Työfysioterapeutti 3/2009 by Työfysioterapeutit ry

Työfysioterapeutti 3/2009

sisällys 3

Hallitus tiedottaa

ICOH 2009

IEA 2009

Pääkirjoitus

esälomat on vietetty ja syksyn aloitus edessä, syksyn ensimmäisessä Työfysioterapeutti lehdessä on runsaasti kuulumisia maailmalta: kaukaa Etelä-Afrikasta ja Pekingistä sekä lähempää Suomenlahdelta.

12 Kunnon laiva 13 Syysopintopäivät 17 Puheenjohtajan palsta 18 Työntekijän seuranta niskakuntoutuskurssin jälkeen

Kuntoutuslaitos yhteistyöstä niskakuntoutuskurssin yhteydessä on mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä artikkeli. Pohdittavaksi jää jokaisen omassa työyhteisössä miten yhteistyö toimii kuntoutuslaitosten ja työterveyshuoltojen välillä.

Keskiaukeamalta löytyy Yhdistyksen syysopintopäivien erittäin mielenkiintoinen ohjelma. Opintopäivät ovat tänä vuonna marraskuussa Jyväskylässä.

Mukavia lukuhetkiä!

Työfysioterapeutti lehden toimitus

TYÖFYSIOTERAPEUTTI:

TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry:

Jäsenlehti: 4 krt vuodessa

tai yhteistyössä muun työterveys-

Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry

Perustettu: 1976

Koulutusta: 2 krt vuodessa

henkilöstön kanssa. Varsinaisen

Taitto: Mainostoimisto Hasardi

Jäsenmäärä: 700

Varsinaiseksi jäseneksi hyväksy-

jäsenen on oltava Suomen Fysio-

Jäsenmaksu: 35e/vuosi

tään fysioterapeutti, joka toimii

terapeutit ry:n jäsen

työterveyshuollossa

Hallitus tiedottaa

Uudet verkkosivut Työfysioterapeutit ry:n internetsivut ovat uusiutuneet. WWW-sivuilla on kaikille avoin osio, josta löytyy yhdistykseen liittyvää yleistä tietoa. Jäsensivuille kirjaudutaan tunnuksilla ja salasanalla, tunnus on oma” sukunimi etunimi ”, salasana on jäsennumero, joka löytyy Työfysioterapeutti-lehden osoitelipukkeesta (nro 03/2008 alkaen). Sivuja pyritään päivittämään säännöllisesti. www.tyofysioterapeutit.fi

Hallituksen kokouspäivät

Opintopäiville ilmoittautuminen

Työfysioterapeutit ry:n hallituksen syksyn kokouspäivät ovat 12.10.2009 ja 9.11.2009.

Ilmoittautuminen syysopintopäiville Työfysioterapeutit ry :n nettisivujen kautta

Asialistalle toivottavia asioita voi toimittaa kahta viikkoa ennen kokouspäivämäärää hallituksen puheenjohtajalle johanna.jussila@diacor.fi tai sihteerille hanna.nummila@yle.fi

Stipendirahasto Alaan liittyviä opintoja, jatkoopintoja tai tutkimustyötä? Hae Työfysioterapeutit ry:n stipendirahastosta itsellesi stipendiä! Katso hakuohjeet: www.tyofysioterapeutit.fi

Haemme kirjoittajia! Juttuja ja artikkeleita lehteen? Oletko kiinnostunut kirjoittamaan lehteen? Ota yhteyttä: merja.blomqvist@sok.fi

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2009

Leena Noronen, Työfysioterapeutit ry:n hallituksen jäsen, koulutusvastaava Fysioterapian lehtori, Metropolia amk

Kuvateksti: Työfysioterapeuttien verkostotapaamisen osallistujia. Vasemmalta oikealle kollegat Etelä-Afrikasta (2), Australiasta (2), Kanadasta, Suomesta ja Brasiliasta. (Kuva/Heikki Noronen)

ICOH 2009 - Terveiset työterveyshuollon maailmankongressista Kapkaupungista International Comission on Occupational Health (ICOH) 29. maailmankongressi järjestettiin Etelä-Afrikassa, Kapkaupungissa 22.-27.3. 2009. Kongressin teemana oli Occupational Health: A Basic Right at Work - An Asset to Society (vapaasti käännettynä: Työterveyshuolto: Perusoikeus työssä - etu yhteiskunnalle) 4

ICOH perustettiin vuonna 1906, joten sillä on yli 100-vuotiset perinteet kansallisen ja kansainvälisen työterveyshuollon tutkimuksen, koulutuksen ja hyvien käytäntöjen edistämisessä. Säännöllisesti kolmen vuoden välein järjestettävät kongressit ovat näkyvin osa toimintaa.

maiden tth:n ammattilaiset pohtivat. Kun kuunteli kehittämisideoita voi todeta, että samat asiat ovat tärkeitä myös meillä. Taso, jolla asioista eri maissa keskustellaan saattaa tosin vaihdella huomattavasti, joten kongressi tarjosi mahdollisuuden verrata alan suomalaista keskustelua kansainväliseen.

Nykyisin ICOH on työterveyshuollon alueen johtava kansainvälinen tieteellinen järjestö, joka toimii kiinteässä yhteistyössä mm. ILO:n ja WHO:n kanssa. ICOHissa on jäseniä 93 maasta.

Esityksiä oli paljon ja niiden taso vaihteli Kongressiin osaalistui n. 1400 henkeä 81 maasta. Valtaosa, n. 800, oli eurooppalaisia (suomalaisia 200). EteläAfrikasta ja Aasiasta oli molemmista n. 170 henkeä, Pohjois-Amerikastasta n. 100, Afrikasta n.60, Etelä-Amerikasta n.50 ja Austraaliasta n.30. Esityksiä oli yhteensä 1292; 406 suullista esitystä erityissessioissa, 443 aihealueittain ryhmitettyä suullista esitystä sekä 443 posteria. Lisäksi jokaisen päivän ohelma alkoi klo 8.0010.15 kaikille yhteisellä sessiolla, jossa kussakin oli 3 “avainluentoa”. Oli ilahduttavaa havaita, että suuri osa esitetyistä tutkimuksista oli tehty moniammatillisessa yhteistyössä-

Kongressiin osallistuminen on monin tavoin haasteellista, esim. miten löytää ohjelmasta omaa mielenkiintoa ja oppimista tukevat esitykset oikean salin löytämisestä puhumattakaan. Konferenssin neljä eri ohjelmakirjaa ei ainakaan helpottanut tilannetta, koska esitysten hahmottaminen ohjelmassa vaati useamman kirjan selaamista. Oma punainen lanka löytyi kuitenkin helposti ja päätin keskittyä muutamaan teemaan: Työterveyshuollon koulutusta, työterveyden ja erityisesti tukija liikuntaelimistön terveyden edistämistä käsitteleviin aiheisiin. Kävin myös kuuntelemassa joitakin avainluentoja. Osa luennoista käsitteli tuttuja asoita ja tuki aikaisempia näkemyksiäni, mutta joillakin luennoilla tuli uuttakin pohdittavaa. Luentojen anti oli hyvin vaihteleva. Joitakin luentoja oli myös peruutettu, mutta muutoin järjestelyissä ei ollut huomauttamista. Oli mukava huomata, miten samankaltaisia kysymyksiä eri

Kongressissa esitettiin työterveyden edistämiseksi ja terveyserojen kaventamiseksi erilaisia toimenpiteitä. Tällaisia olisivat proaktiivisen riskinarvioinnin ja työpaikkatarkastusten edistäminen, työterveyspalvelujen laajeneminen kaikille työntekijöille kaikissa maissa, kliiniseen käyttöön soveltuvien työkalupakkien kehittäminen tth-toiminnan suunnitteluun ja arviointiin sekä ICOH verkoston vahvistaminen maailmanlaajuiseen yhteistyöhön. Käytäntöläheisten, usealle työpaikalle soveltuvien tavoitteiden ja toimepiteiden esittäminen on tarpeen. Lisäksi tulisi kehittää erilaisille työpaikoille soveltuvia käytäntöjä ja työkaluja terveysseurantaan ja primaariprevention arviointiin. Kansainvälisen yhteisön tapaaminen on tärkeää, keskustelut eri maiden tutkijoiden, kliinikoiden ja opettajien välilä antavat perspektiiviä omiin käsityksiin. Myös kongressin yhteydessä järjestettävissä iltatilaisuuksissa on ollut mukava tavata eri maalaisia osallistujia. Tässä kongressissa avajaiset oli pienoinen pettymys, sillä parin tunnin ohjelman (kahdeksan tervetuliaispuhetta ja yksi esitelmä, joka tosin oli mielenkiintoinen) jälkeen järjestetty tarjoilu, viini ja pienet juustotarjottimet loppuivat ennen kuin suurin osa osallistujista 5

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2009

Valmistelutyö on siis käynnistynyt vaihtelevalla menestyksellä, ajatellaan ehkä, ettei asia ole kiireinen.

oli päässyt edes siirtymään tarjoilualueelle. Olisi odottanut, että lähes tuhannen (1000) euron osallistumismaksu olisi riittänyt esim. paikallisen ohjelmanumeron esittämiseen ja hieman runsaampaan tarjoiluun.

Työfysioterapeuttien kansainvälinen järjestö kehitteillä Vuonna 2007 Vancouverissa WCPT (World Confederation for Physiotherapy) kongressissa joukko työfysioterapeutteja kokoontui ja perusti verkoston selvittämään mahdollisuuksia tulla hyväksytyksi WCPT:n erikoisalaryhmäksi seuraavassa maailmankongressin yhteydessä pidettävässä yleiskokouksessa Amsterdamissa vuonna 2011. Austraaliaiset ovat olleet aktiivisimpia ja laatineet lomakkeet, jotka jokaisen maan Fysioterapeuttiliiton edustajien tulisi täyttää. Erikoisalaryhmän muodostamiseksi tarvitaan edustus 10 maasta ja kolmesta maanosasta. Maanosakriteeri ei tuota ongelmia, mutta lomakkeet allekirjoittaneita maita on toistaiseksi vain viisi, Suomi ensimmäisten joukossa.

Kapkaupungissa kokoontui taas pieni joukko suunnittelemaan lisätoimenpiteitä verkottumisen vauhdittamiseksi. Kuvassa on osa kokoukseen osallistuneista. Kokouksessa sovittiin vastuualueista maanosittain ja päätettiin jakaa lomakkeita kaikissa kansainvälisissä yhteyksissä ja myös lähettää viestiä eri maiden liittoihin. Päätettiin myös järjestää 2011 Amsterdamin kongressiin oma sessio työfysioterapeuteille. Australialaiset kollegat ottavat yhteyttä WCPT kongressitoimikuntaan.

Kannattaa varata aikaa myös nähtävyyksille Kapkaupunki on Etelä-Afrikan toiseksi suurin kaupunki, jossa riittää nähtävää. Pöytävuoreen kannattaa tutustua heti sään salliessa, sillä usein vuori oli kongressiviikonkin aikana pilvien peitossa, jolloin vierailu ei ole mahdollista. Pöytävuorelta avautuu huikeat näköalat koko kaupungin yli ja pitemmällekin. Hyvän ruoan ystävälle Kapkaupunki on erinomainen kohde, sillä kaupungissa on runsaasti ensiluokkaisia ravintoloita ja hintatasokin on edullinen. Ikävä piirre kaupungissa on rikollisuus, jonka vuoksi on oltava jatkuvasti varuillaan. Iltaisin ei Kapkaupungissa voi turvallisuuden vuoksi liikkua jalan, onneksi taksi on edullinen.

Myös Etelä-Afrikan luonto ja eläimistö on tutustumisen arvoinen. Kannattaa tehdä retkiä Kapkaupungista esim. Hyvän Toivon Niemelle ja Cape Point´iin. Mikäli aikaa on enemmän kannattaa vuokrata auto ja viettää lomaa viinialueella, hotellit ovat hyviä, ruoka on edullista ja mahtavaa luontoa riittaa. Myös safarille osallistuminen on unohtumaton elämys.

ICOH 2012 Työfysioterapeuteilla oma workshop? Kongressissa ei tietosuojan vuoksi ollut osallistujalistaa, joten on vaikea tietää miten paljon eri ammattien edustajia kongressiin osallistui. Esitysten pitäjistäkään ei ohjelmasta voinut aina päätellä heidän ammattiaan. Sääli, sillä uskon, että moni työfysioterapeutti jäi tavoittamatta, vaikka olimmekin panneet ilmoitustaululle viestin verkostokokouksesta. ICOH 2012 eli seuraava kongressi järjestetään Monterressä, Mexicossa 18.–23.3. 2012. Teemana on Occupational Health for All: From Research to Practice. Toivottavasti työfysioterapeuttien kansainvälinen yhdistys on silloin perustettu. Tämä yhdistys voisi järjestää esim. yhden session työfysioterapeuteille kongressin yhteydessä.

IEA

International Ergonomics Associationin (IEA) 17. maailmankongressi järjestettiin Pekingissä, Kiinassa

2009

9.-14.8.2009. Isäntänä toimi Kiinan ergonomiayhdistys, joka juhlii tänä vuonna 20vuotista toimintaansa, sekä Hongkongin ja Taiwanin ergonomiayhdistykset. Kongressiin osallistui yli 1000 ergonomia ympäri maailman.

Terveiset International Ergonomics Associationin Pekingin kongressista

Kaiken kaikkiaan IEA:n 26 eri teknisen komitean sessioihin oli hyväksytty noin 700 abstraktia. Postereita oli esillä yhteensä 160. Suomalaisia esiintyjiäkin oli paikalla yli 20. Lisäksi kongressiin oli järjestetty 30 erilaista interaktiivista sessiota.

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2009

Kongressin teemana oli ”Changes, challenges and opportunities”. Peking oli erinomainen näyttämö näiden teemojen käsittelyyn. Kaupungille lähtiessä sai kokea hyvin konkreettisesti, miten nopea muutos, uudet haasteet ja mahdollisuudet ovat muuttaneet tuhansien vuosien historiasta ponnistavan kaupungin sykkiväksi taloudellisen kehityksen keskukseksi. Suosittelen kaikille, jotka omassa työssään ovat mukana vaikuttamassa Suomen kilpailukykyyn tavalla tai toisella, matkaa Kiinaan tutustumaan siihen, millaisessa kansainvälisessä kilpailussa todellisuudessa olemme mukana. Pekingin keskusta on täynnä toinen toistaan suurempia lasisia toimistorakennuskomplekseja, joissa miljoonat työntekijät päivittäin ovat mukana globaalin kilpailun haasteissa. Jo pelkästään 20 miljoonan asukkaan Pekingissä riittää moninkertaisesti työntekijöitä Suomeen verrattuna kymmenesosalla siitä palkasta, jota meillä maksetaan. Koskaan en ole nähnyt niin paljon ihmisiä kuin Pekingin keskustassa. Ihmispaljous oli sekä fyysinen että tunnekokemus! Kahdeksan tunnin työpäivät tai pitkät kesä- ja talvilomat eivät ole näille työntekijöille saavutettuja etuja. Toisaalta ergonomiaosaajille olisi varmasti käyttöä tässä valtavassa maassa. Kiinankielen opiskelu on jäänyt kyllä itselläni nyt jo liian myöhäiseen vaiheeseen, mutta nuorille suosittelen sitä lämpimästi. IEA:n presidentti David Caple toivoi omassa avauspuheessaan yhteistyötä muiden ergonomiaa sivuavien yhdistysten, kansainvälisten virastojen ja tutkijoiden kanssa, jotta voimme 8

Changes, challenges, opportunities vahvistaa omaa monitieteistä tutkimusalaamme. Hän toivoi myös, että tutkimustulokset saataisiin muokattua helpommin käytäntöön soveltuviksi. Keynote – luennoissa esillä oli voimakkaasti sekä ikääntyvä työvoima että maatalous, erityisesti kehitysmaissa. Viimeinen puheenvuoro oli annettu emeritusprofessori Colin Drurylle (USA) kestävästä ergonomiasta. Puheenvuoron tieteellinen anti oli vähäinen, mutta luento herätti paljon ajatuksia kuten myös muut kongressin kestävää ergonomiaa käsittelevät sessiotkin. Ergonomian osuus kestävien ja muuttuvan työelämän tarpeet huomioivien työolosuhteiden luomisessa on erittäin tärkeä. Suomessa tuoreessa Hyvä työterveyshuoltokäytäntö kirjassa erittäin vähän huomiota saanut suunnitteluun osallistuminen on tulevaisuudessa aivan avainasemassa kestävään toimintaan pyrittäessä. Hyvään ergonomiaan liittyvät tekijät on tärkeä huomioida jo työn, organisaatioiden ja työympäristöjen

kehittämisen suunnitteluvaiheessa. Lisää tietoa tästä aiheesta saa liittymällä IEA:n tekniseen komiteaan ”Human Factors and Sustainable Environment”. Kolmen vuoden päästä Brasiliassa järjestettävän seuraavan IEA:n kongressin teemana onkin juuri ”Designing a sustainable future”. Työfysioterapeutteja oli kongressissa kaiken kaikkiaan vähän. Yritin verkostoitua heidän kanssaan, mutta onnistuin ponnisteluistani huolimatta järjestämään lounastapaamisen, jossa meitä oli kaksi suomalaista ja yksi australialainen työfysioterapeutti. Hauskaahan siitäkin syntyi, mutta ei kovin laajaa kansainvälistä verkostoa. Barbara McPhee Australiasta kertoa, että suomalaiset työfysioterapeutit ovat edelleen heidän esikuviaan. Hän otti nipun yhdistyksemme esitteitä mukaansa ja toivoi, että he tekisivät Australiassa jotain samanlaista markkinoidakseen omaa osaamistaan.

Samalla kun maailma ja työelämä muuttuvat nopeasti, jäin itse kaipaamaan kongressin tarjonnassa juuri työn muutokseen liittyviä uusia näkökulmia ja erilaista kysymyksenasettelua esiin tuovia tutkimuksia. Kongressin jälkeen tuntuu siltä, että ergonomiatutkimus on suurelta osin sekä sisällöllisesti että metodologisesti hyvin perinteisillä linjoilla. Uudet työelämän ilmiöt ja muuttuvat työskentelytavat sekä uskallus tutkia sellaista, mikä ei välttämättä ole perinteisillä menetelmillä tutkittavissa, puuttuivat tarjonnasta lähes kokonaan. Kun tutkija tekee päätöksen tieteellisestä näkökulmasta, josta omaa tutkimuksen kohdettaan lähestyy, tekee hän samalla päätöksen sulkea pois muut näkökulmat. Jos päätökset ovat tieteenalalla hyvin yksimielisiä, ei uudistuminen ole helppoa. Ergonomia väittää olevansa monitieteellinen tieteenala. Se tuntuu kuitenkin olevan samalla metodologioiltaan ja paradigmaltaan hyvinkin yhtenäinen. Kun vastauksia etsitään aina samalla tavalla eri kysymyksiin, voidaan turvata tietty turvallinen tieteellinen vakavasti otettavuus, mutta saatetaan samalla välttyä virkistäviltä yllätyksiltä ja siten uudistumiselta. Johanna Koroma Koulutussuunnittelija, työfysioterapeutti Työterveyslaitos sähköposti: johanna.koroma@ttl.fi www.ttl.fi

IEA 2009 Kokemuksia International Ergonomics Associationin Pekingin kongressista Seurasin erityisesti terveydenhuollon- ja tukija liikuntaelimistön ohjelmia, joita molempia oli enemmän kuin ehti kuunnella. Shengli Niu ILOsta kertoi keynote- esityksessään, että tukija liikuntaelinsairaudet on edelleen tärkein syy työelämästä poissaoloon, siis meillä riittää työsarkaa. Terveydenhuollon esityksissä ei enää tarkasteltu vain työntekijän terveyttä ja turvallisuutta vaan useita esityksiä oli potilaan turvallisuudesta. Esimerkiksi Sue Hignett ja Gina Sands olivat tutkineet potilastapaturmaraportteja sekä Britanniasta vuosilta 2005 - 2007 että Yhdysvalloista vuosilta 1992 - 2005. Britannian tuloksissa eniten oli kaatumisia ilman hoitajan valvontaa (71 %) ja sitten kaatumisia potilaan avustustilanteissa 21 % kaikista raportoiduista 275 kaatumistapaturmista. Yhdysvaltojen tilastoista tarkasteltiin erityisesti nostintapaturmia (n=757).

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2009

Puolet niistä oli nostimen toimintaan liittyviä tapaturmia, 38 % liinan toimintaan ja 11 % muita syitä. Nostimen rikkoutuminen aiheutti 69 %:ssa tapaturman ja 22 %:ssa nostin kaatui. Liinatapaturmista yli puolet aiheutui liinan kiinnityksen pettämisestä ja 29 % putoaminen liinasta, koska oli käytetty epäsopivaa liinaa. Liinasta johtuvat tapaturman seuraukset olivat vähän vakavampia kuin nostimesta johtuvat. Mike Fray esitteli omaa loppusuoralla olevaa väitöstyötään, potilassiirtointerventioiden arviointimittaria. Siitä tulee hyvin kattava mittari. Hän on kerännyt väitöstyöhönsä aineistoa Euroopasta ja Yhdysvalloista. Myös suomalaisten työfysioterapeutit ovat antaneet panoksensa siihen. 10

Itse olin mukana esittelemässä valmisteilla olevaa Terveydenhuoltoalalla tehtäviä ihmisten siirtoja koskeva tekninen raporttia CD TR 12296 Ergonomics - Manual Handling of Patients in the health care sector. Tekninen raportti pyrkii kuvaaamaan yleisen lähestymistavan potilaiden siirtoihin liittyvästä riskien arvioinnista, ja liitteisiin kerätään informatiivista tietoa käytössä olevista menetelmistä, menettelytavoista, suosituksista ja määräyksistäkin, jotka nykyisin poikkeavat paljon eri puolilla maailmaa. Tekninen raportin työryhmää johtaa professori Occhipinti Milanosta ja työryhmään kuuluu viisi EPPHE:n (European Panel of Patient Handling Ergonomics) jäsentä. Tekninen raportti on

toisessa luonnosvaiheessa ja sen on suunniteltu valmistuvan noin vuoden kuluttua. Lisäksi esittelin posterin muodossa päättymässä olevaa ”Työkäytäntöjen kehittäminen vanhustenhuollossa” -hanketta ja siinä kehitettyä ”Fyysisten riskien hallinta” -mallia. Yksi kongressin mielenkiintoisimmista aiheista oli Jan Dul´in vetämä ”Ergonomian tulevaisuus” -sessio. Johtajat, kuten ergonomitkin, ovat kiinnostuneita tuottavuudesta ja henkilöstön hyvinvoinnista, mutta johtajat eivät tunne ergonomian mahdollisuuksia. Patrick Neumann ja Jan Dul olivat tehneet systemaattisen kirjallisuuskatsauksen aiheesta. He olivat löytäneet 37 tutkimusta,

Leena Tamminen-Peter erikoistutkija, FT, SHO, työfysioterapeutti Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysalan työtiimi

joissa mitattiin teknisten tai organisaatiomuutosten sekä inhimillisiä vaikutuksia (terveys, asenteet, fyysinen kuormitus ja työelämän laatu) että systeemivaikutuksia (tuottavuus, laatu, läpimenoaika ja uusien teknologioiden soveltamisen tehokkuus). Taloudelliset ja inhimilliset vaikutukset menivät yhteen 90 %:ssa tuloksista. Ei siis riitä, että tekee hyviä projekteja vaan on vielä saatava ne oikeiden ihmisten tietoisuuteen. Siinä meillä on haastetta.

Lemminkäisenkatu 14 -18 B, 20520 Turku puh: 030 4747 527, Fax: 030 4747 555 matkapuh: 040-5447134 email: leena.tamminen-peter@ttl.fi www.ttl.fi Kuvassa: Johanna Koroma

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2009

KUNNON Laiva 2009 Piuska Espola

yöfysioterapeutit ry oli mukana Kunnon Laivalla 21.-23.8.2009. Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma on valtakunnallinen ministeriöiden rahoittama toimintaohjelma, jonka tavoitteena on kannustaa erityisesti yli 40-vuotiaita huolehtimaan kunnostaan ja hyvinvoinnistaan liikunnan eri keinoin. Ohjelma täytti tänä vuonna 15 vuotta, joten Kunnon Laivalla oltiin juhlatunnelmissa. Laivan ohjelmassa oli erilaisia

liikuntamaistiaisia (mm. kahvakuula, flamenco groove, asahi, toiminnallinen harjoittelu), luentoja (erityisteemana lauantaina työhyvinvointi) sekä pienimuotoinen messuosasto, jolla eri näytteilleasettajat (mm. TTL, Suomeen latu, Selkäliitto, Sydänliitto, Reumaliitto, Suomen kuntoliikuntaliitto ja monia muita) esittelivät palveluitaan ja tuotteitaan.

o yy p pi s ä o n h iv t je i o e l n m a

k e t u st y n ä ö t s o ä s k ä ö ?

tiistai 24.11.2009

09.00 – 10.00

Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttely

10.00 – 10.15

Tervetuloa Johanna Jussila, Työfysioterapeutit ry, pj

10.15 – 11.15

Fyysisen kunnon merkitys työssä Jussi Konttinen, tutkija, Fyysinen toimintakykytiimi, TTL

11.15 – 12.00

Työn energeettisen kuormittavuuden arviointi Janne Halonen, tutkija, Fyysinen toimintakykytiimi, TTL

12.00 – 13.00

Lounas ja näyttely

13.00 – 14.00

Eri työskentelyolosuhteiden vaikutus fyysiseen kuormittumiseen Henna Hämäläinen, tutkija, Fyysinen toimintakykytiimi, TTL

14.00 - 15.00

Yhdistyksen syyskokous

15.00 – 15.30

Kahvi ja näyttely

15.30 – 16.00

Katsaus fyysisen kuormittavuuden arviointimenetelmiin työfysioterapian näkökulmasta Johanna Jussila, vastaava työfysioterapeutti, Diacor terveyspalvelut Oy

16.00 – 17.00

Case-esimerkkejä ja keskustelua Päivän päätös

www.tyofysioterapeutit.fi

a y T m v 4 a m ä 0 u a 2 l s 0 u t k 0 m t J ä io y y v e pi l ä n s ä s t t k ie o n , y l 4 ä 5 ,

keskiviikko 25.11.2009

08.00 – 08.30

Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttely

08.30 – 09.00

Tervetuloa ja johdatus päivän teemaan

09.00 – 10.00

Terveyskunto ja sen arviointi Jaana Suni, TtT, dosentti, Erikoistutkija, UKK-instituutti

10.00 – 10.30

Tauko ja näyttely

10.30 – 11.30

Alpha-projektin tulokset, työikäisten testipatteri Jaana Suni, TtT, dosentti, Erikoistutkija, UKK-instituutti

11.30 – 12.30

Lounas ja näyttely

12.30 – 13.30

Uusi terveysliikuntasuositus, työikäisen liikuntaneuvonta TTH:ssa Jaana Suni, TtT, dosentti, Erikoistutkija, UKK-instituutti

13.30 – 14.00

Kahvi ja näyttely

14.00 – 14.45

Polkupyöräergometritesti – tee se oikein Arto Hautala, Dosentti, Laboratoriopäällikkö, Verve Research

14.45 – 16.00

Samanlainen harjoittelu – erilainen harjoitusvaste Arto Hautala, Dosentti, Laboratoriopäällikkö, Verve Research

16.00 – 16.15

Keskustelua ja päivän päätös Johanna Jussila

Opintopäivien osallistumismaksu: 200 € / 2 päivää ja 120 € / 1 päivä. Osallistumismaksu sisältää luentomateriaalit ja ruokailut. Ilmoittautumiset 13.11.09 mennessä Työfysioterapeutit ry:n wwwsivuilla olevan linkin kautta. www.tyofysioterapeutit.fi Paikkoja on rajoitetusti, ilmoittaudu heti! Ilmoittautuminen on sitova. Varsinaisen ilmoittautumisajan jälkeen tapahtuvasta peruutuksesta veloitetaan 50 % osallistumismaksusta. Perumatta jättämisestä veloitetaan täysi osallistumismaksu. Osallistumismaksu maksetaan yhdistyksen tilille 800013-1501087. Maksun viestiksi on merkittävä syysopintopäivä 2009 sekä osallistujan nimi, työnantaja ja osallistuminen tiistai / keskiviikko Opintopäivät lasketaan kuuluviksi työterveyshuoltolain edellyttämään asiantuntijoiden täydennyskoulutukseen.

TYÖFYSIOTERAPEUTIT RY SYYSKOKOUS Työfysioterapeutit ry:n syyskokous pidetään tiistaina 24.11.2009 klo 14.00 Jyväskylän ammattiopisto Taulumäentie 45, 40200 Jyväskylä Kokouksessa käsiteltävät asiat: Yhdistyksen sääntöjen 13 § mukaiset syyskokousasiat Helsingissä 30. päivänä elokuuta 2009 TERVETULOA! Työfysioterapeutit ry, hallitus

VALTAKIRJA Varsinaisen jäsenen nimi

Täten valtuutan: edustamaan minua Työfysioterapeutit ry:n vuosikokouksessa 24.11.2009.

2009

allekirjoitus

nimen selvennys tekstaamalla

Puheenjohtajalta Johanna Jussila

iki sitä, blogi tätä, sosiaalinen media siellä, verkostoituminen täällä – tänä päivänä odotetaan nopeaa ajantasaista tiedotusta ja tiedon tulee olla helposti käytettävissä olevassa muodossa (lue: netissä). Työfysioterapeutit ry:n tavoitteena on olla ajan hermolla – olla mukana luomassa työfysioterapeuttien ja sidosryhmien kansallista ja kansainvälistä verkostoa. Hallituksen jäsen Lizu Noronen on tätä asiaa työstänyt kansainvälisissä yhteyksissä. Haaveenani tulevaisuudessa on työfysioterapeuttien verkkoyhteisö, jossa voi keskustella omasta ammatista muiden ammattilaisten kanssa. Sitä ennen täytyy kuitenkin lukea Leenamaija Otalan Wikimaniaa yrityksiin kirja ja ymmärtää miten virtuaalimaailmassa kommunikaatio ja kommunikointi onnistuvat ja miten ehkä voisi välttää mahdollisia sudenkuoppia.

Facebook siellä, LinkedIn täällä, mediayhteisöt Twitterit, MySpacet sun muut täältä tullaan – ehkä jo ensi vuonna?

Tämä nopea kehitys ja tämän hetkinen taloustilanne ovat aikaansaaneet tarpeen kyseenalaistaa olemassa olevia toimintatapoja ja – malleja ja etsimään uusia tapoja tehdä asioita nopeasti ja kustannustehokkaasti. Esimerkkinä kerrottakoon opintopäiville kutsuminen ja ilmoittautuminen: Aikaisempina vuosina opintopäiville postitettiin kaikille jäsenille (710 hlö) kirjallinen painettu ohjelma ja kutsu kirjekuoressa. Kutsussa oli sähköpostiosoite, johon kaikki ilmoittautumiset pyydettiin. Kun ilmoittautumisia tuli, hallituksen sihteeri Hanna Nummila kirjasi ne excel taulukkoon käsin ja seurasi ko taulukosta ilmoittautumistilanteen kehittymistä. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa Työfysioterapeutit ry:n syysopintopäiville ilmoittautuminen tapahtuu sähköisen lomakkeen avulla yhdistyksen nettisivujen kautta. Ohjelma on painettuna tämän lehden keskiaukeamalla, erillistä kutsua syysopintopäiville tai yhdistyksen syyskokoukseen ei lähetetä. En edes lähde ruotimaan niitä kustannussäästöjä joita lehteen painettu kutsu ja sähköinen ilmoit-

tautumismenettely saavat aikaan niin rahallisesti kuin ajankäytöllisestikin tai puhumattakaan sähköisen viestinnän ekologisuudesta. Yhdistyksen käytössä oleva uusi sähköinen kyselyjärjestelmä mahdollistaa myös jäsenkyselyn tekemisen nopeammin ja helpommin – sähköpostiisi kilahtaakin syys-lokakuun aikana jäsenkysely 2009.

Työfysioterapeutti lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa eikä näin ollen ole mikään viimeisten uutisten välityskanava. Työfysioterapeutti lehti on painettuna kuitenkin erinomainen kokoelma artikkeleita ja pysyvää Työfysioterapeutit ry:n toimintaa ja historiaa. Keskustelua on käyty pitäisikö siirtyä kokonaan sähköiseen lehteen, mutta toistaiseksi siihen ei ole päädytty.

Toivon jäsenistön aktiivisuutta jäsenkyselyyn vastaamisessa sekä runsasta työfysioterapeutti joukkoa Jyväskylän opintopäiville! Nähdään Jyväskylässä! 17

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2009

Työntekijän SEURANTA niskakuntoutuskurssin jälkeen

Anne Rouvinen ja Jenni Jauhiainen.

untoutusseuranta koetaan ajankohtaiseksi aiheeksi niin kuntoutujien, työterveyshuollon, kuntoutuslaitoksen kuin päättäjienkin keskuudessa. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee työterveyshuollon tärkeimmiksi tehtäviksi kuntoutuksessa kuntoutustarpeen selvittämisen, ohjauksen kuntoutukseen ja kuntoutuksen jälkeisen työssä selviytymisen seurannan. Yhteistyölle on puitteet, mutta vielä tarvitaan yhteistyön tekemistä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007) Tässä artikkelissa kuvaamme Metropolia Ammattikorkeakoulun työterveyshuollon erikoistumisopinnoissa keväällä 2009 tehdyn kehittämis-

työn pohjalta työntekijän seurantaa niskakuntoutuskurssin jälkeen. Kehittämistyömme tarkoituksena oli kehittää toimintapa, joka parantaa työterveyshuollon ja kuntoutuslaitoksen välistä yhteistyötä. Kehitimme seurantaa työntekijöiden työkyvyn tukemiseen ja laitoskuntoutuksessa saavutettujen tuloksien ylläpitämiseen. Työmme kohdistui Siuntion hyvinvointikeskuksen ja Mehiläisen työterveyshuollon välille. Yhteistyö alkaa niskakuntoutuksen alussa jatkuen koko prosessin ajan. Työntekijän kuntoutumista tuetaan työpaikkaselvityksen ja tilanteen edellyttämien tukimuotojen avulla. Seuranta järjestetään työterveys-

”

Myös työterveys-

huollossa on havaittu kuntoutuksen jatkoseurannan tarpeellisuus.” huollossa vuoden kuluttua kuntoutuksen alkamisesta. Kuntoutuksessa kertyneen tiedon välittämiseen käytetään Hyvinvointinetti – verkkopohjaa.

Niskakipu on yksi yleisimmistä tukija liikuntaelinsairauksista. Fysioterapiasta tehdyt tutkimukset perustuvat vallalla oleviin hoitokäytäntöihin ja niiden perusteella kroonisen niskakivun kuntoutuksessa on selkeitä puutteita. Ylisen tutkimuksen mukaan kroonisilla niskakipupotilailla niskakivuissa ja voimantuotossa on tapahtunut muutoksia intensiivisen laitoskuntoutusjakson aikana. Kuitenkin ilman pitkäaikaista ja tehokasta harjoitusinterventiota laitoskuntoutuksen vaikuttavuuden on todettu olevan puutteellista. Tuloksien paranemiseen tarvitaan muutosta sekä kuntoutusprosesseihin että kuntoutuksen seurantakäytäntöihin. (Ylinen 2004: 20, 45–48.)

Useat tutkimukset (Salmelainen 2002, Turja 2009, Kurki 2004) osoittavat, että kuntoutusjakson aikana kuntoutujat kokevat työ- ja toimintakykynsä parempana kuin ennen kuntoutusta. Muutaman vuoden seurannassa tulokset ovat kuitenkin palautuneet lähtötasoon. Turja (2009: 68–70) suosittelee yhteistyön tiivistämistä työpaikan, työterveyshuollon, kuntoutuslaitoksen ja kuntoutujan kesken. Hän pitää suositeltavana myös vastuualueiden selkeyttämistä sekä tehtävien määrittämistä kuntoutusprosessin Kuoppalan ja Lamminpään (2006: eri vaiheissa osallistuvien tahojen 11–14) mukaan kuntoutuksen vaikuttavuutta tutkittaessa näyttö on kesken.

vahvuudeltaan ollut heikkoa. Näyttöä on kuitenkin siitä, että moniammatillisella lääkinnällisellä kuntoutuksella on pystytty vähentämään sairauspoissaoloja. Hyviä tuloksia on saavutettu, jos työpaikka on ollut mukana kuntoutusprosessissa. Kuntoutuksella on täten mahdollista vaikuttaa työntekijän työkykyyn.

Kehittämistyömme aiheena on kuntoutusseuranta työntekijän töihin paluun tueksi niskakuntoutuskurssin jälkeen. Toimintatapa kehitetään Siuntion hyvinvointikeskuksen ja Mehiläisen työterveyshuollon välille. Idea kehittämistyöhömme lähti kuntoutujien tarpeesta niskakuntoutuksen jatkoseurantaan. Myös työterveyshuollossa on havaittu kuntoutuksen jatkoseurannan tarpeellisuus. Kuntoutuslaitoksen ja työterveyshuollon yhteistyön haasteena nähdään se, että jokaisella kuntoutuslaitoksella on tällä hetkellä oma tapansa kuntoutuksen jatkoseurannassa. (Ryhmähaastattelu 2009.)

Kehittämistyössämme käytimme viitekehyksenä toimintatutkimusta, jolle on ominaista, että tutkittavat ovat aktiivisia osallistujia muutoksien kehittelyssä. Lisäksi toimintatutkimus on ongelmakeskeistä ja sille on tyypillistä käytäntöön suuntautuminen. Tutkimusprosessi on luonteeltaan syklinen ja siinä vuorottelevat suunnittelu, toiminta ja toiminnan arviointi. (Kuula 1999: 218.) 19 15

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2009

Niskakuntoutuskurssi Siuntion hyvinvointikeskuksessa Niskakurssi on tarkoitettu henkilölle, jolla on laaja-alaisia niskan ja hartiaseudun oireita sekä yleensä pitkäkestoinen, yli kolme kuukautta kestänyt kipuoireyhtymä tai toistuva työ- ja toimintakykyä heikentävä oireilu. Tavoitteena on, että työntekijä saa tietoa omasta kunnostaan, omaksuu terveyttään ja hyvinvointiaan edistäviä itsehoitokeinoja sekä orientoituu havainnoimaan omaan elämäntilanteeseen ja työssä selviytymiseen liittyviä muutostarpeita. (Kelan standardi 2007: 19–26, Rantanen 2008, Siuntion hyvinvointikeskus 2008.) Kuntoutuksen aikana käytetään hyväksi Hyvinvointinetti -verkkopohjaa. Työntekijä täyttää Hyvinvointinetissä tietoja muun muassa terveyskäyttäytymisestä, elämänlaadusta ja sairauspoissaoloista ennen kuntoutukseen tulemista. Näistä Siuntion hyvinvointikeskuksen henkilökunta pystyy näkemään työntekijän tiedot suhteutettuna väestönormeihin. Verkkopohjaa käytetään myös kuntoutuksen aikana välitehtävien tekemiseen. (Rantanen 2008.)

Kurssi toteutetaan 8 - 10 hengen ryhmissä 9 + 4 + 4 vuorokauden pituisina laitoskuntoutusjaksoina. Ensimmäinen seurantajakso toteutuu noin kahden kuukauden päästä ja toinen noin kuuden kuukauden päästä aloitusjaksosta. (Kelan standardi 2007: 19–26, Siuntion hyvinvointikeskus 2008.) Niskakuntoutuskurssin sisällöstä Siuntion hyvinvointikeskuksessa vastaa moniammatillinen työryhmä, johon kuuluvat lääkäri, 20

sessa merkittävin hyöty saatiin voimaharjoittelulla, jota tehtiin vuoden ajan kolme kertaa viikossa (Ylinen 2004: 69–84, 89). Kuntoutusjakso Siuntion hyvinvointikeskuksessa on seitsemän kuukauden mittainen, joten vuoden seurantaa ei tällöin voida toteuttaa Siuntiossa. Kurssilaiset ovat tuoneet esille toiveen lisäseurannasta, joka motivoisi heitä jatkamaan harjoittelua.

Työterveyshuollon asiantuntijat ovat avainhenkilöitä arvioimaan kuntoutuksen vaikuttavuutta.

fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä tai psykologi ja työterveyshoitaja (Rantanen 2008, Siuntion hyvinvointikeskus 2008).

Niskakuntoutuskurssilla fysioterapeutti mittaa Jari Ylisen väitöskirjaan pohjautuen työntekijöiden kaularangan liikkuvuuden ja käsien puristusvoiman ensimmäisellä ja viimeisellä jaksolla. Lisäksi kartoitetaan kaularankaa stabiloivien lihasten voimataso. Fysioterapeutin ohjaamissa ryhmissä työntekijöille ohjataan niskavalmennusohjelma: kaularankaa stabiloivat kuminauhaharjoitteet, ylävartalon ja yläraajojen lihaksia vahvistava punttijumppa sekä niskahartiaseudun venyttelyt (Siuntion hyvinvointikeskus 2008, Rantanen 2008). Ylisen tutkimuk-

Nykyinen toimintatapa Siuntion hyvinvointikeskuksessa niskakuntoutuksen jälkeen Siuntion hyvinvointikeskuksesta lähetetään kahden viikon kuluessa kuntoutuksen päätyttyäyksi kuntoutusseloste Kelaan ja kaksi kuntoutusselostetta työntekijälle kotiin. Työntekijää kehotetaan toimittamaan toinen kuntoutusseloste työterveyshuoltoon (Rantanen 2008, Siuntion hyvinvointikeskus 2008). Kuntoutusselosteessa vedetään kuntoutusprosessin johtopäätökset ja annetaan mahdolliset suositellut jatkotoimenpiteet ja -suunnitelmat (Kelan standardi 2007:19–30).

Nykyinen toimintatapa Mehiläisen työterveyshuollossa niskakuntoutuksen jälkeen Mehiläisen työterveyshuollossa kuntoutusseurantaa järjestetään ammatillisen ryhmäkuntoutuksen jälkeen. Yrityksen ja työterveyshuollon välisestä sopimuksesta riippuen kuntoutuksen jatkoseuranta on joko puolikkaan tai kokonaisen päivän kestävä seurantapäivä, joka järjestetään systemaattisesti noin puoli vuotta kuntoutuskurssin jälkeen.

Tällä hetkellä tällaista samanlaista systemaattista seurantapäivää ei yksilökuntoutuksessa tai niskakuntoutuksessa usein ole. Haasteena onkin juuri yksittäisen työntekijän huomioiminen ja seurannan järjestäminen yksilötasolla, sillä seuranta toimii tällä hetkellä isompien yritysten kohdalla, kun koko kurssi on koottu samasta yrityksestä. Siuntion hyvinvointikeskuksen lähettämät kuntoutusselosteet tulevat harvoin työterveyshuoltoon, koska ne ovat työntekijän omalla vastuulla. (Ryhmähaastattelu 2009.)

”Työntekijän yhden päivän sairauspoissaolo maksaa enemmän kuin seuranta” Niskan Käypä hoito -suosituksen (2002) mukaan moniammatillisia arviointeja ja toimenpiteitä suositellaan aloitettavaksi huomattavaa haittaa aiheuttavien kipujen jatkuttua kaksi kuukautta. Kroonisesta niskakivusta kärsivien kohdalla suositellaan työn ergonomisten olosuhteiden ja vapaa-aikaan liittyvien altistavien tekijöiden arviointia ja epäkohtien korjaamista. Kurjen (2004: 61–64) tutkimuksen mukaan selkä- ja niskakuntoutuskurssilaisten toimintakyky, liikunta- ja lenkkeilypystyvyysarviot sekä harjoituspystyvyys- ja harjoitussäännöllisyysarviot paranivat kun-

toutuksen aikana, mutta kolmivuotisseurannassa tulokset palasivat samalle tasolle kuin kuntoutuksen alkaessa. Niskakuntoutujat uskoivat kuntoutusprosessin päättyessä pystyvänsä itse omalla harjoittelullaan vaikuttamaan oireisiinsa. He voisivat saada helpotusta kipuihin ja toiminnallisiin vaivoihin toiminnallisilla harjoituksilla ja ergonomiaopastuksella (Kurki 1999: 29.)

Turjan (2009:40–41) tutkimuksen mukaan kuntoutuksessa kiinnitettiin vähän huomiota kuntoutusprosessin jatkumiseen työpaikalla, sitä

edistäviin tekijöihin sekä työpaikkatasolla tehtäviin muutoksiin.

Työterveyshuollon asiantuntijat ovat avainhenkilöitä arvioimaan kuntoutuksen vaikuttavuutta. Tänä päivänä yritykset ovat lisäksi valmiita panostamaan työterveyshuollossa ennaltaehkäisevään työhön. Kuntoutuksen jatkoseurannan perusteluissa tulisi painottaa, että työntekijän yhden päivän sairauspoissaolo maksaa enemmän kuin seuranta. Tärkeää on painottaa kuntoutuksen jatkumista laitoskuntoutuksen jälkeenkin. (Ryhmähaastattelu 2009.) 21

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2009

”Prosessin jatkuvuuden

takaamiseksi olisi kehitettävä yhteydenpitoa, keskustelua ja vastuun jakoa osapuolten välillä. ”

Kuntoutusseurannan ja yhteydenpidon merkitys työntekijälle Seurannan tai hoidon jatkuvuuden merkityksestä erityisesti niskasairauksien hoidossa ei Käypä hoito -suosituksen (2002) mukaan ole kontrolloituja tutkimuksia. Kurjen (2004: 69–70) tutkimuksessa painotetaan seurantakäytäntöjen kehittämistä. Hän tuo esille mahdollisuuden Tules- kuntoutuksen seurannan yhdenmukaistamiseen muiden pitkäaikaissairauksien, kuten diabetes, kaltaiseksi. Turjan (2009: 40– 41) tutkimuksen mukaan kuntoutusprosessi jatkui vain harvoin työpaikalla. Kuitenkin tutkimuksessa kävi ilmi, että työterveyshuollon tuen kuntoutusprosessin jatkumisessa työpaikalla koki 19% erittäin tärkeäksi ja 50% melko tärkeäksi. Prosessin jatkuvuuden takaamiseksi olisi kehitettävä yhteydenpitoa, keskustelua ja vastuun jakoa osapuolten välillä.

Salmelaisen tutkimuksessa (2002: 152- 154, 170–171) on raportoitu tiedon kulun ja asioiden käsittelyn riittämättömyydestä kuntoutujan, kuntoutuslaitoksen, työpaikan ja työterveyshuollon kesken. Selosteen kulusta tulisi sopia etukäteen kuntoutuslaitoksen ja lähettävän tahon kanssa. Tutkimuksessa havaittiin ongelmia tiedon jakelukanavissa, sillä kuntoutusselosteet eivät välttämättä ohjautuneet oikeille henkilöille. Sähköiseen potilastietojärjestelmään siirryttäessä tulisi 22

selvittää, kenellä on oikeus sähköisen palauteselosteen lukemiseen ja ketkä ottavat vastuun mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Siuntion hyvinvointikeskuksen ja Mehiläisen työterveyshuollon yhteistyössä koetaan tärkeänä, että työntekijä ja työterveyshuolto olisivat jo kuntoutusprosessin aikana aktiivisesti yhteydessä (Rantanen 2008, Ryhmähaastattelu 2009). Myös Turja (2009: 68–70) suosittelee yhteistyön tiivistämistä työpaikan, työterveyshuollon, kuntoutuslaitoksen ja työntekijän kesken. Hän pitää suositeltavana vastuualueiden selkeyttämistä sekä tehtävien määrittämistä kuntoutusprosessin eri vaiheissa osallistuvien tahojen kesken.

Ideasta toimintaan Kehittämistyö eteni vaiheittain toimintatutkimuksellisen lähestymistavan mukaisesti. Kävimme Siuntion hyvinvointikeskuksessa marraskuussa 2008 aloittaneen niskakurssin osallistujien kanssa lyhyen keskustelun kehittämistyön aiheesta ja kysyimme luvan ottaa yhteyttä heidän työterveyshuoltoihinsa. Olimme yhteydessä kahteen työterveyshuoltoon. Näistä Mehiläisen työterveyshuolto oli halukas keräämään omalta puoleltaan tiimin, joka lähti kehittämään yhteistyötä. Tiimiin kuuluu työfysioterapeutteja sekä työterveyshoitaja. Haastattelut Mehiläisen työterveyshuollolle tehtiin tammikuussa 2009 ja kommentteja Siuntion hyvinvointikeskuksesta haastatteluun saatiin helmikuussa 2009. Haastattelun ja palautteen pohjalta lähdimme muokkaamaan tapaa, jolla kuntoutusseurantaa voi-

”Kehittämistyö eteni vaiheittain toimintatutkimuksellisen lähestymistavan mukaisesti.”

daan toteuttaa työterveyshuollossa. Toimintatavan ideointia jatkettiin maaliskuussa 2009 Mehiläisen työterveyshuollossa. Mukana tapaamisessa oli myös Siuntion hyvinvointikeskuksesta palvelukoordinaattori. Suunnitelmasta poiketen emme pystyneet toteuttamaan toimintatavan pilotointia opintojen aikana. Syksyllä 2008 alkanut niskakuntoutuskurssi päättyy vasta kesäkuussa 2009, joten toimintatavan kokeilu tapahtuu syksyllä 2009. Tämän kokeilun jälkeen nähdään toimintatavan vakiintuminen käytäntöön.

Mehiläisestä Siuntioon ja takaisin –uusi toimintatapa

Yhteistyökanavana työntekijän koko kuntoutusprosessin aikana tullaan käyttämään Siuntiossa kehitettyä Hyvinvointinetti –verkkopohjaa, joka toimii myös viestinvälittäjänä työterveyshuollon ja Siuntion hyvinvointikeskuksen välillä. Tällä hetkellä vain Siuntion hyvinvointikeskuksen henkilökunta pystyy lukemaan työntekijän tietoja, mutta jatkossa myös työterveyshuollolle avautuu tähän mahdollisuus. Työntekijä täyttää Hyvinvointinetissä kyselyt ennen kuntoutusta, kuntoutusprosessin lopussa ja yhden vuoden jälkeen kuntoutuksen alkamisesta. Hyvinvointinettiin tullaan lisäämään myös työntekijän kuntoutusseloste ja lyhyt kuvaus kurssin sisällöstä ja tavoitteista (Rantanen 2008).

Kuviossa 1 on esitetty kaavio yhteistyön etenemisestä.

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2009

Yhteistyöprosessi alkaa, kun havaitaan niskakuntoutuksen tarve. Työntekijä ohjataan niskakuntoutuskurssille esimerkiksi Siuntion hyvinvointikeskukseen. Niskakuntoutuskurssin ensimmäisen ja toisen jakson välillä työntekijä ohjataan ottamaan itse yhteyttä työterveyshuoltoonsa ennen seuraavaa jaksoa. Mehiläisen työfysioterapeutti tekee mahdollisen työpaikkaselvityksen. Kaksi viikkoa tämän jälkeen työfysioterapeutti ottaa yhteyttä esimieheen tarkistaakseen mahdollisten toimenpide-ehdotusten toteutumisen. Asiakkaan ja työnantajan luvalla työfysioterapeutti lähettää kopion selvityksestä kuntoutuslaitokseen. Työfysioterapeutin kanssa sovitaan myös kuntoutusseuranta noin vuoden päähän kuntoutuksen alkamisesta. Kurjen (1999: 29) mukaan juuri niskakuntoutujat voisivat saada helpotusta kipuihin ja toiminnallisiin vaivoihin ergonomiaopastuksella ja toiminnallisilla harjoituksilla.

työterveyshuollolta ja työyhteisöltä enemmän tukea ja kiinnostusta kuntoutumista kohtaan.

Toisella jaksolla kontrolloidaan, että yhteydenotto työterveyshuoltoon on tapahtunut. Mahdollisuuksien mukaan Siuntiossa tarkastellaan työpaikkaselvityksestä esiin tulleita asioita. Toisen ja kolmannen jakson välillä työntekijää ohjataan ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon tarvittaessa. Kolmannella jaksolla Siuntiossa motivoidaan työntekijää edelleen jatkamaan harjoittelua ja kiinnittämään huomiota työolosuhteisiin. Samalla tarkistetaan, että sovitut toimenpiteet työpaikalla ovat käynnistyneet. Tuen tarve on käynyt ilmi myös Nikkasen (2006: 94) tutkimuksessa, jossa työntekijät toivoivat

Vuosi kuntoutuksen alkamisesta Mehiläisen työfysioterapeutti tekee työntekijälle samat mittaukset kuin Siuntiossa on tehty niskakuntoutuksen ensimmäisellä ja kolmannella jaksolla. Samalla tarkastellaan työntekijän tavoitteiden toteutumista.

Kolmannen jakson jälkeen Hyvinvointinettiin laitetaan työntekijän kuntoutusseloste, jonka mukana on myös lyhyt kuvaus kurssin tavoitteista, teemoista ja sisällöstä, jotta työterveyshuollossa voitaisiin tarkastella samoja tavoitteita. Salmelaisen (2008: 170–171) tutkimuksen mukaan ongelmia on ollut tiedon jakelukanavissa, sillä kuntoutusselosteet eivät välttämättä ohjautuneet oikeille henkilöille. Tarvitaan yhteistä sopimista palautteen jakelukanavien ja tiedonkulun selvittämiseen sekä kuntoutuksen jatkotoimenpiteiden toteuttamiseen. Sähköiseen potilastietojärjestelmään siirryttäessä tulisikin selvittää, kenellä on oikeus sähköisen palauteselosteen lukemiseen ja ketkä ottavat vastuun mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

Kuntoutusseuranta yhteistyössä Kehittämistyön onnistuminen edellytti Siuntion hyvinvointikeskuksen ja Mehiläisen työterveyshuollon mukaantuloa. Toimintatavan kehittämisen eteneminen oli sujuvan yhteistyön ansiota. Yhteistyötahot ottivat tahoillaan vastuuta yhteistyön

kehittymisestä, sillä aihe koettiin ajankohtaiseksi ja tärkeäksi. Haasteena tästä eteenpäin on toimintatavan kokeilu ja sen toteutuminen ja vakiintuminen käytäntöön.

Työn tekemisen aikana kuntoutusseuranta ja sen puuttuminen on ollut esillä eri medioissa. Kokemuksemme ja teoriatiedon mukaan tällaiselle toimintatavalle on tarvetta eikä sellaista ole ollut käytössä kuntoutuksessa. Mielenkiinnolla jäämme seuraamaan, miten Hyvinvointinetti -verkkopohja toimii yhteistyökanavana. Toivottavasti uusi toimintatapa tavoittaa tulevaisuudessa myös muita kuntoutuslaitoksia ja työterveyshuoltoja.

Lopuksi haluamme kiittää lämpimästi Mehiläisen työterveyshuollosta Raili Vartiaista, Liisa Kiloa ja Satu Koskelaa sekä Siuntion hyvinvointikeskuksesta Marjut Rantasta hyvästä yhteistyöstä. Lisäksi kiitämme ohjauksesta ja ideointiavusta Metropolia ammattikorkeakoulun Elisa Mäkistä, Lizu Norosta, Leena Suurnäkkiä ja Helena Vidgreniä.

LÄHTEET

Kelan laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi 2007. Versio 14/2.4.2007. Voimassa 1.1.2008. Kansaneläkelaitos. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto. Kuntoutusryhmä.

Rantanen, Marjut 2008. Siuntion hyvinvointikeskus. Palvelukoordinaattori. Kuntoutus- ja työhyvinvointipalvelut. Suullinen tiedonanto.11.11.

Kuoppala, Jaana - Lamminpää, Anne 2006: Kuntoutuksen vaikutukset työhönpaluuseen ja varhaiseen eläköitymiseen. – systemoitu kirjallisuuskatsaus. Kuntoutus 2006 (4).

Ryhmähaastattelu 2009. Mehiläisen työterveyshuolto. Kilo, Liisa. Työterveyshoitaja -

Kurki, Merja 1999: Kuntoutuskurssit pystyvyysodotusten vahvistajana. Miina Sillanpään säätiön julkaisuja B:15. Helsinki: Miina Sillanpään Säätiö. Kurki Merja. 2004: Missä kunnossa kuntoutukseen, entä kuntoutuksen jälkee? Tules- ja Aslak-kurssit pystyvyysarvioiden vahvistajina. Miina Sillanpään säätiön julkaisuja A:6. Helsinki: Miina Sillanpään Säätiö. Kuula, Arja 2000: Toimintatutkimus. Kenttätyötä ja muutospyrkimyksiä. Tampere: Vastapaino. Niskan Käypä hoito –suositus 2002. Hoitosuositustyöryhmä. Duodecim. Verkkodokumentti.

Koskela, Satu. Työfysioterapeutti Vartiainen, Raili. Työfysioterapeutti. Helsinki. 26.1, 16.3.

Turja, Johanna 2009. Ammatillisesti syvennetyn lääketieteellisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Kuntoutus osana työpaikan terveyden edistämistä. Akateeminen väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy- Juvencs Print.

Ylinen, Jari 2004: Treatment of chronic non-specifik neck pain with empasis on strength training. Kuopio University. Medical Sciences 344. Loimaa: Loimaan kirjapaino Oy.

Salmelainen, Ulla 2008: Tiedon rakentuminen ja välittyminen kuntoutuksessa. Moniammatillinen asiantuntijayhteistyö ikäihmisten laitosmuotoisessa kuntoutuksessa. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 2008 (98). Kelan tutkimusosasto. Vammala. Vammalan kirjapaino Oy. Siuntion hyvinvointikeskus. <www. siuntionhyvinvointikeskus.fi> Luettu 20.11.2008. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:60. Työterveys ja kuntoutus. Työterveyshuollon, työpaikkojen ja kuntoutuksessa toimivien yhteistyö.

2009

TyöfysioterapeutTI mediakortti

JULKAISIJA

TAITTO

Työfysioterapeutit ry,

Jan-Eric Wargelin

www.tyofysioterapeutit.fi

janne.wargelin@gmail.com

ILMESTYMINEN JA LEVIKKI

TILAUKSET

4 numeroa vuodessa, 800 kpl

Sihteeri Hanna Nummila

TOIMITUS Merja Blomqvist, merja.blomqvist@sok.fi

PL 55, 00024 Yleisradio (09) 14802705

TEKNISET TIEDOT Koko: A4

Susanna Espo,

Palstojen määrä: 3

susanna.espo@sok.fi

Palstan leveys: 60 mm Väri: mustavalkoinen

Taina Lehtomäki,

Sidonta: stiftaus

taina.lehtomaki@hus.fi Teija Saari,

AIKATAULU

teija.saari@espoo.fi

Nro ilmestyy

aineisto viim.

Johanna Jussila,

maaliskuussa

15.02.2009

johanna.jussila@diacor.fi

touko-kesäkuussa

24.04.2009

syys-lokakuussa

31.08.2009

joulukuussa

31.10.2009

Arnikki Bogdanoff, arnikki.bogdanoffkolumbus.fi Sari Linna, sari.linna@invalidiliitto.fi

ILMOITUSHINNAT JA KOOT

1/2

1/1 2/3

1/2

1/1 s.

2/3 s.

1/2 s.

170x260mm

170x170mm

170x130mm

85x260mm

650€

440€

330€

1/3

1/4

Takakansi, mustavalkoinen 750€

1/1 s.

1/4 s.

Takakansi,

170x85mm

170x65mm

85x130mm

neliväri 1170€

215€

170€

Koulutusilmoitukset -25%

Artikkelit ja muu julkaistava tekstiaineisto

yllämainituista hinnoista.

ilman muotoiluja, rivinvaihto (enter) ainoastaan kappalevaihdon yhteydessä.

Materiaali valmiiksi taitettuna, ilmoittaja maksaa taittotyön

TILAUSHINTA JA MAKSUN SAAJA 50€ / vuosi, Työfysioterapeutit ry

ILMOITUKSET JA KIROITUSOHJEET

800013-150187

Valmiit ilmoitusaineistot tulee toimittaa TeijaSaarelle, teija.saari@espoo.fi,

Reklamaatiot toimitukseen 14 vrk.

aineiston jätttöpäivään mennessä.

kuluessa lehden ilmestymisestä.

Aineisto PDF, Eps, Jpeg, Tiff muodossa. (väh. 300 dpi)

RollerMouse Rolle erMo Mo ous use se Fr FFree Fre ree ee Ɵetoa x Pitkä ohjaustanko, vähemmän käsien kuroƩelua x Loistava ohjaustuntuma, helppo käyƩää x Copy ja Paste toiminnoille omat näppäimet x Leveä rannetuki vakiona (irroiteƩavissa) x Kahden vuoden takuu x Suomessa RollerMousella yli 85.000 käyƩäjää x Säästää todetusƟ päätetyön aiheuƩamia sairaspoissaolojen kustannuksia

RollerMouse antaa sinulle Kaikki Ɵetokonehiiren ominaisuudet - muƩa ilman hiirikäsivaivoja x Hiiren toiminnot luontevasƟ edessäsi x Enemmän rentouƩa työskentelyasentoon x Vähemmän käden haitallista loitontamista x Enemmän Ɵlaa työpöydällesi x Hyvän avun ehkäistä hiirikäsiongelmaa

MaahantuonƟ & markkinoinƟ: MyynƟ:

AvainƟeto Oy

KYSY LÄHIN JÄLLEENMYYJÄ

P. 09-7597330 www.avainƟeto.