Työfysioterapeutti 4/2012 by Työfysioterapeutit ry

Niska- ja yl채raajaongelmat

TYÖFYSIOTERAPEUTTI Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry Taitto: Mainostoimisto Hasardi

SISÄLLYS

TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry: Perustettu: 1976 Jäsenmäärä: 700 Jäsenmaksu: 35e/vuosi

Jäsenlehti: 4 krt vuodessa Koulutusta: 2 krt vuodessa

Rakenteisesta kirjaamisesta työfysioterapeutin työssä

Varsinaiseksi jäseneksi hyväksytään fysioterapeutti, joka toimii työterveyshuollossa tai yhteistyössä muun työterveyshenkilöstön kanssa. Varsinaisen jäsenen on oltava Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsen

Toimintalinjat 2013 -2015 ja toimintaohjelma 2013

Fysioterapian opinnäytetyö

Työterveyshoitajat ja työfysioterapeutit koolla Etelä-Karjalassa

Yhteenvetoa syysopintopäivistä

Aslak-kurssin suunittelukokouksen muistio

Fysioterapian aseman edistäminen 2013

Lyhyesti voin todeta, että yhdistys on aktivoinut sekä kansainvälisessä että kotimaisessa yhteistyössä. Kaikki toimintamme pyrkii edistämään työfysioterapeuttien näkyvyyttä ja asemaa terveydenhuollossa, erityisesti työterveyshuollossa. Yhdistys sai hyvää palautetta sekä kiitosta että kehitettävää Jyväskylässä marraskuussa järjestetyistä syysopintopäivistä. Suosittelen jo kaikille tässä vaiheessa, että varaatte ensi vuoden koulutusbudjettiinne yhdistyksemme järjestämät opintopäivät. Ne tullaan järjestämään tuttuun tapaan marraskuussa. Koulutuspäivät ovat saaneet erittäin hyvää palautetta viimeisten vuosien aikana. Kannattaa kysellä mukana olleilta kollegoilta asiasta. Syys- ja kevätopintopäivien lisäksi yhdistys on julkaissut omaan lehteämme sekä päivittäneet yhdistyksemme nettisivut. Uudistuneet nettisivut julkaistaan lähitulevaisuudessa. Myös alueyhdyshenkilöverkoston laajentuminen on tapahtunut tänä vuonna ja ensi kertaa järjestimme alueyhdyshenkilötapaamisen. Yhdistyksen esite ollaan laittamassa WCTP:n nettisivuille vielä tämän vuoden aikana. Tämä esite liittyy osana WCTP:n työfysioterapian ja ergonomia- alan virallisen ryhmän perustamiseen tähtää-

vää prosessia. Pohjoismaiden yhdistysten tapaaminen on toteutunut ja uutta tapaamista valmistellaan. Myös Pohjoismaiden yhteistyö on saanut tuulta em. WCPT – prosessista. Yhdistys tekee laajaalaista yhteistyötä eri yhteistyötahojen kanssa. Yhdistyksen edustajia on mm. TULE ry:n, Ergonomiayhdistyksen, Työnäköseuran ja Työympäristömitalitoimikunnan toiminnassa. Yhdistyksen hallituksen jäsenet ovat saaneet olla ja ovat edelleenkin mukana kommentoimassa uudistettavaa Hyvä työterveyshuoltokäytäntö – kirjaa. STM:n työterveyshuollon neuvottelukunnan koulutusjaoksessa yhdistyksellämme on jo vuosi ollut edustaja. Olemme lisäksi päässeet mukaan neuvottelukunnan työryhmään, joka tarkoituksena on selvittää työterveyshuollon koulutusta. Suomen Fysioterapeutit ry kanssa yhteistyöhön on kuulunut mm. puheenjohtajatapaamiset kaksi kertaa vuodessa ja yhteistyö Fysioterapiakongressi 2012 järjestämisessä. Tänä vuonna olemme tavanneet lisäksi erikseen varapuheenjohtaja Heli Mesiäisen ja kehittämisasiantuntijan Riitta Partian. Lisäksi yhdistyksemme edustaja on osallistunut liiton edustajiston kokoukseen.

Puheenjohtajan palsta

Kirpeä talvi on saapunut myös tänne Lounais-Suomen rannikolle. On hienoa saada lunta maahan ja musta maa peittoon! Toivottavasti pääsemme hiihtoladuille pian koko Suomessa. Vuosi 2012 on loppusuoralla. Joulukuun kaikki ihanuudet ovat vielä edessäpäin. Taakse on jäämässä erittäin nopeasti kulunut vuosi. Vuoden nopeaan kulkuun on ainakin omalla kohdallani vaikuttanut se, että yhdistyksessä on tapahtunut paljon.

Haluan kiittää kaikkia yhdistyksemme jäseniä ja yhteistyökumppaneitamme hienosti sujuneesta yhteistyöstä vuonna 2012! Erityiskiitokset loistavalle hallituksellemme, joka on tehnyt erittäin ahkerasti työtä läpi vuoden! Toivotan kaikille lämmintä ja rentouttava joulunaikaa ja kaikkea hyvää alkavalle yhteistyötyövuodelle 2013! Jouluisin terveisin,

Jaana

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4/2012

Toimintalinjat 2013 – 2015 ja toimintaohjelma 2013 Työfysioterapeutit ry on Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsenyhdistys. Yhdistyksen y-tunnus on 1533588-2 ja yhdistysrekisterinumero on 137.447. Yhdistyksen nimi on ruotsiksi Föreningen för Företagsfysioterapeuter i Finland ja englanniksi suositellaan käytettävän The Association of Finnish Physiotherapists in Occupational Safety and Health. Vuosi 2013 on yhdistyksen 37. toimintavuosi. Työfysioterapeutit ry on Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsenyhdistys, Suomen Fysioterapeutit ry on järjestäytynyt Tehy:yn. Arviolta miljoona henkilöä kärsii jostakin tuki- ja liikuntaelinvaivasta jatkuvasti ja näistä noin 600 000:lla on pysyvää toiminnallista haittaa. Suomen väestö ikääntyy nopeasti, ikääntyvien työssä pysyminen ja työssä viihtyminen tulevat siten keskeisimmiksi työelämän haasteiksi. Samanaikaisesti työn vaatimukset ja työolot muuttuvat. Haasteita aiheuttaa myös nuorten työntekijöiden heikentynyt fyysinen suorituskyky ja työn mielekkyyden löytäminen. Työterveyshuolto tekee työtä työikäisten terveyden edistämiseksi, työtapaturmien ja ammattitautien ennaltaehkäisemiseks ja työntekijöi-

den työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Työkyvyn ylläpitämisessä tai palauttamisessa on tärkeää yhteistyö työterveyshuollon ja työpaikan eri toimijoiden välillä. Näin voidaan etsiä mahdollisuuksia ratkaista työkykyyn liittyviä ongelmia työpaikan ja työterveyshuollon yhteisin voimin. Työterveyshuollolla on myös oma roolinsa työssä olevien kuntoutuksessa, joka tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden pysyä työelämässä tai palata sinne sairauksista huolimatta. Työterveyshuollon tärkeimpiä tehtäviä kuntoutuksen suhteen ovat kuntoutustarpeen selvittäminen, ohjaus kuntoutukseen ja kuntoutuksen jälkeinen työssä selviytymisen seuranta. Työterveyshuollon toimintaa ohjaa Työterveyshuoltolaki (1383/2001) ja valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (1484/2001) sekä valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/2001). Työterveyshuoltolaki edellyttää keskimäärin 7 päivän vuosittaista ammatillista täydennyskoulutusta työterveyshuollon ammattihenkilöiltä ja asiantuntijoilta.

Työfysioterapeutti on työterveyshuollon asiantuntija työterveyshuollon moniammatillisessa työryhmässä. Työfysioterapeutilla on fysioterapeutin pätevyys ja riittävät tiedot työterveyshuollosta. Työfysioterapeutilta edellytetään kahden vuoden kuluessa työterveyshuoltoon siirtymisestä erikoistumisopintoja joko Työterveyslaitoksella tai ammattikorkeakoulussa. Työfysioterapeutin asiantuntemukseen kuuluvat ergonomia sekä yksilöön että työyhteisöön tai ryhmään kohdistuvat toimenpiteet. Työfysioterapeutit pyrkivät edistämään työntekijän psyko-fyysis- sosiaalista työ- ja toimintakykyä työntekijän omassa työympäristössä. Työfysioterapeutit osallistuvat myös uusien työskentelytilojen ja – välineiden suunnitteluun. Työfysioterapeutit mm. antavat ohjausta tuki- ja liikuntaelinten ongelmissa, mittaavat ja arvioivat kokonaisvaltaista suorituskykyä yhteistyössä työterveyspsykologien ja muiden työterveyshuollon ammattihenkilöiden kanssa sekä ovat mukana moniammatillisessa työterveyshuollon toiminnassa, suunnittelussa ja toteutuksessa sekä erilaisissa kuntoutusprosesseissa.

2013 2015 1. TOIMINTA-AJATUS Työfysioterapeutit ry on jäseninään olevien työfysioterapeuttien yhdysside. Se toimii työfysioterapeuttien ammattitiedon ja - taidon kehittämiseksi sekä edistää osaltaan työfysioterapeuttien asemaa ja työfysioterapian tunnettavuutta. Toiminnassaan yhdistyksellä on tavoitteena työfysioterapeuttien riittävä asiantuntemus työfysioterapiapalvelujen tuottamiseen ja kehittämiseen. Yhdistys arvostaa toiminnassaan asiantuntijuutta, eettisyyttä, edistyksellisyyttä, jäsenlähtöisyyttä ja yhteistyökykyä.

2. JÄRJESTÖTOIMINTA 2013 – 2015 Jäsenten tyytyväisyys yhdistyksen toimintaan on tärkeää. Yhdistyksen tavoitteena on säilyttää nykyiset jäsenet, saada jäseniksi kaikki työterveyshuollon piirissä toimivat sekä työterveyshuollon pätevöitymiskoulutuksesta valmistuvat fysioterapeutit. Työfysioterapeuttien aseman vahvistamiseksi liiton päätöksenteossa on tavoitteena, että mahdollisimman moni varsinainen jäsen liittyisi liittoon yhdistyksemme kautta. Myös työfysioterapian aseman ja tunnettavuuden edistäminen on tärkeää. Liiton jäsenyhdistyksenä lisätään yhteistyötä liiton kanssa ja yhdenmukaistetaan jäsentoiminnan tavoitteita.

TULOSKORTTI: Järjestötoiminta 2012 Näkökulma

Strategiset linjaukset/teemat

Käytännön toteutus

Toiminnan arviointi

Tavoitetaso 2013

Jäsenyys

1. Jäsenhankinta

1.1. Toimitetaan pätevöitymiskoulutuksesta valmistuville (TTL ja amk:t) yhdistyksen esite ja jäsenhakemus

1. Saadaan vuosittaiset koulutuspaikat selville

1. Työterveyshuoltoon hakeutuvat liittyvät jäseniksi

2. Jäsenyyden vahvistaminen 3. Jäsenten yhteystiedot

1.2. Esittely diasarja laitetaan yhdistyksen sivustolle 2.1. Vuoropuhelu jäsenten kanssa toimintatarpeista mm. jäsenkyselyin, tietojen päivitys 2.2. Alueellisten verkostojen käynnistämisen tukeminen: syysopintopäivien yhteydessä järjestetään vuosittainen hallituksen a alueyhdyshenkilöiden tapaaminen 3. Muutosilmoituslomakkeetnettisivuilla ja muistutus lehdessä 2 kertaa vuodessa

2.1. Toimintasuunnitelma tarvelähtöinen, aktiivinen jäsenistö 2.2. Toimivat alueelliset verkostot 3. Jäsenistö pitää yhteystietonsa ajan tasalla

1.2. Kouluttajatahot saavat aineiston helposti käyttöönsä. 2.1. Työterveyshuollossa toimivat pysyvät yhdistyksen jäseninä 2.2. Toiminnan käynnistyminen niillä alueilla, joissa toimintaa ei vielä ole, ja alueyhdyshenkilöiden toiminnan tukeminen 3. Jäsenistö pitää yhteystietonsa ajan tasalla

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4/2012

TULOSKORTTI: Järjestötoiminta 2012 Näkökulma

Strategiset linjaukset/teemat

Käytännön toteutus

Toiminnan arviointi

Tavoitetaso 2013

Yhdistyksen ja liiton välinen yhteistyö

1. Yhdyshenkilöverkostojen toiminnan arviointi ja kehittäminen

1. Liiton yhteisöjäsenten tapaamiset

1. Tapaamisiin osallistumisen ja hyödyn arviointi yhdistyksen kannalta

1. Tapaamisiin osallistuu hallituksen edustaja

2. Työfysioterapian aseman edistäminen 3. Yrittäjäyhdyshenkilö ja yrittäjäjäsenet

2.1. Tehdään yhteistyötä lausuntojen ja kommenttien antamisessa 2.2. Kutsutaan liiton hallituksen edustaja hallituksen helmikuun kokoukseen keskustelemaan yhteistyöstä ja ajankohtaisista asioista 3.1. Jäsenhakemuksessa selvitetään yrittäjyys / palkansaaja.

2.1. Hyödyn arviointi saatujen lausuntojen / palautteiden perusteella 2.2. Tapaaminen on toteutunut ja konkreettisista toimista on sovittu 3.3. Yhdistyksen wwwsivujen yrittäjäosio on ajan tasalla.

3.2. Yhdistyksellä on nimetty yrittäjäyhdyshenkilö, joka on hallituksen edustaja liiton suuntaan yrittäjäasioissa

2.1. Kirjatut lausunnot ja muistiot, hyödyn arviointi kerran vuodessa 2.2. Toimintaa kehitetään yhteistyössä liiton kanssa. 3.1. Yhdistyksen yrittäjäjäsenet ovat hallituksen tiedossa 3.3. Yrittäjänä toimivat työfysioterapeutit saavat tukea toimintaansa wwwsivujen kautta.

3.3. Yrittäjien tietopaketti jäsensivuilla pidetään ajan tasalla.

Näkökulma

Strategiset linjaukset/teemat

Käytännön toteutus

Toiminnan arviointi

Tavoitetaso 2013

Yhteistyö muiden sidos ryhmien ja järjestöjen kanssa

1. Työterveyshoitajat, työterveyslääkärit, työterveyspsykologit

1.1. Osallistutaan MONA-ryhmän toimintaan.

1. 1. Yhdistyksen edustajat osallistuneet tilaisuuksiin.

2. Suomen Tule ry

1.2. Osallistutaan vuosittaisiin muihin yhteistyöpalavereihin tai ollaan itse kutsujina.

1.2 ja 1.2. Arvioidaan yhteistyön kehittymistä ja tuloksia.

1. Yhteistyö lisääntyy työterveyshuollon toimijoiden edustajien kanssa.

3. Suomen Työnäköseura 4. ENSHPO 5. Työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt – ohjausja kehittämisryhmä 6. Työympäristömitali-työryhmä 7. Suomen Ergonomiayhdistys, Ery ry 8. HTTHK-oppaan uudistamistyöryhmä 9. STM/tth:n neuvottelukunta 10. WCPT 11. Pohjoismainen yhteistyö

2.-11. Yhdyshenkilöt raportoivat toiminnasta Yhteistyöjärjestöiltä pyydetään artikkelia toiminnastaan lehteen hallituksen laatimien kysymysten pohjalta.

2.-11. Yhdyshenkilöt toimittavat lyhyen kirjallisen raportin kokouksien päätöksistä ja tekevät lyhyen koosteen toimintakertomusta varten

2.-11. Työfysioterapeuttien näkyvyys ja yhteistyön aktivoiminen

3. TYÖFYSIOTERAPEUTTIEN JA TYÖFYSIOTERAPIAN ASEMAN EDISTÄMINEN 2013 – 2015 Yhdistys pyrkii edistämään työfysioterapeuttien asiantuntijuuden hyödyntämistä ja käytön lisääntymistä. Yhdistys seuraa työelämässä ja työterveyshuollon organisaatioissa tapahtuvien muutosten vaikutuksia työfysioterapeutin työhön. Yhdistyksen tavoitteena on palauttaa työfysioterapeutit työterveyshuollon ammattihenkilöiksi. Työfysioterapeuttien ammattipätevyyden ja roolin tarkentamista jatketaan edelleen toimimalla Sosiaali- ja terveysministeriön Työterveyshuollon neuvottelukunnan vuonna 2003 asettamassa Työterveyshuollon koulutusjaostossa. Koulutusjaoston tehtävänä on valmistella,

koordinoida ja seurata työterveyshuoltolainsäädännön edellyttämän työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksen kehittämiseen liittyviä asioita. Yhdistyksen tavoitteena on saada edustaja vuonna 2015 joulukuussa toimintansa aloittavaan Työterveyshuollon neuvottelukuntaan. Jäseniä kannustetaan erikoisasiantuntija-nimikkeen hankkimiseen.Yhdistys ylläpitää ja edistää toiminnallaan ammattietiikkaa ja kollegiaalisuutta. Työterveyshuollon eettisiä periaatteita ollaan päivittämässä. Yhdistys toimii uudistustyössä tarpeen mukaan.

TULOSKORTTI: Fysioterapian aseman edistäminen 2013 Näkökulma

Strategiset linjaukset/teemat

Käytännön toteutus

Toiminnan arviointi

Tavoitetaso 2013

Työfysioterapeuttien ammattipätevyys ja rooli

1. STM:n TTH:n neuvottelukunnan koulutusjaosto

1. Yhdistyksellä on edustaja koulutusjaostossa

2. Työfysioterapeutit ry STM:n työterveyshuollon neuvottelukunnan jäseneksi

2. Hallitus selvittää neuvottelukunnan jäsenten valintakäytännön, jonka pohjalta aloitetaan työ jäsenyyden saamiseksi.

1. Yhdyshenkilöt toimittavat lyhyen kirjallisen raportin kokouksien päätöksistä ja tekevät lyhyen koosteen toimintakertomusta varten

1. Työfysioterapeuttien näkyvyys ja moniammatillisen yhteistyön edistäminen työterveyshuollossa

Näkökulma

Strategiset linjaukset/teemat

Käytännön toteutus

Toiminnan arviointi

Tavoitetaso 2013

Erikoisasiantuntijanimike

1. Työfysioterapian erikoisasiantuntijanimikkeen tunnetuksi tekeminen

1. Yhdistyksen nettisivuilla on linkki liiton erikoisasiantuntijasivuille (Kriteerit ja hakuohjeet)

1. Uusien nimikkeen saajien määrän seuraaminen

1. Jäsenistö hakee nimikettä

Näkökulma

Strategiset linjaukset/teemat

Käytännön toteutus

Toiminnan arviointi

Tavoitetaso 2013

Työympäristömitali

1. Työympäristömitalien tunnetuksi tekeminen

1. Lehteen artikkeli mitalien hakemisesta, nettisivuille linkki TVL:n sivuille, alueyhdyshenkilöille tietoa hakemisesta

1. Uusien mitalien saajien määrän seuraaminen

1. Jäsenistölle haetaan mitaleita.

2. Valintakäytäntö on selvillä

2. Valintakäytäntö saadaan selville

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4/2012

TULOSKORTTI: Fysioterapian aseman edistäminen 2013 Toiminnan arviointi

Tavoitetaso 2013

Näkökulma

Strategiset linjaukset/teemat

Käytännön toteutus

Työn vaativuuden arviointi

1. Seurataan liiton toimintaa työn vaativuuden arvioinnin osalta

1. Ohjataan jäseniä tutustumaan liiton kotisivuilla julkaistavaan materiaaliin

Näkökulma

Strategiset linjaukset/teemat

Käytännön toteutus

Toiminnan arviointi

Tavoitetaso 2013

Työfysioterapeutin työn sisältö ja asiakasmäärä

1. Seurataan jäsenistön työn sisällön nykytilaa

1. Jäsenhakemustietojen ja muutosilmoitusten perusteella seurataan työn painopistealueita

1-3. Yhdistyksen jäsenten työn sisältö on hallituksen tiedossa

4. Uusien jäsenten määrä

4. Saadaan tietoa eijäsenistä ja uusia jäseniä

2. Jäsentietojen omatoiminen päivittäminen nettisivujen kautta

1. Jäsenistö saa ohjausta ja löytää tarvitsemansa tiedon

3. Jäsenkyselyn toteuttaminen joka kolmas vuosi

Näkökulma

Strategiset linjaukset/teemat

Käytännön toteutus

Toiminnan arviointi

Tavoitetaso 2013

Rakenteinen kirjaaminen

1. Työfysioterapeutin työn kirjaaminen

1. Tehdään oma ehdotus rakenteisen kirjaamisen otsikoista työfysioterapian näkökulmasta.

1. Ehdotus on valmis.

1. Työfysioterapeutin työn kirjaaminen on linjassa valtakunnallisten suositusten kanssa.

4. Kysely ei-jäsenille avoimille nettisivuille

Fysioterapian aseman edistäminen 2013

Näkökulma

Strategiset linjaukset/teemat

Käytännön toteutus

Toiminnan arviointi

Tavoitetaso 2013

Lainsäädäntö

1. Työterveyshuoltolaki ja asetukset

1.1. Seurataan lain vaikutuksia työfysioterapeutin työssä ja niistä tiedottaminen liittoon ja päättäville tahoille

1-3. Tieto mahdollisista uudistuksista on nettisivuilla.

1. Lain tulkintaan liittyen työfysioterapeuttien aseman vahvistaminen.

2. Kelan säädökset 3. Työturvallisuuslaki

1.2. Jatketaan työtä työfysioterapeuttien aseman muuttamiseksi tth:n ammattihenkilöiksi 2. Seurataan työfysioterapeuttien asiantuntemuksen käyttöä työterveyshuollossa.

1.2. Muutoksen mahdollisuudet ja mahdolliset jatkotoimet tiedossa. Toiminnan eteneminen kirjataan.

1.2. Työfysioterapeuttien aseman vahvistaminen työterveyshuollon tiimissä.

2. Työterveyshuolto Suomessa ja Kelan raportit

2. Tiedossa työfysioterapeuttien käyttö 3. Lain tulkintaan liittyen työfysioterapeuttien aseman vahvistaminen

3. Seurataan lain vaikutuksia työfysioterapeutin työssä ja niistä tiedottaminen liittoon ja päättäville tahoille

Näkökulma

Strategiset linjaukset/teemat

Käytännön toteutus

Toiminnan arviointi

Tavoitetaso 2013

Jäsenpalvelu

1. Jäsenpalvelu

1.1. Sähköpostipalvelu jäsenille

1.1. Yhteydenottoihin vastataan viikon kuluessa, vastaaja kirjaa asian ja se käsitellään hallituksen kokouksessa.

1.1. Jäsenpalvelu toteutuu 100 %

2. Tiedotus yrittäjäjäsenille 3. Eettisyys fysioterapiassa

1.2. Ajankohtaiset asiat ja ohjeet nettisivuille

1.2. Yhteenvedot ajankohtaisista asioista

1.2. Asiat ovat luettavissa jäsensivuilla

1.3. Kuntoutuskurssille on riittävä määrä hakijoita ja se toteutuu

2.1. Sähköpostipalvelu jäsenille

1.3. Kurssin toteutuminen

2.1. Jäsenpalvelu toteutuu 100 %

2.2. Verkkosivujen Yrittäjyys-osio

2.1. Katso kohta 1.1.

2.2. Sivujen päivitys tarpeen mukaan

1.3. ASLAKkuntoutuskurssi työfysioterapeuteille

3.1. Seurataan liiton toimintaa fysioterapian eettisten periaatteiden osalta ja informoidaan jäsenistöä.

2.2. Jäsensivuille täydennetään yrittäjätietoa

3.2. Seurataan työterveyshuollon eettiset periaatteiden uudistamista ja toimitaan tarpeen mukaan.

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4/2012

4. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ 2013 – 2015 Toimitaan kansainvälisessä verkostossa tavoitteena perustaa WCPT:n alajärjestö työfysioterapeuttien kesken Singaporessa vuonna 2015. Pohjoismaisen työfysioterapeutti yhteistyön tiivistäminen WCPT:n alajärjestön toteutumiseksi.

TULOSKORTTI: Fysioterapian aseman edistäminen 2013 Näkökulma

Strategiset linjaukset/teemat

Käytännön toteutus

Toiminnan arviointi

Tavoitetaso 2013

Kansainvälinen verkottumien

1. WCPT:n alajärjestön perustaminen

1.1. Yhdistyksen yhdyshenkilöt on nimetty

1.1. Asian käsittely WCPT:ssä edistyy

1. Verkoston muodostuminen

1.2. Asian käsittely WCPT:ssä edistyy

2. Yhteisen toiminnan sisältö ja linjaus selvillä

2. Pohjoismainen yhteistyö

1.2. Yhdistyksen nettisivut on WCPT:n subgrupin sivuilla 2. Yhteistapaaminen keväällä 2013

2. Yhteistyön edistyminen

5. TYÖFYSIOTERAPIAN TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN 2013 – 2015 Yhdistyksen toiminnan tavoitteena on edistää työfysioterapian asiantuntemusta. Työfysioterapeutteja kannustetaan tekemään työterveyshuollon tutkimus- ja kehitystyötä. Jäsenillä on mahdollisuus hakea stipendiä yhdistyksen Stipendirahastosta.

TULOSKORTTI: Koulutussuunnitelma 2013 Näkökulma

Strategiset linjaukset/teemat

Käytännön toteutus

Toiminnan arviointi

Tavoitetaso 2013

Koulutuspolitiikka

1.Työterveyshuoltoon pätevöittävän koulutuksen sisältö

1. Yhdistyksen edustaja edistää työfysioterapeuttien etuja STM:n TTH:n neuvottelukunnan koulutusjaoksessa

1. Tietojen ajantasaisuus

2. Tieto koulutuspaikoista ja valmistuneista

2. Työfysioterapeuttien määrä työterveyshuoltoon pätevöittävässä koulutuksessa

2. Koulutuspaikkojen selvittäminen (amk ja ttl)

Näkökulma

Strategiset linjaukset/teemat

Käytännön toteutus

Toiminnan arviointi

Tavoitetaso 2013

Koulutustilaisuudet

1. Syysopintopäivät

1. Järjestetään kaksipäiväisinä marraskuussa

1.-2. Osallistujamäärä ja koulutuspalautteet Osallistujia niin paljon, että taloudellinen tulos on positiivinen.

1.-2. Ohjelman kiinnostavuus ja ajankohtaisuus

2.Kevätopintopäivä 3. TTP 2013

2. Järjestetään huhtitoukokuussa 3. Yhdistyksellä on edustaja valmisteluryhmässä ja päivät järjestetään maaliskuussa

3. Osallistujamäärä ja saadut tulot

3. Yhdistyksen jäseniä osallistuu päiville ja yhdistykselle tuloutuu osa päivien tuotosta

Näkökulma

Strategiset linjaukset/teemat

Käytännön toteutus

Toiminnan arviointi

Tavoitetaso 2013

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot

1. Kehittämistyöt, opinnäytetyöt ja väitöskirjat

1.1. Yhteydenpito kouluihin opinnäytetöiden referoimiseksi lehteen

1. Tieto opinnäytetöiden aiheista (Theseus.fi)

1. Työterveyshuoltoa käsittelevien töiden julkaisu

1.2. Lehtityöryhmä poimii opinnäytetöiden tiivistelmiä Theseustietokannasta

2. Lehdessä julkaistujen töiden lukumäärä

6. VIESTINTÄ 2013 – 2015 Yhdistyksen viestintä on ennakoivaa, ajantasaista ja monimuotoista. Se tukee yhdistyksen toiminnan ja tarkoituksen toteutumista Yhdistyksen kotisivut löytyvät osoitteesta www.tyofysioterapeutit.fi. Uudistetuilla kotisivuilla on keskustelupalsta jäsenistön aktivoimiseksi ja verkottumiseksi.

TULOSKORTTI: Viestintä 2013 Näkökulma

Strategiset linjaukset/teemat

Käytännön toteutus

Toiminnan arviointi

Tavoitetaso 2013

Verkkoviestintä

1. Uudistetut nettisivut käyttöön

1.1. Avoimet sivut

1.1.- 1.2. Kävijämäärien seuranta nettisivujen laskurin avulla

1.1. Kävijämäärien kasvu

2. Ajantasaisuus

1.2. Jäsensivut 2. Sivujen päivittäminen

2. Toteutuminen suunnitelman mukaan

1.2. Sujuva, helposti löytyvä viestityskanava 2. Sivujen päivitys tarpeen mukaan

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4/2012

TULOSKORTTI: Viestintä 2013 Näkökulma

Strategiset linjaukset/teemat

Käytännön toteutus

Toiminnan arviointi

Tavoitetaso 2013

Markkinointiviestintä

1. Jäsenyyden vahvistaminen

1. Reagoidaan jäsenistöltä tuleviin palautteisiin.

1.1. Arvioidaan sivujen toimivuutta palautteiden avulla.

1.1. Sivut vastaavat jäsenistön tarpeisiin

2. Yhteistyötahojen avustaminen tilaisuuden markkinoinnissa

2. Toimeksiantojen määrä

3. Näkyvyyden ja työn tunnettavuuden lisääntyminen

3. Tarpeellisuus arvioidaan tapahtuman jälkeen

4. Saatavuustieto ja esitteiden käyttökelpoisuus

2. Yhteistyötahojen järjestämät tilaisuudet 3. Messuille osallistuminen 4. Esitteet

3. Työhyvinvointimessut 4. Sähköiset versiot ovat nettisivuilla ja painettuja on sihteerillä

4. Esitteitä jaettu halukkaille

Näkökulma

Strategiset linjaukset/teemat

Käytännön toteutus

Toiminnan arviointi

Tavoitetaso 2013

Työfysioterapeutti-lehti

1. Ilmestyy 4 krt vuodessa sähköisenä ja painettuna, teemanumeroita mahdollisuuksien mukaan

1. Hyödynnetään verkostoja ja lukijoiden ideoita artikkeleiden suunnittelussa

1. Monipuoliset ja ajankohtaiset sisällöt

1. Lehden ilmestyminen mediakortin mukaan

Viestintä 2013

7. HALLINTO JA TALOUS 2013 – 2015 Yhdistyksen toiminnasta vastaa hallitus sopimansa työnjaon mukaisesti. Yhdistyksen talouden perustana ovat jäsenmaksut ja koulutuspäivien tuotot. Tarkistetaan yhdistyksen stipendirahaston sääntöjen ajantasaisuus.

TULOSKORTTI: Yhdistyksen strateginen johtaminen, Hallinto ja talous 2013 Näkökulma

Strategiset linjaukset/teemat

Käytännön toteutus

Toiminnan arviointi

Tavoitetaso 2013

Hallitus

1. Hallituksen jäsenet edustavat jäsenistön eri sektoreita

1. Valitaan vuosikokouksessa jäsenistöä hyvin edustava hallitus

1. Hallituksen toiminta tukee jäsenistön tarpeita

1. Laaja edustuksellisuus

2. Kokoukset

2. Sääntömääräisten yhdistysasioiden hoita-miseksi puhelinkokoukset ja kehittämisasioiden hoitamiseksi muut kokoukset

3. Työkokoukset 4. Työ- ja vastuujako 5. Lausunnot pyydetyistä asioista 6. Toiminnan arviointi

3. Kaksi viikonlopun työseminaaria 4. Hallitus järjestäytyy 1.kokouksessa 1/13 5. Lausuntojen valmistelu 6. Hallitus arvioi tuloskorttien tavoitetason ja tekee koosteanalyysin

2. 1. Kokousmäärä vastaa asioiden hoitotarvetta 2.2. Toteutunut 1011 puhelinkokousta ja muuta kokousta 2.3. Seurataan kokouskulujen määrää 3. Työseminaarien toteutuminen 4. Työ- ja vastuujaon päivittäminen ja tiedottaminen jäsenille ja virallisille tahoille 5. Annettujen lausuntojen määrä kirjataan

2. Hallitus hoitaa sääntömääräiset tehtävänsä 3. Hallitus hoitaa laajat sääntömääräiset sekä kehittämistehtävät 4. Välitön tiedottaminen työnjaosta, toimiva työnjako 5. Lausuntoihin vastaaminen määräaikaan mennessä 100 % 6. Kaikki tavoitetason alle jäävät osa-alueet siirretään suoraan kehittämiskohteiksi

6. Vastuualueiden toiminnan arviointi 2 krt vuodessa

Näkökulma

Strategiset linjaukset/teemat

Käytännön toteutus

Toiminnan arviointi

Tavoitetaso 2013

Suomen fysioterapeutit ry, edustajisto

1. Edustajiston jäsenet, määritellään yhdistyksen edustajien määrä

1. Edustajiston jäsenten 1/3 kausi

1.1. Yhdistyksen edustaja on osallistunut kokoukseen

1. Edustajiston jäsen toimii kokouksessa yhdistyksen kannan mukaisesti

1.2. Kokousasiat on valmisteltu ennen edustajistoa

Näkökulma

Strategiset linjaukset/teemat

Käytännön toteutus

Toiminnan arviointi

Tavoitetaso 2013

Yhdistyksen arksitot

1. Arkistojen läpikäynti

1. Scannataan tärkeät asiakirjat sähköiseen muotoon

1. Arkisto sähköiseen muotoon tulevan kauden aikana

1. Suunnitelman toteutuminen

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4/2012

TULOSKORTTI: Yhdistyksen strateginen johtaminen, Hallinto ja talous 2013 Näkökulma

Strategiset linjaukset/teemat

Käytännön toteutus

Toiminnan arviointi

Tavoitetaso 2013

Markkinointiviestintä

1. Jäsenmaksu

1. Taloudellisten toimintaedellytysten arviointi

1.1. Talousraportit hallituksen kokouksissa

1. Jäsenmaksut kattavat n. 50% yhdistyksen toiminnasta

2. Jäsenyhdistyksen velvoitteet liittoon 3. Stipendirahasto 4. Opintopäivät 5. Lehti

2. Toimintakertomuksen ja taseen toimittaminen liittoon 31.5.2013 mennessä 3.1. Rahaston kartuttaminen ja stipendien jakaminen 3.2. Stipendirahaston sääntöjen tarkistaminen 4. Opintopäivät järjestetään talouden antamissa raameissa

1.2. Itse laskutetut jäsenmaksut toteutuneet 2. Liiton laskuttamien jäsenmaksujen toteuma aikataulussa 3. Hakemusajasta tiedottaminen 4. Tuotot toteutuneet suunnitellusti 5. Kulut toteutuneet suunnitellusti.

5. Lehti toimitetaan talouden antamissa raameissa.

Strateginen johtaminen, hallinto ja talous

2. Jäsenmaksujen toteutuminen 3. Jäsenistön hankkeiden tukeminen 4. Opintopäivien tuotot täydentävät jäsenmaksutuottoja ja takaavat toiminnan jatkuvuuden

Rakenteisesta kirjaamisesta työfysioterapeutin työssä Rauni Räsänen Työfysioterapeutti Joensuun Työterveys

Kirjaaminen on osa työfysioterapiaa ja kuuluu tänään työfysioterapeutin työhön olennaisena osana.

uomen fysioterapeuttien kirjaamisohjeita on julkaistu mm. keväällä 1993 Fysioterapialehdessä ja Ammattilaisen opas 2011- ”Fysioterapian rakenteinen kirjaaminen terveydenhuollossa”. Tässä oppaassa on käytetty esimerkkeinä kirjaamisen kehittämisestä Lapin keskussairaalan fysioterapiayksikön, Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiirin Kuntoutuskeskuksen Fysioterapiayksikön sekä Yläsavon SOTE kuntayhtymän kuntoutuspalvelujen yksikön malleja. Uusin Fysioterapialehti 6/12 paneutuu myös asiaan Kristiina Häyrisen” Fysioterapeuttien potilasasiakirjamerkinnät osa moniammatillista potilaskertomusta” artikkelissa ja Riitta Partian/Jyrki Kettusen ” Kirjaamisella fysio-

terapian TULOKSET ESIIN” artikkelissa. Myös artikkeli ”kehittämiskohteena fysioterapeuttien POTILASKIRJAUKSET” pureutuu samaan asiaan, samoin kuin artikkeli ”Mitä yhteistyökumppanit odottavat fysioterapian kirjaamiselta?” Itse työskentelen työfysioterapeuttina Joensuun Työterveydessä, joka on kunnallinen liikelaitos. Meillä on käytössä Mediatri- niminen potilastietojärjestelmä, joka on myös käytössä sekä erikoissairaanhoidossa Pohjois-Karjalan Sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymässä, että suurimmassa osassa Pohjois-Karjalan terveyskeskuksissa perusterveydenhuollossa. Näin ollen olemme alueellisesti samanjärjestelmän käyttäjiä. 15

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4/2012

Tämä mahdollistaa sujuvan tiedonsiirron eri toimintayksiköiden välillä. Ns. suostumus-menelmän kautta näemme potilaan luvalla fysioterapian kirjaukset koko terveydenhuollon ”ketjussa” erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon, johon työterveys myös kuuluu. Meillä Joensuussa ja koko Pohjois-Karjalassa on rakenteista kirjaamista kehitetty vuodesta 2008 lähtien, jolloin on myös osallistuttu ensimmäiseen kansalliseen rakenteisen kirjaamisen koulutukseen. Vuonna 2009 on Joensuussa järjestetty alueellinen koulutuspäivä kuntoutus- ja erityistyöntekijöille kansallisen kirjaamisen mukaisesti, ulkopuolisena kouluttajana Kuntaliitosta Tupu Holma. Joensuun ja Pohjois-karjalan tilanteesta fysioterapian rakenteisen kirjaamisen kehittämisessä saa hyvän kuvan lukemalla Fysioterapialehti 6/2011 s. 41 alkavan

haastattelun jossa kirjaamis-projektin vetovastuussa oleva osastonhoitaja Kati Koppinen kertoo tähänastisesta etenemisestä. Alla on tämänhetkiset käytössä olevat otsikot ja alaotsikot, joilla rakenteiset kirjaamiset toteutetaan. Muita otsikoita on paljon lisää käytössä, kuten Päädiagnoosi, ICPC oire/dg, esitiedot ym. ym. mutta niissä ei ”sisällä” ole enää rakenteellisesti ”alaotsikoita”. Tämä rakenne on tehty siinä vaiheessa kun työfysioterapia ei vielä ollut mukana. Ensimmäisen käyttövuoden aikana teimme muutamia lisä/alaotsikoita jotka ovat pelkästään työfysioterapeuttien käytössä. Nämä on erikseen muun tekstin jälkeen koottuna. Suluissa alkuteksteissä on pääasialliset muut työfysioterapian käytössä olevat otsikot. Työpaikkakäynnin kirjauksiin on Mediatrissa työnantajapuolella sinänsä valmis KÄYNTI- ERG otsikko, jonka alta löytyy suuri määrä alaotsikoita, joita kirjaamisessa voidaan hyödyntää suoraan, sinne ei muutoksia ole tehty.

FY-TUTK JA ARVIO RF 110 Fysioterapeuttinen orientoiva arvio ( ei käytössä työfysioterapiassa) *Nopea tilannearvio fysioterapian tarpeesta RF120 Fysioterapeuttinen tutkiminen -> Pääasiallinen kirjauksen taso( tämä käytössä) *Alkutilanteen arvio, väliarvio, loppuarvio *Yleisimpiä arviointimenetelmiä ovat havainnointi, haastattelu, palpointi, muu manuaalinen tutkiminen, lomakekyselyt, erilaiset testaukset ja mittaukset *Potilaan oma näkemys ja odotukset tilanteesta/tarpeesta, myös ristiriitaiset *RF121 Toiminta- ja työkyvyn arviointi, RF122 Fyysisen suorituskyvyn arviointi, RF123 Liikkumisen arviointi, RF124 Kivun tutkiminen ja arviointi - > jokainen voi käyttää III-tason otsikkoa tarpeen mukaisesti

FY-OHJ JA TERAP RF210 Fysioterapeuttinen ohjaus ja neuvonta -> Pääasiallinen kirjauksen taso, (myös työfysioterapiassa) *potilastilanteisiin liittyvät ohjaukset *ohjaus on keino tot. terapeuttista harjoittelua ja voi käyttää RF220:n rinnalla *ohjaus voi olla verbaalista, manuaalista tai visuaalista, voi tapahtua puhelimitse *toteutus voi olla yksilöllisesti tai ryhmässä tapahtuva *potilaan kokemuksen/ näkemyksen/ osallistumisen kirjaaminen *RF211 Terveyttä edistävä neuvonta, RF212 Toimintakykyä edistävä ohjaus ja neuvonta, RF213 Työkykyä edistävä neuvonta ja ohjaus-> jokainen voi käyttää III-tason otsikkoa tarpeen mukaisesti RF214 Yksilöllisen fysioterapiaohjelman laatiminen (voi käyttää myös työfysioterapeutit) RF220 Terapeuttinen harjoittelu -> Pääasiallinen kirjauksen taso ( ei käytetä työfysioterapiassa) *potilastilanteisiin liittyvä harjoittelu *pienikin potilaan aktiivinen tekeminen voi olla hänen kohdallaan terapeuttista harj. *esim. harjoitetaan hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskykyä, lihasvoimaa, -kestävyyttä, nivelten liikkuvuutta ja/tai motorisia taitoja, kuten kävelyä tai tasapainoa *yksilöllisesti tai ryhmässä ja apuna voidaan käyttää erilaista välineistöä *yhden tai useamman terapeutin auttamana /ohjaamana /tukemana -> vastuuterapeutti kirjaa ja kaikki tilastoi *potilaan harjoittelun suoriutumisen tason / kokemuksen / osallistumisen kirjaaminen *RF221 Toimintakyvyn ja liikkumisen harjoittaminen, RF222 Fyysisen suorituskyvyn harjoittaminen, RF223 Liikkumisen harjoittaminen -> jokainen voi käyttää III-tason otsikkoa tarpeen mukaisesti RF230 Manuaalinen terapia (tähän kinesioteippaus työfysioterapeuteilla) *kokonaisuus selkeä – jos osana pääasiallista ohjaus- tai terapiatapahtumaa, tulee kirjaus pääasiallisen työn alle *RF231 Pehmytosakäsittely, RF232 Nivelten mobilisointi ja stabilointi, RF233 Nivelen manipulointi -> jokainen voi käyttää III-tason otsikkoa tarpeen mukaisesti RF240 Fysikaalinen terapia ( ei käytössä, ellei ole Kela II-toimintaa erikseen) *kokonaisuus selkeä – jos osana pääasiallista ohjaus- tai terapiatapahtumaa, tulee kirjaus pääasiallisen työn alle *RF241 Termiset hoidot, RF242 Sähköhoidot, RF243 Akupunktio -> jokainen voi käyttää III-tason otsikkoa tarpeen mukaisesti RF290 Muu fysioterapian ohjausja terapiakäytäntö = Tilastoinnissa: täysin avustajan roolissa tapahtuva työ, myös toisen ammattihenkilön työn mahdollistamiseksi (esim. pyörätuolilla potilaan kuljetus ryhmään, tukikaulureissa apuna oleminen) ei käytössä työfysioterapeuteilla.

FY-ELINYMP/TYÖ RF310 Liikkumista ja toimintakykyä tukevat apuvälinepalvelut (harvoin työfysioterapeuteilla) *Kirjataan kaikki apuvälinepalveluihin liittyvät potilastapahtumat *RF311 Apuvälinetarpeen arviointi, suunnittelu, seuranta, RF312 Apuvälineen valinta ja hankinta, RF313 Apuvälineen lainaus, käytön ohjaus ja harjoittaminen, RF314 Apuvälineen korjaus- ja huoltotehtävät -> jokainen voi käyttää III-tason otsikkoa tarpeen mukaisesti RF320 Asumista ja elinympäristössä selviytymistä tukevat palvelut *yksittäisiä kirjauksia *RF321 Arvio elinympäristössä selviytymisestä, RF322 Elinympäristön muutostyöt, RF323 Ympäristön hallintaa tukevat palvelut, -> jokainen voi käyttää III-tason otsikkoa tarpeen mukaisesti RF330 Työssä selviytymistä tukevat fysioterapiapalvelut (pääasiallinen työfysioterapeuttien kirjaus) *RF331 Arvio työssä selviytymisestä, RF332 Ennaltaehkäisevä toiminta, RF333 Korjaava toiminta -> jokainen voi käyttää III-tason otsikkoa tarpeen mukaisesti RF390 Muu elinympäristössä ja työssä selviytymistä tukeva fysioterapia

FY-MUU ASIAK.TYÖ RF430 Monialainen yhteistyö =yhdessä/vuorovaikutuksessa parhaan palvelun tuottamiseksi *tärkeä kirjata sisältö ja ratkaisut (Harvoin työfysioterapeuteilla) *RF431 Yhteistyö asiakkaan hoidossa, RF432 Kuntoutuksen suunnitteluun osallistuminen, RF434 Fysioterapia osana monialaista ohjausta tai terapiaa -> jokainen voi käyttää III-tason otsikkoa tarpeen mukaisesti RF440 Fysioterapeuttinen konsultointi = asiantuntijana potilaan hoidon eduksi, esim. tk- yhteydenotot, annettuna/pyydettynä, tärkeä kirjata sisältö ja ratkaisut (Harvoin työfysioterapeuteilla RF410 Tiedonhankinta ja RF420 Dokumentointi = Tilastoinnissa ( ei työfysioterapeuteilla) RF490 Muu asiakastyöhön liittyvä fysioterapia = Tilastoinnissa (matkat) (ei työfysioterapeuteilla)

FY-SUUNNITELMA RF130 Fysioterapiasuunnitelman laatiminen (käytetään tarvittaessa myös työfysioterapiassa) *tavoite (mahd. lyhyellä, pitkällä aikavälillä), konkreettisuus, yksilöllisyys *kaikki mikä liittyy tavoitteen saavuttamiseen *suunnitelman koko tarpeen/tilanteen/tavoitteen mukaisesti *suunnitelma terapian järjestämisestä keinoihin; esim. mitä ja miten (terapiansisältö, kontrollit/ jatkokuntoutus, konsultaatiot, suositukset, rajoitukset), milloin, missä, miksi *pot.näkökulman kirjaaminen! mikä tällä hetkellä potilaan näkökulmasta tärkeää, laaditaan yhteisymmärryksessä potilaan kanssa RF433 Jatkofysioterapian järjestäminen (käytetään tarvittaessa myös työfysioterapiassa) *tarpeen mukaiset jatkot, sis. muutkin kuin puhtaasti fysioterapeuttiset jatkot

Kun on tehty työpaikkakäynti, kirjaaminen tehdään työnantajakertomuksessa, edellä mainitulla KÄYNTI-ERG otsikolla ja sieltä valituilla väliotsikoilla, kuten esim. Aika, Paikka, Läsnä, Käynnin syy ym. ym. tarvittavat tiedot. Laskutus hoituu omalla pohjallaan ja käyntiraportti liitetään joko (laajempi kokonaisuus) TYÖPAIKKASELVITYKSET -kansioon tai yksittäisen asiakkaan kohdalla hänen omiin tietoihinsa FYSIOTERAPIA- lomakkeelle seuraavilla otsikoilla:

Työpk-Fy >Esitiedot >Fy-elinymp /työ >Työssä selviytymistä tulevat fysioterapiapalvelut> tarvittavat III-tason otsikot >Fy-yhteenveto> skannattu dok (eli tähän raportti yksittäisen as. kohdalla) >Tiedoksi Tth (saamme tiedon suoraan omalle työterveyshoitajalle, -lääkärille) >ALLEKIRJOITUS aina ja aina myös lukkoon, niin kukaan ei pääse meidän tekstejä muuttamaan Tällä hetkellä odotamme kansallisia ohjeita kirjaamis - käytäntöön ja se saattaa muuttaa näitä ohjeita ja otsikoitten ja alaotsikoitten paikkoja/muotoja. Ohjeiden pitäisi tulla nyt vielä tänä syksynä.

Fysioterapian opinnäytetyö: Tuki- ja liikuntaelimistön kuormittuminen instrumentoivan leikkaushoitajan työssä Työnantajan järjestämään työterveyshuoltoon tulisi sisältyä muun muassa työntekijän terveydentilan selvittäminen ja työn kuormitustekijöiden selvittäminen työntekijän yksilölliset ominaisuudet huomioiden (Työterveyshuoltolaki 1383/2001). Kolme Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijaa teki opinnäytetyön tuki- ja liikuntaelimistön kuormittumisesta instrumentoivan leikkaushoitajan työssä. Opinnäytetyö valmistui syksyllä 2012. Opinnäytetyössä tutkittiin instrumentoivan leikkaushoitajan työasentoja ja niiden kuormittavuutta leikkaussalityössä, ja niitä yksilöllisiä fyysisiä ominaisuuksia, jotka vaikuttavat työn kuormittavuuteen ja työssä kuormittumiseen.

”

Yksinkertaisen biomekaanisen analyysin avulla pystytään arvioimaan liikuntaelimiin kohdistuvia voimia ja osoittamaan mahdolliset haitalliset työasennot.

uki- ja liikuntaelinsairaudet ovat suurin sairausryhmä, jonka vuoksi henkilöt kokevat kipua ja ovat poissa työstä. Raskas ruumiillinen työ, toistuva kuormitus, tapaturmat, ylipaino ja tupakointi lisäävät riskiä sairastua tuki- ja liikuntaelinsairauteen. Tuki- ja liikuntaelinsairauksiin kuuluvat alaselän kiputilat ja iskiasoireyhtymä, niska-hartiaseudun kiputilat sekä rasitusvammat. (Heliövaara & Riihimäki, 2005.) Tässä opinnäytetyössä tutkimuskohteena olleen leikkausosaston henkilökunnan mukaan leikkaushoitajien työasennot ovat usein hankalia ja ne koetaan kuormittaviksi. Osastonhoitajan mukaan leikkausosaston henkilökunnalla on tuki- ja liikuntaelimistön vaivoista johtuvia sairauslomia, joiden syitä halutaan selvittää. Tuki- ja liikuntaelimistön kuormittumista leikkaussalityössä on tutkittu vähän, joten opinnäytetyössä saatuja tuloksia voidaan hyödyntää työterveyshuollossa ennaltaehkäistäessä ja korjattaessa tuki- ja liikuntaelimistön kuormittumisen aiheuttamaa haittaa sekä yksilölle että organisaatiolle.

arvioidaan niiden kuormittavuutta tuki- ja liikuntaelimistölle. Työasentoihin ja taakkojen käsittelyyn liittyvien muutostoimien tarpeellisuus ja kiireellisyys määritetään kuormittavuuden perusteella. (Louhevaara & Suurnäkki 1991, 1–2.) OWAS-menetelmä luokittelee työasennot selän, käsien ja jalkojen yleisimpiin, helposti tunnistettaviin työasentoihin ja työasentoyhdistelmiin (Työterveyslaitos 2002, 32). Luokitus sisältää staattisista asennoista neljä selän asentoa, kolme käsien asentoa ja kuusi jalkojen asentoa sekä yhden dynaamisen osion jalkojen osalta. Lisäksi taakkojen painoa tai voimankäytön suuruutta arvioidaan kolmiportaisen asteikon avulla. (Louhevaara & Suurnäkki 1991, 5.)

Työasentojen arviointimenetelminä OWAS ja RULA Liikuntaelimiin kohdistuvaa kuormitusta voidaan tutkia biomekaniikan avulla. Lähtökohtana on kehon eri segmenttien asennon ja liikkeen rekisteröinti eri työtilanteissa ja -tehtävissä. Yksinkertaisen biomekaanisen analyysin avulla pystytään arvioimaan liikuntaelimiin kohdistuvia voimia ja osoittamaan mahdolliset haitalliset työasennot. (Takala & Nevala-Puranen 2001, 124– 125.) Tässä opinnäytetyössä käytetyt OWAS- ja RULAtyöasentojen arviointimenetelmät perustuvat tähän yksinkertaiseen biomekaaniseen analyysiin.

RULA (Rapid Upper Limb Assessment) -menetelmä on tarkoitettu käytettäväksi ergonomian arviointiin työpaikoilla, joissa esiintyy työhön liittyviä yläraajaoireita. Menetelmän ovat kehittäneet vuonna 1993 tohtori Lynn McAtamney ja professori E. Nigel Corlett Nottinghamin yliopistosta. RULA-menetelmän avulla pystytään arvioimaan nopeasti niska-hartiaseudun sekä raajojen ja vartalon asentoa, tarvittavaa voimaa ja toistojen määrää työasennoissa ja -liikkeissä. Tarkasteltavat kehon alueet on jaettu osiin, joista kutakin arvioidaan erikseen. Pistemäärä lasketaan sen mukaan, mitä enemmän kehon osa poikkeaa keskiasennosta. Pistemäärän perusteella saadaan valmiit toimenpideluokat, joissa määritellään työasentojen korjaamisen tarve ja kiireellisyys. (McAtamney & Corlett 1993, 91–99; Jääskeläinen 2010.)

OWAS (Ovako Working Posture Analysing System) -menetelmä on havainnointiin perustuva työasentojen kuormitusta arvioiva menetelmä. Se on kehitetty Suomessa 1970-luvulla metalliteollisuuden parissa työskennelleiden työn ja työlääketieteen asiantuntijoiden Osmo Karhun ja Björn Trappen toimesta. Menetelmän avulla selvitetään työasentojen laatua ja määrää sekä

Tässä opinnäytetyössä instrumentoivien leikkaushoitajien työasentoja ja niiden kuormittavuutta analysoitiin yhden ortopedisen leikkauksen aikana kuvatusta videomateriaalista. Havaintoja saatiin 172 kpl 1 h 26 min ajalta. Havaintoväli oli 30 sekuntia. Havainnoitu aika on noin 1/3 leikkaushoitajan leikkaussalityöajasta tutkimuskohteessa yhden työvuoron aikana. 21

Fyysiset ominaisuudet tarkastelussa Työn kuormittavuuteen vaikuttavia yksilöllisiä ominaisuuksia selvitettiin tutkimalla ja mittaamalla kuutta instrumentoivaa leikkaushoitajaa (3 miestä ja 3 naista). Tutkittavat olivat iältään 32–47-vuotiaita. Tutkittavat haastateltiin ja heiltä havainnoitiin ryhti. Selän liikkuvuutta ja asennonhallintaa mitattiin SpinalMouse® -laitteen Spine-check Score© -testistön avulla. Lisäksi tutkittaville tehtiin fyysisen suorituskyvyn testejä: käden puristusvoima Jamar-puristusvoimamittarilla sekä yläraajojen staattinen testi, yläraajojen dynaaminen nostotesti ja toistokyykistys Invalidisäätiöllä kehitetyn selän suoritustestistön mukaan.

Tulokset OWAS-menetelmän mukaan 44,19 % instrumentoivan leikkaushoitajan selän asennoista leikkaussalityössä on merkityksellisiä ja saattavat olla haitallisia (kuvio 1). Työasentoyhdistelmistä 25,58 % on merkityksellisiä ja saattavat olla haitallisia. Näissä jatkotutkimuksia ja toimenpiteitä vaaditaan lähitulevaisuudessa. Työasentoyhdistelmistä 0,58 % vaatii välittömiä toimenpiteitä (kuvio 2). RULA-menetelmän mukaan noin 63 % instrumentoivan leikkaushoitajan työasentoyhdistelmistä leikkaussalityössä vaatii jatkotutkimusta ja toimenpiteitä. Noin 8 % työasentoyhdistelmistä vaatii jatkotutkimusta ja toimenpiteitä nopeasti ja 0,6 % välittömästi (kuviot 3 ja 4).

Kuvio 1. OWAS: Selän asentojen haittaja toimenpideluokitus leikkaussalityöskentelyssä.

Kuvio 2. OWAS: Työasentoyhdistelmien haittaja toimenpideluokitus leikkaussalityöskentelyssä.

Kuvio 3. RULA: Oikean yläraajan ja kehon asennot leikkaussalityöskentelyssä.

Kuvio 4. RULA: Vasemman yläraajan ja kehon asennot leikkaussalityöskentelyssä.

Haastattelussa tutkittavilta kysyttiin muun muassa vapaa-ajan liikunnasta ja työn kuormituksen kokemisesta. Vapaa-ajan liikunnan määrä ja työn kuormittavuuden kokeminen korreloivat tässä aineistossa voimakkaasti (C≈0.87) eli mitä vähemmän tutkittava harrasti vapaa-ajanliikuntaa, sitä kuormittavammaksi hän koki työnsä. Myös kuntoluokkien keskiarvon (SpinalCheckin ryhti, liikkuvuus ja asennonhallinta kuormitettuna, yläraajojen staattinen- ja dynaaminen testi sekä toistokyykistys) ja työn kuormittavuuden kokemisen välillä havaittiin tässä aineistossa voimakas riippuvuus (C≈0,69) eli mitä huonompi kuntoluokkien keskiarvo, sitä kuormittavammaksi tutkittava koki työnsä. Kuntoluokkien keskiarvon ja puristusvoiman välillä havaittiin tässä aineistossa voimakas riippuvuus (C≈0,75) eli mitä huonompi kuntoluokkien keskiarvo, sitä huonompi puristusvoima. Kuormittuneisuuteen vaikuttavat myös henkilön motivaatio, tunnetila ja tehtävän suoritustapa. Samoja työtehtäviä tekevät henkilöt eivät koe työn kuormittavuutta samana. (de Waard 1996, Hytösen 2007, 29 mukaan.) Subjektiivinen arvio ja objektiivisilla mittareilla saadut tulokset täydentävät toisiaan (Suni 2001, 76). Toimenpiteitä tarvitaan Tarkasteltaessa OWAS- ja RULA-menetelmillä ja fysioterapeuttisilla yksilöllisillä mittausmenetelmillä saatuja tuloksia yhdessä, tämän aineiston perusteella näyttäisi siltä, että keskimääräistä parempikuntoinenkaan henkilö ei selviä instrumentoivan leikkaushoitajan työstä kuormittumatta siinä haitallisesti. Hyväkuntoisen työntekijän oman kunnon paraneminen ei todennäköisesti riitä poistamaan tai vähentämään tuki- ja liikuntaelimistön haitallista kuormitusta. Leikkaussalityössä instrumentoiva leikkaushoitaja seisoo koko ajan, ja yhtäjaksoisen seisomisen on todettu heikentävän

jalkojen terveyttä (Uda, Seo & Yoshinaga 1997, 36–40). Leikkaussalityön ulkopuolella työntekijä voisi lepuuttaa jalkojaan ja tehdä elpymisliikkeitä aineenvaihdunnan kiihdyttämiseksi alaraajoissa. Kiinnittämällä huomiota työasentoonsa, leikkaushoitaja voi mahdollisesti vaikuttaa jonkin verran työssä kuormittumiseen. Leikkaushoitaja voi huomioida esimerkiksi ranteidensa asennon sellaisissa tilanteissa, joissa hän voi itse valita työasentonsa (esimerkiksi eri työliikkeiden välillä). Vaikka instrumentoiva leikkaushoitaja voi jonkin verran itse vaikuttaa työasentoihinsa, toimenpiteitä työergonomiassa tarvitaan.

Tekijät: Satu Pärepalo fysioterapeuttiopiskelija satuparepalo@gmail.com Virpi Pölönen fysioterapeuttiopiskelija vipe.polonen@pp.inet.fi Heli Turunen fysioterapeuttiopiskelija heli.p.turunen@gmail.com

Ohjaava opettaja: Anneli Muona, lehtori, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu anneli.muona@pkamk.fi Opinnäytetyö on luettavissa kokonaisuudessaanammattikorkeakoulujen julkaisuarkistossa Theseus.fi. Lähteet toimitukselta.

Työterveyshoitajat ja työfysioterapeutit

koolla Etelä-Karjalassa Aira Ylä-Outinen Puheenjohtaja Etelä-Karjalan paikallisosasto

appeenrannassa on järjestetty useana vuotena yhteisiä koulutuksellisia aluetapaamisia työterveyshoitajien, työfysioterapeuttien ja Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden kesken. Työterveyslaitoksen tiloissa lokakuun alussa järjestetty aluetapaaminen keräsi yhteen 17 työterveyshoitajaa ja 15 työfysioterapeuttia Etelä-Karjalan alueelta aina Kotkaa ja Mikkeliä myöten. Tilaisuuden aluksi Työterveyslaitoksen

asiantuntija, työfysioterapeutti RiiaLiisa Valkendorff kertoi ajankohtaisia kuulumisia Työterveyslaitokselta ja esitteli tulevia koulutustapahtumia alueellamme. Alueemme koulutustilaisuuksissa on ollut vähän osanottajia ja niitä on jouduttu perumaan. On tärkeää, että annamme vinkkejämme tarpeellisista koulutusaiheista ja osallistumme myös lähikoulutuksiin, jotta varmistetaan koulutusten saatavuus alueellamme jatkossakin.

Työkykyasiat puheeksi Sitten pääsimme käsiksi iltapäivän koulutusaiheisiin ja Työterveyshoitajaliiton Etelä-Karjalanpaikallisosaston puheenjohtajana kerroin kesäkuussa 2012 voimaan tulleen sairausvakuutuslain jatyöterveyshuoltolain muutoksista keskeiset kohdat. Sen jälkeen teimme aiheeseen liittyvän ryhmätyön ja keskustelimme ARvire Ky:n työfysioterapeutti Aija Moilasen johdolla. Ryhmätyössä nousivat esille moniammatillisen yhteistyön tärkeys ja todettiin, että lain muutos ei olevielä paljon muuttanut arjen työtä. Aluksi tuntui työterveyshuoltoyksiköissä tulevan työkykypalavereista melkein ”paniikki”, koska aikatauluttaminen on vaikeaa eri osapuolien yhteisille palaveriajoille. Haluttiin muistuttaa, että ensin olisi käytävä työkykykeskustelu työpaikalla ja vasta sitten tullaan työkykyneuvotteluun työterveyshuoltoon. Koettiin myös tärkeäksi, että työterveyshuollosta ovat palaverissa mukana ne, jotka tuntevat työpaikan olosuhteet. Toisena asiana pohdiskelimme ryhmätyössä kuntoutusseurantaa työterveyshuollossa ja totesimme, että käytäntöjä on monenlaisia. Kuntoutusseurannat työllistävät, mutta myös virkistävät arjen muuta työtä. Uutena ideana tuli esiin, että voisivatko työterveyshuoltojen omien ryhmien kuntoutujat itse huolehtia seurannoista ja kutsua niihin työterveyshuollon mukaan? Työterveyslaitoksen kehittämiskonsultti Anne Karhu keskustelutti esimerkkitapauksen kautta osallistujia työterveyshuollon mahdollisuuksista ja välineistä masennuspotilaan

hoidossa. Totesimme, että tätä työtä tehdään paljon työterveyshuolloissa ja tarvitsemme myös apuja muista alueemme mielenterveys- ja päihdeyksiköistä. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse! Apua alaselkäpotilaille Lopuksi kuulimme työfysioterapeuttien Kristiina Kivimäen ja Pirjo Lehmusvaaran kertomana alaselkäpotilaiden asiantuntijafysioterapeuttien toiminnasta Etelä-Karjalan Työkunto Oy:ssä. Etelä- Karjalassa on fysiatrien Satu Luodon ja Markku Huplin aloitteesta vuosina 2009 - 2010 koulutettu oppisopimuskoulutuksella kaksikymmentä asiantuntijafysioterapeuttia alaselkäpotilaiden tutkimus- ja ohjauskäytäntöön. Koulutuksen käyneellä asiantuntijafysioterapeutilla on 1 - 3 päivän sairauspoissaolon kirjoitusoikeus ja näin on saatu vapautettua lääkäriresursseja muuhun työhön. Työterveyshuollossa asiakasyrityksen kanssa toiminnasta sovitaan erikseen ja se

kirjataan myös toimintasuunnitelmaan. Asiantuntijafysioterapeutin alaselkävastaanotolle potilaat tulevat useimmiten työterveyshoitajan kautta. Tällä toiminnalla on todettu olevan myönteistä vaikuttavuutta nopeamman vastaanotolle pääsyn myötä siihen, ettei alaselkäpotilaan vaiva pitkity turhaan. Pienillä interventioilla on saatu hyviä tuloksia ja toiminta on myös kustannustehokasta. Yhteinen iltapäivämme vierähti nopeasti. Vaihdoimme ajatuksia työn arjesta kollegoidemme kanssa ja saimme myös uusia virikkeitä työhömme. Iloinen karjalainen puheensorina jäi kaikumaan korviini kotimatkan ajaksi. Tapaamisiin viimeistään seuraavassa aluetapahtumassa! Aira Ylä-Outinen on valittu vuoden työterveyshoitajaksi! Uutinen Akavan sivuilla, osoitteessa: www.akava.fi/ajankohtaista 25

Yhteenvetoa syysopintopäivistä

uurin osa palautteiden antajista oli saanut tiedon opintopäivistä ajoissa, mutta päinvastaisiakin kokemuksia oli. Sähköpostitiedot on tarpeellista pitää ajan tasalla, koska kevätopintopäivän aika ja paikka tiedotetaan alkuvuodesta ja marraskuussa pidettävien syysopintopäivien keväällä. Luennoitsijoiden varmistuttua saadaan ohjelmakin heti jakoon. Opintopäivien sisältöä pidettiin hyvänä, mutta keskusteluaikaa alustuksen yhteyteen toivottiin enemmän. Ohjelma koettiin monipuoliseksi. Majoitus, koulutuspaikka, ruokailut ja näyttely todettiin toimivaksi kokonaisuudeksi. Jatkoon toivottiin teemamuotoisia koulutuspäiviä kuten tämäkin. Parasta koulutuspäivissä -vastauksissa toistui: - kollegoiden tapaaminen, kuulee muiden työtavoista, toiminnoista ja ratkaisuista

Muuta kommentoitavaa: - luentomateriaalien pieni fonttikoko koettiin hankaluutena, joka voidaan huomioida materiaalin monistamisessa - alku- ja lopettamisaikojen suunnittelu kaukaa tulevien kulkuneuvojen mukaan - ajatuksia heräsi omien toimivien käytäntöjen jakamisesta - hallitusta kiitettiin päivien organisoinnista - työterveyshuollon ammattiryhmien yhteistä koulutuspäivää toivottiin Seuraavia opintopäiviä, luentoja, näyttelyä, kollegojen tapaamista ja mukavia näyttelypalkintoja odotellessa.

- hyvät, ajankohtaiset koulutussisällöt ja uutta tietoa - luennoitsijoita kiiteltiin, tapausesimerkkejä pidettiin hyvinä - toimivien moniammatillisten käytäntöjen esittely, tarkastelu eri ammattiryhmien näkökulmista - konkreettisia työkaluja arkeen - päivitys missä menen, missä mennään - mukava tunnelma

Aslak-kurssin suunnittelukokouksen muistio Palveluntuottaja: Kiipulan kuntoutuskeskus Aika / Paikka: 8.11.2012 Jyväskylä, Työfysioterapeuttien syysopintopäivät Kurssi on valtakunnallinen ja sen numero 48303 Osallistujat: Jaana Iisakkila, työfysioterapeutti Sari Poutanen, työfysioterapeutti, Kiipulan kuntoutuskeskus

Kurssin yhteyshenkilöt ja yhteystiedot: Jaana Iisakkila, työfysioterapeutti, Työfysioterapeutit ry:n hallituksen pj, PL 727, 00101 Helsinki, jaana.iisakkila@kotikone.fi; p. 050 4907 738 Sari Poutanen, työfysioterapeutti, Kiipulan kuntoutuskeskus, PL 13, 14201 Turenki, p. 050 5200 493, sari.poutanen@kiipula.fi Leena Penttinen, suunnittelija, Kela kuntoutusryhmä, PL 78, 00381 Helsinki. p. 020 634 3205, leena.penttinen@kela.fi

Kurssin kohderyhmä: Työterveyshuolto/työfysioterapeutit. Työolosuhteet vaihtelevat työterveyshuollon asiakasyritysten mukaan toimistoympäristöstä raskaaseen teollisuuteen. Tft joutuu työssään liikkumaan erilaisissa työolosuhteissa yhdessä asiakkaansa kanssa. Tft:n työssä esiintyy ahtaita ja epäergonomisia työkohteita, kiipeämistä, kyykistelyjä, staattisia työasentoja. Fyysistä kuormitusta lisäävät fysikaaliset tekijät työpaikalla: kylmyys, kuumuus, veto. sääolojen vaihtelut, hajut, pölyt ym. Lisäksi kuormitusta lisäävät työvaatetus ulkona ja mukana kannettavat laitteet, kuten kamera, muistiinpanovälineet, mitta, melumittari jne. Psyykkiset kuormitustekijät vaihtelevat yrityksittäin. Toistuvia ovat kiire, aikapaineet, lähes jatkuva asiakastyö, toistuvaa ongelmanratkaisua vaativat tehtävät, samanaikaisesti erilaisten ammatti- ja henkilöstöryhmien kanssa työskentely ja projektien hallinta. Vastaanottotyössä kivuliaat asiakkaat, joilla motivaatio itsehoitoon on usein kadoksissa.

Aikataulutus - kurssinumero on 48303 - kuntoutukseen haetaan oman työterveyshuollon tai terveyskeskuksen kautta. Lääkärin B- lausunto Aslak-kuntoutusta varten sekä kuntoutushakemus (KU 102) toimitetaan oman kotipaikkakunnan Kelaan 1.2.2013 mennessä. -

Kurssijaksot - 06.05.-10.05.2013 (5 vrk) - 26.08.-29.08.2013 (4 vrk) - 27.11.-29.11.2013 (3 vrk)

info-tilaisuus pidetään kurssin aloituspäivänä 6.5.2013 klo 10.00 alkaen Kiipulassa yhteistyökokousta ei järjestetä, koska kurssi on valtakunnallinen yhteistyöpäivä pidetään 29.8.2013 torstaina klo 9.30-14.30 Kiipulan kuntoutuskeskuksessa. Jaanan Iisakkila osallistuu päivään hallituksen edustajana

Kurssin toteutus Tavoitteet - kuntoutujan yksilölliset tavoitteet (kuntoutujat toimivat eri työnantajien palveluksessa) - työssä jaksamisen tukeminen - stressin hallinta ja rentoutuminen - ajankäytön hallinta Kurssin sisältö - kuntoutus toteutetaan Kelan standardien mukaan huomioiden kuntoutujien työn laatu sekä fyysiset ja psyykkiset kuormitustekijät työssä - yksilölliset GAS- tavoitekeskustelut kuntoutujien omista tavoitteista jonkun työryhmän jäsenen kanssa - FirstBeat- hyvinvointianalyysi tehdään 1. jaksolla

Palveluntuottajan ja työterveyshuollon työnjako prosessin aikana - kuntoutuksen aikana ja sitä ennen tehdään standardin mukaiset testit, mittaukset, haastattelut ja kyselyt - kuntoutujat saavat erilaisia välitehtäviä kuntoutusjaksojen välille Moodlea käytetään verkkoalustana - kurssiohjelmat - välitehtävät - keskustelupalsta - oikeudet kuntoutujille, työryhmälle, työterveyshuollolle ja esimiehille Kuntoutus ja seuranta: - kuntoutusselosteet toimitetaan viimeisen jakson jälkeen kuntoutujalle, hänen työterveyshuoltoonsa ja oman kotipaikkakuntansa Kelaan Jakelu Jaana Iisakkila, jaana.iisakkila@kotikone.fi Leena Penttinen, leena.penttinen@kela.fi Sari Poutanen, sari.poutanen@kiipula.fi

2013

TyöfysioterapeutTI mediakortti

JULKAISIJA

TILAUKSET

Työfysioterapeutit ry,

Sihteeri Hanna Nummila

www.tyofysioterapeutit.fi

hanna.nummila@yle.fi

ILMESTYMINEN JA LEVIKKI 4 numeroa vuodessa, 800 kpl

TOIMITUS

(09) 14804929

TEKNISET TIEDOT Koko: A4 Palstojen määrä: 3

Merja Blomqvist,

Palstan leveys: 60 mm

merja.e.blomqvist@sok.fi

Väri: mustavalkoinen Sidonta: stiftaus

Taina Lehtomäki, taina.lehtomaki@hus.fi Piia Hammaren-Luoso

AIKATAULU Nro ilmestyy

aineisto viim.

maaliskuussa

15.02.2013

touko-kesäkuussa

23.04.2013

Jan-Eric Wargelin

syys-lokakuussa

03.09.2013

janne.wargelin@gmail.com

joulukuussa

12.11.2013

piia.hammaren-luoso@fysiosporttis.fi

TAITTO

ILMOITUSHINNAT JA KOOT

1/2

1/1 2/3

1/2

1/1 s.

2/3 s.

1/2 s.

170x260mm

170x170mm

170x130mm

85x260mm

650€

440€

330€

1/3

1/4

Takakansi, mustavalkoinen 750€

1/1 s.

1/4 s.

Takakansi,

170x85mm

170x65mm

85x130mm

neliväri 1170€

215€

170€

Koulutusilmoitukset -25%

Aineisto PDF, Eps, Jpeg, Tiff muodossa.

yllämainituista hinnoista.

(väh. 300 dpi)

Materiaali valmiiksi taitettuna,

Artikkelit ja muu julkaistava tekstiaineisto

ilmoittaja maksaa taittotyön

ilman muotoiluja, rivinvaihto (enter) ainoastaan kappalevaihdon yhteydessä.

Koulutusilmoitukset www-sivuille hinta 80€ / ilmoitus.

TILAUSHINTA JA MAKSUN SAAJA 50€ / vuosi, Työfysioterapeutit ry

ILMOITUKSET JA KIRJOITUSOHJEET

800013-150187

Valmiit ilmoitusaineistot tulee toimittaa Merja Blomqvistille, merja.e.blomqvist@sok.fi,

Reklamaatiot toimitukseen 14 vrk.

aineiston jättöpäivään mennessä.

kuluessa lehden ilmestymisestä.