VAIHTOEHTO EU:LLE
? UT K S A SA IN LA K MA RIIS – A K K AL” UA? KU RONA E D S KO EN ERPE E ”GR VIH N : Ä EU KKÄ L PE 1/2021
VEU välittää kriittistä tietoa EU-politiikan vaikutuksista ja tarjoaa kansalaisille hyvän toimintafoorumin.
MIKÄ VEU? Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry välittää kriittistä tietoa EU-politiikan vaikutuksista ja Suomen EU-jäsenyydestä ja tarjoaa kansalaisille hyvän toimintafoorumin. Koska EU-ratkaisut ovat poliittisia, viimeisen sanan on oltava meillä itsellämme. Haluamme päätösvallan säilyvän kansalaisilla. Tavoitteemme on EU:n liittovaltiokehityksen pysäyttäminen ja päätäntävaltamme lisääminen, maamme EU-maksurasituksen vähentäminen, maallemme oma rinnakkaisvaluutta ja Suomen ero EU:sta.
HALUATKO MUKAAN AKTIIVISEEN TOIMINTAAN? VEU järjestää EU-kriittisiä tilaisuuksia eri paikkakunnilla. Tietoa toiminnastamme löytyy verkkosivuiltamme veu.fi sekä Facebookista (facebook.com/vaihtoehtoeulle). Lisäksi Facebookissa on oma Vaihtoehto EU:lle -ryhmä. Toimisto Valopoiju 4 B 36, 02320 Espoo Puhelin 040 731 2383 Sähköposti arjo.suonpera@juridique.fi
LIITY JÄSENEKSI! VEU:n jäseneksi voi liittyä maksamalla jäsenmaksun yhdistyksen pankkitilille, joka tällä sivulla mainittu. Jäsenmaksut ovat yhdistykselle tärkeä tulonlähde. Ilmoita maksaessasi myös yhteystietosi, jotta mahdollisesti tarpeen mukaan lähettämämme materiaali tai muu posti tulee oikeaan osoitteeseen. Voit kertoa osoite- ja yhteystietosi myös sähköpostitse arjo.suonpera@ juridique.fi.
VEU piti pöytää Suomen sosiaalifoorumissa Helsingissä keväällä 2019.
Hallitus PUHEENJOHTAJA Miguel López Jyväskylä miguel.lopez.finland@gmail.com 040 775 3596
VARAPUHEENJOHTAJA Heikki Kurttila Espoo h.kurttila@pp1.inet.fi
JÄSENET Pekka Kallioniemi Espoo pekka@piikallio.fi Lea Launokari Kirkkonummi lea.launokari@nettilinja.fi Pekka Lundgren Pori rivelundgren@gmail.com Mauri Nygård Kokkola mnyg@pp.kpnet.fi Arjo Suonperä Espoo arjo.suonpera@juridique.fi Arto Viitaniemi Järvenpää viitaniemi.arto@gmail.com
VARAJÄSENET Matti Aalto Oulu mail.aalto@gmail.com Veli-Pekka Kultanen Oulu vkultanen@gmail.com Arja Lundgren Naantali arja.rytko@hotmail.com Stig Lång Vaasa stiglang84@hotmail.com Vuoden jäsenmaksut Henkilöjäsen Työtön/opiskelija Perhejäsenmaksu Pankkiyhteys FI33 8000 1500 9266 63 (Danske Bank)
20 € 10 € 40 €
Päätoimittaja Marko Korvela Julkaisija VEU Taitto Marko Korvela ISSN 1235-7189 Vaihtoehto EU:lle tiedotuskeskus ry Postiosoite Valopoiju 4 B 36, 02320 Espoo Puhelin 040 731 2383 Sähköposti arjo.suonpera@juridique.fi veu.fi
1/2021
K
3
MIHIN ITALIA KÄYTTÄÄ EU:N ELVYTYSRAHAA?
uluvan vuoden syksyllä EU hyväksyi elvytys- ja palautumistukivälineen, jonka toimeenpanoa valvoo komissio ja hyväksymisestä päättää neuvosto. Avustuksia maksetaan 390 miljardia euroa ja lainoja on 360 miljardin euron edestä. Jäsenmaiden hallitukset laativat suunnitelmat avustusten käyttökohteille elpymisvälineen voimassaoloajalle 2021–2023. Vähintään 30 prosenttia koko rahoituksesta on käytettävä ilmastonmuutoksen torjumiseen. Esitettyihin suunnitelmiin on saatava muiden jäsenmaiden hyväksyntä. Suunnitelmien pitää olla linjassa EU:n maakohtaisten taloussuositusten kanssa ja niiden on tuettava EU:n yleisiä strategioita: vihreää kasvua, digitalisointia, investointeja ja työllisyyttä. Avustukset sidotaan jäsenmaissa ennen koronakriisiä vallinneeseen työttömyystilanteeseen ja siihen, kuinka paljon koronakriisi on heikentänyt niiden talouksia. Koronasta pahiten kärsinyt Italia saa noin 81 miljardia euroa suorana tukena ja 127 miljardia euroa lainoina. Suomi saa 3.2 miljardia euroa suorana tukena. Italialainen toimittaja ja maantieteilijä Manlio Dinucci kirjoitti lokakuussa No to war – No to Nato -nettisivuilla miten Italia käyttää elvytysrahastosta saavaansa tukea ja lainaa. Hän toteaa, ”että elvytysrahastosta tarkoitetut tuet ja lainat on suunnattava koronaviruskriisin aiheuttamiin sosioekonomisten seurauksien korjaamiseen. ” Mutta mitä Italia tekee? Dinuccin mukaan Italian puolustus- ja elinkeinoministeriöt ovat esittäneet luettelon sotilashankkeista, joiden määrä on noin 30 miljardia euroa. Puolustusministeriön hankkeista käytettäisiin 5 miljardia euroa palautusrahastosta sotilaallisiin sovelluksiin kybernetiikan, viestinnän, avaruuden
ja tekoälyn aloilla. 5G: n sotilaalliseen käyttöön liittyvät hankkeet ovat merkittäviä, erityisesti avaruudessa, jossa on 36 satelliitin ryhmittymä. Edelleen Dinuccin mukaan muut investoinnit koskevat uuden sukupolven sotilaallisten helikoptereiden tuotantoa, jotka pystyvät nousemaan ja laskeutumaan pystysuoraan sekä lentämään suurella nopeudella. Suuria investointeja odotetaan myös avaruus- ja satelliittiteknologian alalla. Useat näistä tekniikoista, mukaan lukien 5G-viestintäjärjestelmät, on tarkoitettu sotilaalliseen ja siviilikäyttöön. Koska osa näiden kahden ministeriön esittämistä sotilashankkeista on päällekkäisiä, elinkeinoministeriö on laatinut uuden luettelon, jonka avulla sen menot voidaan vähentää 12,5 miljardiin euroon. Tosiasia on kuitenkin, että elvytysrahastosta on tarkoitus käyttää 17,5-30 miljardia euroa sotilastarkoituksiin, mikä on maksettava takaisin korkoineen. Nämä kulut lisätään puolustus-
ministeriön talousarvioon, mikä nostaa Italian sotilasmenot yli 26 miljardiin euroon vuodessa. Leonardo Ltd eturivissä painostaa sotateollisuutta kasvattamaan armeijan osuutta elvytysrahastosta. Italian Talouskehitysministeriö omistaa yrityksestä 30 prosenttia. Leonardo-ryhmä on integroitu Yhdysvaltojen jättimäiseen sotilaalliseen teollisuuskompleksiin, jota johtaa Lockheed Martin, F-35:n hävittäjä, sama hävittäjämalli, joita Suomi todennäköisesti tulee hankkimaan ja jonka tuotantoon Leonardo itse osallistuu Camerin tehtaalla. Leonardo määrittelee itsensä ”ilmailuteollisuuden, puolustuksen ja turvallisuuden globaaliksi toimijaksi”, jonka tehtävänä on ”suojella kansalaisia”. Hyväksytäänkö Italian suunnitelmat sillä verukkeella, että rahoilla edistetään kybernetiikkaa, jolla suojellaan kansaa? Lea Launokari VEU:n hallituksen jäsen i
4
1/2021
KUKA MAKSAA KORONAKRI
K
oronakriisi on näkynyt maailmantaloudessa melkoisena syöksykierteenä. Kelan eläkkeellä oleva tutkija ja taloustuntija Pertti Honkanen arvioi, että maailmanlaajuisesta talouskriisistä on tulossa pahin toisen maailmansodan jälkeen. Tilanne jatkuu epävarmana, koska pandemian toinen aalto riepottelee jo valtioita eri puolilla maailmaa ja erilaiset torjuntatoimenpiteet ovat kasvava rasite kansantalouksille. Honkasen mukaan monissa maissa yritysten ja kuluttajien käyttäytymistä leimaa epävarmuus riippumatta siitä, miten pitkälle ihmisten liikkumiseen ja liiketoimintaan kohdistetaan erilaisia koronarajoitteita.
KRIISISTÄ KRIISIIN Pandemian aiheuttama talouden kriisi ei suinkaan ole ainutlaatuinen. Kapitalistinen talousjärjestelmä on koko olemassa olonsa ajan ollut hyvin epävakaa. Taantumat ja lamat ovat seu-
ranneet talouden nousukausia vuoronperään melko säännöllisin väliajoin aiheuttaen konkursseja, työttömyyttä, kurjuutta ja jopa sotia. Tuoreessa muistissa on Suomessa 1990-luvun alussa koettu lama, jonka aikana bruttokansantuote laski 13 % ja työttömyys nousi 3,5 %:sta 18,9 %:iin. Reilu kymmenen vuotta sitten maailmantalous koki ennennäkemättömän laajan finanssikriisin, joka alkoi Yhdysvaltain velkamarkkinoilta ja levisi muun muassa euroalueelle aiheuttaen vakavia vaikeuksia esimerkiksi Kreikan ja Italian kansantalouksille.
KAPITALISMI ON KRIISIYTYVÄ JÄRJESTELMÄ Valtavirran taloustieteellä on ollut suuria vaikeuksia talouden kriisien ymmärtämisessä, niiden ennakoinnissa ja erityisesti ratkaisujen löytämisessä. Pertti Honkasen mukaan se johtuu ennen muuta siitä, että vallalla olevat
talouskäsitykset lähtevät oletuksesta, jonka mukaan markkinat ja sen myötä koko talousjärjestelmä hakeutuvat automaattisesti tasapainoon. Jos kriisejä on, ne johtuvat valtavirtataloustieteen mukaan talouden ulkopuolisista häiriöistä. Toisaalta ajatellaan, että kriisit ovat pelkästään myönteinen asia, koska niiden myötä markkinoilta poistuu epäterveitä yrityksiä. Saksalainen taloustieteen klassikko Karl Marx (1818-1883) edustaa valtavirran taloustieteestä poikkeavaa näkemystä. Marxin mukaan vallitsevat käsitykset taloudesta eivät kykene riittävästi ymmärtämään eivätkä selittämään kriisejä, joihin kapitalismi kuitenkin kaikesta huolimatta tuntuu aika-ajoin ajautuvan. Marxin mukaan kapitalistinen talousjärjestelmä on altis ongelmille omien sisäsyntyisten toimintaperiaatteittensa vuoksi. Kriisit ovat ikään kuin systeemin sisään leivottuja. Markkinoilla vallitsee anarkia, joka tasaisin väliajoin purkautuu ja aiheuttaa laajempaa yhteiskunnallista kuohuntaa. Esimerkiksi työttömyys
1/2021
5
IISIN LASKUT? on Marxin mielestä kapitalismille ominainen systeeminen ilmiö, josta ei koskaan lopullisesti päästä eroon kapitalismin puitteissa.
TEKOHENGITYSTÄ MARKKINOIDEN PYSTYSSÄ PITÄMISEKSI Koronakriisi toi esille myös sen tosiasian, että vaikeuksien tullen kapitalistikin joutuu anelemaan valtioiden ja keskuspankkien tukea. Honkanen toteaa, että erilaiset elvytys- ja tukitoimet ovat olleet mittavia ja niitä kuvaavat luvut ovat suorastaan tähtitieteellisiä. Elvytykseen on ryhdytty paljolti pakon sanelemana. Koronan aiheuttamien taloudellisten tuhojen paikkaamiseen on nopeassa tahdissa löytynyt satoja ja satoja miljardeja, pääosin erilaisia luottoja, joilla on pyritty paikkaamaan pahimpia vaurioita. Joka tapauksessa talouspoliittinen ympäristö ja myös talous- ja rahapolitiikan pelisäännöt näyttävät Honkasen mukaan muuttuneen pysyvämminkin sekä reilun kymmenen vuoden takaisen finanssikriisin että tuoreemman koronakriisin yhteisvaikutuksesta. Se näkyy muun muassa keskuspankkien taseiden kasvussa ja siinä, että monissa maissa kasvava osuus julkisesta velasta on nyt keskuspankkien saatavia. Tätä kuvaa hyvin Euroopan keskuspankin taseen kehitys. Tase on viidessä vuodessa kasvanut vajaalla kolmella tuhannella miljardilla, mikä kertoo velkarahan pumppaamisesta markkinoille. Voidaan sanoa, että Euroopan keskuspankki ja sen myötä koko euroalue antaa kapitalismille tekohengitystä valtavilla summilla.
<<<< Euroopan keskuspankin tase on viidessä vuodessa kasvanut vajaalla kolmella tuhannella miljardilla, mikä kertoo velkarahan pumppaamisesta markkinoille.
MILLOIN LEIKATAAN? Tällä hetkellä talouden pyörät pyörivät siis pitkälti velkarahalla, eikä Suomen hallitus vielä syksyn budjettiriihessä esittänyt mittavia leikkauksia tai veronkorotuksia. Varsinkin oikeisto-oppositio on arvostellut velkaantumista, vaikka Suomen kohdalla ei puhuta edes Euroopan keskitason summista. Meillä ja Euroopan unionissa ennakoidaan kuitenkin jo uutta säästö- ja leikkauskuurien aikaa. Taas kerran suomalaisia on alettu valmistelemaan edessä oleviin ”kipeisiin päätöksiin”. Kuka lopulta maksaa koronakriisin laskut?
Kapitalismin kriisit tuskin tulevat maagisesti katoamaan jatkossakaan. Edessä on suunnattomia haasteita jo pelkästään ilmastonmuutoksen vuoksi. Kuinka pitkälle keskuspankit voivat kerta toisen jälkeen velalla elvyttää horjuvaa kapitalismia? Olisiko jo aika rakentaa toisenlaista talousjärjestelmää, jossa ihmisten hyvinvointi asetettaisiin voittojen edelle? Artikkeli perustuu Pertti Honkasen esitelmälle Marx-opistossa elokuussa sekä Honkasen teokseen Ortodoksian tuolla puolen (DSL, 1996).
K-LAMA KASVATTAA ERIARVOISUUTTA
V
aikka Suomen koronatilanne on suhteellisen hyvä verrattuna muuhun Eurooppaan, muualla viruksen toinen aalto on realisoitunut uusiksi lockdowneiksi. Voimakkaita toimia on muun muassa Italiassa, Espanjassa ja Ranskassa. Rajoituksia on esimerkiksi ravintoloiden aukioloajoissa ja ulkona liikkumisessa, mutta toisin kuin keväällä, koulut, kaupat ja parturit halutaan pitää auki. – Pyrkimyksenä ei ole taudin tukahduttaminen vaan terveydenhuoltojärjestelmien kantokyvyn varmistaminen. Koronan ongelma on sen vaikea hoidettavuus, joten on tärkeää varmistaa, että kaikkia sairastavia voidaan hoitaa. Koronaan liittyvät kuolemat ovat Euroopassa pienessä nousussa, mutta eivät vielä lähelläkään kevään määriä. Tehohoitopaikat alkavat kuitenkin jo täyttyä, toteaa poliittisen talouden väitöskirjatutkija Antti Ronkainen. Koronakriisiä seuraa Ronkaisen mukaan korona- eli K-lama. – K-lama asettaa eri tuotannonalat eriarvoiseen asemaan. Euroopan mini lockdowneista kantavat vastuun ravitsemusliikkeet, yökerhot, tapahtumanjärjestäjät,
muusikot, urheilijat ja niin edelleen. Vaikka rajoja ei olla laitettu kiinni, vaikuttavat maan sisäiset matkustusrajoitukset ja ulkonaliikkumiskiellot myös turismiin. K-lama tarkoittaa Ronkaisen mielestä myös eriarvoisuuden jyrkkää kärjistymistä. Maailmanpankin arvion mukaan koronapandemia ajaa tänä vuonna 88-115 miljoonaa ihmistä äärimmäiseen köyhyyteen. Eriarvoisuuden odotetaan kasvavan myös 2021. Vastaavasti huhti- ja heinäkuun välillä miljardöörien varallisuus kasvoi yli 30 prosenttia. Tästä voidaan Ronkaisen mukaan päätellä, että vaikka uusliberalismi olisi kuollut, ei se tarkoita eriarvoistumista edistävien rakenteiden poistumista. Ronkainen muistuttaa, että koronakriisi jatkuu vielä ensi vuonna. – Koronakriisin pitkittyessä ja taloudellisen epävarmuuden lisääntyessä on odotettavissa, että rajoitusten vastainen mieliala alkaa leviää ja ottaa erilaisia muotoja mellakoista salaliittoteorioihin. Poliittista hulinavalmiutta lisää entisestään se, että ensi vuonna on esimerkiksi Saksan ja Hollannin vaalit. Antti Ronkaisen blogi: suomenkuvalehti.fi/vallan-mahotonta
6
1/2021
EU:N ”GREEN DEAL” – SUUREN MITTALUOKAN VIHERPESUA
E
uroopan unioni pelasti vuosien 2009-2013 talouskriisin aikana Saksan ja Ranskan suuria pankkeja pumppaamalla niille reilut 1600 miljardia euroa tukea. Samalla EU-kansalaiset pakotettiin talouskurija leikkauspolitiikan alle. Kun vuonna 2015 huomattiin lisätuen tarve, Euroopan keskuspankki painoi neljän vuoden aikana 2600 miljardia euroa lisää rahaa. Nyt EU:lla on edessään ennennäkemättömän mittaluokan kriisi: ilmastonmuutos. Jotain olisi tehtävä. Niinpä vuoden alussa EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen paljasti, mikä on EU:n niin sanottu ”Green Deal” eli ratkaisuehdotus ilmastokriisiin: kymmenvuotissuunnitelma, jossa EU panostaa yhteensä 1000 miljardin euron verran (eli noin 100 miljardia vuodessa) niin, että unionin kasvihuonekaasupäästöt vähenevät ainakin 50 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon. Ilmastonmuutoksen torjuntaan käytettävä summa on huomattavasti pienempi kuin pankkisektorin tueksi raavitu paketti, huomauttavat Yannis Varoufakis ja David Adler. Molemmat ovat talousasiantuntijoita sekä
puuhamiehiä DiEM25-demokratialiikkeen takana. Pankkien tukemiseen käytetyt miljardit ovat uutta, todellista rahoitusta. Varoufakisin ja Adlerin mukaan ongelma onkin, että ilmastotarkoituksiin varatut rahat ovat ainakin toistaiseksi pelkkää silmänlumetta. Von der Leyen puhuu unionin ”uudesta vihreiden investointien aallosta”, mutta todellisuudessa kyse on jo olemassa olevan EU-rahan kierrättämisestä sekä lukuisista lupauksista, joilla on tarkoitus vauhdittaa yksityisiä investointeja. Kaiken kaikkiaan Green Deal tarkoittaa vain noin 7,5 miljardin euron sitoumuksia päästövähennyksiin seitsemän vuoden ajalle. Vertailun vuoksi: EU-komissio käyttää 29 mijardia euroa – eli liki nelinkertaisen summan – erilaisiin ilmaston kannalta tuhoihiin kaasuprojekteihin. Sen lisäksi että EU:n lupaamat vuosittaiset 100 miljardia ovat toistaiseksi kuvitteellisia, summat eivät riitä lähellekään siihen mihin niiden pitäisi. Komission oman arvion mukaan unioni tarvitsisi vuosittain ainakin 260 miljardia euroa päästäkseen vuodelle 2030 asetettuihin ympäristö- ja energiatavoitteisiin. Tämä arvio on tehty ennen kuin komissio tiukensi tavoitteitaan viime vuonna. Green Deal -paketin rakenne on myös ongelmallinen. Niin sanottu Euroopan kestävä investointisuunnitelma perustuu siihen, että miljarditolkulla yksityistä rahaa saadaan mobilisoitua erilaisiin ilmastointi-investointeihin. EU siirtää nyt sijoittajariskiä yksityisiltä tahoilta EU:n budjetin kontolle. Tämä ei kuitenkaan vähennä sijoitusten riskejä, ainoastaan sälyttää niitä EU-kansalaisten harteille. Varaoufakisin ja Adlerin mielestä tämä lisää unionin maiden keskinäistä eriarvoisuutta. Paperilla Green Deal saattaa näyttää hyvältä, mutta käytännössä se törmää Euroopan unionin tiukkoihin kasvu- ja vakaussopimuksen ehtoihin. Varoufakis ja Adler toteavat, että ilman hiili-intensiiviseen teollisuuteen perustuvien maiden kuten Puolan ja
Unkarin vahvempaa mukaansaamista EU:n ilmastotavoitteisiin koko ”vihreä diili” romahtaa. Eteläisen Euroopan maista esimerkiksi Portugalin ja Kreikan kansantaloudet ovat niin huonossa jamassa, että niillä ei välttämättä ole resursseja kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan. Vaikka juhlapuheissa Green Dealin sanotaan merkitsevän suurta rakenteellista muutosta EU:n investointipolitiikassa, todellisuus on jotain muuta. EU esimerkiksi on tukemassa miljardiluokan kaasuputkihanketta Israelin ja EU:n välillä. Eurooppalaiset eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä ilmastonmuutoksen torjunnan panostuksiin unionitasolla. Vaatimukset kunnianhimoisempaan ilmastopolitiikkaan ovat kasvamassa. Varoufakisin ja Adlerin DiEM25-liike on yhdessä eurooppalaisten tiedemisten, aktivistien ja ay-toimijoiden kansa laatimassa vaihtoehtoista suunnitelmaa eurooppalaiselle ilmastopolitiikalle. Siinä EU:n kansantuotteesta sijoitettaisiin viisi prosenttia hiilineutraalin talouden kehittämiseen. Lähde: The Guardian (7.2.2020) DiEM25 (Democracy in Europe Movement 2025) on helmikuussa 2016 aloittanut yleiseurooppalainen kansalaisliike, jonka tarkoituksena on Euroopan Unionin demokratisoiminen vuoteen 2025 mennessä. DiEM25 on ilmoittanut haluavansa muuttaa EU:n instituutioiden toiminnan ”läpinäkyväksi” kokousten videotaltiointien ja verkossa julkaistavien pöytäkirjojen muodossa. Lisäksi liikkeen tavoitteena on kutsua koolle kansalaisten ”perustuslakikokous” sekä toteuttaa sen päättämät demokratiauudistukset vuoteen 2025 mennessä. DiEM25 on vaatinut uutta, 2008 alkaneen talouskriisin jälkeistä työpaikkoja lisäävää, ympäristön kestävän kehityksen huomioivaa eurooppalaista New Dealia. Kreikassa liike toimii Mera25-puolueena, joka nousi Kreikan parlamenttiin vuoden 2019 vaaleissa.
1/2021
K
7
KUNPA TRUMP OLISI VOITTANUT
irjoitin otsikolla ’Kunpa Trump voittaisi’ ennen edellistä USA:n presidentinvaalia ja samoin nytkin. Ensimmäisellä kerralla toiveeni toteutui, nyt Trump töpeksi liikaa koronan kanssa. Median perässä pitäisi tietenkin ajatella toisin. Tai ei ajatella, vaan seurata tosiasiallisia johtajiamme, mutta minä pyrinkin katsomaan Suomen kannalta. Silloin on ihan samantekevää, miten paskamaisia ehdokkaat ovat henkilöinä. Tärkeintä on välttää sota sekä säilyttää Suomen itsenäisyyden ja kansanvallan rippeet. Ehdokas Hillary Clinton oli niin sanottu haukka, sotaelinkeinon ja Israelin valtion intressien ajaja. Myös Trump on käytännössä ajanut Israelin etua. USA:n presidentille sellainen käy jopa henkivakuutuksesta, mutta hän ei ole halunnut sotaa eikä suurempaa konfliktia Venäjää vastaan. Itse asiassa hän ei ole aloittanut yhtään sotaa, vaan on vähentänyt USA:n sotajoukkoja maailmalta. Siksi hän onkin ollut alusta lähtien kovin epäsuosittu, jopa vainottu. Hän on kyllä joutunut kovistelemaan Venäjän suuntaan, mutta uskon sen tapahtuneen pakon edessä. Sotaelinkeino tarvitsee kriisejä ja sotia ja Israelin valtiolle on sopinut hyvin, että nuo sodat käydään maan vihollisia ja tukijoita vastaan. Ja että soditaan pitkään, ja tarvittaessa vaihdetaan ampumasuuntaa kuten tapahtui Isisin kohdalla. Ensin sissiliikettä tuettiin, sitten ammuttiin.
Venäjän, arabien tukijan, heikentäminen kaikin tavoin on Israelin harjoittaman politiikan mukaista. Suomikin on jo kauppasodassa, omaksi tappiokseen, mutta myös aseellinen konflikti täällä kaukana Israelin rajoilta sopisi Israelille hyvin. Clinton olisi toteuttanut kansallisvaltioita heikentävän TTIP –sopimuksen, mutta Trump laittoi sen jäihin. Joe Biden on luvannut yhteistyön tiivistämista Euroopankin suuntaan, joten tuo karmea sopimus nyt sitten toteutunee. Ovathan Suomenkin johtavat puolueet ja poliitikot Jussi Halla-ahoa myöten olleet sopimuksen takana. Trump on ollut aggressiivinen Kiinan suuntaan. Varmaan siinä on ollut tarkoitusta kääntää huomio pois Venäjästä. Sapelinkalistelu Kiinan kanssa ei sekään riskitöntä ole, mutta Suomen kannalta Kaukoitä on sentään tavanomaisia aseita
ajatellen sotilaallisesti kaukana. Ei kuitenkaan taloudellisessa mielessä, joten mielenkiinnolla saa seurata, kuinka tiiviisti Suomi EU:n ja USA:n talouspolitiikkaa noudattaa. Jäljet, eli Venäjä-politiikka kyllä pelottaa. Mauri Nygård Kokkola
UTSU K S U O K O IK S O U V Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus r.y.:n (VEU) vuosikokous pidetään 13.2.2021 klo 14.00 Matinkylän Pirtin Kahviossa Keskipäivänkuja 4 02210 Espoo. Vuosikokous on siirtynyt normaalista ajankohdasta, koska tulojen vähäisyyden vuoksi on ollut pakko tehdä toiminnan sopeutustoimia ja koronapandemian vuoksi kokousten järjestäminen on ollut vaikeaa tai mahdotonta. Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaisesti vuosikokoukselle kuuluvat asiat. Hallinto-oikeus on syksyllä tutkinut VEU:n valituksen UM:n vuoden 2016 VEU:n tiedotusavustuksen osittaisesta takaisinperinnästä ja kumonnut UM:n sanotun päätöksen ja velvoittanut ministeriön korvaamaan VEU:n oikeudenkäyntikulut. UM ei ole hakenut tähän päätökseen muutosta, joten se on lainvoimainen. UM on maksanut tuomitut VEU:n oikeudenkäyntikulut. Kumotulla takaisinperintäpäätöksellään UM on kuitenkin halvaannuttanut VEU:n toiminnan useaksi vuodeksi, koska varmaankin tämän takaisinperintäyrityksen takia VEU:lle ei moneen vuoteen ole myönnetty lainkaan tiedotustoimintaan avustuksia. Sääntöjen mukaan niiden jäsenten, jotka aikovat käyttää kokouksessa äänivaltaa, tulisi ilmoittaa osallistumisestaan kaksi viikkoa ennen kokousta lähetetyllä kirjallisella ilmoituksella. VEU:n nykyinen tilapäinen osoite on Valopoiju 4 B 36 02320 Espoo c/o Suonperä tai
VEU:n kuoliniskuksi tarkoitettu ministeriön päätös kumottu Kesäkuussa 2017 aiemmin EU-kriittisyydelläkin ratsastanut silloinen ulkoministeri Timo Soini kannattajineen syrjäytettiin perussuomalaisten johdosta ja tilalle nousi Jussi Halla-aho ja puolueen varapuheenjohtaja jatkoi tehtävässään. VEU:n kohta sen jälkeen ilmestyneessä lehdessä haastateltiin sanottua varapuheenjohtajaa siitä, mitä perussuomalaiset aikoivat jatkossa tehdä. VEU oli antanut ajallaan jo maaliskuussa 2017 raporttinsa vuoden 2016 tiedotusavustuksensa käytöstä, eikä se ollut aiheuttanut ministeriön taholta kysymyksiä. VEU:n lehden ilmestyttyä heinä-elokuun vaihteessa ei mennyt kuin reilu kuukausi, kun Soinin johtaman ulkoministeriön virkamies pyysi yllättäen lisäselvityksiä vuoden 2016 avustuksen käytöstä. Tarkka selvitys annettiin, mutta jo lokakuussa ministeriö päätti periä 11.000 euron avustuksesta takaisin 3000 euroa sillä perusteella, että VEU:n tuetulla hankkeella ei tukea ollut ministeriön mielestä käytetty lehtimainosten avulla täysin tyydyttävästi tiedotustuen ehtojen ja tarkoitusperien mukaisesti, vaan oli liikaa käytetty ostopalveluita, joita olivat lähinnä eri paikkakunnilla ilmestyneissä lehdissä olleet ilmoitukset VEU:n tiedotustilaisuuksista. Vaikka VEU oli vuonna 2016 osallistunut moneen silloin järjes-
taloudenhoitajan sähköposti arjo.suonpera@juridique.fi. Vuotuinen jäsenmaksu on 20 euroa, vähävaraisilta 10 euroa, VEU:n jäsenmaksutili on DanskeBank FI33 8000 1500 926663.Tukimaksujakin toivotaan! Jäsenmaksun suorittaminen on tähdellistä, sillä usean vuoden hiljaiselon jälkeen on taloudellisesti aloitettava lähes alusta. Saksan ja Ranskan johdolla Euroopan Unionia viedään liittovaltion ja yhteisvastuullisen pankkiunionin suuntaan kasvattaen suomalaisten vastuuta pankkiunionin veloista ja vastuista ja EU:n puolustusyhteistyön tuottamista asevarustelumenoista, maahanmuuttajakriisin ja ilmastonmuutoksen uudelleenarvioinnin miljardikuluista sekä Englannin EU-eron jättämästä EU:n jäsenmaksutulon miljardiaukosta sekä erityisesti nyt EU:n budjettisääntöjä kiertäen päätetyistä miljardien tukimaksuista ja lainoista koronapandemian varjolla. EU-jäsenyys tuo jatkossa Suomelle monen miljardin menot ilman vastaavaa hyötyä ja alentaa siitä johtuvalla leikkauspolitiikalla ja maksujen korotuksilla elintasoamme. Suomen EU-politiikkaan kaivataan vaihtoehtoa. VEU:n verkkolehti, ks www.veu.fi tai www.facebook.com/vaihtoehtoeulle tettyyn massamielenosoitukseen Sipilän hallituksen leikkauspolitiikkaa vastaan, ei takaisinperinnässä uskallettu sitä nimetä perusteluksi, koska tukirahoja ei ollut käytetty siihen toimintaan. VEU teki oikaisuvaatimuksen, joka hylättiin ja VEU valitti hallinto-oikeuteen helmikuussa 2018. Vastineessaan ministeriö lisäsi perusteluitaan, väittäen, ettei vuoden 2016 raportointia olisi muka tehty ajallaan. VEU toimitti raportoinnin jättämisestä valtioneuvoston antaman todistuksen, joka osoitti raportoinnin tapahtuneen ajallaan. 1.9.2020 hallinto-oikeus kumosi takaisinperinnän lainvastaisena ja velvoitti ministeriön korvaamaan VEU:n oikeudenkäyntikulut. Perusteluina hallinto-oikeus katsoi, ettei ministeriön päätös ollut hallintolain 45 §:n edellyttäminen tavoin perusteltu, mitkä seikat ja selvitykset olivat vaikuttaneet asian ratkaisuun, eikä niitä ollut valittajan tietoon saatettu ennen takaisinperintään ryhtymistä. Takaisinperintää ei siten ollut perusteltu valittajan eli VEU:n oikeusturvan toteutumisen kannalta riittävällä tavalla. Hallinto-oikeuden ratkaisu jäi lainvoimaiseksi ja ministeriö korvasi tuomitut oikeudenkäyntikulut. Aikaa takaisinperintäoperaatiolla sen puuhamiehet saivat kulumaan 3 vuotta, jonka ajan keskeneräistä perintäasiaa voitiin ainakin epävirallisesti käyttää perusteena olla myöntämättä VEU:lle EU-kriittiseen tiedottamiseen valtionavustuksia.