyminen ei seuraa perässä musiikillisten ideoiden virrassa. Aino Heikkonen

Ihana Nangijala

”N Uusia suomalaisia käsittelee monikulttuurisuutta – mutta vain Kehä III:n sisäpuolella.

Suomalaiseksi rakkauden tähden Uusia suomalaisia -teos kurkistaa monikulttuuristen parien arkeen. ANNI VALTONEN & MILKA ALANEN UUSIA SUOMALAISIA LIKE 2014

”K

oska me suomalaiset laskeuduimme puusta vasta sata vuotta sitten ja kiinalaiset keksivät paperin jo kaksi tuhatta vuotta sitten, niin se olen minä, jonka pitää kunnioittaa Kevyn kulttuuria.” Näin suomalainen Jukka selventää, miksi pariskunta eteni seurustelussa kambozalaisen vaimon kulttuurisäännöin. Jukan ja Kevyn lisäksi yksitoista muuta monikulttuurista pariskuntaa avaavat omaa tarinaansa Uusia suomalaisia -teoksessa. Tavoitteena on selvittää, miten kaksi eri

kulttuurista tullutta oppii elämään yhdessä. Anni Valtosen kirjoittama teos lähestyy maahanmuuttoa positiivisella asenteella. Mieleen tulee Helsingin Sanomien Perhesiteitä-palsta, jossa keskenään läheiset ihmiset kertovat vuorotellen toisistaan. Tekstien rakenne on sama kaikkien pariskuntien kohdalla: molemmat osapuolet pääsevät kertomaan ajatuksiaan ensitapaamisesta, seurustelusta, arjesta ja kahden kulttuurin välillä elämisestä. Milka Alasen aikakausilehtimäiset kuvat pitävät huolen siitä, etteivät perheet sekoitu toisiinsa. Teokseen valikoituneet pa-

riskunnat ovat löytyneet kirjoittajan lähipiiristä, lasten päiväkotikavereiden ja tutun tuttujen kautta. Ilmankos moni esitellyistä henkilöistä on taiteellisella alalla ja asustaa Kehä III:n sisäpuolella. Teoksen kiinnostavuuden kannalta ratkaisu on valitettavasti yhtä toimiva kuin oman otsatukan leikkaaminen. Uusia suomalaisia -teos tuntuu sanovan, että Pohjantähden alla on yhä monikulttuurisempaa, mutta Suomi on Helsinki. Tästä syystä lukijalle jää hiukan epäselväksi, kenelle teos on suunnattu. Ehkäpä siitä on eniten vertais tuellista iloa monikulttuurisessa parisuhteessa elävälle. Sanna-Kaisa Lähdeaho

Julman auringon alla Sarvikuonojen maata valloitetaan kompassi hukassa AFRIKAN VALLOITUS TAMPEREEN YLIOPPILASTEATTERI OHJELMISTOSSA 31.1. 2015 ASTI

oska Danhammerin Carl, Keskisen Vesa ja Tauski valloittavat Afrikkaa juorupalstoilla viikosta toiseen, uuden yrittäjän on vaikea laittaa paremmaksi. Ylioppilasteatterin Afrikan valloitus -esityksessä seurataan tutkimusmatkailija Henry Morton Stanleyn (Teemu Mäkinen) matkaa tuntemattomaan Afrikkaan. Hänessä kiteytyy ihmisen universaali tarve jättää jälki maailmaan. Uuvuttava matka ei etene yhtä sutjakkaasti kuin Afrikan tähden pelilaudalla, sillä matkan tarkoitus alkaa väsyessä

hämärtyä. Arvot ja sivistys tip- kaavat kättä sujuvasti. Myös puvat taskusta jo alkumetreillä. puvustus (Laura Arha, Aino Simola) on rakennettu oivallisesti. Villapaidasta, pullonkorkeista ja pahvista pystyy näköjään saamaan aikaan edustavan virkapuvun. Esityksen varsinainen nigerialaiskirje on sen käsikirjoitus, jossa ei onnistuta pääsemään historiallisiin tilanteisiin sisälle, saati henkilöiden nahkoihin. Afrikan mystisyys korostuu entisestään, kun keskeneräiseltä vaikuttava käsikirjoitus alleAksu Piipon ohjaama ja käsi- viivaa länsimaalaista tietämätkirjoittama esitys on fyysises- tömyyttä. Hieman kuin olisi ti ketterää teatteria. Näytteli- koulun joulujuhlanäytelmäsjöiden liikekieltä on ilo seura- sä, poikkeuksena se, ettei esitys ta. Samoin lauluosuudet kan- huipennu viikkojen lomaan eitavat hyvin. Niissä historial- kä ovella jaeta stipendejä. liset faktat ja nykyaika paisSanna-Kaisa Lähdeaho

”Esityksen varsinainen nigerialaiskirje on sen käsikirjoitus.”

yt minä rupean kertomaan veljestäni. Veljeni on Joonatan Leijonamieli, hänestä minä kerron. Tämä on melkein kuin satu, tai ihan vähän kuin kummitusjuttu myös, ja silti kaikki on totta. Vaikka ei sitä kyllä kukaan muu tiedä kuin minä ja Joonatan.” Näin alkaa Astrid Lindgrenin kirjoittama Veljeni Leijonamieli, joka kertoo Leijonan veljeksistä Korpusta ja Joonatanista. Korpun ja Joonatanin tarina alkaa kuolemalla ja päättyy kuolemaan, ja niiden välissä on Nangijala, seikkaluja täynnä oleva kuolemanjälkeinen maailma. Ahmin Veljeni Leijonamielen

ala-asteikäisenä, ja sama on tapahtunut myös nyt aikuisiällä. Lindgrenin romaanimittainen satu saa minut pakahtumaan, ihastumaan ja liikuttumaan. Satuna Veljeni Leijonamieli on kenties epätyypillisen synkkä, ainakin teoriassa. Siinä on paljon kuolemaa, ahdistusta ja pahuutta, mutta jotenkin Lindgren on onnistunut kuvaamaan sen kaiken niin kauniina ja luonnollisena, ettei lukijaa pelota – ainakaan liikaa. Edes se, että kirja loppuu itsemurhaan, ei ole häirinnyt minua. Luultavasti en nuorempana edes tajunnut sitä. Kirjan vetovoima piilee Lindgrenin kielen lisäksi Ilon Wiklundin kuvituksissa. Wiklundin kuvat antavat uskottavat kasvot niin Korpulle ja Joonatanille kuin Nangijalalle ja sen muille asukkaille. Mukaansatempaavan tarinan ja vangitsevien kuvitusten yhdistelmä sai minut haaveilemaan koko lapsuuteni ajan Nangijalasta. Jossain mielessä kai haaveilen siitä vieläkin. Laura Myllykoski

SEURAA AVIISIA: TWITTER: @AVIISI, INSTAGRAM: AVIISILEHTI Aviisi 5.12.2014

Menot

Kolumni

Kumppanini häpeä

”L

iikkeelle siis, etsimään yhteenottoja, huonosti päättyviä taisteluita, nöyryytyksiä ja häpeää. Häpeästä ei puhuta eikä sitä muistelmissa muisteta, mutta mitä muuta elämä ja ihminen ovat kuin häpeää.” Kirja mätkähti hyllystä varpailleni. Etsin sanakirjaa, mutta Jouko Turkan Häpeä katkaisi ruotsin tenttiin valmistautumiseni. Luin takakannen tekstin uudestaan ja uudestaan. Olin unohtanut koko teoksen olemassaolon. Luin sen muistaakseni 15-vuotiaana rypiessäni teiniikäisen maailmantuskassa. Silloin hävetti kaikki, vaikka tunteen useimmiten piilotti. Kuvittelin häpeän poistuvan tai edes vähenevän vuosien varrella, ajattelin sen kuuluvan tiettyyn ikään. Ei poistunut, ehkä väheni. Häpeän itseäni suurimman osan ajasta, vaikkei se näy muille. Häpeän ulkonäköäni, puheitani, tekemisiäni ja häpeääni. Ja yleensä häpeän syyttä, pitäisi seistä pystypäin. Eniten ihailen ihmisiä, jotka uskaltavat panna itsensä likoon. Heitä, jotka nousevat lavalle, maalaavat, kuvaavat, kirjoittavat, julkaisevat ja herättävät pohtimaan. Kenties heitäkin hävettää, mutta he tekevät sen silti. He uskaltavat, vaikka onnistuminen ei ole varmaa. Häpeä nousee pintaan etenkin silloin, kun joku on rohkea ja kuvittelen, etten osaa olla samanlainen. Mitä helvettiä, osaanhan! Häpeässä ei ole mitään ylevää tai runollista. Olen kuitenkin oppinut elämään sen kanssa, vähän kuin kroonisen sairauden. Olen kääntänyt sen voitokseni. Vaikka hävetti, hetkutin Bollywoodtanssia haaremihousut hulmuten. Vaikka hävetti, mätkähtelin vuoron perään naamalleni ja takamukselleni roller derby –vermeissä. Molemmat tilanteet videoitiin ja julkaistiin verkossa, näin toimittaja laittaa itsensä likoon! Olen soittanut, laulanut, näytellyt, esitelmöinyt, paasannut, haastatellut, kirjoittanut. Tekstejäni on julkaistu, eikä kukaan ole heittänyt lavalle mätiä kananmunia. Kaikki on mennyt hyvin, ja olen päässyt ääneen toistekin, vaikka ensin hävetti.

Teatterit

Sampolassa nauretaan Jotunin komedialle

oraalin ja kukkaron asiat odottavat vallankumousta Maria Jotunin komediassa Kultainen vasikka. Ensimmäinen maailmansota koettelee ihmisten rehellisyyttä ja moraalia, kun helppo tie rikkauksiin ja valtaan houkuttelee keinotteluihin, kilpailuun rahasta ja sen tuomasta turvatusta asemasta. Sampolan opistoteatterin esitys ei pyri olemaan vain tietyn aikakauden tyylillinen kuva, vaan Kultaisen vasikan aikakäsitys on vapaa: tyylejä yhdistellään teatterin vapaudella ja taiteen keinoin. Opistoteatteri esittää iloisen charlestonin tahdittamana tämän yllättävän ajankohtaisen näytelmän maailmasta, jossa rahalla saa kaikkea. Mikä on ihmisyyden hinta, kun vastakkain ovat ra-

KULTAINEN VASIKKA NÄYTÖKSET 21. JA 25. TAMMIKUUTA SAMPOLAN NÄYTTÄMÖLLÄ.

usiikkiteatteri Palatsin kevään uusi teatteriesitys on rockmusikaali I Wanna Rock. Komediallinen musikaali kertoo tamperelaisesta roudarista Villestä, joka työskentelee Pelle Miljoona -yhtyeessä. Ville kuitenkin uneksii suuremmista ympyröistä, ja karkaa Andy McCoyn ja Hanoi Rocksin kanssa Tukholmaan, Englantiin, Japaniin ja Jenkkeihin. Miten Ville selviytyy maailmalla, kun hän puhuu vain

tampereen kiältä? Kiertueellaan Ville kohtaa lukuisia huippubändejä, kuten Whitesnaken, Twisted Sistersin, Guns N’ Rosesin, Van Halenin ja Journeyn. Musikaalissa kuullaankin muun muassa näiden yhtyeiden kappaleita. Esityksen on ohjannut Petri Lairikko. MUSIIKKITEATTERI PALATSIN I WANNA ROCK ENSI-ILLASSA 29.1.2015 KELLO 19.30. LIPUT 35/24 EUROA

RAISA TAURINKA

Haluatko sinäkin rokata? Selvitä se Palatsissa.

Keikat

Juhli itsenäisyyspäivää varkain PETRI ANTTILA

ralaisistani. Koska pelkään sitä, haluan voittaa sen. Ilman häpeää olisin jättänyt monta asiaa tekemättä: sisuuntumiseni ikuiseen nolosteluun ja empimiseen on piiskannut pystymään, uskaltamaan. Vuosi lähenee loppuaan. Ensi vuonna lupaan itselleni uskaltaa vielä enemmän. Siitäs saat, häpeä.

20 Aviisi 5.12.2014

Kultainen Vasikka nähdään Sampolassa alkuvuonna.

Palatsissa raikaa rock

Häpeä on yksi pitkäaikaisimmista seu-

Vilma-Lotta Lehtinen Kirjoittaja tarjoaa vertaistukea ja littipeukkua irrationaalisen häpeän kanssa kamppaileville.

VILLE HÄMÄLAINEN

ha ja rakkaus? Näytelmän keskiössä on ylellistä elämää kaipaava, räiskähtelevä Eedit ja hänen aviomiehensä Jaakko, jonka rehellisyys ja kunniallisuus ovat Eeditille vain esteenä. Äkkirikastumisen perässä kiiruhtaa myös Eeditin äiti Katariina, joka kahmii itselleen omaisuuksia keinottelemalla. Lopulta häikäilemätön, kuumeinen kilpajuoksu kohti rikkautta ajaa avioparit erilleen ja kääntää henkilöiden elämän hetkeksi ylösalaisin. Näytelmän keskeisiä rooleja ovat suorapuheiset, voimakastahtoiset naiset, hurmuriliikemiehet ja keinottelusta kieltäytyvät idealistit.

Ruudolf ja Karri Koira nostattavat tunnelmaa.

oskikeskuksen Hullussa Porossa biletetään 5. joulukuuta, kun Karri Koira ja Ruudolf ottavat yleisön haltuun. Erityyliset bileet on tarjolla Klubilla samana päivänä, kun Scandinavian Music Group esiintyy. Mukana on myös nouseva kotimainen Pimeys. KARRI KOIRA JA RUUDOLF HULLUSSA POROSSA 5.12, LIPUT 22/13,5 EUROA. SCANDINAVIAN MUSIC GROUP JA PIMEYS KLUBILLA 5.12. LIPUT 20/17 EUROA.

Välipäivinä soi metalli

oululaulujen jälkeen on hyvä mennä tuulettamaan päätä vähän erilaisen musiikin tahtiin. Pakkahuoneen lavalle nousee 28. joulukuuta ensin Lost Society, joka julkaisi toisen albuminsa tänä vuonna. Myöhemmin kuullaan pitkän linjan metalliyhtyettä Children of Bodomia. LOST SOCIETY JA CHILDREN OF BODOM PAKKAHUONEELLA 28.12. KELLO 19. LIPUT 35/32 EUROA

KOONNUT: LAURA IKÄVALKO

Lomakausi

Meiltä ajokortti

50 e

The Future is in the East!

Virittäydy jouluun

ampereen Joulutori tunnetaan tunnelmastaan. Kauppiaat kotiSuomesta ja Saksasta tuovat torille tuttuun tapaan jouluiset myytävät. Esimerkiksi kuumia joulujuomia on tarjolla joka makuun. Myös Joulutorin kahvilat ja ravintolat ovat auki koko torin ajan. Joulutoriin kuuluu jokapäiväinen toriohjelma. Joulu löytyy myös muualta kuin Keskustorilta. Ravintola Telakan Joulubasaari on avoinna myös tänä vuonna. Telakan kaksi kerrosta täyttyy päiväksi uniikkeja käsitöitä myyvistä kauppiaista. Tamperelainen laulaja-lauluntekijä Janne Laurila esiintyy tapahtumassa kello 15 ja 16. Tampereen Teatterissa pääsee nauttimaan joululauluista, kun päänäyttämöllä esiintyvät Les Misérablesista tutut laulajat Tero Harjunniemi, Topi Lehtomäki, Mikko Siltala, Saara Lehtonen ja Pia Piltz. Joululaulujen lisäksi konsertissa kuullaan musiikkia Les Misérables -musikaalista. Konsertin jälkeen on myyjäiset kahviotiloissa. JOULUTORI KESKUSTORILLA 5.12.–22.12. TELAKAN JOULUBASAARI 11.12. KELLO 12–20. JOULUINEN KONSERTTI TAMPEREEN TEATTERISSA 14.12. KELLO 14. LIPUT 30 EUROA.

Tampereen uusi vuosi

le lähettää tänä vuonna suoran uuden vuoden tv-lähetyksensä Tampereelta. Tampere-talon isossa salissa esiintyy Tampere Filharmonia johtajanaan Santtu-Matias Rouvali. Mukana ovat myös esimerkiksi Diandra, Timo Kotipelto ja Anssi Kela. Konsertin juontavat Salla Paajanen ja Mikko ”Peltsi” Peltola. JVG esiintyy puolestaan Sähkölaitoksen katolla Tammerkosken rannalla. Illan kruunaa ilotulitus Ratinassa. TAMPERE-TALON UUDEN VUODEN KONSERTTI 31.12. KELLO 22. LIPUT ALKAEN 25 EUROA. JVG:N SÄHKÖLAITOKSEN KEIKKA ON KAIKILLE AVOIN.

Turun yliopisto on maailmanluokan monialainen tutkimusyliopisto, joka tarjoaa haasteellisia työtehtäviä ja ainutlaatuisen näköalapaikan suomalaiseen ja kansainväliseen tiede- ja koulutusmaailmaan.

/ kk

MASTER'S DEGREE PROGRAMME IN ASIAN STUDIES Centre for East Asian Studies

Apply now! Application period 1.12.2014-27.2.2015

Pyynikintori 1, Tampere 050 4115100

Virittäydy joulutunnelmaan...

TAMPERE FILHARMONIAN LUMOAVA JOULUSATU Tampere-talon Isossa salissa to 18.12. & pe 19.12. klo 19 Tampere Filharmonia Petri Juutilainen, kapellimestari Saara Aalto, laulu

This programme will add area expertise on the societies, cultures, history, and politics of China, Japan, and Korea to your disciplinary education. These subjects are designed to help you enter relevant professions, whether in the public or private sphere, in a globalized world where East Asia is clearly one of its most dynamic regions. The Centre for East Asian Studies (CEAS) is the only academic centre in Finland devoted to the study of contemporary East Asia. CEAS conducts original research and offers multidisciplinary teaching on the region with a focus on social sicences. Reguirements and further information: http://www.utu.fi/ceas Apply via the University Admissions website: http://www.uaf.fi We are now also on facebook: facebook.com/ceasutu TURUN YLIOPISTO • UNIVERSITY OF TURKU FI-20014 Turun yliopisto, Finland • www.utu.fi Puhelin +358 2 333 51

Pirkanmaan tanssiopiston lapsia ja nuoria Dramatisointi ja ohjaus Marika Vapaavuori

Opiskelijaliput: 10 € (Tampere-talon Lipputoimisto & Aplodi-kulttuurimyymälä)

JOULUKUUN TARJOUS! B-kortti 1250,00 € Sisältö: perusvaihe 19 teoria/18 h ajoa Tarjous voimassa vuoden 2014. Teiskontie 8 0403589989, 0403589919

WWW.AUTOKOULU.COM

KIVENKOVA UUTUUS VAPRIIKISSA! Kivimuseo avautuu 12.12. Tervetuloa! ALAVERSTAANRAITTI 5, TAMPERE / PUH. 03 5656 6966 10/4¤, OPISKELIJAT 4¤ / WWW.VAPRIIKKI.FI

Christmas Carol Service Wednesday, December 10th at 7 p.m. in the Old Church of Tampere (Keskustori) Welcome! Yliopistoväen Kauneimmat Joululaulut -yhteislaulutilaisuus Torstaina 11.12.2014 klo 15 Yliopiston kampuskappelissa (Pinni B, 5. krs) Mukana myös Tampereen yliopiston laulajat

Tervetuloa! Ev.lut. seurakuntien oppilaitostyö toivottaa siunattua joulua ja uutta vuotta 2015!

www.tampereenseurakunnat.fi/opiskelijat

Aviisi toivottaa hyvää joulua ja upeaa vuotta 2015! Ensi vuonna ylioppilaslehtesi ilmestyy: 30. tammikuuta 20. helmikuuta 13. maaliskuuta 10. huhtikuuta 8. toukokuuta

28. elokuuta 18. syyskuuta 23. lokakuuta 27. marraskuuta

Muista www.aviisi.fi – Ajantasaiset uutiset!

Aviisin ilmoitusmyynti: Pirunnyrkki Oy 0400 185 853 SEURAA AVIISIA: TWITTER: @AVIISI, INSTAGRAM: AVIISILEHTI Aviisi 5.12.2014

Asioiden oikea laita

Kolumni

Uskon asia

iksi Suomessa on niin paljon laktoosi-intolerantteja, kun muualla asuessani en ole törmännyt vielä yhteenkään? Miksi Yhdysvalloissa ei vielä 1950-luvulla ollut juuri ollenkaan keliaakikkoja, mutta nyt gluteeniton ruoka on miljardien liiketoimintaa? Miten voi olla, että Suomen terveysviranomaisen mukaan meille paras ruokaöljy on rypsistä, kun Espanjassa se on oliiveista? Ja kuka enää tietää, kuinka paljon punaista lihaa tai kuinka monta ateriaa päivässä voimassa olevien suositusten mukaan tulisi nauttia?

Tieto on klassisen määritelmän mukaan “hyvin perusteltu tosi uskomus”. Ravintosuositusten suhteen on kuitenkin niin, että on olemassa täysin vastakkaisia “hyviä perusteluja” tismalleen samaan aiheeseen. Näiden suositusten totuus puolestaan jää nähtäväksi. Tavallinen porkkananpurija joutuu siis monimutkaisia perusteluja arvioidessaan huteralle uskon alueelle. Ja siellä missä on uskoa, on myös fundamentalismia. Yksi kerrallaan jokin raaka-aine laitetaan häpeäpaaluun ja sen väitetään olevan suurin syyllinen meidän ylipainoomme, nuhaamme ja siihen yleiseen apatiaan, joka meidät valtaa aina marraskuussa. Monet ovat puoskaroineet itsensä jättämään pois maidon tai hiilihydraatit, ja on hyvin vaikeaa väittää vastaan kun he tuntevat voivansa paremmin. Voimme silti kysyä, onko syy lopulta muuttunut ruokavalio vai huumaava yhdistelmä itsesuggestiota, vertaistukea ja asianomaisen terveysprofeetan saarnaa? Esimerkiksi viime aikoina roviolle työnnetyn gluteiinin vainoamisella ei näyttäisi juuri olevan tieteellistä pohjaa. Usko sen haitallisuudesta roihuaa silti sitäkin kirkkaammin. Oman vakaumukseni mukaan ratkaisun tulisi olla näitä edellä mainittuja kokonaisvaltaisempi. Esimerkikkinä Japanin Okinawan saarella elävät ihmiset, jotka tulivat viime vuosisadan alkupuolella maailmankuuluiksi harvinaisen pitkään ja hyvin elävistä vanhuksistaan. Heidän ruokavalionsa ei sulkenut pois mitään raaka-ainetta sinällään, mutta ruokailussa noudatettiin taolaisuuteen perustuvaa “hara hachi bu” -ohjetta, jonka mukaan syöminen tuli lopettaa siinä vaiheessa kun vatsa oli noin 80-prosenttisesti täynnä. Tämän suosituksen tärkeys muiden osatekijöiden yli on sittemmin vain vahvistunut. Okinawan miesten elinajan odote on romahtanut amerikkalaisen ruokakulttuurin valloituksen ja perinteisten tapojen katoamisen myötä. Hara hachi bu -ohjetta ei enää noudateta. Saaren miehiltä on loppunut siihen usko. Taneli Hermunen Kirjoittaja on Madridissa asuva mikkeliläinen

22 Aviisi 5.12.2014

Haluanpa sanoa

YTHS:n puhelinpalvelua pitäisi päivittää

”Y

THS:n puhelinpalvelun pitäisi toimia niin, että siinä saisi valita, jonottaako pitkään vai haluaako siirtyä takaisinsoittopalveluun. On ongelmallista, jos puhelu tulee silloin kun ei olekaan enää kotona, ja hoidettava asia olisi sellainen, josta ei halua julkisessa tilassa puhua. Asiasta ei ole aiheutunut minulle harmia, mutta olisi kiva saada ajanvaraus hoidettua siltä istumalta, vaikka joutuisikin jonottamaan. Itse voisin jonottaa vartinkin verran, jos asia hoituisi kerralla. Muuten olen ollut YTHS:ään tyytyväinen, mutta puhelinpalvelua voisi päivittää. Nykyään voi jonottaa vä-

hän aikaa, ja sen jälkeen toisesta päästä sanotaan, että

LAURA IKÄVALKO

”Ongelmallista, jos puhelu tulee silloin, kun ei ole enää kotona.” YTHS:stä soitetaan takaisin tietyn ajan sisällä. Vielä en ole ollut yhteydessä YTHS:ään, mutta luultavasti laitan jotain palautekanavaa pitkin heille viestiä asiasta. En tiedä, tulisiko siihen muutosta, koska luulisi että muutkin ovat olleet yhteydessä samasta asiasta.” Mikael Manninen, 25 hallintotieteet

Luureissa juuri nyt

”Välillä klassista, välillä teknoa” Maria Romanova, 19, avoin yliopisto Biisi: Work Song Artisti: Hozier Albumi: Hozier Vuosi: 2014

”R

adiossa on soinut paljon Hozierin kappale Take Me to Church, ja aloin kuunnella muitakin hänen biisejään. Sitä kautta löysin tämän Work Song -kappaleen. Hozierin musiikin löysin parisen viikkoa sitten.

LAURA IKÄVALKO

Kuuntelemani musiikki vaihtelee. Riippuu mielialasta, mutta kuuntelen kaikenlaista musiikkia. Välillä kuuntelen klassista, toisinaan rauhallista musiikkia ja välillä teknojumputusta. Jos menen jonnekin, minulla on aina kuulokkeet, ja kotonakin kuuntelen paljon musiikkia. Uutta musiikkia löydän radiota kuuntelemalla ja netistä. Sieltä näen, mitä kaverit ovat kuunnelleet, ja välillä poimin sitä kautta artisteja. Laulukielellä ei ole väliä.”

Ihan naamat Kirpaiseeko 14 euron korotus Tamyn maksuun?

Elina Nenonen, 19, psykologia ”Korotus ei kirpaise pahasti, kyllä pystyn sen maksamaan. Mutta olisi tietenkin mukavampaa, jos maksua ei korotettaisi. Ei se kuitenkaan minun budjettiani kaada.”

Henri Vuorenpää, 26, markkinointi ”Ei kirpaise, koska valmistun ennen kuin se tulee voimaan. Tämän vuoden sadan euron jäsenmaksu ei ole mielestäni kovin kallis verrattuna siihen, mitä sillä saa.”

LAURA IKÄVALKO, TEKSTI & KUVAT

Patrik Nikanne, 20, psykologia ”Olisihan se kivempi, jos maksu ei nousisi, mutta ei siihen nyt talous kaadu, että pitää maksaa 14 euroa enemmän. Tietenkin opiskelijabudjetille pienetkin menot ovat suuria.”

Avautumispäivä

Avautumispäivä tuotti palautetta niin tiloista kuin nopista

ampereen yliopiston yli- ninkielisiä luentoja ja kursseja!” oppilaskunnan Tamyn jär”Kurssien työmäärät ja opintopisteet jestämässä avautumispäi- eivät todellakaan ole yhteneväisiä.” vässä yliopistolaiset sai”Kirjatenttivalikoimaa voisi lisätä vat mahdollisuuden antaa JKK:n peruskursseilla.” risuja ja ruusuja asioista ja ilmiöistä ”Lyhytlainoja liian vähän.” yliopistolla. ”Enemmän e-kirjoja kiitos!” Lue tästä avautumispäivän satoa. ”Yhden opintopisteen kursseissa ei ole mitään järkeä.” ”Sähköisten kurssien lisääminen.” Yliopistokampuksen ”Aamuluennot ovat vastenmielisiä ja tiloja halutaan parantaa epäinhimillisiä.” ”SOS1 on turhaa kuraa.” syka-luentosalin tuolit ovat ”Miksi kurssien näkyminen Nettiopepämukavia.” sussa niin satunnaista? Yksittäisten ”Tunneli Linnan ja Pääta- kurssien etsiminen opinto-oppaasta lon välille olisi kiva.” on vaivalloista.” ”Paremmat tuolit lukusaliin. Pääta”Enemmän joustavuutta opintoihin lon sähköisen tenttiluokan viereisessä ja suoritusaikatauluihin.” tilassa tuolit ovat hyvät.” ”Kurssivalinnat ovat monimutkaisia. ”Enemmän viihtyisiä oleskelutiloja!” Ne voisivat näkyä yhdessä paikassa.” ”Iso plussa lisäparkkipaikasta syys”Innostavia luennoitsijoita!” loman jälkeen!” ”Psykologian tutkinto-ohjelmassa ”Lisää seisomatietokonepaikkoja.” on typeriä esteitä etenemiselle ja vaih”Lisää sohvia.” toon lähtemistä ei kannusteta.” ”Nukkumatiloja tarvitaan lisää.” ”Viihtyisämmät tietokoneluokat Sana on vapaa: ”Tutkijat Linnan tietokoneluokat saisivat olla aktiivisemmin Twitteriin” auki kuten Tietopinni.” ”Alakuppilaan enemmän istuinpaikkoja tai toinen vastaava mesta.” avintoloiden sisäinen ja nii”Hiljaiseen läppäritilaan parempi ilden välinen ruoan laatu manvaihto.” vaihtelee huomattavasti.” ”Sodexon kahvi on semikarmaisevaa, vaikka hinta on hyvä.” Opiskelu ja kurssit: ”Olisi mukavaa, että olisi ainejärjes”Kurssien työmäärät ja töjen yhteisiä tapahtumia enemmän, pisteet eivät yhtenäisiä” etenkin sellaisia, joissa ei vain kännätä. Esimerkiksi Boomi + psyka, kielet + yömäärä kursseilla on kas- Staabi = erilaisia yhdistelmiä kuin aivanut valtavasti: 2 opintopis- emmin.” teen kurssi ja 10 sivun essee?” ”Salaattibaarin aukioloajat ovat liian ”Aina on yksi proffa, jonka mielestä lyhyet ja hyvät sapuskat loppuvat kesperioditaukoa ei pidetä.” ken.” ”JOO-opintokurssien merkinnät pi”Yliopiston tiedotus: ei intraa vaan täisi saada rekisteriin omilla nimil- avoimuutta, opiskelijan tavoittavaa.” lään ja arvosanoillaan, vaihto-opinnot ”Toivoisin enemmän huumoria ja myös kurssinimikkeillään rekisteriin.” yhteisöllisyyttä henkilökunnan kans”Kurssipalautejärjestelmä käyttöön!” sa asiointiin.” ”Kurssivalinnat saisivat näkyä lu”Tutkijat ja opettajat pitäisi saada akkujärjestysmuodossa. Tämä ei vaadi tiivisemmin Twitteriin, jolloin syntyisi keskustelua, kansainvälistä yhteistyötä ja ajatustenvaihtoa, inhimillisyyttä ja helpommin lähestyttävyyttä.” ”Pyöräily: pukuhuoneet, pukuhuoneisiin suihkut ja lukolliset vaatekaapit, katetut pysäkit kaikkien talojen pääovilla, yksi järeämpi arvopyörille, pyörien korjausmahdollisuus, esimerkiksi verstas ja Tapolta [Tampereen polkupyöräilijät ry] korjauskursseja.” suuria teknisiä ponnisteluja.” ”Syksy ja kevät: strategioita pyöräi”Yrityksen kirjallinen viestintä lyn edistämiseen (liittyy kokonaisuu-kurssi (1 op ) ei ole yliopistotasoinen.” tena kestävään kehitykseen ja liikku”Enemmän mahdollisuuksia tenttiä miseen).” viestinnän kursseja. T: Sivuaineopiskelija” Tekstinpätkät ovat suoria sitaatteja ”YKYY:t eivät ole kivoja, vaan nihkei- avautumispäivänä saadusta palautteesta, tä ja hyödyttömiä sekä ajan haaskausta.” jonka Tamy keräsi. Vain kieliasua on kor”Lisää kansainvälisyyttä ja englan- jattu. Editointi: Aino Heikkonen.

Hiukan pehmeitä ja vähän kovempiakin kesätöitä tarjolla!

”P

”R

”T

”Aina on yksi proffa, jonka mielestä perioditaukoa ei pidetä.”

Iltalehden kesätoimittajista on tullut erinomaisten mediaosaajien lisäksi ministereitä, kirjailijoita, kauppiaita, artisteja… ja erinäisten käänteiden kautta jopa Suomen kansan rakastama liitto-orava. Ensisijaisesti koulutamme ja luomme mahdollisuuden päästä Suomen johtavan verkkomedian tekijäksi. Oravakoulutusta emme tarjoa, ainakaan paljoa.

Hae NYT kesätoimittajaksi! Soita toimittaja Mari Pudakselle keskiviikkona 10.12. klo 9-17 (010 665 4355) tai twiittaa hänelle milloin tahansa (@MariPudas) ja kysy arjesta IL-Mediassa. Täytä hakulomake pe 12.12.2014 mennessä osoitteessa: www.almamedia.fi/tyonhakijoille

SEURAA AVIISIA: TWITTER: @AVIISI, INSTAGRAM: AVIISILEHTI Aviisi 5.12.2014

| Ylioppilaskunta YLIOPPILASKUNTA Tamyn toimistot palvelevat: yleistoimisto ma-pe 9–11 ja 12–16 (Pienteollisuustalon 2.krs.) Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, Yliopistonkatu 60A 33100 Tampere Yleistoimisto / Tuire Jalaskoski 044 3610 210 Lea Kontoniemi 044 3610 212

Sihteerit

Kati Rajala, pääsihteeri, 050 3612 854 Varpu Jutila, kv-sihteeri, 050 3612 849 Virve Valtonen, järjestösihteeri, 050 3612 454 Laura Talvitie, sopo-sihteeri, 050 3612 846

Päivystävä sihteeri

Joachim Kratochvil, kopo-sihteeri, 050 3612 847 Minna Teittinen, suhdetoiminta, 044 3610 204

Häirintäyhdyshenkilöt Laura Talvitie ja Joachim Kratochvil

Ainejärjestöissä Palstalla esitellään Tampereen

TAMYN SOPO-SIHTEERI KERTOO, MISSÄ MENNÄÄN

Uuden vuoden ennustuksia

uluvan syksyn kantavana teemana on ollut vuoden 2015 toiminnan suunnittelu. Vaikka tätäkin vuotta on vielä näennäisesti hieman jäljellä, on katseet suunnattava tulevaan ja terävöitettävä tavoitteita. Malttamaton kun olen, hyppään tässä vaiheessa ensi kevään yli jo seuraavaankin syksyyn ja käytän palstatilan haaveilemalla siitä, miltä sopo-asiat ideaalimaailmassa ensi vuoden lopulla näyttävät. Vuoden 2015 jälkimmäisellä puoliskolla eduskuntavaalit on

käyty ja maassa on taas rauha. Hallitusvastuuseen päätyneet puolueet ovat yksissä tuumin todenneet, että alkavalla vaalikaudella tarkastellaan opintotukimuutosten vaikutuksia jatkuvan sörkkimisen sijaan. Opiskelijan toimeentulosta kerätty tutkimusdata todistaa, että asumislisän taso ei vastaa enää millään tavalla kustannuksia. Valtakunnan mediassa pallotellaan tihenevään tahtiin ajatusta perustulokokeilusta. Tampereen yliopiston strategiatyössä on annettu painoarvoa yliopistoyhteisöön ja sen hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Kevään eduskuntavaalimyllytys on tehonnut ja YTHS:n vuokratuki on palautettu vuoden 2014 tasolle. Tämän ansiosta palveluvalikoima säilyy laajana ja yhteistyö yliopiston kanssa hedelmällisenä. Opiskelijan kukkaro ja mieli kiittävät. Vuonna 2015 Tampereen kaupunki työstää aktiivisesti Suomen opiskelijaystävällisin kaupunki -tavoiteohjelmaa. Syksyllä aloittava opiskelija löytää kaikki asunnonhakuun liittyvät palvelut saman sivuston alta, pääsee liikkumaan yhdellä liikuntamaksulla entistä monipuolisemmin ja voi kulkea pyörällä sujuvasti paikasta toiseen. Eri toimijoiden yhteistyötä kehitetään ja apua tarvitseva opiskelija osataan ohjata oikeaan paikkaan ilman pallottelua tiskiltä toiselle.

”Ensi vuodelle riittää työsarkaa – just sulle ja mulle.”

Kuulostaako utopistiselta? Itse uskallan väittää, että useampi edellämainituista tavoitteista saavutetaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Lisäksi Arjen Tamy -projektin hengessä pyrimme siihen, että myös sopo-aiheita työstetään ensi vuonna sekä toimiston väen että koko opiskelijareservin voimin. Mitkä olisivat just sun teesit eduskuntavaaleihin? Koetko palavaa halua parantaa opiskelijaasumista tai kenties liikuntamahdollisuuksia Tampereella? Pohdiskele näitä ja lähde rohkeasti mukaan. Ensi vuodelle riittää työsarkaa – just sulle ja mulle. Laura Talvitie

24 Aviisi 5.12.2014

Takorussa on rennon sotilaallista Reserviupseeriyhdistyksessä sotilasarvolla ei ole väliä LAURA IKÄVALKO TEKSTI & KUVA

onelle armeijasta tulevat ensimmäisenä mieleen kuri ja tiukkapipoisuus. Tampereen korkeakoulujen reserviupseerit ry:n (Takoru) jäsenet myöntävät, että luultavasti ihmiset ajattelevat Takorun olevan tosikkojen paikka. Näin ei kuitenkaan ole. ”Ei täällä ole mitään tiukkapipoista inttimeininkiä”, hallituksen puheenjohtaja Juha Suominen sanoo. ”Sana sotilaallisuus on ihan vieras”, toimihenkilö Mikko Tuomaala jatkaa. Vuonna 1968 perustettu Takoru on lähtöisin keskustan yliopistosta. Nimikin oli Tampereen yliopiston reserviupseerikerho ry. Toiminta siirtyi Hervantaan 1970–80-luvulla. Yliopiston opiskelijoita on edelleen mukana, mutta heitä kaivataan lisää. Jäsenet painottavat, että Takoru on peruskerho muiden joukossa.

”Jos muut luulevat, että Takorun jätkät vetävät täyspakkaus selässä metsässä, niin ovat väärässä. Mekin juodaan kaljaa ihan samalla lailla kuin muut”, Tuomaala sanoo. Toiminta vakavoituu silloin, kun siirrytään ampumaan. Lakisääteisistäkin syistä silloin täytyy pitää järjestystä yllä. Yhdistyksellä on ampumavuoro joka tiistai Osmonkallion väestönsuojassa. Sinne on keskustan yliopistosta helppo saapua. Pari kertaa voi tulla kokeilemaan, vaikka ei jäsen olisikaan. Ammunta on yksi yhdistyksen päätoiminnoista. Muita ovat kuntosuoritteet ja illanistujaiset. Jäsenet voivat itse valita, mihin haluavat osallistua. Pari kertaa vuodessa järjestetään yhdessä maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa harjoituksia, joissa kilpaillaan sotilaallisissa tapahtumissa. ”Kerhon luonne on sellainen, että ei näitä asioita pääse ihan joka paikassa tekemään”, Antti Laalahti sanoo. Vaikka yhdistyksen nimes-

Takoru Perustettu: 1968 Tapahtumia: Ampumavuoro joka tiistai 20–22, viikkolenkit joka keskiviikko kello 18 TTY:ltä. Kenelle: Kaikille maanpuolustushenkisestä toiminnasta kiinnostuneille. Lisätietoa: takoru.fi

sä on sana reserviupseerit, myös armeijaa käymättömät ovat tervetulleita. Ainoa vaatimus on, että henkilön täytyy opiskella jossain suomalaisessa korkeakoulussa silloin, kun jäseneksi liittyy. Viimeaikainen ilmiö kerhossa on ollut naisten osallistuminen. Naiset ovat vallanneet kerhon hallituksesta ja toimihenkilöpaikoista jo neljä. Enemmistö jäsenistöstä on kuitenkin vielä miehiä. ”Naisia voisi tulla myös lisää”, Tuomaala vihjaa.

Tapahtuu nyt! Tamyssa

mästä. Kontaktipäivään osallistuu opiskelijoiden toivoTyöelämän Kontakti mia työnantajia esittelemään päivä 27.1.2015 toimintaansa sekä pitämään alustuksia ja työpajoja. Miten opiskelun aikainen Tapahtuman keskiössä on työnteko vaikuttaa opintojen klo 12-15 käynnissä oleva Konjälkeiseen työllistymiseen? taktiareena, jossa sekä opisMiten saan juuri sen työn, kelija, työnantajat että ylijonka haluan? Mihin asioihin opiston henkilökunta pääserekrytoija kiinnittää huomio- vät keskinäiseen vuorovaikuta työhaastattelussa? Millais- tukseen. ta on työskentely kaupungilla tai järjestöissä? Entä olisiko Tutustu ohjelmaan sekä minusta yrittäjäksi? Kontaktipäivään osallistuviin Näihin ja moniin muihin työnantajiin osoitteessa: http:// kysymyksiin vastaa uusi työ- www.tamy.fi/kontaktipaiva elämätapahtuma, Työelämän Kontaktipäivä, jonka Tamy Itsenäisyyspäivänä järjestää uutena toiminta- perinteinen na tiistaina 27.1.2015 klo 10-15 soihtukulkue Tampereen yliopiston Päätalolla. Suomi juhlii taas tänä vuonPäivä tarjoaa monipuolista na itsenäistymistään ja perinja ajankohtaista tietoa työelä- teitä kunnioittaen Tampereen

ylioppilaat järjestävät soihtukulkueen Tampereen yliopistolta keskustorille. Matkalla käydään laskemassa seppele Kalevan hautasmaalla. Kokoontuminen Tampereen yliopiston päätalon edessä klo 16.30 ja keskustorilla ollaan klo 18.00. Pukukoodina kulkueeseen osallistuville on tumma vaatetus ja joko ylioppilas- tai teekkarilakki. Kulkueen jälkeen keskustorilla on kaupungin järjestämää ohjelmaa. Tästä tapahtumasta on fukseille tarjolla uniikkeja pisteitä, joten ainakin heidän kannattaa osallistua. Tapahtuman järjestää Tupsulan Klaani. https://www.facebook.com/ events/687497831348012/

facebook.com/tampereen.yliopiston.ylioppilaskunta Hallitus

Veera Jokipalo, 045 7750 5210 Eero Kiiski, 044 3610 213 Nelli Manninen, 045 7750 5211 Veera Paananen, 045 7750 5215 Tuomas Kuoppala, 045 7750 5214

Eetu Kreivi, puheenjohtaja 050 3612 845 Aleksi Karppinen, 045 7750 5213 Leeni Herrala, 045 7750 5212

yliopiston aine- ja harrastejärjestöjen toimintaa

Palvelut

Lakineuvonta, www.tamy.fi/neuvonta Tamyn nettisivut:

www.tamy.fi

Aviisin yhteystiedot löydät sivulta 3.

Kulmahuone KIRJOITTAJA ON TAMYN EDUSTAJISTON VARAPUHEENJOHTAJA

(Pseudo)tiedeyliopisto?

uvani yliopistosta sivistyksen kehtona sai kolhun pari viikkoa sitten. Itselleni hyvin läheisen tutkinto-ohjelman eräälle kurssille oli ilmestynyt luento, jolla käsiteltävän menetelmän tieteellinen pohja on hyvin hatara. Tieteellisen näytön puutteellisuuden on todennut muun muassa National Re search Council. Jouduin kohtaamiseen pseudotieteen kanssa. Kohtaaminen herätti pohtimaan yliopisto-opetusta ja yleisemmin tieteenfilosofiaa. Tieteen perimmäisen luonteen pohtiminen oli aiemmin tuntunut kaukaiselta kaltaiselleni käyttäytymistieteilijälle. Kyse ei ole sokeasta uskosta, vaan vahvasta luottamuksesta siihen, että opettajillamme on opetettavista asioista ajankohtaisin ja luotettavin tieto hallussaan ja he myös haluavat jakaa sen tulevien kollegoidensa kanssa.

Antti Laalahti, Mikko Tuomaala ja Juha Suominen sanovat, että Takorun toiminnasta voi valita itseä miellyttävät

jarjestosihteeri@tamy.fi Järjestöissä Itsenäisyyspäivän KOLMIOT @ Tivoli TRE 6.12. Noniin, nyt alkaa vuosi taas kääntyä loppua kohden ja mikä olisikaan parempi tapa juhlistaa itsenäisyyspäivää kuin Kolmiobileet! Linnan juhlat on juhlittu, viini virtaa ja paistit on syöty. Nyt onkin tilaisuus laittaa parempaa päälle ja viettää ikimuistoiset Linnan juhlien jatkot. Et taatusti löydä tälläistä menoa muista yökerhoista! Punainen matto ja tervetuliaiskomitea ottavat bilekansan vastaan tyylillä! Nyt jaksaa vetää vielä täysillä, näiden bileiden jälkeen voikin sitten jäädä ansaitulle joulutauolle!

Tutut ja turvalliset opiskelijaystävälliset hinnat ovat voimassa koko illan, tottakai! Tivoli aukaisee ovensa kello 22, ikäraja on K-18. Jos haluat parasta, Tivoli on oikea paikka sinulle! Ennakkolippu 3 euroa, jolla jonon ohitus klo 23 asti. Ovelta lippu 5 euroa. https://www.facebook.com/ events/594935227300969/

Vom Himmel hoch – Tason ja Tyllin joulu konsertti Tampereen

akateeminen

sinfoniaorkesteri (TASO) ja Tampereen yliopiston laulajat (TYL) tuovat valoa talven pimeyteen lämminhenkisellä joulukonsertilla Tampereen tuomiokirkossa lauantaina

13.12. kello 18. Solisteina sopraano Anu Mattila ja baritoni Julius Martikainen. Konsertin johtavat Kimmo Tullila ja Päivi Liimola. Konsertin pääteoksena on Felix Mendelssohn-Bartholdyn kantaatti Vom Himmel hoch, joka kuvaa enkelien ilmestymistä paimenille ilmoittamaan joulun ilouutista. Joulukonsertin käsiohjelmia voi ostaa ennakkoon kuorolaisilta, orkesterilaisilta tai sähköpostitse puheenjohtaja@taso.fi/tyl-pj@uta.fi hintaan 15 euroa, alennusryhmät 10 euroa. Käsiohjelmia myydään myös ovella ennen konserttia. Tilaan on esteetön pääsy. Taso ja Tyl Tampereen tuomiokirkossa 13.12. klo 18. Solistit: Anu Mattila ja Julius Martikainen.

Asiat yleensä ratkeavat – jos eivät nyt aivan itsestään, niin kevyellä tuuppauksella. Lähdimme siis opiskelijoiden kanssa selvittämään luento-ohjelman kummallisuutta uskoen vahvasti siihen, että tieteellisten lähteiden tukemana saamme kurssissa ilmenneen epäkohdan korjattua. Vaan miten kävikään. Täysin yleisen tieteellisen konsensuksen vastaista menetelmää ei nähty niin merkittävänä yliopiston perustehtävää rikkovana loukkauksena, että se olisi luento-ohjelmasta karsittu. Olimme hämmentyneitä. Kyse ei ollut vain ei-tieteestä, vaan pseudotieteestä. Tieteen kaapuun oli yritetty verhota menetelmää, joka ei täytä keskeisimpiä tieteen kriteereitä: objektiivisuutta, kriittisyyttä, autonomisuutta, itsensäkorjaavuutta ja edistyvyyttä. Pseudotieteessä toimii monesti naiivi induktiivinen ajattelu. Myönteistä todistusaineistoa kerätään systemaattisesti yrittämättä samaan aikaan hankkia myös teorian vastaisia havaintoja. Tiede taas lähtee aivan eri suunnasta – kestääkö teoria yritykset osoittaa se vääräksi.

”Kurssille oli ilmestynyt luento, jolla käsiteltävän menetelmän tieteellinen pohja oli hyvin hatara.”

Yliopiston yhtenä tehtävänä on antaa tut-

kimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Yliopisto siis opetuksellaan määrittelee tieteelliseltä tutkimukselta odotetun tason. Jos yliopiston tutkijat ja opettajat eivät näe tätä perustehtävää vaalimisen arvoisena, kenen vastuulle sivistysyliopiston vaaliminen jää? Yliopiston sisällä on mahdollista törmätä pseudotieteeseen tai menettää hetkellisesti arvostelukykynsä tiedon luotettavuudesta. Yliopiston tulisi kuitenkin pyrkiä parhaan mahdollisen tiedon tuottamiseen ja sen viestimiseen myös yliopiston ulkopuolelle. Totuutta ei ole, mutta sitä kohti tulee pyrkiä. Taru Smolander

SEURAA AVIISIA: TWITTER: @AVIISI, INSTAGRAM: AVIISILEHTI Aviisi 5.12.2014

Viiden euron kokkikoulu

Tuorepuuroa makeuttavat hunaja, vaniljasokeri ja mango. Marjapirtelö on raikas herkku, sitruspirtelö taas terveyspommi, joka maistuu limen ja sitruunan ystäville.

Terveellistä huomenta! Proteiineista, vitamiineista ja kuiduista on terveelliset tuorepuurot ja pirtelöt tehty ANNABELLA KIVINIEMI, TEKSTI & KUVA

edelmiä, jyviä, siemeniä, rahkaa – monipuoliset raaka-aineet tuovat aamiaiseen monenlaiset maut ja hyödyt. Pellavan kuidut pitävät kylläisenä lounaaseen asti, hedelmien C-vitamiinit vahvistavat vastustuskykyä ja rahkan proteiinit tehostavat treeniä. Aamulla pitkiin kokkaussessioihin ei kuitenkaan usein ole aikaa. Tuorepuuro sopii kiireiseen aamuun. Se valmistetaan jääkaappiin edellisenä iltana. Marjaisa pirtelö on Säästä: raikas ja Osta kalliiden vitamiinipähkinöiden sijaan pitoinen. auringonkukan- ja Sitruspellavanpirtelö on siemeniä. maultaan kirpakka ja todellinen terveyspommi: sitrushedelmistä saa Cvitamiinit, hunajasta luonnonsokerit, pinaatista rautaa ja pellavarouheesta hyödylliset omega-3-rasvahapot.

26 Aviisi 5.12.2014

Kauppalasku Tuorepuuro Banaani 0,27 € Mango 1,69 € Kaurahiutaleet, maito, jugurtti ja mausteet kotoa.

Sitruspirtelö Appelsiini 0,37 € Lime 0,36 € Sitruuna 0,30 € Maitorahkapurkki 0,75 € Pinaatti 1,99 € Pellavarouhe 1,45 € Päärynä 0,32 € Mehu ja hunaja kotoa.

Marjapirtelö Pakastemarjat 2,29 € Jugurtti, mysli ja kaurahiutaleet kotoa. Toisen pirtelön aineksista sitruuna ja päärynä.

9,79 €

Yhteensä puuro kahdelle ja pirtelöt neljälle. HINNAT: K-SUPERMARKET

Aurinkoisen aamun tuore puuro (kahdelle)

2 dl kaurahiutaleita 1 dl maitoa 2 dl jogurttia 1 tl vaniljasokeria 1 rkl hunajaa 1 mango 1 banaani

Vinkki: Lisää aina pirtelöön mysliä: jyvät, hedelmät ja pähkinät tuovat ruokaisuutta.

Viipaloi banaani ja mango. Sekoita muut

aineet keskenään tasaiseksi seokseksi. Ripottele sekaan banaanin ja mangon viipaleet. Laita puuroseos jääkaappiin yöksi. Herkuttele aamulla.

3 rkl pellavarouhetta 1 dl appelsiinimehua Ryöppää tuore pinaatti, eli kiehauta

vedessä pari minuuttia. Kaada pinaatit siivilään ja valuta päälle kylmää vettä. Kuori ja viipaloi päärynä ja appelsiini. Kuovi lusikalla puolikkaasta sitruunasta ja limestä hedelmäliha tehosekoittimeen. Lisää mukaan loput aineet. Soseuta aineet tasaiseksi. Jos sinulla ei ole tehosekoitinta, voit survoa ainekset sauvasekoittimella kulhossa.

Piristävä marjapirtelö

Rautainen sitruspirtelö

3 dl pakastemarjoja 1,5 dl jogurttia ½ päärynä ½ sitruuna 3 rkl mysliä 1 rkl kaurahiutaleita 3 rkl vettä

1 appelsiini ½ sitruuna ½ lime ½ päärynä 1 prk maitorahkaa 50 g pinaattia 2 rkl hunajaa

Kuori ja pilko päärynä. Purista puolikkaan sitruunan mehu tehosekoittimeen. Soseuta kaikki aineet tasaiseksi seokseksi. Voit survoa ainekset myös sauvasekoittimella kulhossa, jos sinulla ei ole tehosekoitinta.

Oikaisu Aviisin 10/2014 ravintolapalstalla oli virhe. Jutussa manittiin, että Makkarabaari kuuluisi Tapolan konseptiin. Jutussa käsitelty City Makkarabaari on kuitenkin itsenäi-

nen ravintola, jossa tarjotaan Tapolan valmistamaa ruokaa. Se ei siis kuulu Tapolalle, joka on lihanjalostustehdas. Toimitus pahoittelee virhettä.

Suomi aloittelijoille

Otso Höglund

SEURAA AVIISIA: TWITTER: @AVIISI, INSTAGRAM: AVIISILEHTI Aviisi 5.12.2014

Lopullinen totuus Mielipideasioista voi kiistellĂ¤

Kaapinvaltaajat iskivĂ¤t Atalpaan

aatteet pois ja treenikamat tilalle. Jokainen myĂśhĂ¤ssĂ¤ oltu minuutti velvoittaa kymmeneen punnerrukseen. Asiasta tekee entistĂ¤ kiusallisemman se, ettĂ¤ heiverĂśiset hauislihakseni kykenevĂ¤t ainoastaan naisten punnerruksiin. Kellon mukaan olen myĂśhĂ¤ssĂ¤ vajaan kahden minuutin kuluttua. LĂ¤imĂ¤ytĂ¤n kaapin oven kiinni ja jĂ¤hmetyn. Kaapin ovessa ei ole avainta. YritĂ¤n pĂ¤hkĂ¤illĂ¤, mistĂ¤ on kyse. En tajua. KerĂ¤Ă¤n kaapin perukoille heittĂ¤mĂ¤ni vaatteet ja kokeilen seuraavaa auki olevaa kaappia. SiinĂ¤kĂ¤Ă¤n ei ole avainta, ei myĂśskĂ¤Ă¤n sen vieressĂ¤ olevassa. KĂ¤ytĂ¤vĂ¤n toinen puoli tarjoaa kuumottavien sekuntien jĂ¤lkeen silmilleni lopulta ilosanoman. Vapaana olevan kaapin lukosta roikkuu punainen numerolĂ¤tkĂ¤. Liikuntatalo Atalpan kaapeista kolmasosa on kĂ¤yttĂśkelvottomia, koska opiskelijat ovat pihistĂ¤neet kaappien avaimet. RĂśtĂśksen toteutustapa on helppo. Omat tavarat kaapista pois, kaappi lukkoon ja avain laukun pohjalle.

Tadaa, Atalpalla on kaappi, jota vain yksi henkilĂś voi kĂ¤yttĂ¤Ă¤. Toistaiseksi luvattomassa yksityiskĂ¤ytĂśssĂ¤ olevia kaappeja on Atalpalla 127 kappaletta. Miesten pukuhuoneista uupuu 62 ja naisten pukuhuoneista 65 avainta. Liikuntatilojen sulkeuduttua Atalpan henkilĂśkunta etsii ja avaa nĂ¤itĂ¤ ympĂ¤ri vuorokauden visusti lukossa olevia kaappeja. Avatut kaapit ovat kuitenkin hyĂśdyttĂśmiĂ¤, koska niitĂ¤ ei saa jumpan tai salitreenin ajaksi lukkoon. Liikuntatilohin teipatut Varkaus on rikos Atalpassakin â&#x20AC;&#x201C;laput aiheuttavat vankkoja epĂ¤luuloja kanssaliikkujia kohtaan, joten halu jĂ¤ttĂ¤Ă¤ monen sadan euron Ă¤lypuhelin tai lĂ¤ppĂ¤ri lukitsemattomaan kaappiin on nolla.

toi men fi m o K i. .aviis www tter: Twi nenulli #lop us totu

Yksi harvoista varmoista tie-

doista Atalpan avainrĂśtĂśksissĂ¤ on, ettĂ¤ kaappien valtaaminen kiihtyi Unipoli Sport -yhteistyĂśn alettua syksyllĂ¤ 2013. TĂ¤nĂ¤ syksynĂ¤ tilanne rĂ¤jĂ¤hti. Itse voroista ei ole tarkkaa tietoa, sillĂ¤ yksikĂ¤Ă¤n ei ole jĂ¤Ă¤nyt kiinni. Voroista tosiaan on kyse, vaikka anastettu esine onkin vain puku-

Linda Laine Opiskelija ja taekwondon harrastaja

pe 26.12.

Viihtyminen alkaa heti.

Tapanindisko: dj:t Antti H & Laurila!

Fun ASAP.

4 e (ilm. sis. klo 21-23)

klo 22 SCANDINAVIAN MUSIC GROUP.....................20/17 e (E*) klo 22 MOKOMA, klo 21 APINA, dj Eetu.....................18/16 e (E*) klo 22 ANVIL (Can), klo 21 SCENE X DREAM (Ger) 22/20 e (E*) klo 22 MAD JUANA (USA/FIN), klo 20.45 JAAKKO LAITINEN & VĂ&#x201E;Ă&#x201E;RĂ&#x201E; RAHA, 18/16 e (E*) klo 23-04: dj's Antti & Laurila......3 e la 13.12. klo 22 TRUCKFIGHTERS (Swe), dj Lars BĂśgel................15 e (E*) pe 19.12. Dancehall Reggae Fever (klo 22-04): MICHAEL PROPHET (Jam), MAMA SAARNA, dj's Solley & Metsuri.........15/12 e (Klubilta) la 20.12. klo 19 TĂ¤ynnĂ¤ elĂ¤mĂ¤Ă¤ - nĂ¤ytelmĂ¤ Ratsiasta ja Jyri Honkavaaran elĂ¤mĂ¤stĂ¤........................................................................12/10 e (E*) klo 23 PĂ&#x201E;Ă&#x201E; KII, klo 22 NYRKKITAPPELU, klo 21 JĂ&#x201E;TĂ&#x201E; JĂ&#x201E;MĂ&#x201E;T, dj Eetu...........................................................................12/10 e (E*) pe 26.12. TapaninpĂ¤ivĂ¤n 5/5-disko (klo 21-04): dj's Antti H & Laurila ..............................................4 e (ilmainen sisĂ¤Ă¤npĂ¤Ă¤sy klo 21-23) su 28.12. Bodom Xmas Bash (Pakkahuone, K18) klo 21 CHILDREN OF BODOM....................................35/32 e (E*) ke 31.12. Hang The DJ NYE15 (klo 22-04): dj's Antti H, Sami + vj Mmake, ...........................................6 e (ilmainen sisĂ¤Ă¤npĂ¤Ă¤sy klo 22-22.30) LISĂ&#x201E;Ă&#x201E; TAPAHTUMIA, MENOA & MEININKIĂ&#x201E;: WWW.KLUBI.NET pe 5.12. la 6.12. ti 9.12. pe 12.12.

28 Aviisi 5.12.2014

kaapin avain. kĂ¤yttĂśĂśnsĂ¤, kun Atalpan vuoLuulisi, ettĂ¤ yliopisto-opis- simaksun maksaneita on yhkelijat ovat jo pĂ¤Ă¤sseet yli vai- teensĂ¤ 2 600. Tuohon lukuun heesta, jolloin suklaapatukan voidaan lisĂ¤tĂ¤ vielĂ¤ 780 TamnĂ¤pistĂ¤minen lĂ¤hikaupasta kin ja TTY:n opiskelijaa, jotka oli siistiĂ¤ ja jĂ¤nnittĂ¤vĂ¤Ă¤. Avai- ovat rekisterĂśineet kĂ¤yttĂśoimen vieminen Atalpalta on keuden Atalpaan. nimittĂ¤in aivan yhtĂ¤ lapselEi tarvita matemaatikkoa lista. laskemaan, ettĂ¤ Atalpan 379 Tilanne ei voi jatkua nĂ¤in, ja kaapista ei riitĂ¤ jokaiselle omaa. sen ovat tajunneet niin AtalSurkeaa on myĂśs se, ettĂ¤ ihpan kĂ¤yttĂ¤jĂ¤t kuin liikuntata- miset ovat todennĂ¤kĂśisesti lon henkilĂśkunta. Tampereen katsoneet vierestĂ¤, kun joku yliopiston tilapalvelupĂ¤Ă¤llik- on sujauttanut avaimen taskĂś Taina Vimparin mukaan kuunsa tai kaivanut punaisvaihtoehtoja on kaksi. Joko ta lĂ¤tkĂ¤Ă¤ repustaan pukuhuoavaimettomien kaappien lu- neessa. kot sarjoitetaan uudelleen NĂ¤mĂ¤ arkiset pienet tai Atalpan kaikkia kaappe- teot, kuten oman arjen helpotja muokataan siten, ettĂ¤ jo- taminen muiden kustannukkainen liikuntatiloja kĂ¤yttĂ¤vĂ¤ sella tai vierestĂ¤ hiljaa katsojoutuu tuomaan mukanaan minen, kertovat ihmisistĂ¤ paloman lukon ja avaimen. PĂ¤Ă¤- jon enemmĂ¤n kuin akateemitĂśs tehdĂ¤Ă¤n ennen vuoden- set saavutukset tai takapuovaihdetta. len kiinteys. Sen sijaan, ettĂ¤ suljemme Atalpan kaappien kohta- silmĂ¤mme ja rohmuamme itlo ei ole maailman suu- sellemme yliopistolta vielĂ¤ ikirin vĂ¤Ă¤ryys, mutta antaa omat vessakopit ja pĂśytĂ¤koidioottimaisen kuvan opis- neetkin, kĂ¤yttĂ¤kĂ¤Ă¤mme jĂ¤rkeĂ¤. kelijoista, joiden yleisesti Pieni osoitus jĂ¤rjenkĂ¤ytĂśsodotetaan olevan Ă¤lykkĂ¤itĂ¤. tĂ¤ olisi, ettĂ¤ kaikki 127 kaapinVaatii suurta itsekkyyt- valtaajaa palauttaisivat vohkitĂ¤ varata kaappi vain omaan mansa avaimet Atalpaan.

facebook.com/aviisi

Kaikki hanatuotteet opiskelijahintaan. Tervetuloa tutustumaan! JĂ¤rjestĂ¤ bileet ja tapahtumat meillĂ¤.

Kauppakatu 11

HĂ¤meenkatu 26