Työfysioterapeutti 1/2013 by Työfysioterapeutit ry

Niska- ja yl채raajaongelmat

TYÖFYSIOTERAPEUTTI Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry

SISÄLLYS

Taitto: Mainostoimisto Hasardi TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry: Perustettu: 1976 Jäsenmäärä: 700 Jäsenmaksu: 35e/vuosi

Jäsenlehti: 4 krt vuodessa Koulutusta: 2 krt vuodessa

5-9

Hallitus esittäytyy

Varsinaiseksi jäseneksi hyväksytään fysioterapeutti, joka toimii työterveyshuollossa tai yhteistyössä muun työterveyshenkilöstön kanssa. Varsinaisen jäsenen on oltava Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsen

Hallituksen järjestäytyminen toimikaudelle 2013

Työfysioterapeutit ry:n kokous: Alueyhdyshenkilötapaaminen

Työhyvinvoinnin edistämisen keinot puhelinpalvelutyössä

Ammattikuljettajan työkyvyn tukeminen työterveyshuollossa

Opinnäytetyö osana Mela:n työhyvinvointiohjelmaa

In Memoriam. Sinikka Ulla Marketta Riikonen

Työfysioterapeutit Potilassiirtojen Ergonomiakortti® -koulutusten uranuurtajina

Talvinen tervehdys hyvät kollegat!

Kuten kaikki varmasti tiedättekin Suomen Fysioterapeutit ry ja liiton lehti viettävät merkkivuosiaan tänä vuonna. Olisi

hienoa nähdä meitä työfysioterapeutteja mukana liiton tapahtumissa, joita on eri puolilla Suomea. Tapahtumista löydät lisää tietoja liiton nettisivuilta. Kevään koulutukset alkavat jo täyttää kalentereitamme. Kaikkien jäsenten kannattaakin laittaa kalenteriinsa muistiin päivämäärä torstai 16.5.2013, jolloin on yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous ja kevätopintopäivät. Paikkakunta on Helsinki ja aiheena on työkyky, mutta muuten järjestelyt ovat vielä vaiheessa. Elämän virta on arvaamatonta. Tammikuun lopussa saimme suruviestin kollegamme Sinikka Riikosen poismenosta. Sinikka tuli meille monelle tutuksi työnäkö- ja työturvallisuusasioissa, mutta monet meistä muistavat hänet toki myös yhdistyksen puheenjohtajuudesta ja hallitustyöskentelystä. Kunnioitamme Sinikan muistoa lehdessä julkaistavalla muistokirjoituksella.

Puheenjohtajan palsta

uosi 2013 on lähtenyt vauhdilla käyntiin myös yhdistyksemme hallituksessa. Hallitus piti järjestäytymiskokouksensa tammikuun lopussa ja kolme uutta jäsentä aloitti hallituksessa. Pääset tutustumaan hallituksen uusiin jäseniin myöhemmin lehdessä. Hallituksen edustajat ovat tehneet tiivisti työtä STM:n työryhmässä, jonka tarkoituksena on selvittää työterveyshuollon pätevöitymiskoulutusta ja sen jatkoa. Se, miten pätevöitymiskoulutus tullaan tulevaisuudessa järjestämään, on vielä avoinna, mutta olemme päässeet kuitenkin vaikuttamaan tähän tärkeään asiaan. Työryhmä työskentelee huhtikuun loppuun asti ja tämän asian suhteen olemme viisaampia loppuvuodesta. Toinen tärkeä asia on Aslak- kuntoutuskurssi, joka alkaa kevään aikana. Hienoa, että myös oma työhyvinvointi ja tarve itsensä huolehtimisesta on koettu tärkeäksi työfysioterapeuttien keskuudessa. Valitettavan useinhan on niin, ettei suutarin lapsilla ole kenkiä!

Voimia kaikille kevään koitoksiin,

Jaana

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2013

Työfysioterapeutit ry:n hallituksen järjestäytyminen toimikaudelle 2013

HALLITUS 2013

Puheenjohtaja: Jaana Iisakkila

Hallinto Varapuheenjohtaja: Sirpa Rauas- Huuhtanen Sihteeri: Hanna Nummila

Viestintä Lehden toimitus: Merja Blomqvist, Johanna Lipponen, Anitta Mäkikyrö, Sirpa Rauas- Huuhtanen

Talous Rahastonhoitaja: Arnikki Bogdanoff

Yrittäjät Jaana Iisakkila toimii yhdyshenkilönä

Koulutus Koulutustyöryhmä: Irene Kivelä, Pia Hammaren- Luoso, Helka Mäkelä, Rauni Räsänen

Työfysioterapeutit ry:n kevätopintopäivä ja vuosikokous järjestetään Helsingissä 16.5.2013

HALLITUS ESITTÄYTYY

Johanna Lipponen

telee noin 600 toimihenkilöä, joiden lisäksi vastuualueelleni kuuluu pieni Helsinki-Vantaan lentokentällä sijaitseva ilmailuhuoltoyksikkö. Olen työskennellyt työfysioterapeuttina nyt noin neljä vuotta, ja alan ymmärtää, millaisiin asioihin työterveyshuollon puitteissa on mahdollista vaikuttaa. Päätoimenkuvani on ohjata ja neuvoa asiakkaitani niin toimistoergonomian kuin tuki- ja liikuntaelimistönkin kunnossa ja huollossa. Lisäksi pidän akuuttivastaanottoa ja teen tarvittaessa lyhyitä lähetesarjoja sekä ohjaan niska- ja selkäryhmiä. Olen myös mukana eri osastojen TYHY-kampanjoissa asiantuntijana ja pidän esimiehille tietoiskuja ergonomiasta.

Olen espoolainen työfysioterapeutti Johanna Lipponen. Valmistuin Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnan yksiköstä fysioterapeutiksi vuonna 2002. Työurani aloitin kotipaikkakunnallani Nurmeksessa. Pian kuitenkin uusi työ ja uudet haasteet houkuttelivat minut Turkuun, jossa työnantajani kannusti minua kouluttautumaan MDTterapeutiksi. Koulutus toi mukanaan halun opettaa ihmisiä ottamaan itse vastuuta kehostaan ja toimintatavoistaan. Tämän jälkeen kouluttauduin Tampereen työterveyslaitoksella työfysioterapeutiksi vuonna 2009. Koulutuksen myötä hakeuduin työterveyshuoltoon, ensin Turkuun ja sittemmin Espooseen. Työskentelen Espoossa Neste Oilin integroidulla työterveysasemalla partners-sopimuksella. Neste Oilin pääkonttorilla työsken-

Työskentely työterveyshuollossa on ennen kaikkea tiimityötä eri ammattialojen ja asiakasyrityksen kanssa, mikä tekee työstä kiinnostavaa. Tiimiimme kuuluu kaksi työterveyshoitajaa ja kaksi työterveyslääkäriä. Uusin tiimimme jäsen on osa-aikaisena asiantuntijana toimiva työpsykologi. Työfysioterapeutin työssä kaikkein antoisinta ja palkitsevinta on asiakastyö; oivaltamisen ja oppimisen näkyminen asiakkaiden kasvoilta. Ergonomia ei ole vain kieltoja, vaan se lähtee meistä jokaisesta. Itse en ole huolissani ikääntyvästä työväestä, sillä he ovat tarmokkaita ja realistisia omasta hyvinvoinnistaan. Pikemminkin olen huolissani nuorista tulokkaista, joilla on edessään suuria haasteita rajata voimavarojaan alati muuttuvassa mobiilissa maailmassa – ilman itsensä uuvuttamista. Tämä tuo meille työfysioterapeuteille, samoin kuin kaikille muillekin työtervehuollon ammattilaisille, varmasti lisää töitä.

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2013

HALLITUS ESITTÄYTYY

Anitta Mäkikyrö

1. Kerro itsestäsi mm. nimesi, ammattitutkintosi, työfysioterapeuttina työskentelyä edellyttävä koulutuksesi, tittelisi, miten kauan olet työskennellyt työfysioterapeuttina ja miten pitkään nykyisessä organisaatiossa. Olen Anitta Mäkikyrö. Valmistuin lääkintävoimistelijaksi Rovaniemeltä v. 1987. Työskentelin Rovaniemen maalaiskunnan terveyskeskuksen kuntoutusosastolla yhden vuoden ajan. V. 1989 tulin valituksi RovanieTyöpaikoilla tapahtuvat jatku- men Työterveys ry:n työterveysasemalle. vat muutokset syövät kovasti Laitoin työfysiotyöntekijöiden henkisiäkin terapiatoiminnan työterveysasemalvoimavaroja lamme alulle. Kävin Työterveyslaitoksen työterveyshuollon ns. pitkän kurssiin v. 1990. Työskentelin työterveysasemallamme ainoana työfysioterapeuttina yli 20 vuoden ajan. Kollegan sain vasta v. 2011 Opiskelen työni ohessa Lapin Yliopistossa perusopiskelijana: pääaineeni on aikuiskasvatus ja sivuaineeni on viestintä. Olen saanut sieltä paljon oppia omaan työhöni. Valmistun piakkoin kasvatustieteiden maisteriksi.

2. Kuvaile se organisaatio, organisaatiosi nimi ja paikkakunta, jossa työskentelet: työfysioterapeutin vastuualueella olevien henkilöiden määrä ja keskeiset ammattiryhmät (esim. toimistotyötä tekevät, hoitotyötä tekevät, keittiötyöntekijät, varastotyöntekijät tms.) ja työolosuhteet. Millainen henkilöstörakenne työterveyshuollossa on (esim. muita työfysioterapeutteja, työterveyshoitajia jne.)? Rovaniemen Työterveys ry on Rovaniemen vanhin työterveysasema, perustamislupa saatiin jo vuonna 1975. Olemme non profit – periaatteella toimiva yritysten yhteinen työterveysasema. Asiakkainamme on reilut 250 jäsenyritystä ja noin 6000 henkilöä. Työsarkamme on erittäin monipuolinen. Meillä on asiakkaina pääasiassa yksityisiä yrityksiä mm. tilitoimistoja, pankkeja, kauppoja, autokorjaamoita, konepajoja, tehtaita. Työterveysasemallamme työskentelee 8 lääkäriä, 6 työterveyshoitajaa ja 2 terveydenhoitajaa, 3 vastaanottohoitajaa. Työterveyspsykologeja on kaksi ja meitä työfysioterapeutteja on kolme, joista yksi toimii meillä ammatinharjoittajana. 3. Työterveyshuollon moniammatillisen yhteistyön kokeminen? Kuka on lähin työparisi?

Lähimmät työparini ovat kollegani työfysioterapeutti Kaisa Niemi ja fysioterapeutti Jyri Memonen. On mukavaa kun me voimme tukeutua tosiimme; ymmärrämme puolesta sanasta toisiamme. Me kaikki kolme kehitämme mielellämme omaa työtämme. Olemme työteliäitä ja tunnollisia työmme tekijöitä. 4. Mikä on keskeistä ja olennaista työfysioterapeutin työssäsi juuri tässä organisaatiossa eli päätehtäväalueesi. Millaisia toimenpiteitä työpaikoilla, työyhteisöissä teet? Työterveysasemallamme ei ole koskaan annettu fysikaalisia hoitoja. Työmme on 100 % ennalta ehkäisevää työtä; korvausluokka 1 toimintaa. Työterveysasemamme lääkärit ja työterveyshoitajat/ terveydenhoitajat ohjaavat meille aktiivisesti ohjaus/ neuvonta asiakkaita omilta vastaanotoiltaan. Osallistumme omalta osaltamme terveystarkastuksiin; teemme toimintakykytestejä, teemme paljon työpaikkakäyntejä, osallistumme työterveysneuvotteluihin ja pidämme työpaikoilla mm. ergonomiaryhmiä; tietoiskuja; ohjaus- ja neuvonta ryhmiä. 5. Millaisena näet työfysioterapian nyt ja tulevaisuudessa? Suomalaiset ovat tuki- ja liikuntaelinsairauksia runsaasti potevaa kansaa. Nykyajassa korostuu työurien pidentäminen, varhaisen tuen malli, korvaava työ. Noissa kaikissa työfysioterapeutin ammattitaidon hyödyntäminen on erittäin tärkeää; olemme ammattilaisia omalla sarallamme. Tulevaisuus herättää kovasti mietteitä: työfysioterapeutit tulee Kela lainsäädännössä nostaa työterveyslääkäreiden ja työterveyshoitajien rinnalle työterveyshuollon ammattihenkilöiksi. Ovathan työfysioterapeutit Valviran rekisterissäkin aina olleet terveydenhuollon ammattihenkilöitä – miksei sitten Kelankin silmissä… En ole koskaan ymmärtänyt tätä eriskummallista kastijakoa ammattihenkilöihin ja asiantuntijoihin. Työpaikoilla

tapahtuvat jatkuvat muutokset syövät kovasti työntekijöiden henkisiäkin voimavaroja - joten sen vuoksi kaikkien ammattilaisten apu olisi tarpeen hyödyntää - myös mm. työterveyspsykologien osaaminen; on otettava kaikki keinot käyttöön mm. työurien pidentämisessä. 6. Millaista lisäkoulutusta, -kouluttautumista, muuta kuin pätevöitymiskoulutusta, tarvitset työssäsi? Olemme kollegani kanssa juuri käyneet McKenzie – koulutuksia. Ohjausasiakkaamme tulevat hyötymään siitä jatkossa yhä enemmän. Menetelmä sopii oikein hyvin asiakkaiden omaan aktiivisuuteen kannustavaan työterveyshuoltoon. Ryhmien vetotaidot ovat tärkeitä, myös laaja atk – osaaminen on työtä sujuvoittava asia. 7. Miksi työskentelet työfysioterapeuttina? Useinhan fysioterapeuteilla on liikunnallinen tausta – niin minullakin. Hiihdin ja suunnistin nuoruudessani kilpaa. Terveyskeskustyössäni aloin miettiä asiakkaideni työtapoja, työvälineitä jne. – koska ihmettelin, että miksi he aina vähän väliä palaavat uuden lähetteen kanssa kuntoutusosastollemme fysikaaliseen hoitoon. Missä on se kipeytymisen alkulähde. Työterveyshuollossa työskenteleminen on erittäin monipuolista ja antoisaa työtä. 8. Mitä muuta työhösi liittyvää haluat sanoa? On tärkeää huolehtia omasta jaksamisesta ja kunnostaan. Mitä enemmän tulee ikää sen konkreettisemmin sitä huomaa hyvän kunnon merkityksen mm. jaksamiseen tällaisessa ihmissuhdetyössä. Rovaniemellä on erittäin monipuoliset liikuntamahdollisuudet, meillä on myös vireää kulttuuritoimintaa: on mm. teatteria, musiikkitapahtumia, hyvätasoinen maakuntakirjasto ja erittäin vireä yliopisto - niistä minä itse saan hengen ravintoa.

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2013

HALLITUS ESITTÄYTYY

Helka Mäkelä

len Helka Mäkelä, syntynyt Suomen Turuus mutta juuret ovat syvällä Kannaksen Karjalassa. Lääkintävoimistelijaksi valmistuin 1989 Tampereen sairaanhoito-oppilaitoksesta. Valmistumiseni jälkeen työskentelin Kangasalan terveyskeskuksessa avoterveydenhuollossa. Työ painottui pitkälti ns. kuntoneuvolatoimintaan ja erilaisten ryhmien vetämiseen. Avioitumisen myötä asuminen Suomesta siirtyi matkan varrella ulkomaille. Tutuiksi tulivat niin Aasia, Pohjois-AmeTyöyhteisötasolla haasteet rikka kuin Oseaniakin. ergonomisten muutosten Yhteensä viivyin ulkomailla reilu 10 vuotaikaansaamiseksi ovat ta, joista viimeiset 7 suuremmat. vuotta Uudessa-Seelannissa. Ns.vanhamuotoisella koulutuksella fysioterapeutin töitä oli hyvin haasteellista yrittää saada mistään näistä maanosista, mutta Uudessa-Seelannissa työskentelin kuitenkin erityisopetuksessa toimivan fysioterapeutin työparina ”assistant physio”- nimikkeellä. Paperit fysioterapeutin linsessiä varten olivat käsittelyssä siinä vaiheessa. Tehtävänämme oli auttaa liikuntavammaisia lapsia integroitumaan normaalikouluihin. Tiimityötä teimme jatkuvasti toimintaterapeuttien, puheterapeuttien, erityisopettaji8

en ja psykologien kanssa. Koululaisia meillä oli listoilla yli 40 eri kansalaisuudesta, joka toi työhön oman ainutlaatuisuutensa. Kun sikäläinen sosiaali-ja terveysministeriö ei lopultakaan halunnut antaa minulle lisenssiä tehdä työtä fysioterapeuttina, hain Aucklandin yliopistoon jossa opiskelin liikuntafysiologiaa. Ergonomia kuului yhtenä osana oppiaineisiin. Elämäntilanteeni muututtua 2007 palasin takaisin Suomeen ja työskentelin ensin yksityispuolella tuki-ja liikuntaelinongelmaisten parissa. Vuonna 2009 menin Työterveyslaitoksen pitkille kursseille Tampereelle ja samalla aloitin työni nykyisellä työnantajallani Tampereen Työterveys ry:llä. Työterveys ry on perustettu vuonna 1973 Tampereen Nuorkauppakamarin toimesta teollisuuden tarpeisiin. Täytämme siis tänä vuonna 40v! Eri toimipisteitä meillä on Pirkanmaan alueella 19 ja sitten yksi toimipiste Kanta-Hämeessä Hämeenlinnassa, jossa minä työskentelen. Henkilökuntaa meillä on 175, josta määrästä 48 työterveyslääkäriä, 3 psykologia, 70 työterveyshoitajaa, 17 työfysioterapeuttia, 7 laboratoriotyöntekijää ja loput henkilöt

talous-ja hallintotehtävissä ja vastaanotossa toimivia. Huollossa olevia asiakkaita on yli 32000, josta määrästä täällä Hämeenlinnassa 2200. Hämeenlinnan tiimistämme vastaa työterveyshuollon erikoislääkäri, joka on myös esimieheni. Tiimiin kuuluu lisäksi kaksi muuta lääkäriä, kolme työterveyshoitajaa, vastaanottosihteeri ja minä työfysioterapeuttina. Teemme jatkuvasti tiiviistä yhteistyötä ja jaamme työhön liittyviä asioita päivittäin keskenämme. Suunnittelemme myös yhdessä yrityksien tarpeisiin liittyvää työterveyshuollon toimintaa yhdessä työnantajien kanssa. Oman alani kollegoita- työfysioterapeutteja- firmassamme on 16kpl sekä yksi työfysioterapeuttien palvelupäällikkö. Pidämme säännöllisiä työfysioterapeuttien palavereja ja säännöllinen koulutus kuuluu myös ohjelmaan. Hämeenlinnassa meitä työllistävät metalliteollisuuden, muoviteollisuuden, paperiteollisuuden,suunnitteluty ön, kaupan, hotelli-ja ravintola-alan, vaatetusteollisuuden, voimalaitostyön, kiinteistöhuollon ja opetustyön eri ammattilaiset. Ammattiryhmistä suurimpia lienevät panssarivaunuasentajat, linjastojen koneidenhoitajat sekä toimistotyötä tekevät henkilöt. Työni koostuu vain Kela I luokan töistä. Yksilövastaanotolla ohjaus ja neuvonta, työkykyarviot, kuntotestaukset sekä Aslak-ja Tyk-seurannat ovat päivittäistä puuhaa. Työpaikkakäyntejä teemme säännöllisesti tiiminä lääkärin ja hoitajan kanssa ja itse teen lisäksi suunnattuja ergonomiaselvityksiä sekä erillisselvityksiä työpaikoilla. Työhön kuuluu myös tarvittaessa työsuojelutoimikuntien palavereihin osallistuminen, työpaikkojen suunnitteluun osallistuminen, erilaisten ryhmien pitäminen, luennot ym. tietoiskut sekä tyhy-päivien järjestelyyn osallistuminen. Työterveyshuollon tiimillä pidämme päivittäisen jatkuvan yhteistyön lisäksi firmakohtaisia palavereja.

ja liikuntaelinongelmia. Oman fyysiikan hoitamiseen ja huoltoon ohjaus, motivointi ja satsaaminen työssämme lisääntyy, kun työpaikkojen ergonomiaolosuhteet paranevat. Mielenkiintoista on ollut havaita se, että uusissakin työpisteissä työntekijät herkästi hakevat vanhoja työskentelytapoja vaikka olosuhteet mahdollistaisivat ergonomisesti helpomman työskentelytavan.Näissä tilanteissa työfysioterapeutin työpisteessä tekemä käytännön ohjaus ja opastus on kullanarvoinen asia sekä työntekijälle että työnantajalle tules-sairauksien ennaltaehkäisyssä. Työurien pituuksien kasvattaminen lisää myös työfysioterapeutin työtä tulevaisuudessa, koska yhä iäkkäämpien henkilöiden työ-ja toimintakykyä pitää pystyä tukemaan. Haasteita riittää siis myös tulevaisuuteen ja työmme kysyntä tulee lisääntymään. Työssäni pidän erityisesti siitä, jos pystyn auttamaan yksittäistä työntekijää säätämällä työpisteen ergonomiaa soveltuvammaksi ja vähemmän kuormittavaksi tuki-ja liikuntaelimistölle tai jos henkilö aktivoituu säännöllisesti huolehtimaan fysiikastaan tai muuttaa työskentelytaapansa vähemmän kuormittavaksi. Työyhteisötasolla haasteet ergonomisten muutosten aikaansaamiseksi ovat suuremmat. Perustelujen tarkat kirjaamiset ja eri työvälineiden sekä mittareiden käyttö raportoinnissa on ollut itselleni työfysioterapeuttina toimimisessa mielekästä puuhaa. Tämä on yksi tekijä miksi pidän työstäni. Myös tiivis yhteistyö moniammatillisen tiimin kanssa on selkeä iso plussa työssäni.

Työfysioterapian tarve tulee tulevaisuudessa lisääntymään, koska jo nuorilla työntekijöillä on runsaasti tuki-

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2013

Työfysioterapeutit ry:n kokous: Alueyhdyshenkilötapaaminen Aika: 8.11.2012, klo 18.30 Paikka: Hotelli Paviljonki Jyväskylä Osallistujat: Anitta Mäkikyrö, Lappi Marja-Leena Lukkarinen, Keski-Suomi Raija Palviala, Pohjanmaa, Kaija Ollikka, Satakunta Virpi Suikki, Kanta-Häme Sari Poutanen, Päijät-Häme Estyneet: Aulikki Luukinen, Oulu Virpi Fagerström, Varsinais-Suomi

Työfysioterapeutit ry:n hallitus Irene Kivelä Piia Hammaren-Luoso Aija Moilanen, Etelä-Karjala Arnikki Bogdanoff Helena Nieminen Kirsi Sirkiä Rauni Räsänen Merja Blomqvist Hanna Nummila Sirpa Rauas-Huuhtanen, P-Karjala Piia Hammaren-Luoso Jaana Iisakkila, sihteeri

1. Kokouksen avaus Jaana Iisakkila avasi kokouksen kello 18.30 ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. Kokouksen aluksi alueyhdyshenkilöt ja hallitus söivät päivällisen. 2. Keskusteltiin alueyhdistysten nykyisestä toiminnasta - alueyhdyshenkilöt kertoivat alueellisesta toiminnasta ja sen historiasta - toisilla alueilla mm. Etelä- Karjalassa ja Varsinais-Suomessa alueellisia tapaamisia on ollut jo 1980- luvulta alkaen - tapaamisia on ollut tavallisesti kahdesti vuodessa ja kestoltaan ne ovat olleet 3-4 tuntia. Tapaamiset on järjestytty eri yritysten tai aluetyöterveyslaitoksen tiloissa - tapaamisissa emäntä/isäntä/muu henkilö on alustanut jostakin ajankohtaisesta tai muusta työfysioterapiaan liittyvästä aiheesta tai tapaaminen on saattanut liittyä virkistäytymiseen 10

3. Keskusteltiin alueellisen toiminnan tavoitteista 3.1 Tavoitteena on, alueellisen toiminnan aktivoituminen/toiminnan ylläpysyminen => mahdollistaa yhdistyksen jäsenille alueellinen verkostoituminen, sen laajentaminen ja syventäminen.

3.2 Tavoitteena on lisätä alueellista koulutusta, viedä koulutus jäsenten luo ja pyrkiä tukemaan alueellista - seuraava tapaaminen ja järjestely- koulutusta taloudellisesti => tukea vastuinen on sovittu edellisessä ta- työfysioterapeuttien ammatillista kehittymistä. paamisessa - aluetoiminta on osittain vähentynyt 3.3 Tavoitteena on aluetoiminnan aktivoitumisen kautta lisätä yhdis- selvää syytä ei ole tiedossa, mutta tyksen jäsenmäärää => vahvistaa siihen arveltiin syiksi mm. vähenty- Työfysioterapeutit ry:n toimintaedelneet koulutusmäärärahat ja sisäisen lytyksiä, edistää työfysioterapeuttien koulutuksen lisääntyminen yksityis- ammatillista asemaan ja näkyvyyttä ten lääkärikeskusten sisällä sekä tiu- sekä työterveyshuollossa että koko kentunut työtahti terveydenhuollon sektorilla. - uutena alueena on viime vuonna aloittanut Pohjois- Karjala 4. Keskusteltiin toimenpiteistä, joilla tavoitteisiin päästään - nyt mukaan ovat tulleet Lappi ja Pohjanmaa, joissa ei ole aikaisem- 4.1 Alueyhdyshenkilöistä muodostemin ollut Työfysioterapeutit ry:n taan sähköpostirinki, johon kuuluu kanssa yhteistyössä tehtynä alueel- lisäksi Työfysioterapeutit ry:n hallilista toimintaa, erilaisia tapaamisia tuksen jäseniä => yhteistyö eri aluon alueilla saattanut olla eiden ja hallituksen välillä vahvistuu. 4.2 Yhdistyksen uusille nettisivuille - tapaamisessa kuitenkin todettiin, tulee oma välilehti aluetoiminnasta että aluetapaamiset ovat hyödyllisiä ja alueyhdyshenkilöistä => tiedon ja niitä tulee aktivoida hakeminen ja jakaminen helpottuu.

In Memoriam

Sinikka Ulla Marketta Riikonen o.s. Rajala

20.11.1951 – 30.1.2013

uruviesti työfysioterapeutti Sinikka Riikosen äkillisestä menehtymisestä yllätti ja järkytti läheisiä ja työyhteisöä. Sinikka syntyi Parkanossa perheen ainoana lapsena ja vietti siellä lapsuutensa. Lukion jälkeen hän lähti Helsinkiin opiskelemaan ja jäi pääkaupunkiin asumaan. Hän jatkoi opintojaan erikoislääkintävoimistelijaksi 1978 ja suoritti 1999 Jyväskylän yliopistossa ergonomian ammatillisen erikoistumisohjelman. Työfysioterapeutin työ oli Sinikalle tärkeää, ja yhdistystoiminta sai huomattavan osan hänen vapaa-ajastaan. Sinikka työskenteli työfysioterapeuttien hallituksessa 1980-luvun alussa ja puheenjohtajana 1985 – 1991. Luovuttuaan puheenjohtajan roolista hän osallistui edelleen aktiivisesti yhdistyksen toimintaan. Hän nautti erilaisista luottamustoimista ja uskalsi tuoda esiin vaikeitakin asioita vastuuta pelkäämättä. Hänen vankka ammattitaitonsa oli työfysioterapeuttien tukena monissa haastavissa tilanteissa. Sinikka toimi pitkään myös Suomen Työnäköseuran hallituksessa, jäsenenä vuodesta 2002 alkaen ja puheenjohtajana 2012. ”Moniammatillinen yhteistyö on voimaa” oli Sinikan motto useissa yhteyksissä, ja se näkyi niin sanoissa kuin teoissakin. Sinikka ehti toimia useissa yhdistyksissä vuosia, mm. kymmenisen vuotta Työterveys- ja työturvallisuusalan neuvottelupäi-

rooli Nordean erityistyölasi- ja kuntoutusprosessien kehittämisessä.

viä järjestävässä työryhmässä (TTPtyöryhmässä) työfysioterapeuttien edustajana.

Sinikka tunsi pitkän työkokemuksensa pohjalta kaikki Nordean edeltäjäpankkien konttorit sekä niiden työolosuhteet ja pystyi erinomaisesti opastamaan toimivien ratkaisujen löytämisessä. Hän arvosti eri ammattiryhmien ja alojen yhteistyötä ja koki, että työpaikkojen ja työolosuhteiden tuntemus antaa hyvän lähtökohdan työn tekemiselle. Hän oli aktiivinen yhteistyökumppani pankin eri asiantuntijatahojen kanssa, ja hänen asiantuntemustaan osattiin myös hyödyntää. Työyhteisössä Sinikka oli iloinen, auttavainen ja luotettava työkaveri. Työn kautta ja ajan saatossa muodostuvat ihmissuhteet ovat iso osa elämäämme. Sinikkaa jäi ikävä.

Työfysioterapeutin uransa Sinikka teki pääosin Nordean ja sen edeltäjäpankkien työterveyshuollossa. Hän toimi koko maan alueella sekä osittain myös pohjoismaisesti Nordeassa. Hän koki työnsä tärkeäk- Sinikalle tärkein henkilö oli hänen si, ja hänestä välittyi aito työn teke- poikansa Pekka. Hänen kanssaan Sinikka ehti tehdä viime keväämisen ilo. nä Italiaan 60-vuotismatkan, josta Sinikkaa arvostettiin sekä henkilönä hän nautti suunnattomasti. Mieluiettä ergonomian asiantuntijana ja sia harrastuksia elämänsä varrella hänen kokemustaan hyödynnettiin Sinikalle olivat ruoanlaitto, italian uusien työtilojen, kalusteiden ja – opiskelu ja naisvoimistelu. Hän ehti välineiden suunnittelussa. Hänellä nauttia muutaman vuoden myös oli merkittävä rooli Nordean tulevai- uudesta kodistaan Lauttasaaressa läsuuden konttori –projektissa kalus- hellä Pekkaa. teiden valinnassa ja toimivien ratkaisujen kehittämisessä yhteistyössä Sinikan työkaverit Eija Järvinen ja norjalaisen kollegansa kanssa; tämä Pia Riikkala Nordea Työterveydestä työ oli myös hänelle itselleen erityi- ja Liisa Rosqvist sekä muut kollegat ja sen mieluinen. Sinikalla oli myös iso yhteistyökumppanit

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2013

Kirjoittajat: Virpi Fagerström Paula Kärmeniemi Leena Tamminen-Peter Riia-Liisa Valkendorff

Työfysioterapeutit Potilassiirtojen Ergonomiakortti® -koulutusten uranuurtajina Työfysioterapeuttien työ Potilassiirtojen Ergonomiakortti ® -koulutusten käynnistämisessä on ollut tuloksellista. Rovaniemen kaupunki palkitsi vanhustenhuollon osaston työhyvinvointipalkinnolla, koska työyhteisössä oli systemaattisesti kehitetty ergonomiaa kouluttamalla henkilöstöä ja hankkimalla avustustyötä keventäviä apuvälineitä. Toiminnan ansiosta henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät neljän vuoden aikana 900 päivästä / vuosi jopa 300 päivään / vuosi. (Lapin kansa 18.12.2012.) Ergonomiatoiminnan vauhdittajana Rovaniemellä toimi työfysioterapeutti Marju Keränen. Hän hankki Työterveyslaitoksen koulutuksessa Potilassiirtojen Ergonomiakortin ® ja jatkoi siitä kouluttajaksi. Samalla työyhteisöön saatiin muita kouluttajia, mikä edisti Potilassiirtojen Ergonomiakortti® -koulutusten järjestämistä jatkossa. Lisäksi koulutus sisällytettiin lähiseudun oppilai12

toksissa opintoihin, joten ammattiin valmistuvat saavat koulussa ja harjoittelupaikoilla samanlaista ohjausta potilassiirtoihin. Tällä hetkellä koulutukset toimivat työfysioterapeutin ja lähihoitajan yhteistyönä. Työparityöskentelyssä eri ammattiryhmien näkökulmat tulevat hyvin huomioitua. Samalla tämä työtapa edistää muutosvastarinnan kohtaamista, joka on tyypillisiä uusia työkäytäntöjä opeteltaessa. Kouluttajat saavat toisiltaan tukea tai täydentävät toisiaan, kun eri ammattiryhmät tarkastelevat avustustehtäviä eri näkökulmasta. Työfysioterapeutit kiinnittävät huomionsa työasentoihin ja työntekijän kuormittumiseen, kun taas lähihoitajat keskittyvät asiakkaan hoitamiseen ja niissä tilanteissa avustamiseen sekä hoidon laatuun. Näiden näkökulmien yhteensovittaminen ja yhdessä miettiminen tuo hoitotilanteisiin lisää hyviä tapoja aktivoida potilasta sekä vähentää hoitajan työkuormitusta ergonomian avulla.

Myönteisiä esimerkkejä on myös Kouvolan seudulta. Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa lehtori ja fysioterapeutti Satu Sällilä on kouluttanut Potilassiirtojen Ergonomiakorttia ® sekä perusopiskelijoille että täydennyskoulutuksena terveysalan ammattilaisille. Työ on tuottanut tulosta, sillä Kouvolan peruskuntayhtymässä on todettu henkilöstön sairauspoissaolojen vähentyneen 18,2 päivästä / vuosi 17,7 päivään / vuosi. Suoranaista johtopäätöstä koulutuksen vaikuttavuudesta ei voi tehdä, mutta luvut Potilassiirtojen Ergonomiaovat olleet sen verran kortti ® -koulutuksen on jo kannustavia, että ylihoitasuorittanut yli 1778 sosiaalijat ovat olleet suostuvaija terveysalan ammattilaista sia antamaan lisäresurssia tai sellaiseksi valmistuvaa. toiminnan jatkamiseksi. Vielä on vähän tieteellisesti päteviä tutkimuksia Potilassiirtojen Ergonomiakortti ® -koulutuksen vaikuttavuudesta, koska tuote on suhteellisen uusi. Anne Henrikssonin (2011) pro gradun mukaan Potilassiirtojen Ergonomiakortti® -koulutuksen myötä hoitajien siirtotaito, riskien arviointikyky ja työ- sekä potilasturvallisuus paranivat. Myös muut opinnäytetyönä tehdyt kartoitukset koulutuksen vaikuttavuudesta ovat olleet myönteisiä. Koulutuksen on todettu vaikuttaneen potilassiirtotaitoon, ja siten vähentäneen fyysistä kuormittuneisuutta (Nevala & Palovaara 2012; Saarinko-Weidemann 2010). Vuonna 2008 valmistuivat ensimmäiset pilottikoulutuksen käyneet kouluttajat (Tamminen- Peter & Fagerström 2009). Niistä ajoista koulutus on jatkuvasti kehittynyt ja päivittynyt mm. käyttäjäpalautteiden pohjalta. Vuodesta 2013 eteenpäin tulevat ajankohtaisiksi kortin päivityskoulutukset, sillä kortin voimassaolo on 5 vuotta. Työterveys-

laitos on jo suunnitellut uusien koulutusten sisältöjä, jotka perustuvat uusimpaan tutkimustietoon ja maaliskuussa julkaistavaan väitöstutkimukseen Asukkaan ergonomisen avustamisen kehittäminen hoitotyössä (Fagerström 2013). Lisäksi Työterveyslaitos kehittää tukimateriaaleja Potilassiirtojen Ergonomiakortti ® - kouluttajille. Ergokouluttajat-sivusto, verkko-opintojen kehittäminen ja erilaiset oppikirjat yhtenäistävät koulutusta, varmistavat koulutuksen laatua ja nopeuttavat kouluttajien työtä. Perusoppikirjan Potilassiirrot – taitava avustaja aktivoi ja auttaa päivitys valmistuu nyt keväällä. Työterveyslaitos pitää myös tärkeänä koulutuksen vaikuttavuuden tutkimista. Kouluttajat ovat tärkeässä asemassa tulevaisuuden vaikuttavuustutkimusten onnistumisessa. Laadukkaan koulutustyön lisäksi Potilassiirtojen Ergonomiakortti ® -rekisterin ajantasaisuus mahdollistaa tilastoinnin ja rekisterin käytön vaikuttavuustutkimuksen välineenä. Tulevaisuudessa saanemme kaikkien tueksi lisätietoa koulutuksen hyödyistä. Hienoa, että asiantuntevat työ-/fysioterapeutit ovat innostuneet Potilassiirtojen Ergonomiakortti ® koulutuksesta ja toimivat asiassa uranuurtajina. Tällä hetkellä 167 kouluttajasta 44 % on pohjakoulutukseltaan työfysioterapeutteja tai fysioterapeutteja. Kokonaisuudessaan Potilassiirtojen Ergonomiakortti ® -koulutuksen on jo suorittanut yli 1778 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista tai sellaiseksi valmistuvaa. Tervetuloa myös uudet asiasta kiinnostuneet hoitoalan ammattilaiset ja asiantuntijat mukaan viemään tätä tärkeää asiaa eteenpäin hoitoalalle. 13

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2013

Sirpa Rauas-Huuhtanen, kehittämiskonsultti, työfysioterapeutti, Työterveyslaitos

Kirsi Jääskeläinen, FM, systeemisuunnittelija, Työterveyslaitos

Nina Nevala, tiimipäällikkö, Työterveyslaitos, professori Jyväskylän yliopisto

Työhyvinvoinnin edistämisen keinot puhelinpalvelutyössä Yhteys- ja palvelukeskuksissa työntekijä kohtaa asiakkaan puhelimen, sähköpostin, internetin tai tekstiviestien kautta. Monikanavainen, paikalla tehtävä tietokone- ja puhelintyö on usein kiireistä ja työntekijä voi vain vähän vaikuttaa omaan työhönsä. Työ rasittaa etenkin liikuntaelimistöä, silmiä ja ääntä sekä aiheuttaa henkistä kuormitusta. Toimistojen ääniympäristö, sisäilman laatu, ja käyttöliittymät edellyttävät kehittämistä. Lisäksi, työn organisointi, työasentojen vaihtelu, tietokoneohjelmat ja työn tauottaminen kaipaavat kehittämistä.

Työhyvinvointia ja ergonomiaa selvitettiin yhteys- ja palvelukeskuksissa Työterveyslaitos selvitti toimialan työhyvinvointia ja ergonomiaa kyselytutkimuksella kuudessa suomalaisessa yhteys- ja palvelukeskuksessa vuonna 2010. Sähköiseen kyselyyn vastasi 438 työntekijää. Vastaajajoukko oli varsin nuorta, sillä puolet heistä oli alle 35 -vuotiasta. Vastaajien ikä vaihteli kuitenkin 19 – 62 vuoteen, joten vastaajajoukko edusti koko työuraa. Ergonomiaselvitys tehtiin kolmeen yhteys- ja palvelukeskukseen. Selvityksissä haastateltiin lähiesimiehiä yksilöllisesti tai ryhmässä, arvioitiin ja kuvattiin työtiloja, työpisteitä ja tietokoneiden käyttöliittymiä. Tutkimukseen vastanneista neljä viidestä oli naisia. Valtaosa työskenteli vakituisessa työsuhteessa tehden säännöllistä päivätyötä. Jonkin toimintakyvyn rajoitteen ilmoitti runsas kolmannes vastaajista. Yleisin oli heikentynyt näkökyky, johon sisältyi myös iän myötä heikentynyt näkeminen. Joka kymmenes ilmoitti, että heillä oli jokin liikuntaelimistöön liittyvä toimintakyvyn rajoite. Tieto- ja puhelintyö enimmäkseen avotoimistoissa tehtävää istumatyötä Enemmistö yhteyskeskuksien työntekijöistä työskenteli avotoimistoissa. Toimistoissa, joissa tehdään puhetyötä, ääniergonomiset olosuhteet ovat vaativia. Ääniympäristö ja sisäilman laatu koettiinkin ympäristötekijöistä huonoimmiksi.

Kolmella neljästä työntekijästä oli henkilökohtainen työpiste. Sähköisesti säädettäviä työpisteitä oli käytössä myös kolmella neljästä työntekijästä. Työtason säädettävyyttä hyödynnettiin kuitenkin vähän. Joka neljäs sääti työpisteensä korkeutta päivittäin, mutta vain harva työskenteli seisten osan aikaa työvuorosta. Työntekijän säätäessä työtason korkeutta vain kerran kuukaudessa tai harvemmin, kuten suurin osa vastaajista ilmoitti tekevänsä, työasennon vaihtelun tuottama hyöty työkuormituksen säätelyssä on merkitykseltään pieni. Joissakin työpisteissä hyllystöjen sijoitus jopa esti käyttämästä työtason sähköistä säätöä. Työterveyshuoltohenkilöstön tulisikin neuvoa ja perustella työasentojen vaihtelun merkitystä istumatyössä nykyistä paremmin. Työfysioterapeutti voisi opastaa, miten istumisen ja seisomisen vuorottelu vaikuttaa liikuntaelimistön kuormittumiseen ja miksi työasentojen vuorottelua kannattaa tehdä päivittäin. Työterveyshuollon asiantuntijoiden panosta tarvitaan työntekijöiden työkyvyn edistämisessä Tutkimuksessa tuli esille, että työterveyshuollon asiantuntijoiden, kuten työterveyspsykologien ja työfysioterapeuttien asiantuntemusta tulisi tietokone- ja puhelintyössä käyttää enemmän. Yli puolet vastaajista koki tarpeelliseksi toimenpiteet psyykkisen työkuormituksen vähentämiseksi, etenkin toimialalla tapahtuvien jatkuvien muutosten vuoksi. ”Jatkuvasti tapahtuu muutosta joko

työjärjestelmissä tai työtehtäviin liittyvissä ohjeissa, lisäksi työmme on henkisesti kuormittavaa eli aika paljon paineita koko aja. Olisi hyvä jos tuettaisiin jollain tavalla enemmän näitä muutostilanteita…”. Vaikka työn henkistä kuormitusta koettiin työssä enemmän kuin fyysistä, työpisteiden ergonomian arviointia toivoi kuitenkin runsas kolmannes vastaajista. Työn fyysisen kuormituksen hallitsemisessa säännöllisten ja sovittujen elpymistaukoja merkitystä pidettiin myös erittäin tärkeänä: ”Työ on henkisesti raskasta, sekä myös ehkä vähän fyysisesti, koska kun istuu päivän ja tuijottaa näyttöä, saa kyllä tehokkaasti paikat jumiin ellei muista venytellä ja liikkua. Minusta työnantajan tulisi ottaa nämä asiat huomioon ja olla ymmärtäväisempi, ettei työ ole helpoimmasta päästä ja ihmiset väsyy henkisesti että fyysisesti, olisi mukava jo työnantaja huomioisi sitäenemmän…” Vastaajien itse ilmoitettu terveydentila ja työkyky erosivat istumatyötä tekevien palkansaajien (Työ ja terveys haastattelututkimus 2009) tuloksista. Melko ja erittäin huonon terveydentilan omaavia henkilöitä oli vastaajissa enemmän ja erittäin hyvän terveydentilan omaavia vähemmän kuin istumatyötä tekevillä palkansaajilla yleensä. Toimialan työpaikoilla tulisikin kiinnittää enemmän huomiota työn tauotukseen, työpaikka- ja työmatkaliikunnan edistämiseen sekä ruokailu- javälipalajärjestelyihin työntekijöiden toiminta- ja työkyvyn parantamiseksi.

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2013

Liikuntakäyttäytymistä kysyttäessä runsaalla kolmanneksella terveysliikuntasuositus ei täyttynyt. Suurimmalla osalla ei täyttynyt myöskään kestävyys- ja lihaskuntosuositus. Henkilöstön fyysisen toimintakyvyn kohentamiseksi tulisi työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyössä löytää sellaisia keinoja, jotka motivoisivat henkilöstöä liikkumaan istumatyön vastapainoksi. Puolet työntekijöistä koki silmänsä rasittuneiksi nuoresta vastaajajoukosta huolimatta. Silmien rasittuneisuutta voitaisiin vähentää huolehtimalla työpisteen ergonomiasta, näytön asetuksista, työn tauotuksesta ja asianmukaisista silmälaseista. Useat vastaajat esittivät toivomuksen näöntarkastusten järjestämisestä. Yli 45 -vuotiaille näyttöpäätetyöntekijöille tulisi työnantajan järjestää säännölliset näöntarkastukset ja erityistyölasien tarpeen arviointi näyttöpäätedirektiivin (Vnp 1405/1993) mukaan. Tutkimuksessamme ilmeni myös työntekijöiden toive siitä, että työterveyshuollon edustajat kävisivät nykyistä enemmän heidän työpaikallaan. "Työterveyshuolto tuntuu jotenkin kaukaiselta, toivoisin heiltä enemmän yhteistyötä ja apuja työhyvinvoinnin kehittämiseen." Työterveyshuollon toteuttaessa ennakoivaa työterveyshuoltoa, se on jatkuvassa kontaktissa työpaikalle tehden työpaikkaselvityksiä, terveystarkastuksia ja muuta työkykyä tukevaa toimintaa.

Työpaikalle ja työn tekemiseen suuntautuvassa toiminnassa työterveyshuollon ammattihenkilöiden käsitys työpaikan terveyteen vaikuttavista olosuhteista laajenee, jolloin heille myös muodostuu käsitys muiden työterveyshuollon asiantuntijatahojen tarpeesta yrityksen työhyvinvoinnin edistämisessä. Millaista työfysioterapeutin asiantuntemusta puhelinpalvelutyössä kaivattiin? Työfysioterapeuttien asiantuntemuksen käyttö puhelinpalvelua tekevissä yrityksissä vaihteli suuresti. Joissakin hänen asiantuntemustaan käytettiin viikoittain, joissakin muutaman kerran vuodessa tai työfysioterapeuttia konsultoitiin vain tarvittaessa, esimerkiksi uuden työntekijän aloittaessa työtään. Keskeisiä työtehtäviä joihin työfysioterapeutin asiantuntemusta oli käytetty, olivat työpaikan ergonomiaselvitykset, ergonomisten työtapojen ohjaaminen, työn tauottamisen opastaminen ja liikuntaneuvonnan antaminen. Työfysioterapeutti tuntee hyvin liikuntaelinten toiminnan ja ongelmat ja on sitä kautta tärkeä tietolähde työpaikoilla. Liikuntaelinongelmien tunnistamisessa hän on keskeinen toimija työpaikkakäynneillä. Työfysioterapeuttien ammattitaitoa on muun muassa työhön ja työskentelytapoihin kohdistuvan toiminnan suunnittelu. Liikuntaelintutkimuksissa on osoitettu, että mitä nopeimmin työterveyshuollossa

toimiva työfysioterapeutti saadaan työpaikalle, sitä parempia tuloksia saavutetaan erityisesti yläraajan rasitussairauksien ehkäisyssä sairaslomalta palatessa. Työterveyshuollon toimesta joka kolmannen työntekijän työpiste oli tutkimuksemme mukaan arvioitu työsuhteen alkaessa. Neljäsosaa työpisteistä työterveyshuolto ei ollut arvioinut lainkaan. Suosituksia oli pääasiassa annettu kuormittaviin työasentoihin, työtä helpottaviin työ- ja apuvälineisiin ja työpisteiden mitoitukseen. Työaikajärjestelyihin ja työn sisältöä koskeviin muutoksiin ei suosituksia oltu juuri annettu. Työn tai työolosuhteiden kehittämiseksi puolet vastaajista ei ollut saanut mitään suosituksia työterveyshuollon taholta. Käyttäjät eivät olleet myöskään tietoisia tietojärjestelmien ja laitteiden käytettävyyteen liittyvistä asioista. Työpaikoilla voisi muun muassa pohtia kuinka ja kuka käytettävyys- ja ergonomiaopastusta järjestäisi, kuuluisiko tietokoneen säätöjen opastaminen työfysioterapeutille työpistekäyntien yhteydessä tai atk-tukihenkilölle. Työterveyshuollon tulisi lisätä työfysioterapeuttien työpanoksen käyttämistä toimialan yrityksissä. Työfysioterapeuttien asiantuntemuksen avulla voitaisiin tarkistaa kaikkien työpisteet, antaa ergonomiaan ja terveysliikuntaan liittyvää opastusta ja olla mukana suunnitteluprosesseissa. Myös kalusteiden ja työvälineiden hankintavaiheissa

työfysioterapeutin ammattitaitoa pitäisi hyödyntää. Työfysioterapeutit näyttäisivät olevan tervetullut toimijataho tietoja puhelinpalvelua tekevissä yrityksissä: ”Enemmän ergonomiaan liittyviä koulutuksia. Joku voisi ihan kierrellä täällä katsomassa ihmisten työasentoja. Työterveysfysioterapeutti?” Työhyvinvointia tukevia ratkaisuja puhelinpalvelutyössä Olemme koonneet taulukkomuotoon tutkimuksen aikana kohdeyrityksissämme esiin tulleita työhyvinvointia tukevia ratkaisuja. Ratkaisut ovat luokiteltu viiteen ryhmään: • Avotoimiston ääniympäristö, sisäilma ja valaistus • Ergonominen työpiste • Ammattitaidon kehittäminen • Informaation jakaminen • Työn järjestelyt ja esimiestuki Taulukon ensimmäisessä sarakkeessa on kuvattu ratkaisu ja toisessa sarakkeessa esitetty ratkaisun työhyvinvointia tukeva merkitys (Taulukko 1, seuraava aukeama) Puhelinpalvelutyö soveltuu hyvin myös osatyökykyisille Työ yhteyspalvelualalla voisi soveltua hyvin liikunta-, näkö- ja kuulovammaisille. Työ tehdään pääosin paikalla omassa työpisteessä, joten työ ei edellytä liikkumista paikasta toiseen. Näin esimerkiksi ammatti-

taitoinen pyörätuolia tai muuta apuvälinettä käyttävä henkilö voi suoriutua tehtävistä. Näkövammainen ja kuulovammainen henkilö tarvitsevat työhön vammansa edellyttämät apuvälineet. Asiakas ei palvelua käyttäessään tiedä työntekijän mahdollisesta toimintarajoitteesta. Vammasta tai sairaudesta voi olla myös hyötyä ammattitaidon kannalta, jos henkilö esimerkiksi hoitaa yhteyspalvelukeskuksessa vammaisuuteen tai vammaispalveluihin liittyviä asioita. Yhteyspalvelukeskuksissa työskentelee paljon nuoria, joten vammaisten henkilöiden läsnäolo työyhteisössä voi vaikuttaa myös heidän asenteisiinsa. Tulosten perusteella henkilöt suhtautuivat myönteisimmin ikääntyneiden ja fyysisesti vammaisten henkilöiden palkkaamiseen. Tämä voi johtua siitä, että yrityksissä työskenteli tutkimushetkellä useita toimintarajoitteisia henkilöitä. Mitä enemmän jo nuoret työntekijät ovat tekemisissä vammaisten työntekijöiden kanssa, sitä myönteisemmät asenteet heille todennäköisesti muodostuvat. Esteettömyys on tärkeä huomioida. Siihen liittyy tietotekniikan asiat

(Vammainen ja työ tietokortti), jossa pätee samat säännöt kuin muussakin esteettömän tilan suunnittelussa. Myös työpaikkojen mukauttamisratkaisuissa työfysioterapeuttien asiantuntemusta voitaisiin käyttää nykyistä huomattavasti enemmän. Päävastuu työolosuhteista on työnantajalla Esimiesten, työntekijöiden ja työterveyshuollon yhteistyö on nykyisen työterveyshuoltolainsäädännön mukaan entistäkin tärkeämpää. Esimieskoulutus on avainasemassa työhyvinvoinnin edistämisessä. Aktiivinen työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtaminen on taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa. Työnantajan kannattaa käyttää työterveyshuollon asiantuntemusta hyväkseen lisäämällä yhteistyötä ja yhteistyökäytäntöjä työterveyshuollon kanssa. Tällöin myös työterveyshuollon toimijoiden työpaikan tuntemus lisääntyy, mikä puolestaan lisää toiminnan vaikuttavuutta työpaikalla.

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2013

Avotoimiston ääniympäristö, sisäilma ja valaistus RATKAISU ● Pienet (n. 10 henkilön) avotoimistoyksiköt ● Työtilan hyvä akustiikka (Kuva 1.) - Akustiikkalevyt katossa ja seinillä - Riittävän korkeat (2 m) sermit työpisteiden välillä, sermin yläosa lasia

MERKITYS Hyvä ääniympäristö. Kuormittuminen vähäisempää.

● Toimistoetiketti – avotoimiston käyttäytymissäännöt

● Lämpötilan säätö toimistokohtaisesti, hiilidioksidipitoisuuden mittaus, ilmastointi

Työtilakohtaiset säädöt parantavat toimistotilan sisäilmaa.

Avotoimiston yhteydessä oma keittiö ja oleskelutilat toimiston ulkopuolella

Työtilat ovat rauhallisemmat ja sisäilma parempi, kun on erillinen keittiö ja oleskelutilat. Lähellä olevia sosiaalitiloja on helppo käyttää.

Taukotilat (äänieristetyt) lähellä avotoimistoa Tiloissa käytettävissä elpymiseen - monipuoliset harjoitusvälineet ja liikuntaohjeet - musiikkilaitteet/ wii-liikuntapelit - kirkasvalo hämärään vuoden aikaan

Monipuolisesti varustetut ja viihtyisät taukotilat kannustavat tauottamaan työtä.

Avotoimiston erillisiä tukitiloja - kokoustila - hiljainen huone - ”puhelinkoppi”

Työ tehostuu, kun yhteinen ja yksityinen tila on erotettu toisistaan.

Työtilojen selkeä suunnittelu, esim. - erillinen tila kopiointia, silppuria ja postitusta varten - kaapistot yhteisiä aineistoja varten – merkinnät sisällöistä ovissa - henkilökohtaiset kaapistot eteisessä

Avotoimiston ääniympäristö rauhoittuu. Omien vaatteiden ja tavaroiden säilyttäminen kaapistoissa tai erillisissä tiloissa parantavat toimiston sisäilmaa.

Työnantaja viestii tällä, että jokaisen hyvinvointi on tärkeää. (Kuva 2.)

Epäsuora yleisvalaistus työtilassa, säädettävissä valaisinkohtaisesti. Tarvittaessa kohdevalot työpisteisiin.

Estää heijastukset näyttöruuduilta, näppäimistöistä ja oheismateriaalista. Työpisteen valaistus säädettävissä yksilöllisesti.

● Työpisteiden sijoittaminen siten, että ikkunat ovat työpisteisiin nähden sivulla.

Estää ikkunoista tulevan valon suoran häikäisyn ja heijastukset tietokoneruudulle.

Ergonominen työpiste Sähköisesti korkeussäädettävä työpöytä

Mahdollisuus vähentää istumista ja työskennellä vuoroin seisten, puoli-istuvassa asennossa ja istuen.

● Hiirityöskentelyn keventämiseksi hiiren ohjauslaite (esim. Mouse Trapper) ilman työterveyshuollon lausuntoa jo ennen toistotyön aiheuttamia oireita.

Hiirityöskentelyn aiheuttama yläraajakuormitus vähenee.

● Kuulokkeiden käyttö. Mahdollisuus valita henkilökohtaiset kuulokkeet. Käytettävyydeltään hyvien kuulokkeiden ominaisuuksia ovat: - langattomat - mahdollisuus käyttää vain toisessa tai molemmissa korvissa - kuulokkeet eivät paina korvia ja ovat yhteensopivat silmälasien sankojen kanssa

Puhelujen kuuluvuus paranee, äänen kuormittuminen vähenee.

● ”Apuvälineparkki” – työvälineiden vaihtopiste kaikkien käytettävissä

Työntekijä voi hakea vaihtopisteestä omaan työpisteeseensä erilaisia istuimia, työtuoleja, seisoma-alustoja tai muita apuvälineitä.

Työpisteen työvälineitä uudistettaessa tai muutettaessa kokeillaan ratkaisua esim. 10 työpisteessä ja tehdään niissä käyttäjäarviointia.

Osallistuvalla arvioinnilla lisätään käyttäjien vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön, edistetään työhön sitoutumista ja työtyytyväisyyttä.

Käytettävyydeltään hyviä kuulokkeita käytetään enemmän. (Kuva 3.)

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2013

● Mahdollisuus yksilöllisten työpisteratkaisujen toteuttamiseen. Esimerkiksi lukutelevisio ja tietokoneeseen asennettu suurennusohjelma auttavat näkövammaista työssään. (Kuva 4.)

Mahdollistaa osatyökykyisen tai vammaisen henkilön työskentelyn.

Ammattitaidon kehittäminen ● Äänenhuoltokoulutuksen järjestäminen säännöllisesti (esim. noin kerran vuodessa) puhetyötä tekeville - työajalla. Kouluttajana ulkopuolinen, mielellään puheterapeutti.

Opitaan toimenpiteitä, joilla vähennetään äänenkäytön riskiä ja parannetaan suoriutumista puheviestinnässä.

● Koulutukset, jotka tukevat henkistä jaksamista puhelintyössä (esim. hankalan asiakkaan kohtaaminen).

Koko henkilökunnalle suunnatut koulutukset ja yhteiset pelisäännöt luovat yhteisesti sovitut toimintatavat edistäen työyhteisön hyvää ilmapiiriä.

● Pelisääntöjen sopiminen eri tilanteissa (esim. lupa katkaista puhelu tarvittaessa, mahdollisuus keskustella hankalan puhelun jälkeen esimiehen kanssa).

● Esimiehen tai lähiesimiehen tuki puhelinpalvelussa

Tärkeää erityisesti perehdyttämisen yhteydessä.

Informaation jakaminen

● Työvuoro- ja lomalistat kaikkien nähtävillä

Helpottaa mm. työvuorojen vaihtamisessa ja lomien suunnittelussa.

● Työpaikan tapahtumat, vuosikellot yms. tiedotteet kaikkien nähtävillä informaatiotauluilla ja/tai työpaikan intrassa

Helpottaa oman työn suunnittelua ja mahdollisuutta osallistua yhteisiin tilaisuuksiin. Avoin tiedottaminen ja asioista keskustelu edistää työyhteisön myönteistä ilmapiiriä

Työntekijöille säännöllisesti lähetettävät tiedotteet, esim. yrityksen intranetin välityksellä lähetettävä viikko- tai uutiskirje (esim. kerran kuukaudessa)

Ajankohtaisista asioista tiedottaminen lisää yrityksen läpinäkyvyyttä ja keskustelua yhteisistä asioista sekä luo edellytykset työyhteisön yhteiselle kehittämiselle.

Työn järjestelyt ja esimiestuki ● Mahdollisuus siirtää hankalat tai aikaa vievät puhelut edelleen erikoisosaamista hallitseville työntekijöille (taustatuelle).

Selkeä työn organisointi edistää työn hallinnan tunnetta.

● Käyttäjille on laadittu selkeät ohjeet teknisiä virhetilanteita varten ja ICT-tukihenkilö on helposti saatavilla.

Tietokonesovellusten häiriöttömyydellä ja sujuvalla käytöllä edistetään työn tuloksellisuutta ja työviihtyvyyttä.

● Tiimin yhteiset, säännölliset keskustelutuokiot mm. työn tavoitteista, odotuksista ja sisällöistä.

Avoin, keskusteleva ilmapiiri edistää työyhteisön hyvinvointia.

● Kokeneemmat työntekijät opastavat uusia työntekijöitä avustamalla ja seuraamalla vierestä asiakaspalvelutilannetta.

Hyvä perehdyttäminen edistää työtehtävien omaksumista, lisää työmotivaatioita ja vaikuttaa positiivisesti työn tuottavuuteen.

● Työtehtävien monipuolistaminen

Monipuoliset työtehtävät puhelinpalvelussa vähentävät yksipuolista kuormittumista työssä.

● Mahdollisuus muihin kuin äänenkäyttöä vaativiin työtehtäviin silloin kun on ongelmia äänenkäytössä (esim. sähköpostilla hoidettavat tehtävät tai muiden verkkoympäristössä olevien palveluiden hoitaminen).

Työnkuvan monipuolistamisella voidaan vähentää sairauslomapäiviä (esim. flunssakauden yhteydessä).

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2013

Ammattikuljettajan työkyvyn tukeminen työterveyshuollossa Laura Mikkonen työfysioterapeutti markkinoinnin tradenomi

rtikkeli käsittelee työterveyshuollon erikoistumisopintoihin liittyvää kehittämistehtävää (2012), joka toteutettiin työfysioterapeutin ja työterveyshoitajan yhteistyönä. Käsittelen työfysioterapeutin osuutta, joka painottuu ergonomiaan ja kuljettajan tärinäaltistukseen. Kehittämistehtävä toteutui toiminnallisena työnä, jonka tavoitteena oli tukea ammattiautoilijoiden terveyttä ja työkykyä kuljetusalan pienyrityksissä. Tarkoituksena oli suunnitella ja valmistella sellainen teoriatietoon pohjautuva koulutuspaketti, joka voidaan suunnata yhtäaikaisesti useaan kuljetusalan pienyritykseen. Näin pyrittiin saamaan synergiaetua pienyrityksille mm. kustannusten osalta. Koulutus suunnattiin erityisesti maantieliikenteen kappaletavarankuljettajille.

Ammattikuljettajaan kohdistuvat ergonomiset riskitekijät syntyvät lähinnä istumiseen ja taakkojen siirtämiseen liittyviin tekijöihin. (Kärmeniemi 2010). Ammattikuljettajat hyötyvät sekä yleisestä että yksilöllisestä ergonomiaohjauksesta, joten kuljetusyrityksille suunnattu ergonomiaohjaus tulisikin liittää kiinteäksi osaksi yritysten työterveys- ja työsuojelutoimintaa. Kuljettajia tulee ohjeistaa nosto- ja siirtotilanteiden kokonaisvaltaiseen analysointiin ja apuvälineiden käyttöön sekä pitämään huolta fyysisestä kunnostaan. (Kärmeniemi ym. 2009, 52.) Tuki- ja liikuntaelinten kuormittumisen lisäksi viime aikoina on herätty istumisen aiheuttamiin muihin terveydellisiin haittatekijöihin. Istuvan elämän lomassa voi pie-

nikin ylimääräinen energia johtaa salakavalasti vähittäiseen lihomiseen. Istuminen todennäköisesti onkin lihavuusepidemian keskeinen syy. Istumiseen käytetyn ajan pidentymisellä on yhteys myös suurentuvaan kuolleisuuden, sepelvaltimotaudin, tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän riskiin. (Istuminen vaarantaa terveyden 2009.) Maantieliikenne Suomessa Tieliikenne on Suomessa tärkein kuljetusmuoto sekä tavaroiden että henkilöiden kuljetuksessa. Kuorma-autoliikenteen kuljetussuorite asukasta kohti on Suomessa 1,5−4-kertainen verrattuna muihin EU-maihin. TavaraliikenIstuminen todennäköisesti teen tonneista yli 90 prosenttia onkin lihavuusepidemian kuljetetaan kuorma- ja pakettiaukeskeinen syy. toilla. Maantieliikenteessä työskentelee päätoimisesti noin 100 000 henkilöä. Tavaraliikenteen kuljetusala on pienyrittäjävaltaista. Vuonna 2005 yli 90 prosentissa yrityksistä oli alle 10 henkeä. Toimialan kehityksessä, erityisesti tavaraliikenteen puolella on ollut viime vuosina havaittavissa työvoimapulaa. Työvoimapulaa on aiheuttanut kuljettajien varhainen eläköityminen, alalta pois hakeutuminen ja ammatin houkuttelemattomuus etenkin nuorten keskuudessa. (Kärmeniemi ym. 2009,7.) Ajamisen ohella kuljettajan työssä korostuu yhä enemmän tekniikan käyttö, tavaroiden käsittely ja asiakaspalvelu. Työnkuvan muutokset sekä kuljetuspalvelujen kasvaneet nopeus- ja tehokkuusvaatimukset näkyvät kuljettajan työssä kiireenä, pitkinä työpäivinä, epäsäännöllisinä työaikoina ja yötyön lisääntymisenä. Muutokset työssä saattavat aiheuttaa vireystilaongelmia sekä lisätä kognitiivista, psyykkistä ja fyysistä kuormitusta. (Kärmeniemi ym. 2009, 14.)

Maantieliikenteen ammattikuljettajina työskentelee mm. taksin-, linja-auton-, kappaletavaran-, ja puutavarankuljettajia sekä säiliöauton- ja jäteautonkuljettajia. Kuljetustyön luonne vaikuttaa työssä kuormittumiseen. Esimerkiksi tavarankuljettajan työnkuva vaihtelee pitkistä ajettavista matkoista lyhyisiin jakeluautotyyppisiin tehtäviin. Pitkän matkan kuljetuksissa lastaus ja purku tapahtuvat useimmiten asiakkaan toimesta erilaisilla koneilla. Jakelukuljettaja lastaa ja purkaa kuorman useimmiten itse. Jakelukuljettajan työssä ajo- ja muu työ vuorottelevat työpäivän aikana, jolloin työ voi olla fyysisesti erittäin kuormittavaa. Osa tavaraliikenteen kuljettajista, kuten maansiirtokuljetuksia tekevät, joutuvat työskentelemään huonoissa tieolosuhteissa, mikä aiheuttaa oman erityispiirteensä työhön. (Kärmeniemi ym. 2009, 9-12.) Kappaletavarankuljettajan työergonomia ja tärinälle altistuminen Työfysioterapeutin teoria- ja luento-osuus rajattiin nostamisen ja istumisen ergonomiaan sekä kuljettajan tärinälle altistumiseen. Esimerkiksi liikuntaneuvonta ja työn energeettinen kuormittavuus rajattiin pois. Taakkojen käsittely Kuljettajan työssä taakkojen purussa ja lastauksessa esiintyvät hankalat työasennot sekä raskaat nostamiset ja taakkojen siirrot ovat erityisesti selkä- ja olkapäävaivojen riskitekijöitä. (Kärmeniemi ym. 2009, 52.) Käsin nostamista tapahtuu esimerkiksi tavarankuljettajien työssä. Käsinnostosta aiheutuva kuormitus lisää tapaturman vaaraa sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskiä. Raskaiden taakkojen nostamisessa ja siirtämisessä sattuu joka neljäs työtapaturma. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat maassamme yleisin sairauspoissaolojen syy. (Käsin tehtävät nostot ja siirrot. 2006, 4.) Valtioneuvoston päätös käsin tehtävistä 23

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2013

nostoista ja siirroista työssä (1409/1993) antaa työnantajaa koskevan ohjeistuksen turvallisten nostotilanteiden takaamiseksi. Taakkojen nostaminen käsin vaatii usein suurta voiman käyttöä. Selkävaivojen syntymiseen katsotaan käsin tehtävien nostojen vaikuttavan merkittävästi. Ihmisen tukirankaa ei ole tarkoitettu raskaaseen nostotyöhön tai tauotta toistuvaan nostotyöhön. Riski loukkaantumiselle lisääntyy nostettaessa ”väärin”. Selällä nostaminen onkin tavallista, sillä se koetaan sujuvampana, toiseksi taakan muoto tai nostoympäristö ei aina salli jalkanostoa. Tämän hetkisen tietämyksen valossa voidaan jalkanostoa suositella selkää vähemmän kuormittavana nostomuotona. Hyvän nostotekniikan lisäksi tulee huolehtia nostoympäristön ergonomisesta suunnittelusta ja poistaa esimerkiksi matalalta nostaminen. (Launis & Lehtelä toim. 2011, 185-186.) Oman kunnon ylläpitämisellä ja hyvällä lihasten toimintakyvyllä on keskeinen merkitys taakkojen käsittelyssä. (Käsin tehtävät nostot ja siirrot. 2006, 8.) Istuminen Runsas istuminen altistaa kuljettajan tuki- ja liikuntaelinten, kuten niskan ja alaselän, oireille erityisesti silloin, kun istumiseen yhdistyy ajoneuvon tärinä. (Kärmeniemi ym. 2009, 52.) Paikallaan istuminen heikentää selän verenkiertoa ja aineenvaihduntaa. Pitkään jatkuva yhtäjaksoinen istuminen heikentää välilevyjen ravinnonsaantia. Selän aineenvaihdunnan heikkenemisen työntekijä tuntee useimmiten selän alueella epämukavuutena, selän väsymyksenä ja selän kipuiluna. Suosituksena onkin, että jokaista 45-50 minuutin istumajaksoa seuraisi 10 minuutin liikkumisjakso. (Cedercreutz 2001, 142.) Pitkään jatkuva selkä köyryssä istuminen saattaa rappeuttaa selän rakenteita. (Istuminen vaarantaa terveyden 2009.) Lanneranka pyöristyneenä istuttaessa lannerangan välilevyihin kohdistuvan paineen on todettu lisääntyvän verrattuna istuma-asentoon lanneranka neutraaliasennossa. Pitkään jatkuessa asento johtaa esimerkiksi reiden takaosan lihasten ja anteriorisen longitudinaaliligamentin kiristymiseen. Samalla annulus fibrosuksen posteorinen osa joutuu venytykseen, mikä 24

altistaa sen heikkenemiselle. Annuluksen posteriorisen osan heikkeneminen saattaa olla yhtenä tekijänä välilevyn pullistuman syntymisessä. Istuessa lantion asennolla on vaikutus myös rintarangan ja kaularangan asentoon. Lannerangan pyöristyessä pyöristyy useimmiten myös rintaranka ja kaularangan alaosa. Yläniskan korostuneella ekstensiolla pyritään pitämään katse eteenpäin. Näin ollen lannerangan pyöristynyt asento altistaa myös rintarangan suurentuneelle kyfoosille, pään eteenpäin työntymiselle sekä suboccipitaalilihasten lyhenemiselle. (Neumann 2002, 301.) Kuljettajan tulee huolehtia hyvästä ajoasennosta. On tärkeää, että kuljettaja tietää ja tuntee istuimen ja ratin säätömahdollisuudet sekä tiedostaa istumatyön aiheuttamat kuormitustekijät. On myös hyvä huomioida, että istuimen ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa hankintavaiheessa. Tämän vuoksi on tärkeää antaa tietoa työnantajalle istuimen merkityksestä kuljettajan työssä kuormittumiseen. (Kärmeniemi ym. 2009, 52.) On huomioitava, että erinomaisestikaan suunniteltu ja käytetty istuin ei poista istumiseen liittyviä ongelmia, ellei

työtä ole suunniteltu niin, että työskentelyyn sisältyy erilaista kuormitusta ja eri työvaiheet vaihtelevat ja rytmittyvät sopivasti. Selkävaivoja valittavat useimmiten vähiten ne, jotka voivat työssään vaihtelevasti istua, seisoa ja liikkua. (Cedercreutz 2001, 142.) Kuljettajan on siis ymmärrettävä hyvän istuma-asennon perusteet sekä asennon vaihtelun ja tauottamisen tärkeys. Kehotärinä ja ammattiautoilu Ammattikuljettajat altistuvat työssään tärinälle. Istuma-asento lisää tärinän haitallista vaikutusta selän rakenteiden osalta, sillä tärinä välittyy istuimen ja takapuolen kautta selkärankaan. Selkärangan rakenne ei pysty vaimentamaan siihen kohdistuvaa tärinää, jolloin välilevyihin kohdistuu painetta ja syntyy rasitus. Tärinä heikentää välilevyjen ravinnonsaantia ja aiheuttaa lihasväsymystä. Tärinän lisäksi kuljettajan selkään saattaa kohdistua iskujen ja heilahtelujen vuoksi äkillisiä voimia. Mikäli selkärangan asento on epäedullinen, vaikutusten määrä suurenee. Tärinä ja virheellinen ergonomia yhdessä saattavat aiheuttaa terveysongelman. (Cedercreutz 2001, 135; Tärinän vaikutukset 2012.)

Lisäksi on huomioitava, että koko kehoon kohdistuvat voimakkaat tärähdykset voivat olla terveydelle vaarallisempia kuin jatkuva kohtalainen tärinä. Esimerkiksi hyppy ohjaamosta ulos märälle tai kuperalle liukkaalle pinnalle saattaa aiheuttaa pysyviä vammoja ja alaselän kiputiloja. (Tärinä ja sen torjunta työssä 2008, 5.) Kehotärinään liittyvinä yleisimpinä vaivoina on pidetty mm. selkä- ja vatsavaivoja sekä väsymistä. Tärinälle altistuneilla työntekijöillä on raportoitu moninkertainen määrä selkäkipuja verrattuna työntekijöihin, joilla ei ole tärinäaltistusta. (Tärinän vaikutukset 2012). Viime aikoina on kiinnitetty huomiota tutkimustulosten vaihtelevuuteen; selittääkö tärinälle altistuminen vai raskas työ selkävaivoja. Takalan ja Kaila-Kankaan johtama tutkimusryhmä (2010) selvitti ammattiautoilussa esiintyvän kehon tärinän vaikutusta autoilijoiden tuki- ja liikuntaelinten oireisiin. Tutkimuksessa linjataan, että kehotärinälle altistumisen sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien yhteyttä on mahdollisesti liioiteltu ja ammattiautoilu ei välttämättä liity tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin eikä monikipuisuuteen. Sen sijaan raskas ruumiillinen työ ja vaikeat työasennot olivat yhteydessä sekä iskiakseen ja muihin selkäsairauksiin että lonkan ja polven nivelrikkoon. (Kaskinen 2011.) Takalan ja Kaila-Kankaan tutkimuksen mukaan ammattiautoilijoista peräti noin kolme neljästä oli tehnyt raskasta ruumiillista työtä eli nostanut yli 20 kilon taakkoja käsin tai työskennellyt kyykyssä. Heillä olikin keskimääräistä enemmän selkäsairauksia. Tämän perusteella oletettiin, että aiemmissa tutkimuksissa raskaan ruumiillisen työn osuutta selkäsairauksiin ei ole riittävästi otettu huomioon. Raportin perusteella voidaan sanoa, että jatkossa on tutkittava huolellisemmin raskaalle ruumiilliselle työlle altistumista. Tutkijat suosittavat, että työpaikoille hankittaisiin raskaiden taakkojen siirtelyyn apuneuvoja aina, jos mahdollista. Edelleen on kuitenkin huomioitava, että tärinä on haitallista ja sitä pitää yhä vähentää. Tärinä ennakoi pitkässä seurannassa esimerkiksi sydänsairauksia. Psyykkinen ja fyysinen rasittuneisuus lisäävät tärinähaitan kokemista. Tutkijoiden mukaan jatkossa on tarpeen tutkia myös verenkiertoelinten sairauksien ja tärinälle altistumisen yhteyttä sekä akuuttien tasapainohäiriöiden ja tärinän yhteyttä. (Kaskinen 2011.) 25

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2013

Kuljettajan kehotärinäaltistusta voidaan jossain määrin arvioida koneen valmistajan ilmoittaman tärinäpäästöarvojen perusteella. Työntekijän altistumista arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon tärinän muut haitallisuutta lisäävät tekijät kuten tärinän taajuus ja kiihtyvyys sekä aika, Monilla kuljetusalan yrityksistä jonka työntekijä on tällä hetkellä taloudellisesti altistuu tärinälle. tiukkaa ja resurssit työterveys- Kehotärinän rajaarvo on 1,15 m/s2. huollon toteuttamiseen ovat (Tärinä ja sen torjunta työssä 2008, niukat. 5-6.) Tärinäaltistuksen määrään voidaan vaikuttaa esimerkiksi työ- ja ajotapoja muuttamalla, istuimen säädöillä, turvavyön käytöllä, renkaiden tasapainotuksella ja kulkureittien hyvällä kunnossapidolla. (Tärinä ja sen torjunta työssä 2008, 7; Kärmeniemi ym. 2009, 52.) Ammattiautoilijoille suunnatun koulutuspaketin kuvaus Suomessa suurin osa kuljetusyrityksistä on pienyrityksiä. Monilla kuljetusalan yrityksistä on tällä hetkellä taloudellisesti tiukkaa ja resurssit työterveyshuollon toteuttamiseen ovat niukat. Heräsi ajatus kuljetusalan pienyrityksille yhteisesti järjestettävästä koulutuspaketista, jossa saavutettaisiin samalla kertaa useamman yrityksen työntekijä, kustannustehokkuus sekä eri yritysten työntekijöillä olisi mahdollisuus tavata toisiaan. Koulutuspaketin avulla halusimme tarjota aiempaa edullisemman vaihtoehdon kuljetusalan yrityksille ylläpitää ja syventää tietojaan ja taitojaan. Työfysioterapeutin osuudessa painottui ergonomia ja työterveyshoitajan osuudessa kuljettajan ravitsemuksen ja elämäntapojen merkitys työssä jaksamiseen ja työstä palautumiseen.

Koulutuspaketti on suunnattu kappaletavarakuljettajille, joiden työnkuva ja työhön liittyvät riskitekijät vaihtelevat auton, lastin sekä ajomatkan pituuden ja reitin mukaan. Tavaroita toimitetaan esimerkiksi kauppoihin, kioskeihin sekä yksityishenkilöille. Kappaletavara on yhtä lailla tonneja painava teräsrulla kuin leipomotuotteita sisältävä laatikkokin. Kalusto vaihtelee raskaista yhdistelmistä, kuten puoli- ja täysiperävaunurekoista, kuorma- ja jakeluautoihin. Esimerkkinä kehittämistehtävässä esiteltiin kolmelle pientyritykselle yhtäaikaisesti suunnattu koulutus. Koulutukseen sisältyy työterveyshoitajan ja työfysioterapeutin luennot, joista muodostuu yhteensä kahden luentotunnin laskutus. Luennot on valmisteltu ennakkoon. Yhteisluennon lisäksi halutaan tarjota pienyrityksillä yksilöllistä palvelua, minkä vuoksi koulutukseen sisällytetään ennakkokäynti yrityksessä työfysioterapeutin toimesta. Ennakkokäynnin hinnaksi arvioitiin kahden tunnin laskutus. Käynnin tavoitteena on kartoittaa kohdeyritysten mahdolliset ergonomiset ongelmakohdat, jolloin luennoitsija pystyy linkittämään teorian kohdeyritysten tarpeita vastaavaksi. Käynnin yhteydessä otetaan valokuvat, jotka yrityksen luvalla liitetään luentoon esimerkkikuviksi. Koulutuksesta kerätään palautetta, jonka avulla koulutuksen rakennetta ja sisältöä voidaan kehittää.

Opinnäytetyö osana Mela:n työhyvinvointiohjelmaa

aatalousyrittäjien työn luonne ja sen vaatimukset ovat muuttuneet nopeasti viime vuosina. Muutokset ja niiden vauhti asettavat haasteita sekä työn hallinnalle että omalle hyvinvoinnille. Jaksamisongelmat koettelevat maatalousyrittäjän työ- ja toimintakykyä. Maatalousyrittäjät kohtaavat raskasta ja fyysisesti kuormittavaa työtä. Työ koostuu muun muassa nostoista, istumisesta erilaisia työkoneita ajettaessa sekä kävelystä farmeilla. Terveys ja työkyky ovat välttämättömiä yksilön toiminnalle, jotta ennaltaehkäistään sekä

vältetään loukkaantumiset ja mahdolliset vammat. Fyysinen aktiivisuus ja hyvinvointi ovat erittäin tärkeitä. Maatalous on yksi riskialttiimmista ammateista. Vuosittain tapahtuu noin 5000 työtapaturmaa ja noin 300 maatalousyrittäjää kärsii työperäisistä sairauksista. Maataloudessa tapahtuvat ongelmat ovat useimmiten vakavia. Raskas työ sekä työtapaturmat ovat haaste toimintakyvylle. Suurimmat syyt ennenaikaiselle eläköitymiselle ovat tuki- ja liikuntaelimistön sekä mielenterveyden ongelmat. 27

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2013

Maatalousyrittäjien eläkelaitos, Mela, onkin käynnistänyt työhyvinvointiohjelman - Mausta työ elämällä - lisää terveitä vuosia maatalousyrittäjän ammatissa. Työhyvinvointiohjelma alkoi vuonna 2011 ja jatkuu vuoteen 2025 asti. Ohjelman tavoitteena on lisätä terveitä työvuosia ja edistää sitä, että maatalousyrittäjät pääsevät terveenä myös lomalle ja eläkkeelle. ongelmat kohdistuvat niskaOhjelma pyrhartiaseudulle ja joissain kii muun mumäärin myös alaselän alueelle. assa eläkeiän nostoon 60:stä 63:een, uusien työkyvyttömyyseläkkeiden ja työtapaturmien määrän alentumiseen 20 prosentilla. Ohjelmassa korostuvat myös ennaltaehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä toiminta sekä hyvinvointipalvelujen yrittäjäkohtaisuus.

lihashuoltoon sekä hartiarenkaan ja olkanivelen aktivoimiseen erilaisin vastuskumiharjoittein.

Maatalousyrittäjien työterveyshuolto, lomituspalvelut, kuntoutus sekä työturvallisuuden ja työssä jaksamisen asiantuntijapalvelut on myös huomioitu hyvinvointiohjelmassa. Hyvinvointiohjelma jatkuu vuoteen 2025. Noin 40 % MYEL-vakuutetuista maatalousyrittäjistä kuuluu maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon. Maatalousyrittäjiä halutaan Melan puolesta innostaa liittymään työterveyshuoltoon. Työterveyshuollon toimenpiteet auttavat maatalousyrittäjiä jaksamaan työelämässä terveinä pidempään ja näin säilyttämään työkykynsä.

Maataloudessa työkyvyn uhkana ovat tuki- ja liikuntaelin sairaudet Maataloudessa tuki- ja liikuntaelin sairaudet ovat erityinen ongelma. TULE- sairaudet sisältävät monenlaisia terveysongelmia. Ongelmien kaksi tärkeintä ryhmää ovat selkäkivut ja – vammat sekä työperäiset yläraajojen vammat, jotka johtuvat toistuvasta rasituksesta. Terveysongelmat vaihtelevat lievistä vakavampiin ja ongelmat vaativat hoitoa ja poissaoloa töistä. Ongelmien ennaltaehkäisy on tärkeää ja auttaa ehkäisemään mahdollisia sairauksia. Maatalouden työntekijät yhdessä metsä- ja kalatalouden työntekijöiden kanssa ovat suurimmassa vaarassa kärsiä työperäisistä kaula- ja yläraajasairauksista. Ongelmien taustalta löytyvät raskaat kuormat nostoissa, heikko lihaskunto, väärät työasennot ja sääolot. Ennaltaehkäisyssä on tärkeää huomioida lihaskunnon parantuminen, hyvä kehonhallinta, oikea nostotekniikka ja asialliset työasennot sekä sopiva varustus ja mahdolliset apuvälineet. Tutkimusten mukaan maatalousyrittäjät pitävät työtään mielekkäänä. Työtapaturmat ja ammattitaudit katkaisevat kuitenkin liian monen työuran kesken kaiken, jolloin ennaltaehkäisyllä on iso rooli varsinkin kun monet maatalousyrittäjät ovat asiaan motivoituneita.

Osana työhyvinvointiohjelmaa Maatalousyrittäjien eläkelaitos tilasi opinnäytetyön Satakunnan ammattikorkeakoululta. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen kanssa. Työ tehtiin englanninkielisessä fysioterapian koulutusohjelmassa ja se valmistui marraskuussa 2012. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä motivoiva liikekuvasto niska- hartiaseudun

Inspirational Training Guide for Farmers – Motivoiva liikekuvasto maatalousyrittäjille Osaksi Mela:n työhyvinvointiohjelmaa tehty tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvointiin tähtäävä opas toteutettiin yhteistyössä Melan ja Satakunnan alueen maatalousyrittäjien kanssa. Satakunnan alueella toimintaa harjoittaviin yrittäjiin otettiin yhteyttä ja heille tehtiin kysely työhön liittyvistä ongelmista.

Saatuja vastauksia käytettiin oppaan suunnittelussa. Vastausten perusteella selvisi, että ongelmat kohdistuvat niska- hartiaseudulle ja joissain määrin myös alaselän alueelle. Työkoneiden käyttö erityisesti kylvötöiden aikaan koetaan hyvin kuormittaviksi niska- hartiaseudun alueelle. Liikekuvasto on suunniteltu motivoimaan ja antamaan tietoa miten lisätä hyvinvointia ja ennaltaehkäistä tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Liikekuvastossa keskitytään niska- ja hartiaseudun lihashuoltoon sekä hartiarenkaan ja olkanivelen aktivoimiseen erilaisin vastuskumiharjoittein. Niska- hartiaseudun jumppaaminen on helppoa ja nopeaa. Oikein suoritettu vastuskumiharjoittelu ehkäisee niska- hartiaseudun vaivoja. Liikkeet lisäävät muun muassa lihasvoimaa ja liikkuvuutta sekä vahvistavat niveliä. Vastuskumiharjoittelun ohella taukoliikunta ja venyttelyt ovat tärkeitä hartiarenkaan sekä olkanivelen toiminnan kannalta ja niille on omat kuvat ja ohjeistukset kuvastossa. Liikekuvaston tavoitteena on olla mukana maatalousyrittäjien arjessa. Liikekuvasto sisältää kuvat sekä ohjeet liikkeiden suorittamiseen. Liikekuvasto on painettu Melan toimesta suomen ja ruotsin kielellä. Maatalousyrittäjät saavat liikekuvaston mukana vastuskumin, joten kynnys aloittaa

harjoittelu on tehty mahdollisimman matalaksi. Maatalousyrittäjiltä saadun palautteen mukaan liikekuvasto on todettu toimivaksi ja motivoivaksi oman hyvinvoinnin edistämiseksi. Hyvinvoiva ja terve työntekijä on tärkeä yrityksen kilpailukyvyn ja tuloksellisuuden kannalta. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää myös työajan ulkopuolinen toiminta. Säännöllinen liikunta pitäisi kuulua siihen tärkeänä osana. Fyysinen aktiivisuus vaikuttaa positiivisesti hyvinvointiin ja muun muassa tuki- ja liikuntaelimistön toimintaan, suorituskykyyn ja kuormituskestävyyteen. Säännöllisen liikunta sisältää paitsi aerobista harjoittelua, niin myös lihasten voimaa ja kestävyyttä sekä liikkuvuutta että tasapainoa ja kehon hallintaa ylläpitävää ja lisäävää liikuntaa. Opinnäytetyönä kehitetty opas pyrkii selkeässä ja tiiviissä muodossa innostamaan oman työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Fysioterapian opinnäytetyö Satakunnan ammattikorkeakoulu Degree Programme in Physiotherapy Tekijä: Henri Lehtonen, Fysioterapeutti AMK/ Bachelor of Health Care lehtonen19@hotmail.com Ohjaaja: Maija Kangasperko, lehtori, THM maija.kangasperko@samk.fi

2013

TyöfysioterapeutTI mediakortti

JULKAISIJA Työfysioterapeutit ry,

TILAUKSET

www.tyofysioterapeutit.fi

Sihteeri Hanna Nummila

ILMESTYMINEN JA LEVIKKI 4 numeroa vuodessa, 800 kpl

hanna.nummila@yle.fi (09) 14804929

TEKNISET TIEDOT

TOIMITUS

Koko: A4

Merja Blomqvist

Palstojen määrä: 3

merja.e.blomqvist@sok.fi

Palstan leveys: 60 mm Väri: mustavalkoinen

Johanna Lipponen

Sidonta: stiftaus

johanna.lipponen@partners.nesteoil.com Anitta Mäkikyrö

AIKATAULU

anitta.makikyro@rovaniementyoterveys.fi

Nro ilmestyy

aineisto viim.

maaliskuussa

15.02.2013

Sirpa Rauas-Huuhtanen

touko-kesäkuussa

23.04.2013

sirpa.rauas-huuhtanen@ttl.fi

syys-lokakuussa

03.09.2013

joulukuussa

12.11.2013

amakikyr@ulapland.fi

TAITTO Jan-Eric Wargelin

ISSN nro 1456-9922

janne.wargelin@gmail.com

Volume 54

ILMOITUSHINNAT JA KOOT

1/2

1/1 2/3

1/2

1/1 s.

2/3 s.

1/2 s.

170x260mm

170x170mm

170x130mm

85x260mm

650€

440€

330€

1/3

1/4

Takakansi, mustavalkoinen 750€

1/1 s.

1/4 s.

Takakansi,

170x85mm

170x65mm

85x130mm

neliväri 1170€

215€

170€

Koulutusilmoitukset -25%

Aineisto PDF, Eps, Jpeg, Tiff muodossa.

yllämainituista hinnoista.

(väh. 300 dpi)

Materiaali valmiiksi taitettuna,

Artikkelit ja muu julkaistava tekstiaineisto

ilmoittaja maksaa taittotyön

ilman muotoiluja, rivinvaihto (enter) ainoastaan kappalevaihdon yhteydessä.

Koulutusilmoitukset www-sivuille hinta 80€ / ilmoitus.

TILAUSHINTA JA MAKSUN SAAJA 50€ / vuosi, Työfysioterapeutit ry

ILMOITUKSET JA KIRJOITUSOHJEET

800013-150187

Valmiit ilmoitusaineistot tulee toimittaa Merja Blomqvistille, merja.e.blomqvist@sok.fi,

Reklamaatiot toimitukseen 14 vrk.

aineiston jättöpäivään mennessä.

kuluessa lehden ilmestymisestä.