Vaihtoehto EU:lle 2-3/2017 by Vaihtoehto EU:lle

ARJO SUONPERÄ: EU:N LIITTOVALTIO - KAKSINKERTAINEN VEROTUS S.3 STIG LÅNG: EU:N KAKSINAAMAINEN ULKOPOLITIIKKA S.4

VAIHTOEHTO EU:LLE NRO 2-3/2017 VAIHTOEHTO EU:LLE TIEDOTUSKESKUS RY VÄLITTÄÄ KRIITTISTÄ TIETOA EU-POLITIIKAN VAIKUTUKSISTA JA TARJOAA KANSALAISILLE HYVÄN TOIMINTAFOORUMIN.

KIRJE KEIJO KORHOSELTA S.5

PRESIDENTTIEHDOKKAAT HUHTASAARI, KYLLÖNEN JA VÄYRYNEN VEU:N HAASTATELTAVINA S.7-11

EI LEIKATA EU:N TÄHDEN!

VAIHTOEHTO EU:LLE NRO 2-3/2017

MIKÄ VEU?

>> WWW.VEU.FI

VAIHTOEHTO EU:LLE NRO 2-3/2017

VARATUOMARI ARJO SUONPERÄ:

EU:N LIITTOVALTIO KAKSINKERTAINEN VEROTUS

LIITY NYT!

PÄÄKIRJOITUS ARJO SUONPERÄ, VARATUOMARI, VEU:N PUHEENJOHTAJA

VAIHTOEHTO EU:LLE TIEDOTUSKESKUS R.Y.

Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry välittää kriittistä tietoa EU-politiikan vaikutuksista ja Suomen EU-jäsenyydestä ja tarjoaa kansalaisille hyvän toimintafoorumin. Koska EU-ratkaisut ovat poliittisia, viimeisen sanan on oltava meillä itsellämme. Haluamme päätösvallan säilyvän kansalaisilla.Tavoitteemme on EU:n liittovaltiokehityksen pysäyttäminen ja päätäntävaltamme lisääminen, maamme EU-maksurasituksen vähentäminen, maallemme oma rinnakkaisvaluutta ja Suomen ero EU:sta.

Haluatko mukaan aktiiviseen toimintaan?

VEU järjestää EU-kriittisiä tilaisuuksia eri paikkakunnilla ja EU-kriittistä tiedottamista. Tietoa toiminnastamme internet-sivuiltamme www.facebook.com/vaihtoehtoeulle ja www.veu.fi. Lisäksi Facebookissa oma ryhmä Vaihtoehto EU:lle.

TOIMISTOMME Valopoiju 4 B 36, 02320 Espoo puhelin: 040-731 23 83 sähköposti: arjo.suonpera@juridique.fi

Liity jäseneksi!

Veu:n jäseneksi voi liittyä maksamalla jäsenmaksun yhdistyksen pankkitilille, joka tällä sivulla mainittu. Jäsenmaksut ovat yhdistykselle tärkeä tulonlähde ja sen maksettuasi saat kotiisi Vaihtoehto-lehden, mikäli olemme verkkoversion lisäksi pystyneet sen painattamaan paperilehtenäkin. Ilmoita siis maksaessasi yhteystietosi, jotta posti tulee oikeaan osoitteeseen. Voit kertoa osoite- ja yhteystietosi myös sähköpostitse osoitteeseen ARJO.SUONPERA@JURIDIQUE.FI (taloudellisista

syistä toimistossamme ei tällä erää ole päivystystä, ja siksi sähköpostit suoraan puheenjohtajalle).

PANKKIYHTEYS: Danske Bank FI33 8000 1500 9266 63

JÄSENMAKSUT: Henkilöjäsen: 20 € / vuosi Työtön/opiskelija: 10 € / vuosi Perhejäsenmaksu 40 € / vuosi

WWW.VEU.FI

HALLITUS PUHEENJOHTAJA Arjo Suonperä Espoo arjo.suonpera@juridique.fi puh. 040-731 23 83 fax 09-801 36 59 VARAPUHEENJOHTAJA Jyrki Yrttiaho Raisio jyrki.yrttiaho@raisio.fi JÄSENET: Lea Launokari Kirkkonummi lea.launokari@nettilinja.fi Arja Lundgren Pori arja.rytko@hotmail.com Pekka Lundgren Pori rivelundgren@gmail.com Arto Viitaniemi Järvenpää arto.viitaniemi@gmail.com Mauri Nygård Kokkola mnyg@pp.kpnet.fi Riitta Suokas Tampere riittasuokas@gmail.com Thomas Wallgren Helsinki thomas.wallgren@iki.fi VARAJÄSENET: Matti Aalto Oulu mail.aalto@gmail.com Veli-Pekka Kultanen Oulu vkultanen@gmail.com Markus Mustajärvi Kemijärvi markus.mustajarvi@eduskunta.fi Stig Lång Vaasa stiglang84@hotmail.com Marianne Ehrnsten Espoo marianne.ehrnsten@saunalahti.fi Emilia Tamminen Tampere tamminen.h.emilia@student.uta.fi

VAIHTOEHTO EU:LLE ISSN 1235-7189 PÄÄTOIMITTAJA Arjo Suonperä JULKAISIJA Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus r.y. POSTIOSOITE Valopoiju 4 B 36, 02320 Espoo PUHELIN 040-731 23 83 SÄHKÖPOSTI arjo.suonpera@juridique.fi KOTISIVU www.veu.fi PANKKIYHTEYS Danske Bank FI33 8000 1500 9266 63 TAITTO Niko Kauko

WWW.FACEBOOK.COM/VAIHTOEHTOEULLE

NGLANNIN Brexit-eron myötä EU on menettämässä huomattavan osan tuloistaan. Aukon paikkaaminen tulee muutaman vuoden kuluttua vaatimaan joko menojen tuntuvia leikkauksia tai jäsenmaksujen korotuksia tai jotain muuta, tai näitten kaikkien yhdistelmää. Tämä jotain muuta on EU:n liittovaltiokehityksen vieminen loppuun, kuten Saksan demarien puheenjohtaja Schulz on ääneen ajatellut. Toki hänellä on asiassa mukana paljon Saksan sisäpolitiikkaa eli ajatus rajoittaa EU:n avulla Saksan kristillisdemokraattien kasvavaa valtaa. Ranskan Macron ei ole suurieleisessä EU:n kehittämisjulistuksessaan vielä puhunut liittovaltiosta, mutta hänenkin visionsa veisi melkein samaan lopputulokseen ja antaa kuvan, että Macron olisi valmis myymään Ranskan itsenäisyyden Saksalle saadakseen säilyttää valtansa Ranskan sisäpolitiikassa, vaikka vain osavaltion johtajana. MOLEMMISSA suunnitelmissa EU:n jäsenten yhteisvastuu kasvaisi yleiseksi ja liittovaltiossa sen yksinomainen toimivalta muuttuisi yleiseksi, koskemaan kaikkia julkisen vallan asioita, kun nyt EU:lle on perustamissopimuksissa uskottu sitova toimivalta vain tietyillä osa-alueilla. Kun vielä julkisen vallan yksityistämistä ajetaan

vauhdilla eteenpäin, ei kansallisvaltioille ja niitten johtajille juuri jää kuin seremoniatehtäviä ja kansalaisten kurinpito. EU:n toimivallan kasvua on hoidettu tähän saakka myös vaivihkaa, sopimalla jäsenmaitten kesken yksinomaisen EU:n toimivallan ulkopuolella olevista asioista jotain, kuten sosiaalipolitiikasta. Kun EU ei ole perustettu ihmisiä varten vaan markkinataloutta, vapaata kilpailua ja siis voimakkaita yrityksiä ja pankkiireja varten, niin pieniä askeleita ihmisiäkin koskevien asioitten pelisäännöiksi on kuitenkin voitu saada sovittua jäsenmaitten kesken. Tällöin on jäänyt huomaamatta, että mitä sitovampi sopimus, sitä lähemmäksi liittovaltio tulee. MITÄ enemmän toimivaltaa ja tehtäviä EU hamuaa jäsenmailtaan, sitä enemmän se tarvitsee niiden hoitoon rahaa. Sitä se voi saada joko jäsenmaksuina tai saamalla suoraa verotusoikeutta jäsenmaihinsa tai niiden ihmisiin nähden. Jos EU:n jäsenmaksut, vaikka tuplaantuvat, tai vastaava tulonsiirto EU:lle tehdään antamalla sille oma verotusoikeus, se johtaa jäsenmaitten oman budjettirahoituksen raakaan kuihtumiseen ja tarpeeseen leikata voimakkaasti jäsenvaltion julkisia menoja eli leikkauspolitiikan koven-

tamiseen ja velkaantumiseen pankeille. Sitähän Suomi Sipilän ja Orpon johdolla on jo harjoitellut, eli kuinka leikkaukset kohdistetaan omien kannattajien asemesta poliittisten vastustajien tai muitten joukkoihin ja kuinka valtio elää yhä enemmän velaksi. KUN EU näyttää olevan menossa yhä enemmän liittovaltioksi, tuskinpa Saksan Merkelkään yhteisvastuun pelossa siinä kovin jarruttelee tällaisessa historiallisessa tilanteessa, kun liittovaltion vastustajia ei juuri löydy jäsenmaitten joukosta, niin Suomen kannalta ollaan ajamassa kovaa päin seinää, jos EU:n jäsenenä roikutaan. SUOMEN sotilaspoliittinen länsiliittoutuminen Venäjää vastaan isäntämaatukisopimuksilla, yhteisillä sotaharjoituksilla, mittavalla sotavarustelulla ja EU:n sotilaallisen ulottuvuuden hankkeilla lisää olennaisesti tulevan rysäyksen kovuutta ja leikkauspolitiikan sekä velkaantumisen ankaruutta. SUOMEN kannalta eivät enää riitä hurskaat uskomukset, että Saksaa seuraten hyvin menee, koska sillä liittovaltion tiellä Suomi imetään tyhjiin ja jäljelle jää vain pieni syrjäinen joulupukin osavaltio.

VAIHTOEHTO EU:LLE NRO 2-3/2017

>> WWW.VEU.FI

EU:n hallitus päätti marraskuussa aloittaa hankkeen ajatuspajatoiminnan käynnistämiseksi. Tutkimusta tuottavan ajatuspajan tarkoituksena on vahvistaa EU-kriittisen näkökulman asemaa tieteellisessä keskustelussa, sekä mahdollistaa EU-kriittisen tieteellisen keskustelun keskittyminen ajankohtaisiin ja yhteiskunnallisesti oleellisiin ongelmiin. Hankkeen tavoitteena ei ole sivuuttaa EU:n vastaista toimintaa, vaan laajentaa VEU:n toimintakenttää ja ottaa kriittisen tarkastelun alle myös Suomen tiedeyhteisö. Tutkimuksella tavoitellaan EU-kriittistä massaa, jonka ääni ei pääse tabujen hallitsemassa EU-Suomessa kuuluviin.

KAKSINAAMAINEN ULKOPOLITIIKKA

AJATUSPAJAN tarkoituksena on nostaa esille ne kansalaisia huolestuttavat kysymykset, joihin suurpääomien rahoittama tieteellinen tutkimus ei ole kyennyt vastaamaan, ja jota länsimainen EU-myönteinen propagadakoneisto jauhaa puoliyhdeksän uutisineen. Suomessa vain EU:hun

KIRJOITTAJA: STIF LÅNG

AIVAN toisin on Venezuelan suhteen. Venezuelaa vastaan EU on asettanut pitkälle meneviä pakotteita, vaikka Venezuelan ihmisoikeustilanne on suorastaan loistava Kolumbiaan verrattuna. Oppositiokoalitiota MUD:ia EU pitää jonkinlaisena demokratiapyhimyksenä, vaikka sen jäsenet järjestelmällisesti käyttävät väkivaltaa. Sille, että MUD myös pääosin muodostuu puolueista ja liikkeistä, jotka osallistuivat vuoden 2002 fasistiseen vallankaappausyritykseen, EU ummistaa silmänsä. EU:n politiikka Afrikan mantereella ei ole yhtään sen vähemmän kaksinaamaista. Zimbabwea vastaan EU ylläpitää pitkälle meneviä pakotteita, vaikka opposition toimintavapaus Zimbabwessa on paljon parempi, kuin vaikkapa Etiopiassa. Etiopian totalitaarista hallintoa vastaan EU ei ole sen sijaan määrännyt mitään pakotteita. Ei edes aseviennin osalta. Marokko saa myös vapaasti

VAIHTOEHTO EU:LLE NRO 2-3/2017

VEU:LLE OMA AJATUSPAJA

EU:N IIME aikoina olemme jälleen saaneet uusia todisteita EU:n harjoittamasta kaksinaamaisesta ulkopolitiikasta niin Afrikasta, Amerikan mantereelta kuin Euroopasta. Jos aloitamme Amerikan mantereelta, niin on silmiinpistävää, mitenkä räikeät EU:n kaksoisstandardit ovat, kun vertaamme EU:n suhtautumista kahteen naapurimaahan, Kolumbiaan ja Venezuelaan. Kolumbiassa maan armeijaan läheisesti kytköksissä olevat kuolemanpartiot jatkavat veristä toimintaansa. Viime aikoina heidän uhreikseen on joutunut moni entinen FARC:n sissi-jotka siis ovat laskeneet aseensa osallistuakseen siihen, mitä he kuvittelivat, että olisi demokraattinen prosessi. Lisäksi myös ihan tavanomaisten ihmisoikeusaktivistien murhien määrät ovat viime aikoina lisääntyneet Kolumbiassa. Ja miten EU on reagoinut: ei mitenkään.

>> WWW.VEU.FI

jatkaa Länsi-Saharan miehittämistä, tarvitsematta pelätä mitään pakotteita EU:n suunnalta. AASIAN mantereella EU:n ulkopolitiikka on yhtä kaksinaamaista. Israel saa vapaasti jatkaa Länsirannan miehittämistä ja kolonisointia. Samoin Saudi-Arabia saa ylläpitää omaa totalitaarista naistenvastaista apartheid- politiikkaansa, pönkittää Bahrainin kivenkovaa diktatuuria sekä jatkaa veristä tuhoamissotaansa Jemenin kansaa vastaan. Juuri Jemenissähän Saudi-Arabia ja sen liittolaiset ovat kansainvälisten avustusjärjestöjen mukaan luoneet maailman pahimman humanitaarisen katastrofin. Syyriassa moni EUmaa lisäksi aseistaa ääri-islamilaisia jihadisteja. OMALLA mantereellaan EU kovistelee jatkuvasti Venäjää, jota vastaan se on asettanut pitkälle meneviä pakotteita. Syynä on ”Krimin laiton miehitys” - jota itse asiassa krimiläisten ylivoimainen enemmistö tukee, sekä todistamattomat väitteet venäläisistä joukoista Donbassin alueella. Ukrainaa vastaan EU ei sen sijaan ole asettanut mitään pakotteita, vaikka se on syyllistynyt raakoihin rikoksiin ihmisyyttä vastaan niin Donbassissa kuin Odessassakin. Ukraina on lisäksi kriminalisoinut OUN- järjestön arvostelemisen, vaikka Nürnbergin tuomioistuin totesi OUN:n natsilaiseksi kansanmurhaajajärjestöksi. Kun Espanjan hallitus raakaa ja systemaattista väkivaltaa käyttäen pyrki estämään Katalonian kansanäänestyksen itsenäisyydestä, niin EU lähinnä arvosteli Katalonian johtajia.

positiivisesti suhtautuva tutkimus saa rahoitusta ja palstatilaa. Tämä synnyttää yhteiskunnassa käsityksen, jonka mukaan EU-kriittinen puhe on perusteetonta; ymmärtämättömän mielipiteitä tai turhautuneen vihapuhetta. Jopa lapsi ymmärtää, että tällainen käsitys on naivi. EU:n kokoinen koneisto ei voi olla ongelmaton. VEU:n ajatuspajan tarkoituksena on antaa oikeutus niille äänille, jotka näkevät EU:ssa mahdollisuuksien ja vahvuuksien lisäksi myös uhkia ja haittoja. SE, miten EU:sta saa julkisuudessa puhua, on paljon ahtaampaa kuin aiemmin. Tästä on seurauksena Euroopan unionin haittojen vaarallinen sivuuttaminen ja näiden haittojen kärjistyminen ruohojuuritasolla. Vaarallista sivuuttaminen on siksi, että kun ongelmiin ei puututa, syntyy vihaa. Ja viha purkautuu aina joskus. Johonkin. Sallittujen puhetapojen kaventuessa ääriliikkeet saavat ajatuksilleen nostetta. Omalla tutkimustoiminnalla VEU kantaa kortensa kekoon sen puolesta,

ettei EU:n ongelmia vaieta olemattomiin, eikä kenenkään tarvitse turvautua väkivaltaan saadakseen äänensä kuuluville. EMILIA TAMMINEN

Kirje Keijo Korhoselta 26.10.2017 Hyvä Veli: Joillakin on kova hinku mennä Natoon. Ja eurooppalaisen sodan syttyessä suoraan helvettiin. Kuka meitä puolustaisi? Olisiko USA:n, Britannian, ennen muuta Suur-Saksan kansallisessa intressissä uhrata rahaa ja sotilaita mitättömän maapalan ja sen muutaman miljoonan asukkaan puolustamiseksi? Mikä estäisi venäläisiä, jos he sen katsovat Suomen Nato-jäsenyyden takia välttämättömäksi, tuhoamasta Suomen satamia, lentokenttiä, liikenteen ja tietoliikenteen keskuksia, Suomessa olevia Nato-maiden varastoja, tiedusteluelimiä jne? Talvisota ei tule toistumaan, Suomen miehittäminen olisi Moskovan kannalta liian kallista ja tarpeetonta. Venäjä on ohjustekniikan suurvalta, ja ohjuksia ei voi torjua. Suomi raunioituisi, kymmeniä tuhansia siviilejä kuolisi. Tähänkö meillä pyritään? Suomi on tosiaan kuin potilaiden runnaama hullujenhuone. Näinkö pian ovat parin sukupolven takaiset kokemukset unohtuneet? Onneton kansa. Voidaan hyvin - tuus Keijo PS Ei Putin ole automaatti, joka aloittaa sodan heti, kun saa tilaisuuden. Krimin, Ukrainan kaakkoisosien tai Georgian kriiseillä on omat, spesifioitavissa olevat syynsä. Ne konfliktit eivät merkitse, että seuraavina ovat Viro ja Suomi. Ei tästä sotaa tule.

KEIJO KORHONEN ON SUOMALAINEN POLIITTISEN HISTORIAN TUTKIJA, POLIITIKKO, VIRKAMIES, ENTINEN ULKOMINISTERI JA SUURLÄHETTILÄS SEKÄ SUOMEN KESKUSTAN PITKÄAIKAINEN ULKOPOLIITTINEN VAIKUTTAJA.

VAIHTOEHTO EU:LLE NRO 2-3/2017

>> WWW.VEU.FI

PUTIN ONNITTELI SAULIA

ERROTTIIN, että Venäjä onnitteli satavuotiasta Suomea, eli hieman suoraksi vetäen Putin onnitteli Saulia, veljespuolueensa entistä johtajaa. Onnittelujen sanamuotoa ei heti päästetty julkisuuteen, mutta kun sisällöstä oli kerrottu Moskovassa, niin sitten Suomessakin. Mutta liittyikö onnitteluihin myös jotain henkilökohtaista viestiä? Sellaista, mikä vei yöunet, vai miksi Niinistö oli niin väsyneen näköinen linnansa juhlissa?

työtoimissaan kaiken lainsäädäntömme ulkopuolella. Nato lupaa toimia keskuksessa, vaikka ei olekaan muodollisesti sen jäsen. Voikin arvata, että keskuksella tulee olemaan yksinkertainen johtokunta ja kaksinkertainen kirjanpito.

VAI joko Nato:n kanssa tehty isäntämaasopimus alkaa ahdistaa itsenäisyysjuhlissa?

KÄYTÄNNÖSSÄ keskus voi toimia vakoilun ja verkkotiedustelun ynnä muun sellaisen ohella myös vaikka kidutuskuulustelujen osaamiskeskuksena. Aiemminhan kuulusteltavia on siirretty USA:sta Itä-Eurooppaan. Sörnäisiinkin tuotuna ihminen voi nyt myös kadota sille tielleen. Mitäpä sanomista siihen kenelläkään olisi, ei tietoakaan tapahtumista, ja tietämättömyys koskee

VIIMEISIN arveluttava saavutus Niinistöllä on Helsingin Sörnäisiin tänä vuonna perustettu Naton ja EU:n yhteiseksi mainostettu hybridiuhkien tutkimuksen osaamiskeskus, joka ei kuulu Suomen valtioon, ja jonka henkilökunta on siten

OLISIKO Putin lähettänyt onnittelujen ohella henkilökohtaiset terveisensä tästä Venäjää vastaan suunnatusta tuoreesta toimesta, oikeastaan provokaatiosta?

myös korkea-arvoista keskuksen johtokuntaa. KESKUKSEN viralliset avajaiset olivat lokakuussa tänä vuonna ja laki keskuksesta oli tullut voimaan heinäkuun alussa, HE 59/2017. Mitähän kansanedustajatkin olivat ajatelleet tai saaneet keskuksen hyväksyessään? AVAJAISISSA puhuivat Naton pääsihteeri, EU:n ”ulkoministeri” ja presidentti Sauli Niinistö! Jo pelkästään Naton mukanaolo keskuksen suunnittelussa ja perustamisessa ja käytännön toiminnassa tekee Sauli Niinistön Suomen osalta hankkeesta päävastuullisen.

>> WWW.VEU.FI

VEU:N PRESIDENTTIKYSELY

LAURA HUHTASAARI, PS

MERJA KYLLÖNEN, VAS

PAAVO VÄYRYNEN

EU teki netin kautta kyselyn kaikille tammikuun 2018 presidentinvaalien ehdokkaille. Vastausaikaa hankaliin kysymyksiin oli noin puolitoista viikkoa ja se oli ehdokkaille erittäin kiireistä aikaa. Vastaukset tulivat Merja Kyllöseltä, Paavo Väyryseltä ja Laura Huhtasaarelta. Ehdokas Sauli Niinistön avustajilta tuli tieto, että ehdokas ei vastaa. Puolelta ehdokkaista ei tullut palautetta. Vastaamattomuus ehkä kuvastaa ehdokkaitten asennetta EU-kysymyksiin ja kansalaiskeskusteluun yleensäkin.

TÄSSÄ tilanteessa VEU voi julkaista lehtensä enää vain netissä. Seuraava numero on ilmestymässä vuodenvaihteessa. Pyydämme siihen kaikilta presidentinvaalien ehdokkailta lyhyitä vastauksia alla oleviin kysymyksiin tai edes osaan niistä.

2. Lupaako Nato antaa vuonna 2014 solmitussa isäntämaasopimuksessa tukea Suomelle?

VEU:n subjektiivinen, kommentoiva yhteenveto on kyselyn lopussa. KYSELY julkaistaan lehden mukana VEUn kotisivuilla ja myös facebook -sivuilla. Toivomme tietenkin, että kyselyä levitettäisiin myös sosiaalisessa mediassa. Alla kysely ja vastaukset.

Arvoisa presidentinvaalin ehdokas MAURI NYGÅRD WWW.TOISINAJATTELIJA.FI

VAIHTOEHTO EU:LLE NRO 2-3/2017

VAIHTOEHTO EU:lle Tiedotuskeskus r.y. (VEU) on kriittistä EU-tiedotusta harjoittava kansalaisjärjestö, joka perustettiin Suomen EU-jäsenäänestyksen yhteydessä, Eurooppalainen Suomi ry taas on EU:sta positiivista tietoa jakava järjestö. Järjestöt ovat kauan saaneet ulkoministeriön hallinnon alla olevista tiedotusmäärärahoista korvamerkittyä valtiontukea. VEU:n saama tuki on ollut vain neljäsosan luokkaa sisarjärjestön tukeen verrattuna. NYKYISEN hallituksen aikana VEU:n tuki on lopetettu. Eurooppalainen Suomi ry on sen sijaan saanut edelleen runsasta tukea.

1. Aiotteko toimia jatkossa sen puolesta, että Vaihtoehto EU:lle palautetaan korvamerkitty valtionapu? Kyllönen: Kysymys ei varsinaisesti kuulu presidentin valtaoikeuksien piiriin, mutta katson, että presidentin tehtävänä on myös pitää huoli, että järjestöjä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Väyrynen: Kyllä. Kansalaisjärjestöjä on kohdeltava tasapuolisesti. Huhtasaari: Kyllä aion. On tärkeää saada monipuolista tietoa EU:n hyödystä ja haitoista.

Kyllönen: Sopimuksen tarkoitukseksi on kerrottu, että sillä tehdään rauhanajan harjoituksista sujuvimpia (Suomi on jo antanut isäntämaatukea kansainvälisissä harjoituksissa). Naton joukkoja ei voi tulla maahan ilman lupaa eikä sopimus pakota mihinkään. Sopimus ei sido ottamaan vieraita joukkoja tai sallimaan kauttakulkua. Sopimus tekee avun saamisen kriisitilanteessa mahdolliseksi, vaikka ei takaakaan apua. Avusta on myös mahdollista kieltäytyä. Isäntämaatukea voidaan myös antaa ympäristökatastrofin sattuessa. Väyrynen: Olen esittänyt, että isäntämaasopimus ja sen tulkinnat on saatettava eduskunnan käsiteltäviksi. Tämä voidaan toteuttaa siten, että vähintään kymmenen kansanedustajaa tekee muistutuksen niiden valtioneuvoston jäsenten virkatointen lainmukaisuudesta, jotka kesällä 2014 tasavallan presidentin johdolla hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa

ESPOON KAMPANJA

VUOKRATAAN: TELTTOJA, SOPPATYKKIÄ, KAASUGRILLIÄ, KAMPANJAKALUSTOA. PUH. 040 731 2383

VAIHTOEHTO EU:LLE NRO 2-3/2017

>> WWW.VEU.FI

VEU:N PRESIDENTTIKYSELY päättivät hyväksyä sopimuksen saattamatta sitä eduskunnan käsiteltäväksi. Samalla tulee selvitettäväksi myös tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuus.

yhteistyösopimukset Iso-Britannian ja USA:n kanssa, sekä puolustusyhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa 8. Kannatatteko Venäjää kohtaan asetettuja pakotteita ja että Suomi on niissä mukana? Käsityksemme mukaan EU:n sitovat sopimukset eivät pakottaneet Suomea pakotteiden hyväksymiseen.

Huhtasaari: Ei lupaa. Sopimuksessa käsitellään lähinnä teknisiä asioita, mikäli Suomen päättäjät päättäisivät ottaa Natolta vastaan apua. 3. Tiesittekö, että isäntämaasopimus ei kiellä tuomasta Suomeen atomiaseita ja että Suomi on sopimuksessa hyväksynyt kaikki Naton doktriinit, mm. että Nato voi tulla harjoittelemaan tai sotimaan pelkällä omalla ilmoituksellaan, kuten jo tapahtui keväällä 2016 Rissalan lentoharjoituksissa?

Kyllönen: Suomen on aktiivisesti edistettävä EU:n ja Venäjän vuoropuhelua ratkaistakseen kestävällä tavalla Krimin tilanne, joka syntyi Venäjän liitettyä Krimin itseensä kansainvälistä oikeutta rikkovalla tavalla. Kiireellisintä on kuitenkin saada Itä-Ukrainan aseellinen konflikti loppumaan. Pakotteet ovat olleet osa EU:n yhteistä vaikuttamista, eikä niitä voida kokonaisuutena purkaa ennen kuin löydetään rauhanomainen ratkaisu koko Ukrainan osalta. Suomi voi olla vuoropuhelun rakentajana ja toki myös vaikuttaa siihen, yhteistyössä muiden kanssa, että jäsenmaita kohdellaan pakotepolitiikan osalta tasapuolisesti, eikä toiset joudu kantamaan suurempaa vastuuta kuin toiset.

Kyllönen: En tiennyt tätä Suomesta saadun tiedon pohjalta, vaan selvitettyäni asiaa laajemmin Brysselistä käsin Naton suunnasta. Osa toimijoista väittää edelleen, että Suomi ei olisi sitoutunut siihen, että atomiaseita voisi maaperällemme tuoda, mutta käyttäytymisemme ydinaseiden vastaisessa työssä osoittaa kyllä toista ;) Väyrynen: Katso vastaus edelliseen kysymykseen.

Väyrynen: Suomi olisi voinut perussopimuksen perusteella jäädä pakotteiden tai ainakin joidenkin pakotteiden ulkopuolelle. Niistä on pyrittävä eroon mahdollisimman pian.

Huhtasaari: Isäntämaasopimus ei kävele Suomen päättäjien ohi. Suomen päättäjät päättävät itse, keitä Suomen alueelle voi tulla.

Huhtasaari: Suomi on EU:ssa ja näin ollen pakotteet sitovat meitä.

4. Onko Suomeen mahdollisesti tulossa oleva suursotaharjoitus todellisuudessa Naton eikä Suomen idea? Kyllönen: Taitaa olla vähän molempien, puolustusministeri Niinistön märkä päiväuni se ainakin näyttää olevan, eikä presidentti Niinistökään vaikuta vastahakoiselta.

Huhtasaari: En. Periaatteen tasolla asia olisi pitänyt tuoda eduskuntaan käsiteltäväksi.

Väyrynen: En tiedä.

Kyllönen: En kannata.

Huhtasaari: Kansallisen puolustuksen vahvistamiseksi yhteisiä harjoituksia tarvitaan, ja Suomi päättää itse millaisiin sotaharjoituksiin Suomi osallistuu.

Väyrynen: En.

5. Aiotteko toimia jatkossa virastanne ja tehtävästänne riippumatta sen puolesta, että Suomi irtisanoutuu Naton kanssa solmitusta isäntämaasopimuksesta? Irtisanomisaika on puoli vuotta. Kyllönen: Kyllä aion, Suomen tulee pysytellä sotilaallisten liittoumien ulkopuolella. Väyrynen: Katso vastaus kysymykseen 2.

6. Kannatatteko Natossa täysjäsenyyttä?

Huhtasaari: En kannata. 7. Kannatatteko sotilaallista liittoutumista EU:n kautta ja nimissä? Kyllönen: En kannata. EU sai rauhan Nobelin 2012 ja nykyinen kehitys on täysi irvikuva sille palkinnolle, joka annettiin maailman suurimmasta rauhanprojektista. Väyrynen: En. Huhtasaari: En kannata. Meillä on puolustus-

9. Oletteko tietoisia, että pakotteet ovat alentaneet maanviljelijöiden tuloja merkittävästi, ja että tämä on heijastunut maatalousvaltaisten kuntien verotuloihin ja heikentänyt kuntien palveluita?

>> WWW.VEU.FI

Väyrynen: On pyrittävä siihen, että pakotteita mahdollisimman pian ainakin lievennetään. Niiden jatkaminen edellyttää yksimielisyyttä neuvostossa. Huhtasaari: Aion toimia sen puolesta, että Ukrainan tilanne saadaan ratkaistua ja Minskin sopimusta noudatetaan. 11. Kannatatteko Suomen osallistumista sotatoimiin tai sotilaiden tai poliisien kouluttamiseen muslimimaissa, kuten nykyisin tapahtuu Kyllönen: Sotilaiden ja poliisien kouluttamiseen rauhanturvatehtäviin ja siviilikriisinhallintaan kyllä, sotatoimiin osallistumista ja kouluttamista en. Väyrynen: Sotatoimiin osallistumista en hyväksyy. Koulutustoiminnan tulee olla tarkkaan harkittua ja rajattua. Huhtasaari: Suomen tulee toimia rauhanvälittäjänä ja osallistua Naton tai YK:n rauhanturvaoperaatioihin hyvin harkiten. 12. Oletteko tietoisia, että jotkut pitävät näitä sotia uuskolonialistisina ja että niiden kautta ”kaivamme verta nenästämme”?

Väyrynen: Kyllä.

Väyrynen: —

Huhtasaari: Olen tietoinen, tämä on erittäin harmillinen asia. Venäjän-kaupasta olisi mahdollista saada nopeaa kasvua.

Huhtasaari: Suomen tulisi pysyä mahdollisimman ulkopuolella suurvaltojen ja muiden ulkomaiden ristiriitaisuuksista, jotta kostotoimenpiteet eivät ulotu Suomeen.

PRESIDENTINVAALIT 2018

flikti loppumaan. Pakotteet ovat olleet osa EU:n yhteistä vaikuttamista, eikä niitä voida kokonaisuutena purkaa ennen kuin löydetään rauhanomainen ratkaisu koko Ukrainan osalta. Suomi voi olla vuoropuhelun rakentajana ja toki myös vaikuttaa siihen, yhteistyössä muiden kanssa, että jäsenmaita kohdellaan pakotepolitiikan osalta tasapuolisesti, eikä toiset joudu kantamaan suurempaa vastuuta kuin toiset.

Kyllönen: Kyllä olen.

VEU:N PRESIDENTTIKYSELY

Kyllönen: Kyllä olen.

10. Aiotteko toimia jatkossa sen puolesta, että Suomi eroaa, vaikka yksin, nykyisen pakotejakson päättyessä EU:n Venäjä -pakotteista?

VAIHTOEHTO EU:LLE NRO 2-3/2017

13. Ovatko lännen muslimimaissa käymät sodat ja pakotteet vaikuttaneet muuttoaaltoon länteen ja pakolaisten määrään? Kyllönen: Väistämättä ovat.

Haastateltujen presidenttiehdokkaiden suhtautumisessa Suomen EU- ja eurojäsenyyteen on eroja 14. Onko kokemamme maahanmuutto ollut taloudellemme hyväksi vai haitaksi? Jos haitaksi, niin miten hoitaisitte Eurooppaan kohdistuvan muuttopaineen? Kyllönen: Ottaen huomioon Suomen vinoutuneen väestöpyramidin, jonka pohjalta näemme huoltosuhteemme vinoutuvan koko ajan lisää, on selvää, että me tarvitsisimme uusia ihmisiä maahamme. Muutoin päädymme helposti tilanteeseen, jossa toinen mummo hoitaa toista. Väyrynen: Haitaksi. On poistettava sen juurisyitä. Eurooppaan pyrkivät on ohjattava pakolaisleireille, joilla selvitetään heidän oikeutensa turvapaikkaan. Huhtasaari: Turvapaikkakäsittely pitäisi hoitaa EU:n ulkopuolella. 15. Kannatatteko Suomen pysymistä vain euro-

valuutassa, vai esimerkiksi markkaa takaisin tai euron rinnalle? Kyllönen: Rahaliitossa on paljon korjattavaa, mutta yksin Suomen ei siitä kannata lähteä irtaantumaan. Korjataan yhdessä tai lopetetaan eurojärjestelmä yhdessä, mutta erillismalleihin ei kannata ajautua. Väyrynen: Kannatan mahdollisimman pikaista paluuta kansalliseen valuuttaan. Huhtasaari: Päämääränä tulee olla oman rahan takaisin saanti. 16. Kannatatteko, että Suomi pysyy EU:n jäsenenä? Kyllönen: Kannatan, sisäänpäin käpertyminen ja itsensä ulkoistaminen yhteisten asioiden päättämisestä ei ole koskaan ollut toimiva vaihtoehto

MATINKYLÄN PIRTTI VUOKRATAAN KOKOUS-, JUHLA-, HARJOITTELU- JA NÄYTTELYTILAA. JUHLASALI, NÄYTTÄMÖ JA ERILLINEN KAHVIO. WWW.MATINKYLANPIRTTI.FI

Väyrynen: Kyllä.

KESKIPÄIVÄNKUJA 4 ESPOO OLARI, PUH. 09-8842703,

Huhtasaari: Ovat.

E-MAIL: PIRTTI@MATINPIRTTI.FI

PRESIDENTINVAALIT 2018

10 |

VAIHTOEHTO EU:LLE NRO 2-3/2017

>> WWW.VEU.FI

VEU:N PRESIDENTTIKYSELY Huhtasaari: Lahjontaa on aina käytetty ja sitä tullaan aina käyttämään.

pienelle maalle. EU:ssa on paljon korjattavaa niin sosiaalisissa kysymyksissä kuin rahaliitossakin, mutta on fiksumpaa korjata ne yhdessä, kuin jäädä ulkopuolelle huutelemaan ja kuitenkin samalla talousalueella noudattaa lopulta samoja sääntöjä osallistumatta itse päätöksentekoon.

21. Uskotteko, että presidentti Donald Trumpin aikana Länsimaat saa aseteollisuutensa iloksi uusia vihollisia ja sotia? Missä todennäköisimmin?

Väyrynen: Toistaiseksi. Eroaminen tulee ajankohtaiseksi, jos EU alkaa laajemmin hajota siten, että mm. Tanska ja Ruotsi eroavat.

Kyllönen: Presidentti Trump näyttää sotkevan ainakin Lähi-Idän tilannetta Israelin ja Palestiinan osalta ja ilmeisesti hänellä on intohimoja saada aikaan konfliktia muuallakin maailmalla. Jännitteitä täytyy saada laskettua ja on toimittava niin, että muut maat estävät uusien sotien kehittymisen.

Huhtasaari: En. 17. Jos Suomi eroaa EU:sta, niin kannatatteko siinä tapauksessa, että Suomi kuitenkin pysyy Euroopan talousalueen jäsenenä, vai pitäisittekö siinä tapauksessa Sveitsin tapaista räätälöityä sopimusta parempana?

Väyrynen: —

Kyllönen: Suomen ei kannata erota EU:sta.

Huhtasaari: Donald Trump vahvistaa Yhdysvaltojen asevoimia ja tukee omia liittolaisiaan.

Väyrynen: ETA ja Pohjolan yhteisö olisivat paras ratkaisu.

VEU kiittää vastauksista ja toivottaa kaikille onnistunutta kampanjaa ja Hyvää Vuotta 2018!

Huhtasaari: Molempia voi harkita.

KOMMENTTI

18. Suomeen perustettiin viime kesänä Naton ja EU:n yhteinen hybridiuhkien tutkimuksen osaamiskeskus Helsingin Sörnäisiin. Alue ei ole osa Suomen valtiota. Sen tietoliikennettä ei saa tarkkailla. Minkään maan lait eivät ole siellä voimassa, ja keskus ja sen henkilökunta voivat toimia aivan vapaasti, voivat tehdä mitä tahansa. Pidättekö tällaista keskusta hyvänä asiana, vai haluaisitteko siitä eroon? Kyllönen: Hybridiuhkien tutkimuksen osaamiskeskus on hyvä asia. Väyrynen: — Huhtasaari: Tilannetta pitää seurata. 19. Suomi ei ole enää puolueeton maa. Venäjältä katsoen olemme sodassa vihollismaa. Jos Naton/ USA:n ja Venäjän välinen kriisi kehittyy aseelliseksi sodaksi, niin miten uskotte Venäjän reagoivan Suomen suuntaan? Lähettääkö se vain suuren määrän ohjuksia strategisiin kohteisiin, vai pyrkiikö se myös miehittämään maamme?

V hyökkäyksellisen toiminnan todennäköisyys on edelleen hyvin pieni. Väyrynen: Suomi on toistaiseksi sotilaallisesti liittoutumaton, puolueeton maa. Tätä Suomen asemaa on selkiytettävä. Huhtasaari: En lähde tekemään tarkkaa spekulaatiota. 20. Tiesittekö, että Mister Europaksikin kutsuttu Saksan liittokansleri Helmuth Kohl sai politiikkaansa tukea kansainväliseltä asekauppiaalta? Voiko sotaelinkeino lahjoa myös nykyisiä päättäjiä?

EU:n kannalta pääkysymykseen eli eroon EU:sta Huhtasaari vastasi yksiselitteisimmin, että ei kannata Suomen pysymistä jäsenenä. Merja Kyllönen oli selkeästi päinvastaista mieltä ja kannatti jäsenyyttä. Paavo Väyrynen haluaisi erota eurosta välittömästi ja EU:sta, ”jos EU alkaa laajemmin hajota siten, että mm. Tanska ja Ruotsi eroavat”. Rahaliitossa Kyllönen haluaa pysyä yhdessä tai lopettaa yhdessä muiden jäsenmaiden kanssa. Huhtasaari pitää oman rahan takaisin saamista päämääränä.

Väyrynen: —

VAIHTOEHTO EU:LLE NRO 2-3/2017

| 11

VEU:N PRESIDENTTIKYSELY vaikka siitä sopimuksessa ei ole sanaakaan. Väyrynen kertoi esittäneensä, että sopimus ja sen tulkinnat on saatava eduskunnan käsiteltäviksi. Siihen riittäisi kymmenen kansanedustajaa. Myös Kyllönen haluaa toimia isäntämaasopimuksen irtisanomisen puolesta, Huhtasaari sen sijaan ei. KUKAAN vastaajista ei kannata täysjäsenyyttä Natossa eikä EU:n militarisointia, minkä puolesta maan hallitus ja presidentti toimivat. KYLLÖNEN pitää hybridiuhkien tutkimuksen osaamiskeskusta hyvänä asiana, toisilla ei ollut asiaan kantaa. KYLLÖSEN mielestä kansainvälisen tilanteen kiristymisestä huolimatta Suomen asema on vakaa, ja Huhtasaari ei lähde tekemään mahdollisesta kriisitilanteesta tarkkaa spekulaatiota. Väyrynen on sitä mieltä, että Suomen puolueettomuus/liittoutumattomuusasemaa on selkiytettävä. KYLLÖNEN ja Huhtasaari myöntävät, että sotateollisuudella on lobbausvoimaa, kuten on aina ollut. Kyllönen pelkää konflikteja olevan myös tulevaisuudessa, mutta kukaan vastaajista ei lähde ennustamaan uusia isoja sotia lähi vuosille.

Kukaan VEU:n haastattelemista presidenttiehdokkaista ei ole Suomen NATO-jäsenyyden kannalla KUN nyt kolme vaikutusvaltaista poliitikkoa on tässä luvannut toimia VEU:n valtiontuen palauttamisen puolesta, niin me veulaisetkin voimme jäädä odottamaan uutta vuotta toiveikkain mielin. ARJO SUONPERÄ JA MAURI NYGÅRD

KYLLÖNEN suhtautuu myönteisesti maahanmuuttoon, Väyrynen selkeän kielteisesti, ja samoin Huhtasaari haluaisi turvapaikkakäsittelyt EU:n ulkopuolelle. ULKOPOLITIIKKA ei kuulu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Väyrynen suhtautuu Venäjä-pakotteisiin kriittisimmin. Suomi olisi voinut jäädä pakotteiden tai ainakin osan ulkopuolelle, ja pakotteiden jatkosta päättäminen edellyttää yksimielisyyttä. Suomi voisi siis halutessaan lopettaa meille suurta haittaa aiheuttavat pakotteet. Pakotekeinoilla Venäjää ei polvilleen saadakaan. Paljon suurempi merkitys on öljyn hinnalla, jota myös käytetään hybridisodassamme Lännen sota-aseena.

WWW.VEU.FI

Kyllönen: Arvioiden mukaan kansainvälisen tilanteen kiristymisestä huolimatta Suomen asema on vakaa. Vaikka Itämeren alueella on esiintynyt Venäjän ja Naton kasvavaa voimannäyttöä, ei alueella ole sellaisia, vain täällä esiintyviä ristiriitoja, jotka voisivat johtaa voimankäyttöön. Yksinomaan Suomeen kohdistuvan erillisen

Kyllönen: Valitettavasti sotateollisuudella on erittäin vanha rooli lobbauksen kautta myös politiikassa ja näen, että kaikessa edunvalvonnassa toiminnan on oltava avointa ja läpinäkyvää, eikä kenellekään voi tarjota erityisroolia asioiden valmistelussa.

>> WWW.VEU.FI

VAIKUTTI kuin isäntämaasopimuksen sisältö ei olisi kovin hyvin kaikkien vastaajien hallussa. Kirjoitettiin esimerkiksi Naton tuesta Suomelle,

PRESIDENTINVAALIT 2018

Hyvää ja Onnellista Uutta Vuotta 2018! Ja suuri kiitos vuodesta 2017 T: Jäsenmaksut 2018 tilille FI33 8000 1500 9266 63 t:VEU

Vaihtoehto EU:lle tiedotuskeskus ry - VEU, Valopoiju 4 B 36, 02320 Espoo - PUHELIN 040-731 23 83 SÄHKÖPOSTI arjo.suonpera@juridique.fi