Työfysioterapeutti 3/2013 by Työfysioterapeutit ry

Niska- ja yl채raajaongelmat

3 2013

TYÖFYSIOTERAPEUTTI Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry

SISÄLLYS

Taitto: Mainostoimisto Hasardi TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry: Perustettu: 1976 Jäsenmäärä: 700 Jäsenmaksu: 35e/vuosi Jäsenlehti: 4 krt vuodessa Koulutusta: 2 krt vuodessa Varsinaiseksi jäseneksi hyväksytään fysioterapeutti, joka toimii työterveyshuollossa tai yhteistyössä muun työterveyshenkilöstön kanssa. Varsinaisen jäsenen on oltava Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsen

Jäsenmaksut ja yhteystiedot Jäsenmaksut on lähetetty kevään aikana. Olethan hoitanut omasi. Muistathan päivittää sihteerille muuttuneet yhteystietosi: osoitetiedot, sähköposti. Lomake löytyy yhdistyksen nettisivuilta www.tyofysioterapeutit.fi

Toimintakertomus 2012

Työfysioterapeutit ry. Syysopintopäivät 20.- 21.11.2013

Fysioterapeuttien toiminta työterveyshuollon asiantuntijoina Työterveyshuolto Suomessa 2010 katsauksen valossa

Osaajia työterveyshuoltoon

Tarvitsetko työfysioterapeuttien etuja hoitavia tahoja?

Liike on lääkettä, mutta miten se nielaistaan

Hallituksen koulutustyöryhmä on ahertanut uutterasti ja marraskuussa on taas monipuoliset kaksipäiväiset opintopäivät Helsingissä.Opintopäivät ovat oivallinen tapa tavata kollegoita ja vaihtaa ajankohtaisia kuulumisia. Lakiuudistuksen jälkeen, jolloin työfysioterapeuttien asema työterveyshuollossa muuttui ammattihenkilöistä asiantuntijoiksi on vuosien varrella herättänyt kiivastakin keskustelua.

Pääkirjoitus

Kaunis, lämmin ja aurinkoinen kesä on varmasti tuonut virtaa akkuihimme. Lisäksii olemme saaneet vielä nauttia kauniista ja monivärisestä syksystä.

Tässä lehtemme numerossa saamme ensikäden tietoa fysioterapeuttien toiminnasta työterveyshuollon asiantuntijoina Työterveyshuolto Suomessa 2010 katsauksen valossa. Työterveyshuollossa toimivien osaamisen vahvistaminen ja koulutuksen turvaaminen ovat myös ammattikuntamme kannalta tärkeitä. Hallituksemme sihteeri ja puheenjohta ovat olleet mukana sosiaalija terveysministeriön työryhmässä, jossa selvitetään työterveyshuollon koulutusta. Monia toimintamme kannalta ajankohtaisia asioita on vireillä, joten opintopäivillä tavataan.

Lehden toimituskunta

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2013

Toimintakertomus

Johdanto

2012

Työfysioterapeutit ry on Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsenyhdistys. Vuosi 2012 oli yhdistyksen 36. toimintavuosi. Yhdistyksen y-tunnus on 1533588-2 ja yhdistysrekisterinumero on 137.447. Yhdistyksen nimi on ruotsiksi Föreningen för Företagsfysioterapeuter i Finland ja englanniksi suositellaan käytettävän The Association of Finnish Physiotherapists in Occupational Safety and Health. Yhdistyksen virallinen osoite on PL 727, 00101 Helsinki. Itellan kanssa on postinkääntösopimus puheenjohtajan osoitteeseen. Työfysioterapeutit ry on jäseninään olevien työfysioterapeuttien yhdysside. Se toimii työfysioterapeuttien ammattitiedon ja -taidon kehittämiseksi sekä edistää osaltaan työfysioterapeuttien asemaa ja työfysioterapian tunnettavuutta. Toiminnassaan yhdistyksellä on tavoitteena työfysioterapeuttien riittävä asiantuntemus työfysioterapiapalvelujen tuottamiseen ja kehittämiseen. Yhdistys arvostaa toiminnassaan asiantuntijuutta, eettisyyttä, edistyksellisyyttä, jäsenlähtöisyyttä ja yhteistyökykyä.

Vuoden 2012 lopussa yhdistyksessä oli 692 jäsentä, joista 596 varsinaista ja 96 kannattajajäsentä. Liittoon voi järjestäytyä henkilöjäsenenä tai yhteisöjäsenenä, jälkimmäinen määrittää yhdistyksen edustajiston paikkojen määrän. Yhdistyksen varsinainen jäsen voi järjestäytyä liittoon yhdistyksen kautta ja vuoden lopussa varsinaisista jäsenistä 238 oli järjestäytynyt liittoon yhdistyksemme kautta. Yhdistys saa liiton Edustajistoon yhden edustajan jokaista alkavaa 400 yhdistyksen kautta järjestäytynyttä jäsentä kohti. Yhdistyksen kunniajäseniä ovat Mirkka Lepistö ja Tuulikki Luopajärvi. Toimintakauden kuluessa selvitettiin jäsenistön toiminnan tueksi alueellisen verkostoitumisen tarvetta, nykyistä toteutumista ja jäsenten halukkuutta ryhtyä alueellisen toiminnan yhdyshenkilöksi. Toimintakulujen vähentämiseksi osa hallituksen kokouksista pidettiin kuten edellisinäkin vuosina puhelinkokouksina. Lisäksi tiedotus hoidettiin pääasiallisesti sähköpostitse.

TULOSKORTTI: Järjestötoiminta 2012

JÄSENYYS

STRATEGISET LINJAUKSET

KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

MITTARIT

TAVOITETASO 2012

TOTEUMA

1. Jäsenhankinta

1. Toimitetaan pätevöity-miskoulutuksesta valmistuville (TTL ja amk:t) yhdistyksen esite ja jäsenhakemus

1. Saadaan vuosittaiset koulutuspaikat selville

1. Työterveyshuoltoon hakeutuvat liittyvät jäseniksi

1. Toteutunut osittain

2. Jäsenyyden vahvistaminen 3. Jäsenten yhteystiedot

2.1.Vuoropuhelu jäsenten kanssa toimintatarpeista mm. jäsenkyselyin, tietojen päivitys 2.2. Alueellisten verkostojen käynnistämisen tukeminen: syysopintopäivien yhteydessä järjestetään hallituksen ja alueyhdyshenkilöiden tapaaminen

2.1. Toimintasuunnitelma tarvelähtöinen, aktiivinen jäsenistö

2.1. Työterveyshuollossa toimivat pysyvät yhdistyksen jäseninä

2.2. Toimivat alueelliset verkostot

2.2. Toiminnan käynnistyminen niillä alueilla, joissa toimintaa ei vielä ole, ja alueyhdyshenkilöiden toiminnan tukeminen

2.1. Toteutunut osittain 2.2. Toteutunut 3. Toteutunut

3. Jäsenistö pitää yhteystietonsa ajan tasalla

3. Muutosilmoituslomakkeet nettisivuilla ja muistutus lehdessä 2 kertaa vuodessa

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2013

TULOSKORTTI: Järjestötoiminta 2012

Yhdistyksen ja liiton välinen yhteistyö

STRATEGISET LINJAUKSET

KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

MITTARIT

TAVOITETASO 2012

1. Yhdyshenkilöverkostojen toiminnan arviointi ja kehittäminen

1. Liiton jäsenyhdistysten neuvottelupäivä

1. Neuvottelupäiville osallistumisen ja hyödyn arviointi yhdistyksen kannalta

1. Tapaamisiin osal- 1. Toteutunut listuu yhdyshenkilö tai muu hallituksen 2.1. Ei toteutunut edustaja 2.2 Toteutunut 2.1. Esitykset ovat valmiina liiton 3.1. Toteutunut toimintasuunnitelmaa varten. 3.2. Toteutunut

2. Työfysioterapian aseman edistäminen 3. Yrittäjäyhdyshenkilö ja yrittäjäjäsenet 4. Selvitetään Suomen Fysioterapeutit ry:n mahdollisen organisaatiomuutoksen vaikutukset Työfysioterapeutit ry:lle

2.1. Tehdään yhteistyötä lausuntojen ja kommenttien antamisessa 2.2. Kutsutaan liiton edustaja hallituksen kokoukseen keskustelemaan yhteistyöstä muutosverstaan tulosten hyödyntämisessä 3.1. Jäsenhakemuksessa selvitetään yrittäjyys / palkansaaja. 3.2. Yhdistyksellä on nimetty yrittäjäyhdyshenkilö, joka on hallituksen edustaja liiton suuntaan yrittäjäasioissa 3.3. Yrittäjäkyselyn tulosten pohjalta laaditaan tietopaketti jäsensivuille.

2. 1. Asiat on kirjattu liiton toimintasuunni-telmassa. 2.2. Hyödyn arviointi saatujen lausuntojen / palautteiden perusteella 3.3. Yhdistyksen www-sivujen yrittäjäosio on päivitetty.

2.2. Kirjatut lausunnot ja muistiot, hyödyn arviointi kerran vuodessa 3.1. Yhdistyksen yrittäjäjäsenet ovat hallituksen tiedossa 3.3 Yrittäjänä toimivat työfysioterapeutit saavat tukea toimintaansa www-sivujen kautta.

TOTEUMA

3.3. Toteutunut osittain 4. Toteutunut

TULOSKORTTI: Järjestötoiminta 2012

Yhteistyö muiden sidosryhmien ja järjestöjen kanssa

STRATEGISET LINJAUKSET

KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

MITTARIT

TAVOITETASO 2012

TOTEUMA

1. Työterveyshoitajat, työterveyslääkärit, työterveyspsykologit

1.1. Kutsutaan yhdistysten edustajat syysopintopäivien keskustelufoorumiin

1. 1. Yhdistysten edustajat osallistuneet foorumiin.

1. Yhteistyö lisääntyy työterveyshuollon toimijoiden edustajien kanssa.

1. Toteutunut

2. Suomen Tule ry 3. Suomen Työnäköseura 4. ENSHPO 5. Työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt – ohjaus- ja kehittämisryhmä

1.2. Osallistutaan vuosittaiseen yhteistyöpalaveriin. 2.-9. Yhdyshenkilöt raportoivat toiminnasta

1.1. ja 1.2. Arvioidaan yhteistyön kehittymistä ja tuloksia.

2.-9.

2.-9. Työfysioterapeuttien näkyvyys

2.-9. Yhdyshenkilöt toimittavat lyhyen kirjallisen raportin kokouksien päätöksistä ja tekevät lyhyen koosteen toimintakertomusta varten

6. Työympäristömitalityöryhmä 7. Suomen Ergonomia-yhdistys, Ery ry 8. HTTHK-oppaan uudistamistyöryhmä 9. TTP- järjestelytyöryhmä

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2013

Järjestötoiminta-liite Jäsenyys Vuonna 2012 työterveyshuollon pätevöitymisopinnot fysioterapeuteille aloitettiin Metropolian, Tampereen ja Savonian amk:ssa ja koulutusta järjestettiin Työterveyslaitoksen toimipisteissä. Tietoa yhdistyksen toiminnasta ja työfysioterapeuttien esitteitä on pyritty jakamaan valmistuville. Yhdistykseen liittyi uusia jäseniä 55, varsinaisiksi jäseniksi 33 ja kannatusjäseniksi 22 henkilöä. Kaksi kannatusjäsentä vaihtoi jäsenmuodon, kun kaikki varsinaisen jäsenen kriteerit täyttyivät (pätevöitymiskoulutus suoritettu, työskentely työterveyshuollossa ja liiton jäsenyys). Yhdistyksestä erosi 44 henkilöä ja erotettiin 21 maksamattoman jäsenmaksun takia. Vuoden aikana on pyritty lisäämään alueellista kollegatukea jäsenten vapaamuotoisen alueellisen verkostoitumisen parantamiseksi. Vuoden aikana tehtiin jäsenistölle kysely halukkuudesta toimia verkostoyhdyshenkilönä. Alueiden yhdyshenkilöt ovat Lappi Anitta Mäkikyrö (uusi alue), Oulunlääni Aulikki Luukinen, Pohjanmaa Raija Palviala (uusi alue), Keski-Suomi Marja-Leena Lukkarinen, PohjoisSavo + Pohjois-Karjala Sirpa Rauas-Huuhtanen, Etelä-Saimaa Aija Moilanen, Etelä-Häme Virpi Suikki, Kanta-Häme Sari Poutanen, Tampereen seutu Minna Savinainen, Satakunta Sirkku Heilä-Aaltonen, Lounais-Suomi Virpi Fagerström, Uusimaa Kirsi Sirkiä (uusi alue). Kymenlaaksosta ja Etelä-Savosta puuttuu edelleen yhdyshenkilöt. Verkostoyhdyshenkilöt kokoontuivat syksyn opintopäivien yhteydessä Jyväskylässä. Liitolta saatiin toimintatukea verkostoitumisen kehittämiseen. 8

Jäsenille on tiedotettu tarjolla olevista kuntoutuskursseista. Suomen Fysioterapeuteille myönnettiin valtakunnallinen Tyk-kuntoutus kohderyhmänä työsuhteiset fysioterapeutit. Kurssi alkoi syksyllä Oulun Vervessä. Yhdistyksen hallitus haki jäsenille Aslak-kurssia ja myönteinen päätös saatiin loppuvuodesta 2012. Kurssi pidetään alkaen vuonna 2013. Yhdistyksen ja liiton välinen yhteistyö Yhdistyksen edustajina Suomen Fysioterapeutit ry:n Edustajistossa ovat olleet Helena Nieminen ja varajäsenenä Rauni Räsänen (kaudet 2012-2014). Edustajisto on kokoontunut 24.25.11.2012 Seinäjoella. Liiton hallituksessa Työfysioterapeutit ry:n yhdyshenkilö oli Jaana Kinnunen.Yhdistyksen puheenjohtaja Jaana Iisakkila osallistui liiton jäsenyhdistysten puheenjohtajatapaamisiin 11.2.2012 ja 8.9.2012. Jaana Iisakkila, Piia Hammaren-Luoso, Hanna Nummila ja Johanna Koroma tapasivat liiton varapuheenjohtaja Heli Mesiäisen 23.4.12 ja keskustelivat työfysioterapeuttien nykyisestä asemasta ja toimintaympäristöstä. Todettiin, että olisi tärkeää saada edustaja STM:n Työterveyshuollon neuvottelukuntaan 15.12.2015 alkavalla uudella kaudella. Yhdistyksen yrittäjäyhdyshenkilönä toimi Aija Moilanen. Yrittäjätoiminnan tukemiseksi on päivitetty liiton yrittäjäyhdyshenkilö Riitta Partian kanssa materiaalia yhdistyksen nettisivuille. Materiaali julkaistaan keväällä 2013 uusittavilla nettisivuilla.

Liiton sääntöuudistuksen, mahdollisuus kuulua liittoon henkilöjäsenenä vaihtoehtona jäsenyhdistysjäsenyydelle, ei tuonut muutoksia yhdistyksen toimintaan. Yhteistyö muiden sidosryhmien ja järjestöjen kanssa 1. Työterveyslaitoksen Mona-työryhmä (Työterveyslaitoksen moniammatillisen yhteistyön kehittämisryhmä) kutsui 2.5.12 työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden edustajat neuvotteluun. Yhdistystä edustivat Jaana Iisakkila ja Merja Blomqvist. Yhteistyön kehittämisessä tulee huomioida moniammatillisen toimintatavan omaksuminen jo koulutusvaiheessa. Suomen Työterveyshoitajaliiton puheenjohtaja vaihtui, ja Piia Hammaren-Luoso vei yhdistyksen tervehdyksen tilaisuuteen. 2. Suomen Tule ry:ssä yhdistyksen nimetty edustaja on ollut Arnikki Bogdanoff. Piia Hammaren-Luoso teki artikkelin Tule ry:n jäsenjärjestöjen lehtiin työfysioterapeutin toiminnasta. Tule ry pyysi toiminnastaan nelikenttäanalyysin jäsenjärjestön näkökulmasta. Hallitus koosti työfysioterapeuttien näkökulman. 3. Suomen Työnäköseurassa yhdistyksen edustajana toimi Sinikka Riikonen seuran puheenjohtajana ja Liisa Rosqvist asiantuntijajäsenenä. He toivat työfysioterapeutin asiantuntemusta työnäkemisen edistämiseksi ja kokemusta erityistyölasien hankintaan liittyvistä käytännön ratkaisuista. 4. ENSHPO:ssa (European Network for Safety and Health Practitioner Organisations) yhdistyksen edustajana toimi Merja Blomqvist. ENSHPOn Suomen foorumin toiminta käynnistettiin marraskuussa 2003 tilaisuudessa, mihin osallistui edustajia 18 organisaatiosta. Suomen toimintaa koordinoi Työturvallisuuskeskuksessa toimiva Työtapaturmaohjelma yhteistyössä työturvallisuus- ja työterveysorganisaatioiden

muodostaman työvaliokunnan kanssa. (http://www.tyotapaturmaohjelma.fi/hankkeet/ohjelmat/index_8.htm) Yhdistyksen jäsenet saavat Telma-lehden, joka on Työsuojelurahaston ja Työturvallisuuskeskuksen julkaisema työelämän kehittämisen erikoislehti. 5. Työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt – ohjaus- ja kehittämisryhmässä yhdistyksen edustajana toimi Johanna Jussila. Ryhmän toiminta lopetettiin vuoden 2012 lopussa. 6. Työympäristömitali-työryhmässä yhdistyksen edustajana toimi Tuula Nurmiluoto 28.11.2012 asti, jonka jälkeen edustajana jatkoi Piia Hammaren-Luoso. Varajäsenenä toimi Maarit Laine. Vuonna 2012 työympäristötyön ansiomitaleita mitaleita myönnettiin 9 ja erityisansiomitaleita 3 kappaletta. Kuluneella kaudella yhdistyksen jäsenille ei haettu yhtään mitalia. 7. Suomen ergonomiayhdistys Hallitus on seurannut ergonomian erikoisasiantuntijuuden määrittelyä. Asia ei ole edennyt. 8. HTTHK-opasta (hyvä työterveyshuoltokäytäntö) ollaan uusimassa. Työterveyslaitoksen johdolla asiantuntijaryhmät päivittävät lukuja. Yhdistyksen edustajana työryhmässä on Johanna Koroma. Myös yhdistyksen jäseniltä pyydettiin kommentteja kirjan uusimisesta. Hallitus on tehnyt koosteita kirjan rakenteesta ja kappaleiden sisällöstä. 9. Työhyvinvointifoorumia alettiin STM:n taholta kehittää. Toiminnan tavoitteena on verkostoyhteistyö. Foorumin sivujen hallinnointi siirrettiin Työterveyslaitokselle. Kauden aikana ei ollut vielä aktiivista toimintaa.

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2013

TULOSKORTTI: Työfysioterapeuttien ja työfysioterapian aseman edistäminen 2012

Työfysioterapeuttien ammattipätevyys ja rooli

STRATEGISET LINJAUKSET

KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

MITTARIT

TAVOITETASO 2012

TOTEUMA

1. STM:n TTH:n neuvottelukunnan koulutusjaosto

1. Yhdistyksellä on edustaja koulutusjaostossa

1. Yhdyshenkilöt toimittavat lyhyen kirjallisen raportin kokouksien päätöksistä ja tekevät lyhyen koosteen toiminta kertomusta varten

1. Työfysioterapeuttien näkyvyys ja moniammatillisen yhteistyön edistäminen työterveyshuollossa

1. Toteutunut

Erikoisasiantuntija- nimike

STRATEGISET LINJAUKSET

KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

MITTARIT

TAVOITETASO 2012

TOTEUMA

1. Työfysioterapian erikoisasiantuntija nimikkeen tunnetuksi tekeminen

1. Yhdistyksen nettisivuilla on linkki liiton erikoisasiantuntijasivuille (Kriteerit ja hakuohjeet)

1. Uusien nimikkeen saajien määrän seuraaminen

1. Jäsenistö hakee nimikettä

1. Toteutunut osittain

MITTARIT

TAVOITETASO 2012

TOTEUMA

1. Jäsenistö saa ohjausta ja löytää tarvitsemansa tiedon

1. Toteutunut

Työn vaativuuden arviointi

STRATEGISET LINJAUKSET

KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

1. Seurataan liiton toimintaa työn vaativuuden arvioinnin osalta

1. Ohjataan jäseniä tutustumaan liiton kotisivuilla julkaistavaan materiaaliin

TULOSKORTTI: Työfysioterapeuttien ja työfysioterapian aseman edistäminen 2012

Työfysioterapeutin työn sisältö

STRATEGISET LINJAUKSET

KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

MITTARIT

TAVOITETASO 2012

TOTEUMA

1. Seurataan jäsenistön työn sisällön nykytilaa

1. Jäsenhakemustietojen ja muutosilmoitusten perusteella seurataan työn painopistealueita

1. Yhdistyksen jäsenten työn sisältö on hallituksen tiedossa

1. Yhdistyksen jäsenten työn sisältö on hallituksen tiedossa.

1. Toteutunut

STRATEGISET LINJAUKSET

KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

MITTARIT

TAVOITETASO 2012

TOTEUMA

1. Työterveyshuolto-laki ja asetukset

1.1. Seurataan lain vaikutuksia työfysioterapeutin työssä ja niistä tiedottaminen liittoon ja päättäville tahoille

1-3. Tieto mahdollisista uudistuksista on nettisivuilla.

1. Lain tulkintaan liittyen työfysioterapeuttien aseman vahvistaminen.

1. Toteutunut

LAINSÄÄDÄNTÖ

2. Kelan säädökset 3. Työturvallisuuslaki

1.2. Selvitetään mahdollisuudet työfysioterapeuttien aseman muuttamisesta tth:n ammattihenkilöiksi 2. Seurataan työfysiotepeuttien asiantuntemuksen käyttöä työterveyshuollossa.

1.2. Muutoksen mahdollisuudet ja mahdolliset jatkotoimet tiedossa. Toiminnan eteneminen kirjataan.

1.2. Työfysioterapeuttien aseman vahvistaminen työterveyshuollon tiimiissä.

2. Työterveyshuolto Suomessa ja Kelan raportit

2. Tiedossa työfysioterapeuttien käyttö

2. Toteutunut 3. Toteutunut

3. Lain tulkintaan liittyen työfysioterapeuttien aseman vahvistaminen

3. Seurataan lain vaikutuksia työfysiote-rapeutin työssä ja niistä tiedottaminen liittoon ja päättäville tahoille 13 11

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2013

TULOSKORTTI: Työfysioterapeuttien ja työfysioterapian aseman edistäminen 2012

JÄSENPALVELU

STRATEGISET LINJAUKSET

KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

MITTARIT

TAVOITETASO 2012

TOTEUMA

1. Jäsenpalvelu

1.1. Sähköpostipalvelu jäsenille

1.1. Yhteydenottoihin vastataan viikon kuluessa, vastaaja kirjaa asian ja se käsitellään hallituksen kokouksessa.

1.1. Jäsenpalvelu toteutuu 100 %

1.1. Toteutunut

2. Tiedotus yrittäjäjäsenille 3. Eettisyys fysioterapiassa

1.2. Ajankohtaiset asiat nettisivuille 2.1. Sähköpostipalvelu jäsenille 2.2. Verkkosivujen Yrittäjyysosio 3.1. Seurataan liiton toimintaa fysioterapian eettisten periaatteiden osalta ja informoidaan jäsenistöä. 3.2. Työterveyshuollon eettiset periaatteet

1.2. Asiat on luettavissa jäsensivuilla 2.1. Katso kohta 1.1. 2.2. Jäsensivuille täydennetään yrittäjätietoa

1.2. Toteutunut 1.2. Yhteenvedot ajankohtaisista asioista

2.1. Toteutunut 2.2. Ei toteutunut

2.1. Jäsenpalvelu toteutuu 100 %

3.1.Toteutunut

2.2. Sivujen päivitys 3.2.Ei toteutunut tarpeen mukaan

Työfysioterapeuttien ja työfysioterapian aseman edistäminen-liite Työfysioterapeutin ammattipätevyys ja rooli STM:n Työterveyshuollon neuvottelukunnan koulutusjaoksessa yhdistyksen edustajana oli Hanna Nummila. Jaoksen 2012 toimintasuunnitelman tavoitteita oli: turvata työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden riittävä ja laadukas koulutus, aikaansaada työterveyshuollon pätevöittävän koulutuksen rekisteröinti, laatia kokonaisvaltainen selvitys työterveyshuollon koulutuksen organisoinnista ja rahoituksesta sekä uusia työterveyshuollon koulutusta ja pätevyyttä koskeva opas. Yhdistyksen jäsenrekisterin pohjalta tehtiin eläköistymislaskelma ja määriteltiin koulutuksen aloituspaikkojen tarve. Tavoitteiden mukaiset toimet jatkuvat seuraavan vuoden aikana. Vuoden lopussa perustettiin STM:n toimesta erillinen Työterveyshuollon koulutusta selvittävä työryhmä, jonka toimikausi alkoi marraskuun lopussa kestäen kevääseen 2013. Hanna Nummila nimettiin työryhmän varsinaiseksi jäseneksi ja Jaana Iisakkila varajäseneksi. Työmarkkinajärjestöjen työurasopimuslinjauksessa on tuotu esille, että terveydenhuollon kaikessa peruskoulutuksessa on lisättävä työelämän, työkyvyn arvioinnin ja sosiaalivakuutuksen tuntemusta.

Yhdistyksen jäsenhakemuksessa selvitetään työn sisältöä. Muutosilmoitusten perusteella jäsenten toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia: terveyskeskukset ovat edelleen muuttaneet työterveyshuoltoaan kunnalliseksi liikelaitokseksi ja yritysten kilpailuttaessa työterveyshuoltopalveluitaan lääkärikeskuksilla tarpeet työfysioterapeuttien työntekijämäärissä ovat vaihdelleet. Yhdistyksellä oli standy Työhyvinvointi-messuilla Tampereella 5.-7.9.2012. Hallituksen jäsenet pitivät päivittäin tietoiskumaisia alustuksia työfysioterapeutin työstä, miten yritykset ja asiakkaat voivat hyödyntää osaamistamme. Lainsäädäntö Jaana Iisakkila ja Hanna Nummila osallistuivat kutsuseminaariin Työterveyshuollon kehittämislinjat 2015 31.10.2012. Seminaarista tehtiin Työfysioterapeutti-lehteen artikkeli. Työterveyshuolto Suomessa –raportin koostaminen viivästyi. Työfysioterapeutti-näkökulmasta tehdään artikkeli vuoden 2013 Työfysioterapeutti-lehteen.

Liiton erikoisasiantuntijanimike -työryhmässä on yhdistyksen edustajana Johanna Koroma. Työfysioterapian erikoisasiantuntijanimike on Aija Moilasella ja Johanna Koromalla. Yhtään uutta hakemusta ei tullut.

Kela järjesti useilla paikkakunnilla koulutuskiertueen 3060-90 –päivän säännöstä, josta tiedotettiin yhdistyksen jäsenille.

Työn vaativuuden arviosta on materiaalia liiton jäsensivuilla. Materiaalissa on huomioitu työfysioterapian erityispiirteitä.

Rauni Räsänen laati Rakenteinen kirjaaminen työfysioterapeutin työssä –aiheesta artikkelin Työfysioterapeuttilehteen.

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2013

TULOSKORTTI: Kansainvälinen yhteistyö 2012

Kansainvälinen verkottuminen

STRATEGISET LINJAUKSET

KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

MITTARIT

TAVOITETASO 2012

TOTEUMA

1. WCPT:n alajärjestön perustaminen

1. Yhdistyksen yhdyshenkilöt on nimetty

1. Asian käsittely WCPT:ssä edistyy

1. Verkoston muodostuminen

1. Toteutunut

2. Pohjoismainen yhteistyö

2. Käynnistetään yhteistyötä ruotsalaisten työfysioterapeuttien kanssa

2. Yhteistyön edistyminen

2. Yhteistyötapaaminen

2. Toteutunut

Kansainvälinen yhteistyö-liite Yhdistyksen tavoitteena on WCPT:n työterveyshuollon erikoisalajärjestön perustaminen työfysioterapeuttien kesken. Subgroup pyritään saamaan aikaiseksi Singaporen maailmankongressissa. Tällä hetkellä työväiheen tiedosto on Other PTgroups valikossa http://www.wcpt.org/node/30513. Yhdyshenkilöinä toimivat Jaana Iisakkila, Sirpa Rauas-Huuhtanen ja Erja Sormunen. Suomen työfysioterapeuttien WCPT subgroup –esite on valmis. NES-kongressin yhteydessä Tukholmassa 19.8.2012 kokoontui Pohjoismaisia työfysioterepeutteja pohti-

maan, missä muodossa yhteistyö hyödyttäisi jäsenistöä. Neuvottelussa yhdistystä edustivat Jaana Iisakkila ja Merja Blomqvist. Merja Blomqvist osallistui palaveriin ”työympäristön ja työterveyshuollon asiantuntijat kansainvälistyvässä maailmassa”. Keskusteluaiheena oli osallistuvien tahojen/ järjestöjen kannalta keskeiset tai hyväksi koetut kansainväliset verkostot. Lisäksi toivottiin yhdistyksen nettisivuille linkkiä Työterveyslaitoksen ylläpitämään työterveys- ja työsuojelualan kansainväliseen verkostoon. Linkki laitetaan uusituille nettisivuille.

TULOSKORTTI: Koulutussuunnitelma 2012

Koulutuspolitiikka

STRATEGISET LINJAUKSET

KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

MITTARIT

TAVOITETASO 2012

TOTEUMA

1. Työterveyshuoltoon pätevöittävän koulutuksen ja sen muutosten seuranta

1. STM:n TTH:n neuvottelukunnan koulutusjaoksessa yhdis-tyksen edustaja, muutok-sista tiedottaminen

1. Tietojen ajantasaisuus

1. Toteutunut

2. Tieto koulutuspaikoista ja valmistuneista

2. Koulutuspolitiikan linjaukset

2. Koulutuspaikkojen selvittäminen (amk ja TTL)

2. Toteutunut

Koulutustilaisuudet

STRATEGISET LINJAUKSET

KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

MITTARIT

TAVOITETASO 2012

TOTEUMA

1. Syysopintopäivät

1. Järjestetään kaksi-päiväisinä marraskuussa

1.-3. Osallistujamäärä ja koulutuspalautteet. Osallistujia niin paljon, että taloudellinen tulos on positiivinen

1.-3. Ohjelman kiinnostavuus ja ajankohtaisuus

1.-2. Toteutunut

2. Kevätopintopäivä

2. Järjestetään huhti-toukokuussa

MENTOROINTI

STRATEGISET LINJAUKSET

KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

MITTARIT

TAVOITETASO 2012

TOTEUMA

1. Järjestetään mentoritoimintaa

1. Toiminta käynnistyy tarvittaessa nettisivuilla olevan ilmoittautumisen perusteella.

1. Toteutunut toiminta raportoidaan

1. Vastataan jäsenistön tarpeisiin

1. Ei toteutunut

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2013

TULOSKORTTI: Koulutussuunnitelma 2012

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot

STRATEGISET LINJAUKSET

KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

MITTARIT

TAVOITETASO 2012

TOTEUMA

1. Kehittämistyöt, opinnäytetyöt ja väitöskirjat

1. Yhteydenpito kouluihin opinnäytetöiden referoimiseksi lehteen

1. Tieto opinnäytetöiden aiheista (Theseus.fi)

1. Työterveyshuoltoa käsittelevien töiden julkaisu

1. Osittain toteutunut

2. Lehdessä julkaistujen töiden lukumäärä

Fysioterapian tutkimus, koulutus ja kehittäminen-liite Koulutuspolitiikka Työfysioterapeutin pätevöittävä koulutus on määritelty asetuksessa ja nimike on suojattu. Yhdistyksellä oli TTHNK:n koulutusjaoksessa edustajana Hanna Nummila. Jaos seuraa työterveyshuoltoon pätevöittävän koulutuksen järjestämistä, rahoitusta ja laatua. Ammattikorkeakouluissa on loppumassa nykyinen työterveyshuollon pätevöittävä koulutus fysioterapeuteille ja terveydenhoitajille. Pelkästään Työterveyslaitoksen järjestämät koulutukset eivät riitä kattamaan tämän hetkistä tarvetta. Hanna Nummila oli yhdistyksen edustajana Työterveyshuollon ylempien korkeakouluopintojen ohjausryhmässä. Ryhmä on seurannut koulutuksen järjestämistä ja toteutumista ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Opiskelija voi syventyä työterveyshuollon opintokokonaisuuksiin, mutta työterveyshuolto ei ole tutkintoon johtava kokonaisuus. Hallitus laati työfysioterapeuttien pätevöittävän koulutuksen kompentenssikuvauksia koulutuksen sisällön-

määrittelyä varten. Asetus 1484-2001, jossa määritellään pätevöittävän koulutuksen pätevyys, päivitetään. Tavoitteena on saada koulutuksen sisältö ja laatu samankaltaiseksi järjestävästä tahosta riippumatta. Koulutustilaisuudet Yhdistyksen koulutustyöryhmän ovat muodostaneet Helena Nieminen, Sirpa Rauas-Huuhtanen, Rauni Räsänen, Irene Kivelä ja Kirsi Sirkiä. Kevätopintopäivät järjestettiin toukokuussa Lahdessa Iskun tiloissa. Yhdistyksen jäseniä osallistui 46. Syysopintopäivät olivat marraskuussa kaksipäiväisinä Jyväskylässä. Osallistujia oli 100 ja näytteilleasettajia 12. Mentorointi Mentorointitarvetta on selvitetty kyselyillä ja sitä ei ole ilmennyt. Aiheesta on ollut tapausesimerkki Työfysioterapeutti-lehdessä.

TULOSKORTTI: Viestintä 2012

VERKKOVIESTINTÄ

STRATEGISET LINJAUKSET

KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

MITTARIT

TAVOITETASO 2012

TOTEUMA

1. Nettisivut

1.1. Avoimet sivut

1.1. Kävijämäärien kasvu

1.1. Ei toteutunut

2. Ajantasaisuus

1.2. Jäsensivut

1.1.- 1.2. Kävijämäärien seuranta nettisivujen laskurin avulla

2. Sivujen päivittäminen

2. Toteutuminen suunnitelman mukaan

1.2. Toteutunut 1.2. Sujuva, helposti löytyvä viestityskanava

2. Osittain toteutunut

2. Sivujen päivitys tarpeen mukaan

MARKKINOINTIVIESTINTÄ

STRATEGISET LINJAUKSET

KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

MITTARIT

TAVOITETASO 2012

TOTEUMA

1. Jäsenyyden vahvistaminen

1. Reagoidaan jäsenistöltä tuleviin palautteisiin.

1. Arvioidaan sivujen toimivuutta palautteiden avulla.

1. Sivut vastaavat jäsenistön tarpeisiin

1. Ei toteutunut

2. Yhteistyö työtä tukevien tahojen kanssa

3. Osittain toteutunut

2. Yhteistyötahojen järjestämät tilaisuudet 3. Uusien jäsenten liittyminen 4. Esitteet

2. Avustaminen tilaisuusmarkkinoinnin kohdentamisessa 3. Tietoa jaetaan jäsenyydestä tth:oon syventävien koulutusten (TTL ja amk)yhteydessä 4. Painettu suomen-, ruotsin- ja englannin-kielisiä esitteitä

2. Osallistumismäärä

2. Toteutunut

4. Toteutunut 3. Koulutettujen löytyminen ja yhdistyksen kautta liittoon järjestäytyneiden määrä 4. Esitteitä jaettu halukkaille

3. Alalle hakeutuvien liittyminen yhdistykseen ja järjestäytyminen liittoon Työfysioterapeutit ry:n kautta 4. Saatavuustieto ja esitteiden käyttökelpoisuus

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2013

TULOSKORTTI: Viestintä 2012

Työfysioterapeutti -lehti

STRATEGISET LINJAUKSET

KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

MITTARIT

TAVOITETASO 2012

TOTEUMA

1. Ilmestyy 4 krt vuodessa, teemanumeroita mahdollisuuksien mukaan

1. Hyödynnetään verkostoja ja lukijoiden ideoita artikkeleiden suunnittelussa

1. Monipuoliset ja ajankohtaiset sisällöt

1. Lehden ilmestyminen suunnitelman mukaan

1. Toteutunut 2. Toteutunut

2. Kiinnostavuus ja palvelevuus

Viestintä-liite Verkkoviestintä Yhdistyksen www-sivuista www.tyofysioterapeutit.fi) on vastannut Merja Blomqvist. Sivujen ylläpitäjänä on toiminut Janne Wargelin. Hallitus työsti sivujen uusimista kauden 2012 ja uusitut sivut tullaan ottamaan käyttöön keväällä 2013. Sivuille rakennetaan yleinen info-osio, jäsensivut ja hallituksen työsivut. Markkinointiviestintä Silmäasema tarjosi työnäkemiseen liittyvän koulutusillan pääkaupunkiseudun työfysioterapeuteille. Pätevöittävien koulutuksien päätösvaiheeseen tarjottiin infoa yhdistystoiminnasta sekä yhdistyksen esitteitä.

Uusille jäsenille jaettiin hyväksymiskirjeen mukana tietoa yhdistyksen toiminnasta sekä suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä esitteitä. Työfysioterapeutti –lehti (ISSN-numero 1456–9922) Lehden toimitukseen ovat kuuluneet Merja Blomqvist, päätoimittaja, Piia Hammaren-Luoso ja Taina Lehtomäki. Lehti ilmestyi 4 kertaa. Vajaa 100 jäsentä haluaa lehden vain verkkoversiona. Lehdellä on nykyään RSS-tunniste. Ulkopuolisia tilauksia oli 24 kpl.

TULOSKORTTI: Yhdistyksen strateginen johtaminen, Hallinto ja talous 2012

HALLITUS

STRATEGISET LINJAUKSET

KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

MITTARIT

TAVOITETASO 2012

TOTEUMA

1. Hallituksen jäsenet edustavat jäsenistön eri sektoreita

1. Valitaan vuosikokouksessa jäsenistöä hyvin edustava hallitus

1. Hallituksen toiminta tukee jäsenistön tarpeita

1. Laaja edustuksellisuus

1. Toteutunut

2. Kokoukset

2. Sääntömääräisten yhdistysasioiden hoitamiseksi puhelinkokoukset ja kehittämisasioiden hoitamiseksi muut kokoukset

3. Työkokoukset 4. Työ- ja vastuujako 5. Lausunnot pyydetyistä asioista 6. Toiminnan arviointi

3. Kaksi viikonlopun työseminaaria 4. Hallitus järjestäytyy 1. kokouksessa 1/12 5. Lausuntojen valmistelu 6. Hallitus arvioi tulos-korttien tavoitetason ja tekee koosteanalyysin

2.1. Kokousmäärä vastaa asioiden hoitotarvetta

2. Toteutunut 2. Hallitus hoitaa sääntömääräiset tehtävänsä

4. Toteutunut

2.2. Toteutunut 8 puhelin- ja muuta kokousta

3. Hallitus hoitaa laajat sääntö-määräiset sekä kehittämistehtävät

2.3. Seurataan kokouskulujen määrää

4. Välitön tiedottaminen työnjaosta, toimiva työnjako

3. Työseminaarien toteutuminen

5. Lausuntoihin vastaaminen määräaikaan mennessä 100 %

4.Työ- ja vastuujaon päivittäminen ja tiedottaminen jäsenille ja virallisille tahoille 5. Annettujen lausuntojen määrä kirjataan

3. Toteutunut

5. Toteutunut 6. Osittain toteutunut

6. Kaikki tavoitetason alle jäävät osa-alueet siirretään suoraan kehittämiskohteiksi

6. Vastuualueiden toiminnan arviointi 2 krt vuodessa

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2013

TULOSKORTTI: Yhdistyksen strateginen johtaminen, Hallinto ja talous 2012

Edustajisto

STRATEGISET LINJAUKSET

KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

MITTARIT

TAVOITETASO 2012

TOTEUMA

1. Edustajiston jäsenet, määritellään yhdistyksen edustajien määrä

1. Edustajiston jäsenten 1/3 kausi

1.1. Edustajiston jäsenet osallistuneet kokoukseen

1.1. Jäsenten valinnassa pyritään laajaan edustuksellisuuteen

1. Toteutunut

1.2. Kokousasiat on valmisteltu ennen Edustajistoa

1.2. Edustajiston jäsenet toimivat kokouksessa yhdistyksen kannan mukaisesti

yhdistyksen arkistot

STRATEGISET LINJAUKSET

KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

MITTARIT

TAVOITETASO 2012

TOTEUMA

1. Arkistojen läpikäynti

1. Läpikäydään arkistot ja scannataan tärkeät asiakirjat sähköiseen muotoon

1. Arkisto sähköiseen muotoon tulevan kauden aikana

1. Suunnitelman toteutuminen

1. Ei toteutunut

TULOSKORTTI: Yhdistyksen strateginen johtaminen, Hallinto ja talous 2012

talous

STRATEGISET LINJAUKSET

KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

MITTARIT

TAVOITETASO 2012

TOTEUMA

1. Jäsenmaksu

1. Taloudellisten toimintaedellytysten arviointi

1.1. Talousarvioraportit hallituksen kokouk-sissa

1. Jäsenmaksut kattavat n. 50 % yhdistyksen toimin-nasta

1. Toteutunut

2. Toimintakertomuksen ja taseen toimittaminen liittoon 31.5.2012 mennessä

1.2. Itse laskutetut jäsenmaksut toteutuneet

2. Jäsenyhdistyksen velvoitteet liittoon 3. Stipendirahasto 4. Opintopäivät 5. Lehti

3. Rahaston kartuttaminen ja stipendien jakaminen 4. Syysopintopäivät järjestetään talouden antamissa raameissa 5. Lehti toimitetaan talouden antamissa raameissa.

2. Liiton laskuttamien jäsenmaksujen toteuma aikataulussa 3. Hakemusajasta tiedottaminen 4. Tuotot toteutuneet suunnitellusti

2. Toteutunut 3. Toteutunut

2. Jäsenmaksujen toteutuminen 3. Jäsenistön hankkeiden tukeminen

4. Toteutunut 5. Toteutunut

4. Opintopäivien tuotot täydentävät jäsenmaksutuottoja ja takaavat toiminnan jatkuvuuden

5. Kulut toteutuneet suunnitellusti.

Strateginen johtaminen, hallinto ja talous Hallitus. Hallituksen puheenjohtajana toimi Jaana Iisakkila, varapuheenjohtajana Helena Nieminen ja sihteerinä ja jäsenrekisterin hoitajana Hanna Nummila. Työterveyshuollon toimintaympäristöltään hallituksen jäsenet ovat edustaneet yrityksen sisäistä työterveyshuoltoa, yritysten yhteistä työterveyshuoltoa (työterveys ry), kunnallista liikelaitosta, lääkärikeskusta, fysioterapialaitosta, yrittäjiä/ ammatinharjoittajia ja Työterveyslaitosta. Hallitus kokoontui 8 kertaa ja niistä kaksi oli viikonlopun työseminaareja. Lisäksi työryhmät pitivät omia kokouksiaan. Hallituksen puhelinkokouksia varten on sopimus Soneran kanssa. Yhdistyksellä on webropol-sopimus, jonka kautta kerätään opintopäiväilmoittautumiset ja –palautteet, jäsenhakemukset ja osoitetietomuutokset sekä tehdään jäsenkyselyt.

Edustajisto. Yhdistyksen edustajat Edustajistossa kuluvalla kaudella ovat Helena Nieminen ja varalla Rauni Räsänen. Edustajisto kokoontui kerran. Yhdistyksen arkistot. Yhdistys on vuokrannut Espoon Laajalahdesta 2 m2 varaston arkistoitavia materiaaleja varten. Vanhojen paperiarkistojen skannaus siirtyi edelleen seuraavalle toimintakaudelle. Talous. Rahastonhoitajana on toiminut Arnikki Bogdanoff. Kirjanpidon on hoitanut tilitoimisto Lainux Oy:n/ Satu Raiskio. Tilintarkastajina toimivat Katri Haukka-Aromaa ja Marianne Kyrklund. Stipendirahastosta ei jaettu avustuksia, koska ainuttakaan hakemusta ei tullut. 21

TYÖFYSIOTERAPEUTIT ry. SYYSOPINTOPÄIVÄT 20.- 21.11.2013

TYÖKYKY JA ALARAAJAONGELMAT KESKIVIIKKO 20.11.2013

TYÖFYSIOTERAPIA – VOIMAVARA TYÖKYVYN TUKEMISESSA TORSTAI 21.11.2013

08.30 – 09.15 Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttely

08.30 – 09.00 Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttely

09.15 – 09.30 Tervetuloa Jaana Iisakkila, Työfysioterapeutit ry, pj

09.00 – 10.15 Työfysioterapian mahdollisuudet työkyvyn tuessa Kari-Pekka Martimo, Työterveyslaitos

09.30 – 10.30 Polven ja lonkan nivelrikon hyvä fysioterapiakäytäntösuositus Mika Ulaska OMT, Käypä Hoito suositus -työryhmän asiantuntija

10.15 – 10.45 Näyttelytauko

10.30- 11.00 Näyttelytauko 11.00- 12.00 Nilkan biomekaniikan vaikutus alaraajakipuihin Mikko Poutiainen, Footfysio Lahti, ft.

10.45 – 11.45 Kirjaamisen rakenteinen maailma Eksoten fysioterapiassa Sari Salomaa, työfysioterapeutti, Eksote 11.45 – 13.00 Lounas ja näyttely

12.00 – 13.15 Lounas ja näyttely

13.00 – 14.00 Työfysioterapeutin rooli työkyvyn tukemissa ISS Palvelut Oy:ssä Työterveyspäällikkö Anne Tallgren ISS Palvelut Oy

13.15 – 14.00 Rasitusvammojen konservatiivinen hoito Aki Alanen, ft., Kisakallion urheiluopisto

14.00 – 15.00 Yhdistyksen syyskokous, kahvi ja näyttely

14.00 – 14.30 Artroosipolven ortoosihoito Mika Rouhiainen, Respecta Oy 14.30 – 15.00 Kahvi ja näyttely

15.00 – 16.00 Työkyvyn alenemisen varhaiseen tunnistamiseen liittyvät toimintakykytestaukset eri ammattiryhmille Raija Parviala, työfysioterapeutti, Etelä-Pohjanmaan tft-työryhmä

15.00 – 16.00 Suurnopeuskameran mahdollisuudet alaraajaongelmien tutkimisessa Petri Väyrynen, ft, Pofy, Tt

Jaana Iisakkila

16.00 – 16.30 Keskustelua ja päivän päätös

16.00 – 16.30 Keskustelua ja päivien päätös

Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Eteläinen Rautatiekatu 4 00100 HELSINKI

ILMOITTAUTUMINEN: Ilmoittautumiset 30.10.2013 mennessä Työfysioterapeutit ry:n www-sivuilla olevan linkin kautta. www.tyofysioterapeutit.fi Opintopäivät lasketaan kuuluviksi työterveyshuoltolain edellyttämään asiantuntijoiden täydennyskoulutukseen. Opintopäivien osallistumismaksu: varsinaiset jäsenet 300 € / 2 päivää ja 180 € / 1 päivä kannatusjäsenet 400 € / 2 päivää ja 230 / 1 päivä Osallistumismaksu sisältää luentomateriaalit ja ruokailut. Osallistumismaksu maksetaan yhdistyksen Danske Bank tilille 800013-1501087. Työfysioterapeutit ry, PL 727, 00101 Helsinki (y-tunnus 1533588-2) Maksun viitetietoihin: Syysopintopäivät 2013, OSALLISTUJAN NIMI ja työnantaja Ilmoittautuminen on sitova. Varsinaisen ilmoittautumisajan jälkeen tapahtuvasta peruutuksesta veloitetaan 50 % osallistumismaksusta. Perumatta jättämisestä veloitetaan täysi osallistumismaksu.

Hotellihuonekiintiö Sokos Hotel Presidentistä on varattu Työfysioterapeutit ry - nimellä 5.11.13 asti 115 €/ 1 hengen huone ja 135 €/ 2 hengen huone. Puh. 020 1234 608 | presidentti.helsinki@sokoshotels.fi Sijainti ja etäisyydet: Kamppi / linja-autoasema 100 m Rautatieasema 500 m

Työfysioterapeutit ry

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2013

Fysioterapeuttien toiminta työterveyshuollon asiantuntijoina Työterveyshuolto Suomessa 2010 katsauksen valossa Sirpa Rauas-Huuhtanen kehittämiskonsultti, työfysioterapeutti Työterveyslaitos

Kirsi Niiranen TtM, koulutussuunn. työterveyshoitaja Työterveyslaitos

Työterveyshuolto Suomessa katsauksen mukaan päätoimisten fysioterapeuttien työterveyshuollon pätevyys on pysynyt hyvällä tasolla. Fysioterapeuttien toimet työterveyshuollossa ovat hieman vähentyneet terveyskeskuksissa ja työpaikkojen omissa työterveysyksiköissä. Työpaikalle suuntautuvaa toimintaa toteuttavat eniten työterveyshoitajat ja fysioterapeutit. Tämän artikkelin tiedot, taulukot ja kuvat perustuvat Työterveyslaitoksen julkaisemaan Työterveyshuolto Suomessa vuonna 2010 ja kehitystrendi 2000 - 2010 – katsaukseen. Selvitys on kokonaisuudessaan saatavissa Työterveyslaitoksen sivustolta http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Documents/TTH_2010.pdf Työterveyslaitos toteuttaa joka kolmas vuosi sosiaalija terveysministeriön toimeksiannosta Työterveyshuolto Suomessa – kyselyn, jolla seurataan valtakunnallisen työterveyshuollon palvelujärjestelmän kehitystä ja toimintaa, mitä on seurattu vuodesta 1992 lähtien. Katsauksessa käytetty tiedonkeruun tapa on mahdollistanut tarkastelun aikatrendeinä. Henkilöstövoimavaroja on tarkasteltu keväästä 2000 kevääseen 2011 ja toimintoja vuosien 2009 ja 2010 välillä. Työterveysyksiköitä toimi Suomessa vuoden 2010 lopussa yhteensä 475, joista 24

kyselyyn vastasi 94 % (N 449). Lähes kaikki yksiköt ilmoittivat tuottavansa työterveyspalveluja. Selvityksen mukaan palkansaajien työterveyshuollon kattavuus oli 88,3 %. Palkansaajien osalta kattavuus oli hieman korkeampi kuin aiemmin 2000-luvulla. Työterveyshuollon palvelujärjestelmän rakennemuutos Selvityksen mukaan työterveyshuollon palvelujärjestelmän rakennemuutos on jatkunut edelleen. Suurin muutos on tapahtunut kunnallisten työterveyshuollon liikelaitosten ja osakeyhtiöiden lukumäärän lisääntymisenä. Kolmen viime vuoden aikana ne ovat lisänneet myös osuuttaan henkilöasiakkaista. Henkilöasiakkaista lähes puolet sai palvelunsa kuitenkin lääkärikeskuksista vuonna 2010 (kuva 1.). Vuoteen 2007 verrattuna työterveysyksiköiden määrä on vähentynyt yli 200 yksikköä.

Kuva 1. Työterveyshuollon henkilöasiakkaat tuottajaryhmittäin* vuosina 2000–2010. *) kunn.tth liikelaitos/oy = kunnallinen työterveyshuollon liikelaitos tai osakeyhtiö, jossa kunta mukana (Sauni R. ym. 2012)

Työterveyshenkilöstön resurssit Palvelujärjestelmän rakennemuutos näkyy myös työterveyshuollon henkilöstössä. Lääkäreiden toimet ovat vähentyneet, terveydenhoitajaresurssi on viime vuosina pysynyt lähes ennallaan, fysioterapeuttien toimet olivat hieman vähentyneet kun taas psykologien toimet olivat lisääntyneet etenkin lääkärikeskuksissa (taulukko 1. ja kuva 2.).

Taulukko 1. Työterveyshenkilöstö (toimien lukumäärä) tuottajaryhmittäin huhtikuussa 2011. (Sauni R. ym. 2012) terveyskeskus

kunnallinen tth liikelaitos tai oy

työnantajan oma työterveysyksikkö

työnantajien yhteinen työterveysyksikkö

lääkärikeskus

yhteensä

lääkärit

262

338

197

130

1265

2192

terveyden- ja sairaanhoitajat

403

509

318

165

1241

2636

erikseen terv.hoit.

399

470

293

153

1051

2366

erikseen sair.hoit. fysioterapeutit

190

270

113

110

355

705

psykologit

225

358

avustava henkilöstö

135

210

137

612

yhteensä

961

1220

714

385

3223

6503

työterveysyksiköt n

103

183

440

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2013

Kuva 2. Työterveyshenkilöstö ammattiryhmittäin (toimet) maalis-huhtikuussa 2001, 2005, 2008 ja 2011. (Sauni R. ym. 2012) Fysioterapeutit työterveyshuollon asiantuntijoina Selvityksen mukaan fysioterapeuttien toimia oli 6 % vähemmän vuonna 2010 kuin keväällä 2008. Puolet fysioterapeuteista toimi lääkärikeskuksissa, joissa fysioterapeuttien määrä oli lievästi lisääntynyt (2 %). Toimien määrä oli pysynyt ennallaan kunnallisissa työterveyshuollon liikelaitoksissa ja osakeyhtiöissä sekä työnantajien yhteisissä. Sen sijaan muissa työterveyshuollon yksiköissä oli tapahtunut toimien vähenemistä. Työterveyshuollossa oli vuonna 2011 yhteensä 705 fysioterapeutin tointa selvityksen pe-

rusteella. Suurin osa fysioterapeuttien henkilötyövuosista (40 %) oli suurissa yli 10 000 yksiköissä, noin neljäsosa sekä 4000–9999 että 1000–3999 henkilöasiakkaan yksiköissä ja 7 % pienissä, alle 1000 henkilöasiakkaan yksiköissä (taulukko 2.). Alueellisesti fysioterapeuttien henkilötyövuosista kolmannes jakaantui Etelä-Suomen, kolmannes Länsi ja Sisä-Suomen ja kolmannes muun Suomen AVI:n alueille. Työterveyshoitajien alueellinen jakauma on samansuuntainen.

taulukko2 Taulukko 2. Työterveyshuollossa toimivien fysioterapeuttien lukumäärä (toimet) huhtikuussa 2011 ja viikkotyöajan perusteella lasketut henkilötyövuodet (HTV). *Huom. ei sisällä lääkärikeskusketjujen tietoja. (Sauni R. ym. 2012)

kunnallinen tth liikelaitos/oy

terveyskeskus

virka- tai työsuhteiset ammatinharjoittajat yhteensä työterveysyksiköt, N

työnantajan oma työterveysyksikkö

työnantajien yhteinen työterveysyksikkö

lääkärikeskus*

yhteensä*

lkm

HTV

lkm

HTV

lkm

HTV

lkm

HTV

lkm

HTV

lkm

HTV

104

366

269

120

113

110

136

486

307

103

347

Fysioterapeutit pätevöityneet työterveyshuollon alueella Päätoimisten työterveyshuollon pätevöitymiskoulutuksen käyneiden fysioterapeuttien osuus oli noussut viimeisten kymmenen vuoden aikana yli 30 %. Vuonna 2011 lähes kaikki työterveyshuollossa päätoimisesti työskennelleet (94 %) olivat suorittaneet pätevöitymis-

koulutuksen (kuva 3). Vuonna 2008 saavutettu hyvä pätevöityneisyysaste oli pysynyt lähes ennallaan. Jonkin verran heikentymistä oli tapahtunut ainoastaan ostopalvelu-fysioterapeuttien kohdalla (taulukko 3.).

Kuva 3. Päätoimisten täydennyskoulutettujen fysioterapeuttien osuus 1998–2011, %. Suurimpien lääkärikeskusketjujen fysioterapeutit eivät ole luvuissa mukana v. 2011, koska niiltä ei saatu ao. tietoja. (Sauni R. ym. 2012)

terveyskeskus

kunnallinen tth liikelaitos/oy

työnantajan oma työterveysyksikkö

työnantajien yhteinen työterveysyksikkö

lääkärikeskus*

yhteensä*

lkm

päätoimiset fysioterapeutit

102

320

293

osa-aikaiset fysioterapeutit

100

ostopalvelufysioterapeutit

100

120

Taulukko 3. Työterveyshuollossa toimivat fysioterapeutit, joilla on pätevöitymiskoulutus tuottajaryhmittäin huhtikuussa 2011. *Suurimpien lääkärikeskusketjujen fysioterapeutit eivät ole luvuissa mukana. (Sauni R. ym. 2012)

Fysioterapeutin työn sisällön muutokset vuosina 2009 ja 2010 Selvityksessä työterveyshuollon toimintaa koskevat luvut on saatu Kelan rekistereistä vuosilta 2009–2010. Ne eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien Työterveyshuolto Suomessa - katsausten lukujen kanssa, jotka on kerätty lomakkeella suoraan palvelujen tuottajilta. Fysioterapeuttien tekemien terveystarkastuksien määrä oli jonkin verran lisääntynyt vuodesta 2009 kaikissa palveluntuottajaryhmissä. Tarkastuksia tehtiin eniten terveyskeskuksissa, joissa tehtiin 7,2 tarkastusta 100 henkilöasiakasta kohden.

Fysioterapeuttien työpaikkaselvityksiin käyttämässä ajassa ei ollut merkittäviä eroja vuosien 2009 ja 2010 välillä. Jälkimmäisenä vuonna käytetty aika vaihteli terveyskeskusten 5,0 tunnista työnantajan oman työterveysyksikön 7,3 tuntiin 100 henkilöasiakasta kohti. Keskimäärin työfysioterapeutit käyttivät aikaa 5,7 tuntia työpaikkaselvityksiin vuonna 2010, terveydenhoitajat 9,6 h, lääkärit 3,2 h ja psykologit 0,8 h. Fysioterapeuttien tekemät sairaanhoitokäynnit vaihtelivat vuonna 2010 terveyskeskusten viidestä lääkärikeskusten 21:een käyntiä 100 henkilöasiakasta kohti. Kaiken kaikkiaan käynneissä oli tapahtunut hienoista laskua edellisestä vuodesta, ollen 17,4 vuonna 2009 ja 15,9 käyntiä vuonna 2010. 27

”

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2013

Työterveyshuollossa on tapahtunut voimakas rakennemuutos, sillä hallinnollisten työterveysyksiköiden määrä on puolittunut. Fysioterapeuttien tietojen antamiseen ja ohjaukseen käyttämässä ajassa ei ollut tapahtunut merkittävää muutosta vuosien 2009 ja 2010 välillä. Vuonna 2010 toimintaan käytetty aika vaihteli lääkärikeskusten 2,6:sta työnantajan omien yksiköiden 5,5 tuntiin 100 henkilöasiakasta kohti. Fysioterapeutit käyttivät aikaa TANO-toimintaan keskimäärin 3,3 tuntia, kun taas terveydenhoitajat 6,4 h, lääkärit 2,2 h ja psykologit 1,4 h. Kelan korvattavana toimintana tietojen anto, neuvonta ja ohjaus olivat kuitenkin lisääntyneet. Ennaltaehkäisevää toimintaa toteutettiin eniten työnantajien omissa yksiköissä. Isommat työterveyshuoltoyksiköt huolehtivat täydennyskoulutuksesta paremmin Työterveyshuollossa toimivien lääkäreiden, terveydenhoitajien, fysioterapeuttien ja psykologien tulisi osallistua STM:n suosituksen mukaan täydennyskoulutukseen kesimäärin seitsemän päivää vuodessa. Selvityksen mukaan tämä toteutuu vain joka neljännessä työterveysyksikössä kaikkien ammattiryhmien osalta. Työterveysyksiköiltä kysyttiin täydennyskoulutustietoja vuosina 2007 ja 2010. Suunnitelmien tekeminen on lisääntynyt hiukan, mutta sitä ei kuitenkaan ole riittävästi suosituksiin nähden. Lääkärikeskuksilla oli laadittu eniten täydennyskoulutussuunnitelmia kumpanakin kyselyvuonna. Suuremmissa yksiköissä (yli 10 000 henkilöasiakasta) eri ammattiryhmillä näytti olevan paremmat mahdollisuudet täydennyskoulutukseen vuonna 2010 kuin pienemmissä yksiköissä (alle 1000 henkilöasiakasta). Suurempien työterveysyksiköiden fysioterapeuteilla oli keskimäärin 5,7 täydennyskoulutuspäivää kun taas pienemmissä yksiköissä päiviä oli 3,4. Vastaavat

luvut terveydenhoitajilla olivat 6,1 ja 4,7, lääkäreillä 6,6 ja 4 sekä psykologeilla 6,6 ja pienemmissä yksikössä vain 0,4 päivää. Moniammatilliset, pätevät tiimit toimivat suurimmissa työterveysyksiköissä Kaikkien neljän ammattiryhmän edustajan pätevä tiimi toimi tämän selvityksen mukaan edelleen vain vajaassa viidesosassa työterveysyksiköistä. Parhaiten resursoituja pätevyyden ja moniammatillisuuden mukaan arvioituna olivat suurimmat työterveysyksiköt. Pätevän lääkärin ja hoitajan lisäksi työskenteli pätevä fysioterapeutti useimmin kunnallisten liikelaitosten työterveyshuollossa (92 %). Muissa tuottajaryhmissä osuus vaihteli 24 %:sta 45 %:iin. Yhteenvetoa katsauksesta Työterveyshuollon kattavuus on noussut vuodesta 2007, mutta yrittäjien osalta se on edelleen matala palkansaajiin verrattuna. Työterveyshuollossa on tapahtunut voimakas rakennemuutos, sillä hallinnollisten työterveysyksiköiden määrä on puolittunut. Muutos on parantanut resursseja, moniammatillisuutta ja palvelujen tasalaatuisuutta. Fysioterapeuttien määrässä on tapahtunut vähäistä laskua, mutta ammattikunnan pätevyys on hyvä. Muiden työterveyshuollon asiantuntijatahojen (työhygienia, ergonomia, tekninen ala, työnäkeminen, ravitsemus, puheterapia, liikunnan ala) palveluja työpaikkaselvitysten, tietojen antamisen ja ohjauksen tai terveystarkastusten osalta on käytetty vähän. Kelalle ovat suuret yritykset lähettäneet eniten korvaushakemuksia työhygienian ja työnäkemisen asiantuntijapalveluista.

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2013

Hanna Nummila Työfysioterapeutit ry:n varsinainen edustaja työryhmässä

Osaajia työterveyshuoltoon! Työterveyshuollon koulutuksen turvaaminen ja osaamisen vahvistaminen Raporttikooste ammattikuntamme näkökulmasta.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 8.11.2012 työryhmän selvittämään työterveyshuollon koulutusta. Työryhmän toimikaudeksi asetettiin 15.11.2012–30.4.2013 ja lisäaikaa myönnettiin 14.6.2013 saakka. Työryhmän tehtävänä oli 1. Valmistella Hallituksen esityksen Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain muuttamisesta toistaiseksi voimassa olevaksi vuodesta 2014 lähtien koskien työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen rahoitusta. 2. Tehdä ehdotus työterveyshoitajien ja työterveyshuollon asiantuntijoiden työterveyshuoltolainsäädännön edellyttämän erikoistumiskoulutuksen organisoinnista ja rahoituksesta. 3. Tehdä ehdotus lääketieteellistä koulutusta antaviin yliopistoihin perustettavista päätoimisista työterveyshuollon professuureista. 30

4. Tehdä ehdotus työterveyshuollon koulutuksen seurannasta ja valvonnasta. 5. Tehdä ehdotus työterveysyksikköjen esimiesja kehittämistehtäviin, koulutukseen ja tutkimukseen tarvittavien ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden henkilöiden koulutuksen organisoinnista ja rahoituksesta. 6. Tehdä ehdotus työelämätuntemuksen ja työterveyshuoltotietämyksen sisällyttämiseksi terveydenhuollon ammattihenkilöiden perusopetukseen ja lääkäreiden erikoistumiskoulutukseen. Tahot, joista työryhmään nimettiin jäsenet ja asiantuntijat, olivat sosiaalija terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsingin yliopisto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Suomen kuntaliitto, Suomen Psykologiliitto, Työfysioterapeutit ry, Suomen Työterveyshoitajaliitto, Suomen

Työterveyslääkäriyhdistys, Työterveyslaitos ja yliopistojen lääketieteelliset koulutusyksiköt. Työfysioterapeutit ry:n varsinainen jäsen oli yhdistyksen sihteeri Hanna Nummila ja varajäsen yhdistyksen puheenjohtaja Jaana Iisakkila. Työryhmä kokoontui toimikautenaan yhteensä 12 kertaa. Lisäksi yhdistyksen edustajat osallistuivat pienryhmien 2 ja 5 työskentelyyn. Työryhmän kokouksissa kuultavana oli useita ulkopuolisia asiantuntijoita keskeisistä tahoista, kuten Kansaneläkelaitoksen, Valviran, sosiaalija terveysministeriön työsuojeluosaston, SAK:n, STTK:n, Akavan, Valtiokonttorin, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen, Suomen Terveydenhoitajaliiton sekä työterveyshuollon palveluntuottajien (Työ ja Terveys ry, Suomen Työterveys ry, Lääkäripalveluyritykset ry) edustajat. Vaatimuksia pätevöittävälle koulutukselle ja työterveyshuollon toiminnalle Työterveyshuoltolaissa (1383/2001) ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1484/2001) säädetään työterveyshuollossa toimivista terveydenhuollon ammattihenkilöistä ja asiantuntijoista sekä heidän koulutuksestaan ja pätevyydestään. Työterveyshuoltolaki, yksityisestä terveydenhuollosta annettu laki (152/1990) ja sairausvakuutuslaki (1224/2004) edellyttävät, että työterveyshuoltopalveluja tuottavat työterveyshuoltoon pätevöityneet ammattihenkilöt ja asiantuntijat. Työterveyshuollon henkilöstön tulee toimia hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Toiminnan tulee olla vaikuttavaa ja tukea työkyvyn ylläpitämistä ja edistämistä sekä ehkäistä työkyvyttömyyttä. Koulutuksen tulee tukea työterveyshuollon moniammatillista ja monitieteistä toimintatapaa. Koulutusta tulee kehittää kokonaisuutena työterveyshuollon eri ammattiryhmien ja asiantuntijoiden osalta. Suuri osa työterveyshuollon ammattihenkilöistä ja asiantuntijoista siirtyy eläkkeelle lähivuosina, joten

koulutuksen määrän ja laadun tulee vastata työelämän tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa. Koulutuksessa otetaan huomioon työterveyshuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon asiakaslähtöinen yhteistyö. Työelämätuntemus ja työterveyshuoltotietämys varmistetaan terveydenhuollon peruskoulutuksessa ja lääkäreiden erikoistumiskoulutuksessa. Korkeakoulujärjestelmä ja fysioterapeuttien tutkinnot Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen. Ammattikorkeakoulut ovat luonteeltaan pääosin monialaisia ja alueellisia korkeakouluja, joiden toiminnassa korostuu yhteys työelämään ja alueelliseen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut päättävät itse koulutuksen sisällöstä ja opetussuunnitelmasta. Tutkinnot ovat perustutkintoja laajuudeltaan 210–270 opintopistettä, fysioterapeutin tutkinto 210 op. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet voivat työelämässä hankitun 3 v kokemuksen jälkeen syventää opintoja suorittamalla ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (60–90 op). Nykyinen työterveyshuollon pätevöittävä koulutus ja sen rahoitus Työterveyshuollossa toimivan ammattihenkilön ja asiantuntijan tulee hankkia asetuksen (Valtioneuvoston asetus 1484/2001) mukainen työterveyshuollon pätevöittävä koulutus kahden vuoden kuluessa siitä, kun hän aloittaa työskentelyn työterveyshuollossa. Pätevöittävässä koulutuksessa perehdytään työterveyshuollon säädöksiin ja palvelujärjestelmään. Koulutuksessa luodaan yhteinen käsitys työterveyshuollon toimintaympäristöstä työpaikalla ja osana terveydenhuolto- ja kuntoutusjärjestelmää pohjaksi työterveyshuollon moniammatilliselle toiminnalle. Pätevöittävää koulutusta ovat tuottaneet Työterveyslaitos ja ammattikorkeakoulut. Opinnot rahoittaa kokonaan joko opiskelijan työnantaja tai opiskelija itse. 31

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2013

Työterveyshuollossa toimivalla laillistetulla fysioterapeutilla tulee olla fysioterapeutin pätevyys ja ammattikorkeakoulussa suoritetut työterveyshuollon erikoistumisopinnot tai vähintään seitsemän opintoviikon laajuinen (nykyisin 11 op, tulevassa asetuksessa 15 op) työterveyshuollon koulutus kahden vuoden kuluessa työterveyshuoltoon siirtymisestä. Työterveyslaitos on toteuttanut vuosittain 8–10 kurssia, joilla on koulutettu vuosien 20032012 aikana 335 fysioterapeuttia. Ammattikorkeakoulut ovat toteuttaneet erikoistumisopintoina fysioterapeuteille ja terveydenhoitajille vuosittain 5–10 työterveyshuoltoon pätevöittävää koulutusta, joissa fysioterapeutteja on ollut noin kolmannes 20 hengen kurssiryhmästä. Vuodesta 2009 lähtien koulutus on toteutettu yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Viimeiset erikoistumisopinnot yhteistyössä ammattikorkeakoulujen ja Työterveyslaitoksen kanssa toteutetaan syksyllä 2013 kolmelle ryhmälle. Erikoistumiskoulutukset ovat laajoja, vähintään 30 opintopisteen laajuisia osaamiskokonaisuuksia, eikä 11 op:n (jatkossa 15op:n) työterveyshuollon pätevöittävä koulutus vastaa laajuudeltaan uuden erikoistumiskoulutuksen laajuutta. Tämän takia ammattikorkeakoulut toteuttavat verkostomallina suunniteltua työterveyshuollon pätevöittävä koulutusta jatkossa maksullisena täydennyskoulutuksena. Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden määrällinen kehitys Vuonna 2011 työterveyshuollossa oli 705 fysioterapeutin tointa. Heidän määrässään ei ole tapahtunut merkittävää kasvua viime vuosina. Työfysioterapeutit ry:n laskelmien mukaan vuoteen 2016 mennessä eläköityy 80-90 työfysioterapeuttia ja seuraavien vuosien aikana vuoteen 2021 mennessä noin 200 työfysioterapeuttia. Koulutuskysynnän perusteella arvioiden tarjonta on tyydyttänyt koulutustarpeen toistaiseksi. 32

Koulutuksen seuranta ja pätevyyksien valvonta Työterveyshuoltolain 5 §:n mukaan työantajan tulee käyttää työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja heidän tarpeelliseksi katsomiaan asiantuntijoita. Heillä tulee olla lain 3 § tarkoitettu pätevyys. Sairausvakuutuslain (1224/2004) nojalla työterveyshuoltopalveluista työnantajalle maksettavien työterveyshuollon korvauksien edellytyksenä on, että palvelut tuottaa työterveyshuoltoon pätevöityneet ammattihenkilöt ja asiantuntijat. Valviran ylläpitämään Terhikki-rekisteriin merkitään asetuksen 1484/2001 mukaisen koulutuksen suorittaneista vain työterveyshuollon erikoislääkärit. Työterveyshuollon pätevöittävän koulutuksen suorittaneista terveydenhoitajista, fysioterapeuteista, psykologeista ja lääkäreistä ei ole yhtenäistä rekisteriä, joka vaikeuttaa koulutuksen suorittaneiden tietojen tarkistamista, koulutettujen määrän systemaattista seurantaa ja koulutustarpeiden arvioimista sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä. Ylempi korkeakoulutasoinen työterveyshuollon osaamista syventävä koulutus, sen organisointi ja rahoitus Työterveyshuoltoon pätevöittävän koulutuksen lisäksi tarvitaan ammattikorkeakoulujen opetustehtäviin, työterveysyksikköjen esimiesja kehittämistehtäviin sekä tutkijoiksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita työterveyshoitaja- ja työfysioterapeuttitaustaisia työntekijöitä. Rekrytointiongelmat ovat omalta

osaltaan nostaneet esille myös tutkijaresurssien puutteen. Tästä syystä lähdettiin vuonna 2008 yhteistyössä Työterveyslaitoksen, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa suunnittelemaan ja toteuttamaan ylempiin korkeakouluopintoihin integroituja työterveyshuollon osaamista syventäviä opintoja. Ammattikorkeakoulut rahoittavat ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen perusrahoituksestaan. Tutkintoon johtava koulutus on opiskelijalle maksutonta.

joiden, ammattiliittojen (mm. Työfysioterapeutit ry) ja työelämän edustus. Koulutukselle on laadittu yhteistyössä valtakunnallinen osaamiskuvaus ja opintokokonaisuudet sekä opintojaksot.

Yliopistoissa suoritettava koulutus tähtää terveystieteiden maisteritutkintoon. Yliopistoissa työterveyshuollon osaamista syventävät opinnot (25–30 op yliopistosta riippuen) sisältyvät vapaavalintaisiin opintoihin. Opiskelija voi suunnata harjoittelun ja opinnäytetyön työterveyshuollon teemoihin. Yliopistot rahoittavat ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen budjettirahoituksestaan. Tutkintoon johtava koulutus on opiskelijalle maksutonta.

Työelämätuntemus ja työterveyshuoltotietämys terveydenhuollon ammattihenkilöiden perusopetuksessa ja lääkäreiden erikoistumiskoulutuksessa Ammattikorkeakoulujen tuottama fysioterapeuttien koulutus (210 op) voi sisältää ergonomiaan ja työterveyshuoltoon sisältyviä opintoja, mutta oppilaitosten opetussuunnitelmissa on näiltä osin merkittäviä eroja. Fysioterapeutteja kouluttaville ammattikorkeakouluille tehdyn kyselyn mukaan (vuonna 2013 – vastauksia 11/ 15 amk:sta) fysioterapeuttien peruskoulutuksessa työterveyshuoltoon liittyvät teoriaopinnot vaihtelevat 1,5 - 5 op. Kaikilla fysioterapeutiksi opiskelevilla ei ole mahdollisuutta käytännön harjoitteluun työterveyshuollossa opintojen aikana.

Työterveyshuollon osaamista syventävä koulutus osana ylempiä korkeakouluopintoja Koulutus toteutetaan Työterveyslaitoksen, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen verkostoyhteistyössä. Koulutusta koordinoi Työterveyslaitos. Sitä organisoi ja suunnittelee työryhmä, johon voivat osallistua kaikkien koulutuksesta kiinnostuneiden ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen edustajat. Ohjausryhmässä on sosiaalija terveysministeriön, Työterveyslaitoksen, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, opiskeli-

Muillakin ammattiryhmillä tilanne on samankaltainen. Terveydenhoitajan perustutkinto on 240 op, josta työterveyshuollon opetusta keskimäärin 2-6 op teoriaopetusta ja harjoittelua 1,4 - 10,5 op. Lääkäreiden peruskoulutuksessa työterveyshuollon teoreettisten opintojen laajuus vaihtelee eri yliopistoissa tasolla 1,5–3,0 op/ 360 op. Muiden erikoisalojen kuin työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen sisältämästä työterveyden ja työelämätuntemuksen opetuksesta ei ole tarkkaa tietoa. Psykologien 33

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2013

perustutkintoon johtavassa koulutuksessa yliopistossa ei työryhmän saaman tiedon mukaan ole toistaiseksi ollut työterveyshuoltoon tai työterveyspsykologiaan liittyviä opetussisältöjä. Sen sijaan työ- ja organisaatiopsykologiaa ja yleisemmin terveyspsykologiaa koskevia koulutussisältöjä on tarjolla. Työelämätuntemuksen kipukohdat terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutuksessa Jotta terveydenhuollon ammattihenkilö voisi kohdata työelämässä olevia asiakkaita, tulisi hänellä olla ymmärrys myös työelämän viitekehyksestä, ei vain potilaan sairaudesta. Koulutukseen tulevilla ei välttämättä ole omaa kokemusperäisesti muodostunutta käsitystä työelämästä, sen vaatimuksista ja lainalaisuuksista. Tämä sama puute koskee myös liiketaloudellisella pohjalla toimivan yritystoiminnan lainalaisuuksien tuntemista. Lisäksi yhteiskunnallisen ja sosiaalilääketieteellisen näkemyksen opettaminen on terveydenhuollon koulutuksessa nykyisellään riittämätöntä. Työryhmän loppuraportissaan ehdottamat fysioterapeutteja koskevat esitykset Työryhmä esittää, että Työterveyslaitoksen tuottamaa moniammatillista pätevöittävää koulutusta lääkäreille, terveydenhoitajille, fysioterapeuteille ja psykologeille jatketaan. Koulutusta toteutetaan vähintään nykyisessä laajuudessaan ja nykyisellä volyymilla Työterveyslaitoksen neljässä aluetoimipisteessä koulutuksen valtakunnallisen saatavuuden turvaamiseksi. Koulutuksen 34

sisältöä päivitetään, opetusmetodeja uudistetaan ja koulutuksen joustavia suorittamismahdollisuuksia lisätään. Jotta koulutustarpeeseen pystytään vastaamaan, rinnakkaisena vaihtoehtona Työterveyslaitoksen tuottamalle koulutuksena työryhmä esittää verkostomallilla toteutettua pätevöittävää koulutusta terveydenhoitajille ja fysioterapeuteille, jossa toimijoina voivat olla ammattikorkeakoulut ja Työterveyslaitos. Työterveyslaitos ja ammattikorkeakoulut sopivat koulutusyhteistyön koordinoinnista. Ammattikorkeakoulujen yhteistyöhön ja Työterveyslaitoksen toimintaan on varattava riittävät resurssit. Verkostoyhteistyöllä ja työnjaolla turvattaisiin kouluttajatahon työterveyshuolto-osaaminen, koulutuksen pitkäjänteinen kehittäminen, valtakunnallinen kattavuus sekä koulutuksen tasalaatuisuus ja samantasoiset opintojen osaamisvaatimukset. Pitkän aikavälin kehittämisehdotuksena työryhmä esittää uutta verkostomallia pätevöittävän koulutuksen tuottamiseksi lääkäreille, terveydenhoitajille, fysioterapeuteille ja psykologeille, jossa koulutuksen toteuttajina ovat yhteistyössä Työterveyslaitos, yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Työterveyslaitos toimisi verkostoyhteistyössä toteutettavan koulutuksen koordinoijana. Koulutusta kehitettäessä tulee huolehtia koulutuksen tasalaatuisuudesta, moniammatillisesta toteutuksesta ja kouluttajien osaamisesta. Työryhmä esittää, että työterveyshuollon palveluja tarjoavalla organisaatiolla tulee olla yksikössään

laatujärjestelmä, jolla varmistetaan, että alalla toimii ja sitä johtaa pätevä henkilöstö. Työryhmä esittää, että säädösten mukaisen työterveyshuollon pätevyyden suorittaneet lääkärit, terveydenhoitajat, fysioterapeutit ja psykologit merkitään rekisteriin. Työterveyshuollon palveluntuottajan toimiluvan edellytyksenä on pätevien ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden käyttö. Luvan myöntävällä viranomaisella tulisi olla mahdollisuus tarkistaa lupaanomukseen merkittyjen henkilöiden pätevyys. Työryhmä esittää, että työterveyshuollon osaamista syventävien opintojen turvaamiseksi jatketaan verkostoyhteistyötä Työterveyslaitoksen, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken. Eri osapuolista koostuva työryhmä toimii koulutuksen suunnittelijana ja organisoijana, ohjausryhmä valvoo tavoitteiden saavuttamista ja budjetin toteutumista. Työryhmä esittää että, kaikkien terveydenhuollon ammattihenkilöiden peruskoulutukseen ja erikoistumiskoulutukseen tulee sisällyttää riittävästi työelämätuntemusta ja työterveyshuoltotietämystä vahvistavaa opetusta, jotta käytännön yhteistyö työterveyshuollon ja terveydenhuollon muiden toimijoiden välillä olisi sujuvaa ja tavoitteet työkyvyn tukemiseksi ja työurien pidentämiseksi toteutuisivat.

Työfysioterapeutit ry Hallitus Hanna Nummila

Tarvitsetko työfysioterapeuttien etuja hoitavia tahoja? Jokainen haluaa hyötyä tahoista, joihin järjestäytyy. Ammatillinen ajan tasalla pysyminen, tietojen saanti, koulutustarjonta ovat esimerkkejä konkreettisesta hyödystä. Abstraktimpi toive on, että ammattikuntaamme pidetään esillä, työmme olisi tunnettua ja arvostettua ja ydinosaamistamme osattaisiin hyödyntää oikeissa tilanteissa. Yhteiskuntatasoisissa ratkaisuissa yhden henkilön toiminnalla on harvoin vaikutusta ja se on peruste, miksi liitot ja yhdistykset ovat edustettuina erilaisissa työryhmissä.

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2013

” ”

Viime kevään ajan työskenteli STM:n koulutustyöryhmä, jonka toiminnasta on kerrottu toisaalla tässä lehdessä. Tehtävänä oli tehdä ehdotuksia työterveyshuollon ammattiryhmien koulutuksen järjestämisestä. Taustatiedoksi tarvittiin mm. työfysioterapeuttina toimivien lukumääriä, ikäjakaumia. Liiton ja yhdistyksen jäsenrekistereistä ei luotettavaa määrää löydy, koska kaikki työfysioterapeutti-kollegat eivät halua järjestäytyä. Vaikea tehdä arviota eläkepoistumasta ja koulutustarpeesta, jos tämän hetken toimijoista ei saa tietoa. Tarvittavan koulutusmäärän aliarviointi voi johtaa epäpätevään henkilöstöön, jolloin uhkaa ammattikunnan aliarvostus. Ylikoulutus taas johtaa turhiin menoihin.

Työfysioterapeutti ammattikunta on suhteellisen pieni ryhmä

Työfysioterapeutti-ammattikunta on suhteellisen pieni ryhmä. Tietojemme mukaan meitä toimii työterveyshuoltopalveluja tuottavissa yksiköissä (noin 500 toimipaikkaa), kuntoutuslaitoksissa, opetus- ja koulutus- sekä tutkimustehtävissä. Yhdistyksen jäsenmäärä, noin 700 henkilöä, on ollut aika vakio viime vuodet. Kaikki jäsenet eivät tällä hetkellä toimi työterveyshuoltoon liittyvissä tehtävissä, vuosittain jäseniämme siirtyy muille fysioterapiasektoreille tai aloille. Työfysioterapeutit ry on Suomen Fysioterapeuttien yhteisöjäsen. Käytännössä liitto konsultoi siltä pyydetyissä ammattikuntaamme koskevissa lausunnoissaan aina meitä, teemme tietomme yhdistäen niitä. Olemme siis tämän sektorin asiantuntija liiton organisaatiossa. Viime keväänä liitto keräsi eri sektoreiden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä SWOT-analyysilla: vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Asian työstäminen jatkuu, mm. yhteisöjäsenten puheenjohtajien neuvottelupäivä pidettiin juuri alkusyksystä.

sen kautta. Vaihtoehtoiset järjestäytymisreitit ovat jokin toinen yhteisöjäsen, jolloin edustajistopaikka menee ko. yhdistykselle tai pelkkä suora henkilöjäsenyys ilman erillistä yhdistystä, jolloin paikka menee tämän ryhmän edustajalle.

Oma ääni kuuluville ammattikunnassa. Liiton ylin päättävä elin on Edustajisto. Kaikilla liiton yhteisöjäsenillä on siinä vähintään 1 edustaja (Tft ry, Somty ry, Ger-Ger ry, Sanfy ry, ja 13 alueellista). Yhdistys saa jokaista alkavaa 400 Työfysioterapeutit ry:n kautta liittoon järjestäytynyttä kohti jäsenen Edustajistoon. Jäsenmääräämme ajatellen meillä olisi mahdollisuus kahteen, mutta tämän hetkinen edustajamäärä on yksi. Jos siis haluat varmistaa työfysioterapian näkyvyyttä, niin yhdistyksen varsinaisena jäsenenä voit järjestäytyä liittoon yhdistyk-

YHDISTYKSEN JÄSENYYS 7 § Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi voidaan hyväksyä Suomessa laillistettuja tai ammatinharjoittamisluvan saaneita, terveydenhuollon ammattihenkilöistä pidettyyn rekisteriin merkittyjä fysioterapeutteja, jotka toimivat työterveyshuolHelka Moilanen, työfysio lossa. Lisäksi varsinaisella jäsenellä pitää olla työterveyspeutti huoltolain vaatima pätevyys. Edellä mainittu henkilö voi samanaikaisesti olla varsinaisena jäsenenä useammassa jäsenyhdistyksessä, mutta hänen tulee valita, minkä yhdistyksen kautta hän käyttää äänioikeuttaan suhteessa liittoon.

Hallitus seuraa yhdistykseen hakeutuvien uusien jäsenten hyväksymiskriteerejä. Huoleksi on noussut se, että yhä useammin hakija ei täytä varsinaisen jäsenyyden kriteerejä. Yhdistyksen säännöt määrittävät varsinaiseksi jäseneksi hyväksyttävän kriteerit seuraavasti.

”

Selvitä myös työyhteisössäsi, miten kollegat ovat järjestäytyneet. Ovatko kaikki kiinnostuneita työfysioterapiasektorin toimivuudesta terveydenhuollon kokonaisuudessa? Varsinaisen jäsenen on suoritettava liitolle liittomaksua liiton sääntöjen mukaan. Varsinaisen jäsenen yhdistyksen jäsenmaksun suuruuden vahvistaa yhdistyksen vuosikokous. Yhdistyksen vuosikokous voi päättää, että ne yhdistyksen varsinaiset jäsenet, jotka ovat poissa ansiotyöstä esimerkiksi äitiysloman, hoitovapaan, työttömyyden, työkyvyttömyyden tai vastaavan syyn vuoksi maksavat alennettua jäsenmaksua tai ettei ko. jäseniltä peritä jäsenmaksua.

Yhdistykseen voidaan hyväksyä myös kannattajajäseniä seuraavin kriteerein: Yhdistyksellä voi olla kannattajajäseniä. Kannattajajäseneksi voidaan valita yksityisiä henkilöitä ja oikeuskelpoisia yhteisöjä, jotka haluavat tukea yhdistyksen toimintaa. Kannattajajäsenten jäsenmaksun suuruuden vahvistaa oterayhdistyksen vuosikokous. Jäsenyyden säilyttämiseksi on maksettava jäsenmaksu. Erottamisia tapahtuu harmillisesti senkin takia, ettei jäsenmaksu tavoita ilmoittamatta jääneiden yhteystietojen takia.

EROTTAMINEN YHDISTYKSESTÄ 9 § Yhdistyksen hallitus voi katsoa eronneeksi sellaisen jäsenen, joka on jättänyt maksamatta erääntyneen liittomaksun ja/tai yhdistyksen jäsenmaksun kuluvan vuoden lokakuun loppuun mennessä. Onneksi vielä suurin osa yhdistyksen jäsenistä täyttää varsinaisen jäsenen kriteerit, jotta yhdistyksen olemassa olo on turvattu. On siis jäseniä, jotka voivat hoitaa ammattikunnan asioita, voidaan valita yhdistyksen hallitukseen tai edustamaan yhdistystä. Ymmärrettävää on, ettei kaikilla ole voimakasta tarvetta päästä käytännön toimihenkilöksi ajamaan ammattikunnan etuja. Mutta asioita hoitavien ”työrukkasten” kannalta olisi helpottavaa, jos pelkällä järjestäytymisellään työfysioterapeutit haluaisivat osoittaa tukensa. Mikään ei ole ilmaista, mitään ei synny ponnistelematta. Keiden kuuluu olla jäseniä, keiden kuuluu maksaa jäsenmaksuillaan edunvalvonta? Yhdistyksen hallitus tekee ehdotelman vuoden 2014 toimintasuunnitelmasta syyskokoukselle (21.11.2013) vahvistettavaksi. Marraskuun lopulla kokoontuu liiton, Suomen Fysioterapeuttien Edustajisto, joka vahvistaa liiton tulevan kauden toimintasuunnitelman. Tapaamme liiton hallituksen Tft-yhdistys –edustajan ennen toimintasuunnitelmien vahvistamista. Jos siis haluat vaikuttaa toimintasuunnitelmien sisältöön, niin nyt sinulla on oikea hetki toimia. Selvitä myös työyhteisössäsi, miten kollegat ovat järjestäytyneet. Ovatko kaikki kiinnostuneita työfysioterapiasektorin toimivuudesta terveydenhuollon kokonaisuudessa?

Ergonomian ja työfysioterapian ajankohtaispäivä Työterveyslaitoksella 11.02.2014 Videoyhteys alueille, katso tarkemmin www.ttl.fi/koulutus

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2013

Liike on lääkettä,

mutta miten se nielaistaan Helka Moilanen, työfysioterapeutti Iso osa suomalaisista hyötyisi liikunnan lisäämisestä, sillä vain noin kymmenen prosenttia työikäisistä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Määrä haastaa tehostamaan työpaikkaliikunnan ja terveysliikunnan hyviä käytäntöjä. Metropolia ammattikorkeakoulun fysioterapia AMK opinnäytetyö ”Liike on lääkettä, mutta miten se nielaistaan” pureutui tähän ajankohtaiseen teemaan. Työn tarkoituksena on vahvistaa ja uudistaa työterveydessä toteutettavaa liikuntaneuvontaa. Käyttäytymisen muutoksessa terveysriski ja terveystieto ovat merkittäviä, mutta yksin tehottomia. Työfysioterapeuteilla on hyvät valmiudet tuloksekkaan liikuntaneuvonnan toteutukseen. Pienellä osaamisen laajennuksella terveyskäyttäytymisen ja elämäntapojen muutoksen suuntaan voidaan saavuttaa paljon hyötyä.

Työterveys tavoittaa liikunnasta hyötyvät Työikäisistä suomalaisista noin 80–90 % kuuluu työterveyspalvelujen piiriin ja merkittävä osa työterveyspalveluista toteutetaan yksityissektorilla. Työterveyspalveluilla on hyvät mahdollisuudet tavoittaa työikäiset terveyttä edistävästä liikunnasta hyötyvät normaalin toimintansa, kuten terveystarkastusten ja terveyskyselyjen yhteydessä. Yritykset tukevat usein omatoimista liikuntaa liikuntaseteillä ja muilla kannustimilla. Yritysliikunnan haasteena on tavoittaa liikunnan lisäämisestä eniten hyötyvät henkilöt, kuten vähän liikkuvat, ikääntyvät, kohtalaisen tai korkean sairastavuus ja työkykyriskin omaavat. Työterveyden kohdennetulla liikuntaneuvonnalla voidaan lisätä liikunta-aktiivisuutta ja näin vaikuttaa väestön terveyteen, toiminta- ja työkykyyn työuran eri vaiheissa.

Palvelujen kehittämistä opinnäytetyönä Tämä artikkeli kuvaa vuonna 2012 toteutetun opinnäytetyön tuotoksen, työterveydessä toteutettavan liikuntaneuvonnan keskeiset tekijät. Opinnäytetyö toteutettiin työelämälähtöisesti asiakasyrityksen Teliasonera Finlandin ja palveluntuottajan Diacor terveyspalvelut Oy:n kanssa. Opinnäytetyö pyrki vastaamaan seuraaviin kysymyksiin, minkälainen liikuntaneuvonnan palvelupolku edistää työterveyden asiakkaan liikuntakäyttäytymisen muutosta? Miten palvelupolku rakennetaan sujuvaksi ja miten liikuntaneuvontaa voidaan toteuttaa työterveydessä niin, että se tukee asiakkaan elämäntapamuutosta ja motivaatiota? Ensimmäinen versio palvelupolusta kehitettiin terveyskäyttäytymisen muutoksen prosessimallin ja fyysisen aktiivisuuden edistämisen näytön pohjalta. Mallia pilotoitiin Teliasonera Finlandissa. Pilotissa Diacorin työterveyshoitajat ja -lääkärit ohjasivat terveytensä ja työkykynsä edistämiseksi liikunnasta hyötyvät liikuntalähetteellä työfysioterapeutille. Työfysioterapeutin liikuntaneuvonta eteni pilotissa maksimissaan viiden kerran prosessina ja tapaamiset sisälsivät motivoivaa keskustelua, itsearviointia, mittauksia tavoitteen mukaisesti, toiminnan suunnittelua, kuntosali-, tauko- ja kotiharjoitteiden ohjausta sekä oma seurantaa. Neljän pilottiin osallistuvan asiakkaan kokemuksia kartoitettiin teemoitetulla ryhmäkeskustelulla. Tavoitteena oli arvioida palvelupolun sujuvuutta ja liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä. Ryhmäkeskustelu nauhoitettiin, litteroitiin ja arvioitiin induktiivista sisällön analyysiä soveltaen. Opinnäytetyö kuvaa tarkemmin prosessin, asiakasnäkökulman ja teoriaperustan. Opinnäytetyö ”Liike on lääkettä, mutta miten se nielaistaan” on vapaasti ladattavissa Theseus tietokannasta.

Terveyden edistämistä fyysistä aktiivisuutta lisäämällä Liikunta vaikuttaa terveyteen monin tavoin, kuten ehkäisee ja hoitaa kymmeniä kansansairauksiamme, kuten masennusta, diabetesta, tuki - ja liikuntaelin sekä sydän- ja verisuonisairauksia. Liikunta edistää psyykkiseen hyvinvointiin ja mielialaa vaikuttamalla stressin ja ahdistuksen hallintaan, itsetuntoon, unen laatuun ja kognitiivisiin toimintoihin. Fyysinen aktiivisuus jaetaan työhön, vapaaajan perusaktiivisuuteen ja liikuntaan. Fyysinen aktiivisuus määritellään seuraavasti ”mikä tahansa lihassupistusten aikaansaama kehon liike, joka nostaa energiankulutuksen korkeammalle kuin lepotasossa”. Fyysinen aktiivisuus muuttuu terveysliikunnaksi, kun fyysisen aktiivisuuden määrä ja tietty kuormitustaso täyttyvät. UKK-instituutti on kuvannut terveysliikuntasuosituksen meille työfysioterapeuteille varmasti hyvin tuttuna liikuntapiirakkana. Liikuntapiirakka päivitettiin vuonna 2009 lihaskunto ja liikehallintasuosituksella, mutta tämän suosituksen täyttää kuitenkin vain murto-osa suomalaisista, harvempi kuin joka viides. Ikääntyvän väestön tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyvyn ja työkyvyn tukemiseksi juuri lihaskunto ja liikehallinta harjoittelua tulisi kasvattaa. Kun halutaan merkittävästi parantaa kuntoa, vähentää kroonisten sairauksien riskiä ja estää lihomista, tulisi liikkua terveysliikuntasuositusta enemmän, arviolta jopa kaksinkertainen määrä. Suomalaisen pitkittäistutkimuksen mukaan, myös liikunnan intensiteetillä on merkitystä. Mitä rasittavampaa liikunta on, sitä pienempi on myös sairauspoissaolojen riski. Myös runsas istuminen voi heikentää kohtuullisenkin liikunnan hyötyjä. Tavoite on kaukana, kun nykyiseenkin terveysliikuntasuositukseen yltää vain 11 % työikäisistä. Liikun39

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2013

nan terveyshyödyistä on vahva näyttö ja terveyttä edistävän liikunnan määrästä ja tehosta selkeät suositukset. Tietoa on runsaasti, mutta minkälaisin keinoin ammattilainen muuntaa sen asiakkaan liikuntateoiksi? Liikuntaneuvontaa vaikuttavasti Henkilökohtaisella liikuntaneuvonnalla voidaan vaikuttaa liikunta-aktiivisuuteen ja vaikuttavuus on todennettavissa vielä vuoden seurannassa. Tietoa painottavan liikuntaneuvonnan arvioidaan lisäävän fyysistä aktiivisuutta 10–15 %:a. Kun neuvontaa laajennetaan koskemaan muitakin elämäntapoja, ravintoa ja stressin hallintaa, lisääntyy myös fyysisen aktiivisuus noin 10–12 %:a. Vaikuttavuus kasvaa edelleen 15–50 % käyttämällä liikuntalähetettä ja kirjallista materiaalia, määrittelemällä tavoitteet ja liikuntasuunnitelma sekä seuraamalla aktiivisuutta askelmittarilla tai päiväkirjalla. Liikuntaneuvontatyön tueksi on laadittu keskeisiä periaatteita kuvaava Viiden A:n malli. Taulukko 1. Viiden A:n periaate (Aittasalo ja Vasankari 2011).

Advice

Anna tietoa Anna tietoa ja keskustele liikkumisen ja liikkumattomuuden hyödyistä, annostelusta, sopivista liikkumismuodoista ja terveysriskeistä.

Agree

Aseta Aseta asiakkaan kanssa henkilökohtainen tavoite ja laadi konkreettinen suunnitelma

Assist

Auta Auta asiakasta tunnistamaan liikkumisen esteet ja keinot niiden voittamiseksi sekä etsimään sopivat liikuntapalvelut.

Arrange

Aikatauluta Aikatauluta seurantakäynnit ja suunnittele seuranta ja sen muodot.

Liikuntaneuvonnan työvälineenä motivoiva haastattelu on osoittautunut vaikuttavaksi menetelmäksi. Jos taulukkoa täydennettäisiin motivoivan haastattelun näkökulmasta, mukana voisi olla kaksi A:ta eli avoimet kysymykset ja aktiivinen kuuntelu. Avoimilla kysymyksillä ohjataan asiakasta ajattelemaan ja arvioimaan omaa toimintaansa, muutostoiveitaan ja voimavarojaan. Aktiivisella kuuntelulla osoitetaan kiinnostusta ja ymmärrystä ja annetaan tilaa asiakkaan omille ratkaisuille. Varoittelu, johtaminen ja vastaanväittäminen eli motivoivan haastattelun vastakohdat alentavat vaikuttavuutta. Käyttäytyminen ei käskystä muutu, elämäntapamuutoksen malleista osaamista Liikuntakäyttäytymisen muutos on elämäntapamuutos, joka tarkoittaa uuden omaksumista ja vanhoista tavoista luopumista. Dicelementen ja Prochaskan kehittämä transteoreettiseen muutosvaihemalli kuvaa muutosta jatkumona (esiharkinta-harkinta-valmistelutoiminta-ylläpito), mutta uudemmat tutkimukset kritisoivat sen vastaavan heikosti liikuntakäyttäytymisen muutosta. Schwarzerin HAPA yhdistää aikaisempia teorioita ja sitä on testattu tuloksekkaasti useissa terveyttä edistävissä hankkeissa. HAPA eli Health Action Process Approach on käännetty suomeksi mm. terveyskäyttäytymisen muutoksen prosessimalliksi. Seuraava kuva esittää HAPA:n, jota hyödynnettiin toteutetun opinnäytetyön viitekehyksenä. HAPA mallin mukaan liikuntakäyttäytymisen muutos edellyttää asiakkaan omakohtaisesti havahtumista muutoksen tarpeeseen ja hyötyyn. Ryhmäkeskustelun osallistujat muistivat herätteensä selkeästi –terveystutkimuksen punainen tulos, kehonkoostumusmittaus ja työterveyden ammattilaisen kontakti. Lääkäreillä voi olla merkittävä rooli muutoshalukkuuden synnyttämisessä, etenkin terveyshyödyn ja haitan arvioinnissa. Jotta motivaatio kantaisi, terveysriskin lisäksi tarvitaan asiakkaan uskoa toiminnan hyötyyn sekä omiin kykyihin. Onnistuneen käyttäytymisen muutoksen aikaansaaminen ja ylläpitäminen arjessa edellyttää pystyvyysuskoa ja itsesäätelytaitoja sekä elämänmuutokselle suotuisaa

Motivaatio

Suunnittelu

Pystyvyys-

Toiminta

Varmistussuunnitelma ja itsesäätelytaidot

usko

Kuva 1 HAPA eli Health Action Process Approach, terveyskäyttäytymisen muutosmalli

ToimintaHyötyodotus

suunnitelma Aikomus

Mitä, missä,

Liikunta ja sen oma seuranta

milloin? Terveys riski

Herätteet, mahdollistajat ja sosiaalinen tuki

elämäntilannetta. Pystyvyysuskoa voidaan vahvistaa positiivisella palautteella aikaisemmista kokemuksista, realistisella tavoitteilla sekä rajoitteita ratkaisemalla ja sujuvuutta varmistamalla. Asiakkaan omat toiminnalliset ja konkreettiset tavoitteet, tarkka toimintasuunnitelma sekä käyttäytymisen oma seuranta ovat onnistuneen liikuntaneuvonnan keskeisiä kohteita. Kun liikuntakäyttäytymistä halutaan muuttaa pysyvästi, liikunnan hyötyjä, positiivisia kokemuksia tulee myös havainnoida ja kasvattaa. Liikunnan tuottama terveys ja hyvä olo sekä sosiaaliset merkitykset nousivat myös ryhmäkeskustelussa. HAPA malli antaa työvälineitä aikomuksen, tavoitteen ja toiminnan kuilun ylittämiseksi. Auttaakseen elämäntapamuutoksen tekijää tarvitsee liikuntaneuvontaa toteuttava ammattilainen työkaluikseen terveyden edistämisen malleja, tietoa liikuntamuodoista ja niiden terveysvaikutuksista sekä aikaa avoimiin kysymyksiin, keskusteluun ja kuunteluun. Asiakas on liikuntaneuvonnassa aktiivinen toimija oman elämänsä hyväksi. Taitavaa liikuntaneuvontaa voidaan kuvata tasavertaiseksi dialogiksi, jossa asiakas on oman elämänsä asiantuntija ja ammattilainen oppimisen mahdollistaja ja terveyden asiantuntija. Lopuksi Työpaikkaliikunnassa on pyritty ratkaisemaan pitkään haaste, miten saavuttaa vähän liikkuvat ja liikunnasta

terveytensä edistämiseksi hyötyvät. Nyt opinnäytetyönä kehitetty liikuntaneuvonnan palvelupolku tarjoaa yhtä ratkaisua. Parhaimillaan liikunnan palveluketju laajenee liikunnanpalveluntuottajiin ja ryhmätoimintaan. Opinnäytetyö ei arvioinut työterveyden liikuntaneuvonnan vaikuttavuutta ja malli on testattu vasta yhdessä asiakasorganisaatiossa, joten luotettavia arvioita mallin vaikuttavuudesta tai käytettävyydestä ei voida vielä tehdä. Liikuntaneuvonnan palvelupolku vaikutti pilotti yrityksessä lupaavalta, joskin myötävaikuttajina ovat myös liikuntamyönteinen työpaikkakulttuuri ja tukena yrityksen hyvät liikuntamahdollisuudet. Työfysioterapeutti on fyysisen toimintakyvyn asiantuntija ja peruskoulutuksensa puitteissa omaa hyvät valmiudet liikuntaneuvonnan toteutukseen. Nykyinen työterveyshuoltolaki edellyttää ammattihenkilöiden, eli työterveyshoitajan ja lääkärin tarveharkintaa korvatakseen työnantajalle Kela-korvauksina työfysioterapeutin työtä. Työterveyden moniasiantuntija palveluketjussa on paljon hyvää, kuten toiminnasta hyötyvien laaja saavuttaminen ja terveysriskin herättäminen, mutta tarveharkintaisuus voi pahimmillaan tehdä työterveyslääkäristä ja työterveyshoitajasta portinvartijan sekä hidastaa uusien tehokkaiden palvelujen kehittymistä, kuten e palveluiden ja puhelinkontaktoinnin hyödyntämistä. Toivotaan poliittisilta päättäjiltä hyviä ratkaisuja terveyspalvelujen uudistamiseksi.

2013

TyöfysioterapeutTI mediakortti

JULKAISIJA Työfysioterapeutit ry,

TILAUKSET

www.tyofysioterapeutit.fi

Sihteeri Hanna Nummila

ILMESTYMINEN JA LEVIKKI 4 numeroa vuodessa, 800 kpl

hanna.nummila@yle.fi (09) 14804929

TEKNISET TIEDOT

TOIMITUS

Koko: A4

Merja Blomqvist

Palstojen määrä: 3

merja.e.blomqvist@sok.fi

Palstan leveys: 60 mm Väri: mustavalkoinen

Johanna Lipponen

Sidonta: stiftaus

johanna.lipponen@partners.nesteoil.com Anitta Mäkikyrö

AIKATAULU

anitta.makikyro@rovaniementyoterveys.fi

Nro ilmestyy

aineisto viim.

maaliskuussa

15.02.2013

Sirpa Rauas-Huuhtanen

touko-kesäkuussa

23.04.2013

sirpa.rauas-huuhtanen@ttl.fi

syys-lokakuussa

03.09.2013

joulukuussa

12.11.2013

amakikyr@ulapland.fi

TAITTO Jan-Eric Wargelin

ISSN nro 1456-9922

janne.wargelin@gmail.com

Volume 56

ILMOITUSHINNAT JA KOOT

1/2

1/1 2/3

1/2

1/1 s.

2/3 s.

1/2 s.

170x260mm

170x170mm

170x130mm

85x260mm

650€

440€

330€

1/3

1/4

Takakansi, mustavalkoinen 750€

1/1 s.

1/4 s.

Takakansi,

170x85mm

170x65mm

85x130mm

neliväri 1170€

215€

170€

Koulutusilmoitukset -25%

Aineisto PDF, Eps, Jpeg, Tiff muodossa.

yllämainituista hinnoista.

(väh. 300 dpi)

Materiaali valmiiksi taitettuna,

Artikkelit ja muu julkaistava tekstiaineisto

ilmoittaja maksaa taittotyön

ilman muotoiluja, rivinvaihto (enter) ainoastaan kappalevaihdon yhteydessä.

Koulutusilmoitukset www-sivuille hinta 80€ / ilmoitus.

TILAUSHINTA JA MAKSUN SAAJA 50€ / vuosi, Työfysioterapeutit ry

ILMOITUKSET JA KIRJOITUSOHJEET

800013-150187

Valmiit ilmoitusaineistot tulee toimittaa Merja Blomqvistille, merja.e.blomqvist@sok.fi,

Reklamaatiot toimitukseen 14 vrk.

aineiston jättöpäivään mennessä.

kuluessa lehden ilmestymisestä.