Työfysioterapeutti 2/2014 by Työfysioterapeutit ry

Työfysioterapeutit ry:n jäsenlehti www.tyofysioterapeutit.fi

2 / 2014

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2 / 2014

SISÄLLYS

TYÖFYSIOTERAPEUTTI Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry Taitto: Mainostoimisto Hasardi

TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry: Perustettu: 1976 Jäsenmäärä: 700 Jäsenmaksu: 35e/vuosi Jäsenlehti: 4 krt vuodessa Koulutusta: 2 krt vuodessa Varsinaiseksi jäseneksi hyväksytään fysioterapeutti, joka toimii työterveyshuollossa tai yhteistyössä muun työterveyshenkilöstön kanssa. Varsinaisen jäsenen on oltava Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsen Jäsenmaksut ja yhteystiedot Jäsenmaksut on lähetetty kevään aikana. Olethan hoitanut omasi.

5. Mitä tulee ottaa huomioon kun työntekijällä on työnäkemiseen liittyviä ongelmia?

Muistathan päivittää sihteerille muuttuneet yhteystietosi: osoitetiedot, sähköposti. Lomake löytyy verkosta www.tyofysioterapeutit.fi

8. Toimintakertomus 2013

17. Luxo-työpistevalaisimet uuden yritysnimen alla

18. Työhyvinvointi monitilatoimistossa

19. Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä

22. Mediakortti

PUHEENJOHTAJAN PALSTA

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2 / 2014

Kesä kurkistaa jo kulman takaa – toivottavasti yöpakkaset eivät muutu hallaöiksi. Helteinen kevät antoi hetkellisen energialatauksen. Toivon, että mahdollisimman moni jäsenistämme pääsi nauttimaan näistä päivistä!

hdistyksemme www-sivut saatiin vihdoinkin sellaiseen kuosiin, että pystyimme julkaisemaan ne toukokuussa kevätopintopäivillä Tampereella. Uutuutena sivuilla on mm. keskustelupalsta ja oma tila alueyhdistysten tiedotteille. Sivuille pääsee kirjautumaan jäsennumerollaan. Sivut eivät ole vielä suinkaan valmiit, vaan niiden päivittäminen ja sisällöllinen kehittäminen jatkuvat. Otamme mielellämme palautetta uudistuksessa. Kevätopintopäivistä voitte lukea lisää tästä lehdestä. Kaikille osallistujille on lähetetty palautekysely, jolla voitte kertoa, miten hallitus onnistui opintopäivien järjestämisessä ja miten haluatte niitä kehittää. Tässä lehden numerossa yhdistyksemme toimintakertomus vuodelta 2013 on tärkeässä osassa. Siitä selviää, että vuoden aikana toimintaa on ollut erittäin paljon. Toivon, että jaksaisitte lukea sen läpi. En malta olla muistuttamatta, että hallituksen jäsenet tekevät hallitustyötä jäsentemme hyväksi omalla vapaa-ajallaan ilman korvausta. Tämä asia tuntuu välillä unohtuvan jäseniltämme. Ilman jäsentemme tukea ja omaa aktiivisuutta, hallitus ei pysty yksin vastaamaan niihin haasteisiin, joita jäsenemme meiltä toivovat. Jäsentemme toivomuksia ovat mm. lehden hyvät artikkelit ja laadukkaat opintopäivät, joilla jokainen työfysioterapeutti voi ylläpitää ja kehittää omaa ammattitaitoaan. Olen aikaisemminkin peräänkuuluttanut jäsentemme aktiivisuutta kirjoittaa artikkeleita tai antavan vinkkejä, keneltä artikkeleita voisi pyytää. Myös hyvistä luennoista ja luennoitsijoista kannattaa aina vinkata. Muistattehan, että artikkelin kirjoittaja pääsee opintopäiville veloituksetta! Hyvin ansaittu loma-aika on lähestymässä, toisilla nopeammin kuin toisilla. Vaikka aurinkoiset ilmat ovat, ainakin itselläni, toiveissa ja tilauksessa, itse loma ja työstä irtautuminen on kuitenkin tärkein asia. Kiireinen ja haastava työmme syö voimavarojamme. Toivottavasti kaikilla jäsenillämme on mahdollisuus pitää riittävän pitkä loma, jonka aikana voitte rentoutua ja saatte palautettua voimianne, joita arjen aherruksessa tarvitsemme. Haluan toivottaa kaikille jäsenillemme aurinkoista kesää ja rentouttavaa lomaa!

Jaana

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2 / 2014

Tervehdys Työfysioterapeutit ry:n jäsen!

onet teistä varmaan muistavat puheenjohtajan aloittaneen useat opintopäivät kertomalla nettisivujen uudistamisesta. Näin tehtiin myös tänä vuonna Kevät -opintopäivillä Tampereella, mutta tällä erää nettisivut julkaistiin vihdoin ja viimein! Yhdistyksemme nettisivut ovat saaneet uuden ulkoasun ja sivujen sisältö on uudistunut. Osa sivuista on vielä työn alla, mutta toivomme, että sivut rakentuvat lopulliseen muottiinsa vielä kesän aikana. Muutosprosessi on ollut pitkä ja harras - mutta hyväähän kannattaa aina odottaa! Uutta sivuilla on muun muassa Ilmoitustaulu ja Usein kysyttyä valikot. Nämä ovat tiedotuskanavia, joita kannattaa seurata ahkerasti. Jäsenille -valikko on tarkoitettu vain yhdistyksen jäsenten käyttöön. Sinne on koottu monia alasivuja, joista esimerkkinä voisimme mainita alueverkoston.

Sivulle on listattu alueet ja alueiden yhdyshenkilöt yhteystietoineen. Tämän sivun tarkoituksena on toimia eräänlaisena tiedotuskanavana alueyhdistyksille niin oman alueen sisällä kuin alueiden välillä. Uusimpana uutuutena on Jäsenkeskustelu -sivu, jossa jokainen jäsen voi halutessaan aloittaa keskusteluja – oli kyse sitten alamme uusista tuulista tai kyytien järjestelemisestä seuraavaan koulutukseen. Toivomme, että jäsenistömme ottavat tämän keskustelupalstan omakseen ja hyödyntävät sitä aktiivisesti! Tutustu ja lue lisää osoitteesta: www.tyofysioterapeutit.fi Kesäterveisin, Johanna Viestintätyöryhmä

Mitä tulee ottaa huomioon kun työntekijällä on työnäkemiseen liittyviä ongelmia? KUVA Bern Schwenson selventää linssien lähinäön laskukaavaa

evätopintopäivillä syvennyttiin työssä näkemisen problematiikkaan tarkastelemalla silmän ominaisuuksia ja näkemiseen liittyviä muutoksia, pohtimalla valaistuksen merkitystä näkemisessä ja sitä, miten yläniskan ongelmat ovat yhteydessä näkemiseen. Mitä tarkoittaa hyvä työnäöntutkimuskäytäntö? Tutkijat ovat arvioineet, että noin joka kolmannella työntekijällä on näkemiseen liittyvä ongelmia. Valtaosa nykypäivän työtehtävistä tapahtuu näköhavainnon varassa ”tietokoneistumisen” vallatessa alaa yhä useammissa työtehtävissä. Työvoiman ikääntyminen lisää omalta osaltaan näkemisen haasteita työelämässä. Muun muassa edellisiä seikkoja toi esille visuaalisen ergonomian erikoisoptikko Bern Schwenson avajaisluennossaan Tampereen opintopäivillä toukokuussa. Hän kävi esityksessään läpi muun muassa hyvää näöntutkimuskäytäntöä ja työterveyshuollon yhteistyökäytäntöjä työnäköoptikon kanssa. Näön tutkimisessa tulisi toteuttaa hyvää näöntutkimuskäytäntöä, joka sisältää kahdeksan kohtaa (anamneesi, objektiivinen tutkimus, subjektiivinen tutkimus, silmien yhteistoiminnan tutkimus, lähinäön tutkimus, dokumentointi, refraktio ja silmälasimääritys sekä palaute tutkittavalle näöntutkimuksesta). Hyvä työnäöntutkimuskäytäntö sisältää lisäksi kaksi kohtaa, jotka ovat työterveyshuollon asiantuntijakoulutuksen suorittaneen optikon tehtäviä. Työnäköoptikon tulee olla selvillä työympäristön ergonomiasta ja selvittää työympäristön näköergonomiset olosuhteet ja demonstroida näkemisen suunnat. Hän antaa asiakkaalle kirjallisen työlasimääräyksen ja palautteen työterveyshuoltoon. Työlasimääräys on voimassa 6 kk.

Poimin luennoitsijan esityksestä marssijärjestyksen siitä, kuinka erityistyölasien määrittäminen tulisi tapahtua työterveyshuollon ja työnäköoptikon yhteistyönä. Työntekijän havaitessa näkemiseen liittyviä ongelmia, tulee hänen ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon, yleensä työterveyshoitajaan. Kun on kysymyksessä näyttöpäätetyöntekijä, selvitetään ensiksi näyttöpäätetyöpisteen ergonomia ja tehdään siihen tarvittavat muutostyöt ergonomian parantamiseksi. Paras asiantuntijuus tähän on yleensä työfysioterapeutilla. Ellei työterveyshuollolla ole mahdollista käyttää työfysioterapeutin asiantuntijapalvelua voi näyttöpäätetyön ergonomiaan perehtynyt työterveyshoitajakin tehdä näyttöpäätetyöpisteen ergonomiaselvityksen. Elleivät ergonomiset toimenpiteet ole riittävät parantamaan näkemistä työpisteellä, lähetetään työntekijä työpaikan sopimusoptikon työnäöntutkimukseen. Jotta työnäköön erikoistunut optikko voi suorittaa arvioin työntekijän erityistyölasien tarpeesta, tulee työpisteen ergonomian tarkastaneen työterveyshuollon edustajan tehdä lyhyt työnkuvaus ja kirjata esitutkimuslomakkeeseen (esim. Suomen Työnäköseuran erityistyölasilomake, www.tyonako.fi (lomake) silmien ja näkemisen kohteiden etäisyyksien mittaustulokset. Lisäksi olisi erittäin hyvä liittää mukaan valokuvat työpisteestä ja näkemisen kohteista. Arvioituaan työlasien tarpeen työnäköoptikko palauttaa lomakkeen työterveyshuoltoon, jossa sovitaan erityistyölasien kustannusten korvaamisesta yrityksen sopimusten mukaisesti. Yrityksen käytännöt työnäköselvityksestä tulisi olla kirjattuna työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa.

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2 / 2014 KUVA Tapio Kallasjoki painotti esityksessään valaistussuunnittelun merkitystä

Mitä hyvässä valaistussuunnittelussa tulisi huomioida? Valaistuksen merkityksestä työnäkemiseen piti valaisevan ja värikkään esityksen lehtori Tapio Kallasjoki. Hänen kokemuksensa mukaan emme useinkaan tule ajatelleeksi, että näkemisen kannalta hyvään valaistukseen vaikuttavat muutkin seikat kuin pelkkä valaistusvoimakkuus. Näitä ovat valaistuksen tasaisuus ja valon laatu eli pelkkä luxien mittaus, johon yleensä ensimmäisenä turvaudutaan, ei suinkaan ole riittävä toimenpide! Valaistussuunnittelun perustana on työntekijöiden näkemisen tarve, ns. näkötehtävät. Valaistussuunnittelussa tulee huomioida valon määrän tarve, riittävä kontrasti näkemisen kohteessa, häikäisy, varjon muodostus sekä oikean värinäkemisen edellyttämät värisävyn ja värintoiston ominaisuudet.Valaistusongelmia kannattaa aina ensiksi ratkaista ergonomian keinoin ennen kuin aloitetaan muuttamaan työtilojen valaistusta. Esimerkiksi näyttöpäätetilojen näkemistä voidaan parantaa muuttamalla työpisteen/-pisteiden järjestelyjä, näytön ominaisuuksia, sen sijaintia, suuntaa, korkeutta tai kallistusta. Tiedätkö sinä, kuinka sijoittaa työpöytä perinteisen toimistoyleisvalaisimen alle, ettei synny häikäisyä kuvaruutuun ja mahdollisimman vähän näppäimistölle? Sijoita pöydän etureuna valaisimen kohdalle! Valaistusongelmia ratkottaessa, kannattaa myös miettiä voidaanko vaikuttaa luonnonvalo-olosuhteisiin, eikä lähteä ensin muuttamaan keinovalaistusta.

Yläniskan oireyhtymän yhteys työnäkemiseen? Fysiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Eero Penttinen pohti esityksessään yläniskan problematiikkaa ja sen vaikutusta näkemiseen. Yläniskan toimintahäiriöillä voi olla moninaisia vaikutuksia näkemiseen. Tällaisia voivat olla esimerkiksi vaikeus tarkassa näkemisessä tai silmien yhteistoiminnassa, näön hämärtymistä tai kaksoiskuivia voi esiintyä, näyttöpäätteen kuvaruudun muoto voi vääristyä, esiintyä häikäistymisalttiutta tai ”elohiiren” ilmestymistä silmään. Yläniskaoireistoa potevan asiakkaan taustatietojen selvittämisen lisäksi huolellinen kliininen tutkimus on yläniskadiagnostiikan kulmakivi. Eero Penttinen tutkii itse aina potilaan sekä istumaettä makuuasennossa ja suosittelee tapaa myös muille. Penttisen mukaan yläniskan osalta liiketestit ja pään/ kaularangan hallintatestit ovat tärkeämpiä kuin ns. provokaatiotestit. Duran liikehäiriöitä on hyvä havainnoida kaularangan maksimaalisessa fleksiossa mahdollisesti lapojen väliin provosoituvalla kiristyksellä. Yläniskan segmentääriseen tutkimukseen kuuluu myös hartiarenkaan/costa 1 liikkuvuuden sekä leukanivelten ja purennan arviointi. Penttinen käyttää kaulan syvien lihasten ”pikatestinä” pään kannattelutestiä selinmakuulla. Tukilihakset saattavat olla niin heikkoja, ettei pään kannattelu onnistu lainkaan. Mikäli tutkittava käyttää vain pinnallisia lihaksia, nousee leuka eteen-ylös ja kaularangan keskiosa tekee protraktioliikkeen. Poikkeavia neurologisia löydöksiä löytyy harvoin yläniskapotilailta. Yläraajaneurodynamiikan häiriöt liittyvät samoin enemmän keskiniskan ongelmiin.

KUVA Eero Penttinen selvitti esityksessään seikkaperäisesti yläniskaoireyhtymää

Ergonomiassa työfysioterapeutin tulee kiinnittää huomiota työntekijän toiminnalliseen työskentelyyn ja ohjata hänelle vähemmän kuormittavia työasentoja ja –liikkeitä. Saattaahan olla, että työpisteen ergonomia on tekniseltä toteutukseltaan ja mitoitukseltaan täysin kunnossa, mutta työntekijällä esiintyy silti yläniskaoireistoa tai ongelmia työnäkemisessä.

- Onko hänellä yläniskaoireistoa? Jos on, onko se syntynyt akuutisti vai vähitellen?

Yläniskan normaali toiminta on ensiarvoisen tärkeää tarkalle näkemiselle. Toiminnallinen vaatimus on hyvän pään hallinnan säilyttämien eri tilanteissa, myös liikekuormituksessa. Ongelmat saattavat kärjistyä päätetyössä tai ammateissa, missä työskennellään käsillä ja käytetään lisäksi koko vartalon laajoja liikeratoja kuten postinlajittelijan tai kampaajan ammateissa. Työskennellään epäergonomisissa asennoissa esimerkiksi maanviljelijä tai trukinkuljettaja tai tehdään työtä tärisevällä tai heiluvalla alustalla kuten aura-auton tai metsäkoneen kuljettajan työssä. Avainsanoja yläniskaoireisen työntekijän toimintakyvyn palauttamisessa ovatkin kaularangan ryhti, pään asento, rangan symmetrinen liikkuvuus ja hallinta.

- Onko hän saanut ohjausta ergonomisiin työskentelytapoihin?

Kun kysymyksessä on työntekijä, jolla on ongelmia työnäkemisessä voi yhteenvetona seminaarista esittää seuraavia toimenpiteitä selvitettäviksi:

Seminaarin yhteistyökumppaneiden Martelan ja Glamox Luxon esitysten keskeinen sanoma erillisinä artikkeleina lehdessä.

- Millainen on työntekijän työnkuva, minkä laatuista työtä hän tekee ja kuinka suuri osuus siitä on näyttöpäätteellä tehtävää työtä?

TEKSTI JA KUVAT Sirpa Rauas-Huuhtanen sirpa.rauas-huuhtanen@elisanet.fi

- Minkä ikäinen työntekijä on? Onko hänellä käytössä ajantasaiset yleislasit? - Onko työpisteen ergonomia tarkastettu?

- Onko työympäristön ergonomia kunnossa, esim. valaistusolosuhteet? - Miten yrityksen ja työterveyshuollon moniammatillinen yhteistyö toimii työnäköasioissa? - Onko työnäköasioiden hoitaminen kirjattu työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan? Esitysten luentolyhennelmät ovat saatavilla yhdistyksen jäsensivuilta (opintopäiville osallistuneet).

TOIMINTAKERTOMUS 2013 Vuosi 2013 oli yhdistyksen 37. toimintavuosi. Työfysioterapeutit ry on Suomen Fysioterapeutit ry:n yhteisöjäsen. Yhdistyksen y-tunnus on 1533588-2 ja yhdistysrekisterinumero on 137.447. Yhdistyksen nimi on ruotsiksi Föreningen för Företagsfysioterapeuter i Finland ja englanniksi suositellaan käytettävän The Association of Finnish Physiotherapists in Occupational Safety and Health. Työfysioterapeutit ry on jäseninään olevien työfysioterapeuttien yhdysside. Se toimii työfysioterapeuttien ammattitiedon ja -taidon kehittämiseksi sekä edistää osaltaan työfysioterapeuttien asemaa ja työfysioterapian tunnettavuutta. Toiminnassaan yhdistyksellä on tavoitteena työfysioterapeuttien riittävä asiantuntemus työfysioterapiapalvelujen tuottamiseen ja kehittämiseen. Yhdistys arvostaa toiminnassaan asiantuntijuutta, eettisyyttä, edistyksellisyyttä, jäsenlähtöisyyttä ja yhteistyökykyä. Vuoden 2013 lopussa yhdistyksessä oli 659 jäsentä, joista 566 varsinaista ja 93 kannattajajäsentä. Liittoon voi järjestäytyä henkilöjäsenenä tai yhteisöjäsenenä, jälkimmäinen määrittää yhdistyksen edustajiston paikkojen määrän. Työfysioterapeutit ry:n yhteisöjäseniä liitossa oli 255 yhdistyksen varsinaista jäsentä. Tällä järjestäytyneiden määrällä yhdistys sai liiton edustajistoon yhden edustajan. Yhdistyksen kunniajäseniä ovat Mirkka Lepistö ja Tuulikki Luopajärvi. Toimintakauden kuluessa selvitettiin jäsenistön toiminnan tueksi alueellisen verkostoitumisen tarvetta, nykyistä toteutumista ja jäsenten halukkuutta ryhtyä alueellisen toiminnan yhdyshenkilöksi. Toimintakulujen vähentämiseksi osa hallituksen kokouksista pidettiin kuten edellisinäkin vuosina puhelinkokouksina. Lisäksi tiedotus hoidettiin pääasiallisesti sähköpostitse.

TULOSKORTTI: Järjestötoiminta 2013 Näkökulma

Strategiset linjaukset

Käytännön toteutus

Toiminnan arviointi

Tavoitetaso 2013

Toteuma

Jäsenyys

1. Jäsenhankinta

1.1. Toimitetaan pätevöitymiskoulutuksesta valmistuville (TTL ja amk:t) yhdistyksen esite ja jäsenhakemus

1. Saadaan vuosittaiset koulutuspaikat selville

1. Työterveyshuoltoon hakeutuvat liittyvät jäseniksi

1. osittain

2.1. Toimintasuunnitelma tarvelähtöinen, aktiivinen jäsenistö

1.2. Kouluttajatahot saavat aineiston helposti käyttöönsä.

2.1. osittain

2.2. Toimivat alueelliset verkostot

2.1. Työterveyshuollossa toimivat pysyvät yhdistyksen jäseninä

3. osittain

2. Jäsenyyden vahvistaminen 3. Jäsenten yhteystiedot

1.2. Esittely diasarja laitetaan yhdistyksen sivustolle 2.1. Vuoropuhelu jäsenten kanssa toimintatarpeista mm. jäsenkyselyin, tietojen päivitys 2.2. Alueellisten verkostojen käynnistämisen tukeminen: syysopintopäivien yhteydessä järjestetään vuosittainen hallituksen ja alueyhdyshenkilöiden tapaaminen 3. Muutosilmoituslomakkeet nettisivuilla ja muistutus lehdessä 2 kertaa vuodessa

3. Jäsenistö pitää yhteystietonsa ajan tasalla

2.2. Toiminnan käynnistyminen niillä alueilla, joissa toimintaa ei vielä ole, ja alueyhdyshenkilöiden toiminnan tukeminen 3. Jäsenistö pitää yhteystietonsa ajan tasalla

1.2 ei toteutunut

2.2. osittain

Näkökulma

Strategiset linjaukset

Käytännön toteutus

Toiminnan arviointi

Tavoitetaso 2013

Toteuma

Yhdistyksen ja liiton välinen yhteistyö

1. Yhdyshenkilöverkostojen toiminnan arviointi ja kehittäminen

1. Liiton yhteisöjäsenten tapaamiset

1. Tapaamisiin osallistumisen ja hyödyn arviointi yhdistyksen kannalta

1. Tapaamisiin osallistuu hallituksen edustaja

1. toteutunut

2.1. Kirjatut lausunnot ja muistiot, hyödyn arviointi kerran vuodessa

2.2. toteutunut

2. Työfysioterapian aseman edistäminen 3. Yrittäjäyhdyshenkilö ja yrittäjäjäsenet

2.1. Tehdään yhteistyötä lausuntojen ja kommenttien antamisessa 2.2. Kutsutaan liiton hallituksen edustaja hallituksen helmikuun kokoukseen keskustelemaan yhteistyöstä ja ajankohtaisista asioista 3.1. Jäsenhakemuksessa selvitetään yrittäjyys / palkansaaja.

2.1. Hyödyn arviointi saatujen lausuntojen / palautteiden perusteella 2.2. Tapaaminen on toteutunut ja konkreettisista toimista on sovittu 3.3. Yhdistyksen www-sivujen yrittäjäosio on ajan tasalla.

3.2. Yhdistyksellä on nimetty yrittäjäyhdyshenkilö, joka on hallituksen edustaja liiton suuntaan yrittäjäasioissa

2.1. toteutunut

1. toteutunut 2. toteutunut

2.2. Toimintaa kehitetään yhteistyössä liiton kanssa.

3. toteutunut

3.1. Yhdistyksen yrittäjäjäsenet ovat hallituksen tiedossa 3.3. Yrittäjänä toimivat työfysioterapeutit saavat tukea toimintaansa www-sivujen kautta.

3.3. Yrittäjien tietopaketti jäsensivuilla pidetään ajan tasalla. Yhteistyö muiden sidosryhmien ja järjestöjen kanssa

1. Työterveyshoitajat, työterveyslääkärit, työterveyspsykologit

1.1. Osallistutaan MONA-ryhmän toimintaan.

2. Suomen Tule ry 3. Suomen Työnäköseura

1.2. Osallistutaan vuosittaisiin muihin yhteistyöpalavereihin tai ollaan itse kutsujina.

4. ENSHPO 5. Työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt – ohjaus- ja kehittämisryhmä 6. Työympäristömitali työryhmä 7. Suomen Ergonomiayhdistys, Ery ry

2.-11. Yhdyshenkilöt raportoivat toiminnasta

1. 1. Yhdistyksen edustajat osallistuneet tilaisuuksiin. 1.2 ja 1.2. Arvioidaan yhteistyön kehittymistä ja tuloksia. 2.-11. Yhdyshenkilöt toimittavat lyhyen kirjallisen raportin kokouksien päätöksistä ja tekevät lyhyen koosteen toimintakertomusta varten

1. Yhteistyö lisääntyy työterveyshuollon toimijoiden edustajien kanssa.

1. ei toteutunut 2. toteutunut 2. – 11. osittain

2.-11. Työfysioterapeuttien näkyvyys ja yhteistyön aktivoiminen

Yhteistyöjärjestöiltä pyydetään artikkelia toiminnastaan lehteen hallituksen laatimien kysymysten pohjalta.

8. HTTHK-oppaan uudistamistyöryhmä 9. STM/tth:n neuvottelukunta 10. WCPT 11. Pohjoismainen yhteistyö

TOIMINTAKERTOMUS 2013 JÄRJESTÖTOIMINTA –LIITE Jäsenyys Vuonna 2013 työterveyshuollon pätevöitymisopinnot fysioterapeuteille aloitettiin Metropolian ja Rovaniemen amk:ssa ja koulutusta järjestettiin Työterveyslaitoksen toimipisteissä. Tietoa yhdistyksen toiminnasta ja työfysioterapeuttien esitteitä on pyritty jakamaan valmistuville. Yhdistykseen liittyi uusia jäseniä 33, varsinaisiksi jäseniksi 26 ja kannatusjäseniksi 7 henkilöä. Yksi kannatusjäsen vaihtoi jäsenmuodon, kun kaikki varsinaisen jäsenen kriteerit täyttyivät (liiton jäsenyys, pätevöitymiskoulutus suoritettu ja työskentely työterveyshuollossa). Yhdistyksestä erosi 33 henkilöä ja erotettiin 35 maksamattoman jäsenmaksun takia. Eläkeiän saavuttaminen lisääntyy lähivuosina, eroamissyy oli 13 kohdalla eläköityminen. Vuoden aikana on pyritty lisäämään alueellista kollegatukea jäsenten vapaamuotoisen alueellisen verkostoitumisen parantamiseksi. Alueiden yhdyshenkilöt ovat Lappi Anitta Mäkikyrö, Oulunlääni Katja Hovi, Pohjanmaa Raija Palviala, Keski-Suomi Marja-Leena Lukkarinen, Pohjois-Savo + Pohjois-Karjala Sirpa Rauas-Huuhtanen, Etelä-Saimaa Aija Moilanen, Etelä-Häme Virpi Suikki, Kanta-Häme Sari Poutanen, Tampereen seutu Minna Savinainen, Satakunta Sirkku Heilä-Aaltonen, Lounais-Suomi Virpi Fagerström, Uusimaa Kirsi Sirkiä. Verkostoyhdyshenkilöt kokoontuivat syksyn opintopäivien yhteydessä Helsingissä. Liitolta saatiin toimintatukea verkostoitumisen kehittämiseen. Jäsenille on tiedotettu tarjolla olevista kuntoutuskursseista. Yhdistykselle myönnettiin Aslak-kurssi Kiipulan kuntoutuskeskukseen 10 työfysioterapeutille. Yhteistyöpäivään osallistui myös yhdistyksen puheenjohtaja Jaana Iisakkila. Kela myönsi vuodelle 2014 työfysioterapeuttien valtakunnallisen Aslak-kurssin Härmän kuntoutuskeskukseen ja Etelä-Suomen alueen työfysioterapeuteilla ja työterveyshoitajille yhteisen Aslak-kurssin Kiipulan kuntoutuskeskukseen. Yhdistyksen ja liiton välinen yhteistyö Yhdistyksen edustajina Suomen Fysioterapeutit ry:n edustajistossa ovat olleet Helena Nieminen ja varajäsenenä Rauni Räsänen (kaudet 2012-2014). Edustajisto on kokoontunut 30.11.2013 Pasilassa Helsingissä. Liiton hallituksessa Työfysioterapeutit ry:n yhdyshenkilö oli Jaana Kinnunen. Tapaaminen pidettiin syksyn work shopin yhteydessä. Suomen Fysioterapeuteilla ja Fysioterapia-lehdellä oli juhlavuosi. Yhdistyksen puheenjohtaja oli kutsuttu yhdistyksen edustajana juhlatilaisuuteen. Yhdistyksen puheenjohtaja Jaana Iisakkila osallistui liiton jäsenyhdistysten puheenjohtajatapaamisiin 6.4.2013 ja 7.9.2013. Liitto pyysi yhdistyksiä tekemään swot-analyysin ja hallitus teki työfysioterapeuttien tulevaisuuden näkymistä koosteen. Yhdistyksen yrittäjäyhdyshenkilönä toimi Jaana Iisakkila. Yrittäjätoiminnan tukemiseksi on päivitetty liiton yrittäjäyhdyshenkilö Riitta Partian kanssa materiaalia yhdistyksen nettisivuille. Materiaali julkaistaan uusittavilla nettisivuilla. Yhteistyö muiden sidosryhmien ja järjestöjen kanssa Työterveyslaitoksen Mona-työryhmä (Työterveyslaitoksen moniammatillisen yhteistyön kehittämisryhmä) ei toiminut enää vuonna 2013. Työterveyshuollon ammattiryhmien kanssa tehtiin yhteistyötä STM:n nimeämässä koulutustyöryhmässä. Yhdistyksen puheenjohtaja Jaana Iisakkila osallistui Työssä jatkamisen tukeminen –seminaariin Työterveyslaitoksella 16.4.2014. Yhdistyksen edustaja Sirpa Rauas-Huuhtanen osallistui Itä-Suomen Työterveyslääkärit ry:n moniammatilliseen työryhmään (edustajat ISTLYn, Työterveyshoitajaliiton, Työterveyspsykologiyhdistyksen ja Työfysioterapeutit ry:n edustajat). Suomen Tule ry:ssä yhdistyksen nimetty edustaja on ollut Arnikki Bogdanoff, joka toimi myös Tule ry:n hallituksen varsinaisena jäsenenä. Toimiessaan yhteistyössä Tule ry:n jäsenjärjestöjen kanssa hän on tuonut työfysioterapeuttien ammattitaitoa ja osaamista esille erityisesti työikäisen tule-terveyden parantumiseksi. Suomen Työnäköseurassa yhdistyksen edustajana toimi Liisa Rosqvist asiantuntijajäsenenä. Hän toi työfysioterapeutin asiantuntemusta työnäkemisen edistämiseksi ja kokemusta erityistyölasien hankintaan liittyvistä käytännön ratkaisuista. ENSHPO:ssa (European Network for Safety and Health Practitioner Organisations) yhdistyksen edustajana toimi Merja Blomqvist. ENSHPOn Suomen foorumin toiminta käynnistettiin marraskuussa 2003 tilaisuudessa, mihin osallistui edustajia 18 organisaatiosta. Suomen toimintaa koordinoi Työturvallisuuskeskuksessa toimiva Työtapaturmaohjelma yhteistyössä työturvallisuus- ja työterveysorganisaatioiden muodostaman työvaliokunnan kanssa. (http://www.tyotapaturmaohjelma.fi/hankkeet/ohjelmat/index_8.htm) Yhdistyksen jäsenet saavat Telma-lehden, joka on Työsuojelurahaston ja Työturvallisuuskeskuksen julkaisema työelämän kehittämisen erikoislehti. Työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt – ohjaus- ja kehittämisryhmässä yhdistyksen edustajana toimi Johanna Jussila. Ryhmä lakkautettiin vuonna 2013. Työympäristömitali-työryhmässä yhdistyksen edustajana toimi Piia Hammaren-Luoso. Varajäsenenä toimi Maarit Laine. Vuonna 2013 mitalitoimikunta myönsi 4 työympäristötyön ansiomitalia ja toimikunnan ehdotuksesta ministeri Paula Risikko myönsi 3 erityisansiomitalia. Kuluneella kaudella yhdistyksen jäsenille ei haettu yhtään mitalia. Ergonomiayhdistys ry Erityistä yhteistyötä ei ollut vuoden aikana. Ergonomiaverkosto Työturvallisuuskeskus ja valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkosto (www.sotergo.fi) yhteistyössä Työfoorumin kanssa järjestivät Helsingissä, Lappeenrannassa, Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden alueellisia verkostotapahtumia 16.9.-19.11.2013. Näistä tiedotettiin yhdistyksen jäseniä. HTTHK-opasta (hyvä työterveyshuoltokäytäntö) ollaan uusimassa. Työterveyslaitoksen johdolla asiantuntijaryhmät ovat päivittäneet lukuja. Yhdistyksen edustajana työryhmässä on ollut Johanna Koroma. Myös yhdistyksen jäseniltä pyydettiin kommentteja kirjan uusimisesta. Hallitus on tehnyt koosteita kirjan rakenteesta ja kappaleiden sisällöstä. Kirjan on tarkoitus ilmestyä vuonna 2014. STM/ Työterveyshuollon neuvottelukunta: koulutusjaostossa yhdistyksen edustajana toimi Hanna Nummila.

TULOSKORTTI: Työfysioterapeuttien ja työfysioterapia aseman edistäminen 2013 Näkökulma

Strategiset linjaukset

Käytännön toteutus

Toiminnan arviointi

Tavoitetaso 2013

Toteuma

Työfysioterapeuttien ammattipätevyys ja rooli

1. STM:n TTH:n neuvottelukunnan koulutusjaosto

1. Yhdistyksellä on edustaja koulutusjaostossa 2. Hallitus selvittää neuvottelukunnan jäsenten valintakäytännön, jonka pohjalta aloitetaan työ jäsenyyden saamiseksi.

1. Työfysioterapeuttien näkyvyys ja moniammatillisen yhteistyön edistäminen työterveyshuollossa

1. toteutunut

2. Työfysioterapeutit ry STM:n työterveyshuollon neuvottelukunnan jäseneksi

1. Yhdyshenkilöt toimittavat lyhyen kirjallisen raportin kokouksien päätöksistä ja tekevät lyhyen koosteen toimintakertomusta varten

2. toteutunut

2. Valintakäytäntö saadaan selville

2. Valintakäytäntö on selvillä

Erikoisasiantuntijanimike

1. Työfysioterapian erikoisasiantuntijanimikkeen tunnetuksi tekeminen

1. Yhdistyksen nettisivuilla on linkki liiton erikoisasiantuntijasivuille (Kriteerit ja hakuohjeet)

1. Uusien nimikkeen saajien määrän seuraaminen

1. Jäsenistö hakee nimikettä

1. ei toteutunut

Työympäristö-mitali

1. Työympäristömitalien tunnetuksi tekeminen

1. Lehteen artikkeli mitalien hakemisesta, nettisivuille linkki TVL:n sivuille, alueyhdyshenkilöille tietoa hakemisesta

1. Uusien mitalien saajien määrän seuraaminen

1. Jäsenistölle haetaan mitaleita.

1. ei toteutunut

Työn vaativuuden arviointi

1. Seurataan liiton toimintaa työn vaativuuden arvioinnin osalta

1. Ohjataan jäseniä tutustumaan liiton kotisivuilla julkaistavaan materiaaliin

1. Jäsenistö saa ohjausta ja löytää tarvitsemansa tiedon

1. toteutunut

Työfysioterapeutin työn sisältö ja asiakasmäärä

1. Seurataan jäsenistön työn sisällön nykytilaa

1. Jäsenhakemustietojen ja muutosilmoitusten perusteella seurataan työn painopistealueita

1-3. Yhdistyksen jäsenten työn sisältö on hallituksen tiedossa

1. ei toteutunut

4. Uusien jäsenten määrä

4. Saadaan tietoa ei-jäsenistä ja uusia jäseniä

2. Jäsentietojen omatoiminen päivittäminen nettisivujen kautta 3. Jäsenkyselyn toteuttaminen joka kolmas vuosi 4. Kysely ei-jäsenille avoimille nettisivuille Rakenteinen kirjaaminen

1. Työfysioterapeutin työn kirjaaminen

1. Tehdään oma ehdotus rakenteisen kirjaamisen otsikoista työfysioterapian näkökulmasta.

1. Ehdotus on valmis.

1. Työfysioterapeutin työn kirjaaminen on linjassa valtakunnallisten suositusten kanssa.

1. ei toteutunut

Lainsäädäntö

1. Työterveyshuoltolaki ja asetukset

1.1. Seurataan lain vaikutuksia työfysioterapeutin työssä ja niistä tiedottaminen liittoon ja päättäville tahoille

1-3. Tieto mahdollisista uudistuksista on nettisivuilla.

1. Lain tulkintaan liittyen työfysioterapeuttien aseman vahvistaminen.

1. - 3. toteutunut

2. Kelan säädökset 3. Työturvallisuuslaki

1.2. Jatketaan työtä työfysioterapeuttien aseman muuttamiseksi tth:n ammattihenkilöiksi 2. Seurataan työfysioterapeuttien asiantuntemuksen käyttöä työterveyshuollossa.

1.2. Muutoksen mahdollisuudet ja mahdolliset jatko-toimet tiedossa. Toiminnan eteneminen kirjataan. 2. Työterveyshuolto Suomessa ja Kelan raportit

1.2. Työfysioterapeuttien aseman vahvistaminen työterveyshuollon tiimissä. 2. Tiedossa työfysioterapeuttien käyttö 3. Lain tulkintaan liittyen työfysioterapeuttien aseman vahvistaminen

3. Seurataan lain vaikutuksia työfysioterapeutin työssä ja niistä tiedottaminen liittoon ja päättäville tahoille

TOIMINTAKERTOMUS 2013 TULOSKORTTI: Työfysioterapeuttien ja työfysioterapia aseman edistäminen 2013 Näkökulma

Strategiset linjaukset

Käytännön toteutus

Toiminnan arviointi

Tavoitetaso 2013

Toteuma

Jäsenpalvelu

1. Jäsenpalvelu

1.1. Sähköpostipalvelu jäsenille

1.1. Yhteydenottoihin vastataan viikon kuluessa, vastaaja kirjaa asian ja se käsitellään hallituksen kokouksessa.

1.1. Jäsenpalvelu toteutuu 100 %

1. - 3. toteutunut

2. Tiedotus yrittäjäjäsenille 3. Eettisyys fysioterapiassa

1.2. Ajankohtaiset asiat ja ohjeet nettisivuille 1.3. ASLAK-kuntoutuskurssi työfysioterapeuteille 2.1. Sähköpostipalvelu jäsenille 2.2. Verkkosivujen Yrittäjyys-osio 3.1. Seurataan liiton toimintaa fysioterapian eettisten periaatteiden osalta ja informoidaan jäsenistöä.

1.2. Yhteenvedot ajankohtaisista asioista

1.2. Asiat ovat luettavissa jäsensivuilla

1.3. Kuntoutuskurssille on riittävä määrä hakijoita ja se toteutuu

1.3. Kurssin toteutuminen

2.1. Jäsenpalvelu toteutuu 100 %

2.1. Katso kohta 1.1.

2.2. Sivujen päivitys tarpeen mukaan

2.2. Jäsensivuille täydennetään yrittäjätietoa

3.2. Seurataan työterveyshuollon eettiset periaatteiden uudistamista ja toimitaan tarpeen mukaan. TYÖFYSIOTERAPEUTTIEN JA TYÖFYSIOTERAPIAN ASEMAN EDISTÄMINEN-LIITE Työfysioterapeutin ammattipätevyys ja rooli STM:n Työterveyshuollon neuvottelukunnan koulutusjaoksessa yhdistyksen edustajana oli Hanna Nummila. Jaoksen 2013 toimintasuunnitelman tavoitteita oli: turvata työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden riittävä ja laadukas koulutus, aikaansaada työterveyshuollon pätevöittävän koulutuksen rekisteröinti, laatia kokonaisvaltainen selvitys työterveyshuollon koulutuksen organisoinnista ja rahoituksesta sekä uusia työterveyshuollon koulutusta ja pätevyyttä koskeva opas. Yhdistyksen jäsenrekisterin pohjalta tehtiin eläköitymislaskelma ja määriteltiin koulutuksen aloituspaikkojen tarve. Tavoitteiden mukaiset toimet jatkuvat seuraavan vuoden aikana. Alla mainitun koulutustyöryhmän työskentelyn takia koulutusjaosto kokoontui vain joulukuussa. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 8.11.2012 työryhmän selvittämään työterveyshuollon koulutusta. Työryhmän asettamisen tavoitteena oli selvittää työterveyshuollon koulutuksen järjestämistä ja rahoitusta sekä pohtia keinoja terveydenhuollon ammattihenkilöiden työelämätuntemuksen ja työterveyshuoltotietämyksen lisäämiseksi. Työryhmä luovutti raportin ”Osaajia Työterveyshuoltoon. Työterveyshuollon osaamisen turvaaminen ja kulutuksen vahvistaminen” 14.6.2013 (http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1858433). Hanna Nummila nimettiin työryhmän varsinaiseksi jäseneksi ja Jaana Iisakkila varajäseneksi. Työryhmä kokoontui 12 kertaa. Lisäksi pidettiin kutsuseminaari raportin kehittämisehdotuksista koulutustahoille, työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajille 29.10.2013. Raportista kirjoitettiin artikkeli Työfysioterapeutti 3-2013 lehteen. Hanna Nummila selvitti 15 fysioterapeutteja kouluttavan ammattikorkeakoulun opetussuunnitelman työterveysosion sisältöä ja laajuutta. Vastauksia saatiin 11 amk:sta. Koosteesta havaittiin, että koulutuksen sekä teoreettisten että käytännön opintojen sisällöt vaihtelivat. Työterveyshuoltoon voi hakeutua fysioterapeutti ja pätevöityä kahden vuoden kuluessa työterveyshuollossa työskentelyn aloitettuaan. Koulutustyöryhmän loppuraportti lähettiin liiton puheenjohtajalle sekä peruskoulutuskyselyyn vastanneille opettajille. Liiton erikoisasiantuntijanimike -työryhmässä on yhdistyksen edustajana Johanna Koroma. Tällä hetkellä ei kenelläkään ole voimassa Työfysioterapian erikoisasiantuntijanimikettä eikä uusia hakemuksia ei tullut vuonna 2013. Työn vaativuuden arviosta on materiaalia liiton jäsensivuilla. Materiaalissa on huomioitu työfysioterapian erityispiirteitä. Yhdistyksen jäsenhakemuksessa selvitetään työn sisältöä. Muutosilmoitusten perusteella jäsenten toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia: terveyskeskukset ovat edelleen muuttaneet työterveyshuoltoaan kunnalliseksi liikelaitokseksi ja yritysten kilpailuttaessa työterveyshuoltopalveluitaan lääkärikeskuksilla tarpeet työfysioterapeuttien työntekijämäärissä ovat vaihdelleet. Työterveyshuolto Suomessa –raportti ilmestyi. Sirpa Rauas-Huuhtanen koosti artikkelin työfysioterapeutti-näkökulmasta Työfysioterapeutti 4-2013 lehteen. Työfysioterapeutit kutsuttiin eri puolilla Suomea järjestettyihin keskustelutilaisuuksiin pienten yritysten työterveyshuollon järjestämisestä ja erityispiirteistä. Kokoontumiset järjestettiin Työterveyslaitoksen toimesta. Vuoden lopulla perustettiin työryhmä Rakenteisen kirjaamisen kehittämistä varten työfysioterapeutin työhön sopivaksi. Työryhmän kokoajaksi nimettiin Sari Salomaa ja jäseninä Anitta Mäkikyrö ja Pirjo Latvala. Työterveyshuollon eettisten periaatteiden uusimista tehtiin Hyvä työterveyshuoltokäytäntö –oppaan yhteydessä. Liiton eettisten ohjeiden uusiminen siirtyi seuraavaan vuoteen.

TULOSKORTTI: Kansainvälinen yhteistyö 2013 Näkökulma

Strategiset linjaukset

Käytännön toteutus

Toiminnan arviointi

Tavoitetaso 2013

Toteuma

Kansainvälinen verkottuminen

1. WCPT:n alajärjestön perustaminen

1.1. Yhdistyksen yhdyshenkilöt on nimetty

1.1. Asian käsittely WCPT:ssä edistyy

1. Verkoston muodostuminen

1. toteutunut

1.2. Asian käsittely WCPT:ssä edistyy

2. Yhteisen toiminnan sisältö ja linjaus selvillä

2. Pohjoismainen yhteistyö

1.2. Yhdistyksen nettisivut on WCPT:n subgrupin sivuilla

2. toteutunut 2. ei toteutunut

2. Yhteistyön edistyminen

2. Yhteistapaaminen keväällä 2013 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ -LIITE Yhdistyksen tavoitteena on WCPT:n työterveyshuollon erikoisalajärjestön perustaminen työfysioterapeuttien kesken. Subgroup pyritään saamaan aikaiseksi Singaporen maailmankongressissa 2015. Tällä hetkellä työvaiheen tiedosto on Other PTgroups valikossa http://www.wcpt.org/node/30513. Yhdyshenkilöinä toimivat Jaana Iisakkila, Sirpa Rauas-Huuhtanen ja Erja Sormunen. Suomen työfysioterapeuttien WCPT subgroup –esite on valmis. NES-kongressin yhteydessä Reykjavikissa 11.-14.8.2013 kokoontui Pohjoismaisia työfysioterapeutteja. Yhdistyksellä ei ollut edustajaa kokouksessa. TULOSKORTTI: Koulutussuunnitelma 2013 Näkökulma

Strategiset linjaukset

Käytännön toteutus

Toiminnan arviointi

Tavoitetaso 2013

Toteuma

Koulutuspolitiikka

1. Työterveyshuoltoon pätevöittävän koulutuksen sisältö

1. Yhdistyksen edustaja edistää työfysiotera-peuttien etuja STM:n TTH:n neuvottelukunnan koulutusjaoksessa

1. Tietojen ajantasaisuus

1. - 2. toteutunut

2. Tieto koulutuspaikoista ja valmistuneista

1.-2. Osallistujamäärä ja koulutuspalautteet Osallistujia niin paljon, että taloudellinen tulos on positiivinen.

1.-2. Ohjelman kiinnostavuus ja ajankohtaisuus

2. Työfysioterapeuttien määrä työterveyshuoltoon pätevöittävässä koulutuksessa Koulutustilaisuudet

1. Syysopintopäivät 2.Kevätopintopäivä 3. TTP 2013

2. Koulutuspaikkojen selvittäminen (amk ja ttl) 1. Järjestetään kaksipäiväisinä marraskuussa 2. Järjestetään huhti-toukokuussa 3. Yhdistyksellä on edustaja valmisteluryhmässä ja päivät järjestetään maaliskuussa

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot

1. Kehittämistyöt, opinnäytetyöt ja väitöskirjat

1.1. Yhteydenpito kouluihin opinnäytetöiden referoimiseksi lehteen 1.2. Lehtityöryhmä poimii opinnäytetöiden tiivistelmiä Theseus-tietokannasta

3. Osallistujamäärä ja saadut tulot

1. Tieto opinnäytetöiden aiheista (Theseus.fi)

1. - 3. toteutunut

3. Yhdistyksen jäseniä osallistuu päiville ja yhdistykselle tuloutuu osa päivien tuotosta

1. Työterveyshuoltoa käsittelevien töiden julkaisu

1. - 2. osittain toteutunut

2. Lehdessä julkaistujen töiden lukumäärä

TOIMINTAKERTOMUS 2013 FYSIOTERAPIAN TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN -LIITE Koulutuspolitiikka Työfysioterapeutin pätevöittävä koulutus on määritelty asetuksessa ja nimike on suojattu. Yhdistyksellä oli TTHNK:n koulutusjaoksessa edustajana Hanna Nummila. Jaos seuraa työterveyshuoltoon pätevöittävän koulutuksen järjestämistä, rahoitusta ja laatua. Ammattikorkeakouluissa on loppumassa nykyinen työterveyshuollon pätevöittävä koulutus fysioterapeuteille ja terveydenhoitajille. Pelkästään Työterveyslaitoksen järjestämät koulutukset eivät riitä kattamaan tämän hetkistä tarvetta. Hanna Nummila oli yhdistyksen edustajana Työterveyshuollon ylempien korkeakouluopintojen ohjausryhmässä 5.6. ja 14.11.13. Ryhmä on seurannut koulutuksen järjestämistä ja toteutumista ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa työfysioterapeuteille ja työterveyshoitajille. Aloittaneita on 97 opiskelijaa ja puolet valmistui kevääseen mennessä. Syksyllä myös Itä-Suomen yliopistossa ergonomiaa pääaineena opiskelevan on mahdollista suorittaa valinnaisina opintoina työterveyshuollon opintokokonaisuutta. Syksyllä 49 opiskelijaa aloitti opinnot. Noin puolet opiskelee ammattikorkeakouluissa ja puolet yliopistoissa. Koulutustilaisuudet Yhdistyksen koulutustyöryhmän ovat muodostaneet Helka Mäkelä, Rauni Räsänen, Irene Kivelä ja Piia Hammaren-Luoso. Kevätopintopäivät järjestettiin toukokuussa Helsingissä. Yhdistyksen jäseniä osallistui 65. Syysopintopäivät olivat marraskuussa kaksipäiväisinä Jyväskylässä. Osallistujia oli 100 ja näytteilleasettajia 12. Työterveys- ja turvallisuuspäivien suunnittelutyöryhmässä yhdistystä edusti Sinikka Riikonen. Päivillä maaliskuussa ei ollut lainkaan työfysioterapeuttiosallistujia.

TULOSKORTTI: Viestintä 2013 Näkökulma

Strategiset linjaukset

Käytännön toteutus

Toiminnan arviointi

Tavoitetaso 2013

Toteuma

Verkkoviestintä

1. Uudistetut nettisivut käyttöön

1.1. Avoimet sivut

1.1.- 1.2. Kävijämäärien seuranta nettisivujen laskurin avulla

1.1. Kävijämäärien kasvu

1. ei toteutunut

1.2. Jäsensivut 2. Ajantasaisuus 2. Sivujen päivittäminen

2. Toteutuminen suunnitelman mukaan

2. ei toteutunut 1.2. Sujuva, helposti löytyvä viestityskanava

2. toteutunut

2. Sivujen päivitys tarpeen mukaan Markkinointiviestintä

1. Jäsenyyden vahvistaminen 2. Yhteistyötahojen järjestämät tilaisuudet 3. Messuille osallistuminen 4. Esitteet

Työfysioterapeutti -lehti

1. Ilmestyy 4 krt vuodessa sähköisenä ja painettuna, teemanumeroita mahdollisuuksien mukaan

1. Reagoidaan jäsenistöltä tuleviin palautteisiin.

1.1. Arvioidaan sivujen toimivuutta palautteiden avulla.

1.1. Sivut vastaavat jäsenistön tarpeisiin

2. Yhteistyötahojen avustaminen tilaisuuden markkinoinnissa

2. Toimeksiantojen määrä

3. Näkyvyyden ja työn tunnettavuuden lisääntyminen

3. Työhyvinvointimessut

3. Tarpeellisuus arvioidaan tapahtuman jälkeen

4. Sähköiset versiot ovat nettisivuilla ja painettuja on sihteerillä

4. Esitteitä jaettu halukkaille

1. Hyödynnetään verkostoja ja lukijoiden ideoita artikkeleiden suunnittelussa

1. Monipuoliset ja ajankohtaiset sisällöt

1. ei toteutunut 2. toteutui 3. ei toteutunut 4. toteutui

4. Saatavuustieto ja esitteiden käyttökelpoisuus

1. Lehden ilmestyminen mediakortin mukaan

1. toteutui

VIESTINTÄ –LIITE Verkkoviestintä Yhdistyksen www-sivuista (http://www.tyofysioterapeutit.fi) on vastannut Johanna Lipponen ja Merja Blomqvist. Sivujen ylläpitäjänä on toiminut Janne Wargelin. Sivujen uusiminen on viivästynyt ja uusitut sivut avataan vuoden 2014 aikana. Sivuille rakennetaan yleinen info-osio, jäsensivut, keskustelufoorumi ja hallituksen työsivut. Markkinointiviestintä Pätevöittävien koulutuksien päätösvaiheeseen tarjottiin infoa yhdistystoiminnasta sekä yhdistyksen esitteitä. Uusille jäsenille jaettiin hyväksymiskirjeen mukana tietoa yhdistyksen toiminnasta sekä suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä esitteitä. Toplux tarjosi Uudenmaan työfysioterapeuteille koulutustilaisuuden Istuminen ja työhyvinvointi 18.4.13. Puhujana oli Kirsti Vandras Norjasta. Yhdistys ei osallistunut Työhyvinvointimessuille vuonna 2013. Istumisen ergonomiasta on ollut Jaana Iisakkilan artikkeli Yritysmaailma-lehdessä ja Piia Hammaren-Luoso haastateltavana Aamu-TV:ssä. Työfysioterapeutti –lehti (ISSN-numero 1456–9922) Lehden toimitukseen ovat kuuluneet päätoimittaja Merja Blomqvist sekä Anitta Mäkikyrö, Sirpa Rauas-Huuhtanen ja Johanna Lipponen. Lehti ilmestyi 4 kertaa. Vajaa 100 jäsentä haluaa lehden vain verkkoversiona. Lehdellä on nykyään RSS-tunniste. Ulkopuolisia tilauksia oli 15 kpl.

TULOSKORTTI: Yhdistyksen strateginen johtaminen, Hallinto ja talous 2013 Näkökulma

Strategiset linjaukset

Käytännön toteutus

Toiminnan arviointi

Tavoitetaso 2013

Toteuma

Hallitus

1. Hallituksen jäsenet edustavat jäsenistön eri sektoreita

1. Valitaan vuosikokouksessa jäsenistöä hyvin edustava hallitus

1. Hallituksen toiminta tukee jäsenistön tarpeita

1. Laaja edustuksellisuus

1. - 5. toteutui

2. Kokoukset

5. Lausunnot pyydetyistä asioista

2. Sääntömääräisten yhdistysasioiden hoita-miseksi puhelin-kokoukset ja kehittämis-asioiden hoitamiseksi muut kokoukset

6. Toiminnan arviointi

3. Kaksi viikonlopun työseminaaria

3. Työkokoukset 4. Työ- ja vastuujako

4. Hallitus järjestäytyy 1. kokouksessa 1/13

2. 1. Kokousmäärä vastaa asioiden hoitotarvetta 2.2. Toteutunut 9 puhelinkokousta ja muuta kokousta 2.3. Seurataan kokouskulujen määrää 3. Työseminaarien toteutuminen

5. Lausuntojen valmistelu

4. Työ- ja vastuujaon päivittäminen ja tiedottaminen jäsenille ja virallisille tahoille

6. Hallitus arvioi tuloskorttien tavoitetason ja tekee koosteanalyysin

5. Annettujen lausuntojen määrä kirjataan

6. osittain 2. Hallitus hoitaa sääntömääräiset tehtävänsä 3. Hallitus hoitaa laajat sääntömääräiset sekä kehittämistehtävät 4. Välitön tiedottaminen työnjaosta, toimiva työnjako 5. Lausuntoihin vastaaminen määräaikaan mennessä 100 % 6. Kaikki tavoitetason alle jäävät osa-alueet siirretään suoraan kehittämiskohteiksi

6. Vastuualueiden toiminnan arviointi 2 krt vuodessa Suomen Fysioterapeutit ry, edustajisto

1. Edustajiston jäsenet, määritellään yhdistyksen edustajien määrä

1. Edustajiston jäsenten 1/3 kausi

1.1. Yhdistyksen edustaja on osallistunut kokoukseen

1. Edustajiston jäsen toimii kokouksessa yhdistyksen kannan mukaisesti

1. - 2. toteutui

1.2. Kokousasiat on valmisteltu ennen edustajistoa Yhdistyksen arkistot

1. Arkistojen läpikäynti

1. Läpikäydään arkistot ja scannataan tärkeät asiakirjat sähköiseen muotoon

1. Arkisto sähköiseen muotoon tulevan kauden aikana

1. Suunnitelman toteutuminen

1. ei toteutunut

Talous

1. Jäsenmaksu

1. Taloudellisten toimintaedellytysten arviointi

1.1. Talousraportit hallituksen kokouksissa

1. Jäsenmaksut kattavat n. 50% yhdistyksen toiminnasta

1. toteutui

2. Jäsenmaksujen toteutuminen

2. toteutui

2. Jäsenyhdistyksen velvoitteet liittoon 3. Stipendirahasto 4. Opintopäivät 5. Lehti

2. Toimintakertomuksen ja taseen toimittaminen liittoon 31.5.2013 mennessä 3.1. Rahaston kartuttaminen ja stipendien jakaminen 3.2. Stipendirahaston sääntöjen tarkistaminen 4. Opintopäivät järjestetään talouden antamissa raameissa

1.2. Itse laskutetut jäsenmaksut toteutuneet

2. toteutui

1. ei toteutunut 2. Liiton laskuttamien jäsenmaksujen toteuma aikataulussa 3. Hakemusajasta tiedottaminen 4. Tuotot toteutuneet suunnitellusti

3. Jäsenistön hankkeiden tukeminen 4. Opintopäivien tuotot täydentävät jäsenmaksutuottoja ja takaavat toiminnan jatkuvuuden

2. toteutui 4. toteutui 5. toteutui

5. Kulut toteutuneet suunnitellusti.

5. Lehti toimitetaan talouden antamissa raameissa.

TOIMINTAKERTOMUS 2013 YHDISTYKSEN STRATEGINEN JOHTAMINEN, HALLINTO JA TALOUS –LIITE Hallitus Hallituksen puheenjohtajana toimi Jaana Iisakkila, varapuheenjohtajana Sirpa Rauas-Huuhtanen ja sihteerinä ja jäsenrekisterin hoitajana Hanna Nummila. Työterveyshuollon toimintaympäristöltään hallituksen jäsenet ovat edustaneet yrityksen sisäistä työterveyshuoltoa, yritysten yhteistä työterveyshuoltoa (työterveys ry), kunnallista liikelaitosta, lääkärikeskusta, fysioterapialaitosta, yrittäjiä/ ammatinharjoittajia ja Työterveyslaitosta. Hallitus kokoontui 9 kertaa ja niistä kaksi oli viikonlopun työseminaareja. Työryhmät pitivät tarvittavat kokoukset. Hallituksen puhelinkokouksia varten on sopimus TeliaSoneran kanssa. Yhdistyksellä on webropol-sopimus, jonka kautta kerätään opintopäiväilmoittautumiset ja –palautteet, jäsenhakemukset a osoitetietomuutokset sekä tehdään jäsenkyselyt. Edustajisto Yhdistyksen edustajat Edustajistossa kuluvalla kaudella ovat Helena Nieminen ja varalla Rauni Räsänen. Edustajisto kokoontui kerran. Yhdistyksen arkistot Yhdistys on vuokrannut Espoon Laajalahdesta 2 m2 varaston arkistoitavia materiaaleja varten. Vanhojen paperiarkistojen skannaus siirtyi edelleen seuraavalle toimintakaudelle. Talous Rahastonhoitajana on toiminut Arnikki Bogdanoff. Kirjanpidon on hoitanut tilitoimisto Lainux Oy:n/ Satu Raiskio. Tilintarkastajina toimivat Katri Haukka-Aromaa ja Marianne Kyrklund. Yhdistyksen pankkilaskut siirrettiin sähköiseen laskutukseen. Stipendirahastosta ei jaettu avustuksia, koska ainuttakaan hakemusta ei tullut. Stipendirahaston säännöt uusittiin ja hyväksyttiin syyskokouksessa. Hakuaika muutettiin kokovuotiseksi. Syyskokouksessa hyväksyttiin yhdistyksen sääntömuutokset, jotka koskivat termien nykymuotoon vaihtamista: tilintarkastaja -> toiminnantarkastaja, liiton jäsenyhdistys -> liiton yhteisöjäsen, liittohallitus -> liiton hallitus.

Yhdistyksen kevätkokous vietiin läpi vanhaan tapaan seminaarin yhteydessä! Kokouksen puheenjohtajana toimi Helena Nieminen ja sihteerinä yhdistyksen monivuotinen sihteeri Hanna Nummila

Luxo-työpistevalaisimet uuden yritysnimen alla

orjalaiset valaistusalan yritykset, Glamox ja Luxo yhdistyivät vuonna 2010 ja syntyi uusi yhtiö nimeltä Glamox Luxo Lighting, joka on tänä päivänä yksi Euroopan suurimmista valaisinvalmistajista. Toimitamme korkealaatuisia valaistusratkaisuja julkisiin tiloihin, kuten oppilaitoksiin, toimisto- ja teollisuusrakennuksiin, terveyden- ja vanhustenhuollon tarpeisiin sekä hotelleihin ja ravintoloihin. Viimeisin teknologia, uusimmat ratkaisut Tarjoamme laajan valikoiman laadukkaita valaisimia sekä asiantuntevaa palvelua parhaiden valaistusratkaisujen löytämiseksi. Tuotteemme ovat suunniteltu helposti asennettaviksi viimeisimmän teknologian mukaisilla komponenteilla sekä markkinoiden energiatehokkaimmilla valonlähteillä. Valaistusratkaisumme auttavat luomaan miellyttävän, joustavan ja tehokkaan työympäristön samalla huomioiden myös ergonomiset ja yksilölliset valaistustarpeet. Laatu ja ammattitaito Tuotteemme ovat kehitetty ja testattu omien tutkimus-, tuotekehitys- ja testausmenetelmiemme avulla. Ne valmistetaan ja sertifioidaan voimassaolevien laatu- ja ympäristöstandardien mukaisesti. Niiden valmistuksessa on käytetty viimeisintä teknologiaa, vankkaa ammattitaitoa sekä vuosikymmenten kokemusta. Tarjoamme asiakkaillemme asiantuntevaa palvelua ja laadukkaita valaistusratkaisuja laajan tuotemerkkivalikoimamme avulla. Glamox on johtava valaisintuotemerkki ammattimarkkinoille sekä mantereella että merellä. Se perustettiin vuonna 1947. Glamoxin laaja tuotevalikoima kuvastaa ylivoimaista teknistä laatua. Valikoimaan kuuluu monenlaisia sovelluksia – myös haastaviin ympäristöihin. Vuodesta 1876 lähtien koristeelliset Høvik Lys -valaisintuotteet, jotka on valmistettu korkealuokkaisista materiaaleista ja joissa yksityiskohtiin on kiinnitetty äärimmäistä huomiota, ovat kaunistaneet elegantteja rakennuksia ja aluksia miellyttävällä valollaan. Luxo on jo yli 75 vuotta suunnitellut varrellisia, innovatiivisia, ergonomisia valaisintuotteita. Luxon tuotteet parantavat valaistusolosuhteita huolehtien yksilöllisistä tarpeista poikkeuksellisen hyvin. Glamox Luxo Lighting Oy myöntää tänä päivänä Glamox-, Luxo- sekä Höviktuotteille 5 vuoden takuun koskien valmistus- ja materiaalivirheitä.

Lisätietoja: Glamox Luxo Lighting Oy, Äyritie 18 (Hehku-Talo), 01510 Vantaa, tuotepäällikkö Silja Palmu, sähköposti: silja.palmu@glamoxluxo.com, tiedustelut sähköpostitse myös: info.fi@glamoxluxo.com, verkkosivut: www.glamoxluxo.fi

Työhyvinvointi monitilatoimistossa

yössä viihtyminen on ratkaisevaa paitsi työntekijälle myös yrityksen menestymiselle. Kun ihmiset työpaikalla voivat hyvin, myös työpaikat voivat hyvin. Joustavasti muunneltava, modernia työskentelykulttuuria tukeva työympäristö innostaa luovuuteen, vapauttaa energiaa ja saa aikaan parempia tuloksia. Martelan Inspiring Office -konseptin mukaisessa monitilatoimistossa jokainen työntekijä tuntee, että tila on suunniteltu juuri häntä varten. Erilaiset hiljaisen työskentelyn tilat varmistavat hyvän keskittymisrauhan aina tarvittaessa ja monipuoliset mahdollisuudet liikkumiseen sekä sosiaalisiin kohtaamisiin parantavat puolestaan vuorovaikutusta ja yrityksen tiedonkulkua. Hyvä ergonomia vähentää myös sairauspoissaoloja parantaen myös tältä osin työn tuottavuutta. Monitilatoimisto on tietotyön eri toimintojen ja vuorovaikutuksen alusta niin organisaation työntekijöille, asiakkaille kuin sidosryhmille. Siirtyminen monitilatoimistoon tuo valtavasti etuja tehokkaamman tilankäytön, parantuneen työhyvinvoinnin ja viihtyisämmän työympäristön muodossa. Monitilatoimistoon siirtyminen on syytä toteuttaa huolella, jotta kaikki kokevat uuden tavan työskennellä omakseen ja tavoitellut hyödyt saavutetaan kitkattomasti. Työympäristön suunnittelun kautta voidaan omalta osaltaan monin tavoin edistää ihmisten hyvinvointia ja työkykyä. Onnistunut työympäristökokonaisuus muodostuu tekijää ja toimintaa tukevista, esteettisistä, ergonomisista ja muunneltavista kalusteista sekä akustisesti miellyttävästä työympäristöstä, jossa on hyvä valaistus ja terveellinen sisäilma. Hyvin suunnitellulla työympäristöllä voidaan tukea myös liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. UUDET RATKAISUT Hyvin suunnitellut tilat eivät pelkästään saa ihmisiä voimaan paremmin, vaan myös tekemään työtänsä paremmin. Työasennot ja säännöllinen liikkuminen ovat tärkeitä asioita terveyshaittojen ehkäisemisessä. Esimerkiksi istumatyötä tekevät eivät kuitenkaan kiinnitä riittävästi huomiota työskentelyasentoonsa päivän mittaan. Maailman ensimmäisen –älytuolin, Axia®Smartin avulla voidaan tilannetta muuttaa merkittävästi. Innovatiivinen Axia® Smart tarkkailee taukoamatta työasentoa ja ilmoittaa värisemällä, jos tuolilla istutaan liian kauan tai huonossa asennossa. Pehmusteisiin sijoitetut anturit mittaavat istuinosaa neljästä ja selkänoja kahdesta kohtaa. Tiedot tallentuvat istuimessa sijaitsevan laitteen muistiin. Axia®Smart -älytuolin käyttäminen on helppoa, sillä sitä hallitaan yhdellä painikkeella. Selkeä näyttöpaneeli antaa havainnollista tietoa istujan asennosta ja istumisesta. Uusi X-työtuolisarja on kannanotto paremman, tyylikkäämmän ja edistyksellisemmän työympäristön puolesta. X-Code -työtuoli joustaa tilanteen ja istujan mukaan, lisäksi sen materiaalit ovat uraauurtavia. X-Code -työtuolin saa klassisen pehmustetun verhoilun lisäksi 3D-kankaalla, jonka valmistustapa säästää materiaalinkulutusta noin 30 % normaaliin verrattuna. Tuolin täydellisen ergonomian ja mukavuuden mahdollistaa poikkeuksellinen selkänoja, joka mukailee täydellisesti käyttäjän liikkeitä. X-Code onkin oivallinen valinta monitilatoimistoihin ja silloin, kun samalla työpisteellä on monta käyttäjää.

TYTTI RUPONEN Product Manager Mobile +358 50 394 8606 www.martela.com

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä Viime vuonna julkaistiin ammattikorkeakoulujen Theseus-tietokannassa jälleen useita ergonomiaa ja kuormittumista käsitteleviä opinnäytetöitä. Tähän olemme koonneet tiivistelmiä joistakin niistä. Valitut työt ovat siivous- ja varastotyöstä sekä sykevälianalyysin palvelevuudesta ja soveltuvuudesta työnkuormittumisen arvioinnissa.

Varastotyöntekijöiden toimintakyvyn yhteys tukija liikuntaelinperäisiin sairauspoissaoloihin LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU FYSIOTERAPIAN KOULUTUSOHJELMA Salmisto Panu, Ukkonen Tuukka ja Vainio Pasi 2014 Tuki- ja liikuntaelinperäiset sairauspoissaolot ovat merkittävä kustannustekijä yhteiskunnallisella ja yrityskohtaisella tasolla. Kela maksoi sairauspäivärahoja vuonna 2011 yhteensä noin 834 miljoonaa euroa, joista tukija liikuntaelinsairauksien osuus oli noin kolmasosa eli 295 miljoonaa euroa. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista suurimmat osuudet olivat selkäsairauksilla (13,1 % kaikista sairauspoissaoloista) ja hartiaseudun pehmytkudossairauksilla (4,7 %).

Inex Partners Oy:n varastotyöntekijöistä valittiin testattavia kahteen ryhmään, tutkimusja verrokkiryhmään. Tutkimusryhmän henkilöillä oli ollut tukija liikuntaelinvaivoista johtuvia sairauspoissaoloja viimeisen puolen vuoden aikana ja verrokkiryhmän henkilöillä ei ollut ollut vastaavia sairauspoissaoloja viimeisen vuoden aikana. Toimintakyvyn ja sairauspoissaolojen välistä yhteyttä tutkittiin vertaamalla tutkimusja verrokkiryhmien testituloksia toisiinsa.

Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä S-Työterveyspalveluiden kanssa, joka vastaa Inex Partners Oy:n työterveyshuollosta. Inex Partners Oy:n Kilon logistiikkakeskus vastaa pääosin S-ryhmän päivittäistavaroiden jakelusta. Sen työntekijöillä oli vuonna 2012 noin 18 000 eri tukija liikuntaelinvaivoista aiheutuvaa sairauspoissaolopäivää, mikä oli yli kolmasosa kaikista sairauspoissaolopäivistä (46 000). Varastotyöntekijöillä eniten sairauspoissaoloja aiheuttavat selkävaivat sekä niskahartiaseudun kipu.

Tutkimuksemme mukaan FMS -testistön tulokset tutkimusja verrokkiryhmän välillä olivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi eroavia, eli FMS -testistön tuloksella ja tukija liikuntaelinperäisillä sairauspoissaoloilla näyttäisi olevan yhteys. FMS -testitulokselle on tutkimuksissa määritetty riskiraja, jonka alle jääneillä on todettu kohonnut loukkaantumisriski.

Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää testistö, jolla voidaan ennakoida tukija liikuntaelinperäisiä sairauspoissaoloja varastotyöntekijöillä. Varastotyön työnkuvan selvittämisen ja teoriatiedon perusteella valitsimme tutkittaviksi testeiksi Functional Movement Screen (FMS®) toimintakykytestistön ja submaksimaalisesti hapenottokykyä arvioivan Åstrand-Ryhming step – testin. Tarkoituksena oli tutkia, onko valitsemiemme toimintakykytestien tuloksilla yhteyttä varastotyöntekijöiden tukija liikuntaelinperäisiin sairauspoissaoloihin.

Tutkimuksessamme verrokkiryhmän keskimääräinen tulos ylitti tämän rajan ja tutkimusryhmä jäi alle riskirajan. Hapenottokykyä arvioivan Åstrand-Ryhming step –testin tuloksissa ei ollut tutkimusja verrokkiryhmän välillä tilastollisesti merkitsevää eroa. Huomionarvoista oli kuitenkin, että molempien ryhmien hapenottokyvyn perusteella määritelty kuntoluokka jäi selkeästi alle keskimääräisen. Opinnäytetyötutkimuksemme mukaan FMS -testistöä kannattaisi hyödyntää tukija liikuntaelinperäisten sairauspoissaolojen ennakoimisessa. Pienen tutkimusjoukon takia jatkotutkimukset ovat kuitenkin tarpeen. https://publications.theseus.fi/handle/10024/69757

AMMATTIKORKEAKOULUJEN OPINNÄYTETÖITÄ

Siivoustyön fyysinen kuormittavuus Rovaniemen kaupungin siivouspalvelussa ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA Fysioterapian koulutusohjelma Hannu Halttunen ja Reeta Marjamaa 2013 Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli mitata Rovaniemen kaupungin siivouspalvelun työntekijöiden työn fyysistä kuormittavuutta sekä palautumista stressireaktioista työpäivien aikana. Tarkoituksena oli, että työnantaja voisi hyödyntää työn tuloksia työnohjauksellisissa asioissa. Meille opiskelijoille opinnäytetyön tekeminen tarjosi tilaisuuden perehtyä Firstbeat Hyvinvointi-analyysin käyttöön ja antoi myös valmiuksia Hyvinvointianalyysin hyödyntämiseen myöhemmin työelämässä. Työssämme käytimme määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Mittarina meillä oli Firstbeat Technologies Oy:n sykevälivaihtelun mittaamiseen perustuva mittauslaite ja Hyvinvointianalyysi. Kohderyhmänä työssä oli Rovaniemen siivouspalvelun työntekijät, joista lopulta 10 henkilön mittaustuloksia hyödynsimme tutkimuksessa.

Tutkimusaineistomme koostui Hyvinvointianalyysistä saaduista työn fyysisen kuormituksen ja stressin ja palautumisen raporteista sekä osallistujilta kerätyistä taustatietolomakkeista. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että sykevälivaihteluun perustuvan mittauksen perusteella työn aiheuttama fyysinen kuormitus oli siivouspalvelun työntekijöillä kevyttä. Palautumisen stressireaktioista voitiin mittausten perusteella katsoa jääneen alla suositellun työpäivien aikana. Työn fyysinen kuormittavuus oli siis kevyttä ja palautuminen liian vähäistä. On huomioitava, että työssämme ei tutkittu eikä tuloksissa näin ollen otettu huomioon työntekijöiden subjektiivista näkemystä työn aiheuttamasta kuormituksesta ja palautumisesta. https://publications.theseus.fi/handle/10024/66913

Työfysioterapeuttien kokemukset sykevälianalyysin palvelvuudesta ja soveltuvuudesta yksilön työkuormituksen arvioinnissa ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA Fysioterapian koulutusohjelma Hannu Halttunen ja Reeta Marjamaa 2013 Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää työfysioterapeuttien kokemuksia ja mielipiteitä sykevälianalyysin soveltuvuudesta yksilön työkuormituksen arviointiin. Tarkoituksena oli myös selvittää työfysioterapeuttien sykevälianalyysin käyttöosaamista, käyttöastetta ja käyttötapaa. Opinnäytetyö tehtiin osana Turun Ammattikorkeakoulun sekä Aalto Yliopiston Tulevaisuuden työ-, tutkimus ja kehittämisohjelmaa. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkittavat työfysioterapeutit valittiin harkinnanvaraisesti. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastattelujen laadullisen sisältöanalyysin perusteella saatiin selville työfysio-

terapeuttien näkökulmia ja kokemuksia sykevälianalyysin käyttötavoista yksilön työkuormituksen arvioinnissa. Tutkimukseen osallistuneet työfysioterapeutit sovelsivat sykevälianalyysia työterveyshuollon hyvinvointipalveluna. Sykevälianalyysi koettiin toimivaksi arviointityökaluksi yksilön työkuormitusta selvitettäessä. Sykevälianalyysin avulla yksilön kokonaistilanne hahmotettiin kokonaisvaltaisemmin. https://publications.theseus.fi/handle/10024/69085

Työfysioterapeutit ry toivottaa jäsenistölleen lämmintä ja rentouttavaa kesää 2014!