Työfysioterapeutti 4/2009 by Työfysioterapeutit ry

Työfysioterapeutti 4/2009

sisällys 3

Hallitus tiedottaa

Toimintalinjat 2010 - 2012

10 Syysopintopäivät, näytteilleasettajat 12 Eri työskentelyolosuhteiden vaikutus fyysiseen kuormittumiseen 15 Työn energeettisen kuormittavuuden arviointi 18 Fyysisen kunnon merkitys työssä 20 Porarin fyysinen kuormittuminen työssä 22 Polkupyöräergometritesti - tee se oikein

Pääkirjoitus Työfysioterapeutti lehteen 04/2009 on kerätty syyskokouksessa 24.11. esiteltyjä ja päätettyjä asioita sekä Jyväskylässä 24.–25.11. syysopintopäivien saldoa kuvin, kuulumisin ja luentolyhennelmien avulla.

Työfysioterapeutit ry:n jäsenkyselyssä 2009 esiin tulleita toiveita lehden toimitus pyrkii toteuttamaan, mm. Työfysioterapeutti työssä haastattelusarjaa jatketaan jo lehdessä 01/2010. Jäsenkyselyssä noussut toive kattavista kansainvälisistä lehdistökatsauksista, laajemmista artikkeleista ja tuotevertailuista asettaa erityispaineita lehdentoimitukselle, joka tekee lehden päivätyönsä ohella harrastuspohjalta. Me lehden toimituksessa (siis kotona keittiön pöydän ääressä tai työpaikan neuvotteluhuoneessa työpäivän jälkeen) haluamme toimittaa jäsenistöllemme hyvän ja laadukkaan lehden ja haluammekin nyt haastaa jäsenistömme: kertokaa tai kirjoittakaa meille hyvistä käytännöistä työpaikoilla, kun törmäätte mielenkiintoiseen opinnäytetyöhön tai tutkimukseen kirjoittakaa siitä meille kaikille juttu. Lehden toimituksessa otetaan erittäin mielellään vastaan valmiita juttuja, artikkeleita ja tietoa kenestä tai mistä jäsenistö haluaa kuulla. Jäsenkyselyssä kysyttiin myös miten jäsenistö lehtensä haluaa: paperiversiona vai sähköisenä? Selkeä enemmistö (lähes 90 %) haluaa lehtensä paperisena joten jatkamme näin!

23 Samanlainen harjoittelu, erilainen harjoitusvaste

Mukavia lukuhetkiä ja rauhallista joulua toivottaa,

24 Sykevariaatioanalyysin käyttö työkuormituksen arvioinnissa

Työfysioterapeutti lehden toimitus

TYÖFYSIOTERAPEUTTI:

TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry:

Jäsenlehti: 4 krt vuodessa

tai yhteistyössä muun työterveys-

Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry

Perustettu: 1976

Koulutusta: 2 krt vuodessa

henkilöstön kanssa. Varsinaisen

Taitto: Mainostoimisto Hasardi

Jäsenmäärä: 700

Varsinaiseksi jäseneksi hyväksy-

jäsenen on oltava Suomen Fysio-

Jäsenmaksu: 35e/vuosi

tään fysioterapeutti, joka toimii

terapeutit ry:n jäsen

työterveyshuollossa

Hallitus tiedottaa

Yhdistyksen kevätkokous ja opintopäivä Yhdistyksen kevätkokous pidetään kevätopintopäivän yhteydessä huhtitoukokuussa 2010. Tarkempi aikataulu ja ohjelma ilmestyy helmikuussa www-sivuille.

Hallituksen kokoukset Työfysioterapeutit ry:n uuden hallituksen järjestäytymiskokous on ke 20.1.2010, klo 17.30. Kevään kokouspäivät ilmoitetaan yhdistyksen www-sivuilla, sen jälkeen kun ne on päätetty. Asialistalle esitettäviä asioita voi toimittaa kahta viikkoa ennen kokouspäivämäärää hallituksen puheenjohtajalle johanna.jussila@diacor.fi.

www-sivujen jäsenosio Jäsensivuille kirjaudutaan tunnuksilla ja salasanalla, tunnus on oma” sukunimi etunimi ”, salasana on nelinumeroinen jäsennumero, joka löytyy Työfysioterapeutti-lehden osoitelipukkeesta (nro 03/2008 alkaen). Jos jäsennumerossasi on kolme numeroa, lisää ensimmäiseksi numeroksi ”0”.

Stipendihakemukset v.2010 Nyt on aika hakea Työfysioterapeutit ry:n stipendiä! Katso hakuohjeet www.tyofysioterapeutit.fi/jäsenille

Yhteystietojen päivitys Muistathan päivittää yhteystietosi ajan tasalle mm. nimenmuutos, sähköpostiosoite, puhelinnumero, työpaikka. Päivitys on helppoa yhdistyksen wwwsivuilla olevalla kaavakkeella.

TOIMINTALINJAT 2010 – 2012 JA TOIMINTAOHJELMA 2010

yöfysioterapeutit ry on Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsenyhdistys. Yhdistyksen y-tunnus on 1533588-2 ja yhdistysrekisterinumero on 137.447. Yhdistyksen nimi on ruotsiksi Föreningen för Företagsfysioterapeuter i Finland ja englanniksi suositellaan käytettävän The Association of Finnish Physiotherapists in Occupational Safety and Health. Vuosi 2010 on yhdistyksen 34. toimintavuosi. Työfysioterapeutit ry on Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsenyhdistys, Suomen Fysioterapeutit ry on järjestäytynyt Tehy:yn. Työterveyshuollon toimintaa ohjaa Työterveyshuoltolaki (1383/2001) ja valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (1484/2001) sekä valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/2001). Työterveyshuoltolaki edellyttää keskimäärin 7 päivän vuosittaista ammatillista täydennyskoulutusta työterveyshuollon ammattihenkilöiltä ja asiantuntijoilta. Työterveyshuolto tekee työtä työikäisten terveyden edistämiseksi, 4

työtapaturmien ja ammattitautien ennaltaehkäisemiseksi ja työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Työkyvyn ylläpitämisessä tai palauttamisessa on tärkeää yhteistyö työterveyshuollon ja työpaikan eri toimijoiden välillä. Näin voidaan etsiä mahdollisuuksia ratkaista työkykyyn liittyviä ongelmia työpaikan ja työterveyshuollon yhteisin voimin. Työterveyshuollolla on myös oma roolinsa työssä olevien kuntoutuksessa, joka tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden pysyä työelämässä tai palata sinne sairauksista huolimatta. Työterveyshuollon tärkeimpiä tehtäviä kuntoutuksen suhteen ovat kuntoutustarpeen selvittäminen, ohjaus kuntoutukseen ja kuntoutuksen jälkeinen työssä selviytymisen seuranta. Arviolta miljoona henkilöä kärsii jostakin tukija liikuntaelinvaivasta jatkuvasti, ja näistä noin 600 000:lla on pysyvää toiminnallista haittaa. Suomen väestö ikääntyy nopeasti, ikääntyvien työssä pysyminen ja työssä viihtyminen tulevat siten keskeisimmiksi työelämän haasteiksi. Samanaikaisesti työn vaatimukset ja työolot muuttuvat. Haasteita aiheuttaa myös nuorten työntekijöiden heikentynyt fyysinen suorituskyky ja työn mielekkyyden löytäminen.

Työfysioterapeutti on työterveyshuollon asiantuntija työterveyshuollon moniammatillisessa työryhmässä. Työfysioterapeutilla on fysioterapeutin pätevyys ja riittävät tiedot työterveyshuollosta. Työfysioterapeutilta edellytetään kahden vuoden kuluessa työterveyshuoltoon siirtymisestä erikoistumisopintoja joko Työterveyslaitoksella tai ammattikorkeakoulussa. Työfysioterapeutin asiantuntemukseen kuuluvat ergonomia sekä yksilöön että työyhteisöön tai ryhmään kohdistuvat toimenpiteet. Työfysioterapeutit pyrkivät edistämään työntekijän psyko-fyysis- sosiaalista työ- ja toimintakykyä työntekijän omassa työympäristössä. Työfysioterapeutit osallistuvat myös uusien työskentelytilojen ja – välineiden suunnitteluun. Työfysioterapeutit mm. antavat ohjausta tukija liikuntaelinten ongelmissa, mittaavat ja arvioivat kokonaisvaltaista suorituskykyä yhteistyössä työterveyspsykologien ja muiden työterveyshuollon ammattihenkilöiden kanssa sekä ovat mukana moniammatillisessa työterveyshuollon toiminnassa, suunnittelussa ja toteutuksessa sekä erilaisissa kuntoutusprosesseissa.

TULOSKORTTI: Järjestötoiminta 2010

Näkökulma

Strategiset linjaukset/teemat

Käytännön toteutus

Mittarit

Tavoitetaso 2010

Jäsenyys

1. Jäsenhankinta

1. Toimitetaan pätevöitymiskoulutuksesta valmistuville yhdistyksen esite ja jäsenhakemus

1. Saadaan vuosittaiset koulutuspaikat selville

1. Työterveyshuoltoon hakeutuvat liittyvät jäseniksi

2. Jäsenyyden vahvistaminen

2.1. Jäsenkysely, tietojen päivitys 2.2. Alueellisten verkostojen käynnistämisen tukeminen

Yhdistyksen ja liiton välinen yhteistyö

1. Yhdyshenkilöverkostojen toiminnan arviointi ja kehittäminen 2. Työfysioterapian aseman edistäminen 3. Yrittäjäyhdyshenkilö ja yrittäjäjäsenet 4. selvitetään Suomen Fysioterapeutit ry:n mahdollisen organisaatiomuutoksen vaikutukset Työfysioterapeutit ry:lle

1.1. Yhdistyksellä liiton yhdyshenkilö 1.2. Liiton jäsenyhdistysten puheenjohtajien tapaaminen 2. Tehdään yhteistyötä lausuntojen ja kommenttien antamisessa erikoisalakohtaisesti 3.1. Yhdistyksellä on nimetty yrittäjäyhdyshenkilö 3.2. Alueellisen verkoston luonti 3.3. Nettisivujen yrittäjäosion kehittäminen

Yhteistyö muiden sidosryhmien ja järjestöjen kanssa

2.1. Rekisteritietojen päivitys 2.2. Toimivat alueelliset verkostot

2.1. Työterveyshuollossa pysyvät yhdistyksen jäseninä 2.2. Toiminnan käynnistyminen usealla alueella

1.1. Neuvottelupäiville osallistumisen ja hyödyn arviointi yhdistyksen kannalta

1.1. Tapaamisiin osallistuu yhdyshenkilö tai muu hallituksen edustaja

1.2 Puheenjohtajatapaamiseen osallistuminen ja hyödyn arviointi

1.2. Puheenjohtaja osallistuu tapaamiseen

2. Hyödyn arviointi saatujen lausuntojen/ palautteiden perusteella

2. Kirjatut lausunnot ja muistiot, hyödyn arviointi kerran vuodessa

3.1. Jäsenkyselyssä selvitetään yrittäjäjäsenet 3.2. Verkostotapaamisten käynnistäminen 3.3. Toteutuneet sivut

3.1. Yhdistyksen yrittäjämäärä selviää 3.2. Kattavan verkoston luonti 3.3. Uusien sivujen päivitys

4.1. Selvitetään muita vaihtoehtoisia järjestäytymismahdollisuuksia

4.1. Vaihtoehdot esitetään syyskokouksessa

4.1. Esitetään syyskokouksessa 2010 mahdolliset organisaation muutokset

1. Työterveyshoitajat, työterveyslääkärit, työpsykologit

1. Selvitetään yhteistyöhalukkuutta ko. ammattiryhmien kanssa

1. Halukkuuden ilmeneminen

1. Yhteistyön käynnistyminen

2. Suomen Tyky-verkosto

2.-7. Yhdyshenkilöt raportoivat toiminnasta

2.-7. Yhdyshenkilöt toimittavat lyhyen kirjallisen raportin kokouksien päätöksistä ja tekevät lyhyen koosteen toimintakertomusta varten

2.-7. Työfysioterapeuttien näkyvyys

3. Suomen Tule ry 4. Suomen Työnäköseura 5. ENSHPO 6. Työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt – ohjaus- ja kehittämisryhmä 7. Työympäristömitalityöryhmä

TULOSKORTTI: Fysioterapian aseman edistäminen 2010

Näkökulma

Strategiset linjaukset/teemat

Käytännön toteutus

Mittarit

Tavoitetaso 2010

Työfysioterapeuttien ammattipätevyys ja rooli

1. STM:n TTH:n neuvottelukunnan koulutusjaosto

1. Yhdistyksellä on edustaja koulutusjaostossa

2. Asiantuntijaryhmä ergonomiapätevyyden määrittämiseksi

2. Yhdistyksellä on edustus asiantuntijuutta määrittelevässä työryhmässä

1.-2. Yhdyshenkilöt toimittavat lyhyen kirjallisen raportin kokouksien päätöksistä ja tekevät lyhyen koosteen toimintakertomusta varten

1.-2. Työfysioterapeuttien näkyvyys ja moniammatillisen yhteistyön edistäminen työterveyshuollossa

Erikoisasiantuntijanimike

1. Työfysioterapian erikoisasiantuntijanimikkeen tunnetuksi tekeminen

1. Kriteerit ja hakuohjeet yhdistyksen nettisivuilla

1. Uusien nimikkeen saajien määrän seuraaminen

1. Jäsenistö hakee nimikettä

Työn vaativuuden arviointi

1. Tiedotetaan liitossa kehitteillä olevasta mallista

1. Ohjataan jäseniä tutustumaan liiton kotisivuille julkaistavaan malliin

Työfysioterapeutin työn sisällön ja asiakasmäärien mitoitus

1. Jäsenistön nykytilan kartoitus

1. Jäsenkysely

1. Vastauksien koostaminen ja tulostaminen osviittamateriaaliksi

1. 100 %:n vastaukset jäsenkyselyyn.

Lainsäädäntö

1. Työterveyshuoltolaki ja asetukset

1. Seurataan lain vaikutuksia työfysioterapeutin työssä ja niistä tiedottaminen liittoon ja päättäville tahoille

1. Lain tulkintaan liittyen työfysioterapeuttien aseman vahvistaminen

1.-3. Kooste työfysioterapeutin työhön liittyvistä laeista, säädöksistä ja asetuksista

2. Kelan säädökset 3. Työturvallisuuslaki

2. informoidaan nykyisten säädösten vaikutus työfysioterapeutin työhön

2. Tiedotetaan jäsenistöä 3. Lain tulkintaan liittyen työfysioterapeuttien aseman vahvistaminen

3. Seurataan lain vaikutuksia työfysioterapeutin työssä ja niistä tiedottaminen liittoon ja päättäville tahoille

Jäsenpalvelu

1. Jäsenpalvelu 2. Tiedotus yrittäjäjäsenille 3. Eettisyys fysioterapiassa

1.1. Sähköpostipalvelu jäsenille 1.2. Ajankohtaiset asiat nettisivuille 2.1. Sähköpostipalvelu jäsenille 2.2. Verkkosivujen Yrittäjyys-osio 3. Tiedotetaan liiton eettisten ohjeiden päivityksestä

1.1. Yhteydenottoihin vastataan viikon kuluessa 1.2. Verkkotiedote luettavissa jäsensivuilla 2.1. Yhteydenottoihin vastataan viikon kuluessa 2.2. Jäsensivuille täydennetään yrittäjätietoa

1.1. Jäsenpalvelu toteutuu 100 % 1.2. Yhteenvedot ajankohtaisista asioista 2.1. Jäsenpalvelu toteutuu 100 % 2.2. Sivujen päivitys tarpeen mukaan

TULOSKORTTI: Kansainvälinen yhteistyö 2010

Näkökulma

Strategiset linjaukset/teemat

Käytännön toteutus

Mittarit

Tavoitetaso 2010

Kansainvälinen verkottuminen

1. WCPT:n alajärjestön perustaminen

1. Yhdistyksen yhdyshenkilöt on nimetty

1. Asian käsittely WCPT:ssä edistyy

1. Verkoston muodostuminen

TULOSKORTTI: Koulutussuunnitelma 2010

Näkökulma

Strategiset linjaukset/teemat

Käytännön toteutus

Mittarit

Tavoitetaso 2010

Koulutuspolitiikka

1. Työterveyshuoltoon pätevöittävän koulutus ja sen muutosten seuranta

1. STM:n TTH:n neuvottelukunnan koulutusjaoksessa yhdistyksen edustaja, muutoksista tiedottaminen

1. Tietojen ajantasaisuus

2. Tieto koulutuspaikoista ja valmistuneista

1.-3. Osallistujamäärä ja koulutuspalautteet

1.-3. Ohjelman kiinnostavuus ja ajankohtaisuus

2. Koulutuspolitiikan linjaukset

Koulutustilaisuudet

1. Syysopintopäivät 2. Kevätopintopäivä 3. Yrittäjäkoulutus

2. Koulutuspaikkojen selvittäminen (amk ja ttl) 1. Järjestetään kaksipäiväisinä marraskuussa 2. Järjestetään huhtitoukokuussa 3. Selvitetään alueellinen tarve

Mentorointi

1. Hanke jatkuu

1. Toiminnasta tiedottaminen

1. Artikkeli lehteen ja nettisivuille, esitys opintopäivillä

1. Em. toteutuneet

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot

1. Opinnäytetyöt ja väitöskirjat

1. Yhteydenpito kouluihin opinnäytetöiden referoimiseksi lehteen

1. Tieto opinnäytetöiden aiheista

1. Työterveyshuoltoa käsittelevien töiden julkaisu

TULOSKORTTI: Viestintä 2010

Näkökulma

Strategiset linjaukset/teemat

Käytännön toteutus

Mittarit

Tavoitetaso 2010

Verkkoviestintä

1. Nettisivut

1.1. Avoimet sivut

2. Ajantasaisuus

1.2. Jäsensivut

1.1.- 1.2. Kävijämäärien seuranta

1.1. Kävijämäärien kasvu

3. Nettisivut ruotsiksi

2. Sivujen päivittäminen

2. Toteutuminen suunnitelman mukaan

3. Sivujen kääntäminen ruotsiksi

3. Käännöksen toteutuminen

1. Jäsensivut, jäsenkyselyssä sisältötoiveiden kartoitus

1.1. Jäsenten kokema hyöty

1.1. Luodaan sivut jäsenistön tarpeisiin

2. Osallistumismäärä

2. Yhteistyö työtä tukevien tahojen kanssa

Markkinointiviestintä

1. Jäsenyyden vahvistaminen 2. Yhteistyötahojen järjestämät tilaisuudet 3. Uusien jäsenten liittyminen 4. Esitteet

Työfysioterapeutti -lehti

1. Ilmestyy 4 krt vuodessa, teemanumeroita 2. Kiinnostavuus ja palvelevuus

2. Avustaminen tilaisuusmarkkinoinnin kohdentamisessa 3. Tietoa jäsenyydestä

3. Koulutettujen löytyminen 4. Esitteitä halukkaille

4. Painettu suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä esitteitä

1. Hyödynnetään verkostoja ja lukijoiden ideoita artikkeleiden suunnittelussa 2. Lukijatutkimus jäsenkyselyyn

1.2. Sujuva, helposti löytyvä viestityskanava 2. Sivujen päivitys tarpeen mukaan 3. Toimintavuoden aikana käännös tehty

3. Alalle hakeutuvien liittyminen yhdistykseen 4. Saatavuustieto ja esitteiden käyttökelpoisuus

1. Monipuoliset ja ajankohtaiset sisällöt

1. Lehden ilmestyminen suunnitelman mukaan

2. Toive paperisesta / sähköisestä lehdestä

2. Tarpeiden selvittäminen

TYÖFYSIOTERAPEUTIT RY TALOUSARVIO VUODELLE 2010 Tulot

Jäsenmaksut 24 850

Lehden kulut (4lehteä) 15 300

Opintopäivätuotot 14 000

Opintopäiväkulut (syys+kevät) 11 250

Opintopäivien näyttelytuotot 6 000

Kirjanpitokulut 3 600

Lehti-ilmoitukset 4 870 Lehtitilaukset 800 Jäsenluettelo ja tarrat 900

Yhteensä: 51 420 8

Menot

Kokouskulut 6 500 Matka- ja majoituskulut 4 000

Varasto 780 Postitus, postilokero 1 870 Muut menot 1 390 Stipendirahasto 1 519

Internet sivujen ylläpito 3 611 Webropol vuosimaksu 1 600

Yhteensä: 51 420

TULOSKORTTI: Yhdistyksen strateginen johtaminen, Hallinto ja talous 2010

Näkökulma

Strategiset linjaukset/teemat

Käytännön toteutus

Mittarit

Tavoitetaso 2010

Hallitus

1. Hallituksen jäsenet edustavat jäsenistön eri sektoreita

1. Valitaan vuosikokouksessa jäsenistöä hyvin edustava hallitus

1. Hallituksen toiminta tukee jäsenistön tarpeita

1. Laaja edustuksellisuus

2. Kokoukset

2. Kokouksia 10 vuodessa, joista kaksi viikonlopun työseminaaria

2. Kokousmäärä vastaa asioiden hoitotarvetta

3. Työ- ja vastuujako

3. Hallitus järjestäytyy 1. kokouksessa 1/10

3. Työ- ja vastuujaon päivittäminen ja tiedottaminen jäsenille ja virallisille tahoille 4. Vastaaminen määräaikaan mennessä 5. Vastuualueiden toiminnan arviointi 2 krt vuodessa

2. Hallitus hoitaa sääntömääräiset tehtävänsä 3. Välitön tiedottaminen työnjaosta, toimiva työnjako 4. Kannanottoihin vastaaminen 100 % 5. Kaikki tavoitetason alle jäävät osa-alueet siirretään suoraan kehittämiskohteiksi

Edustajisto

1. Edustajiston jäsenet, määritellään yhdistyksen edustajien määrä

1. Valitaan vuosikokouksessa edustajiston jäsenet

1. Laaja edustuksellisuus

Yhdistyksen arkistot

1. Arkistojen läpikäynti

1. Läpikäydään arkistot ja scannataan tärkeät asiakirjat sähköiseen muotoon

1. Arkisto sähköiseen muotoon tulevan kauden aikana

1. Suunnitelman toteutuminen

Talous

1. Jäsenmaksu

1. Taloudellisten toimintaedellytysten arviointi

1. Talousarvioraportit hallituksen kokouksissa

1. Jäsenmaksut kattavat 45 % yhdistyksen toiminnasta

2. Jäsenyhdistyksen velvoitteet liittoon 3. Stipendirahasto

2. Toimintakertomuksen ja taseen toimittaminen liittoon 31.5.2010 mennessä 3. Rahaston kartuttaminen ja stipendien jakaminen

2. Toteuma aikataulussa 3. Hakemusajasta tiedottaminen

2. Jäsenmaksujen toteutuminen 3. Jäsenistön hankkeiden tukeminen

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4/2009

Työfysioterapeuttien syysopintopäivät 2009 Näytteilleasettajat

Firstbeattechnologies

Officeday

Karske

juho.tuppurainen@

kari.koskinen@officeday.fiLikes

mervi.heinonen@karske.fi

Likes

Swissmasai

Top-Cousins

niina.valkama@likes.fi

asko@swissmasai.fi

robi.skurnik@topcousins.fi

Wulff/Beltton

Acutefds

Fysioline

heli.harkonen@beltton.fi

kaj.ronimus@acutefds.fi

esko.nikkola@fysioline.fi

Selectop

Mediracer

sonja.stenberg-ala@selectop.fi

minna.rautiainen@mediracer.com

firstbeattechnologies.com

Puheenjohtajan joulukolumni ”Helppoa kuin heinän teko” – sanotaan silloin kun joku tekee lonkalta helposti ja sujuvasti tehtävän tai palvelun. Mietitäänpä mitä sananparren taakse kätkeytyy: ihminen joka tekee asian niin helpon oloisesti ja vaivattomasti, että tuntuu kuin siihen ei tarvittaisi mitään osaamista. Todellisuudessa, jotta työt tai tehtävät näyttävät helpoilta ja onnistuvat, tarvitaan rautaisia ammattilaisia, jotka osaavat arvioida voimankäytön talikon heilauttamiseen, huomioida heinän koostumuksen, sääolosuhteet, heinäseipään korkeuden ja tänä päivänä EU-direktiivit heinän käsittelyyn ja säilytykseen. Unohtamatta tietenkään EU:n maataloustukien hakemisprosessia.

iloita onnistumisista. Säilytä listasi ja katso vuoden kuluttua ovatko asiat muuttuneet ja ovatko samat uhkat vielä konkreettisesti olemassa.

Kiitos kuluneesta vuodesta ja rentouttavaa ja hyvää joulua!

Maailma muuttuu, ammattiylpeydellä ja kriittisellä asenteella varustettuja ammattilaisia, työfysioterapeutteja, tarvitaan työterveyshuollon moniammatillisessa tiimissä aina – ei muuta kuin kääritään hihat ylös ja laitetaan talikot heilumaan!

p.s. olihan se talikko, mitä käytetään heinän teossa?

T. JohannaJ.

Työfysioterapeutin työ voi näyttää ulospäin (harjaantumattomalle silmälle) helpolta tai simppeliltä. Tee yllä olevasta esimerkistä työfysioterapeutin työstä malli, esim. ergonominen työpaikkaselvitys. Aivojumppaa ja kirjoita havaintosi ylös: mikä tekee työstäsi helppoa ja sujuvaa, mitkä tekijät mahdollistavat hyvin toteutetun työn ja mitkä ovat uhkia hyvin tehdylle työlle, mikä on työsi mieli? Pohdi miten uhkia voi pienentää tai ehkäistä ja mistä asioista saat voimavaroja ja iloa. Ensi vuoden aikana pyri voittamaan yksi uhka tai haaste kerrallaan ja muista 11

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4/2009

Eri työskentelyolosuhteiden vaikutus fyysiseen kuormittumiseen

KYLMÄ - KUUMA Henna Hämäläinen (LitM) Työterveyslaitos

yöympäristön kautta työntekijään vaikuttaa hyvin monia eri tekijöitä, kuten mm. kylmyys, viima, veto, kuumuus, kosteus, melu, tärinä, valaistus, pöly, säteily ja heikko ilmanlaatu. Kylmyyden on todettu olevan melun jälkeen toiseksi yleisin työympäristön fysikaalinen haittatekijä. Tässä esityksessä keskitytään kuitenkin kahteen em. tekijöistä eli kylmyyteen ja kuumuuteen, sekä niiden aiheuttamiin lieveilmiöihin.

Kylmätyöhön ja kylmässä selviytymiseen vaikuttavat ympäristön lämpöolot, kosteus ja viima, sekä yksilön kylmänsietokyky. Kylmähaitat alkavat ilmetä jo hieman alle +10 °C lämpötiloissa. Haitat ilmenevät nopeimmin kevyessä fyysisessä työssä, jolloin elimistön lämmöntuotto on melko vähäistä.

Kylmähaittoja ilmenee monissa eri ammattiryhmissä, periaatteessa kylmähaitat saattavat koskea melkein jokaista työntekijää esimerkiksi työmatkojen aikana. Muutoin alttiina ovat esim. maa- ja metsätalouden työntekijät, rakennustyöntekijät, palvelu- ja matkailualan työntekijät, vesillä työskentelevät henkilöt, poliisit, pelastusalojen työntekijät ja sotilaat sekä elintarviketeollisuuden työntekijät. Kylmänsietokyky on yksilöllinen ominaisuus ja se tarkoittaa kykyä säilyttää lämpötasapaino sekä vastustaa kylmyyden haitallisia vaikutuksia. Kylmänsietoon vaikuttavat mm. seuraavat tekijät: kehon koko ja muoto, ihonalainen rasvamäärä, fyysinen kunto, sukupuoli, ikääntyminen, sairaudet ja lääkitys. Kylmään on kuitenkin mahdollista myös sopeutua, pääasiallinen fysiologinen sopeutuminen tapahtuu 10-12 päivän kuluessa, täydellinen sopeutuminen vie jopa 30 pvää. Toimintakyvyn ylläpitäminen kylmässä käsittää sekä raajojen, että vartalon kylmäsuojaamisen. Vartalon jäähtyminen johtaa nimittäin siihen, että raajojen verenkiertoa vähennetään entisestään, jotta lämmönhukka pienenee. Tämä johtaa raajojen jäähtymiseen entisestään. Raajojen verenkierron elvyttämisen kannalta taukoliikunta ja dynaaminen lihastyö ovat ensiarvoisen tärkeitä. Huomiota kannattaa kiinnittää myös siihen, että työkaluja ja kylmiä kosketuspintoja kannattaa lämpöeristää ja työpisteisiin kannattaa tuoda ulkoisia lämmönlähteitä. Lisäksi asianmukainen pukeutumien

ja erityisesti pään suojaaminen ovat yksinkertaisia, mutta tehokkaita keinoja toimintakyvyn ylläpitämisen kannalta. Kuumuus ja kosteus työpaikalla tai äkillinen helle ulkotöissä laskevat toimintakykyä, työtehoa ja aiheuttavat terveysuhkia. Lisäksi kuumuus koetaan epämiellyttäväksi ja keskittyminen vaikeutuu vireystilan laskiessa. Suomessa ei ole sitovia ohjearvoja kuumassa työskentelylle – Työturvallisuuslaissa todetaan ainoastaan, että työolot eivät saa aiheuttaa haittaa terveydelle. Työnantaja on velvollinen huolehtimaan, että työpaikan lämpötila pysyy alle +28 °C, kun ulkoilma on alle hellelukeman +25 °C. Jos työpaikan lämpötila nousee yli +28 °C, on työntekijän altistusaikaa lyhennettävä kevyissä, keskiraskaissa ja pakkotahtisissakin töissä. Tällöin altistusaika on 50 min/h, kun lämpötila on alle +33 °C ja 45 min/h lämpötilan ollessa yli +33 °C. Tätä suuremmissa lämpötiloissa tai raskaissa ruumiillisissa töissä tarvitaan erityisiä suojelutoimia; kuten erityinen suojavarustus, selvitys työntekijän lämmönsiedosta ja työn säännöllinen tauottaminen. Kuumatyötä tehdään mm. seuraavissa työpaikoissa: valimot, lasiteollisuus, suurkeittiöt, pesulat, leipomot, liikenne, maataloustyö, sotilasammatit ja jopa sisätoimistot. Työntekijään kohdistuva lämpökuorma on monen tekijä summa. Lämpökuormaan vaikuttavat: 1) lämpöolotekijät (ilman lämpötila, ilman kosteus, ilman nopeus, lämpösäteily), 2) työtehtävän fyysinen kuormitus,

3) työvaatetus ja henkilökohtaiset suojaimet (luoti- ja sirpaleliivit, työja suojapuvut), 4) yksilölliset tekijät (ikä, sukupuoli, ruumiinrakenne, ylitai alipaino, terveydentila, fyysinen kunto, käytetyt lääkkeet, lämmönsietokyky ja tottuminen kuumuuteen), 5) altistuksen kesto ja 6) työstä elpyminen (esim. pitkäkestoinen työjakso, "urakka-työ"). Kuumuuden akuutit haittavaikutukset sydän- ja verenkiertoelimistöön ovat pääasiallisesti syketaajuuden nousu, jotta verta saadaan ohjattua iholle elimistön viilentämiseksi. Tämän seurauksena työskentelevien lihasten verenkierto vähenee, lihakset väsyvät ja suorituskyky laskee. Elimistön lämpötilat nousevat lihastyön seurauksena - elimistöön kertyy helposti liikaa lämpöenergiaa, koska lämmönluovutus on vaikeutunutta. Lämpögradientin puuttuminen vaikeuttaa lämmönluovutusta. Myös sisäelinten ja ihon lämpötilat nousevat; rektaalilämpötila kuvaa sisäelinten lämpötilaa. Iholämpötilat kohoavat puolestaan epämiellyttävyysalueelle. Iholämpötilojen nouseminen kipurajalle on mahdollista käsiteltäessä kuumia materiaaleja. Kuumissa lämpöoloissa hikoilu on elimistön ainoa tehokas lämmönluovutuskeino. Fyysinen harjoittelu parantaa hikoilukapasiteettia. Runsas hientuotanto asettaa elimistön nestetasapainon haastavaan asemaan, sillä neste- ja suolatasapainon ylläpitäminen vaikeutuu. Kuumiin oloihin tottunut työntekijä pystyy tuottamaan hikeä noin 6001000 g/h. WHO:n (1969) mukaan elimistön suolatasapaino säilyy, mikäli 13

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4/2009

Äkilliset lämpösairaudet jaotellaan: I Auringonpistos (päähän kohdistuva lämpösäteily, mahdollinen myös sisällä) II Lämpöpyörtyminen (äkillinen kuuma-altistuminen saattaa johtaa aivoverenkierron hetkelliseen vajaukseen) III Lämpöuupuminen (elimistön neste- ja suolavajaus voi kehittyä raskaassa kuumakuormituksessa tunneissa tai päivissä) IV Lämpöhalvaus on henkeä uhkaava tila, joka voi kehittyä myös viiveellä. työpäivän aikana hientuotanto ei ylitä 5 l ja ravinto on normaalisuolaista. Menetetty neste täytyy korvata nestetasapainon ylläpitämiseksi, sillä kuivuminen kuormittaa verenkiertoa ja sydäntä, nostaa sisäelinten lämpötilaa ja siten heikentää suorituskykyä sekä lisää äkillisten lämpösairauksien riskiä.

lämpösairaudet ovat yhä edelleen alidiagnosoituja. Oma arvio akuutista lämpösairauden tunteesta on vähäinen, usein työkaveri kiinnittää paremmin huomiota muuttuneeseen käyttäytymiseen/ulkoiseen olemukseen.

Jano on huono mittari nestevajauksen havaitsemisessa – painon mittaaminen on huomattavasti tehokkaampi. Nopea painon lasku liittyy käytännössä aina nestevajeeseen; 2-3 % äkillinen menetys ruumiinpainosta saattaa aiheuttaa aerobisen suorituskyvyn heikkenemistä. 5 % nesteen menetys aiheuttaa normaalikuntoisellekin jo yleisen toimintakyvyn heikkenemisen ja yli 6 % nesteenmenetys saattaa johtaa henkeä uhkaavaan tilaan. Hitaasti, useiden päivien tai viikkojen aikana kehittyvä nestevaje, esimerkiksi pitkän hellejakson seurauksena, voi johtaa krooniseen lämpöuupumiseen.

Kuumuudella on myös mahdollisesti yhteyksiä tapaturmiin, mutta tämä ei käy valitettavasti ilmi tapaturmatilastoista. Esimerkiksi lämpöpyörtymisen äkillinen ilmeneminen saattaa johtaa esim. putoamiseen, kaatumiseen, työlaitteiden hallitsemattomaan käyttöön, palovammoihin jne… Pahimmassa tapauksessa seurauksena saattaa olla jopa tapaturmainen kuolema. Lisäksi lämpösairauksiin liittyvä sekavuus, rauhattomuus, yleinen piittaamattomuus sekä tajunnan tason häiriöt saattavat johtaa esim. erinäisten työprosessien valvonnan heikkenemiseen ja aiheuttaa joko konkreettista tai huomattavaa aineellista vahinkoa.

Äkilliset lämpösairaudet kehittyvät lyhyessä ajassa, muutamassa tunnissa tai päivässä. Hellekausina äkilliset

Kuumatyötäkin voi keventää omilla valinnoillaan ja päätöksillään. Kuumaan pystyy ja kannattaa totuttau-

tua. Erityisesti lämpimän jakson ensimmäiset 2-4 päivää ovat elimistöä voimakkaasti kuormittavia. Täydellinen akklimatisaatio tapahtuu noin 14-20 päivässä. Raskaita ja kuumia työvaiheita olisi syytä automatisoida. Työntekijän kannattaa itse huolehtia, että nestettä tulee nautittua riittävästi ja lisäksi kiinnittää huomiota korvausnesteen laatuun. Kuumatyössä kannattaa pukeutua työn mukaisesti, erityisesti pään ja niskan suojaamiseen ei voi koskaan kiinnittää liikaa huomiota. Työn tauotus ja tauon viettäminen viileässä ovat helppoja keinoja keventää kuumatyön aiheuttamaa kuormitusta. Koska lämpösairaudet saattavat kehittyä salakavalasti ja ihmisen itse on osittain vaikea huomata oireitaan, työkaverista huolehtiminen ja hänen outoon käytökseensä puuttuminen ovat usein hyvää ennaltaehkäisyä.

Työn energeettisen kuormittavuuden arviointi Janne Halonen, TTM, ft, Työterveyslaitos

yysisen työkuormituksen vaikutukset työntekijän verenkiertoelimistön, liikuntaelinten ja hermoston toimintaan ja kuormittumiseen riippuvat toimivien lihasten eli aktiivisen lihasmassan määrästä, lihasten toimintatavasta, voimankäytöstä, lihastyön kestosta ja työntekijän yksilöllisistä ominaisuuksista. Verenkiertoelimistöä voimakkaasti kuormittavat raskas dynaaminen työ, jossa liikutetaan pääasiassa omaa kehonpainoa ja johon sisältyy

taakkojen käsittelyä. Raskasta dynaamista lihastyötä sisältyy moniin maa-, metsä- ja rakennustöihin sekä erityisammattien (palomies, poliisi, sotilas) kuormittavimpiin tehtäviin. Paljon taakkojen käsittelyä on puolestaan muun muassa varasto-, kuljetus- ja ahtaustyössä sekä hoitoalalla. Arvioiden mukaan 200 000 -300 000 työntekijää tekee päivittäin raskasta dynaamista lihastyötä tai taakkojen käsittelyä.

” Hyvin tauotetun 8 tunnin työ-

päivän aikana kuormittuneisuus ei saa ylittää 50 % MaxVO2.”

Työn energeettistä eli hengitysja verenkiertoelimistöön kohdistuvaa kuormitusta on tarpeen arvioida kun työssä työntekijästä riippumatta käytetään suuria lihasryhmiä, on paljon taakkojen käsittelyä (nostamista, kantamista, vetämistä, työntämistä), paljon liikkumista (oman kehonpainon liikuttelemista), toistuvia työliikkeitä, käytetään raskaita suojavarusteita tai työvälineitä, on poikkeava työympäristö (esim. kuumuus, kylmyys). Kun työn energeettistä kuormittavuutta lähdetään arvioimaan, kerätään ensin esitiedot työstä ja työpaikasta. Sen jälkeen arvioitava työ tarvittaessa jaetaan työvaiheisiin ja lopuksi valitaan arvioinnin taso ja käytettävät arviointimenetelmät. Arviointimenetelmät voidaan jakaa karkeasti kolmeen tasoon. Perusselvityksessä kartoitetaan työn kuormitustekijät esimerkiksi taulukoita ja muita aiemmin aiheesta tehtyjä selvityksiä hyväksikäyttäen. Työn 16

kuormitustekijöiden suunnattuun selvitykseen kuuluvat esimerkiksi työn havainnointi, videointi, koettu kuormittuneisuus ja MET-taulukoiden käyttö. Syventäviin työn kuormitustekijöiden ja työntekijän kuormittuneisuuden erityisselvityksiin kuuluvat fysiologiset mittaukset, esimerkiksi sydämen sykintätaajuus ja sykevälimittaukset, hikoilun sekä verenpaineen seuranta. Energeettiset kuormitustekijät tarkoittavat kunkin työn aiheuttamaa keskimääräistä kuormaa hengitysja verenkiertoelimistölle yksilöstä riippumatta. Kuormittavuus on työn aiheuttama suhteellinen kuormitus yksilöllä ja edellyttää yksilöllisen suorituskyvyn arvioimista. Työn mitattuja energeettisiä kuormitustekijöitä verrataan yksilön maksimaaliseen suorituskykyyn. Lepoaineenvaihdunnan kerrannaisluku eli MET on yksikkö jota voidaan käyttää sekä työn kuormitustekijöi-

den että kuormittavuuden arvioinnissa. Kun energiankulutus ylittää lepotilan, ilmoitetaan, kuinka moninkertaisesti tämä taso ylittyy. Istuttaessa energiankulutus on 1 MET, juostessa energiankulutus kymmenkertaistuu lepotasoon nähden jolloin energiankulutus on 10 MET. MET-lukujen hyötynä on yhteismitallisuus, samoilla yksiköillä voidaan arvioida sekä työtä että yksilöä. Lisäksi se mahdollistaa eri painoisten, ikäisten ja sukupuolta olevien henkilöiden vertailun. Monista ammateista tai työtehtävistä on laadittu viitteellisiä taulukoita niiden keskimääräisestä aineenvaihdunnallisesta kuormittavuudesta, joita voidaan käyttää hyväksi työn kuormitustekijöitä arvioitaessa. Jos halutaan arvioida työn kuormittavuutta, tarvitaan tieto henkilön suorituskyvystä. Koettua kuormittuneisuutta voidaan käyttää joko itsenäisenä menetelmänä tai sydämen sykintätaajuus mittausten

tukena. Sydämen sykintätaajuuden mittaus työpäivän aikana täydentää kuormittavuusarviota. Työpäivän aikaiset sykintätaajuuden tuntikeskiarvot ja kuormitushuiput suhteutetaan erikseen mitattuun yksilölliseen maksimikapasiteettiin. Mittausten tueksi on runsaasti suosituksia liittyen sekä työn kuormitukseen että tauotukseen. Tauottamattoman tai epäsäännöllisesti tauotetun 8 tunnin työpäivän aikana kuormittuneisuusasteen pitää olla alle 33 % maksimaalisesta hapenkulutuksesta (% MaxVO2) ja hyvin tauotetun 8 tunnin työpäivän aikana kuormittuneisuus ei saa ylittää 50 %MaxVO2. Hyvin tauotetulla työllä tarkoitetaan työtä, jossa taukojen osuus jokaista työtuntia kohden on vähintään 10 minuuttia, tai taukojen määrään ja ajoitukseen voi itse vapaasti vaikuttaa.

Sykevälivaihtelun mittaaminen tarkentaa sykintätaajuusmittausten tuloksia. Sykevälivaihtelu heijastaa stressihermoston verenkiertoa säätelevän osan tilaa. Vireystilan noustessa henkisestä tai fyysisistä kuormituksesta johtuen sykevälivaihtelu pienenee. Elimistön rentoutuessa, esimerkiksi nukkuessa, sykevälivaihtelu suurenee. Sykevälivaihtelua analysoitaessa on huomioitava, että normaaliin työpäivän aikana vireystila on suurimman osan aikaan koholla. Myös liikunta tai kiinnostava harrastus kohottavat vireystilaa ja sykevälivaihtelu on pientä. Mitattu stressi on kuitenkin hyvää, koska elimistön toiminta tehostuu ja suorituskyky vahvistuu. Sen sijaan esimerkiksi nukkuessa havaittu pitkäaikainen hälytystila matalan sykevälivaihtelun muodossa voi viitata ylikuormitukseen ja kuluttavaan

stressiin. Menetelmää voidaan hyödyntää työn kuormittavuusmittausten yhteydessä lisämittauksena. Sekä sydämen sykintätaajuus että sykevälivaihtelumittausten tulosten tulkinnassa on tunnettava tulkintaan vaikuttavat tilat kuten lääkitykset, perussairaudet, ikä ja yleinen kunto. Työn kuormittavuutta arvioitaessa tavoitteena on saavuttaa optimaalisesti kuormittava työ. Kohtuullinen työpäivä (Fair day´s work) voidaan määrittää työpäiväksi, jonka intensiteetti ja kesto mahdollistavat sekä ruumiillisen että henkisen palautumisen ennen seuraavaa työpäivää.

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4/2009

Fyysisen kunnon merkitys työssä Jussi Konttinen tutkija, Fyysinen toimintakykytiimi, TTL jussi.konttinen@ttl.fi

Fyysinen kunto on sidoksissa laajempiin toimintakyvyn ja työkyvyn käsitteisiin. Toimintakyvyllä tarkoitetaan ihmisen kykyä selviytyä hänelle asetetuista vaatimuksista sekä työssä että työn ulkopuolisessa elämässä. Fyysisen kunnon voidaan ajatella olevan toimintakyvyn fyysinen ulottuvuus, tämän lisäksi toimintakyvyllä on psyykkiset ja sosiaaliset ulottuvuudet. Työkyvyssä on kysymys ihmisen voimavarojen ja työn välisestä yhteensopivuudesta ja tasapainosta. Terveys ja toimintakyky muodostavat perustan työkyvylle. Raskas fyysinen työ vähenee, kuitenkin lähes neljännes työssä olevis-

ta suomalaisista tekee sitä edelleen. Arvioidaan, että 20-25 % tietoyhteiskunnan töistä pysyy fyysisesti kuormittavina. Lisäksi on joitakin erityisammattiryhmiä, kuten paloja pelastusala, joissa fyysinen toimintakyky on erityisen keskeisessä asemassa. Väestön fyysisessä toimintakyvyssä näkyy laskeva trendi, ja tilanteeseen vaikuttaa myös ikärakenteen muutos. Perimä määrää osan yksilön fyysisestä toimintakyvystä, mutta tärkein tekijä fyysisen kunnon takana on kuitenkin fyysisen aktiivisuuden määrä. Miljoona suomalaista työikäistä liikkuu terveytensä kannalta

seuraavaan. Pitkittyessään liiallinen kuormitus johtaa kasautuviin oireisiin; jatkuvaan väsymykseen, käyttäytymismuutoksiin ja lopulta työperäisiin sairauksiin. Vastoin yleistä käsitystä fyysinen työ ei useinkaan riitä pitämään yllä ammatin tai terveyden kannalta riittävää fyysistä kuntoa, joten fyysisen työn tekijöiden ei tulisi unohtaa terveyssuositusten mukaista vapaaajan liikuntaa.

liian vähän. Liikunnan terveyshyödyt ovat kiistattomat, ja viime vuosina on saatu myös selkeää näyttöä liian vähäisen liikunnan yhteyksistä työkykyyn, sairauspoissaoloihin ja työn tuottavuuden laskuun. Hyvä fyysinen kunto sinällään suojaa terveyttä: hyvä kestävyyskunto liittyy matalampaan kokonaiskuolleisuuteen ja vähäisempään määrään sydän- ja verisuonitapahtumia. Fyysisissä ammateissa voidaan tarkastella työn fyysisiä kuormitustekijöitä: työasennot, voimankäyttö, lihastyön muoto. Kuormitustekijöitä ovat myös työympäristö ja työvä-

lineet sekä työn järjestely. Työssä nämä tekijät kohdistuvat ihmiseen ja saavat aikaan elimistön aktivoitumisen; erilaisia välittömiä fysiologisia reaktioita, tuntemuksia ja oireita. Voidaan puhua lyhytaikaisesta kuormittuneisuudesta. Raskas dynaaminen työ kuormittaa ensisijaisesti hengitys-ja verenkiertoelimistöä, staattinen työ ja toistotyö taas tukija liikuntaelimiä. Jos työntekijän toimintakyky ja työn kuormitustekijät ovat tasapainossa, ylikuormitusta työpäivän aikana ei tapahdu. Työpäivän rasituksista myös palaudutaan seuraavaan työpäivään mennessä, ja työviikosta

Fyysisen kunnon tai liikunnan merkitys työntekijälle ei ole vain työn fyysisistä vaatimuksista selviämisessä. Esimerkiksi tietointensiivisessä työssä, monilla palvelualoilla tai vuorotyössä on ominaispiirteitä, jotka altistavat elimistön liialliselle stressille. Tämä ilmenee mm. stressihermoston ylikiihtymisenä, aineenvaihduntahormonien tasapainon häiriintymisenä ja vuorokausirytmin ja unen häiriintymisenä. Liikunta ja hyvä fyysinen kunto auttavat elimistön tasapainotilan säilyttämisessä. Hyvä lihaskunto suojaa myös näyttöpääte- ja muun istumatyön aiheuttamilta niska- hartiaseudun vaivoilta. Fyysisen kunnon ja työn yhteydet ovat moninaiset eikä niiden tarkastelussa ole syytä rajautua pelkästään fyysisesti kuormittaviin ammatteihin. Fyysinen inaktiivisuus ja huono kunto ovat työkyvyn ja terveyden riskitekijöitä koko työväestössä. 19

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4/2009

Anna Wallendahr Työfysioterapeutti Diacor Terveyspalvelut Oy

Porarin fyysinen kuormittuminen työssä – SenseWear Armband -mittari

Tunnelityön kuormittavuus kohdistuu tukija liikuntaelimiin sekä hengitysja verenkiertoelimiin. Työn haastavuutta lisäävät heikot valaistusolosuhteet, korkea ilmankosteus, porauksesta syntyvä pöly, alustan epätasaisuus ja liukkaus, raskaat työvaatteet ja -varusteet sekä raskaat työvälineet. Poraus suoritetaan porausvaunulla joko kuiva- tai märkäporauksena. Poraustyössä käytettävien raskaiden työvälineiden käsittelyn keskikuormittavuus 75 kg:n painoisella henkilöllä on 6 MET (Ainsworth ym. 2000).

Tapauksen asiakas on 59-vuotias normaalipainoinen mies, joka on toiminut porarina vuodesta 1970 lähtien. Hän kokee työnsä kuormittavana ja tuntee itsensä väsyneeksi vapaa-ajallaankin. Hänellä on jo vuosien ajan ollut tukija liikuntaelinten 20

sekä hengitysja verenkiertoelinten oireilua kuten selkäkipuja sekä ajoittain rintatuntemuksia ja hengenahdistusta. Asiakkaalla on todettu sepelvaltimotauti vuonna 2003 ja hän on sairastanut sydäninfarktin vuonna 2007, jonka jälkeen hänel-

le on tehty pallolaajennus. Vuonna 2008 hänellä on ollut levossa sydämen muljahduksia, jonka vuoksi on todettu tarve arvioida hänen työkykyään ja sopivuutta tunnelityöhön. Asiakkaan fyysiseksi suorituskyvyksi on mitattu 6 MET. Hänen toiveenaan on jatkaa työelämässä eläkeikään asti, mikäli terveydentila mahdollistaa työskentelyn. Asiakkaalle tehdään Sensewear Armband -tutkimus sekä arvio yläraajoihin kohdistuvasta kuormituksesta. Tarkoituksena on selvittää työkykyisyyttä ja työn fyysistä kuormittavuutta. Mittari oli tutkittavalla käytössä yhtäjaksoisesti kahden työpäivän ja yhden vapaapäivän

ajan. Tutkimusajankohtana tutkittava työskenteli maan päällä montussa, johon koneisto laskettiin asianmukaisilla apuvälineillä. Tutkittava joutui kuitenkin laskeutumaan monttuun tikapuita pitkin ja myös kuljettamaan pienempiä apuvälineitä tikapuita pitkin alas ja ylös työvuoron aikana. Suurin osa töistä tehdään kuitenkin maan alla tunnelissa, jolloin työn haastavuutta lisäävät työympäristössä olevat tekijät. Mittauksessa ilmeni, että työ on tutkittavalle keskimäärin kuormittavaa tai erittäin kuormittavaa (asteikkona: alhainen, kohtalainen, kuormittava ja erittäin kuormittava kuormitus). Kuormittavamman työpäivän aikana alhaista kuormitusta ei ollut lainkaan, kohtalaista kuormitusta oli 1h 43min, kuormittavaa kuormitusta 2h 11min ja erittäin kuormittavaa kuormitusta 5h 16min. Tutkittava teki kyseisenä päivänä ylitöitä 1h 10min. Koko vuorokauden keskikuormitus oli 2MET (eli kuormittavaa) ja koko vuorokauden aikana alhaista kuormitusta oli vain 13min, mikä viittaa siihen, ettei tutkittava palaudu edes yön aikana. Mittari rekisteröi yön aikana 21 heräämistä. Yläraajan rasitusvammaoppaan arviointimenetelmän mukaan yläraajoihin kohdistuva kuormitus on kuormittavaa tai erittäin kuormittavaa (Ketola ym. 2004). Työ sisältää toistuvia työliikkeitä, voiman käyttöä, pinsettiotetta, ranteen taipuneita asentoja (yli 20º) ja kyynärpään kohoasentoja (yli 45º).

tutkittavan stressitasoon, joka tutkimuksen mukaan voimistui työvuoron loppua ja viikonloppua kohti. Molemmissa työvuoroissa tutkittava koki työnsä hieman rasittavana – rasittavana (RPE 13–15). Raskainta oli poravaunun tankkaus ja kaikkien tankkausajankohtien MET-lukemat olivatkin >3MET. Tutkittava koki rasittavana myös porauksen aikana jatkotangon käsittelyn sekä miltei koko työvuoron kestävän seisomisen. Työvuoron jälkeen tutkittavalla oli väsynyt ja hyvin rasittunut olo sekä kipuja oli alaselässä, niskassa, vasemmassa olkapäässä, nilkoissa ja päkiöissä. Alaselän kivut säteilivät vasempaan jalkaan.

Työkuormituksen vähentämiseen voitaisiin vaikuttaa raskaimpien työvaiheiden kautta: tankkauksen keventäminen pienemmillä kanistereilla ja tiheämmillä tankkausväleillä; alaraajojen liiallisen kuormituksen vähentäminen hyödyntämällä seisomatuolia / työjakkaraa. Lisäksi jatkoterien käsittelyn aiheuttaman kuormituksen vähentämiseksi tutkittavan kohdalla tulisi välttää jatkoterien käsittelyä vaativia työtehtäviä. Tutkimustulokset vahvistivat, että asiakas ei enää sovi tunnelityöhön todettujen hengitysja verenkiertoelinten sairauksien vuoksi. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Lemminkäisen työterveyshuollon kanssa.

Tutkittava teki ylitöitä molempina työpäivinä, mikä saattaa kertoa työn pakkotahtisuudesta ja siitä, ettei tutkittava pysy työtavoitteessaan. Työn pakkotahtisuus ja kiire vaikuttavat 21

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4/2009

Polkupyöräergometritesti - tee se oikein Arto Hautala, Laboratoriopäällikkö, Dosentti, FT arto.hautala@verve.fi

erobisen kestävyyskunnon arvioinnin kultaisena standardina pidetään maksimaalisen hapenottokyvyn testiä (VO2max), joka perustuu suoraan hengityskaasujen analysointiin kuormituksen aikana. Menetelmä vaatii kalliit laitteet, laboratorio – olosuhteet ja koulutetun henkilökunnan. Lisäksi testi tehdään uupumukseen saakka, mikä voi tarkoittaa, että myös lääkärin läsnäolo on suotavaa.

Submaksimaaliseen kuormittamiseen perustuvat epäsuorat kestävyyskunnon testit ovat turvallisia, kustannuksiltaan kohtuullisia ja moneen tarkoitukseen riittävän luotettavia ja toistettavia. Epäsuoria kestävyyskuntotestejä on useita, mutta Suomessa käytetyin on WHO:n submaksimaalinen polkupyöräergometritesti. Testi perustuu sydämen sykkeen ja hapenkulutuksen väliseen lineaariseen yhteyteen

kuormituksessa. Tavoitteena on suorittaa 3 – 4 neljän minuutin kuormaa noin 50 – 80 % tasolle VO2max:sta. Kuormasykepareista muodostetaan regressiosuora, joka ekstrapoloidaan iän mukaan arvioituun tai mitattuun maksimisykkeeseen. Maksimisykettä vastaava polkemisteho muutetaan hapenkulutukseksi, joka on testattavan arvioitu VO2max. Testattavalle annetaan valmistautumisohjeet testiin etukäteen. Lisäksi suoritetaan terveys-, liikunta- ja aktiivisuuskysely sekä arvio kuormitusportaiden valitsemiseksi. Erityisen tärkeää on myös selvittää lääkitykset, jotka vaikuttavat sykkeeseen. Esimerkiksi beetasalpaajat laskevat sykettä merkittävästi sekä levossa että kuormituksessa ja vai-

kuttavat siten sekä itse testiin että testin tulosten tulkintaan. Ennen varsinaisen testin alkua mitataan lisäksi antropometria ja lepoverenpaine (ja mahdollisesti lepo – EKG). Testi aloitetaan noin 4 min verryttelyllä 55 – 75 rpm polkemisrytmillä. Samalla selostetaan RPE – asteikon käyttö, seurataan sykereaktiota (EKG – monitori tai sykemittari) ja kirjataan se ylös kuorman lopussa (tarvittaessa mitataan myös verenpaine jokaiselta kuormalta). Varsinaisen testin aikana sykkeet kirjataan ylös kuorman lopussa (viimeinen 15 s). RPE kysytään ennen sykkeen kirjaamista. Lopuksi kannattaa tehdä vielä aktiivinen palautuminen kevyellä verryttelykuormalla (4 min), jonka ajalta seurataan palautumissykettä. Sykkeen ja RPE:n lisäksi on tärkeää

tarkkailla myös muita kliinisiä muutoksia, esimerkiksi hikoilua ja hengästymistä. RPE – arvoa 17 pidetään ylärajana submaksimaalisissa testeissä. Lopulta lasketaan kestävyyskunnon arvio ja tulkitaan tulokset (viitearvot). Tulosten tulkinnassa on useita tekijöitä, jotka on huomioitava testitilanteen lisäksi. Näitä tekijöitä ovat muun muassa edeltävä fyysinen kuormitus, mihin vuorokauden aikaan testi suoritetaan, unen määrä, ruokailun ajankohta, nestetasapaino, virtsarakon täyttymisaste, nautintoaineet (tee, kahvi, kolajuomat), alkoholi, tupakka, lääkkeet, testiympäristön lämpötila ja mieliala.

Samanlainen harjoittelu, erilainen harjoitusvaste Arto Hautala, Laboratoriopäällikkö, Dosentti, FT arto.hautala@verve.fi

yysisen aktiivisuuden ja hyvän fyysisen kunnon merkitys terveydelle on kiistaton. Laajat väestöpohjaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että huono fyysinen kestävyyskunto tai vähäinen fyysinen aktiivisuus on yhteydessä riskiin kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin ennenaikaisesti. Harjoittelemalla kunto kohoaa jo muutaman viikon jälkeen. Yksilöllinen vaste fyysiseen harjoitteluun vaihtele kuitenkin paljon. Kohtuullisella teholla toteutettu

kestävyysharjoittelu nostaa kestävyyskuntoa noin 10 – 15 %, mutta yksilölliset vasteet vaihtelevat 0 – 40 % välillä. Tosiasia on, että 5 – 10 % terveistä koehenkilöistä kunto ei kohoa suositusten mukaisella kestävyysharjoittelulla. Tarkasteltaessa yksilöllisen kuntomuutoksen syitä, havaitaan iällä, sukupuolella, etnisellä taustalla ja lähtökunnolla olevan yllättävän pieni rooli. Edellä mainitut tekijät 23

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4/2009

selittävät yksilöllisestä kuntomuutoksesta yhteensä vain noin 10 %. Sen sijaan perimän osuus ilmiön taustalla tunnustetaan merkittäväksi selitysasteen noustessa noin 30 – 50 %. Lisäksi olemme havainneet omissa tutkimuksissamme, että autonomisen hermoston toiminta on merkittävä yksilöllistä kuntomuutosta selittävä yksittäinen fysiologinen tekijä. Autonomisen hermoston tilan arviointi sykevaihtelu – menetelmällä auttaa harjoittelun yksilöllisessä ohjauksessa ja kunto nousee tehokkaammin. Olemme selvittäneet myös liikuntalajin merkitystä yksilöllisen kuntomuutoksen taustalla. Toteutimme harjoittelututkimuksen, johon osal-

listui 91 tervettä vähän liikuntaa harrastavaa miestä ja naista. Puolet treenaajista toteutti ensin kontrolloidun 2 viikon kestävyysharjoittelun toisen ryhmän harjoitellessa kuntosalilla. Harjoittelua seurasi 2 kuukauden harjoittelutauko, jonka jälkeen samat koehenkilöt harjoittelivat 2 viikon ajan eri harjoittelumuodolla kuin millä olivat aloittaneet. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että suositusten mukaisella voimaharjoittelulla voidaan kestävyyskuntoa kohottaa niillä henkilöillä, joilla suositusten mukainen kestävyysharjoittelu ei kehitä kestävyyskuntoa. Lajinvaihdolla saatiin kunto ylös.

kero muista liikunnan aiheuttamista terveysvaikutuksista. Siten onkin tärkeää arvioida muutoksia myös esimerkiksi kehon koostumuksessa, verenpaineessa ja veren rasvoissa. Liikunnan aiheuttamien erilaisten fysiologisten vasteiden seuraaminen auttaa räätälöimään entistä sopivampaa yksilöllisiä liikuntaohjelmia. Yksilöllisyyden huomioiminen motivoi säännölliseen liikuntaan entistä tehokkaammin, olipa sitten ensisijaisena tavoitteena positiiviset elämykset, kunnon kohottaminen tai terveyden edistäminen.

On huomattava, että fyysisen kunnon mittaaminen ei välttämättä

Sykevariaatioanalyysin käyttö työkuormituksen arvioinnissa CASE: T auotuksen

vaikutus fyysiseen kuormitukseen lehtipuhalluksessa

Jyrki Saarela Valkoinen Talo Partner Parantolantie 24 rak. 1 40930 Kinkomaa p. 040.8099 844 jyrki.saarela @valkoinentalofinland.fi

mpäristöpalvelutyössä lehtipuhallus on syksyisin lähes päivittäin toistuva työtehtävä. Puhallus koetaan fyysisesti kuormittavana. Puhalluslaite on polttoaineineen melko raskas kannettava (n. 10-12 kg). Puhallinta kannetaan reppumaisesti selässä. Lisäksi yläraajaan ja hartiaseudun lihaksisto kuormittuu puhalluksen voimasta ja sen aktiivisesta suuntaamisesta. Case interventiossa haluttiin selvittää tauotuksen vaikutusta lehtipuhalluksen fyysiseen kuormittavuuteen sekä yön aikaiseen palautumiseen. Mittauksissa verrattiin kahden toisiaan vastaavan vuorokauden kuormitusta tallentamalla ja analysoimalla henkilön sydämen sykettä ja sykevälivaihtelua. Tallennuksen ensimmäisessä työpäivässä työskenneltiin totutulla tavalla pidempiä työjaksoja ja jälkimmäisenä päivänä keskityttiin erityisesti lehtipuhalluksen aikana toteutettuun työn säännölliseen tauottamiseen. Sykkeen keräys toteutettiin Suunto MemoryBelt sykepannalla ja analysoitiin Firtsbeat hyvinvointianalyysiohjelmistolla

Työn tauottaminen lisäsi palautumista ja vähensi fyysistä kuormittumista. Työpäivän aikana keskimääräinen syke, hapenkulutus sekä MET olivat alhaisemmat, kun lehtipuhallus toteutettiin tauottamalla. Noin kymmenen minuutin mittaisen tauon havaittiin olevan riittävä palautumiseen tuottaen muutoksen sykevälivaihtelussa. Tauottamisen vaikutusta yön aikaiseen palautumiseen ei näissä mittauksissa pystytty

osoittamaan. Tauotuksen vaikutusta lihaskuormittumiseen ei mitattu. Henkilön oman subjektiivinen kokemus oli, että tauotuksella on vaikutusta niska hartiaseudun kuormittumiseen. Fyysinen kuormitus väheni käytettäessä taotettua työtapaa. Työpäivän aikana saavutettu työn tulos ei oleellisesti kärsinyt tauottamisesta. Tauottamisella oli myös oletetta-

vasti vaikutusta niska- hartiaseudun lihaskuormitukseen. Kyseistä lihaskuormitusta pyritään jatkossa pienentämään myös puhaltimen hallintalaitteisiin tehtävällä muutoksella. Käytetyllä sykevälivaihteluun pohjaustuvalla mittausmenetelmällä saatiin onnistuneesti tietoa työn hengitysja verenkiertoelimistöön kohdistuvasta kuormittavuudesta.

2009

TyöfysioterapeutTI mediakortti

JULKAISIJA

TAITTO

Työfysioterapeutit ry,

Jan-Eric Wargelin

www.tyofysioterapeutit.fi

janne.wargelin@gmail.com

ILMESTYMINEN JA LEVIKKI

TILAUKSET

4 numeroa vuodessa, 800 kpl

Sihteeri Hanna Nummila

TOIMITUS Merja Blomqvist, merja.blomqvist@sok.fi

PL 55, 00024 Yleisradio (09) 14802705

TEKNISET TIEDOT Koko: A4

Susanna Espo,

Palstojen määrä: 3

susanna.espo@sok.fi

Palstan leveys: 60 mm Väri: mustavalkoinen

Taina Lehtomäki,

Sidonta: stiftaus

taina.lehtomaki@hus.fi Teija Saari,

AIKATAULU

teija.saari@espoo.fi

Nro ilmestyy

aineisto viim.

Johanna Jussila,

maaliskuussa

15.02.2009

johanna.jussila@diacor.fi

touko-kesäkuussa

24.04.2009

syys-lokakuussa

31.08.2009

joulukuussa

31.10.2009

ILMOITUSHINNAT JA KOOT

1/2

1/1 2/3

1/2

1/1 s.

2/3 s.

1/2 s.

170x260mm

170x170mm

170x130mm

85x260mm

650€

440€

330€

1/3

1/4

Takakansi, mustavalkoinen 750€

1/1 s.

1/4 s.

Takakansi,

170x85mm

170x65mm

85x130mm

neliväri 1170€

215€

170€

Koulutusilmoitukset -25%

Artikkelit ja muu julkaistava tekstiaineisto

yllämainituista hinnoista.

ilman muotoiluja, rivinvaihto (enter) ainoastaan kappalevaihdon yhteydessä.

Materiaali valmiiksi taitettuna, ilmoittaja maksaa taittotyön

TILAUSHINTA JA MAKSUN SAAJA 50€ / vuosi, Työfysioterapeutit ry

ILMOITUKSET JA KIROITUSOHJEET

800013-150187

Valmiit ilmoitusaineistot tulee toimittaa TeijaSaarelle, teija.saari@espoo.fi,

Reklamaatiot toimitukseen 14 vrk.

aineiston jätttöpäivään mennessä.

kuluessa lehden ilmestymisestä.

Aineisto PDF, Eps, Jpeg, Tiff muodossa. (väh. 300 dpi)

RollerMouse Rolle erMo Mo ous use se Fr FFree Fre ree ee Ɵetoa x Pitkä ohjaustanko, vähemmän käsien kuroƩelua x Loistava ohjaustuntuma, helppo käyƩää x Copy ja Paste toiminnoille omat näppäimet x Leveä rannetuki vakiona (irroiteƩavissa) x Kahden vuoden takuu x Suomessa RollerMousella yli 85.000 käyƩäjää x Säästää todetusƟ päätetyön aiheuƩamia sairaspoissaolojen kustannuksia

RollerMouse antaa sinulle Kaikki Ɵetokonehiiren ominaisuudet - muƩa ilman hiirikäsivaivoja x Hiiren toiminnot luontevasƟ edessäsi x Enemmän rentouƩa työskentelyasentoon x Vähemmän käden haitallista loitontamista x Enemmän Ɵlaa työpöydällesi x Hyvän avun ehkäistä hiirikäsiongelmaa

MaahantuonƟ & markkinoinƟ: MyynƟ:

AvainƟeto Oy

KYSY LÄHIN JÄLLEENMYYJÄ

P. 09-7597330 www.avainƟeto.