Työfysioterapeutit ry:n jäsenlehti www.tyofysioterapeutit.fi taitto.indd 1
4 / 2014 16/12/14 13:33
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4 / 2014
SISÄLLYS
TYÖFYSIOTERAPEUTTI Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry Taitto: Mainostoimisto Hasardi
13.
TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry: Perustettu: 1976 Jäsenmäärä: 700 Jäsenmaksu: 35e/vuosi Jäsenlehti: 4 krt vuodessa Koulutusta: 2 krt vuodessa Varsinaiseksi jäseneksi hyväksytään fysioterapeutti, joka toimii työterveyshuollossa tai yhteistyössä muun työterveyshenkilöstön kanssa. Varsinaisen jäsenen on oltava Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsen Jäsenmaksut ja yhteystiedot Jäsenmaksut on lähetetty kevään aikana. Olethan hoitanut omasi. Muistathan päivittää sihteerille muuttuneet yhteystietosi: osoitetiedot, sähköposti. Lomake löytyy verkosta www.tyofysioterapeutit.fi
4. Työfysioterapeutit ry:n toimintalinjat 2013- 2015 ja toimintaohjelma 13. Hallituksen uusi jäsen esittäytyy 14. ErgocareBank- hanke tuottaa ergonomisia ratkaisuja vanhusten avustamiseen 16. Yhteistyöprojekti opiskelijoiden, työfysioterapeutin ja yrityksen kanssa tuotti onnistumisia 18. Kokemuksia tutkijavaihdosta Yhdysvalloissa 20. Kuvaleikkeitä syysopintopäiviltä
2 taitto.indd 2
16/12/14 13:33
PÄÄKIRJOITUS
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4 / 2014
Pääkirjoitus
T
yöfysioterapeutit ry:n toiminnassa on saavutettu yksi uusi askel kohti tulevaisuutta. Pitelet nyt kädessäsi Työfysioterapeutti-lehden viimeistä painettua numeroa. Marraskuun vuosikokouksessa jäsenistö äänesti lehden paperiversion lakkauttamisesta ja sisällön siirtämisestä sähköiseen muotoon yhdistyksen uusituille nettisivuille. Lehdellämme on ollut pitkä ja monivaiheinen taival. Ensimmäiset askeleet otettiin Työterveyslaitoksella, jossa Helena Hanhinen toimitti ja Mauno Ahonen taittoi painettua monistetta. Työfysioterapeuttiyhdistyksen ensimmäinen painettu lehti ilmestyi vuonna 1996, joka oli myös yhdistyksemme 20:s juhlavuosi. Kolme vuotta myöhemmin jäsenlehtemme muuttui neljä kertaa vuodessa ilmestyväksi erikoisalayhdistyksen ammattilehdeksi. Tällöin päätoimittajan tehtäviä luotsasi Sirpa Rauas-Huuhtanen. Itse aloitin lehden päätoimittajana vuonna 2004. Oman päätoimittajakauteni aikana julkaistiin 30-vuotis juhlanumero. Lehti on kulkenut pitkän historian yhdistyksemme rinnalla ja vuonna 2016 tulee yhdistyksemmekin 40 vuoden ikään. Ehkäpä tällöin lisää historian katsausta. Työfysioterapeutit ry on aikaansa ja kustannuksiaan seuraava yhdistys, ja näin nyt siirrytäänkin sähköiseen viestintään kaikilla tiedotussektoreilla. Päätoimittajakauteni päättyessä kiitän erityisesti kaikkia toimikauteni eri vaiheissa toimineita lehtityöryhmän jäseniä hyvästä yhteistyöstä ja avusta. Kiitän myös kaikkia lehden kirjoittajia sekä lukijoita. Omalta päätoimittajakaudeltani jäi joukko mukavia muistoja elämänreppuuni. Tulevien vuosien yhtenä tärkeimpänä haasteena näen edelleen aktiivisen keskustelun ja tiedonvaihdon jäsenistömme kesken, näin ylläpidämme ja vahvistamme ammatti-identiteettiämme. Tulevaisuus jatkuu nyt verkkoympäristössä, joten seuratkaa nettisivujemme ilmoitustaulua. Leppoisaa joulun aikaa ja antoisaa uutta vuotta!
Merja
3 taitto.indd 3
16/12/14 13:33
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4 / 2014
Työfysioterapeutit ry on Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsenyhdistys. Yhdistyksen y-tunnus on 1533588-2 ja yhdistysrekisterinumero on 137.447. Yhdistyksen nimi on ruotsiksi Föreningen för Företagsfysioterapeuter i Finland ja englanniksi suositellaan käytettävän The Association of Finnish Physiotherapists in Occupational Safety and Health. Vuosi 2015 on yhdistyksen 39. toimintavuosi. Työfysioterapeutit ry on Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsenyhdistys, Suomen Fysioterapeutit ry on järjestäytynyt Tehy:yn. Arviolta miljoona henkilöä kärsii jostakin tuki- ja liikuntaelinvaivasta jatkuvasti ja näistä noin 600 000:lla on pysyvää toiminnallista haittaa. Työelämän haasteina ovat osatyökykyisten työssä jatkaminen ja ikääntyvien työssä jaksaminen. Samanaikaisesti työn vaatimukset ja työolot muuttuvat. Haasteita aiheuttaa myös nuorten työntekijöiden heikentynyt fyysinen suorituskyky ja työn mielekkyyden löytäminen. Työterveyshuolto tekee työtä työikäisten terveyden edistämiseksi, työtapaturmien ja ammattitautien ennaltaehkäisemiseksi ja työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Työkyvyn ylläpitämisessä tai palauttamisessa on tärkeää yhteistyö työterveyshuollon ja työpaikan eri toimijoiden välillä. Tämä työterveysyhteistyö korostuu nykyisessä lainsäädännössä ja hyvässä työterveyshuoltokäytännön ohjeistuksessa. Näin voidaan etsiä ratkaisuja työkykyyn liittyviä ongelmia työpaikan ja työterveyshuollon yhteisin voimin. Työterveyshuollolla on myös oma roolinsa työssä olevien kuntoutuksessa, joka tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden pysyä työelämässä tai palata sinne sairauksista huolimatta. Työterveyshuollon tärkeimpiä tehtäviä kuntoutuksen suhteen ovat kuntoutustarpeen selvittäminen, ohjaus kuntoutukseen oikea-aikaisesti ja kuntoutuksen jälkeinen työssä selviytymisen seuranta. Työterveyshuollon toimintaa ohjaa Työterveyshuoltolaki (1383/2001) ja valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (708/2013) sekä valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/2001). Työterveyshuoltolaki edellyttää keskimäärin 7 päivän vuosittaista ammatillista täydennyskoulutusta työterveyshuollon ammattihenkilöiltä ja asiantuntijoilta. Työfysioterapeutti on työterveyshuollon asiantuntija työterveyshuollon moniammatillisessa työryhmässä. Työfysioterapeutilla on laillistetun fysioterapeutin pätevyys ja lisäksi vähintään viidentoista opintopisteen laajuinen työterveyshuollon koulutus kahden vuoden kuluessa siitä, kun hän aloittaa asiantuntijatoiminnan. Työfysioterapeutin asiantuntemukseen kuuluvat ergonomia sekä yksilöön että työyhteisöön tai ryhmään kohdistuvat toimenpiteet. Työfysioterapeutit pyrkivät edistämään työntekijän työ- ja toimintakykyä työntekijän omassa työympäristössä. Työfysioterapeutit osallistuvat myös uusien työskentelytilojen ja –välineiden suunnitteluun. Työfysioterapeutit antavat ohjausta mm. tuki- ja liikuntaelinten ongelmissa, mittaavat ja arvioivat kokonaisvaltaista toiminta- ja työkykyä yhteistyössä työterveyspsykologien ja muiden työterveyshuollon ammattihenkilöiden kanssa. Työfysioterapeutit ovat mukana moniammatillisessa työterveyshuollon toiminnassa, suunnittelussa ja toteutuksessa sekä erilaisissa kuntoutusprosesseissa. 1. TOIMINTA-AJATUS Työfysioterapeutit ry on jäseninään olevien työfysioterapeuttien yhdysside. Yhdistys toimii työfysioterapeuttien ammattitiedon ja -taidon kehittämiseksi sekä edistää osaltaan työfysioterapeuttien asemaa ja työfysioterapian tunnettavuutta. Toiminnassaan yhdistyksellä on tavoitteena työfysioterapeuttien riittävä asiantuntemus työfysioterapiapalvelujen tuottamiseen ja kehittämiseen. Yhdistys arvostaa toiminnassaan asiantuntijuutta, eettisyyttä, edistyksellisyyttä, jäsenlähtöisyyttä ja yhteistyökykyä.
2. JÄRJESTÖTOIMINTA 2013 – 2015 Yhdistyksen tehtävänä on ammatillinen edunvalvonta. Yhdistyksen tavoitteena on säilyttää nykyiset jäsenet, saada jäseniksi kaikki työterveyshuollon piirissä toimivat sekä työterveyshuollon pätevöitymiskoulutuksesta valmistuvat fysioterapeutit. Työfysioterapeuttien aseman vahvistamiseksi liiton päätöksenteossa tavoitteena on, että mahdollisimman moni varsinainen jäsen liittyisi liittoon yhdistyksemme kautta. Myös työfysioterapian aseman ja tunnettavuuden edistäminen on tärkeää. Liiton yhteisöjäsenenä tehdään yhteistyötä liiton kanssa ja yhdenmukaistetaan jäsentoiminnan tavoitteita.
4 taitto.indd 4
16/12/14 13:33
Näkökulma
Teemat
Toteutus
Toiminnan arviointi
Tavoitetaso 2015
Jäsenyys
1. Jäsenhankinta
1.1. Toimitetaan pätevöitymiskoulutuksesta valmistuville (TTL ja amk:t) yhdistyksen esite ja jäsenhakemus
1. Saadaan vuosittaiset koulutuspaikat selville
1. Työterveyshuoltoon hakeutuvat liittyvät jäseniksi
2.1. Toimintasuunnitelma tarvelähtöinen, aktiivinen jäsenistö
1.2. Kouluttajatahot saavat aineiston helposti käyttöönsä.
2.2. Toimivat alueelliset verkostot
2.1. Työterveyshuollossa toimivat pysyvät yhdistyksen jäseninä
2. Jäsenyyden vahvistaminen 3. Jäsenten yhteystiedot
1.2. Esittelydiasarja laitetaan yhdistyksen sivustolle 2.1. Vuoropuhelu jäsenten kanssa toimintatarpeista mm. jäsenkyselyin, tietojen päivitys 2.2. Alueellisten verkostojen käynnistämisen tukeminen: syysopintopäivien yhteydessä järjestetään vuosittainen hallituksen ja alueyhdyshenkilöiden tapaaminen
3. Jäsenistö pitää yhteystietonsa ajan tasalla
Toteuma
2.2. Toiminnan käynnistyminen niillä alueilla, joissa toimintaa ei vielä ole, ja alueyhdys- henkilöiden toiminnan tukeminen 3. Jäsenistö pitää yhteystietonsa ajan tasalla
3. Muutosilmoituslomakkeet nettisivuilla ja muistutus lehdessä 2 kertaa vuodessa
Toteuma
5 taitto.indd 5
16/12/14 13:33
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4 / 2014 Näkökulma
Teemat
Toteutus
Toiminnan arviointi
Tavoitetaso 2015
Yhdistyksen ja liiton välinen yhteistyö
1. Yhdyshenkilöverkostojen toiminnan arviointi ja kehittäminen
1. Liiton yhteisöjäsenten tapaamiset
1. Tapaamisiin osallistumisen ja hyödyn arviointi yhdistyksen kannalta
1. Tapaamisiin osallistuu hallituksen edustaja
2. Työfysioterapian aseman edistäminen 3. Yrittäjäyhdyshenkilö ja yrittäjäjäsenet
2.1. Tehdään yhteistyötä lausuntojen ja kommenttien antamisessa 2.2. Kutsutaan liiton hallituksen edustaja hallituksen kevään kokoukseen keskustelemaan yhteistyöstä ja ajankohtaisista asioista 3.1. Jäsenhakemuksessa selvitetään yrittäjyys / palkansaaja.
2.1. Hyödyn arviointi saatujen lausuntojen / palautteiden perusteella 2.2. Tapaaminen on toteutunut ja konkreettisista toimista on sovittu 3.3. Yhdistyksen www-sivujen yrittäjäosio on ajan tasalla.
3.2. Yhdistyksellä on nimetty yrittäjäyhdyshenkilö, joka on hallituksen edustaja liiton suuntaan yrittäjäasioissa
Toteuma
2.1. Kirjatut lausunnot ja muistiot, hyödyn arviointi kerran vuodessa 2.2. Toimintaa kehitetään yhteistyössä liiton kanssa. 3.1. Yhdistyksen yrittäjäjäsenet ovat hallituksen tiedossa 3.3. Yrittäjänä toimivat työfysioterapeutit saavat tukea toimintaansa www-sivujen kautta.
3.3. Yrittäjien tietopaketti jäsensivuilla pidetään ajan tasalla 3. TYÖFYSIOTERAPEUTTIEN JA TYÖFYSIOTERAPIAN ASEMAN EDISTÄMINEN 2013 – 2015 Yhdistys pyrkii edistämään työfysioterapeuttien asiantuntijuuden hyödyntämistä ja käytön lisääntymistä. Yhdistys seuraa työelämässä ja työterveyshuollon organisaatioissa tapahtuvien muutosten vaikutuksia työfysioterapeutin työhön. Yhdistys seuraa työterveyshuoltolainsäädäntöä. Työfysioterapeuttien ammattipätevyyden ja roolin tarkentamista jatketaan edelleen toimimalla Sosiaali- ja terveysministeriön Työterveyshuollon neuvottelukunnan koulutusjaostossa seuraavalla kolmivuotiskaudella. Koulutusjaoston tehtävänä on valmistella, koordinoida ja seurata työterveyshuoltolainsäädännön edellyttämän työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksen kehittämiseen liittyviä asioita. Yhdistyksen tavoitteena on päästä kuultavaksi työfysioterapeutteja koskevissa asioissa Työterveyshuollon neuvottelukuntaan sen seuraavan kolmivuotiskautisen toiminnan aikana. Jäseniä kannustetaan erikoisasiantuntija-nimikkeen hankkimiseen. Yhdistys ylläpitää ja edistää toiminnallaan ammattietiikkaa ja kollegiaalisuutta. Työterveyshuollon eettisiä periaatteita ollaan päivittämässä. Yhdistys toimii uudistustyössä tarpeen mukaan.
6 taitto.indd 6
16/12/14 13:33
TULOSKORTTI: Fysioterapian aseman edistäminen 2015 Näkökulma
Teemat
Toteutus
Toiminnan arviointi
Tavoitetaso 2015
Työfysioterapeuttien ammattipätevyys ja rooli
1. Yhdistyksellä on koulutusjaostossa edustaja, joka huolehtii työfysioterapeuttien koulutustarpeiden huomioinnista.
1. Yhdyshenkilöt toimittavat lyhyen kirjallisen raportin kokouksien päätöksistä ja tekevät lyhyen koosteen toimintakertomusta varten
1. Tapaamisiin osallistumisen ja hyödyn arviointi yhdistyksen kannalta
1. Työfysioterapeuttien näkyvyys ja moniammatillisen yhteistyön edistäminen työterveyshuollossa
2. Päästään kuultavaksi asiantuntijana työfysioterapeutteja koskevissa asioissa.
2. Aseman edistäminen
2.1. Hyödyn arviointi saatujen lausuntojen / palautteiden perusteella 2.2. Tapaaminen on toteutunut ja konkreettisista toimista on sovittu
Toteuma
2. Kokouksiin osallistuminen ja yhdistyksen kannan esilletuominen
3.3. Yhdistyksen www-sivujen yrittäjäosio on ajan tasalla. Erikoisasiantuntija- nimike
1. Työfysioterapian erikoisasiantuntija-nimikkeen tunnetuksi tekeminen
1. Yhdistyksen nettisivuilla on linkki liiton erikoisasiantuntijasivuille (Kriteerit ja hakuohjeet)
1. Uusien nimikkeen saajien määrän seuraaminen
1. Jäsenistö hakee nimikettä
Työympäristömitali
1. Työympäristö-mitalien tunnetuksi tekeminen
1. Hakemusmenettely - ehdotuksia mitalien saajiksi toivotaan jäsenistöltä - ilmoitus hauista lehdessä ja yhdistyksen verkkosivuilla
1. Uusien mitalien saajien määrän seuraaminen
1. Jäsenistölle haetaan mitaleita.
Työn vaativuuden arviointi
1. Seurataan liiton toimintaa työn vaativuuden arvioinnin osalta
1. Ohjataan jäseniä tutustumaan liiton kotisivuilla julkaistavaan materiaaliin
Työfysioterapeutin työn sisältö ja asiakasmäärä
1. Seurataan jäsenistön työn sisällön nykytilaa
1. Jäsenhakemustietojen ja muutosilmoitusten perusteella seurataan työn painopistealueita
1. Jäsenistö saa ohjausta ja löytää tarvitsemansa tiedon
1-3. Yhdistyksen jäsenten työn sisältö on hallituksen tiedossa
1-3. Yhdistyksen jäsenten työn sisältö on hallituksen tiedossa
2. Jäsentietojen omatoiminen päivittäminen nettisivujen kautta 3. Jäsenkyselyn toteuttaminen joka kolmas vuosi
7 taitto.indd 7
16/12/14 13:33
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4 / 2014 TULOSKORTTI: Fysioterapian aseman edistäminen 2015 Näkökulma
Teemat
Toteutus
Toiminnan arviointi
Tavoitetaso 2015
Rakenteinen kirjaaminen
1. Työfysioterapeutin työn kirjaaminen
1. Seurataan rakenteisen kirjaamisen kehittämistä, huomioidaan otsikointi työfysioterapian näkökulmasta.
1. Seurataan valtakunnallista suositusta.
1. Työfysioterapeutin työn kirjaaminen on linjassa valtakunnallisten suositusten kanssa.
Lainsäädäntö
1. Työterveyshuoltolaki ja asetukset
1. Seurataan lain vaikutuksia työfysioterapeutin työssä ja niistä tiedottaminen liittoon ja päättäville tahoille
1-4. Tieto mahdollisista uudistuksista on nettisivuilla.
1. Lain tulkintaan liittyen työfysioterapeuttien aseman vahvistaminen.
2. Kelan säädökset 3. Työturvallisuuslaki 4. Muut lait esim. verotus
2. Työterveyshuolto Suomessa ja Kelan raportit
2. Seurataan työfysioterapeuttien asiantuntemuksen käyttöä työterveyshuollossa.
3. Lain tulkintaan liittyen työfysioterapeuttien aseman vahvistaminen
4. Seurataan lain vaikutuksia työfysioterapeutin työssä ja niistä tiedottaminen liittoon ja päättäville tahoille
1. Jäsenpalvelu 2. Tiedotus yrittäjäjäsenille 3. Eettisyys fysioterapiassa
1.1. Sähköpostipalvelu jäsenille 1.2. Ajankohtaiset asiat ja ohjeet nettisivuille 2.1. Sähköpostipalvelu jäsenille 2.2. Verkkosivujen Yrittäjyys-osio 3.1. Seurataan liiton toimintaa ja informoidaan jäsenistöä.
1.2. Työfysioterapeuttien aseman vahvistaminen työterveyshuollon tiimissä. 2. Tiedossa työfysioterapeuttien käyttö
3. Seurataan lain vaikutuksia työfysioterapeutin työssä ja niistä tiedottaminen liittoon ja päättäville tahoille
Jäsenpalvelu
Toteuma
4. Lain tulkintaan liittyen työfysioterapeuttien aseman vahvistaminen 1.1. Yhteydenottoihin vastataan viikon kuluessa, vastaaja kirjaa asian ja se käsitellään hallituksen kokouksessa. 1.2. Asiat ovat luettavissa jäsensivuilla 2.1. Katso kohta 1.1.
1.1. Jäsenpalvelu toteutuu 100 % 1.2. Yhteenvedot ajankohtaisista asioista 2.1. Jäsenpalvelu toteutuu 100 % 2.2. Sivujen päivitys tarpeen mukaan
2.2. Jäsensivuille täydennetään yrittäjätietoa
3.2. Seurataan työterveyshuollon eettisten periaatteiden uudistamista ja toimitaan tarpeen mukaan.
8 taitto.indd 8
16/12/14 13:33
4. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ 2013 – 2015 Toimitaan kansainvälisessä verkostossa tavoitteena perustaa WCPT:n alajärjestö työfysioterapeuttien kesken Singaporessa vuonna 2015. Pohjoismaisen työfysioterapeutti yhteistyön tiivistäminen WCPT:n alajärjestön toteutumiseksi. TULOSKORTTI: Kansainvälinen yhteistyö 2015 Näkökulma
Teemat
Toteutus
Toiminnan arviointi
Tavoitetaso 2015
Kansainvälinen verkottuminen
1. WCPT:n alajärjestön perustaminen
1.1. Yhdistyksen yhdyshenkilöt on nimetty
1.1. Asian käsittely WCPT:ssä edistyy
1. Verkoston muodostuminen
2. Pohjoismainen yhteistyö
1.2. Yhdistyksen nettisivut on WCPT:n subgrupin sivuilla
1.2. Asian käsittely WCPT:ssä edistyy
2. Yhteisen toiminnan sisältö ja linjaus selvillä
3. Viro
2. Yhteistyön edistyminen
Toteuma
3. Vuoropuhelu
2. Yhteistapaaminen vuonna 2015 3. Tapaaminen/ yhteydenpito 5. TYÖFYSIOTERAPIAN TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN 2013 – 2015 Yhdistyksen toiminnan tavoitteena on edistää työfysioterapian asiantuntemusta. Työfysioterapeutteja kannustetaan tekemään työterveyshuollon tutkimus- ja kehitystyötä. Jäsenillä on mahdollisuus hakea stipendiä yhdistyksen Stipendirahastosta. TULOSKORTTI: Koulutussuunnitelma 2015 Näkökulma
Teemat
Toteutus
Toiminnan arviointi
Tavoitetaso 2015
Koulutuspolitiikka
1. Työterveyshuoltoon pätevöittävä koulutus
1. Yhdistyksen edustaja seuraa STM:n tth:n neuvottelukunnan koulutusjaostossa koulutuksen järjestämistä
1. Ajantasaisuus
1. Hallitus tietää koulutuksen nykytilanteen
2. Työfysioterapeuttien määrä työterveys-huoltoon pätevöittävässä koulutuksessa 3. Ylempi korkeakoulutasoinen työterveyshuollon osaamista syventävä koulutus
2. Koulutuspaikkojen selvittäminen, opinnoista on tietoa yhdistyksen nettisivuilla
2. Tieto koulutuspaikoista ja valmistuneista 3.1. Nettisivut ovat ajan tasalla 3.2. Tietojen ajantasaisuus
Toteuma
2. Alalle hakeutuvat löytävät tietoa 3.1. Jäsenet tietävät syventävistä opinnoista 3.2. Hallitus tietää koulutuksen nykytilanteen
3.1. Opinnoista on tietoa yhdistyksen nettisivuilla 3.2. Yhdistyksellä on edustaja koulutuksen ohjausryhmässä
9 taitto.indd 9
16/12/14 13:33
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4 / 2014 TULOSKORTTI: Koulutussuunnitelma 2015 Näkökulma
Teemat
Toteutus
Toiminnan arviointi
Tavoitetaso 2015
Koulutustilaisuudet, ammatillinen täydennyskoulutus
1. Syysopintopäivät
1. Järjestetään kaksipäiväisinä marraskuussa
1.-3. Osallistujamäärä ja koulutuspalautteet Osallistujia niin paljon, että taloudellinen tulos on positiivinen.
1.-3. Ohjelman kiinnostavuus ja ajankohtaisuus
1. Tieto opinnäytetöiden aiheista (Theseus.fi)
1.-2. Työterveyshuoltoa käsittelevien töiden julkaisu
2. Kevätopintopäivä
2. Järjestetään huhti-toukokuussa
3. TTP-päivät
Toteuma
3. Yhdistyksellä on edustaja suunnittelutyöryhmässä Ammattikorkea-koulut ja yliopistot
1. Kehittämistyöt, opinnäytetyöt ja väitöskirjat
1. Yhteydenpito kouluihin opinnäytetöiden referoimiseksi 2. Viestintätyöryhmä poimii opinnäytetöiden tiivistelmiä Theseus-tietokannasta
2. Lehdessä ja www-sivuilla julkaistujen töiden lukumäärä
6. VIESTINTÄ 2013 – 2015 Yhdistyksen viestintä on ennakoivaa, ajantasaista ja monimuotoista. Se tukee yhdistyksen toiminnan ja tarkoituksen toteutumista Yhdistyksen kotisivut löytyvät osoitteesta www.tyofysioterapeutit.fi. Uudistetuilla kotisivuilla on keskustelupalsta jäsenistön aktivoimiseksi ja verkottumiseksi. TULOSKORTTI: Viestintä 2015 Näkökulma
Teemat
Toteutus
Toiminnan arviointi
Tavoitetaso 2015
Verkkoviestintä
1. Uudistetut nettisivut käytössä
1.1. Avoimet sivut
1.1.- 1.2. Kävijämäärien seuranta nettisivujen laskurin avulla
1.1. Kävijämäärien kasvu
1.2. Jäsensivut 2. Ajantasaisuus 2. Sivujen päivittäminen
Markkinointiviestintä
1. Jäsenyyden vahvistaminen 2. Yhteistyötahojen järjestämät tilaisuudet 4. Esitteet
2. Toteutuminen suunnitelman mukaan
1.2. Sujuva, helposti löytyvä viestityskanava 2. Sivujen päivitys tarpeen mukaan
1. Reagoidaan jäsenistöltä tuleviin palautteisiin.
1. Arvioidaan sivujen toimivuutta palautteiden avulla.
1. Sivut vastaavat jäsenistön tarpeisiin
2. Yhteistyötahojen avustaminen tilaisuuden markkinoinnissa
2. Toimeksiantojen määrä
2. Tiedotus kohderyhmälle on hoidettu
4. Sähköiset versiot ovat nettisivuilla ja painettuja on sihteerillä
4. Esitteitä jaettu halukkaille
Toteuma
4. Saatavuustieto ja esitteiden käyttökelpoisuus
10 taitto.indd 10
16/12/14 13:33
TULOSKORTTI: Viestintä 2015 Näkökulma
Teemat
Toteutus
Toiminnan arviointi
Tavoitetaso 2015
Työfysioterapeutti - lehti
1. Lehden julkaiseminen lehtimuotoisena lopetetaan ja tuotetaan vastaavat materiaalit yhdistyksen nettisivuille.
1. Hyödynnetään verkostoja ja lukijoiden ideoita artikkeleiden suunnittelussa
1. Monipuoliset ja ajankohtaiset sisällöt
1. Ajankohtaiset sisällöt ja artikkelit nettisivuilla
Toteuma
5. HALLINTO JA TALOUS 2013 – 2015 Yhdistyksen toiminnasta vastaa hallitus sopimansa työnjaon mukaisesti. Yhdistyksen talouden perustana ovat jäsenmaksut ja koulutuspäivien tuotot. TULOSKORTTI: Yhdistyksen strateginen johtaminen, Hallinto ja talous 2015 Näkökulma
Teemat
Toteutus
Toiminnan arviointi
Tavoitetaso 2015
Hallitus
1. Hallituksen jäsenet edustavat jäsenistön eri sektoreita
1. Valitaan vuosikokouksessa jäsenistöä hyvin edustava hallitus
1. Hallituksen toiminta tukee jäsenistön tarpeita
1. Laaja edustuksellisuus
2. Kokoukset 3. Työkokoukset 4. Työ- ja vastuujako 5. Lausunnot pyydetyistä asioista 6. Toiminnan arviointi
2. Sääntömääräisten yhdistysasioiden hoitamiseksi puhelinkokoukset ja kehittämisasioiden hoitamiseksi muut kokoukset 3. Kaksi viikonlopun työseminaaria 4. Hallitus järjestäytyy 1. kokouksessa 1/15 5. Lausuntojen valmistelu 6. Hallitus arvioi tuloskorttien tavoitetason ja tekee koosteanalyysin
2. 1. Kokousmäärä vastaa asioiden hoitotarvetta
Toteuma
2. Hallitus hoitaa sääntömääräiset tehtävänsä
2.2. Toteutunut 1011 puhelin- ja muuta kokousta 2.3. Seurataan kokouskulujen määrää 3. Hallitus hoitaa sääntömääräiset sekä kehittämistehtävät 4. Välitön työnjaon tiedottaminen, toimiva työnjako 5. Lausuntoihin vastaaminen määräaikaan mennessä 100 % 6. Kaikki tavoitetason alle jäävät osaalueet siirretään suoraan kehittämiskohteiksi
11 taitto.indd 11
16/12/14 13:33
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4 / 2014 TULOSKORTTI: Fysioterapian aseman edistäminen 2015 Näkökulma
Teemat
Toteutus
Toiminnan arviointi
Tavoitetaso 2015
Suomen Fysioterapeutit ry, edustajisto
1. Edustajiston jäsenet, määritellään yhdistyksen edustajien määrä
1. Vuosi 2015 edustajiston jäsenten 1/3 kausi
1.1. Yhdistyksen edustaja on osallistunut kokoukseen
1. Edustajiston jäsen toimii kokouksessa yhdistyksen kannan mukaisesti
Toteuma
1.2. Kokousasiat on valmisteltu ennen edustajistoa Yhdistyksen arkistot
1. Arkistojen läpikäynti
1. Läpikäydään arkistot ja skannataan tärkeät asiakirjat sähköiseen muotoon
1. Arkisto sähköiseen muotoon tulevan kauden aikana
1. Suunnitelman toteutuminen
Talous
1. Jäsenmaksu
1. Taloudellisten toimintaedellytysten arviointi
1.1. Talousraportit hallituksen kokouksissa
1. Jäsenmaksut kattavat n. 50% yhdistyksen toiminnasta
2. Toimintakertomuksen ja taseen toimittaminen liittoon 31.5.2015 mennessä
1.2. Itse laskutetut jäsenmaksut toteutuneet
2. Yhteisöjäsenen velvoitteet liittoon 3. Stipendirahasto 4. Opintopäivät 5. Lehti
3.1. Rahaston kartuttaminen ja stipendien jakaminen 4. Opintopäivät järjestetään talouden antamissa raameissa 5. Lehteä vastaavat materiaalit nettisivuille toimitetaan talouden antamissa raameissa
2. Liiton laskuttamien jäsenmaksujen toteuma aikataulussa 3. Hakemusajasta tiedottaminen 4. Tuotot toteutuneet suunnitellusti 5. Kulut toteutuneet suunnitellusti.
2. Jäsenmaksujen toteutuminen 3. Jäsenistön hankkeiden tukeminen 4. Opintopäivien tuotot täydentävät jäsenmaksutuottoja ja takaavat toiminnan jatkuvuuden 5. Lehteä vastaavat materiaalit on toimitettu nettisivuille
12 taitto.indd 12
16/12/14 13:33
Hei, Olen Merja Heinola, 54-vuotias ( juuri täytin, huh!) ja minut on valittu uudeksi jäseneksi hallitukseen, kiitos luottamuksesta. Olen käynyt pitkänlinjan koulutuksen nykyiseen, haastavaan työhöni. Aloitin kauan sitten kuntohoitajan opinnot Rovaniemellä ja sieltä eksyin silloiseen Ikaalisten Terveyskylpylään. Siellä tulikin oltua 8 vuotta erilaisissa tehtävissä; hoitoja laidasta laitaan, erilaisia ryhmiä, vapaa-ajan toimintaa yms. Tämä olikin sitten kohtalokas matka, joka vei minut tänne Tampereelle. Täällä syntyi kaksi lastani vuosina-88 ja -92 eli ovat jo ”aikuisia”, joten lapsenlapsia odotellessa. Tampereen Kylpylässä vierähti 12 vuotta, siinä välissä opiskelin kuntohoitajapohjaisen fysioterapeutin koulutuksen. Kylpylässä vastuualueena oli kuntoutuskurssitoiminta ja sen tiimoilta sain olla tekemisissä työterveysorganisaatioiden kanssa. Työfysioterapeutiksi erikoistuin 2001-2002 aluetyöterveyslaitoksella. Täällä Tampereen Työterveys ry:ssa aloitin vuonna 2003 yhtenä työfyssarina meidän monien joukossa. Pyrimme toiminaan tiiminä eli työterveyshoitaja- ja
lääkäri sekä työterveyspsylologi. Moniammatillinen yhteistyö on valaisevaa ja hiljaisen tiedon jakaminen on erittäin tärkeää. Kukaan meistä ei voi tätä työtä tehdä yksin. Tämän asian näenkin yhtenä isona teemana kehittää eteenpäin. Toimialoja ja yrityksiä on laidasta laitaan eli toimistoa, rakennusta, hoitoalaa ja metallia, sitä ehkä tällä hetkellä eniten. Haastavinta ja antoisinta on nähdä erilaisten töiden koko prosessi, kuulla työntekijöiden kehitysajatuksia ja juuri sitä hiljaista tietoa, jota sitten voi hyödyntää omassa työssä. Toimenpiteet voivat tietysti vaihdella pienestä muutoksesta isompaan investointiin, joista keskustellaan yhdessä sekä tiimin että yrityksen edustajien kanssa. Mielestäni tulevaisuudessa meitä työfysioterapeutteja tarvitaan entistä enemmän. Meillä on vielä paljon annettavaa työyhteisöihin kunhan muistamme myös itse kouluttautua ja pitää itsestämme huolta. Terveisin Merja Heinola
13 taitto.indd 13
16/12/14 13:33
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4 / 2014
ErgocareBank hanke tuottaa ergonomisia ratkaisuja vanhusten avustamiseen
H
ankkeessa kerätään jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä sekä kehitetään ergonomisia ja toimintakykyä tukevia ratkaisuja asiakkaiden päivittäisten toimintojen, liikkumisen ja siirtymisen avustamiseen kotihoitoon ja hoitokotien työhön. Tavoitteena on testata ja arvioida asiantuntijoiden voimin tarvittavat apuvälineet ja hoitokäytännöt. Hyväksi todetut käytännöt julkaisaan videotallenteina ErgocareBank-portaalissa, jossa ne ovat saatavilla suomen kielen lisäksi englanniksi, ruotsiksi, viroksi ja kreikaksi. Sivuilta löytyy nyt jo ensimmäiset ratkaisut englanniksi http://ergocarebank.sth.kth.se. Sivut täydentyvät sitä mukaan, kun testaukset ja kokeilut edistyvät eri parteneiden toimesta. Hanke on on kaksivuotinen Leonardo da Vinci ohjelmaan kuuluva innovaatioiden siirtohanke, joka alkoi 1.10.2013. Hanketta johtaa Oulaisten ammattiopisto ja mukana on seitsemän partnerin muodostama moniammatillinen projektiryhmä. Suomesta Oulaisten ammattiopiston lisäksi on mukana Oulaisten kaupungin kotihoito ja Ergosolutions BC Turusta, Ruotsista Teknisen korkeakoulun teknologian ja terveysalan yksikkö, Virosta Tarton hoitokoti ja Kreikasta yksityinen kotihoitopalveluja tuottava yritys Frontida Zois. Kyseessä on innovaatioiden siirtohanke, joten on tarkkaan mietitty, mitä innovaatioita projektissa halutaan siirtää, mistä maasta mihin ja miten asioita kehitetään projektissa eteenpäin. Sosiaali- ja terveysalan
työntekijöiden tuki- ja liikuntaelimistön terveyden tukemisessa on riskinarviointiin pohjautuvat monimuuttujiin vaikuttavat interventiot tuottaneet parhaat tulokset. Täten hankkeessa sovelletaan Oy Ergosolutions BC Ab:n johdolla Työn fyysisten riskien hallintamallia ja Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen mallia. Siirrettäviä innovaatioita ovat myös potilaiden toimintakyvyn kokonaisvaltaiseen tukemiseen kehitetty Sufuca projektin tuotokset, jonka Oulaisten ammattiopisto on kehtitänyt vuosina 20082010. Ruotsista Kuninkaallinen tekninen korkeakoulu tuo projektiin Ergonomisten ratkaisujen testaus- ja arviointimallin. Projektin alkuvaiheessa syksyllä 2013 tehtiin riskien arvioinnit kotihoidon ja hoitokotien fyysisesti raskaissa työtehtävissä. Näissä työyhteisöissä yhteistyökumppanit kuvasivat videolle toimintakyvyltään erilaisten asiakkaiden avustamis- ja siirtymistilanteita. Videot analysoi Leena Tamminen-Peter käyttäen menetelmänä Potilassiirtojen kuormittavuuden arviointimenetelmää (Karhula ym. 2007) ja Dortmund-Approach-menetelmää (Jäger ym. 2010). Lisäksi projektissa haastateltiin videoilla työskenteleviä hoitajia. Riskin arvioinneista tehtiin kirjalliset raportit ja alustavia ehdotuksia avustamis- ja siirtotilanteiden parantamiseksi. Oy Ergosolutions BC Ab vastasi riskien arvioinnin kokonaisuudesta.
14 taitto.indd 14
16/12/14 13:33
Riskien arvioinnin tulosten ja niistä saadun palautteen perustella yhteistyökumppanit tunnistivat kehittämishaasteita, joita kotihoito- ja hoitokotityön ergonomiaan liittyy. Esimerkiksi asiakkaan avustaminen lattialta ylös on siirtotilanne, johon liittyy suuria turvallisuusriskejä sekä hoitajalle että potilaalle. Samoin haastavia tilanteita ovat sängyssä avustaminen ja sängystä ylösauttaminen sekä erilaiset pesutilanteet. Ergocarebank projektissa pyritään jatkossa kehittämään ratkaisuja muun muassa näihin tilanteisiin. Ergonomiset ratkaisut testataan ennen niiden käyttöönottoa. Testauksella varmistetaan, että ratkaisut ovat laadukkaita ja turvallisia sekä asiakkaiden että henkilökunnan kannalta. Tekninen korkeakoulu Tukholmasta vastaa testauksesta. Oy Ergosalutions BC Ab, Tukholman tekninen korkeakoulu ja Oulaisten ammattiopisto tekevät tiivistä yhteistyötä yhdessä Oulaisten kotihoidon ja Kreikan Patraksen kotihoitopalveluja tuottavan yrityksen kanssa sekä Tarton hoitokodin kanssa kehittäessään ergonomisia ratkaisuja hoitotyöhön. Ergonomiset ratkaisut julkaistaan ErgocareBank portaalissa, jossa siis nyt on ensimmäiset videoleikkeet katsottavissa. Ratkaisuista otetaan mielellään palautetta, sillä testaus jatkuu vielä lähes vuoden päivät.
renssin maassaan, Suomen konferenssit järjestetään Oulaisissa ja Turussa. Syyskuun 17-18. pävinä 2015 järjestetään kansainvälinen konferenssi Kreikan Kefaloniassa. Loistava tilaisuus yhdistää työ ja loma. Kirjoittaja ja palaute videoleikkeistä: Leena Tamminen-Peter. FT. työfysioteraputti Oy Ergosolutions BC Ab Niittykulmantie 84 20380 Turku email: leena@ergosolutions.fi tel: 040 5447134
Hankkeessa pyritään aktiivisesti ja laaja-alaisesti levittämään testattuja hyviä käytänteitä. Keväällä 2015 kaikki osallistuvat maat järjestävät kansallinen konfe-
15 taitto.indd 15
16/12/14 13:33
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4 / 2014
Yhteistyöprojekti opiskelijoiden, työfysioterapeutin ja yrityksen kanssa tuotti onnistumisia
M
ehiläinen Työelämäpalvelut Oulu ja Oulun ammattikorkeakoulun fysioterapiaopiskelijat järjestivät asiakasyrityksen työntekijöille ergonomiaan ja työhyvinvointiin liittyvän tapahtuman keväällä 2014. Mehiläisen ja OAMK:n välillä on tehty yhteistyötä useiden vuosien ajan. Tässä projektissa koko työterveyshuollon opintojaksolla oleva fysioterapiaopiskelijaryhmä osallistui tapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen sekä arviointiin.
Asiakasyrityksen työntekijöiden alaraajojen kuormitusongelmat alkoivat lisääntyä turvakenkien käyttöönoton myötä, joka näkyi myös työfysioterapeutin vastaanotolla ja työpaikkaselvityksissä. Fysioterapeuttiopiskelijan syventävän harjoittelun harjoittelujaksonohjauksessa heräsi keskustelu työfysioterapeutin, opettajan ja opiskelijan kanssa laajemmasta yhteistyöstä kyseisen asiakasyrityksen tarpeeseen liittyen. Projektissa kohtasivat kaikkien kolmen osapuolen tarpeet. Fysioterapiaopiskelijoilla oli mahdollisuus suorittaa työterveyshuollon opintoja todellisen ongelman ratkaisemiseksi työelämälähtöisesti. Työfysioterapeutin kannalta opiskelijat toivat työhön lisäresurssia isojen ryhmien läpi viemiseen ja toivat uusia ratkaisuja luovalla tavalla. Opettajalle yhteistyö mahdollisti käytännön työelämätaitojen ylläpitämisen ja uuden oppimisen. Opiskelijoiden mielenkiinto heräsi työfysioterapiaa kohtaan. Opiskelijat kokivat tällaisen toiminnallisen ja todellisten asiakkaiden ongelmien kanssa työskentelemisen mielekkääksi tavaksi oppia. Työelämäläheisesti oppiessa voi oppia myös hiljaista tietoa muun muassa vuorovaikutussuhteista työfysioterapeutin ja työsuojelun sekä esimiesten ja työntekijöiden välillä. Asiakasyrityksen myöntämän luvan myötä opiskelijoiden kanssa tutustuttiin työn työvaiheisiin ja haasteisiin työfysioterapeutin johdolla. Samalla kertaa annettiin tehtävänanto opiskelijoille miettiä ratkaisuja asiakasyrityksen ja sen työntekijöiden kokemiin haasteisiin. Opiskelijat pääsivät työpaikkakäynnille, jossa heillä oli myös mahdollisuus havainnoinnin lisäksi keskustella työntekijöiden ja työsuojeluasiamiehen kanssa. He tekivät havaintojen ja haastattelujen pohjalta johtopäätöksiä sekä pohtivat näiden havaittujen kuormitustekijöiden aiheuttamia terveydellisiä merkityksiä. Opiskelijat peilasivat käytännössä ilmeneviä asioita teoriaan. He päättivät järjestää asiakasyrityksen työntekijöille ”Jalakapäivät”, jotka toteutettiin kolmessa vuorossa vuorotyöntekijöiden työvuorojen mukaisesti. Jalakapäivä sisälsi viisi erilaista rastia, joita työntekijät
kiersivät pienissä ryhmissä. Rastien sisällön opiskelijat suunnittelivat teoriaan pohjaten työfysioterapeutin ja opettajan ohjauksessa. Työntekijät saivat passin, johon he keräsivät leimoja ja saatuaan viisi leimaa osallistuivat arvontaan. Arvonnassa palkintona oli jalkahieronta opiskelijoiden tekemänä. Fysioterapeuttiopiskelijoiden toteutuksessa näkyi selvästi työntekijöiden osallistaminen ja he halusivat herätellä työntekijöitä pohtimaan työergonomiaa ja sen tärkeyttä huumorin säestyksellä sekä motivoida työntekijöitä oman terveyden ylläpitämiseen. Inforastilla työntekijöille annettiin työergonomiaan liittyvää tietoa tietokilpailun muodossa keskustellen. Taukoliikuntarastilla työntekijät tekivät oman taukojumppajulisteen valiten valituista liikkeistä itselle sopivimmat ja liimaamalle ne kartongille. Taukoliikuntarastilla opiskelijat jutustelivat työntekijöiden kanssa liikkeiden vaikutuksesta ja taukoliikunnan merkityksestä. Yhdessä rastilla käytettiin jalkaskanneria ja pohdittiin sopivan jalkineen ja pohjallisten valintaa. Tällä rastilla oli myös jalkojen elpymisliikkeitä ja pallohierontaa. Työntekijät saivat myös kirjallisena hyvän työkengän tarkistuslistan sekä venytysohjeet alaraajoille. Työpaikalla oli myös Ergokyttä poliisilakissaan sekä fysioterapiaopiskelijoita tekemässä työtä. Ergokyttä haastoi työntekijät havainnoimaan haitallista kuormitusta aiheuttavia työliikkeitä ja asentoja. Ergokytän johdolla työntekijät muokkasivat haitallisia asentoja ja liikkeitä kohti optimaalista suoritustapaa. Kierroksen viimeisenä osiona odotti rentoutumispiste, jossa oli foam-rollerilla liikkuvuutta lisääviä harjoitteita sekä 10 minuutin jännitys-rentousharjoitus. Opiskelijoiden kanssa pidettiin vielä projektin päätöstilaisuus, jossa arvioitiin projektia. Työfysioterapeutin, opettajan ja opiskelijoiden kokemus projektista oli positiivinen, innostava ja hyödyllinen. Asiakasyritys oli tyytyväinen tapahtumaan ja on valmis jatkamaan samanlaisia projekteja jatkossakin. Asiakasyrityksen työntekijä oli hyvillään Jalakapäivän annista. ”Ihan hyviä vinkkejä sain. Esimerkiksi taukojumpat jäävät monesti välistä, joten on hyvä, että työergonomiasta informoidaan ja muistutetaan, työntekijä totesi ennen rentoutumispisteelle menoaan.” Työfysioterapeutti Katja Hovi Mehiläinen Työelämäpalvelut Marika Heiskanen Fysioterapian tuntiopettaja Oulun ammattikorkeakoulu
16 taitto.indd 16
16/12/14 13:33
Sois kuulkaas tytöt ja pojat JALAKAPÄIVÄ teijän työpaikalla! Tuo teijjän työ sisältää niin palijon seisomista ja kävelyä työvuoron aikana. Siksipä yhteistyö Oulun ammattikorkeakoulun fysioterapiaopiskelijoiden kanssa on poikinut teille ihan omat, juuri teijjän tarkotuksiin sopivan Jalakapäivän! Jalakapäivän tavoitteena on, että te työmiehet ja naiset saisitte hyödyllistä tietoa siitä, miten niitä jalakoja voi raskaan työpäivän jälkeen pittää hyvänä, että ne jaksaa kantaa vastasuuessaki. Lisäksi opitte miten voitte jumpata työpäivän lomassa eli voitte sanoa harrastavanne taukoliikuntaa! Kannattaa varua,
koska jalakapäivänä teijjän keskuuessa pyörii ergokyttiä joiden rangaitsemiskynnys on matala ja ankara! Jottei ergokyttien silimätikkuna olo kuitenkaan käy liian raskaaksi, niin saatte te myös käyä huokasemassa letkiällä rentouspisteellä. Luvassa on myös skannerin päällä seisomista ihan luvan kanssa ja siihen jopa kannustetaan. Jalakineen valintaan saatte myös ohjausta ja vinkkejä.
17 taitto.indd 17
16/12/14 13:33
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4 / 2014
Johanna Koroma M.Sc. (Erg.), Ph.D. Student Project Researcher
Kokemuksia tutkijavaihdosta Yhdysvalloissa
E
nsimmäiset kokemukseni Stanfordin yliopistosta; farkkuihin ja t-paitoihin pukeutuneita nuoria vilistää pyörillä joka suuntaan, opiskelijaporukat istuvat ruohikolla lounaalla, bussit kulkevat ympäri kampusta eivätkä ihmiset aja autolla joka paikkaan. Olenko varmasti Yhdysvalloissa? Yliopisto sijaitsee Kalifornian Piilaaksossa Palo Altossa. Jos Yhdysvaltoja valtiona kuvataan kansojen sulatusuuniksi, niin Piilaakso on varmasti kansainvälisyydessään yksi maan kaikkein värikkäimmistä paikoista. Ihmiset ympäri maailman haluavat tulla alueen yrityksiin työskentelemään, yliopistoihin opiskelemaan tai vain vierailemaan lyhemmäksi aikaa. Start Up -yrityksille järjestetään tilaisuuksia tavata rahoittajia ja saada neuvoja mentoreilta. Monet yritykset tulevatkin Piilaaksoon aloittamaan toimintaansa, hakemaan rahoitusta ja innostusta yrittäjäystävällisestä ilmapiiristä. Täällä epäonnistuminen on vain yksi kokemus muiden joukossa, minkä vuoksi rohkeus, innostus ja luovuus saavat uudet ajatukset jalostumaan liikeideoiksi. Alueen vilkas elämä voi olla samaan aikaan sekä rikkaus että ansa. Koska ihmisiä on helppo tavata ja kontakteja luoda, voi aikansa viettää verkostoitumalla. Tässä on hyvä pitää pää kylmänä ja pohtia, mitkä kontaktit ovat itselle tärkeimmät. Jo pelkästään liikkumiseen kuluu paljon aikaa laajalla Bay Arean alueella, ja kontaktit, joista ei ole melko nopeasti hyötyä, unohtuvat yhtä helposti kuin ne solmittiinkin. Stanfordin yliopiston ovat perustaneet vuonna 1885 Leland ja Jane Stanford 16-vuotiaana kuolleen poi-
kansa muistoksi perheen omistaman karjatilan maille. Perustamisestaan asti Stanford on tarjonnut opiskelumahdollisuuden sekä lahjakkaille nuorille naisille että miehille uskontoon ja varallisuuteen katsomatta, mikä ei suinkaan ollut tuohon aikaan tavallista. Tänäkin päivänä hyvin suuri osa opiskelijoista opiskelee yliopiston stipendin turvin. Vaatimattoman alun jälkeen yliopisto on lunastanut paikkansa maailman huippuyliopistona ja kuhisee kiinnostavaa elämää. Stanfordissa opiskelee tällä hetkellä noin 10 400 opiskelijaa, joista suurin osa asuu kampuksella. Opetushenkilökuntaa on runsas 2000. Kampus on sinällään oma pieni kaupunkinsa. Alueella on oma ilmainen bussilinjastonsa ja lähes 700 rakennusta. Sieltä löytyy oma ostoskeskus, kirkko, konserttitalo, amerikkalaisen jalkapallon stadion, sairaala, terveyskeskus, 20 kirjastoa, golfkenttä, useita urheilukenttiä, kuntosaleja, uima-altaita ja muita liikuntatiloja, järvi ja muutama taidemuseo. Yliopisto hallinnoi valtavan oman kampusalueensa lisäksi laajaa yrityspuistoa, josta löytyy muun muassa sellaiset yritykset kuin Tesla, SAP, Skype, Hewlett-Packard. Elämä Piilaaksossa on erittäin mukavaa ja huimaavan kallista. Alueelle pääkonttorinsa perustaneet valtavat yritykset, kuten Google ja Facebook, sekä heidän työntekijänsä pitävät asuntojen hinnat aivan käsittämättömän kalliina. Edullisen kalustetun yksiön vuokra yliopistokampuksen ulkopuolella maksaa yli 2000 dollaria kuukaudessa. Ei ole siis ihme, että pääosa opiskelijoista asuu kampuksella. Elämään tuo muka-
18 taitto.indd 18
16/12/14 13:33
vuutta tietysti miellyttävä ilmasto sekä upeat maastot ja maisemat, mutta myös mahtavat pyöräilymahdollisuudet. Esimerkiksi kampusalueen kehittämissuunnitelmaan kuuluu poistaa vähitellen autoliikenne kaikilta keskeisiltä kaduilta ja muuttaa ne kävely- ja pyöräilykaduiksi. Olen asunut vierailuni ajan 10 minuutin pyöräilymatkan päässä yliopistolta. Minulla on ollut "vuokrattuna" (kahdella hopeatoffeepussilla ja Fazerin sinisellä) polkupyörä, jolla liikun paikasta toiseen. Muutama viikko sitten eturengas puhkesi, mutta nilkutimme kampuksen vilkkaalle pyöräkorjaamolle ja sain pyöräni työnnettyä ovesta sisään juuri ennen sulkemisaikaa. Sitten vain menin kävellen kotiin ja otin ”menopelin” taas käyttöön seuraavana päivänä. Täällä pääsee pyörällä kaikkialle. Pyöräteitä on todella paljon ja joskus ne ovat jopa leveämpiä kuin ajokaistat. Kokonaisia katujakin on varattu pyöräilijöille. Busseissa on pyörän kuljetustelineet ulkopuolella ja junassakin on omat osastot pyörille ja pyöräilijöille. Polkupyöriä täällä onkin sitten ihan valtavasti. Kampukselle on rakennettu pyöräteille liikenneympyröitä estämään kolareita, mutta en ole vielä ainakaan saanut selville, miten niihin kuuluu ajaa. Tuntuu siltä, että mahdollisimman nopeasti ja silmät kiinni. Jos vähänkään miettii, niin sekaan ei varmasti uskalla mennä. Olen saanut työskennellä vierailevana opiskelijatutkijana vuoden 2014 syyslukukauden, Project Based Learning Laboratoryssa (PBL Lab), jossa olen työskennellyt Kiinasta, Saksasta ja Meksikosta kotoisin olevien tutkijoiden innostavassa kansainvälisessä joukossa. Aalto-yliopiston, Työterveyslaitoksen ja Stanfordin tutkijat ovat tehneet kaksi vuotta yhteistyötä ja tutkineet yhteisessä hankkeessa hajautetun työn kuormittavuutta. Suomessa olemme tutkineet yrityksen työntekijöitä ja Stanfordissa on tutkittu opiskelijaryhmässä toimimista. PBL Laboratoryssa opetetaan nuoria insinööri- ja arkkitehtiopiskelijoita tekemään työtään hajautetussa organisaatiossa. Osa kurssin opiskelijoista on Stanfordista ja osa ympäri maailmaa eri yliopistoista. Tänä vuonna ensimmäiset opiskelijat Suomesta Aalto-yliopistosta ovat mukana kurssilla. Jokainen kurssille pyrkivä opiskelija haastatellaan ennen hyväksymistä. Opetus muodostuu ensin kahdesta lähipäivästä Stanfordissa, jonka jälkeen kaikki palaavat takaisin omiin yliopistoihinsa. Työskentely jatkuu viikoittaisissa tapaamisissa virtuaalitodellisuudessa nimetyssä eri alojen insinööriopiskelijoiden ja arkkitehtiopiskelijan ryhmässä. Tehtävänä on suunnitella tässä ryhmässä rakennus. Koko kevään ajan ryhmiä ohjataan sekä tehtävän sisällön että hajautetun työskentelyn osalta. Kevään lopuksi kaikki palaavat Stanfordiin jälleen muutamaksi päiväksi esittelemään työnsä tulokset. Ryhmien välillä on kilpailu siitä, kenen rakennus arvioidaan kurssin päättyessä parhaaksi. Onko tällaisesta tutkijavaihdosta sitten hyötyä? Monet ovat kertoneet kokemuksestaan ja sanoneet, että on hienoa huomata pärjäävänsä ulkomailla. Minulle se ei ole ollut alun pitäenkään riittävä syy lähteä vaihtoon. Lähtiessäni halusin, että siitä on minulle juuri oman työni ja tutkimukseni kannalta hyötyä. Hyödyllistä on ollut nähdä, miten muualla työskennellään, osallistua keskusteluun muiden tutkijoiden
kanssa, kuunnella muiden esityksiä, saada rauhassa keskittyä oman aineistonsa analysointiin ja kirjoittamiseen, saada ohjausta, kuulla muiden mielipiteitä ja kysymyksiä omasta työstä. Olen saanut myös paljon uusia näkökulmia ja ajatuksia työhöni, kun olen uteliaana käynyt tutkimassa, mitä joissakin yrityksissä ja muissa tiedekunnissa täällä tehdään. Työpäivät ovat olleet pitkiä ja olen voinut keskittyä rauhassa rajattuihin kokonaisuuksiin. Aika on ollut monella tavoin ammatillisesti antoisaa. Suosittelenko sitten tämän kokemuksen perusteella vaihtoon lähtemistä? Vastaus on kyllä. Sen jälkeen sanon… mutta… kannattaa valmistautua hyvin etukäteen: hankkia ennen lähtöä asunto, miettiä miten liikkuu, selvittää mitä aikoo ja haluaa saada aikaan vaihdon aikana, kysyä tarkkaan kaikki sekä yliopiston että paikalliseen byrokratiaan liittyvät vaatimukset ja tutustua ympäristöön internetin välityksellä. Vaihdossa aika kuluu vähän liiankin nopeasti ja kaikkiin järjestelyihin saa paikalla ollessaan käytettyä todella paljon aikaa, joka on työskentelyajasta pois. Kun käytännön järjestelyt on tehty, voi keskittyä omaan työhönsä, nauttimaan, innostumaan antaen myös uteliasuuden viedä ja sattuman vaikuttaa!
19 taitto.indd 19
16/12/14 13:33
TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4 / 2014
KUVIA SYYSOPINTOPÄIVILTÄ
20 taitto.indd 20
16/12/14 13:33
OMT terapeutti ja työfysioterapeutti Jaana Leskinen Fysiosporttis Oy:sta antoi käytännön vinkkejä niskan toiminnallisista harjoituksista.
Työkykykoordinaattori Tuija Vanhamäki Suomen Lähikauppa Oy:sta kertoi työkyvyn haasteista työnantajan näkökulmasta ja pohti omassa esityksessään myös työfysioterapeutin roolia.
Yhdistyksen syyskokous 2014 pidettiin koulutuspäivien lomassa; puheenjohtajana toimi Pirjo Latvala (vas.) ja sihteerinä Hanna Nummila.
21 taitto.indd 21
16/12/14 13:33
taitto.indd 22
16/12/14 13:33
taitto.indd 23
16/12/14 13:33
taitto.indd 24
16/12/14 13:33