> ARJO SUONPERÄ: EU:N RAHAVAJE PAISUU > MERJA KYLLÖNEN: TERVEISIÄ TTIP:STÄ > STIG LÅNG: EU VASTUUSSA UKRAINAN TRAGEDIASTA >
VAIHTOEHTO EU:LLE NRO 1/2017 VAIHTOEHTO EU:LLE TIEDOTUSKESKUS RY VÄLITTÄÄ KRIITTISTÄ TIETOA EU-POLITIIKAN VAIKUTUKSISTA JA TARJOAA KANSALAISILLE HYVÄN TOIMINTAFOORUMIN.
EI LEIKATA EU:N TÄHDEN!
2|
VAIHTOEHTO EU:LLE NRO 1/2017
MIKÄ VEU?
>> WWW.VEU.FI
LIITY NYT!
VAIHTOEHTO EU:LLE TIEDOTUSKESKUS R.Y. Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry välittää kriittistä tietoa EU-politiikan vaikutuksista ja Suomen EU-jäsenyydestä ja tarjoaa kansalaisille hyvän toimintafoorumin. Koska EU-ratkaisut ovat poliittisia, viimeisen sanan on oltava meillä itsellämme. Haluamme päätösvallan säilyvän kansalaisilla.Tavoitteemme on EU:n liittovaltiokehityksen pysäyttäminen ja päätäntävaltamme lisääminen, maamme EU-maksurasituksen vähentäminen, maallemme oma rinnakkaisvaluutta ja Suomen ero EU:sta.
Haluatko mukaan aktiiviseen toimintaan? VEU järjestää EU-kriittisiä tilaisuuksia eri paikkakunnilla. Tietoa toiminnastamme internet-sivuiltamme www. facebook.com/vaihtoehtoeulle ja www.veu.fi. Lisäksi Facebookissa oma ryhmä Vaihtoehto EU:lle. TOIMISTOMME Valopoiju 4 B 36, 02320 Espoo puhelin: 040-731 23 83 sähköposti: arjo.suonpera@juridique.fi
Liity jäseneksi! Veu:n jäseneksi voi liittyä maksamalla jäsenmaksun yhdistyksen pankkitilille, joka tällä sivulla mainittu. Jäsenmaksut ovat yhdistykselle tärkeä tulonlähde ja sen maksettuasi saat kotiisi Vaihtoehto-lehden, mikäli olemme verkkoversion lisäksi pystyneet sen painattamaan paperilehtenäkin. Ilmoita siis maksaessasi yhteystietosi, jotta posti tulee oikeaan osoitteeseen. Voit kertoa osoite- ja yhteystietosi myös sähköpostitse ARJO.SUONPERA@JURIDIQUE.FI (taloudellisista syistä toimistossamme ei tällä erää ole päivystystä, ja siksi sähköpostit suoraan puheenjohtajalle).
PANKKIYHTEYS:
HALLITUS PUHEENJOHTAJA Arjo Suonperä Espoo arjo.suonpera@juridique.fi puhelin 040-731 23 83 fax 09-801 36 59 VARAPUHEENJOHTAJA Jyrki Yrttiaho Raisio jyrki.yrttiaho@raisio.fi JÄSENET: Lea Launokari Kirkkonummi lea.launokari@nettilinja.fi Anssi Lehtineva Helsinki anssi.lehtineva@gmail.com Pekka Lundgren Pori rivelundgren@gmail.com Markus Mustajärvi Kemijärvi markus.mustajarvi@eduskunta.fi Mauri Nygård Kokkola mnyg@pp.kpnet.fi Riitta Suokas Tampere riittasuokas@gmail.com Thomas Wallgren Helsinki thomas.wallgren@iki.fi VARAJÄSENET: Matti Aalto Oulu mail.aalto@gmail.com Kalle Hernberg Helsinki kalle.hernberg@gmail.com Arja Lundgren Pori arjarytko@hotmail.com Stig Lång Vaasa stiglang84@hotmail.com Marianne Ehrnsten Espoo marianne.ehrnsten@saunalahti.fi
Danske Bank FI33 8000 1500 9266 63
JÄSENMAKSUT: Henkilöjäsen: 20 € / vuosi Työtön/opiskelija: 10 € / vuosi Perhejäsenmaksu 40 € / vuosi
WWW.VEU.FI
VAIHTOEHTO EU:LLE -LEHTI ISSN 1235-7189 PÄÄTOIMITTAJA Arjo Suonperä JULKAISIJA Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus r.y. POSTIOSOITE Valopoiju 4 B 36, 02320 Espoo PUHELIN 040-731 23 83 SÄHKÖPOSTI arjo.suonpera@juridique.fi KOTISIVU www.veu.fi PANKKIYHTEYS Danske Bank FI33 8000 1500 9266 63 TAITTO Sari Toivola
WWW.FACEBOOK.COM/VAIHTOEHTOEULLE
>> WWW.VEU.FI
VAIHTOEHTO EU:LLE NRO 1/2017
|
3
VARATUOMARI ARJO SUONPERÄ:
EU:N RAHAVAJE PAISUU, SUOMEN LEIKKAUSPOLITIIKKA JA ERIARVOISTAMINEN KOVENEVAT TEKSTI ARJO SUONPERÄ, VARATUOMARI, VEU:N PUHEENJOHTAJA
E
NGLANNIN ero EU:sta jättää EU:n jäsenmaksuihin ison aukon, eräiden arvioiden mukaan 10 miljardia. EUjohtajien yritykset vakuutella, ettei se johda muiden EUjäsenmaiden jäsenmaksujen tuntuvaan korottamiseen, eivät vaikuta uskottavilta. Osan tulorahoituksensa aukosta EU voi paikata supistamalla jäsenmaille annettavia tukia ja avustuksia, kuten maataloustukia. Tällöin jäsenmaat joutuvat kansallisesti korvaamaan menetetyt EU-tuet, joka suomalaisten ja veronmaksajien kannalta merkitsee samaa kuin EU-jäsenmaksun korottaminen. Seurauksena Suomessa on verojen ja maksujen korotuksia ja/tai valtion sosiaalikoulutusmenojen ja palveluitten leikkaamisia. Jo nyt Suomen EU-bruttojäsenmaksu on ollut yli 2 miljardia vuodessa, jotka löytääkseen hallituksemme on kovalla kädellä leikannut sosiaali- ja koulutusmenoja ja jättänyt monet hallinnon alat hunningolle, kuten kansalaisten oikeussuojan ja liikenneyhteydet. Taloudestaan huolta pitävän maan luulisi yrittävän välttää, että EU-jäsenyyden tuottama maksurasitus kasvaa esimerkiksi odotettavissa olevilla yli 0,5 miljardin jäsenmaksujen korotuksella. Mutta sitä ei Sipilän ja Orvon johtama hallitus tee, se yrittää naamioida uhan väitteillä, kuinka Suomen talous on yllättäen voimakkaassa nousussa, joka voi tuoda valtiolle lisätuloja verotuksen kautta ja kuinka kansan omavastuita tämän vuoksi voidaan jatkossakin lisätä. Lisäkeinona kansalaisten sumutuksessa on saada EU-menot jaettua sekavasti useammalle vuodelle niin, ettei vuotuisista menoista tahdo saada tolkkua. EU:n linjaukset ilmastonmuutoksen torjunnassa uhkaavat nekin nostaa Suomen kuluja EUjäsenenä arviolta 0,5 miljardia vuodessa, jos Suomen metsähakkuiden katsotaan pienentävän Suomen ns. hiilinieluja ja vaativan, että Suomi korvaukseksi ostaa tilalle päästöoikeuksia. EU:n mallioppilaan roolissaan maan hallitus samaan aikaan ajaa suuruudenhullua 10
miljardin armeijan varusteluohjelmaa miellyttääkseen EU-johtajia. Mihin Suomi on hyökkäämässä? Alun perin kyse on ollut USA:n ja kansainvälisen aseteollisuuden vaatimasta EU:n jäsenmaitten Natokelpoisen varusteluohjelman ja EU:n oman puolustuspoliittisen ulottuvuuden kasvattamisesta. Sipilälle on tärkeämpää tukea amerikkalaista hävittäjävalmistajaa kuin oman maan ihmisiä. Mihin suurta asevarustelua ta rvitaan, kun samaan aikaan levitetään väitettä, että ihmiset olisivat Suomessakin yhtäkkiä yhä laajemmin ryhtyneet EU-jäsenyyttä kannattamaan, koska muka kokisivat EU:n turvalliseksi. EU:n nopean toiminnan joukot ovat Suomenkin osalta palkka-armeijaa, eli Suomen normaalin asevelvollisuusarmeijan lisäksi ylläpidettäviä, jotka osin syövät va roja normaaliarmeijan rahoituksesta, osin tuplaavat Suomen puolustusmenoja. EU:n johtava maa Saksa käyttää Englannin eroa hyväkseen lisäämällä paineita EU:n liittovaltiokehitykseen. Liittovaltiomielikuvakin jo vaatii omaa armeijaa ja EU:n oman armeijan ylläpidon ja kulut maksaa kukin jäsenmaa itse siltä osin, kuin se joukkojaan EU:n nopean toiminnan joukkoihin antaa. Sitäkin kautta EU-menot Suomelta kasvavat. EU on pitkälti pankkiirien luomus. Sen puitteissa käydään ikuista sotaa yksityiskapitalistien ja demokratiaan ja äänestäjiin ainakin sanoissa nojaavien poliitikkojen välillä. EU:n muuttuminen liittovaltioksi ei kuitenkaan näytä nyt merkitsevän demokratian voittoa. EU:n ainoa perusarvo on edelleen vain vapaaseen kilpailuun perustuva markkinatalous ja keskeiset EU:n toimijat yleensä valikoidaan pankkimaailmasta. Uuden rahan luominenkin on monopolisoitu
yksityispankeille ja lähes kaikki EU:n toimijat ovat korviaan myöten veloissa pankeille. Jaksa siinä nyt kuvitella demokratian etenemistä, kuin korkeintaan epämääräiselle feikki- tai suositusasteelle. EU:n demokratisointi on liian pitkä projekti. Ero EU:n jäsenyydestä olisi nopeampi ja halvempi keino. Tällaisessa viitekehikossa EU:n puitteissa yhä kovemmin ajetaan jäsenmaitten yhteisvastuuta EU:n ja sen keskuspankin ja muittenkin veloista, euron säilymisen nimissä. Mutta yhteisvastuu lisäisi jäsenmaitten EU-menoja reippaasti lisää. On myös muistettava, että suuri osa EU:n jäsenmaista ei pysty maksamaan EU:lle tai sen pankkiunionille lisää, jolloin siitä syntyvä vaje jaetaan taas sekin maksukykyisille jäsenille. EU:n ytimessä on kallista olla, kannatusjäsenenäkin. Pankkiirina taas on kiva ajella mersun takapenkillä, kun toiset maksavat ja toimittajat ottavat kuvia. EU:n jäsenenä Suomi on ajamassa taloudellisesti ja sotilaallisesti päin seinää. Suomi tarvitsee uuden kuskin, joka pysyy maan pinnalla ja perustuslakia muuttaen valmistautuu Suomen eroon EU:sta; Sipilästä ei ole jatkajaksi ja korjausliikkeen tekijäksi ennen törmäystä.
<
4|
VAIHTOEHTO EU:LLE NRO 1/2017
>> WWW.VEU.FI
TERVEISIÄ TTIP:STÄ Kuva Nick Tulinen
E
UROOPAN UNIONIN ja Yhdysvaltojen välinen vapaakauppasopimus ehti edetessään saada monenlaisia sävyjä, ennen pysähtymistään, ainakin toistaiseksi, Yhdysvaltain uuden presidentin Trumpin valitaan. TTIP:ssä Euroopalla ei ole juurikaan ollut voitettavaa, mutta paljon hävittävää. Kyseessä oli sekasopimus, joka estäisi luomasta parempia standardeja työntekijöiden ja ympäristön suojeluun sekä palveluiden palauttamisen julkiseksi tuotannoksi. Yhdysvaltain protektionismia sopimus tuskin edes vähentäisi, Suomen linja on usein naiivi, muut valtiot suojelevat joka tapauksessa talouttaan, kun siitä on heille hyötyä. Jokainen saa toki aina pelata itselleen sopivin kortein, mutta joskus toivoisi meidän eurooppalaisten edes pysyvän samassa pelipöydässä ymmärryksemme kanssa. Kaikki saa, mutta komiat ensin, tahtoo olla se voittoluettelo näissäkin kisoissa. Valittavana tietysti putoaako pöydältä pilaantuneita murusia vai vielä jotain syöntikelpoista;) Ja ainakin itse olen sitä mieltä, että Euroopan kansat ovat ansainneet jotain toimivaa, eikä vain mitä satumme saamaan tai mitä jäljelle muilta jää. Korjausliikkeenään komissio esitteli syyskuussa 2015 uuden tavan ratkaista investointiriitoja. Eli toimijat kehittivät ratkaisumalliksi uuden tuomioistuimen, jonka pitäisi nyt sitten olla remontoimassa riidan aiheeksi noussut investointisuojaongelma. Jatkossa siis valtioiden ja yritysten väliset riidat ratkaistaisiin pysyvässä tuomioistuimessa ja tuomioista voisi myös valittaa. Uusi malli oli toki vanhaa esitystä parempi, mutta ei poistanut keskeisiä ongelmia investointisuojassa. Sananmukaisesti kyseessä on sama kakkara uudessa paketissa. Edelleen olen sitä mieltä, että Euroopan ja Yhdysvaltain pitää olla oikeusvaltioita, eikä ole mistään kotoisin sellainen yksisuuntainen järjestely, jossa demokraattiset päätökset voidaan viedä oikeuteen, mutta valtiot eivät voi käydä oikeutta yrityksiä vastaan. Toisaalta oikeudenkäynti on niin kallista, että se tekee TTIP:stä suuryritysten työkalun, vail<ka sitä perustellaan nimenomaan pienempien yritysten edulla. Pienillä ja keskisuurilla firmoilla ei ole mahdollisuutta miljoonien oikeudenkäyntikuluihin. Sitä voi aidosti miettiä missä roolissa pienemmät toimijat näissä kuvioissa ovat, jos rahalla pääsee alkuun ja juristit ratkaisevat loput. Omassa mielessä soi vaan vieläkin ministeri-
ajan kollegan sanat Yhdysvaltain vierailun yhteydessä: "me teemme kaikkemme tukeaksemme oman maamme ja osavaltioiden työllisyyttä. Ja se mikä sitoo Yhdysvaltoja, ei aina sido osavaltioita]! Siinäpäs onkin mielenkiintoinen kysymys pohdittavaksi meille jokaiselle? Jos EU tason päätöksenteko sitoisi EU:n jäsenvaltiot mukaan sopimukseen, niin sitoisikohan Yhdysvaltain tekemän sopimus koskaan suoraan kaikki osavaltiot mukaan sopimukseen? Trumpin valinta tarjoaa meille kaikille tarpeellisen pohdintahetken siitä mihin olemme jäsenmaita sitomassa ja oli erinomaista, että EUtuomioistuin ehti nyt linjata, että Euroopan unionin tekemät kauppasopimukset on hyväksyttävä jäsenmaiden kansallisissa parlamenteissa. Sen päätös koski EU:n ja Singaporen vuonna 2013 solmimaa kauppasopimusta, mutta se toimii ennakkotapauksena kaikille vastaisuudessa solmittaville sopimuksille. EU-komissio, joka käy Unionin puolesta kauppasopimusneuvotteluja, olisi alun perin halunnut, että kauppasopimusten hyväksymiseen olisi riittänyt jäsenmaiden hallitusten ja EU-parlamentin hyväksyntä. EU-tuomioistuimen päätös saattaa jatkossa entisestään monimutkaistaa EU:n kansainvälisten kauppasopimusten sopimista. Esimerkiksi viime vuonna vuosien ajan neuvoteltu EU:n ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus CETA uhkasi kaatua Belgian Vallonian alueen vastustukseen, Vallonian alueparlamentti kääntyi kuitenkin painostuksen alla lopulta sopimuksen kannalle. EU-tuomioistuimen päätös saattaa myös olla mutkistamassa Britannian EU-erosta käytäviä brexit-neuvotteluja, kun jäsenmaiden parlamenttien täytyy hyväksyä EU :nja Britannian väliset kauppasopimukset. Paljon siis tapahtuu parasta aikaa ja suomalaisena voi vain huokaista hetken helpotuksesta, kun ainakaan TTIP:tä ei ole vielä saatu voimaan sitomaan suomalaista sote-palvelukenttää ikuiseen yksityistämisrumbaan ja kenties hallituspohjan muuttuminen antaa tähänkin sotesoppaan vielä toisenlaisen kokonaisratkaisun. Ainakin se olisi suotavaa suomalaisen veronmaksajan näkökulmasta.
<
Merja Kyllönen, Euroopan parlamentin jäsen, GUE/NGL (vas.)
>> WWW.VEU.FI
|
VAIHTOEHTO EU:LLE NRO 1/2017
STIG LÅNG: EU TUKEE SAUDI-ARABIAA
EU VASTUUSSA UKRAINASTA EU:N VASTUU Ukrainan tragediasta on suuri-ja sen juuret ulottuvat pitkälle. Viime kädessä tässä on myös kyse vanhasta, tutusta ilmiöstä. Nimittäin EU:n epäitsenäisyydestä USA:n globaalin valtapolitiikan suhteen. Itse asiassa Ukrainan nykyisen tragedian juuret ulottuvat jo 1940-luvun lopulle. Silloin lännen salaiset palvelut-CIA etunenässä-aloittivat massiivisen tuen antamisen Stepan Banderan OUN-järjestölle. Että Nurnbergin tuomioistuin oli katsonut banderalaisten syyllistyneen kansanmurhaan tuntui pikemminkin olevan meriitti, kuin rasite.1950-luvun lopulla sissisota kuitenkin asteittain loppui. Mutta kun Ukraina itsenäistyi 1991 niin erilaiset natsimieliset ääriliikkeet alkoivat taas aktivoitua. Niin kauan kun länsi luuli saavansa muutenkin niin Venäjän kuin Ukrainan alusmaikseen, näitä äärijärjestöjä ei tuettu kovinkaan selkeästi. Viimeistään 2003-2004 lännen valtapoliitikoille kuitenkin selvisi, että Venäjän presidentti Vladimir Putin aikoi vaalia maansa itsenäisyyttä. Tällöin länsi asettui syksyllä 2004 vahvasti tukemaan Banderaa avoimesti ihailevan Viktor Jushtsenkon valintaa Ukrainan presidentiksi. Jushtsenkon aikana Ukrainan talous kuitenkin meni täysin takalukkoon, minkä takia Venäjään maltillisesti-muttei mitenkään ylenpalttisen positiivisesti-suhtautuva Viktor Janukovits valittiin Ukrainan presidentiksi syksyllä 2009. Jo kesällä-syksyllä 2008 EU aloitti Venäjän demonisointiin ja eristämiseen tähtäävän politiikkansa. Vaikka elokuun 2008 hyökkääjä (Etelä-Ossetiaan) oli yksiselitteisesti Georgia, niin lännen propagandassa hyökkääjäksi lavastettiin Venäjä. Syksyllä 2008 EU lanseerasi itäisen kumppanuuden ohjelmansa. Siihen kutsuttiin mukaan Ukraina, Moldova, Armenia, Azerbaidzhan, Georgia, ja jopa lännen kaikissa muissa yhteyksissä niin hylkimä Valko-Venäjä. Vain ja ainoastaan Venäjä jätettiin ulkopuolelle, Tämän järjestelyn kylkeen kehitettiin ns. assosiaatiosopimuksia, joiden tarkoituksena oli käytännössä minimoida näiden maiden taloudellinen yhteistyö Venäjän kanssa. Kun moitteettoman demokraattisen mandaatin omaava presidentti Janukovits ei alistunut tähän EU:n sanelupolitiikkaan, niin USA ja EU liittoutuivat nopeasti Ukrainan natsimielisten voimien, kuten Svoboda-puolueen ja Oikea
sektori-järjestön kanssa. Nämä aloittivat väkivaltaiset katumielenosoitukset, joiden avulla he valtasivat yhä suurempia osia Ukrainan pääkaupungista Kiovasta. Venäjän painostamana Janukovits hyväksyi EU:n ja Venäjän välittämän sopimuksen, jonka mukaan Ukrainaan muodostettaisiin kaikkien puolueiden yhteishallitus, ja ennenaikaiset presidentinvaalit pidettäisiin. Tämä ei kutenkaan kelvannut Svobodan ja Oikean sektorin natseille jotka väkivalloin kaappasivat vallan, ja ajoivat presidentti Janukovitsin maanpakoon 21-22.2.2014 välisenä yönä. Tämän jälkeen Ukrainan oikeistotaantumukselliset voimat alkoivat toteuttaa äärimmäisen venäläisvastaista ohjelmaansa. Reaktiona tätä vastaan Venäjä lähetti 27.2.2014.erikoisjoukkojaan Krimille suojellakseen Krimin pääosin venäläistä väestöä uudelta hallinnolta. Toki he myös halusivat suojella laivastotukikohtaansa Sevastopolissa. Lännen tiedotusvälineissä vaiettiin kuoliaaksi, että krimiläisten ylivoimainen enemmistö olisi halunnut liittyä Venäjään jo 1990-luvun alussa. Kun vielä sitten itäisen Ukrainan pääosin venäjänkielinen väestö alkoi vaatia ainakin itsehallintoa voidakseen suojella itseään uutta hallintoa vastaan, niin Ukrainan lännen tukema vallankaapparihallinto julisti heidät Al-Qaidaan rinnastettaviksi terroristeiksi, ja aloitti verisen sisällissodan Donbassin siviilejä vastaan. Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat todenneet, että niin Ukrainan armeija kuin sen kyljessä toimivat natsipataljoonat ovat syyllistyneet systemaattisiin siviilikohteiden pommituksiin ja muihin sotarikoksiin. Minskin sopimuksissa Ukraina lupasi muuttaa perustuslakiaan niin,että Donbassin alueelle taattaisiin laaja itsehallinto. Tämä perustuslaki muutos piti saattaa voimaan ennen vuoden 2015 loppua. Sitä ei olla vieläkään saatettu voimaan. Tämän vuoden huhtikuussa (2017) vallankaapparihallinnon presidentti Poroshenko päinvastoin totesi, että hän ei tule ikinä antamaan itsehallintoa Donbassille. Silti USA:n ja EU:n linja on se että Venäjän vastaisia pakotteita pitää jatkaa-ja mahdollisesti jopa kiristää niin kauan kuin Minskin sopimuksia ei panna täytäntöön. Eli Ukraina on se joka sabotoi Minskin sopimuksien toteutumista mutta Venäjä on se, jota rangaistaan. Ukrainaahan EU sen sijaan äskettäin palkitsi antamalla sille viisumivapauden. Ehkä Ukrainaa myös palkittiin siitä, että he ovat kriminalisoineet kommunistisen puolueen, joka oli maan neljänneksi suurin ennen vallankaappausta.
<
Stig Lång
KUN NORJAN Nobel-komitea antoi vuoden 2012 Nobelin rauhanpalkinnon EU:lle ryhmä entisiä rauhannobelisteja Desmond Tutun johdolla protestoivat päätöstä vastaan. He olivat sitä mieltä, että EU:n arvot eivät olleet sopusoinnussa Alfred Nobelin arvojen kanssa. He mm. huomauttivat EU:n militaristisesta ja valtapoliittisesta suuntautumisesta. EU tapaa itse mielellään esiintyä ihmisoikeuksien puolustajana. Todellisuus on kuitenkin-ihan niin kuin rauhan-nobelistit huomauttivat paljon raadollisempi. Lukemattomia ovat ne julmat diktaattorit, joita EU on tukenut: Suharto, Karimov, Nijazov, Mubarak, BEN-ALI jne. Tämän päivän maailmassa katseet tietenkin kääntyvät EU:n ja sen jäsenmaiden aktiiviseen tukeen Saudi-Arabian islamistiselle terrorihallinnolle. Tämä hallinto mestaa seksuaalivähemmistöihin kuuluvia, kivittää hengiltä uskottomia naisia, kiduttaa ja tappaa systemaattisesti toisinajattelijoita. Mutta valitettavasti Saudi-Arabia harjoittaa myös systemaattista terroria omien rajojensa ulkopuolella. Maaliskuussa 2011 Saudi-Arabia ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat lähettivät joukkojansa Bahrainin kuningasperheen julman diktatuurin pelastamiseksi. Rauhanomaiset demokratiaprotestit kukistettiin verisesti.EU-maiden asevienti kaikkiin mainittuihin maihin jatkui, kuin mitään ei olisi tapahtunut. Ja maaliskuussa 2015 Saudi-Arabia aloitti muutaman muun alueen diktatuurin kanssa sodan Jemenissä pelastaakseen maan korruptoituneen ja epädemokraattisen hallinnon (nykyinen presidentti oli ainut ehdokas, kun hänet valittiin). SaudiArabian ilmapommitukset ovat massiivisesti ja täysin tahallisesti kohdistuneet siviilikohteisiin. Kansainväliset avustusjärjestöt pitävät Jemenin tilannetta maailman pahimpana humanitaarisena katastrofina-eli tilanne Jemenissä on Syyriankin tilannetta hälyttävämpi. Ja kaiken kukkuraksi Jemenin koleraepidemia uhkaa levitä hallitsemattomasti sodan vanavedessä. Mutta EU-maiden asevienti ja veljeily Saudi-Arabian kanssa vain jatkuu. Joulukuussa 2016 paljastui että Saudi-Arabia oli käyttänyt brittiläisiä rypälepommeja siviilejä vastaan. Eikä tätä veljeilyn politiikkaa näytä pysäyttävän myöskään Saudi-Arabian tuki sunnalaisille terroristiryhmille niin Irakissa kuin Syyriassakin.
Stig Lång
5
6|
VAIHTOEHTO EU:LLE NRO 1/2017
SIPILÄ, STUBB JA ORPO + TERHO JA SOINI, TOTTA SAMPO TERHON valinta Perussuomalaisten puheenjohtajaksi oli niin paljon epävarmalla pohjalla, että äärioikeistolaisen valtaklikkimme piti yrittää avustaa, Sipilä ja Stubb tekivät muka ison kysymyksen Terhon EU-kriittisyydestä, mikä kuitenkin on samalla tasolla kuin Esko Aholla tai Matti Vanhasella aikoinaan, tai Timo Soinilla. Soinikaan ei ole koskaan esittänyt Suomen eroa EU:sta, mutta äänestäjiä aikanaan harhautettiin, kuten nytkin oli tarkoitus tehdä. Perussuomalaisten ”EU-vastaisuus” on näkynyt käytännössä siten, että ulkoministeriön, nykyisin Timo Soinin ministeriön, aikaisemmin Vaihtoehto EU:lle myöntämä tuki on pudotettu nollille. EUmyönteinen Eurooppalainen Suomi ry sen sijaan on saanut entisen, aikaisemminkin VEUn tukeen nähden 4-5 kertaisen, valtionavustuksensa.
YDINASEKIELTOSOPIMUS ON HYVÄKSYTTY YK:SSA YK:ssa on 7.7. hyväksytty maailman ensimmäinen ydinasekieltosopimus. Ydinaseet ovat yksi joukkotuhoase, jota ei oltu vielä kielletty kansainvälisellä sopimuksella. NEUVOTTELUJA ON KÄYTY vuosikymmeniä välillä aktiivisemmin ja välillä hyvin pysähtyneessä tilassa. Nyt kuitenkin nämä viimeisimmät neuvottelut ovat olleet avoimia, niin kansalaisjärjestöjen edustajat kuin akatemiaa edustavat asiantuntijat ovat päässeet mukaan. Samalla prosessi on aktivoinut kansalaisyhteiskuntaa ja ydinaseiden vastainen liike onkin jälleen voimissaan. Ydinasekieltosopimuksesta käytyyn äänestykseen osallistui 124 maata: 122 puolesta, yksi vastaan (Hollanti, ydinasevaltio) ja yksi äänesti tyhjää (Singapore). Itse neuvotteluihin osallistui 129 maata. Suomi ei osallistunut sopimusneuvotteluihin. Suomi ei ollut paikalla edes tarkkailemassa neuvotteluja. Suomalaiset rauhanjärjestöt ovat olleet tästä tyrmistyneitä, ja käydessämme Ulkoasiainministeriössä keskustelemassa asiasta saimme seuraavan selityksen, jota suurlähettiläs Patokallio toisti vieraskynäkirjoituksessaan Helsingin Sanomissa 22.3., että Suomi katsoo ydinsulkusopimuksen olevan tärkein ydinaseriisunnan instrumentti, ja että kieltosopimus vaarantaisi ydinsulkusopimusta. Lisäksi ydinasevaltioiden harjoittama ”pienten askelten politiikka” on Ulkoministeriön mielestä ainoa oikea tie ydinase-
>> WWW.VEU.FI
Media oli valinnut Perussuomalaisten puheenjohtajaksi ”pääehdokkaat”, joista rahvas sai valita. ”Pääehdokkaat” olivat kumpikin valtaklikkiemme hyväksyttäviä siinä mielessä, että he ovat Natomielisiä. Henkilökohtaisesti Timo Soinille tärkeintä kuitenkin oli jatkaminen ministerinä. Sipilän ja Orpon tuella ja näiden näyttelijänlahjoilla asia hoidettiin. Puheenjohtajaehdokkaiden joukossa olisi ollut myös kielteisesti NATO-jäsenyyteen ja isäntämaasopimukseen suhtautuvia, mutta heistä vaiettiin. Samoin ehdokaskiertueilla vaiettiin mahdollisimman täydellisesti koko NATO-ongelmasta, vaikka se on nykyisin maamme tulevaisuuden kannalta kaikkein tärkein asia. Siis se, että haluammeko olla nykyistä hieman suuremmassa kriisissä ensi iskun eli ohjusiskun kohteena ja sen jälkeen taistelutannerta, vai haluammeko olla erossa suurvaltojen kiistoista.
<
Mauri Nygård, VEU:n hallituksen jäsen, Kokkola
riisuntaan. Rauhanjärjestöjen mielestä Suomella olisi ollut neuvotteluissa hyvä tilaisuus vaikuttaa sopimuksen sisältöön ja osoittaa aktiivista rauhantahtoaan. Ruotsin kanta ydinaseriisuntaan eroaa selvästi Suomen kannasta. Ainoana pohjoismaana Ruotsi osallistui neuvotteluihin ja puolsi ydinkieltosopimusneuvotteluja voimakkaan moraalisin sanankääntein. Kun Suomi jättäytyi pois neuvotteluista ei sillä ollut mahdollisuutta vaikuttaa kieltosopimuksen sisältöön. Yhteistä neuvotteluihin osallistuneille valtioilla on se, että yhdelläkään neuvotteluihin osallistuvista maista ei ole omaa ydinasetta. Maailman tuhoisimpana joukkotuhoaseena ydinaseet uhkaavat kuitenkin myös ydinaseettomissa valtioissa asuvia ihmisiä. Ydinaseettomien maiden tavoitteena on sopimuksen avulla muuttaa normia ja stigmatisoida ydinaseiden hallussapito. Kieltosopimuksen allekirjoittavat valtiot sitoutuvat ydinaseiden hallussapidon kieltämisen lisäksi muun muassa olemaan sallimatta ydinaseiden sijoittamisen niiden maaperälle. Nyt hyväksytty ydinasekieltosopimus avautuu allekirjoituksille tämän vuoden syyskuussa. Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen valtioiden on myös ratifioitava se. Sopimus astuu voimaan määräajan kuluttua siitä, kun 50 valtiota on ratifioinut sen. Suomessa olisi syytä käydä laajempaa julkista keskustelua siitä, jättäytyisikö Suomi myös mahdollisesti itse kieltosopimuksen ulkopuolelle ja millä perustein.
<
Lea Launokari, VEU:n hallituksen varajäsen ja Naiset Rauhan Puolesta liikkeen aktiivi 19.7.2017
ENTÄ NYT
VARAPUHEENJOHTAJA J Juho Eerola on 42-vuotias toisen kauden kansanedustaja Kotkasta ja Perussuomalaiset puolueen varapuheenjohtaja. Eerolalla on myös taustaa menestyneenä kuntapoliitikkona. Eduskunnassa hän on mm. hallintovaliokunnan puheenjohtaja.
T
ÄSSÄ KUIVAT PERUSTIEDOT, mutta annetaan miehen itsensä kertoa, mitä mielenkiintoista hänen yksityiselämästään tai poliittisista tapahtumista muuten löytyy. JUHO E: Mainitaan poliittiselta puolelta vielä se, että olen myös Pohjoismaiden Neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, ja koko neuvoston varapresidentti vielä tämän vuoden loppuun. Lisäksi johdan samassa organisaatiossa Perussuomalaisten ja Tanskan kansanpuolueen muodostamaa puolueryhmää, joka saattaa tämän kesän aikana jopa saada uusia jäseniä meistä länteen päin katsotuista pohjoismaista. Yksityiselämän suhteen en halua hirveän paljon kommentoida, mutta olen kahden tytön isä, ja syksyllä kolmen. Rakas harrastus minulle on toimiminen Suuri Tuntematon nimisen rockyhtyeen laulajana ja sanoittajana. MN: Millainen järjestö on Suomen Sisu, jonka jäsen olet aikaisemmin ollut? JUHO E: Yritin erota Suomen Sisusta kesällä 2012 kun siitä tuli este ja painolasti politiikassa. Myöhemmin kävi ilmi, että ne eivät suostuneet eronpyyntööni, vaan pitivät minut jäsenistössään. Sen jälkeen en ole koettanut päästä Sisusta irti. Suomen Sisu ei mielestäni ole mikään äärijärjestö. Mielikuvani sisulaisista on, että he ovat kansallismielisiä nörttejä, jotka lähinnä lueskelevat yhteiskuntafilosofiaa ja pelaavat historia-aiheisia roolipelejä. Se on paljon arkisempi porukka, kuin mitä on annettu ymmärtää. Suomen Sisulla on kova ja mystifioitunut maine, mutta oikeasti ne on vain sellaisia patrioottihippejä liki kaikki. MN: Wikipedia tietää kertoa, että olet ollut aikaisemmin Jussi Halla-ahon suosikkilistalla. Oletko siis sydämeniskun päässä puolueen puheenjohtajasta, kuten Timo Soini halusi varapuheenjohtajansa olevan? JUHO E: Tunnen Jussin verraten hyvin jo pitkän ajan takaa. Meillä on hyvin samankaltainen poliittinen linja sekä aatteellisesti, että toimintatapojen puolesta. En kuitenkaan lähtisi hakemaan mitään vertailuja Timo Soinin sydä-
>> WWW.VEU.FI
VAIHTOEHTO EU:LLE NRO 1/2017
|
7
T PERUSSUOMALAISET?
JUHO EEROLA VEU:N HAASTATTELUSSA mentykytyksistä. Olin muuten myös jo Soinin aikanakin neljä vuotta (2011-2015) puolueen varapuheenjohtajistossa. Tätäkin taustaa vasten puheet jostain vanhan vallan syrjäyttämisestä ja poliittisen kodin polttamisesta tuntuvat osaltani aika loukkaavilta. Kesällä 2015 Soini kehui minua, ja toivoi ettei Sebastian Tynkkynen syrjäyttäisi minua. Nyt sitten muka olenkin joku vallankumouksellinen. MN: Niin, Perussuomalaisilla on myös kaksi muuta varapuheenjohtajaa, Laura Huhtasaari ja Pentti Hakkarainen, Onko teidän kesken sovittu työnjaosta? JUHO E: Meillä on jokaisella omat vahvuusalueemme, ja totta kai heikkoutemmekin. Pystymme näin ollen siis helposti sopimaan, kuka hoitaa mitäkin puolta. MN: Puolueen puheenjohtaja Halla-aho viettää paljon aikaa Brysselissä. Uskotko, että järjestely tulee kestämään tämän meppikauden loppuun saakka? JUHO E: Noh... Politiikassa käänteet tapahtuvat nopeasti, mutta en usko, että Jussi tulisi pois Brysselistä ennen kevättä 2019. Toisaalta Jussi on Suomessa joka viikko ainakin kolme päivää. Laskelmieni mukaan se on suunnilleen yhtä paljon kuin ulkoministeri Soinikin. MN: Entä jos Suomeen tulee ennenaikaiset vaalit? Muuttaako vaalityö kuvioita, ja miten todennäköisenä ennenaikaisia vaaleja pidät? JUHO E: En toivo ennenaikaisia vaaleja, mutta pidän niitä hyvinkin mahdollisina. Sotesoppa saattaa aiheuttaa välirikkoja hallituksessa. MN: Miten käy sote- ja maakuntauudistuksille? Haluatko uudistuksen ja jos, niin minkälaisen? JUHO E: Tätä on erittäin paha ennakoida. Suhtaudun suopeasti maakuntauudistukselle, sillä se poistaa kunnilta painetta liittyä keskenään Kouvostoliiton tai Salon kaltaisiksi jättikunniksi. Pakkoyhtiöittämiseen suhtaudun sen sijaan negatiivisesti. Samoin maakunnille tulisi antaa verotusoikeus. MN: Tiesitkö ennen tätä haastattelua, että on olemassa sellainenkin puoluepoliittisesti sitoutumaton järjestö kuin Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus, VEU, joka vastustaa Suomen EUjäsenyyttä? JUHO E: Tiesin hyvinkin. MN: Media markkinoi Perussuomalaisia EUvastaisena puolueena. Olen ollut valtakunnallisella tasolla VEIJ:n aktiivi vuodesta 1991, mutta en muista järjestön valtakunnallisista kokouksista ketään perussuomalaista, vaikka muiden
TEKSTI MAURI NYGÅRD, VEU:N HALLITUKSEN JÄSEN, KOKKOLA
eduskuntapuolueidenkin väkeä on mukana ollut. Mistä tämä mahtanee johtua? JUHO E: En tiedä. Veikkaan että puolueen ja järjestönne johdon välillä on ollut jotain skismaa. Itseäni ei ujostuttaisi tulla tilaisuuksiinne. NÄIN KÄVI VEIJ:N VALTIONTUELLE, KUN SOINISTA TULI RAHAN JAKAJA
MN: VEU:lla on ollut valtion budjetissa ulkomi-
nisteriön pääluokassa pieni korvamerkitty tukiraha EU-tiedotukseen, EU:lle myönteistä tiedotusta tekevällä Eurooppalainen Suomi ry:lle vastaava raha on ollut 4-5 -kertainen. Mistähän tällainen ero on johtunut? JUHO E: Todennäköisesti vain ja ainoastaan siitä, että te olette ”väärää mieltä”. Samanlainen, epäoikeudenmukainen tilanne on ollut myös Perussuomalaisten nuorisojärjestölläkin. MN: Kun Perussuomalaiset ”pääsivät vaikuttamaan asioihin” eli tulivat hallitusvastuuseen ja Timo Soini ulkoministeriksi, niin ensin kyseiseltä määrärahalta poistettiin VEU:n osalta korvamerkintä ja vuodelle 2016 rahaa saatiin vain noin neljännes aikaisemmasta. Tälle vuodelle rahaa ei saatu yhtään. Eurooppalainen Suomi ry sen sijaan sai edelleen budjetissa suoraan osoitetusti noin 270 000 euroa. Tätäkö tarkoittaa Perussuomalaisten EU-kriittisyys? JUHO E: Pitää muistaa, että hallituksessa oli, ja erityisesti nyt on, myös muita puolueita kuin Perussuomalaiset. Yksi ei pärjää kahdelle ja nyt etenkin, kun aidot Perussuomalaiset jäi hallituksesta pois, ei siellä ole yhtään EU-kriittistä jengiä mukana. Omasta puolestani sekä EU-myönteisten, että -kriittistenkin järjestöjen rahoitus tulisi olla samalla tasolla. MN: Valtiolla on lisäbudjetteja vielä tänäkin vuonna. Arveletko voivasi vaikuttaa siihen, että VEU:n tilannetta korjattaisiin tämän vuoden lisätalousarviossa ja myös ensi vuoden varsinaisessa talousarviossa? Juho E: No ainakin voin kokeilla, mutta en usko poliittisen painoarvoni ainakaan vielä riittävän. MN: Onko varapuheenjohtaja Eerolalla tiedossa jokin puolueen virallinen päätös tai puolueen aikaisemman puheenjohtajan yksiselitteinen vaatimus Suomen eroamiseksi, vaikka yksin, EU:sta? JUHO E: Eroamisesta ei ole päätöstä, mutta esimerkiksi EU-vaaliohjelmassamme vuonna 2014 vaadimme asiasta uutta kansanäänestystä.
KELPAISIKO TÄMÄ MIES VEU:N JÄSENEKSI?
MN: Mitä Juho Eerola on tehnyt Suomen eroa-
miseksi EU-jäsenyydestä? Oletko esimerkiksi osallistunut eroa vaativiin mielenosoituksiin tai kirjoittanut eroa vaativia kirjoituksia? JUHO E: En osallistu yhtään mihinkään mielenosoituksiin. Sen sijaan olen puhunut ja kirjoittanut erityisesti eurosta eroamisesta, vaikka kuinka monesti. Niitä kirjoituksia löytyy esimerkiksi blogistani jo vuosien takaa. Suomen erottamista unionista en ole ajanut, mutta EU:n eteläisten valtioiden erottamista kyllä. Olen usein puhunut ja kirjoittanut eräänlaisesta uudesta, pohjoisesta unionista, joka muodostettaisiin pääasiassa Itämeren maiden ympärille. MN: Onko Perussuomalaiset ollut vain ukkosenjohdatin, jonka avulla ja median tuella tyytymättömyys Unioniin on johdettu harmia tuottamattomalla tavalla maahan? JUHO E: Varmaan osaksi sitäkin, mutta ei pelkästään. Ei perussuomalaiset vastusta Eurooppaa, eikä Euroopan unioniakaan sinänsä, kunhan sitä ei kehitetä liittovaltion suuntaan, kuten nyt tehdään. NATO JA SOTILAALLENEN YHTEISTYÖ
MN: Puolueesi puheenjohtajat ovat suhtautuneet
myötämielisesti Natoon. Miten itse suhtaudut a) Naton täysjäsenyyteen, b) Naton kanssa solmittuun isäntämaasopimukseen, c) sotatoimiin Naton ystävänä ja EU:n jäsenenä esimerkiksi Afganistanissa ja Afrikassa, d) sotilaalliseen yhteistyöhön EU:n puitteissa, e) sotilaalliseen yteistyöhön Ruotsin kanssa? JUHO E: Naton täysjäsenyys ei nyt ole mahdollinen. Hakemuksen käsittely ottaisi ehkä parikin vuotta, ja yksikin Natomaa voisi sen torpata. Sellaisessa tilanteessa asemamme olisi äärimmäisen huono. Isäntämaasopimusta en vastusta, mutta sotatoimia Naton ja EUn kanssa jossain ulkomailla kyllä. EUn ja erityisesti Ruotsin kanssa tehtävä sotilaallinen yhteistyö sopii minulle oikein hyvin. MN: Oletko tutustunut ja lukenut kirjan ”Näin Suomea viedään”? JUHO E: Tiedän kirjan olemassaolosta, mutta en ole sitä vielä lukenut. VEU kiittää haastattelusta ja toivottaa VEU:n säännöt hyväksyvät perussuomalaiset tervetulleiksi VEU:n jäseniksi. Jäsenmaksu on vain 20 euroa.
<
>> WWW.VEU.FI
VAIHTOEHTO EU:LLE NRO 2/2016
|8
U S T U K
S U KO
IAHV K N I leik PIRT LÄN n akuutinukselle Y K N MATI enjohtaja uosikoko 0 3 . v 7 e LO 1 asta puh kaisesti K 7 1 u k.8.20 ajankohdntöjen m si vii e k 0 a 3 k an sää jall ista ÄÄN sestaeenjohta i IDET normaal sitellään P m u S ist uh yt kä OU osall ostitse p IKOKon siir tyn ja siellä a S a t O t . oi öp s VU ille 6663 änä e ilmi tai sähk 2 e .Y.:N osikokouille jäsen t asiat. l 9 R u t 0 S t U a n k 50 Vu aa, ink 00 1 o Soini o KESKESPOO. avoin kai kuuluv ivalt 550 Hels S 0 n 8 ä U ä T 3 m FI3 00 210 i Ti EDO s on essa Bank minister ouks nkatu 15 e.fi. LE TIUJA 4 02 e. Kokou e k L : k o s en k U Dan yt ulko ttää e Mäkelä juridiqu TO E ÄIVÄNK elokuull pyrkikin n y H o n ä E a i n k l a y O T at IP si @ nt oll uti en int VAIH A KESK ion vuok aikovn toimist suonpera n suuoin Suom maks isenä esi . i a n n e k o S s t t i . ä OS operaa , jo sta iun am kse iitt :n j arjo ankk loista. S enteni yhdisty VEU in EU-kr an avustu p s , ä a n kaus j o e ve m lis st lm eur den stuul rinäisistä a 10 sillä aiemksemme i n nii kirjallise t a a l v a i s s k i i e . te ty mu sta ara ää, ja yh nmaiden äämässä. ähäv ellisemp nyt yhdis töjen en kokou n v n o , i ä e t a s ä l s S a enn li jä hd va ttä uro 20 e ntistä tä uonna jä liittoksymistä stä ollaan ko n n o ä e u m v vä m isi ks on ä enea EU:n hy uttajakri enmataminen t s s ä i j t n in j ne nmu uinen uorit iedää kkiunion ta maaha Vuot aksun s v a i m an as ion n Un vastuita p aikeutuv Jäsen a p o n av uro lla E malaiste vastuit o d h o an jo n su Saks attamaa ITUS kasv L L A -H
O K I S O
VU
! A O L U ET
V R E T
WWW.VEU.FI Vaihtoehto EU:lle tiedotuskeskus Ry - VEU, Valopoiju 4 B 36, 02320 Espoo - PUHELIN 040-731 23 83 SÄHKÖPOSTI arjo.suonpera@juridique.fi