E L L : U E O T H VAIHTOE
tistä tietoa VEU välittää kriit utuksista ja ik EU-politiikan va lle hyvän si tarjoaa kansalai . in toimintafoorum
1/2018
– Evu
EI LEIKATA EU:N TÄHDEN
EIKÄ HYÖKÄTÄ USAN PUOLESTA!
2
1/2018
MIKÄ
?
VEU on myös Facebookissa! www.facebook.com/vaihtoehtoeulle
Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry välittää kriittistä tietoa EU-politiikan vaikutuksista ja Suomen EU-jäsenyydestä ja tarjoaa kansalaisille hyvän toimintafoorumin. Koska EU-ratkaisut ovat poliittisia, viimeisen sanan on oltava meillä itsellämme. Haluamme päätösvallan säilyvän kansalaisilla. Tavoitteemme on EU:n liittovaltiokehityksen pysäyttäminen ja päätäntävaltamme lisääminen, maamme EU-maksurasituksen vähentäminen, maallemme oma rinnakkaisvaluutta ja Suomen ero EU:sta.
HALUATKO MUKAAN AKTIIVISEEN TOIMINTAAN? VEU järjestää EU-kriittisiä tilaisuuksia eri paikkakunnilla. Tietoa toiminnastamme löytyy verkkosivuiltamme www.veu. fi sekä Facebookista (www.facebook. com/vaihtoehtoeulle). Lisäksi Facebookissa on oma ryhmä Vaihtoehto EU:lle. Toimisto Valopoiju 4 B 36, 02320 Espoo Puhelin 040-731 23 83 Sähköposti arjo.suonpera@juridique.fi
LIITY JÄSENEKSI! VEU:n jäseneksi voi liittyä maksamalla jäsenmaksun yhdistyksen pankkitilille, joka tällä sivulla mainittu. Jäsenmaksut ovat yhdistykselle tärkeä tulonlähde ja sen maksettuasi saat kotiisi Vaihtoehto-lehden, mikäli olemme verkkoversion lisäksi pystyneet sen painattamaan paperilehtenäkin. Ilmoita siis maksaessasi yhteystietosi, jotta posti tulee oikeaan osoitteeseen. Voit kertoa osoite- ja yhteystietosi myös sähköpostitse arjo.suonpera@juridique.fi (taloudellisista syistä toimistossamme ei tällä erää ole päivystystä, ja siksi sähköpostit suoraan puheenjohtajalle).
Jäsenmaksut Henkilöjäsen 20 € / vuosi Työtön/opiskelija 10 € / vuosi Perhejäsenmaksu 40 € / vuosi Pankkiyhteys FI33 8000 1500 9266 63 (Danske Bank)
Hallitus PUHEENJOHTAJA Arjo Suonperä Espoo arjo.suonpera@juridique.fi Puh. 040 731 2383, fax 09 801 3659
VARAPUHEENJOHTAJA Jyrki Yrttiaho Raisio jyrki.yrttiaho@raisio.fi
JÄSENET Lea Launokari Kirkkonummi lea.launokari@nettilinja.fi Arja Lundgren Naantali arja.rytko@hotmail.com Pekka Lundgren Pori rivelundgren@gmail.com Arto Viitaniemi Järvenpää arto.viitaniemi@gmail.com Mauri Nygård Kokkola mnyg@pp.kpnet.fi Riitta Suokas Tampere riittasuokas@gmail.com Thomas Wallgren Helsinki thomas.wallgren@iki.fi
VARAJÄSENET Matti Aalto Oulu mail.aalto@gmail.com Veli-Pekka Kultanen Oulu vkultanen@gmail.com Markus Mustajärvi Kemijärvi markus.mustajarvi@eduskunta.fi Stig Lång Vaasa stiglang84@hotmail.com Marianne Ehrnsten Espoo marianne.ehrnsten@saunalahti.fi Emilia Tamminen Tampere tamminen.h.emilia@student.uta.fi
ISSN 1235-7189 Päätoimittaja Arjo Suonperä Julkaisija VEU Postiosoite Valopoiju 4 B 36, 02320 Espoo Puhelin 040 731 2383 Sähköposti arjo.suonpera@juridique.fi Verkkosivut veu.fi Taitto Jiri Mäntysalo
Pääkirjoitus
1/2018
3
EU:N TALOUDELLISPOLIITTISET VAIKEUDET SUOMEN RASITTEINA
EU
EU:n jäsenmaat eivät osallistu tasaleikkii olevansa valPuoli-ilmaisen työvoiman ja teolpuolisesti tai kykyjensä mukaan EU:n tio, jota kiinnostavat lisuusmaitten ay-liikkeitten vaikurahoittamiseen, vaan suuri joukko maailmanherruuskytusvallan leikkaamisen toivossa EUsaa EU:sta vain enemmän, kuin sinne symykset vapaakaualueelle tapahtunut siirtotyövoiman maksavat. Siksi EU:n rahoittaminen pan varjolla. Todellisuudessa se on houkuttelu on jo kauan sitten riison jäänyt Saksan, pohjoismaitten ja vain jäsenmaittensa kansainvälinen täytynyt käsistä ja muuttunut maamuutaman muun jäsenmaan varaan sopimusjärjestely tiettyjen asioitten hanmuuttajien ja näitten perheitten ja tämä rahoituksen suuri epäsuhhoitamiseksi jäsentensä puolesta ja massavyöryksi Eurooppaan osin sade tulee jatkossa paisumaan, koska näiden päiden yli. Voisi myös kuvaillakuljettajien avulla. Tätä maahanköyhemmillä jäsenmailla ei ole, misla järjestelyä niin, että EU paljolti on muuton kriisiä EU ei ole onnistunut tä ottaa, eikä EU:lla keinoja pakottaa. päässyt noukkimaan rusinoita pullasratkaisemaan eikä sen kustannuksia Rikkaammat jäsenet joko ottavat ta, kun sen ei ole tarvinnut huolehtia ja velvoitteita jakamaan jäsenmaitpankkilainaa tai leikkaavat sosiaalivaltioille kuuluvista kaikista, ikävisten kesken, vaan sen rasitus on kokoulutus- ym. omista menoistaan, täkin, velvoitteista, joista useimmat vin eri tavoin kohdistunut jäsenmaiselviytyäkseen EU-velvoitteistaan. vaatisivat paljon rahaa ja aiheuttaihin. Useat itä-Euroopan jäsenmaat Näin Suomikin on jo monena vuonsivat poliittisia kriisejä, arvostelua ja ovat pahentaneet omilla torjuvilla na joutunut tekemään, ja keksimään vastustusta. EU on aiheuttanut jatkuratkaisuillaan maahanmuuttokriisiä sille nimeksi kestävyysvajeen. vasti kriisejä ja ongelmia, varsinkin, ja avoimesti poikenneet myös dekun se on ahnehtinut itselmokraattisista ja oikeusvalleen lisää valtaa yli alkupetioperiaatteista. Turkki, joka räisten raamien ja hamunnut on halunnut myydä palvejäsenikseen yhä uusia jäsenluksiaan maahantulijoiden maita, jotka tullessaan ovat pääsyssä EU-alueelle, on toituoneet mukanaan lisää onsaalta osoittautunut omaksi gelmia ja kuluja, vaikka sotiongelmakseen EU:n ns. arvolaspoliittisesti jäsenyyksiä on jen kannalta. Myös Saksa on Venäjän eristämisen tai sinne kiristänyt sisäpoliittisen kähyökkäämisen kannalta kodenväännön jälkeen suhtaumission johto voinut puolustumistaan maahanmuuttoon. tella. Linnake-EU:n rakentaminen EU:n kolmanneksi suurimmaahanmuuttajia vastaan man maksajan ja suurimman kiihtyy ja tuottaa lisääntyviä asevoiman Iso-Britannian kuluja. Brexit-eropäätös kansanääDonald Trumpin valinta Arjo Suonperä avaamassa Sosiaalifoorumissa nestyksellä uhkaa tuottaa USA:n presidentiksi on tuopidettyä VEU:n ja DSL:n keskustelutilaisuutta. eron toteutuessa ensi vuonnut EU:lle vaikeuksia ja uhna, sen jälkeisinä vuosina joka kaa aiheuttaa huomattavia vuosi miljardiluokan budjetvuotuisia lisämenoja EU:n tivajeen EU:lle, josta selvijäsenmaille ja EU:lle itseltään vain voimakkaasti EU:n leen kaupankäynnissä ja asemenoja karsimalla ja jäsenhankintamenoina. Hiljattain maksuja nostamalla. MaataTrump Helsingissä Vladimir loustuet ovat ensimmäisinä Putinin kanssa pidetyssä EU on aiheuttanut jatkuvasti kriisejä ja karsittavien listalla. Niiden kokouksessa avasi näkymiä, ikään kuin automaattisella ongelmia, varsinkin, kun se on ahnehtinut joiden mukaan USA olisi valsaamisellahan mm. Suomen mis luopumaan tai ainakin itselleen lisää valtaa. EU-jäsenyyttä on puolusteltu. helpottamaan sen johdolla
4
Pääkirjoitus
1/2018
yhdessä EU:n ja Naton kanssa toteutettua Venäjän eristämispolitiikkaa, jossa keskeisenä keinona ovat olleet kaupankäynnin rajoitukset. Trump halusi päästä näin jatkossa käyttämään yhteistyökuvioita Venäjän kanssa keinona kiristää EU:n ja Naton jäsenmaita nopeasti sijoittamaan lisää rahaa asehankintoihin USA:sta, eli tavallaan peluuttaa jatkossa Venäjää EU:ta ja Natoa vastaan kaupallisia ja poliittisia etuja saadakseen ja näin omaa imagoaan nostaakseen. Trump halusi osoittaa, että hän on suurin imperialisti, jota muut pelosta tottelevat. Vähää ennen Trump oli Naton huippukokouksessa vaatinut EU:n Nato-jäseniä nostamaan heti vuotuiset puolustusmenonsa 2 prosenttiin niiden bruttokansantuotteista ja jatkossa peräti 4 prosenttiin. Samaan aikaan Trump oli jatkamassa isojen suojelutullien toimeenpanoa myös EU:n merkittäville vientiartikkeleille, kuten autoille, eikä tuloksia edistyksestä USA – EU -vapaakaup-
pasopimuksen syntymisestä ollut nähtävissä. EU:n puolustuksellinen vapaamatkustajakaista oli umpeutumassa ja tullittomuuskin murenemassa. Trumpin sisäpoliittiset vastustajat jatkoivat Helsingin huippukokouksen aikana tämän neuvottelutavoitteiden sabotointia syyttämällä Trumpia epäisänmaallisesta toiminnasta. EU:n johtajat ja Saksan Angela Merkel pohtivat kuumeisesti, uskaltaako EU yhtyä Trumpin sisäpoliittisen opposition hankkeeseen Trumpin kaatamiseksi, vai pitääkö vain tyytyä puristamaan nyrkkiä taskussa ja leikkaamaan omien maitten kansalaisten elintasoa ja vanhoja yleiseurooppalaisia arvoja ynnä alistua Naton ja EU:n avulla tehtävään Trumpin maailmanherruuteen. Onhan USA edelleen Saksan miehittäjävaltio, jolla on maassa paljon asevoimia ja Trump lisäksi asekoulutuksen saanut yllätyksellinen johtaja.
Trump halusi osoittaa, että hän on suurin imperialisti, jota muut pelosta tottelevat.
Arjo Suonperä Varatuomari, VEU:n puheenjohtaja
MATINKYLÄN PIRTTI VUOKRATAAN KOKOUS-, JUHLA-, HARJOITTELU- JA NÄYTTELYTILAA. JUHLASALI, NÄYTTÄMÖ JA ERILLINEN KAHVIO. WWW.MATINKYLANPIRTTI.FI KESKIPÄIVÄNKUJA 4, ESPOO OLARI, PUH. 09 884 2703,
SÄHKÖPOSTI: PIRTTI@MATINPIRTTI.FI
1/2018
5
VEU YRITETÄÄN VAIENTAA! Teksti ja kuva Jouko Kahila
V
EU:n hallituksen sihteerin, porilaisen Pekka Lundgrenin mukaan meneillään on poliittinen ajojahti VEU:n toiminnan halvaannuttamiseksi ja vaientamiseksi kokonaan. Hän perustelee väitettään sillä, että VEU:n ulkoministeriöltä saamaa valtiontukea on viime vuosina leikattu rajusti. Esimerkiksi vuonna 2015 tuen määrä oli 40 000 euroa, mutta vuotta myöhemmin enää vain 11.000 euroa. – Siitäkin määrästä ministeriö vaati maksettavaksi takaisin kolme tuhatta euroa. Vaikka tukiraha käytettiin täysin VEU:n toiminnan rahoittamiseen: tiedoitustilaisuuksien järjestämisiin sekä verkko- ja paperilehtien julkaisemisiin. Olemmekin riitauttaneet asian, Lundgren täsmentää. Tänä vuonna VEU ei saanut valtiontukea lainkaan. Lundgren listaa VEU:n ajojahdin yhdeksi keskeiseksi syyksi sen, että järjestö on johdonmukaisesti perustamisestaan saakka, vuodesta 1994, korostanut EU:n roolia kansainvälisten suuryritysten sekä finanssipääoman etujen ajajana. Työläisille ja vähävaraisille EU on tuonut taloudellista epävarmuutta, tuloerojen kasvua ja työttömyyttä. Lundgren pahoittelee, että ajojahdilla on onnistuttu osittain halvaannuttamaan VEU:n toimintaa. Lehtiä ei ole julkaistu eikä tilaisuuksia järjestetty entiseen tahtiin. Hän nimeää ajojahdin pääarkkitehdiksi entisen kiivaan EUkriitikon, ulkoministeri Timo Soinin.
VAPAAKAUPPASOPIMUKSIA VASTAAN Lundgrenin mukaan VEU:lla riittää kosolti tekemistä ja kohteita piisaa. Hän nostaa niistä kärkeen kiistatta globaalin suurpääoman etuja ajavien vapaakauppasopimusten, kuten EU:n ja USA:n välisen TTIP-sopimuksen sekä EU:n ja Kanadan
välisen CETA-sopimuksen, vastustamisen. Lundgrenin mielestä vapaakauppasopimuksia ajavat valtaapitävät tahot, kuten Juha Sipilän hallitus ja valtamedia ovat onnistuneet sumuttamaan suomalaisia myötämielisiksi sopimuksille vetoamalla sopimusten tuomiin näennäisetuihin. Todellisuudessa sopimukset tullessaan vaarantavat kansanvallan, etenkin lainsäädäntötyön ja suomalaisen oikeusrjestelmän osalta. – Esimerkiksi eduskunnan hyväksyessä CETA-sopimuksen, se samalla alisti luonnonvaroihimme liittyvän lainsäädännön noudattamaan pitkälti kansainvälisten suuryritysten etuja, Lundgren painottaa. – Etujaan suuryritykset valvovat vapaakauppasopimusten osalta muun muassa, CETA-sopimukseenkin sisältyvän, investointisuojan kautta. Esimerkiksi, jos eduskunta tiukentaisi ratkaisevasti Suomen kaivoslakia, voivat kanadalaiset kaivosyhtiöt kokiessaan lainuudistuksen rajoittavan etujaan, haastaa yksinkertaisesti Suomen valtion investointituomioistuimeen ja vaatia miljoonakorvauksia, porilaisaktiivi tarkentaa.
IRTI EU:STA VEU:ta työllistää jatkossa myös Saksan ja Ranskan johdolla kiihtyvä EU:n liittovaltiokehitys. Lundgren täsmentää tämän tietävän Suomelle ja muillekin EU-maille kansallisen päätäntävallan kaventumista entisestään kautta linjan. – Huolestuttavinta EU:n kehityksessä on kasvava ja nopeasti etenevä militarisointi, jossa Sipilänkin hallitus on innolla mukana. Kun Nato vielä kolistelee Venä-
Entistä voimakkaammin agendalle: Irti EU:sta! Pekka Lundgren
jän rajoilla, ei voi välttyä kysymykseltä, että sotaanko nyt valmistaudutaan. Talouden saralla liittovaltiokehitys meinaa EU:n määräysvallan lisääntymistä jäsenvaltioiden kansantalouksista sekä EU:n kasvavaa ja laajenevaa budjettia. – Liittovaltiokehitys tuo tullessaan niin ikään korotuksia jäsenmaksuihin. Eli Suomenkin on varauduttava tuntuvaan korotukseen bruttojäsenmaksuunsa, joka on viime vuosina liikkunut kahden miljardin tietämillä, Lundgren huomauttaa. VEU:n tulevaa toimintaa pohtiessaan Lundgren korostaa, että VEU:n on entistä voimallisemmin nostettava agendalleen tunnus: Irti EU:sta!
6
1/2018 Esitys Suomen Sosiaalifoorumissa 22.4.2018 (lyhennelmä)
MEDIA, VALTA JA JÄLKIDEMOKRATIA Teksti Marko Ampuja Akatemiatutkija, Tampereen yliopisto
M
onet politiikan tutkijat simaisen demokratian toteutumiTämä kehitys näkyy mielipidetieovat parin viime vuosessa. Viestintäpolitiikan professori dusteluissa, joissa kysytään ihmisten sikymmenen ajan kiinHannu Niemisen mukaan median luottamusta medioihin ja journalisnittäneet huomiota ja demokratian suhdetta luonnehtii miin, joskin ristiriitaisesti. Monien läntisten liberaalidemokratioiden – tai ainakin sitä pitäisi luonnehtia selvitysten mukaan suomalaisten uskottavuusongelmiin ja erityises– kolme seikkaa: 1) Demokratiasluottamus seuraamiinsa uutisväliti kansalaisten heikentyneeseen sa päätöksenteon on perustuttava neisiin on kansainvälisesti korkealla luottamukseen politiikan tekemiskansalaisten vapaaseen harkintaan tasolla vaikka se onkin viime vuositä kohtaan. Englantilainen Colin ja sen pohjalta tapahtuvaan julkina ollut hienoisessa laskusuunnassa. Crouch kuvaa kehitystä teoksessaan seen mielipiteen muodostukseen. 2) Vuonna 2017 62 prosenttia suomaPost-Democracy (2004) näin: ”VaikDemokratia toteutuu parhaiten, jos laisista sanoi, että useimpiin uutika demokratian muodot ovat täysin kaikilla kansalaisilla on tasapuolinen sin voi luottaa ja tämä luottamus ennallaan, tai jopa vahvistuneet, popääsy kaikkeen, myös keskenään riskohdistui erityisesti merkittävimpiin litiikka ja hallinta ovat siirtymässä tiriitaiseen ja epätäydelliseen pääpainettuihin sanomalehtiin ja Yleisetuoikeutettujen eliittien käsiin tatöksen tekoon vaikuttavaan tietoon radion uutisiin. valla, joka oli leimallista esiToisaalta vaikka suomademokraattiselle ajalle. Yksi laiset luottavat uutistarjontämän kehityksen keskeisimtaan, monet suhtautuvat mistä seurauksista on tasaepäilevästi mediaan valtaa arvoon tähtäävien aatteitten käyttävinä instituutioina. jatkuva heikentyminen.” Esimerkiksi Taloudellinen Politiikka ei esiinny erilaisten Toinen aihepiirin tutkija tiedotustoimisto TAT:n KanPeter Mair vertaa nykytivaihtoehtojen välisenä kamppailuna. san Arvot 2015 -kyselyssä lannetta viime vuosisadan alle kolmasosa vastaajista Julkisuudesta pyritään karsimaan joukkodemokratiaan, joka ilmoitti luottavansa mediperustui puolueiden läheiaan instituutiona, mikä oli kaikki erimielisyydet ja seen yhteyteen kansalaisyhhuomattavasti vähemmän ristiriitaiset näkökulmat. teiskunnan ja organisoitukuin luottamus keskeisiin jen joukkoliikkeitten kanssa. yhteiskunnallisiin instituutiPuolueet ovat kuitenkin viime vuoja informaatioon. 3) Demokratiassa oihin keskimäärin. Elinkeinoelämän sikymmeninä etääntyneet niitä elähmedialla on keskeinen vastuu tasavaltuuskunnan 2000-luvulla tekemidyttäneistä joukkoliikkeistä, mikä puolisen informaation- ja tiedonväen mielipidetiedustelujen mukaan on kuihduttanut demokratian kaslityksen toteutumisesta ja julkiselle valtaosa suomalaisista näkee, että vupohjaa. Näillä kehityskuluilla on harkinnalle perustuvan kansalaistoimittajat ohjaavat liikaa mielipiempiirisesti todennettavia muotoja: keskustelun järjestämisestä. teitä. Media sijoittuu perinteisesti kasvava äänestämättä jättäminen, Kuinka hyvin nämä periaatteet nymyös korkealle kansalaisten arvioiskansalaisten yhä sattumanvaraisemkyisin toteutuvat? Nieminen esittää, sa siitä, millä vaikuttajainstituutioilla pi äänestämiskäyttäytyminen sekä että ”suomalaiseen yhteiskunnallion Suomessa liikaa valtaa - joskin puolueuskollisuuden ja puolueiden seen keskusteluun pesiytynyt konhe suhtautuvat vielä kriittisemmin jäsenmäärän heikentyminen. sensushakuisuus merkitsee käytänEU:n, markkinavoimien ja suuryriMair toteaa, että demokratialla on nössä, että julkisuudesta pyritään tysten valtaan. länsimaissa yhä vähemmän tekemiskarsimaan kaikki erimielisyydet ja Kysymykset median vallasta, talotä demoksen (kansan) kanssa. Jääkö ristiriitaiset näkökulmat. Politiikka udellisesta vallasta ja demokratian siis lopulta jäljelle valta (kratos) – ja ei esiinny erilaisten vaihtoehtojen heikentyneestä tilasta kansalaisten jos, niin kenen? välisenä kamppailuna ja tahdonsilmissä kietoutuvat toisiinsa. PohKysymykset vallasta ja kansamuodostuksena, vaan siitä on tullut jimmiltaan syy demokratian heiklaisuudesta kytkeytyvät läheisesti omalaatuinen osa kaupallista julkikoon nykytilaan liittyy liberaalin pohdintoihin median roolista länsuuskulttuuria.” demokratian ja taloudellisen vallan
1/2018
7
Marko Ampuja puhumassa Suomen sosiaalifoorumissa järjestetyssä VEU:n ja DSL:n keskustelutilaisuudessa.
ongelmalliseen suhteeseen. Sillä on pitkät historialliset juuret, mitä on syytä lyhyesti avata. Vastoin usein toistettua virheellistä näkemystä, liberalismi ja liberaalidemokratia ei periydy sen paremmin antiikin Kreikan kaupunkivaltioista tai ole puhtaasti modernilla ajalla valistusajattelun myötä syntynyt keksintö. Tätä vastoin se lähti kehittymään esimodernilla ja esikapitalistisella ajalla. Liberalismin alkujuuret – ajatus hallitusvallan rajoittamisesta ja yksilön oikeuksien turvaamisesta – ovat keskiajan ja varhaisen uuden ajan eurooppalaisen aristokratian yrityksissä suojat feodaaliset oikeutensa keskitettyjen monarkioiden vallalta perustuslain turvin. Myöhemmin valistusajattelijat lisäsivät näihin feodaalisista yhteiskuntasuhteista kumpuaviin oikeusvaltioajatuksiin universaalit ihmisoikeudet ja kansalaisoikeudet. Nämä innovaatiot kuitenkin ta-
pahtuivat ajalla ennen teollisen kapitalismin läpimurtoa. Demokratia ei vielä pitkään tarkoittanut esimerkiksi yleistä äänioikeutta. Vasta 1900-luvun alkupuolella liberaalidemokratia muotoutui monipuoluejärjestelmään nojaavaksi edustukselliseksi demokratiaksi. Tärkeä havainto on se, että edustuksellisuuteen perustuva liberaalidemokratia on omistavan luokan onnistunut yritys neutraloida 1800-luvulla nousseiden radikaalidemokraattisten työväenliikkeitten vaatimus koko yhteiskunnan demokratisoimisesta eli myös tuotantovoimien saattamisesta yhteiskunnan haltuun. Sosiaalisen vallankumouksen estämiseksi ”kansa” eli tuotantovälineitä omistamattomat, palkkatyön varassa elävät ”vaaralliset luokat” olikin välttämätöntä ottaa hallitusti mukaan poliittiseen päätöksentekoon. Vastineeksi tästä liberaalidemokratioissa poliittinen ja taloudellinen
demokratia irrotettiin toisistaan. Kysymys taloudesta ja taloudellisesta vallasta suljettiin demokraattisten vaatimusten ulkopuolelle ja demokratia rajattiin tarkoittamaan välittynyttä, edustuksellista ”poliittista” valtaa. Tämä rajaus on liberaalidemokratian historiallinen ydin. Viime vuosisadan loppupuolella tapahtuneen sodanjälkeisen sosiaalidemokraattisen kapitalismin murtuessa se on johtanut kehitykseen, jossa taloudellinen valta yhä enemmän suojautuu joukkodemokratialta. Liberaalidemokratia on siis lähtökohtaisesti haluton puuttumaan taloudelliseen valtaan ja poliittisen vallan liikkumatila on erityisesti talouskysymyksissä usein kapea. Lukiessaan vuonna 2015 Euroopan komission, Euroopan keskuspankin ja IMF:n muodostaman troikan asiamiehenä madonlukuja Kreikalle Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble ilmoitti, että ”vaalien ei
8
1/2018
pidä antaa vaikuttaa talousohjelman tutkimuksessa eurokriisin julkisuutaneet hallitsevat käsitykset. Sen toteuttamiseen”. Suomen Pankin desta suomalaisessa sanomalehvalitsemaa linjaa tukee kaksi merkitpääjohtaja Erkki Liikanen puolesdistössä 2010 – 2012 todetaan, että tävää seikkaa: yhtäältä EU:n finanstaan totesi vuonna 2014 talouden suomalaislehdet päästivät ääneen sipoliittiset sopimukset rajaavat kulukuria puolustaessaan, että ”pi”ennen muuta Euroopan ja Suomen voimakkaasti jäsenmaiden taloustäisi erottaa kaksi asiaa: yksi on tahallitusjohtajia, EU:n virkamiehiä ja poliittista liikkumavaraa ja toisaalta louden tosiasiat ja toinen on arvotalousasiantuntijoita” samalla kun valtiovarainministeriöllä on Suovalinnat, jotka kuuluvat politiikan ”kansallisen tason poliitikot, euromessa historiallisesti vankka roopiiriin. Talouden faktat eivät kuulu parlamentaarikot ja kansalaisyhli tiukan budjettikurin ylläpitäjänä, politiikan piiriin.” teiskunnan edustajat saivat tilaa jonka tuottamien tilannearvioiden Media tukee tällaista demokrahuomattavasti vähemmän”. Tämän taakse konsensushakuiset hallitustianäkemystä monin tavoin, vaikka seurauksena ”eurooppalainen pääpoliitikot puoluekannasta riippuse juhlapuheissa usein mielletäänkin töksentekoeliitti pääsi pitkälti määmatta herkästi asettuvat. vallan vahtikoiraksi. Median kaupalrittämään myös tulkinnat kriisin Valtionvarainministeriön on yksi lisesta luonteesta ja eliittisidoksista taustalla olevista syistä ja sen edelsuomalaisen median eniten luottajohtuu, että se tyypillisesti vastustaa lyttämistä toimenpiteistä” – toisin mista tahoista. Sen arviot on usein pyrkimyksiä talouden demokratisoisanoen kriisin syynä nähtiin eurohyväksytty sellaisenaan sekä päämiseksi ja suuntaa kritiikkinsä miemaiden korkea julkisen velkaantutöksenteon että sitä koskevan uuluummin vaikkapa valtion holhomisen aste ja sen ratkaisuksi suotisoinnin lähtökohdiksi. Suomalaiamispyrkimyksiin. sessa mediajulkisuudessa Kun puhumme Suomessa toteutuu tavan takaa asemediasta, puhumme pitkältelma, jossa valtionvarainti kaupallisesta mediasta, ministeriä esiintyy ikään jonka kilpailullisesta toiminkuin neutraalina poliittisena talogiikasta edes julkinen toimijana, joka määrittelee Taloudellisen ja poliittisen vallan ja mediayhtiö Yleisradio ei ole poliitikoille ja kansalaisille erossa. Tiedotusvälineet ovat talouspolitiikan ”rakenteelsen eriarvoisen jakautumisen yhä enemmän suurten päälisten paineiden sanelemina säilyttämisen kannalta media on omaryppäiden omistamia ja pakkoina – ilman perustelututkitusti hyvin eliittimyönteistä. sen vuoksi ”media on niin ja sille, miksi tietyt rakenteet kansallisella kuin kansainväotetaan annettuina tai miksi lisellä tasolla aiempaa seltoisista on ’pakko’ luopua ja keämmin sulautunut osaksi omistasitettiin erityisesti julkista sektoria toisista ei”. jien taloudellisia pyrkimyksiä”, mikä heikentäviä vyönkiristysohjelmia. Tätä voi verrata alussa mainitse”ilmenee monin tavoin tiedotusväliSamanlaisia tuloksia tuli tutkimaani median ja demokratian ideneiden organisaatiossa, jotka rakenmuksessa, jonka toteutimme kolleaaliin, jonka mukaan kaikilla kansateellisesti varmistavat sen, että megani kanssa suomalaisista budjettilaisilla tulisi olla ”tasapuolinen pääsy diassa kuuluvat parhaiten hyvässä keskusteluista Helsingin Sanomissa kaikkeen, myös keskenään ristiriitaipoliittisessa ja yhteiskunnallisessa vuosien 2009 ja 2014 välillä eli kesseen ja epätäydelliseen päätöksen asemassa olevien äänet”. kellä globaalia finanssikriisiä. Kriisin tekoon vaikuttavaan tietoon ja inforTämä ei tarkoita sitä, etteiväthoitaminen on tähän päivään asti maatioon”. Mainitsemieni tutkimuskö toimittajat tekisi myös hyvää ja perustunut tiukalle budjettikurille ten yleisenä johtopäätöksenä on se, kriittistäkin journalismia. Se ei kuija ajatukselle Suomen kilpailukykyä että vallitsevaa talouspolitiikan lintenkaan muuta sitä seikkaa, että ylläpitävien työmarkkinoitten rajaa pidetään niin itsestään selvänä erityisesti taloudellisen ja poliittisen kennemuutosten välttämättömyyhallinnollisena totuutena, ettei sille vallan ja sen eriarvoisen jakautumidestä. Lehden talouspoliittinen jultarvitse esittää julkisuudessa poliitsen säilyttämisen kannalta keskeikisuus oli hyvin yksituumaista, eikä tisia vaihtoehtoja. Tällainen yksituusissä kysymyksissä media on tutkise antanut muutamia poikkeuksia maisuus ei tietenkään ole omiaan tusti hyvin eliittimyönteistä. lukuun ottamatta tilaa talouspoliitlisäämään kansalaisten luottamusta Helsingin yliopistossa tehdyssä tisille ideoille, jotka olisivat haasdemokratian moniarvoisuuteen.
1/2018
Median kyvyttömyys tarttua kriittisesti taloudelliseen vallankäyttöön on heijastusta liberaalidemokratian historiasta kumpuavista rajoitteista. Se ilmentää myös demokraattisen kapitalismin purkautumista 1970-luvun loppupuolelta alkaen ja siirtymistä markkinavetoiseen poliittiseen hallintajärjestelmään. Globaalin finanssikriisin jälkimainingeissa tämä on tarkoittanut ennen muuta talouskuria ja muita uhrauksia, jotka koskevat merkittävää osaa väestöstä ja jotka ovat johtaneet tulevaisuutta koskevaan epävarmuuteen ja tuloerojen kasvuun. Kun on luovuttu täystyöllisyyden ja sitä ylläpitävän kokonaiskysynnän ideaalista talouspoliittisesti, tämä on samalla merkinnyt pitkälle edennyttä pyrkimystä muokata ihmisten arkitietoisuutta sen suuntaisesti, että sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimuksilla ei ole vastaavaa asemaa kuin aiemmin. Koska markkinavoimat ovat ottaneet politiikasta – hallitusten tukemina – niskalenkin, poliittisten eliittien tehtäväksi on yhä enemmän tullut perustella kansalaisille markkinavoimien edellyttämiä ikäviä päätöksiä, koskien muun muassa hyvinvointipalvelujen heikennyksiä. Koska näille päätöksille on vaikea saada laajaa suostumusta, vastuu niiden toteuttamisesta on siirretty ylikansallisille päätöksentekoelimille, jotka on maksimaalisesti suojattu demokraattiselta vaikuttamiselta. Euroalueen finanssipoliittisten sopimusten eräs ”hyöty” hallituksille onkin siinä, että ne ovat mahdollistaneet hallitusten irtau-
tumisen vastuustaan omille kansalaisilleen: hallitukset voivat väittää, että se, mitä ne tekevät on raamitettu ylhäältä käsin, eivätkä ne näin ollen voi ottaa kansalaisten toiveita ja vaatimuksia huomioon. Politiikasta on näin tullut ”vakauttamista” eli sen tehtävänä on osoittaa finanssimarkkinoille, että valtiot asettavat velkojien vaatimukset julkisten palvelujen ja kansalaisten tahdon edelle: ”käynnissä on prosessi, jossa demokratian merkitystä kapitalismissa vähennetään erottamalla talous ja demokratia toisistaan”. Näin massiivinen sisällöllinen rajoitus tarkoittaa sitä, että politiikasta ja myös poliittisesta osallistumisesta tulee yhä enemmän julkista viihdettä, joka mielellään kohdistuu rajatumpiin kysymyksiin kuten raitiovaunujen värin valintaan. Yllä mainittuja kehityskulkuja on vaikea pitää minään muuna kuin demokratian rapautumisena keskeisellä politiikan osa-alueella eli talouspolitiikassa. Keskeinen osa medioista on liittoutunut demokratiaa heikentävien voimien kanssa siinä mielessä, että ne hyväksyvät talouspoliittisen vaihtoehdottomuuden. Media ei siksi ole erillään vallitsevasta jälkidemokraattisesta valtajärjestyksestä vaan on sen elimellinen osa. Muutos edellyttäisi laajamittaista talouden uudelleenpolitisoimista. Esityksen apuna käytetyt lähteet on listattuna osoitteessa veu.fi
ESPOON KAMPANJA
VUOKRATAAN: TELTTOJA, SOPPATYKKIÄ, KAASUGRILLIÄ, KAMPANJAKALUSTOA. PUH. 040 731 2383
9
10
1/2018
VEU:N JA DSL:N SEMINAARIN ESITYS EDUSKUNNAN VALIOKUNNILLE
Suomen sosiaalifoorumin 22.4.2018 ”Vallan kolmijaosta vallan viisijakoon” -seminaarin osanottajien ESITYS EDUSKUNNAN PERUSTUSLAKIVALIOKUNNALLE ja EDUSKUNNAN TULEVAISUUSVALIOKUNNALLE
S
eminaariin osallistuneet kunnioittavasti esittävät, että yllä mainitut valiokunnat ryhtyvät yhdessä tai erikseen tai laajemman kansalaisfoorumin perustaen suunnittelemaan muutoksia Suomen perustuslakiin siten, että laissa selkeästi tiedostetaan keskittyneen median vallan ja pääoman vallan sekä näiden yhteenkietoutumisen haitta kansanvallalle, sekä muokataan perustuslakia siten, että nämä uhat käytännössä minimoituvat. Perustuslain uudistamisen yhteydessä toivomme myös tehtäväksi muutoksia, jotka edistävät eduskunnan ja sen valiokuntien roolia maan kehitystä eteenpäin vievinä tahoina. Uudistustyössä suosittelemme tutustumaan Sitran puitteissa Jouni
Backmanin ja Liisa Hyssälän yhdessä tekemän raportin suosituksiin. Samalla suosittelemme otettavaksi oppia Islannissa yritykseksi jääneestä perustuslain uudistamishankkesta.
PERUSTELUT Läntisen maailman perustuslait perustuvat valistusfilosofien ajatuksiin ja etenkin paroni Montesqueun vuonna 1748 julkaisemaan teokseen. Tältä pohjalta kirjoitettiin USA:n perustuslaki, mitä puolestaan pidettiin esikuvana Suomen perustuslakia laadittaessa. Valistusfilosofeilla ei kuitenkaan voinut olla mitään käsitystä tiedonvälityksessä tapahtuvasta valtavasta teknisestä kehityksestä eikä myöskään talouden
kasautumisesta ja vaikutuksesta tiedonvälitykseen. lhmislajilla puolestaan ei ole mitään synnynnäistä varoituskelloa nykyaikaista massatiedotusta vastaan, mikä puute on osaltaan mahdollistanut jopa hirmuhallintojen ja sotien kehittymiseen maapallolle. Lisätietoja Mauri Nygård Puh. 040 054 0678
1/2018
11
ONNISTUVATKO NIINISTÖT JA SIPILÄ PROVOSOINNISSAAN? Teksti Mauri Nygård Fil.lis., Kokkola
S
auli Niinistö ilmoitti, että hänen uudella presidenttikaudellaan Suomi ei liity Naton jäseneksi, ellei sitten Venäjä ala pitää EU:ta ja Suomea Naton kaltaisina vihollisinaan. Ja sitten pojat jatkoivat Venäjän provosointia. Tuoreinta ovat USA:n ja Ruotsin kanssa tehty puolustusjulistus, kansainvälinen sotaharjoitus venäläisten suuren juhlan, voitonpäivän, aikoihin ja CETA-sopimus. Juha Sipilä puolestaan on pääministerinä ollut aktiivinen EU:n militarisoinnissa. CETA tarkoittaa EU:n vapaakauppa- ja kumppanuussopimusta Kanadan kanssa. Sopimus sisältää edelleen myös investointisuojan ja erillisen välimiesoikeuden. Siten vaikka kanadalainen kaivosyritys voi haastaa Suomen valtion suuriin korvauksiin, jos ryhtyisimme perimään kaivostoiminnasta muualla käytössä olevaa maksua. CETA on tarkoitettu vastaavan USA:n kanssa tehtävän sopimuksen edeltäjäksi, vaikka USA:n kanssa sopimus on presidentti Trumpin tahdosta jäähyllä. CETA merkitsee lisää valtaa Atlantin taakse kansainvälisille yrityksille ja kansallisvaltion roolin vähentämistä, eli Suomen sitomista yhä tiiviimmin länteen ja pientä askelta yhä kauemmas aiemmasta puolueettomuudesta. Varmaan Venäjällä on pantu merkille, miten viime vuonna nimenomaan Suomeen perustettiin Naton ja EU:n yhteinen Hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus, valtio valtion sisälle. Myös USA on jäsen, ja eduskunta hyväksyi tästä hybridiuhan pesästä lain, joka tuli voimaan heinäkuun alussa viime vuonna. Lain mukaan keskus ei kuulu Suomen valtioon, mitkään lait eivät ole siellä voimassa, eikä Suomen viranomaisilla ole sinne mitään asiaa. Nyt Helsingin Sörnäisissä voidaan vaikka
harjoittaa kuulusteluja tehokkailla menetelmillä, ihmisiä voi sinne kadota, ja kaikkinainen urkinta ja vakoilu on mahdollista, sillä suomalaiset eivät saa seurata keskuksen tietoliikennettä. Hybridisodan voisi suomentaa henkiseksi sodankäynniksi laajasti ymmärrettynä. Juuri sitä itseään keskuksemme harjoittaa. Sen tutkimusjohtaja on ennestään tunnettu Venäjä-kriitikko ja koko keskus on suunnattu Venäjää vastaan. Läntisen sotaelinkeinon vallassa olevalle Suomelle tyypillisesti keskus perustettiin vähin äänin, mutta nyt siitä oli maakuntalehdessäkin kokosivun juttu.
Venäläiset huomasivat varmaan myös isäntämaasopimuksen Naton kanssa ja sen täydennykset sekä puolustusministeri Jussi Niinistön aloitteellisuuden saada tänne todella iso kansainvälinen sotaharjoitus. Eikä mitenkään voi jäädä huomaamatta valtamedian vuosia jatkunut Venäjän mollaus ja trollaus. Siitä huolimatta presidentti Vladimir Putin ei näytä hermostuvan! Ei hermostu, kun ymmärtää, että hermostumista Suomen johtajat juuri haluaisivat, jotta saisivat tekosyyn liittää maa täydellisesti Natoon, vastoin kansalaisten tahtoa.
U S T U K S U O VUOSIKOK
Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry:n vuosikokous pidetään 2.9.2018 klo 16.00 Matinkylän Pirtin Kahviossa (Keskipäivänkuja 4, 02210 Espoo, samassa paikassa osoitteena oli ennen Kuitinmäentie 5). Vuosikokous on siirtynyt normaalista ajankohdasta, koska tulojen vähäisyyden vuoksi on ollut pakko tehdä toiminnan sopeutustoimia. Kokous on avoin kaikille jäsenille ja siellä käsitellään sääntöjen mukaisesti vuosikokoukselle kuuluvat asiat. Sääntöjen mukaan niiden jäsenten, jotka aikovat käyttää kokouksessa äänivaltaa, tulisi ilmoittaa osallistumisestaan kaksi viikkoa ennen kokousta kirjallisesti yhdistyksen toimistolle (Mäkelänkatu 15, 00550 Helsinki) tai mieluummin puheenjohtajalle suoraan osoitteella Valopoiju 4 B 36, 02320 Espoo tai sähköpostitse arjo.suonpera@juridique.fi. Vuotuinen jäsenmaksu on 20 euroa, vähävaraisilta 10 euroa. VEU:n jäsenmaksutili on FI33 8000 1500 926663 (Danske Bank). Tukimaksujakin toivotaan! Jäsenmaksun suorittaminen on entistä tähdellisempää, sillä aiemmin EU-kriittisenä esiintynyt ulkoministeri Timo Soini on tänäkin vuonna jättänyt yhdistyksemme ilman avustusta. Saksan ja Ranskan johdolla Euroopan Unionia viedään liittovaltion ja yhteisvastuullisen pankkiunionin suuntaan kasvattaen suomalaisten vastuuta pankkiunionin veloista ja vastuista ja USA:n presidentti Trumpin vaatimuksesta EU:n puolustusyhteistyön tuottamista asevarustelumenoista, maahanmuuttajakriisin ja ilmastonmuutoksen uudelleenarvioinnin miljardikuluista sekä Iso-Britannian EU-eron jättämästä EU:n jäsenmaksutulon miljardiaukosta. EU-jäsenyys tuottaa Suomelle monen miljardin vuotuiset menot ilman vastaavaa hyötyä ja alentaa siitä johtuvalla leikkauspolitiikalla ja maksujen korotuksilla elintasoamme. VEU:n verkkolehti löytyy osoitteesta veu.fi tai Facebookista sivulta facebook.com/vaihtoehtoeulle. HALLITUS Arjo Suonperä, puheenjohtaja Puh. 040 731 2383
Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry – VEU Valopoiju 4 B 36, 02320 Espoo Puh. 040 731 2383, sähköposti arjo.suonpera@juridique.fi