Työfysioterapeutti 3/2008 by Työfysioterapeutit ry

3_08.indd 1

28.9.2008 12:51:27

Työfysioterapeutti 3/2008

sisällys 3

Hallituksen

ilmoitustaulu 6 Työfysioterapeuttiyrittäjän monet haasteet 9 Onko sattumaa olemassa? 11 NES-konferenssi 13 Työkyky, Kansallinen tuki- ja liikuntaelinohjelma (KTO) ja työfysioterapeutit 17 Kolmannelta sektorilta yhteistyökumppani työterveyshuoltoon 22 Artikkelisarja Työfysioterapeutit työssä 26 Hoito- ja hoivasektori tekee tulosta riskien puristuksessa 29 Hallituksen jäsenten haastattelut

Syksy on taas hyvässä vauhdissa

iime keväänä Työfysioterapeutit ry:n hallituksen toiminta oli erittäin aktiivista. Yhdistys tarjosi jäsenilleen mahdollisuuksia useaan koulutukseen. Maaliskuussa oli TTP-päivät yhdessä muiden työterveys- ja työsuojelualan ammattilaisten kanssa. Huhtikuussa järjestimme yrittäjille suunnatun koulutuspäivän, jonka osaanotto oli runsaslukuinen ja yllätti meidät järjestäjät erittäin positiivisesti. Koulutuksessa muodostunut yrittäjäverkosto kokoontui kesäkuussa jo ensimmäisen kerran. Näyttääkin siltä, että tällaiselle toiminnalle on jäsenkunnassamme tarvetta, koska yhä useammat jäsenet toimivat nykyään yrittäjinä. Toukokuun lopussa järjestimme yhteistyössä Kuopion yliopiston ja Suomen ergonomiayhdistyksen kanssa ”Ergonomian asiantuntijuus seminaarin”, johon jäseniämme osallistui myös erittäin runsaasti. Tarkoituksena oli avata keskustelu siitä, kuka on ergonomian asiantuntija Suomessa. Kaikille osallistujille lähetettiin seminaarin jälkeen kirje, jossa keskustelujen perusteella suunnitellut jatkotoimet selvitettiin. Seminaari käynnisti keskustelun aiheesta, ja nyt on asiaa vietävä eteenpäin kaikkien mukana olleiden yhteistyönä. Asia ei ole ihan yksinkertainen. Valmistelutyötä tehdään jatkossa pienemmässä ryhmässä. Kannattaa seurata ERY:n kotisivuja. Ne ovat paikka, jossa asiasta tullaan tiedottamaan ja joka voi myös jatkossa toimia keskustelufoorumina. Mahdollisuuksien mukaan myös meidän omilla kotisivuilla tiedotetaan tästä asiasta. Yhdistyksen hallitus, ja erityisesti Aija Moilanen, on työstänyt talven ja kevään aikana yhteistyössä Suomen fysioterapeuttien kanssa työfysioterapian erikoisasiantuntijanimikkeen kriteerit. Suomen Fysioterapeuttien liittohallitus on hyväksynyt viime keväänä työfysioterapian uudeksi erikoisasiantuntijanimikealueeksi. Tätä työfysioterapian erikoisasiantuntijanimikettä voi hakea liiton jäsenet ensimmäisen kerran 1.-30.10.2008. Jatkossa nimikettä voi hakea vuosittain huhti- ja lokakuussa. Nimikkeen myöntämismenettelyssä noudatetaan Suomen Fysioterapeuttien laatimaa erikoisasiantuntijakriteeristöä. Tästä syksystä lähtien voi siis hakea myös meidän alamme erikoisosaajan pätevyyttä. Toivottavasti mahdollisiman useat jäsenemme innostuvat sitä hakemaan. Syksy on taas hyvässä vauhdissa. Lomat on vietetty ja energiaa varastoitu talven haasteisiin. Syksyn ohjelmassa hallituksella on tuttuun tapaan opintopäivät aiheena ”Tavoitteena toimintakykyinen työntekijä”. Opintopäivät järjestetään tänä vuonna Helsingissä 27.–28.11. Metropolia ammattikorkeakoulussa. Toisena koulutustilaisuutena yhdistys järjestää lokakuussa mentorointikoulutuspäivän, joka on mentorointiohjelman aloitus. Siinä pyritään saattamaan yhteen mentori/aktoripareja ja aloittamaan ammattikunnassamme hyvin tärkeä mentoritoiminta. Tavoitteena on työfysioterapeutin asiantuntijuuden tukeminen. Se on suunnattu sekä alalla aloittaville tai lyhyemmän aikaa ammatissa olleille mutta myös konkareille, joille tarjoutuu nyt hyvä tilaisuus siirtää omaa kokemustaan ja hiljaista tietoaan nuoremmille. Tarkemmat ohjeet ovat tässä lehdessä. Edessä on siis mielenkiintoinen syksy! Työn iloa ja imua sekä hyvää syksyn alkua kaikille.

JOhanna Koroma

TYÖFYSIOTERAPEUTTI:

TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry:

Jäsenlehti: 4 krt vuodessa

veyshuollossa tai yhteistyössä

Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry

Perustettu: 1976

Koulutusta: 2 krt vuodessa

muun työterveyshenkilöstön kans-

Taitto: Mainostoimisto Hasardi

Jäsenmäärä: 680

Varsinaiseksi jäseneksi hyväksytään

sa. Varsinaisen jäsenen on oltava

Jäsenmaksu: 35e/vuosi

fysioterapeutti, joka toimii työter-

Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsen

3_08.indd 2

28.9.2008 12:51:29

Puheenjohtajan ter veiset Palkittu

HAE Työfysioterapeutit ry:n stipendiä ks. hakuohjeet wwwsivuilta

Johanna Koroma on palkittu 05/2008 Suomen ergonomiayhdistyksen opiskelijastipendillä Kuopion yliopistoon tekemästä pro gradu työstä: Työntekijöiden kokemukset mobiilin työn työympäristöjen ja -välineiden ominaisuuksista työhyvinvoinnin kannalta. Elokuussa Johanna Koroman työ kilpaili Suomen edustajana NES-kongressissa, Reykjavikissä pohjoismaiden välisessä kilpailussa parhaasta pro gradutyöstä. Kilpailussa Johanna sai Student award – palkinnon työstään.

Tarvitsetko Työfysioterapeutit ry: n päivitettyjä esitteitä, esitteitä voi tilata Hanna Nummilalta, hanna. nummila@yle.ﬁ. Esitteitä on suomen-, ruotsin – ja englanninkielisinä.

Päivitä tietosi Jäsenrekisterissä oli elokuun lopussa noin 700 jäsentä, joista reilut 600 oli ilmoittanut sähköpostiosoitteensa. Loppukevään ja alkusyksyn aikana jäsenistölle on lähetetty tiedotuksia sähköpostitse.

Seuraa postiasi jäsenkysely tulossa!

Joka lähetyskerralla 15 %:n postista on tullut ilmoitus virheellisestä osoitetiedosta. Muista siis tehdä ilmoitus myös sähköpostisi muutoksesta, joko nettisivujen kaavakkeella tai sähköpostitse hanna.nummila@yle.ﬁ. Päivitä myös työnantajatiedot ajan tasalle.

3_08.indd 3

28.9.2008 12:51:29

KOULUTUSPÄIVÄT MARRASKUUSSA 2008

TYÖFYSIOTERAPEUTIT ry. SYYSOPINTOPÄIVÄT 27.–28.11.2008 Tavoitteena toimintakykyinen työntekijä METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU Vanha viertotie 23, 00350 Helsinki

TORSTAI 27.11.2008 08.30 – 09.30

Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttely

09.30 – 09.45

Tervetuloa Johanna Koroma, Työfysioterapeutit ry, pj

09.45 – 11.00

Tietotyön vaatimukset aivoille: Miten niistä selvitään? Marja-Leena Haavisto, työ- ja organisaatiops kologian erikoispsykologi, Aivot ja työ tutkimuskeskus

11.00 – 11.30

Tauko ja näyttely

11.30 – 12.30

Mobiilityön työpaikkaselvitys Ursula Hyrkkänen, tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja, Turun ammattikorkeakoulu

3_08.indd 4

12.30 – 13.30

Lounas ja näyttely

13.30 – 14.30

Kokemuksia mobiilityön ergonomiasta Johanna Koroma, TtM, tft, Nokian työterveyspalvelut

14.30 – 15.00

Kahvi ja näyttely

15.00

Työfysioterapeutit ry, vuosikokous

Päivän päätös

28.9.2008 12:51:30

Koulutuspäivien osallistumismaksut: jäsenet 200€ / 2 päivää ja 120€/ 1 päivä. Osallistumismaksu sisältää luentomateriaalit ja ruokailut. Ilmoittautuminen on sitova. Varsinaisen ilmoittautumisajan jälkeen tapahtuvasta peruutuksesta veloitetaan 50 % osallistumismaksusta. Perumatta jättämisestä veloitetaan täysi osallistumismaksu. Päivät lasketaan kuuluviksi työterveyshuoltolain edellyttämään asiantuntijoiden täydennyskoulutukseen. Ilmoittautumiset 7.11.08 mennessä Hanna Nummilalle e-mail hanna.nummila@yle.ﬁ ilmoita erikoisruokavalio ilmoittautumisen yhteydessä. Laita ilmoittautumisen yhteydessä toiveita näytteilleasettajista, jotta osaamme kysyä osallistujia hyödyttäviä esittelijöitä. Osallistumismaksu maksetaan yhdistyksen tilille 800013-1501087. Maksun viestiksi on merkittävä syysopintopäivä 2008, osallistuminen torstai / perjantai sekä osallistujan nimi ja työnantaja.

PERJANTAI 28.11.2008 08.30 – 09.30

Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttely

09.30 – 10.30

Työterveyshuollon ja maahanmuuttajien kohtaaminen Barbara Bergbom, tutkija, psykologi, Työterveyslaitos

10.30 – 11.00

Tauko ja näyttely

11.00 – 11.45

Työterveyskirjasto: Parantaako tieto työhyvinvointiamme? Jukka Kilpiö, markkinointipäällikkö, Kustannus Oy Duodecim

12.15 – 13.15

3_08.indd 5

13.15 – 14.00

Toimia-hanke: Toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi, Kansallinen verkostohanke 2007–2010 Päivi Sainio, projektipäällikkö, Kansanterveyslaitos

14.00 – 15.00

Facultas-hanke: toimintakyvyn arviointi alaselkä- ja niskasairauksissa Timo Pohjolainen, ylilääkäri, Orton

Päivän päätös Johanna Koroma

Lounas ja näyttely

28.9.2008 12:51:31

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2008

Työfysioterapeuttiyrittäjän monet haasteet Rii�a Partia, FM, � Suomen Fysioterapeutit

Toiminnan käynnistäminen Kun työfysioterapeutti päättää ryhtyä yrittäjäksi tai hänelle tarjoutuu tilaisuus aloittaa yrittäjätoiminta, työfysioterapian sisältö on tuttua, mutta mistä aloittaa muun tarpeellisen tiedon hankinta ja mitä kaikkea pitää tehdä? Yleistä yrittäjyystietoa on saatavilla runsaasti ja olennaisen tiedon löytäminen vie oman aikansa. Aloittavalle yrittäjille hyödyllisiä internet-osoitteita ovat mm. www.yrityssuomi.ﬁ ja www.uusyrityskeskus.ﬁ. Fysioterapia-alan yrittäjätoimintaa määrittelevät kaikkea yritystoimintaa koskevat lait ja asetukset, kuten kirjanpito- ja verolait sekä henkilötietolaki. Terveydenhuollon yrittä-

jyyttä säätelevät mm. laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä ja asetus potilasasiakirjojen laatimisesta ja niiden säilyttämisestä. Fysioterapiaalalle on laadittu eettiset periaatteet ja laadun suuntaviivat. Työfysioterapian erikoisalaa koskevat lisäksi työterveyshuollon säädökset ja toimintaperiaatteet. Kun työfysioterapeutti suunnittelee liiketoimintaansa, ensin on ratkaistava, toimiiko itsenäisenä ammatinharjoittajana vai luvanvaraisena palveluntuottajana. Itsenäinen ammatinharjoittaja ilmoittaa toiminnastaan lääninhallitukselle ja yhtiömuodossa toimiva tai terapia- tai hoitohenkilökuntaa palkkaava tarvitsee lääninhallituksen luvan palvelujen

6 4

3_08.indd 6

28.9.2008 12:51:31

”Liiketoimintasuunnitelman tekemiseen kannattaa käyttää aikaa.”

toja ei voida luovuttaa muille ilman asiakkaan kirjallista suostumusta. Tietyillä viranomaisilla tai yhteisöillä on tiedonsaantiin laissa säädetty oikeus (mm. Kela ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskus). Rekisteriseloste Rekisterinpitäjän laatii henkilörekisteristään rekisteriselosteen, josta ilmenee mm. rekisterinpitäjän ja yhteystiedot sekä henkilötietojen käsittelyn tarkoitus, esimerkiksi työfysioterapiapalvelut. Henkilörekisterille annetaan nimi esim. X:n Fysioterapian asiakasrekis-

tuottamiseen. Kaikki terveydenhuollon yrittäjät jättävät lääninhallitukselle vuosittain toimintakertomuksen. Liiketoimintasuunnitelman tekemiseen kannattaa käyttää aikaa. Palveluvalikoiman suunnittelu ja toiminnan kuvaaminen niin, että alaa tuntematokin ymmärtää työfysioterapian tuottaman hyödyn, vaatii useamman illan ja ehkä päivänkin työn. Markkinointisuunnitelmaa varten on hyvä miettiä, ketkä ovat tärkeimmät yhteistyökumppanit (palveluiden tilaajat, käyttäjät ja maksajat). Palveluiden hinnoittelussa fysioterapeuttiyrittäjät ovat usein liian vaatimattomia ja varovaisia. Yrittäjyys on kuitenkin liiketoimintaa ja siitä saaduilla tuotoilla yrittäjä hankkii elantonsa Dokumentoinnista ja tietosuojasta Fysioterapeuttiyrittäjän tulee aina pitää asiakkaistaan rekisteriä, jota laissa kutsutaan potilasrekisteriksi.

Vaikka liikeideana olisi tuottaa esimerkiksi ennaltaehkäisevän työfysioterapian palveluita, rekisterin tulee olla säädösten mukainen. Rekisteriin tulee kerätä vain sellaisia tietoja, jotka ovat työfysioterapian toteuttamisen kannalta tarpeellisia. Hyvin hoidettu ja ajan tasalla oleva rekisteri takaa sekä asiakkaiden että fysioterapeutin oikeusturvan. Rekisterinpitäjä eli työfysioterapeuttiyrittäjä vastaa potilasasiakirjojen säilytyksestä. Itsenäiset ammatinharjoittajat tai fysioterapiapalvelujen tuottajat, jotka toimivat esim. lääkäriasemalta vuokratuissa tiloissa, voivat antaa kirjallisen sopimuksen perusteella osan rekisterinpitäjän tehtävistään, esimerkiksi potilasasiakirjojen säilyttämisen ja arkistoinnin, lääkäriaseman hoidettavaksi. Vastuu rekisteristä säilyy tässäkin tapauksessa fysioterapeuttiyrittäjällä. Myös asiakkaita on informoitava säilyttämistavasta. Rekisterin sisältämiä tie-

teri. Selosteeseen merkitään yksiselitteisesti, mitä tietoja rekisteröidystä talletetaan henkilörekisteriin. Näitä ovat fysioterapiassa henkilön nimi, syntymäaika (henkilötunnus), osoite, tutkimus- ja hoitotiedot. Rekisterin suojauksesta voidaan mainita esim. manuaalisen aineiston säilytyksestä lukitussa tilassa. Tietokoneelle talletettujen tietojen osalta voidaan kertoa, että vain määrätyillä henkilöillä pääsy tietoihin ja se edellyttää käyttäjätunnuksen ja salasanan antamista. Rekisteriseloste säilytetään vastaanotolla asiakkaiden nähtävillä. Tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilta www.tietosuoja.ﬁ löytyy lomakkeita ja ohjeita, joita voi käyttää hyväksi rekisteriselostetta laatiessa. Tietosuojavastaava Tietosuojavastaava tulee olla nimettynä kaikilla lääninhallituksen luvalla toimivilla yksityisillä palveluntuottajilla. Itsenäisillä ammatinharjoittajien ei lain mukaan tarvitse nimetä tietosuojavaltuutettua. Velvoite 7

3_08.indd 7

28.9.2008 12:51:31

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2008

tietosuojavastaavan nimeämisestä on peräisin laista sosiaalija terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä, joka tuli voimaan 1.7.2007. Tietosuojavastaavan tehtävänä on muun muassa lisätä yksikön henkilökunnan tietämystä asiakastietojen sähköiseen käsittelyyn liittyvistä tietosuojanäkökohdista ja tuoda esille mahdollisia puutteita yksikön käytänteissä. Tietosuojavastaava voidaan valita yksikön sisältä tai ulkopuolelta, mutta fysioterapiayksikön toiminnan tuntemus on aina ehdoton vaatimus tehtävässä onnistumisen kannalta. Tulevaisuuttakin pitää suunnitella Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta toiminnan kehittämiselle tulee laatia suuntaviivat. Millaisia palveluja tarjotaan ja miten palvelujen sisältöä kehitetään? Ympäröivän yhteiskunnan tapahtumia on hyödyllistä seurata ja tuntea myös kilpailijoiden toimintaa. Yhteiskunnalliset muutokset, sosiaalija terveydenhuollon paikalliset, alueelliset ja valtakunnalliset suunnitelmat tuovat haasteita ja mahdollisuuksia myös työfysioterapeuttiyrittäjän toimintaan.

Lähteet FCG Efeko: Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojavastaavien nimeäminen ja tehtävät. Koulutustilaisuus 9.6.2008. Helsinki Sosiaali- ja terveysministeriö: Potilasasiakirjojen laatiminen ja niiden säilyttäminen. Opas 2001. www.stm.fi 4.8.2008 Suomen Fysioterapeutit: Fysioterapeutti Yrittäjänä –opas. 2008 Terveydenhuollon oikeusturvakeskus: Yksityisen terveydenhuollon potilasasiakirjat 2007. Ohje. www.teo.fi 1.8.2008 Ylipartanen A: Tietosuoja terveydenhuollossa. Potilaan asema ja oikeudet henkilötietojen käsittelyssä. Tietosanoma Oy. Hakapaino Oy. Helsinki 2001 www.tietosuoja.fi 1.8.2008 www.uusyrityskeskus.fi www.yrityssuomi.fi 1.8.2008 www.yrittajat.fi 1.8.2008

3_08.indd 8

28.9.2008 12:51:32

Kirsti Niskala työfysioterapeu�i, BBAT-terapeu�i, NLP Master, Kiireenkesytysvalmentaja

Onko sattumaa olemassa? T

utustuin kiireenkesytyskonseptiin ensimmäisen kerran keväällä 2004. Kävin kuuntelemassa Forum humanum –luentosarjaa Helsingin Porthaniassa. Pääkiireenkesyttäjä, konseptin luoja Anja Kulovesi oli kertomassa aiheesta ja huomasin nyökytteleväni päätäni todella usein. Olin työskennellyt jo pitkään ihmisten kanssa, joilla oli kiire ja stressi tahtoi pukata pintaan. Vuonna 2004 julkaistiin myös Kuntoutus ORTONin tutkimushankkeen ”Työstressi, uupumus ja koettu työkyky – Mittaaminen ja rentoutuksen vaikutus” – tutkimustulokset, joista ilmenee,

että Sovellettu rentoutus koettiin Mitä Kiireenkesytys® on? työstressin oireita lievittäväksi. Olin Kiireenkesytys on yksilöä kunnioittutkimushankkeessa Sovelletun ren- tava, jokaisen ihmisen omista lähtötouden opettajana yrityksessä, jonka kohdista lähtevä eräänlainen malli palveluksessa silloin työskentelin. tutkia omaa suhdetta aikaan. KäyKoulutin noin 75 tutkimushank- tössä on erilaisia luovia, raikkaita keessa mukana ollutta rentouden menetelmiä, jotka suorastaan saatsaloihin. Jatkaessani tutkimuksen televat oivallusten poluille. Valmenjälkeen rentoutuskurssien pitämistä, nuksissa jokainen voi löytää itselmonet ovat kertoneet asenteensa leen tavaksi tulleita toimintamalleja, kiireeseen muuttuneen. Totesin, että jotka saattavat aiheuttaa varsinaisen Kiireenkesytys® ja Sovellettu ren- kiireen. Täydellisyyden tavoittelija toutus sopivat hyvin yhteen. Niinpä eli perfektionisti esimerkiksi saattaa kävin kiireenkesytys® -valmennus- nostaa koko ajan rimaa, joten työhön prosessin läpi Anja Kuloveden kou- kuluu paljon enemmän aikaa kuin ehkä alun perin laskettiin. Melkein lutuksessa. sitoutuja innostuu kaikesta uudesta 9

3_08.indd 9

28.9.2008 12:51:33

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2008

”Aikaa omasta hyvinvoinnista huolehtimiselle tuntuu jäävän yhä vähemmän.”

yhä vähemmän. Unohdetaan oman kehon kunnioitus ja arvostus. Ja kovassa kiireessä usein huomiokyky kapeutuu, kehon kuuntelu unohtuu ja näin tapaturmariski kasvaa. Seurauksia saamme hoitaa pitkään. Voisimmeko me työfysioterapeutit omalta osaltamme jakaa enemmän tietoa myös kiireestä, ennen kaikkea siitä miten sitä voidaan kesyttää monilla eri tavoin?

ja mielenkiintoisesta, haluaa olla mukana, mutta jonain kauniina päivänä huomaa tekemättömien töiden vanan perässään, jolloin hän herää ja ottaa haasteen vastaan ja opettelee arvostamaan valitsemaansa tehtävää ja tekee sen ensin valmiiksi ennen kuin aloittaa uutta aikaa vie-

neissa taitoja voi harjoitella myös mm. rentoutumisen ja kehotietoisuuden kautta. Tänäänkin eräs ihminen löysi rauhoittumisen, sisäisen levollisuuden rentoutusharjoituksessa. On hyvä oppia pysäyttämään mieli, kun se laukkaa nonstop-ajatusten pyörteissä. Osaanko hiljen-

olla!)

vää tehtävää. Näitä erilaisia tapoja toimia suhteessa aikaan voidaan löytää kiireenkesyttäjien peilisalista yhdeksän.

tää mieleni? Nukahdanko illalla helposti? Nukunko levollisesti kelloon soittoon asti? Osaanko purkaa jännitykset kehostani?

Kesytä kiire!, v. 2007, (kirjakaupoissa ja myydään myös koulutusten yhteydessä!)

Kiireenkesyttäjillä on käytössään myös vertauskuvallinen talo, jossa on kolme kerrosta ja jokaisessa kerroksessa on kolme huonetta ja jokaiseen huoneeseen pääsee avainkysymyksillä. Huoneissa voi pysähtyä ja tarkastella ajankohtaisia kysymyksiä. Pysähtyminen asioiden äärellä tuottaa usein oivalluksia, jotka vievät yksilöä tai yhteisön kyseessä ollen koko yhteisöä mukavalla tavalla eteenpäin. On hyvä välillä pohtia yhdessä tekemisen tarkoitusta, toimivatko systeemi entä työvälineet ja mikä on asioiden tärkeysjärjestys? Jokainen syttyy ja sitoutuu omista lähtökohdistaan.

Talon ylimmässä kerroksessa voidaan tarkastella terveitä rajoja, pysähtymisiä ja esim. kehittymisen tarpeita. Ja taloissahan on usein vintti. Tässä talossa on viimetipan vintti, joka lienee tuttu lähes kaikille! Mutta mitkä tehominuutit voimme viimetipan vintiltä löytääkään? Miten ne osaisi siirtää sopivaan kohtaan? Saisimmeko enemmän aikaan huomattavasti rennommissa merkeissä? Palautuminenkin tapahtuisi kuin itsestään!

Talon keskimmäisessä kerroksessa on keskittymisen, mielen hallinnan ja läsnäolon huoneet. Näissä huo-

Työfysioterapeutti ja kiireenkesytys® Tapaamme jatkuvasti ihmisiä, joilla on stressin aiheuttamia erilaisia vaivoja. Kiire tuntuu joka puolella kehoa. Aikaa omasta hyvinvoinnista huolehtimiselle tuntuu jäävän

Anja Kulovesi on kirjoittanut kaksi kirjaa kiireenkesytyksestä®: Kiireen kesyttäjän käsikirja, v. 2004 (painos loppu, kirjastoissa saattaa

Kun haluat tietää lisää kiireenkesytyksestä höystettynä Sovelletulla rentoudella ja kehontietoisuusharjoituksilla (BBAT), ota yhteys! Kiireenkesytysvalmentajakoulutusta pitää ja organisoi: Anja Kulovesi www.kiireenkesytys.ﬁ Kirsti Niskala työfysioterapeutti, BBAT-terapeutti, NLP Master, Kiireenkesytysvalmentaja Tmi Kirsti Niskala, www.kirstiniskala.ﬁ

Less is more!

10 8

3_08.indd 10

28.9.2008 12:51:33

NES Nordic Ergonomics Society 40th Annual Conference Kati Karhula Työfysioterapeu�i, TtM

0. Pohjoismainen ergonomiakonferenssi järjestettiin 11.–13. elokuuta Reykjavikissa. Ilmoittautuneita oli noin 220 henkeä 24 maasta. Osallistujamäärä ylitti Islannin ergonomiayhdistyksen VINNISin Þórunn Sveinsdóttirin mukaan heidän odotuksensa. Viisi vuotta sitten järjestetyssä ensimmäisessä Islannin konferenssissa oli vajaa 200 osallistujaa, eikä Pohjoismaiden kaukaisimpaan kolkkaan odotettu ainakaan suurempaa osallistujamäärää näin pian uudestaan. Konferenssin teemana oli ”Ergonomics is a lifestyle”. Ergonomia vaikutti olevan osa konferenssin osallistujien elämäntapaa, sillä monet -varsinkin mannereurooppaisetmahduttivat konferenssin perheensä kesäloman viettoon. Pelkästään konferenssiin matkustaneetkin pääsivät tutustumaan islantilaiseen elämänmenoon tehokkaalla ajankäytöllä.

Aamuvirkut saattoivat käydä ennen kongressipäivän alkua kylpemässä ja uimassa Laugardalurin termisissä altaissa. Kahvitauon saattoi puolestaan viettää esimerkiksi viereisessä Ásmundun Sveinssonin patsasmuseossa. Iltaohjelman ansiosta osallistujat tutustuivat Hellisheidin geotermiseen lämpövoimalaan ja illallistivat hiljakseen pyörivässä Perlan ravintolassa. Konferenssiin osallistui 19 suomalaista, joista suurimmalla osalla oli kongressissa suullinen esitys. Luennoimaan kutsuttujen kuuden asiantuntijan joukossa oli Työterveyslaitoksen tiimipäällikkö Mikael Sallinen. Hänen luentonsa “Avoid fatigue and improve occupational safety and health in a 24 hour society” viesti oli, että univaje ja yötyö heikentävät merkittävästi toimintakykyä ja työssä suoriutumista jo ennen kuin väsymys johtaa varsinaiseen nukah11

3_08.indd 11

28.9.2008 12:51:34

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2008

tamiseen. Erityisesti turvallisuuskriittisissä työtehtävissä on tärkeää käyttää osana riskinhallintaa väsymystä vähentäviä keinoja, kuten ergonomisia työaikamalleja ja työn riittävää virikkeisyyttä.

huoneeseen (17 %). Työympäristössä havaittuja puuteita olivat erityisesti tukitankojen puuttuminen ja heikko valaistus. (Ballandi T. Patient falls in the Tuscany regional healthcare service: an evaluation of the hospital environmental hazards.)

Vuoden 2008 nuoren pohjoismaisen tutkijan palkinnon sai yhdistyksemme puheenjohtaja Johanna Koroma esityksellään “Perceived features of environment and equipment related to wellbeing in mobile work”, joka perustuu hänen vuonna 2007 valmistuneeseen ergonomian pro gradu -tutkielmaansa. Mobiilityötä koskeva artikkeli on julkaistu Työfysioterapeutti -lehden numerossa 2/2008. Onnittelut palkinnosta! Terveydenhuoltoalan ergonomiaan liittyville esityksille oli konferenssissa varattu kaksi omaa sessiota. Alla on esimerkkejä esitysten tuloksista ja johtopäätöksistä: Neljän standardoidun sekä yhden työntekijän itse valitseman istumaasennon vertailussa 30 minuutin tauoton työskentely samassa istumaasennossa aiheutti saman verran paikallisia oireita tuki- ja liikuntaelimistöön toimistotyötä tekevillä. Tietoa käytetään apuna kehitettäessä työtuolia, joka antaa taktiilista palautta muistuttamaan asennonvaihdosta. (Commissaris D. et. al. Musculoskeletal discomfort during VDU tasks; input for a smart oﬃce chair.) Sairaanhoitajien työtahti ja työnkuormittavuus on lisääntynyt viime vuosina. Korkean työkuormituksen havaittiin olevan yhteydessä emo-

Ilta- ja aamuvuorojen välisen palautumisajan pidentäminen paransi sairaanhoitajien unta, vireystilaa, työhyvinvointia koettua terveyttä ja vapaa-ajan aktiivisuutta. (Hakola T., Paukkonen M. & Pohjonen T. In health care, quick returns mean greater well being.)

tionaaliseen uupumiseen. Burn outin määrä oli hieman lisääntynyt verrattuna vuoteen 2002. (Gunnarsdóttir A. Nurses psychosocial work environment in acute inpatient surgical and medical wards at Icelandic hospital.) Vanhustenhoidossa työskentelvät lähihoitajat, joilla oli vähiten sairauspoissaoloja (alle 5 pv/v), olivat muita useammin alhaisesta arvostuksesta huolimatta toivomansa kaltaisessa työssä, he saivat tukea työpaikan sosiaalisesta verkosta ja heillä oli hyvä sopeutumiskyky. (Sandmark H. Understanding work ability: experiences of female assistant nurses in elderly care.) Italiassa kehitetyn riskinarviointimenetelmän mukaan sairaalapotilaille sattuu eniten tapaturmia sängystä pudotessa (31 %) ja matkalla kylpy-

Vuoden 2009 pohjoismainen ergonomiakongressi järjestetään 22.– 24.6. Tanskassa Helsingørissa. Silloin teemana on ” Globalized Ergonomics, The Consequences of Globalization”. Toivottavasti juhannuksenvietto tanskalaisittain innostaa suomalaisosallistujia lähtemään mukaan! Ennakkotietoa kongressista löytyy Internet-sivuilta: www.nes2009.dk

”Sairaanhoi-

tajien työtahti ja työnkuormittavuus on lisääntynyt viime vuosina.”

3_08.indd 12

28.9.2008 12:51:35

Ilkka Vuori, LKT, professori emeritus Kansallisen TULE-ohjelman koordinaa�ori

Työkyky, Kansallinen tuki- ja liikuntaelinohjelma (KTO) ja työfysioterapeutit T

yökyky on yhteiskunnan kannalta tärkeä tuottavuudelle, ja yksilöille sillä on suuri merkitys paitsi toimeentulon myös yleisen hyvinvoinnin keskeisenä edellytyksenä. Kansallisen tuki- ja liikuntaelinohjelman (KTO) yhtenä tavoitteena on parantaa toiminta- ja työkykyä tai hidastaa niiden heikkenemistä ja vähentää tätä kautta työkyvyttömyyden kustannuksia. Tämä on myös yksi työfysioterapeuttien työn tavoitteista. Työfysioterapeuteilla on mahdollisuus edistää työssään myös ohjelman muita tavoitteita, jotka ovat väestön parempi tule-terveys, väestön parempi tuletietoisuus, tule-sairauksien ja vammojen ilmaantuvuuden pieneneminen, tule-sairaiden hoidon tehostu-

minen, kuntoutuksen tehostuminen ja laajeneminen sekä suomalaisten elämänlaadun paraneminen. Työkyvyn ydinrakenne on ihmisen voimavarojen ja työn ominaisuuksien tasapaino. Voimakkaimmin henkilön itse kokemaa työkykyä määrittäviksi tekijöiksi on osoitettu hänen terveytensä ja työnsä fyysinen ja henkinen rasittavuus (Gould ym. 2006). Itse arvioitu ja objektiivisemmilla tavoilla määritetty työkyky vastaavat varsin hyvin toisiaan. Kaikki yleiset kansansairaudet heikentävät väestön työkykyä. Jyrkimmin henkilön omaa arviota työkyvystään huonontavat mielenterveyden ongelmat ja sepelvaltimotauti sekä

miehillä lonkan nivelrikko. Kaikki liikkumiskyvyn rajoitukset lisäävät voimakkaasti työkyvyttömyyttä. Siten esimerkiksi suurin osa niistä, jotka kokevat vaikeuksia 2 km kävelyssä tai portaiden nousussa, pitää itseään työkyvyttömänä. Kun sairauksien merkitystä työkyvylle tarkastellaan ottamalla huomioon niiden yleisyys, eniten työkykyä huonontavat koko työikäisessä väestössä masennus, selkä- ja niskasairaudet sekä verenpainetauti. Työssä käyvien työkykyä alentavat eniten masennus ja selkäsairaudet. Nivelrikon eri muodot sekä selkä- ja niskasairaudet lisäävät itse arvioidun työkyvyn rajoittuneisuutta 2 – 6 -kertaiseksi verrattuna saman ikäisiin henkilöihin, joilla kyseistä sairautta ei ole (Gould ym. 2006). 13

3_08.indd 13

28.9.2008 12:51:36

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2008

Nämä tiedot tuovat yhdellä tavalla esiin tuki- ja liikuntaelimistön terveyden suuren merkityksen työkyvylle. Samaa osoittavat tule-sairauksien aiheuttamat työkyvyn rajoituksista johtuvat kustannukset ja menetykset. Esimerkiksi viime vuosien tietojen mukaan maksetuista sairauspäivärahapäivistä tule-sairauksien osuus on 31 % ja vammojen osuus 12 %. Joka neljäs työkyvyttömyyseläke on myönnetty tule-sairauden perusteella, ja ne aiheuttavat työpanosmenetyksiä toiseksi eniten, lähes 2 miljardia euroa vuodessa. Erittäin tärkeää on huomata, että tuki- ja liikuntaelimistön hyvä toimintakyky ja terveys ovat keskeisiä edellytyksiä myös muiden elinjärjestelmien terveyden ja toimintakyvyn säilymiselle. Esimerkiksi lihavuuden, diabeteksen tai sepelvaltimotaudin tehokas ehkäisy on vaikeaa ilman riittävää liikuntakykyä. Kansallinen TULE-ohjelma Kansallinen TULE-ohjelma (KTO) on tule-järjestöjen vahva yhteinen esitys suomalaisten tule-terveyden parantamiseksi. Nykyisen poliittisen käytännön mukaisesti sairausryhmäkohtaisten terveysohjelmien laatimisen ja toteuttamisen katsotaan kuuluvan ensisijaisesti järjestöjen vastuulle, ja valtionhallinnon tehtävänä on lähinnä tukea näitä toimintoja. Tämän takia ohjelman mittavien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tule-järjestöjen vahvaa panosta. KTO on puiteohjelma, ja tämän mukaisesti sen esitykset ovat varsin yleisellä tasolla ja niitä on runsaasti. Esitysten toteuttaminen edellyttää

järjestelmällistä suunnittelua tarpeellisten toimenpiteiden ja niiden toteuttamistapojen perustaksi. Tätä työtä on tehty kevään 2008 kuluessa. KTO:n työterveyteen liittyvät esitykset KTO:ssa työterveyden ja tätä kautta työkyvyn edistämiseen liittyy useita esityksiä. Työfysioterapeutit ovat osallistuneet aktiivisesti niiden laatimiseen. Heidän tietonsa, taitonsa, kokemuksensa, asemansa ja tehtävänsä antavat hyviä mahdollisuuksia osallistua niiden toteuttamiseen. Työfysioterapeuttien toimenkuvaan liittyvät selvimmin seuraavat esitykset: Työpaikkaselvityksissä selvitetään pätevillä menetelmillä tule-terveyden kannalta haitalliset fyysiset ja psyykkiset kuormitustekijät ja etsitään niihin ratkaisuja erityisesti työpisteiden ja -tehtävien suunnitteluvaiheessa. Työntekijän tule-terveydentilaa seurataan järjestelmällisesti työhön-

tulo- ja määräaikaistarkastuksissa ja niiden yhteydessä annetaan tarvittaessa terveysneuvontaa. Työterveyspainotteisessa sairaanhoidossa otetaan huomioon työntekijän ja työnantajan tarpeet. Oireiden ja sairauksien työperäisyyden ja työkyvyn arviointiin on työterveyshuollossa hyvät edellytykset, ja hoitoon voidaan luontevasti liittää vaikuttaminen työolosuhteisiin. Työterveyshuolto seuraa järjestelmällisesti sairauspoissaoloja ja tekee toimenpide-ehdotuksia työpaikalle työkyvyn palauttamisen nopeuttamiseksi ja työhön paluun helpottamiseksi. Yhteistyössä työntekijöiden ja työnantajan kanssa työterveyshuolto käynnistää työhön kohdistuvia muutoksia ja kuntoutusta työhön paluun helpottamiseksi. Liikuntaelinten sairauksista johtuvien poissaolojen hallinnassa pyritään aktiivisten ja varhain aloitettujen toimenpiteiden avulla hyödyntämään työntekijän jäljellä olevaa työkykyä.

3_08.indd 14

28.9.2008 12:51:36

”Esimerkiksi lihavuuden, diabeteksen tai sepelvaltimotaudin tehokas ehkäisy on vaikeaa ilman riittävää liikuntakykyä. ” Osasairauspäivärahalakia hyödynnetään helpottamaan tule-oireisen henkilön työhönpaluuta. Järjestelmää pyritään kehittämään siten, että osasairauspäivärahaa voidaan tietyin kriteerein maksaa jo sairauden alkuvaiheessa. Työterveyshuolto pyrkii yhdessä esimiesten kanssa tukemaan osatyökykyisten henkilöiden jäljellä olevan työkyvyn käyttöä. Työpaikoilla lisätään tietoa aktiivisten hoitomuotojen ja työssä jatkamista tukevien ratkaisujen hyödyistä ja muokataan työyhteisöjen asenteita myönteisemmiksi tule-oireisia työntekijöitä kohtaan. Työterveyshuolto pyrkii kirjaamaan työpaikkakäynteihin, terveystarkastuksiin ja sairaanhoitoon liittyvää tietoa järjestelmällisesti siten, että sitä voidaan käyttää työpaikkatasolla ajantasaisesti ohjaamaan sairauksia ehkäisevää toimintaa.

Työn suorittamisen ja työympäristön kehittämistä tule-terveyttä edistäväksi jatketaan mm. vähentämällä työn liiallista tai virheellistä fyysistä ja psyykkistä kuormittavuutta sekä istumisen määrää ja keskeytymättömyyttä. Työtä, työympäristöä, työtapoja ja menetelmiä, työn organisointia sekä kaikkien osapuolten asenteita ja käyttäytymistä kehitetään edelleen turvallisuutta lisääviksi. Yhteistyötä työterveyshuollon ja muiden toimijoiden välillä vahvistetaan. Työyhteisöjen liikuntaa edistetään kehittämällä eri osapuolille kannusteita.

taan analysoimalla perusteellisesti esitysten sisältö, pohtimalla käytännön toimenpiteitä niiden toteuttamiseksi ja laatimalla järjestelmällisiä toimintatapoja käytettäväksi päivittäisessä työssä. KTO:n toteuttamista edistäisi voimakkaasti, jos Työfysioterapeutit ry. tekisi esityksistä tällaisen analyysin ja toimintamalleja sekä välittäisi työn tulokset sekä jäsenistön käyttöön että KTO: ta koordinoivan Suomen Tule ry:n tietoon.. Vaikka merkittävä osa KTO: n esitysten toteuttamisesta jo sisältyy työfysioterapeuttien tavanomaiseen työhön, toisi niiden perusteellinen pohtiminen todennäköisesti esiin aikaisempaa tehokkaampia ja uusiakin mahdollisuuksia työkyvyn edistämiseen. Tärkeä tulos olisi järjestelmällisten toimintaohjeiden tuottaminen koko ammattikunnan jatkuvaan käyttöön.

Kirjallisuutta Gould R, Ilmarinen J, Järvisalo J ja Koskinen S. Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys 2000 –tutkimuksen tuloksia. Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos, Kansanterveyslaitos ja Työterveyslaitos. Helsinki, 2006. Kansallinen TULE-ohjelma. www.suomentule.ﬁ

Työfysioterapeutit toteuttavat näiden esitysten mukaisia ja muita työkykyä edistäviä toimintoja päivittäisessä työssään. Niiden tehostaminen on kuitenkin tarpeellista ja siihen on mahdollisuuksia. Parhaat tulokset esitysten toteuttamisessa saavute15

3_08.indd 15

28.9.2008 12:51:36

TuleTERVEYDEN

edistäminen työterveyshuollossa

Aika: Paikka: Järjestäjät: Kohderyhmä:

perjantai 12.12.2008 klo 9.30 – 16.00 Ortonin auditorio, Tenholantie 10, 00280 HELSINKI Suomen Tule ry ja Suomen Selkäliitto ry työfysioterapeutit ja työterveyshoitajat

Aiheina mm:

- päivitetyt Aikuisten alaselän Käypä hoito –suositukset - kansallinen Tule-ohjelma työterveyshuollon apuna - miten neuvoa akuutista selkäkivusta kärsivää - miten motivoida selkäoireista omaehtoiseen liikuntaharjoitteluun

Tarkempi koulutuspäivän ohjelma tulee syyskuun aikana nettiin: www.suomentule.ﬁ sekä www.selkaliitto.ﬁ Koulutus on maksuton. Osallistujat maksavat ruokailunsa ja matkakustannukset.

3_08.indd 16

28.9.2008 12:51:38

KOLMANNELTA SEKTORILTA YHTEISTYÖKUMPPANI TYÖTERVEYSHUOLTOON

Pirjo Ailanto, �, TtM, selkäneuvoja, Suomen Selkälii�o ry Kirsi Töyrylä-Aapio, �, TtM, selkäneuvoja, Suomen Selkälii�o ry

uomen Selkäliitto ry on vuonna 1988 perustettu potilas-, kansanterveys- ja liikuntajärjestö. Liiton toiminnan tavoitteina ovat selkäsairauksien ja – oireiden ehkäisy, selkäpotilaiden tukeminen ja neuvominen sekä selkäongelmien tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen edistäminen. Selkäliittoon kuuluu 30 selkäyhdistystä eri puolilla maata. Niihin kuuluu lähes 10.000 jäsentä. Selkäyhdistysten toiminnan painopisteenä on vertaistukitoiminta ja selkäoireisten kuntouttaminen liikuntaryhmissä Selkäyhdistysten järjestämässä toiminnassa – niin liikuntaryhmissä kuin retkillä – korostuu vertaistuen merkitys saman kokemuksen omaavilla. Vertaistuki on erittäin tärkeää kuntoutumisen tukena eivätkä terveydenhuollon ammattilaiset pysty sitä korvaamaan. Toisaalta selkäyhdistykset järjestävät luentotilaisuuksia, joissa terveydenhuollon ammattilaiset luennoivat jakaen näin oikeaa tietoa selkäoireisille. Terveydenhuollon ammattilaisia työskentelee päätoimisesti myös Selkäliitossa: Etelä-Suomen selkäneuvojana toimii fysioterapeutti, TtM, Kirsi Töyrylä-Aapio, Itä-Suomen selkäneuvoja fysioterapeutti Marja-Terttu Alhaisen toimisto sijaitsee Joensuussa ja Länsi-Suomen selkäneuvoja, ft, TtM, Pirjo Ailannon toimisto Turussa. Selkäneuvojien työ alkoi Suomen Selkäliitto ry:ssä, kun järjestö toteutti vuosina 2003 - 2006 Raha-automaattiyhdistyksen tuella valtakunnallisen Selkäneuvoja -projektin. Lähes 500 henkilöä sai silloin henkilökohtaista neuvontaa. Asiakkaista suurin osa (59 %) oli kroonisia selkäkipupotilaita, joiden oireet olivat kestäneet vähintään vuoden.

3_08.indd 17

28.9.2008 12:51:39

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2008

”Terveydenhoitohenkilöstö tarvitsee lisäkoulutusta selkäasioissa.” Selkäneuvoja -projektin selvitykset osoittivat, että selkäoireiset henkilöt eivät koe saavansa riittävää tietoa selkäsairaudestaan eivätkä hoitopoluistaan. Usein tiedot sopivista kuntoutumisvaihtoehdoista ovat epäselviä. Asiakkaat kokivat saavansa myös liian vähän tukea ja neuvontaa ja selkäleikkausten jälkeen. Saadut ohjeet koetaan riittämättömiksi. Projektissa selkäneuvojien työ painottui neuvontaan, tiedonvälitykseen ja asiantuntijana toimimiseen ja se jatkuu sellaisena. Vaikka selkäneuvojat ovat peruskoulutukseltaan fysioterapeutteja, varsinaisia ”käden taitoja” ei käytetä. Selkäneuvonnan pääasiallinen toimintamuoto on puhelinneuvonta, joka asettaa erityishaasteita selkäneuvojille. Heidän keskustelu- ja kuuntelutaitonsa tulee tukea selkäoireisen henkilön tunnetta siitä, että hänellä on mahdollisuus itsehoidolla vaikuttaa omaan terveyteensä. Projektin aikana järjestettiin Tietoa – taitoa selkäneuvontaan ja ohjaukseen -koulutuskokeilu vuonna 2005 ja se tuotti sisältörungon selkäneu-

vojakoulutukseen. Vuonna 2007 Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa toteutettiin koulutus: Selkäneuvonta fysioterapeutin työssä, ammatilliset erikoistumisopinnot (laajuus 30 opintopistettä). Jouluna 2007 valmistui 27 selkäneuvojaa. Koulutus jatkuu todennäköisesti vuonna 2009 Helsingin ammattikorkeakoulu Metropoliassa. Selkäneuvojat ovat tuottaneet muutamia oppaita (Selkä, seksuaalisuus ja seksi, Method Martta -ryhtiohjelma ja Hanki kestävä keskivartalo selkäsi tueksi!), jotka ovat saaneet hyvää palautetta. Jatkossakin materiaalin tuottaminen selkäpotilaiden hoidon tueksi on yksi selkäneuvonnan tärkeä osa-alue, sillä opaslehtisten on päivitetyn Käypä hoito-suosituksen mukaan todettu lisäävän potilaan tietämystä selkäkivusta. Uusimman, tiivistetyn tiedon tuottaminen ammattilaisten käyttöön koulutusten muodossa on myös yksi Selkäliiton toimintamuodoista. Selkäliitto on järjestänyt yhdessä mm.

Suomen Fysioterapeuttien kanssa Idea-ja koulutuspäiviä fysioterapeuteille useana vuonna. Terveydenhoitohenkilöstö tarvitsee lisäkoulutusta selkäasioissa. Esimerkiksi Käypä hoito –suositukset eivät ole läheskään kaikille tuttuja, vaikka ne ovat hyvä työkalu. Olisi tärkeää, että kaikki terveydenhuollon ammattilaiset puhuisivat ”samaa kieltä” selkäasioissa eli mikä on vaikuttavaa hoitoa ja mihin kannattaa panostaa. Hoidon ja kuntoutuksen ohella tulee kannustaa potilasta itsehoitoon ja löytämään vertaistukea. Oikeaa tietoa tulisi viedä kaikille ikäryhmille nuoria unohtamatta, jotta selkävaivojen ehkäisy tulee aloitettua riittävän aikaisin. Työterveyshuolto on tärkeässä asemassa viestittämässä ”oikeita selkäasioita” työntekijöille. Kun selkäkipu iskee kerran, sillä on ikävä tapa uusiutua! Työterveyden ammattilaisen on hyvä muistaa, että jos selkäoireinen työntekijä tarvitsee tukea henkilöiltä, joka on kärsinyt samanlaisista kivuista eikä sellaista työpaikalta löydy, voi sellaisen löytää lähimmästä selkäyhdistyksestä! Suomen Selkäliitto juhlii tänä vuonna 20. toimintavuottaan. Yhtenä tapahtumista on Maailman Selkäpäivänä 16.10. paikallisyhdistysten järjestämät tapahtumat. Teemalla ”Suomi selkäjumppaa” yhdistykset esittelevät kaikille, etenkin selkäkipuisille sopivaa liikuntatarjontaansa.

3_08.indd 18

28.9.2008 12:51:39

TYÖFYSIOTERAPIA

Heli Kangas suunni�elĳa

uudeksi erikoisasiantuntijanimikealueeksi Suomen Fysioterapeuttien liittohallitus on hyväksynyt 8.3.2008 kokouksessaan työfysioterapian uudeksi erikoisasiantuntijanimikealueeksi. Työfysioterapian erikoisasiantuntijanimikettä voi hakea liiton jäsenet ensimmäisen kerran 1.-30.10.2008. Jatkossa nimikettä voi hakea vuosittain huhti- ja lokakuussa. Nimikkeen myöntämismenettelyssä noudatetaan Suomen Fysioterapeuttien laatimaa erikoisasiantuntijakriteeristöä. työterveyshuoltokäytänLiiton päätös perustuu seuraavaan Hyvään töön kuuluu hyvä ammattikäytäntö, hallituksen antamaan selvitykseen: monitieteinen ja moniammatillinen toimintatapa, tarvittava tieto työErikoisasiantuntija-alue: paikan työolosuhteista sekä työterTyöfysioterapia veyshuoltolain edellyttämä yhteistyö ja -toiminta. Työterveyshuolto Työterveyshuollon kuvaus Työterveyshuollon tavoitteena on on jatkuvaa toimintaa, johon sisältyy terveellinen ja turvallinen työ, työ- työpaikan tarpeiden arviointi, toiympäristö ja työyhteisö, työhön liit- minnan suunnittelu, varsinainen toityvien terveysvaarojen ja haittojen minta vaikutusten aikaansaamiseksi, ehkäisy samoin kuin työntekijän ter- seuranta ja arviointi sekä laadun veyden sekä työ- ja toimintakyvyn jatkuva parantaminen. Yhteistyö ja ylläpitäminen, edistäminen ja seu- yhteistoiminta ovat työterveyshuollon keino saavuttaa tavoitteensa. ranta työuran eri vaiheissa.

3_08.indd 19

Oleellista yhteistyössä ja – toiminnassa on asiakaskeskeinen toimintatapa. Yhteistyö työterveyshuollossa on laaja-alaista käsittäen asiakkaan (työpaikan toimijoiden) lisäksi konsulttitehtävät, työsuojeluviranomaisen, muun terveydenhuollon, kuntoutuksen, työvoimaviranomaisen, Kansaeläkelaitoksen ja vakuutusyhtiöt. Työterveyshuolto- ja työturvallisuuslaeissa on huomioitu Euroopan yhteisön puitedirektiivi (89/391/ETY), joka velvoittaa työnantajaa käyttä-

28.9.2008 12:51:39

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2008

mään työterveyshuolto- ja työsuojelutoimien toteuttamisessa pätevää henkilökuntaa. Pätevyys edellyttää myös ammatillista riippumattomuutta sekä työnantajasta että työntekijöistä. Työterveyshuoltolaki (1383/2001; 5§) edellyttää työnantajaa käyttämään riittävästi työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja heidän tarpeelliseksi katsomiaan asiantuntijoita työterveyshuollon suunnittelua, toteuttamista sekä kehittämistä ja seurantaa koskevissa asioissa.

tuurin ymmärtämistä, työn kuormittavuuden makro- ja mikrotason arviointia, erityisesti tuki- ja liikuntaelimistön sekä hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittumisen kannalta. Työfysioterapeutti myös arvioi toiminta- ja työkykyä erityisosaamisalueenaan fyysiseen toimintakykyyn liittyvät motorisen taidon edellytykset. Oman asiantuntemuksensa lisäksi työfysioterapeutin tulee omata valmiuksia yhteisölliseen työotteeseen organisaatioiden työn kehittämisessä. Työn kohteena on yhtä lailla työpaikka kuin yksilötkin.

Työfysioterapian kuvaus Työterveyshuollossa toimivalla työfysioterapeutilla tulee olla työterveyshuoltolain ja asetuksen perusteella fysioterapeutin pätevyyden lisäksi suoritettuna ammattikorkeakoulun erikoistumisopinnot (30 op) tai vähintään 7 opintoviikon (11 op) laajuinen työterveyshuollon koulutus kahden vuoden kuluessa työterveyshuollon tehtäviin siirtymisestä. (Työterveyshuoltolaki 1383/2001, Valtioneuvoston asetus 1484/2001).

Työntekijään itseensä kohdistuva toiminta on toiminta- ja työkyvyn sekä liikkumisen arviointia sekä siihen liittyvää ohjausta ja seurantaa. Työympäristöön, työvälineisiin ja työmenetelmiin kohdistuva toiminta on ergonomian, työhygienian sekä terveys- ja turvallisuusriskien arviointia ja työntekijän terveyden edistämistä ja työympäristön kehittämistä. Työfysioterapia painottuu ennaltaehkäisevään toimintaan.

Työfysioterapeutti toimii oman alansa asiantuntijana työterveyshuollon moniammatillisessa tiimissä työntekijöiden kokonaisvaltaisen terveyden edistämiseksi. Työfysioterapeutilla tulee olla riittävät tiedot työn ja terveyden välisistä yhteyksistä sekä niiden hallinnasta. Tavoitteena on sovittaa yhteen työntekijän resursseja ja työn vaatimuksia niin, että turvallinen ja tuottava työ on mahdollista.

Työterveyspalvelujen laadun kehittämisessä työfysioterapeuttien osuus korostuu terveyden edistämisessä ja erityisesti ikääntyvän väestön työkyvyn ylläpitämisessä koko työuran ajan. Keskeistä on työntekijöiden tarpeiden mukaan räätälöityjen palvelujen tuottaminen, omaehtoisen terveyttä edistävän elämäntavan omaksumisen tukeminen, työympäristön kehittäminen työntekijän edellytyksiä vastaavaksi sekä varhaiskuntoutustoimenpiteiden kehittäminen.

Toimintaympäristö Työfysioterapeutti työskentelee yritysten omilla tai yritysten yhteisillä työterveysasemilla, yksityisillä lääkäriasemilla, terveyskeskusten työterveyshuollossa, yrittäjinä tai ammatinharjoittajina. Työfysioterapiaa toteutetaan esimerkiksi työfysioterapeutin omalla vastaanotolla, työntekijän työympäristössä sekä kuntoutuskeskuksissa.

Työfysioterapeutin osaaminen: Työfysioterapeutin tulee: - osata työterveyshuoltoa koskevat lait ja muut säännökset ja suositukset sekä ymmärtää työterveyshuollon suhde muuhun yhteiskuntaan - tuntea ja osata soveltaa käytäntöön työterveyshuoltoon, terveydenhuoltoon, työsuojeluun ja soveltuvin osin sosiaalitoimeen liittyvä lainsäädäntö ja direktiivit sekä muut säädökset - osata toimia työssään hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti - ymmärtää työterveyshuollon toimintaympäristö (työelämä, terveydenhuolto, työelämän muutokset ja niihin vaikuttavat tekijät) - osata toimia terveydenhuollon yleisten eettisten periaatteiden ja ammattikunnan eettisten sääntöjen mukaisesti - osata toimia asiantuntevasti työpaikkojen yhteistyökumppanina

Työfysioterapeutilta edellytetään toiminta-alueensa organisaatiokult20

3_08.indd 20

28.9.2008 12:51:39

- osata soveltaa ergonomiaa, kuormitusfysiologiaa, biomekaniikkaa ja motorisen oppimisen tietoperustaa työssään

Oman alansa asiantuntijana toimiminen moniammatillisessa työryhmässä uusien työtilojen ja -välineiden suunnittelussa

- osata toimia asiantuntijana arvioitaessa työkuormitusta osana riskinarviointia erityisesti tuki- ja liikuntasekä hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittumisen osalta.

- Kouluttajana ja tiedottajana toimiminen ergonomiaan, terveyden edistämiseen ja työhyvinvointiin liittyvissä asioissa asiakasorganisaatioissa

Osaaminen toiminnan tasolla: - Työfysioterapian suunnittelu osana työterveyshuollon toimintaa

- Työterveyshuollon kuntoutusmahdollisuuksien tuntemus, kuntoutustarpeen arviointi ja kuntoutustoimintayhteistyöhön osallistuminen

- Työntekijän toimintakyvyn ja työssä kuormittumisen tutkiminen ja arviointi - Työn psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen kuormituksen ja terveyden välisen vuorovaikutuksen selvittäminen - Työntekijöiden toiminta- ja työkyvyn ylläpitämisen ja edistämisen neuvonta ja ohjaus yksilö- sekä ryhmätasolla - Työntekijöiden opastaminen valitsemaan sopivia työasentoja, -tapoja ja –liikkeitä ja ohjaaminen sujuvaan työskentelyyn - Työympäristön arvioinnin toteuttaminen ja toimivien ratkaisujen kehittäminen yhteistyössä työntekijöiden kanssa - Työkuormitukseen vaikuttavien fysikaalisten ympäristötekijöiden aiheuttamien ongelmien arviointi ja niihin vaikuttaminen

- Työfysioterapiapalvelujen tuotteistaminen ja markkinointi - Toiminnan raportointi ja seuranta

- edistää toiminnallaan työfysioterapian asemaa ja tunnettavuutta - seuraa jatkuvasti alansa kehitystä ja tutkimusta sekä soveltaa kertynyttä tietoa työssään - osallistuu vuosittain lisäkoulutuksiin oman kehittymissuunnitelmansa mukaisesti - osallistuu tutkimus- ja kehittämistyöhön omassa tai asiakasorganisaatiossaan tai erilaisissa verkostoissa - julkaisee tutkimus- ja kehittämistyönsä tuloksia artikkeleiden, tutkimusraporttien, julkaisujen, kongressiesitelmien tai postereiden muodossa

- Oman työn ja työterveyshuollon sisällön arviointi ja kehittäminen - Velvollisuus lain mukaan ylläpitää ammattitaitoaan kouluttautumalla säännöllisesti

Erikoisasiantuntijana toimiva työfysioterapeutti - on suoritettuaan työfysioterapeutin pätevyyden edelleen syventänyt ja laajentanut osaamistaan ja toiminut työfysioterapeuttina vähintään (3 vuotta + 2 vuotta) viisi vuotta - on tiimityöskentelijä - jakaa osaamistaan kouluttamalla, tuottamalla julkaisuja sekä verkostoitumalla

3_08.indd 21

28.9.2008 12:51:39

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2008

Artikkelisarja Työfysioterapeutit työssä Tuija Melin 1. Kerro itsestäsi mm. nimesi, ammattitutkintosi, työfysioterapeuttina työskentelyä edellyttävä koulutuksesi, tittelisi, miten kauan olet työskennellyt työfysioterapeuttina ja miten pitkään nykyisessä organisaatiossa. Tuija Melin työfysioterapeutti-2004, fysioterapeutti AMK -2002, liikunnanohjaaja-1995, kuntohoitaja-1986 titteli työfysioterapeutti. Työfysioterapeuttina olen työskennellyt vuodesta 2003 ja nykyisessä organisaatiossa vuodesta 2006 2. Kuvaile se organisaatio, organisaatiosi nimi ja paikkakunta, jossa työskentelet: työfysioterapeutin vastuualueella olevien henkilöiden määrä ja keskeiset ammattiryhmät (esim. toimistotyötä tekevät, hoitotyötä tekevät, keittiötyöntekijät, varastotyöntekijät tms.) ja työolosuhteet. Millainen henkilöstörakenne työterveyshuollossa on (esim. muita työfysioterapeutteja, työterveyshoitajia jne)? Työskentelen Skanska Oy:n työterveyshuollossa työfysioterapeuttina. Skanska on rakennusalan yritys jossa on suomessa n. 3200 työntekijää. Toimipaikkani on Helsingissä ja tällä alueella on noin 1200 työntekijää. Nel-

jännes toimistotyöntekijöitä ja suurin osa rakennusalantyöntekijöitä. Työolosuhteet vaihtelevat toimistosta rakennustyömaalle. Omassa työterveyshuollossa toimii johtava työterveyshoitaja, työterveyshoitaja työfysioterapeutti, sekä osa-aikainen sihteeri. 3. Työterveyshuollon moniammatillisen yhteistyön kokeminen? Kuka on lähin työparisi? Lähin työparini on meidän johtava työterveyshoitaja Helena Pekkanen sekä työterveyshoitaja Pekka Rahijärvi. Tiimiin kuuluu työterveyslääkäri joka on ostopalveluna. Lisäksi koordinoin ja teen yhteistyötä eripuolilla suomea toimivien työfysioterapeuttien ja työterveyshoitajien kanssa jotka toimivat yrityksissä joilta ostamme työterveyhuoltopalvelut . Työturvallisuus tiimin ja henkilöstöhallinnon kanssa teen myös tiiviisti yhteistyötä. Koska toimin yrityksen sisällä työterveysasemalla on moniammatillinen yhteistyö mielestäni erittäin sujuvaa.

4. Mikä on keskeistä ja olennaista työfysioterapeutin työssäsi juuri tässä organisaatiossa eli päätehtäväalueesi. Millaisia toimenpiteitä työpaikoilla, työyhteisöissä teet? Päätehtävänäni on pyrkiä tasamaan rakennustyöntekijöiden työn kuormittavuutta. Tuki-ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat eniten sairauspoissaoloja rakennustyössä. Työtä keventävien menetelmien ja välineiden ja ergonomisiin työtapoihin ohjaaminen on työmaalla tehtävää työtä. Meillä on alkamassa projekti jonka tarkoituksena on pyrkiä löytämään selkeitä työkaluja sekä hyviä välineitä ja menetelmiä työpaikkaselvitys ja riskinarviointi prosessin kehittämiseen rakennustyömaalla. Skanskassa on kehitetty yhteistyössä työeläkevakuutusyhtiö Eteran kanssa rakennustyöhön suunnattu elpymisliikunta ja ergonomisiin työtapoihin opastava ohjelma työmaatreeni, jota toteutamme työmailla. Työmaatreeniohjaajat ovat työntekijöistä koulutettuja vapaaehtoisia henkilöitä. Minun tehtäväni on koordinoida työmaatreenitoimintaa ja kouluttaa työmaatreeniohjaajia. Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa kaikilla työ-

3_08.indd 22

28.9.2008 12:51:39

maillamme olisi työmaatreenit. Osa ajastani kuluu toimistotyötilojen ja työpisteiden ergonomisessa suunnittelussa sekä ergonomisiin työmenetelmiin ohjaamisessa. Toimistokalusteiden ja ergonomisten työvälineiden hankintaan osallistun myös. Olen mukana uuden toimitalomme suunnitteluryhmässä ergonomia asiantuntijana. Koko yrityksen työhyvinvointipäivien suunnitteluun ja toteutukseen osallistuminen on yksi työterveyshuoltotiimimme tehtäviä 5. Millaisena näet työfysioterapian nyt ja tulevaisuudessa? Yhä enemmän painotetaan ennaltaehkäisevää työterveyshuoltotyötä. Luulen että perinteisestä tavasta tehdä työpaikkaselvityksiä siirrytään ns. työlähtöiseen työterveyshuoltotyöhön. Uskon että ergonomian huomioiminen työtilojen ja menetelmien suunnittelussa ja kehittämisessä tulee korostumaan ja ergonomian asiantuntiuudelle on kysyntää laajemmaltikin yrityksissä.

6. Millaista lisäkoulutusta, -kouluttautumista, muuta kuin pätevöitymiskoulutusta, tarvitset työssäsi? Lisäkoulutusta rakennusalalla toimiville työfysioterapeuteille, koulutusta työn fyysisen kuormittavuuden arvioinnista ja ergonomisten työmenetelmien kehittämisestä. Minua kiinnostaa myös työhyvinvointiin ja työpaikkaselvityksiin liittyvä koulutus kehittävän työn menetelmin. 7. Mitä muuta työhösi liittyvää haluat sanoa? Työni on erittäin monipuolista ja haastavaa. On mielenkiintoista saada työskennellä niin monenlaisissa työympäristöissä ja tehtävissä Toimisto ja rakennustyömaa ihan kuin olisi kaksi eri työpaikkaa. Pidän työstäni koska se on sekä itsenäistä että mahdollistaa yhteistyön mielettömän hyvien tyyppien kanssa. Hienoa tässä on, että saa olla tekemisissä useiden erilaisten ihmisten kanssa.

Riitta Valkonen Orion kuntoutussuunnittelijatyöfysioterapeutti

1. Kerro itsestäsi mm. nimesi, ammattitutkintosi, työfysioterapeuttina työskentelyä edellyttävä koulutuksesi, tittelisi, miten kauan olet työskennellyt työfysioterapeuttina ja miten pitkään nykyisessä organisaatiossa. Olen Riitta Valkonen ja toimin Orionilla kuntoutussuunnittelija-työfysioterapeutti nimikkeellä. Orionilla olen ollut vuodesta 1983 lähtien..siis 25 vuotta kohta. Olen valmistunut fysioterapeutiksi (silloinen nimike oli lääkintävoimistelija) vuonna 1976 ja erikoislääkintävoimistelijaksi vuonna 1979 kansanterveystyön erikoistumislinjalta. Terveystieteiden maisteriksi luin Jyväskylän yliopistossa terveyskasvatus pääaineena, aikuiskasvatusta, gerontolo23

3_08.indd 23

28.9.2008 12:51:39

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2008

Artikkelisarja Työfysioterapeutit työssä giaa olen myös lukenut tutkinnossani. Niin ja fysioterapian appron myös, en siis ihan hylännyt fysioterapeuttista otetta. Olen sielultani ”opettaja” ja siksi terveyskasvatus ja terveydenedistäminen olivat ja ovat sydäntä lähelläni. Mikä saa ihmisen (terveys)käyttäytymisen muuttumaan -vai saako mikään? Tämä oli kysymys, johon lähdin vastausta etsimään ja maisterin paperit kädessäni olin yhtä ymmälläni tämän kysymyksen edessä. Tai paremminkin jopa hämmästelin, että kuinka sittenkin kaikesta huolimatta ihminen muuttuu. Työterveyslaitoksen ja UKK-instituutin ymv. kursseja olen vuosien aikana käynyt kymmeniä, työnantajani on erittäin koulutusmyönteinen ja kannustaa kouluttautumaan monin tavoin. 2. Kuvaile se organisaatio, organisaatiosi nimi ja paikkakunta, jossa työskentelet: työfysioterapeutin vastuualueella olevien henkilöiden määrä ja keskeiset ammattiryhmät (esim. toimistotyötä tekevät, hoitotyötä tekevät, keittiötyöntekijät, varastotyöntekijät tms.) ja työolosuhteet. Millainen henkilöstörakenne työterveyshuollossa on (esim. muita työfysioterapeutteja, työterveyshoitajia jne)?

Työskentelen Espoossa Orionilla Orionin omalla työterveysasemalla. Olemme pystyneet pitämään asemamme tässä ulkoistusten pyörityksissä. Useasti on asemamme omana integroituna työterveyshuoltona ollut vaakalaudalla ja aina kuitenkin on viisaasti päätetty, että Orion tarvitsee integroidun työterveyshuollon. Toimipaikkani on Espoo, mutta olen myös konsultoivasti Turun työterveysaseman käytettävissä. Espoon tiimiimme kuuluu neljä työterveyslääkäriä (osaksi osa-aikaisia), kolme työterveyshoitajaa ja kaksi vastaanottohoitajaa. Turun tiimissämme on kaksi työterveyshoitajaa ja osa-aikainen työterveyslääkäri. Hoidamme henkilöstöä, joka koostuu huippututkijoista, laboratoriohenkilöstöstä, toimistotyöntekijöistä, varastohenkilöstöstä ja tuotantotyöntekijöistä. Siis hyvin monipuolista työtä, monipuolisia altisteita, monipuolisia haasteita ja hyvin kiinnostavaa kaiken kaikkiaan. 3. Työterveyshuollon moniammatillisen yhteistyön kokeminen? Kuka on lähin työparisi? Lähin työparini vaihtelee paljon tekemästäni työstä riippuen. Usein olen yhdessä työterveyshoitajan ja tai työterveyslääkärin kanssa, mutta

myös työsuojelupäällikkö, henkilöstökehittäjä ja kehityspäällikkö ovat kumppaneitani. Meillä Orionissa moniammatillinen tiimityöskentely toimii saumattomasti, onneksi mitään” reviirikinoja” ei ole ollut. 4. Mikä on keskeistä ja olennaista työfysioterapeutin työssäsi juuri tässä organisaatiossa eli päätehtäväalueesi. Millaisia toimenpiteitä työpaikoilla, työyhteisöissä teet? Olen saanut tehdä hyvin monipuolista työtä ja siksi olen viihtynyt Orionilla jo yli 20 vuotta. Mielestäni työni jakautuu kolmeen pääosaan. Tietenkin teen perustyöfysioterapeutin töitä: työpaikkakäyntejä ja niihin liittyviä toimenpiteitä, riskinarviointeja yhdessä työsuojeluorganisaation ja oman tiimini kanssa, kuormittumisien arviointeja, ohjausta ja neuvontaa yksilöille ja ryhmille, olen mukana työhöntulotarkastuksissa, teen kävelytestejä, vedän ajoittain tule -ryhmiä, olen ollut mukana työpaikkojen suunnittelutöissä. Saan olla aktiivisesti mukana koko työterveyshuoltotoimintamme toiminnan suunnittelussa yhdessä vastaavan työterveyslääkärin ja – hoitajan kanssa. Toinen kokonaisuus työssäni on kuntoutusasioista vastaaminen. Koor-

3_08.indd 24

28.9.2008 12:51:39

dinoin yrityksemme kaikki erilaiset yksilö -ja ryhmäkuntoutukset ja kuntoremonttikurssit. Olen yhdyshenkilönä Kelan, kuntoutumislaitosten ja linja-organisaation kanssa kuntoutuksiin liittyvissä kysymyksissä. Ammatillinen kuntoutus kuuluu myös toimenkuvaani. Opastan esimiehiä ja kuntoutujia alkaen hakemusten kirjoittamisesta aina erilaisten kuntoutuspolkujen sommitteluun. Olen mukana suunnittelemassa työkokeiluja ja kevennettyjä työnkuvia. Kolmas kokonaisuus on monipuoliset yhteistyöhankkeet henkilöstöosastomme kanssa. Suurin ”kakku” on ollut koko konsernia koskevan työilmapiirikyselyn koordinointi. Tämä tehtävä on ollut haasteellinen jo siksi, että myös ulkomaan yksikkömme ovat kyselyssä mukana, joten englannin kielen käyttöäkin olen saanut treenata. Olen myös ollut tekemässä Orionin ikäohjelmaa ja olen ollut mukana esimieskoulutuksissa puhumassa työhyvinvoinnin johtamisesta. Edellä mainitut työtehtävät ovat juuri olleet se suola, joka on laventanut toimenkuvaani ja jotka kuvastavat yli osastorajojen mahdollistavaa työskentelyä. Minusta tämä on motivointia ja sitouttamista parhaimmillaan.

5. Millaisena näet työfysioterapian nyt ja tulevaisuudessa? Tätä kysymystä olen usein pohtinut ja en ole aina aivan varma, millainen tulevaisuutemme ihan oikeasti on. Tietenkin me työfysioterapeutit pidämme työtämme ensiarvoisen tärkeänä ja useimmat yhteistyökumppanimme ja asiakkaamme pitävät myös työtämme tuottavana. Toisaalta meidän omalla reviirillä on paljon toimijoita, joiden työtehtävät läheisesti sivuavat omiamme tai jotka mieluusti töitämme tulisivat tekemään. Taloudellisesti vaikeissa tilanteissa ja säästökuureilla on toimemme tai myyntipalvelumme heikommalla kuin esimerkiksi työterveyshoitajilla. Yritys ei voi hoitaa työterveyshuoltoaan ilman työterveyshoitajaa ja – lääkäriä, mutta valitettavasti ilman työfysioterapeuttia työt hoituvat (olemmehan asiantuntijoita, emme ammattihenkilöitä!). Siksi minusta on ensiarvoisen tärkeää, että me työfysioterapeutit paitsi pidämme ammattitaitomme ja asiantuntijuutemme tasokkaana, niin myös lavennamme osaamistamme. Kollega Satu Porras sanoi minusta viisaasti näkevänsä, että työfysioterapeutti on jatkuvasti muuttuvien työorganisaatioiden työkuormituksen ja työprosessien analysoija, kouluttaja -jopa visonääri siitä, miten eri töiden ja ammattien fyysinen kuormitus muuntuu. Olen hänen kanssaan hyvin paljon samaa mieltä.

6. Millaista lisäkoulutusta, -kouluttautumista, muuta kuin pätevöitymiskoulutusta, tarvitset työssäsi? Omassa työssäni on jatkuvasti ylläpidettävä erilaisia tietotekniikkataitoja. Ei riitä, että osaa Oﬃcen perusohjelmat, vaan em. lisäksi erilaisia talon sisäisiä dokumenttien hallintaohjelmia, intranetin sivustojen tekemisen ohjelmia jne. on päivitettävä jatkuvasti. Myös tiedonhankintamenetelmiä ja sitä niin paljon puhuttua medialukutaitoa tarvitsen mielestäni kosolti. Asiantuntijan pitää (pitäisi) osata poimia kaikesta siitä tiedon ja tutkimusten tulvasta ja määrästä tärkeä ja olennainen ja myös selvittää itselleen se, miksi kunkin asian takana seisoo. Pidän paljon koulutuksia, joten erilaista esiintymistaidon ja opetustaidon koulutusta on hyvä käydä, samoin opetella erilaisia ryhmätyötaitoja ja fasilitointitekniikoita. Niin -ja sitä puhutun englannin taitoa… 7. Mitä muuta työhösi liittyvää haluat sanoa? Työfysioterapeutin työ on mielestäni parasta mitä fysioterapeutti voi tehdä. Hurahdin jo erikoistumisaikanani työterveyshuoltoon ja sen ennaltaehkäisevään viitekehykseen. Olen siis tietoisesti aikoinaan hakeutunut työterveyshuoltoon ja päässyt tähän työhön ja nauttinut kaikki nämä vuodet, ja toivottavasti vielä pitkälti jatkossakin, tästä monipuolisesta, haastavasta, kehittävästä ja kehittyvästä työstä ja tosi mukavista kollegoista. 25

3_08.indd 25

28.9.2008 12:51:39

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2008

Hannu Stålhammar ylitarkastaja Helena Kalliolinna ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

Hoito- ja hoivasektori tekee tulosta riskien puristuksessa Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston tehtävänä on tehdä EU:n työpaikoista turvallisempia, terveyden kannalta parempia ja samalla tuottavampia. Virasto kerää ja levittää tietoa ja esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Viraston yksi toimintatavoista on kampanjointi, joista perinteisiin kuuluu Euroopan työterveys- ja työturvallisuuskampanja, joka huipentuu lokakuussa (viikko 43) vietettävään Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviikkoon teemalla “Terveellinen työ - yhteinen etu!”. Kampanjoinnilla ja kumppanuuksilla voimaa toimintaan Kampanjoinnilla virasto pyrkii Euroopan Unionin jäsenmaissa sijaitsevien kansallisten koordinaatiokeskusten tukemana monin eri keinoin luomaan yhteyksiä jäsenmaiden työntekijöihin ja työpaikkoihin sekä kaikkiin työterveyden ja -turvallisuuden toimijoihin. Hyvässä vauhdissa oleva Euroopan riskienarviointikampanja 2008-2009 on ensimmäinen kaksivuotinen samaan aiheeseen keskittyvä teemakampanja. Tänä vuonna

keskitytään riskienarvioinnin sisältöön ja menetelmiin sekä työpaikoilla jo käytössä olevien hyvien käytäntöjen etsimiseen. Vuoden 2009 tavoitteena on kohdentaa kaikkien toimijoiden ja työpaikkojen kampanjatoimet heidän omille ammattija toimialoilleen (esim. hoito- ja hoiva-ala, kaupanala, rakennusala, maatalous jne.) tai siellä esiintyviin eri riskeihin (stressi, väkivallan uhka, kiusaaminen, kemikaaliriskit, TULESriskit jne.).

Tavoitteena on aikaansaada jäsenmaissa toimivia kumppanuuksia, verkostoja ja ennen kaikkea yhteistoimintaa. Viraston eurooppalaisten ja kansainvälistenkin verkostojen kautta on kehitetty yhdenmukaisia toimintamalleja ja samalla aktivoitu työpaikkoja edistämään omaa työterveys- ja työturvallisuuskulttuuriaan riskien hallinnan suuntaan. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirastolla onkin merkittävä rooli Euroopan Unionin uuden työsuojelustrategian (2007–2012) täytän-

3_08.indd 26

28.9.2008 12:51:40

töönpanossa. Strategian ja kampanjan toteutumisen kannalta ensisijaisia toimijoita ovat tietysti työpaikat ja niiden henkilöstö. Kumppanuuksista lisätietoja löytyy osoitteesta www.riskithaltuun.ﬁ. Riskit ennakoidaan Viraston toimintaan liittyy myös työympäristöjen nopean muutoksen vuoksi esiin nousevien riskien ennakointi. Uusia ja kehittymässä olevia riskejä pyritään tunnistamaan Euroopan riskienseurantakeskuksen toiminnan kautta. Sen tarkoituksena on huolehtia Euroopan työsuojelutilanteesta, kertoa suuntauksista ja ilmiöiden taustalla olevista tekijöistä sekä ennakoida työssä tapahtuvia muutoksia ja niiden todennäköisiä vaikutuksia terveyteen. Viraston riskienseurantakeskus pyrkii myös edistämään keskustelua sidosryhmien kesken ja toimimaan keskustelufoorumina eri tasojen poliittisille päättäjille. Tuloksia hyödynnetään työterveys- ja työturvallisuustoiminnan suuntaamisessa ja strategioiden uudistamisessa. Hoito- ja hoiva-alan riskit Hoito- ja hoivatyön riskit on tiedostettu myös viraston taholla. Eurooppalainen hoitotyöntekijä altistuu poikkeuksetta samoille terveysvaaroille kuin suomalainenkin hoitotyön ammattilainen. Tästä syystä tämän sektorin riskejä voidaan käsitellä EU:n sisäisinäkin.

lainen trendi. Hoito- ja hoivatyö on raskasta, vaativaa ja usein vuorotyötä. Hoitotyön koettu fyysinen ja henkinen kuormitus on varsin raskasta sekä kotihoidon että sairaalan työntekijöiden mielestä. Työn henkinen rasittavuus on noussut selvästi fyysistä rasittavuutta korkeammalle sekä avo- että laitospuolella. Kivimäen ym. (2004) kyselytutkimuksessa noin 60 % kummankin sektorin vastaajista pitivät työtään fyysisesti melko tai erittäin raskaana. Vähän yli 70 % sairaalatyöntekijöistä ja lähes 80 % kotihoidon työntekijöistä koki-

vat työnsä henkisesti melko tai erittäin rasittavaksi. Vaikka hoitotyöntekijöiden tapaturmista suuri osa sattuu potilaan nosto- ja siirtotyötilanteissa, jotka koetaan myös fyysisesti kuormittavimpina, on riskienarvioinnissa otettava huomioon koko riskikenttä (kuvio 1). Riskejä arvioitaessa toiset vaara- ja riskitekijöistä aiheuttavat oireita pitemmällä aikavälillä (mm. kiire, pitkäaikainen fyysinen kuormitus, home, kiusaaminen), ja osalle altistuminen näkyy välittömästi (tapaturmat, vaaralliset aineet, bakteerit jne.).

Työfysioterapeutti –lehti 29.8.2008

Fysikaaliset kuormitustekijät

Tapaturman vaarat

- melu - lämpöolosuhteet - valaistus

- liukastumiset - kaatuminen - pistotapaturmat

Henkiset kuormitustekijät

Fyysiset kuormitustekijät

- potilasnostot ja -siirrot - työasennot - työpisteen ergonomian puutteet

Kemialliset ja biologiset vaarat

- kiusaaminen - väkivalta - kiire

- vaaralliset kemikaalit ja kaasut - virukset ja bakteerit - homeongelmat

Hoito- ja hoiva-alan henkilöstö on naisvaltaista ja ikääntyvää. Koko väestöäkin tarkastellen tämä ikääntymisen kehitys on yleiseurooppa27

3_08.indd 27

28.9.2008 12:51:41

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2008

Hyviä käytäntöjä paljon käytössä Huolimatta kiireestä, väkivallan uhasta ja useista muista kuormitustekijöistä hoito- ja hoiva-alan työntekijöiden on todettu olevan yleensä työhönsä tyytyväisiä. Alalla on meneillään useita työelämän ja olojen kehityshankkeita. Hyviä käytäntöjä on kerätty Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston kampanjoissa, joihin alalla toimivat tahot ovat aktiivisesti osallistuneet. Vuonna 2004 perustettiin terveydenhuolto- ja sosiaalialan potilassiirron ergonomia-asiantuntijoiden tiedonvälitysverkosto, jonka “pääkutojana” toimii Työturvallisuuskeskus. Asiantuntijaverkosto toimii vuorovaikutteisena foorumina, jossa voidaan työstää ja jakaa ajatuksia, kokemuksia, tietoa sekä hyviä käytäntöjä. Verkoston voima on kolmikantaisen asiantuntijatyöryhmän tukena toimiva 300 hoito- ja hoiva-alan ammattilaisen aktiivinen joukko. Verkoston toiminta on dynaaminen esimerkki tarpeesta ja samalla halusta kehittää omaa työtä puuttumalla vaaroihin ja riskeihin. Linkki verkostotoimintaan on: www.tyoturva.ﬁ/toimialat/ kunta-ala/siirtoergonomia_ seminaari_2008.html

Yhteenveto Riskienarvioinnin ja hallinnan kannalta nopeasti muuttuvat työympäristöt ja hoito- ja hoiva-alan monimuotoinen tehtäväkenttä asettavat toimijoille suuria haasteita. On aivan eri asia tarkastella riskejä kotipalvelu- ja -sairaanhoitotoiminnassa toisen kodissa verrattuna yhden

”Yhteiskunnan ja päättäjä-

organisaatioiden on luotava edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja laadukkaalle hoito- ja hoiva-alan palvelutoiminnalle.” lääkärin vastuulla olevaan klinikan viikonloppuun, jossa hoidettavana ovat sekä osaston että poliklinikan potilaat. Kummassakin tapauksessa löytyy mm. TULES- ja kemikaaliriskejä, henkiseen jaksamiseen ja jopa väkivaltaan liittyviä riskejä. Ensin mainitussa esimerkissä yksi työntekijä hoitaa velvoitteensa yhden asiakkaan kotona ja jälkimmäisessä tapauksessa koko asiantuntijaverkosto yhden lääkärin johdolla vastaa osaston ja poliklinikan potilaille/asiakkaille terveellisestä, turvallisesta ja laadukkaasta sairaanhoitopalvelun tarjonnasta. Onko hoito- ja hoivaalan uhkakuvana työntekijäpulan, lisääntyvän hoitotyön määrän ja tarpeen sekä ikääntymisen aiheuttama hoitoalan ammattilaisten loppuunpalaminen? Riskien pienentämiseen eivät riitä pelkät tekniset ja yksilöiden toimintamahdollisuuksia parantavat toimenpiteet. Tarvitaan myös organisaation toimintaan liittyviä toimia mm. yhteiset pelisäännöt selviksi, vastuista sopimista, toimintaohjeistusta, valvontaa ja seurantaa sekä hyvää tiedonkulkua. Riskit voidaan

hallita vain yhteistyöllä työpaikkojen johdon ja työntekijöiden sekä työterveys- ja työsuojeluasiantuntijoiden kesken. Riskienhallinnan vastuita ja ratkaisuja ei voi asettaa yksin työpaikkojen ja työsuojeluorganisaatioiden hoidettavaksi. Yhteiskunnan ja päättäjäorganisaatioiden on luotava edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja laadukkaalle hoito- ja hoiva-alan palvelutoiminnalle.

Lisätietoja: Kivimäki, R., Karttunen A., Yrjänheikki, L. Hoitotyöntekijä työssään Ja ympäristössään - uusia näkökulmia tasapainoiseen työelämään. Työsuojelujulkaisuja 77, Sosiaali- ja terveysministeriö, Tampere 2004. Rantsi, H. Potilaan liikkumisen avustus- ja siirtomenetelmien opetus sosiaalija terveysalan oppilaitoksissa. Selvityksiä 26, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2005. Tiedonvälitysverkosto toimijana. Suomalaiset asiantuntijat potilassiirtoergonomian kehittäjinä. Työturvallisuuskeskus 2007.

3_08.indd 28

28.9.2008 12:51:41

HALLITUKSEN JÄSEN: JOHANNA JUSSILA Varajäsen, lehtityöryhmä KYSYMYS 1 : Kuka olet? Kerro itsestäsi ja intresseistäsi? KYSYMYS 2: Missä olet opiskellut, missä työskentelet? kuvaile organisaatio jossa työskentelet ja millainen henkilöstörakenne työterveyshuollossa on ? KYSYMYS 3: Kerro miten pitkään olet ollut TFT ry:n hallituksessa ja mikä erikoisalasi? Minkä koet asiaksi jota haluat edistää tft ry:n hallituksessa?

KYSYMYS 1: Olen Johanna Jussila, 38 v. työfysioterapeutti Helsingistä. Työskentelen Diacor terveyspalvelut Oy:ssä vastaavana työfysioterapeuttina ja fysioterapian koordinaattorina. TYöhöni kuuluu mm. esimiestyötä, erilaisten työterveyshuollon työfysioterapian toimintojen suunnittelu, kehittäminen ja toteutus sekä hoitopuolen fysioterapian kehittäminen, resurssointi jne. . Diacorissa toimii 20 työfysioterapeuttia ja noin 30 fysioterapeuttia pääkaupunkiseudun kymmenellä lääkäriasemalla - lähes kaikki ovat ammatinharjoittajia. Perheeseeni kuuluvat aviomies ja kaksi mäyräkoiraa, harrastuksiini kuuluvat ratsastus, erilaiset ulkolii-

KYSYMYS 2: Olen valmistunut 1998 Satakunnan Ammattikorkeakoulusta ja sen jälkeen työskennellyt yksityisellä sektorilla pääkaupunkiseudulla. Diacoriin tulin ammatinharjoittatyöfysioterapeutiksi v. 2001, jossa olen nyt työskennellyt 7 vuotta. KYSYMYS 3: olen ollut Työfysioterapeutit ry:n hallituksen jäsenenä (varajäsen) vuodesta 2007 ja kuulun lehtityöryhmään ja samalla mietimme myös www-sivujamme ja niiden kehittämistä. Mielenkiinnon kohteeni on työfysioterapian toimintojen kehittämisessä, tuotteistuksessa ja miten saamme “paketin” hyvin perille asiakkaallemme.

kuntalajit vuodenajasta riippuen.

3_08.indd 29

28.9.2008 12:51:42

HALLITUKSEN JÄSEN: LEENA NORONEN

KYSYMYS 2: Missä olet opiskellut, missä työskentelet? kuvaile organisaatio jossa työskentelet ja millainen henkilöstörakenne työterveyshuollossa on ?

KYSYMYS 1: Olen Lizu Noronen, kasvatustieteen maisteri ja fysioterapian opettaja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa. Opiskelin fysioterapeutiksi ja erikoislääkintävoimistelijaksi samassa oppilaitoksessa, joka silloin oli Helsingin IV terveydenhuoltooppilaitos.Nyt oppilaitoksen nimi on taas muuttunut kun Stadia ja EVTEK ammattikorkeakoulut elokuun alussa yhdistyivät maan suurimmaksi Metropolia ammattikorkeakouluksi.

KYSYMYS 3: Kerro miten pitkään olet ollut TFT ry:n hallituksessa ja mikä erikoisalasi? Minkä koet asiaksi jota haluat edistää tft ry:n hallituksessa?

Nimenmuutokseen on aina liittynyt organisaatiomuutos, ja koulutusjärjestelmä on moneen kertaan uudistunut, joten työelämän jatkuva muutos näkyy koulutuksessakin.

KYSYMYS 1 : Kuka olet? Kerro itsestäsi ja intresseistäsi?

KYSYMYS 2: Toimin aikuiskoulutusvastaavana fysioterapian koulutusohjelmassa, joten kaikki lisä- ja täydennyskoulutusasiat kiinnostavat. Työelämästä tulevien opistoasteen tai amk-tutkinnon suorittaneiden kanssa työskentely on mielenkiintoista, haastavaa ja opiskelijoilta myös oppii aina. Minulla on ilo työskennellä moniammatillisessa tiimissä, jossa toteutamme työterveyshuoltoon pätevöittäviä erikoistumisopintoja työterveyshoitajille ja työfysioterapeuteille. Ensi syksystä alkaen myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yhteydessä on mahdollisuus syventää asiantuntijuuttaan työterveyshuoltoon. KYSYMYS 3: Olen ollut hallituksessa pitkään, pidempään kuin alunperin oli aikomukseni. Jotenkin minut on aina saatu houkuteltua tai äänestetty jatkamaan. Hallituksen jäsenyydestä on ollut minulle paljon hyötyä opettajan työssä ja olen myös kiitollinen siitä tuesta ja palautteesta, mitä työfysioterapeuteilta olen saanut. Hallitustyössä on tärkeää työfysioterapeutin työn näkyväksi tekeminen ja ammatti-identiteetin vahvistaminen. Tätä tavoitetta tukee myös kansainvälisen työfysioterapeuttien verkoston muodostaminen, mikä käynnistyi viime vuonna. Harrastuksiani työn lisäksi ovat perhe, gurmeilu ja ulkoliikunta. Mikä voikaan olla parempaa stressin laukaisua kuin syksyinen sienimetsä!

3_08.indd 30

28.9.2008 12:51:43

TYÖFYSIOTERAPEUTTI Mediakortti 2008 JULKAISIJA

ILMOITUSHINNAT JA KOOT

Työfysioterapeutit ry, www.tyofysioterapeutit.ﬁ

1/1 sivu

650€

170x260mm

2/3 sivua

440€

170x170mm

ILMESTYMINEN JA LEVIKKI

1/2 sivua

330€

170x130mm

4 numeroa vuodessa, 800 kpl

1/2 sivua

330€

85x260mm

1/3 sivua

215€

170x85mm

TOIMITUS

1/4 sivua

170€

170x65mm

Merja Blomqvist, merja.blomqvist@sok.ﬁ

1/4 sivua

170€

85x130mm

Susanna Espo, susanna.espo@sok.ﬁ

Takakansi, mustavalkoinen 750€

Taina Lehtomäki, taina.lehtomaki@hus.ﬁ

Takakansi, neliväri 1170€

Teija Saari, teija.saari@espoo.ﬁ Johanna Jussila, johanna.jussila@diacor.ﬁ

Koulutusilmoitukset -25%, yllämainituista hin-

Arnikki Bogdanoff, arnikki.bogdanoff@kolumbus.fi

noista. Materiaali valmiiksi taitettuna, ilmoittaja

Sari Linna, sari.linna@invalidiliitto.ﬁ

maksaa taittotyön

TAITTO

ILMOITUKSET JA KIRJOITUSOHJEET

Jan-Eric Wargelin

Valmiit ilmoitusaineistot tulee toimittaa Teija

janne.wargelin@gmail.com

Saarelle, teija.saari@espoo.ﬁ, aineiston jättöpäivään mennessä. Aineisto PDF, Eps, Jpeg, Tiﬀ muo-

TILAUKSET

dossa. (väh. 200 dpi)

Sihteeri Hanna Nummila Yleisradio

Artikkelit ja muu julkaistava tekstiaineisto ilman

PL 55, 00024 Yleisradio

muotoiluja, rivinvaihto (enter) ainoastaan kappale-

(09) 14802705

vaihdon yhteydessä.

TEKNISET TIEDOT

TILAUSHINTA JA MAKSUN SAAJA

Koko: A4

50€ / vuosi, Työfysioterapeutit ry 800013-150187

Palstojen määrä: 1-2 Palstan leveys: 90 mm

Reklamaatiot toimitukseen 14 vrk. kuluessa lehden

Väri: mustavalkoinen

ilmestymisestä.

Sidonta: stiftaus JÄSENEKSI

AIKATAULU

3_08.indd 31

Jäsenhakemuksen voi täyttää www-sivuilla

Nro

ilmestyy

aineisto viimeistään

maaliskuussa

08.02.2008

touko-kesäkuussa

25.04.2008

syys-lokakuussa

29.08.2008

marras-joulukuussa

31.10.2008

www.tyofysioterapeutit.ﬁ

28.9.2008 12:51:44

3_08.indd 32

28.9.2008 12:52:02