Työfysioterapeutti 2/2012 by Työfysioterapeutit ry

Niska- ja yl채raajaongelmat

TYÖFYSIOTERAPEUTTI Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry Taitto: Mainostoimisto Hasardi

SISÄLLYS

TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry: Perustettu: 1976 Jäsenmäärä: 700 Jäsenmaksu: 35e/vuosi

Jäsenlehti: 4 krt vuodessa Koulutusta: 2 krt vuodessa

Osaamisen kehittäminen työfysioterapeutin palveluprosesseissa

Varsinaiseksi jäseneksi hyväksytään fysioterapeutti, joka toimii työterveyshuollossa tai yhteistyössä muun työterveyshenkilöstön kanssa. Varsinaisen jäsenen on oltava Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsen

Ergosteps - Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon

Fysioterapiayritysten yrittäjien ja työntekijöiden kuormitustekijöistä, terveydestä ja ergonomiasta

Lakiuudistukset kannustavat yhteistyöhön

Toimintakertomus 2011

Mediakortti

Puheenjohtajan palsta E

nsimmäinen virallinen kesäkuukausi on menossa, vaikka tällä hetkellä sää haastaakin meidän mielikuvitustamme kesän suhteen. On kuitenkin hyvä muistaa, että sateen jälkeen paistaa aina aurinko, ennemmin tai myöhemmin. Kevät on ollut erittäin vilkasta toiminnan aikaa meillä kaikilla. Sekä työssä että yhdistysrintamalla on tapahtunut paljon. Tulevaisuus näyttää, miten juuri voimaan astunut lakiuudistus ns. 90 päivän sääntö, vaikuttaa työfysioterapeuttien työhön ja ammattitaitomme käyttöön. Uudistushan suorastaan huutaa ammattiryhmäämme apuun, mutta miten asiat käytännössä toteutuvat, onkin toinen asia. Ammattikuntamme kannattaa kuitenkin olla aktiivinen ja haastaa em. uudistuksen myötä työterveyshuollon ammattihenkilöitä aktiivisuuteen asiantuntijoiden käytössä. Toivon, että hyvät kollegat, viestitte myös yhdistyksen hallitukselle, miten asia näkyy työssänne. Yhdistyksen kevätopintopäivä pidettiin 10.5.2012 Lahdessa Iskun upeissa tiloissa. Opintopäivän aiheena oli ääniergonomia, jota käsiteltiin eri näkövinkkeleistä. Luentojen jälkeen tuli jälleen sellainen olo, että kylläpä ammattimme on monipuolista ja haastavaa. Kaikkea meidän ei voi eikä tarvitsekaan osata, mutta jonkinlainen käsitys siitä, kenen puoleen kääntyä erilaisissa asioissa auttaa kummasti omassa työssä eteenpäin pääsemistä.

Opintopäivien luentomateriaali on saatavana yhdistyksen nettisivuilta. Ja tästä hyvänä aasinsiltana, muistutan jäseniä tulevista syysopintopäivistä, jotka pidetään 8.-9.11.2012 Jyväskylässä. Aiheena on moniammatillisuus ja alaselkä. Opintopäivien ilmoitus ja ohjelma tulevat teille syyskesällä. Olemme yhdistyksen hallituksessa keskustelleet työfysioterapeuttien saamisesta takaisin työterveyshuollon ammattihenkilöiksi. Kevätopintopäivän aikana kävimme keskustelua työfysioterapeuttien asemasta läsnä olleiden kollegoiden kanssa ja kanta oli yksimielinen: takaisin ammattihenkilöiksi! Yhdistys on aloittanut asian selvittämisen. Tie on pitkä ja kivinen, mutta tahtotila on selvä, joten sitä kohti! Suurella osalla kollegoistamme on varmasti edessään vielä tiivis työtahti ennen kaivattua kesälomaa. Toivotan voimia loppurutistuksiin teille kaikille! Toivottavasti teillä kaikilla on mahdollisuus lepoon ja rentoutumiseen lomanne aikana. Valitettavan usein myös lomalleen tulee tehtyä liikaa suunnitelmia. Tänä vuonna oma lomasuunnitelmani on suunnittelematon loma. Lämpöistä ja rentouttavaa kesää teille kaikille!

Jaana

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2012

Irmeli Pehkonen, FT, erikoistutkija, Työterveyslaitos Maija Lintula, THM, ylitarkastaja, Itä-Suomen aluehallintovirasto Nina Nevala, tiimipäällikkö, Työterveyslaitos, professori, Jyväskylän yliopisto

ErgoSteps - Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon ErgoSteps - hankkeessa kehitetään tukija liikuntaelin (TULE) - sairauksien hallintaa terveydenhuollossa. Hankkeessa laaditaan TULE -sairauksien hallintaan sähköinen toimintamalli "Ergonomiaaskeleet", jota voidaan soveltaa myös muille toimialoille. Lisäksi terveydenhuollon ergonomiaratkaisuista ja onnistuneista toimintakäytännöistä kootaan tietopankki. Työterveyslaitos ja Itä- Suomen aluehallintovirasto käynnistivät kaksivuotisen hankkeen vuoden 2012 alussa sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella.

”Ergonomia-askeleet” -toimintamallissa ohjataan työpaikkoja toimintatapoihin, joilla voidaan hallita TULE -sairauksia prevention eri vaiheissa. Mallissa annetaan ohjeita työnantajalle ja työterveyshuollolle sekä vinkkejä työntekijälle. Ohjeita voidaan hyödyntää mm. • Uusien työtilojen, työpisteiden tai työmenetelmien suunnittelussa, koneiden, laitteiden ja työvälineiden valinnassa ja työntekijöiden perehdytyksessä (primääripreventio) • TULE -ongelmaisten työntekijöiden ergonomiaohjauksessa, työn organisoinnissa ja työolosuhteiden mukauttamisessa (sekundaaripreventio) • Osatyökykyisten (pitkäaikaissairaat ja vammaiset) työntekijöiden työolosuhteiden mukauttamisessa (tertiääripreventio). Ergonomia-askeleet -toimintamallin kehittäminen tehdään kokoamalla tietoa kirjallisuudesta, ohjeista ja säädöksistä sekä haastattelemalla kolmen työpaikan ja heidän työterveyshuoltonsa edustajia. Kohteeksi valitaan mahdollisimman hyvin TULE -sairauksien hallintaa toteuttavia työpaikkoja ja heidän työterveyshuoltojaan. Haastattelussa selvitetään hankkeessa tuotettua prosessimallia käyttäen, miten nämä työpaikat toteuttavat TULE -sairauksien hallintaa, mikä heidän toimintatavassaan on onnistunutta ja miten toimintatapaa voisi heidän mielestään edelleen kehittää. Lopuksi edellisissä vaiheissa tuotettuja toimintamalleja arvioidaan moniammatillisessa asiantuntijapaneelissa. Ergonomiaaskeleet - hallintamalli viedään Työterveyslaitoksen sivustolle kaikkien vapaaseen käyttöön ja siitä kerätään käyttäjäpalautetta vuoden ajan sivuston kautta. Ergonomiaratkaisujen tietopankki terveydenhuoltoon Terveydenhuollon ergonomiaratkaisujen tietopankki nivoutuu osaksi TULE - sairauksien hallintamallia eli Ergonomia-askeleita. Tietopankkiin kootaan terveydenhuollossa toteutettuja ratkaisuja, jotka keventävät ja helpottavat työtä. Tietoja kerätään esimerkiksi terveydenhuollon ergonomiaja käytettävyyshankkeista, artikkeleista, raporteista ja

kansainvälisistä tietopankeista. Lisäksi haastatellaan sairaaloiden työsuojelupäälliköitä ja työfysioterapeutteja. Kaikki löydetyt ratkaisut arvioidaan asiantuntijapaneelissa. Arvioinnissa otetaan huomioon ratkaisun merkitys sekä työntekijän että potilaan mukavuuden, terveyden ja turvallisuuden kannalta. Valitut ergonomiaratkaisut dokumentoidaan ja kirjoitetaan yhdenmukaiseen muotoon. Kukin ratkaisu tiivistetään yhdelle sivulle, jotta ratkaisujen etsiminen ja hyödyntäminen olisi käyttäjille mahdollisimman helppoa. Tietopankki tehdään samaan muotoon kuin yhdeksän aiemmin julkaistua eri alojen tietopankkia (www.ttl.fi/ergonomiaratkaisut). TULE -sairauksien hallintaa yhteistyössä KELAn maksamista sairauspäivärahapäivistä noin kolmannes korvattaan edelleen TULE -sairauksien vuoksi. Työpaikkojen toimintakäytännöt TULE -sairauksien hallinnassa ja ergonomian kehittämisessä ovat tällä hetkellä hajanaisia. Tutkimustietoa, ohjeita ja suosituksia on paljon, mutta ne ovat vaikeasti löydettävissä ja hajallaan eri dokumenteissa. Työturvallisuuslaki ja ’Hvvä työterveyshuoltokäytäntö korostavat työpaikan suunnitteluvaiheen merkitystä. Siksi työtä keventävät ergonomiaratkaisut pitäisi olla työterveyshuollon, työnantajan, suunnittelijoiden sekä kone-, laite- ja työvälinehankinnoista vastaavien tiedossa. Jos TULE -vaiva vaikeuttaa työntekijän selviytymistä työstään, ergonomiset toimenpiteet, työjärjestelyt ja työtehtävien muutokset pitää tehdä mahdollisimman nopeasti. Tässä tarvitaan työntekijän, työantajan ja työterveyshuollon yhteistyötä. Työtä keventävät ergonomiaratkaisut ja / tai osasairauspäivärahan käyttö voivat mahdollistaa työntekijän työssä jatkamisen ja nopeuttaa työhön paluuta sairausloman jälkeen. Työssään tarvitaan mukautuksia myös silloin, jos työntekijällä on pitkäaikaissairaus (esim. reuma) tai liikuntavamma (esim. alaraajahalvaus tai amputaatio) (Yhdenvertaisuuslaki 2004, Työterveyshuoltolaki 2001). Suomalaisilla työpaikoilla on tehty varsin vähän työolosuhteiden mukauttamista vammaisten työntekijöiden tarpeista käsin (Nevala ym. 2010). Tutkimuksen mukaan 5

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2012

työterveyshuolto oli antanut työoloihin liittyviä suosituksia vain alle puolelle vammaisista työntekijöistä ja työpaikan ulkopuolisia rahoitusinstrumentteja, kuten työolosuhteiden järjestelytukea tai palkkatukea, oli käytetty vähän. Solovievan ym. (2011) mukaan työnantajat pitivät tärkeimpinä työolosuhteiden mukauttamisen hyötyinä, että he saivat mukautusten turvin pitää ammattitaitoisen työntekijänsä, työntekijän tuottavuus parani ja he välttyivät uuden työntekijän koulutuskustannuksilta. Monet työpaikan mukauttamisratkaisut, kuten työajan muutokset, työntekijän siirtyminen toiseen työpisteeseen, olivat työnantajalle maksuttomia (Solovieva ym. 2009). Terveydenhuollossa tarvitaan ergonomiainnovaatioita Terveydenhuollon arjessa käytetään paljon erilaista teknologiaa. Lääkelaitokselle ilmoitetaan vuosittain noin 400 laitteiden käyttöön liittyvää hoitovirhettä, joista valtaosa liittyy potilassänkyihin. Tutkimus-, hoito-, valvonta- ja analyysilaitteiden helppokäyttöisyys ja työprosessien sujuvuus ovatkin tällä hetkellä tärkeitä kehittämiskohteita. Ergonomiakehittämisellä pyritään terveydenhuollon parempaan työn tuottavuuteen ja työprosessien sujuvuuteen (Reuss ym. 2004), työn etenemisen helpottumiseen, hoitotyön kuormittavuuden vähentymiseen, hoitovirheiden vähentymiseen ja työntekijöiden parempaan työssä selviytymiseen (Botha ja Bridger 1998).

Sosiaali- ja terveysalan työssä esiintyy vaikeita ja epämukavia työasentoja ja raskaita nostoja. Moniin tehtäviin liittyy paljon seisomista ja kävelyä. Käsin nostaminen on edelleen yleistä: yli 25 kg:n taakkoja käsitellään käsin useammin kuin muilla toimialoilla. Fyysisesti raskaimmaksi työ koetaan pitkäaikaissairaanhoidossa ja vanhusten laitoshoidossa (Laine 2010). Tapaturmavakuutuslaitosten tilaston mukaan Suomessa sattuu vuosittain noin 18000 taakan käsittelyyn liittyvää tapaturmaa, joista noin 2000 sattuu terveydenhuollossa. Tämän takia hoitotiloihin, siirron apuvälineisiin ja henkilöstön siirtotaitoihin pitää panostaa.

Sosiaali- ja terveysalalla on käynnissä suuria rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. Työvoimavaltaiselta alalta poistuu runsaasti työntekijöitä muutaman seuraavan vuosikymmenen aikana. Toisaalta alalle syntyy uusia työpaikkoja. Tällä hetkellä ala työllistää 15 % (383 000 henkilöä) Suomen työllisestä työvoimasta (Kauppinen ym. 2010, Laine 2010). Terveyden ja hyvinvoinnin kannalta keskeiset haasteet liittyvät työn henkiseen kuormittavuuteen, työtehtävien fyysiseen raskauteen ja väkivallan uhkaan. Myös johtamisosaamisen ja kokonaisvaltaisen riskienarvioinnin kehittäminen on entistä tärkeämpää (Laine 2010).

Jos Sinulla on tiedossasi jokin terveydenhuoltoalan ergonomiaratkaisu, voit ilmoittaa siitä joko Työterveyslaitoksen nettisivujen kautta (www.ttl.fi) tai sähköpostilla irmeli.pehkonen@ttl.fi LÄHTEET: irmeli.pehkonen@ttl.fi

Eeva Vihko, työfysioterapeutti (YAMK), Ritva Laaksonen-Heikkilä, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu

Osaamisen kehittäminen työfysioterapian palveluprosesseissa

rtikkeli käsittelee ylempään ammattikorkeakoulututkintoon liittyvää opinnäytetyötä, joka toteutettiin kehittämisprojektina Turun Työterveystalon työfysioterapiassa. Kehittämisprojektissa kartoitettiin työfysioterapian henkilöstön osaamista ja näkemyksiä osaamisen kehittämisestä. Lisäksi työfysioterapian keskeisistä palvelutuotteista luotiin palvelutuote- ja prosessikuvaukset, joiden avulla oli tarkoitus selkiyttää ja yhtenäistää työnkuvia. Lopputuloksena luotiin osaamiseen liittyvä kehittämissuunnitelma työfysioterapialle. Kehittämisprojektin taustaa. Vuoden 2002 alusta voimaan tullut työterveyshuoltolaki aiheutti muutoksia työterveyshuollon toteuttamisessa. Laissa työterveyshuollon edellytettiin painottuvan entistä enemmän ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon sairauksien hoidon sijasta. Työfysioterapeutit määriteltiin uudessa laissa asiantuntijoiksi, jotka toimivat työterveyslääkärien ja työterveyshoitajien pyyntöjen ja tarpeenarvioinnin pohjalta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004.)

Turun kaupungin työterveyshuollon tulosalueella tapahtui paljon muutoksia 2000-luvun aikana työterveyshuoltolain uudistumisen lisäksi. Vuoden 2009 alussa toteutettiin sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen, joka ei sinänsä tuonut merkittäviä hallinnollisia tai toiminnallisia muutoksia työterveyshuollon tulosalueen toimintaan. Toimintaan vaikutti huomattavasti enemmän 2000-luvun loppupuolella toteutettu työterveyshuollon oman toimintarakenteen muutos, jossa mm. kaupungin henkilökunnan työterveyshuolto ja yritystyöterveyshuolto liitettiin yhteen ja kaikki toiminnot siirtyivät Turun Työterveystaloon. Lisäksi käyttöön otettiin tiimityömalli syksyllä 2009. (Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi 2010.) Myös Työterveystalon työfysioterapiassa tapahtui tuolloin muutoksia työnkuvissa, mistä juontaa tarve selkiyttää työprosesseja ja palvelutuotteita sekä kartoittaa työfysioterapian henkilöstön osaamista. Kehittämisprojekti liittyy Turun kaupungin henkilöstöohjelmaan 2010-2013, jonka päätavoitteet liittyvät 7

”

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2012

Organisaation kehittyminen edellyttää yhteistä näkemystä ja sen soveltamista yhteiseen tekemiseen.

johtamisen ja esimiestyön kehittämiseen, henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen sekä henkilöstön ja työyhteisöjen hyvinvoinnin parantamiseen. Ohjelman mukaan henkilöstön osaamista tulee kehittää suunnitelmallisesti ja osaamisen kehittämistä pitää tukea. Ohjelman avulla tavoitellaan siis osaavaa ja asiantuntevaa henkilöstöä. Keinoina tavoitteen saavuttamiseksi nimetään kehityskeskustelut ja kehittämissuunnitelmat, monipuolinen osaamisen kehittäminen, oikeudenmukainen ja kannustava palkkaus sekä toimiva sisäinen ja ulkoinen rekrytointi. Monipuoliseen osaamisen kehittämiseen liittyen mainitaan mm. osaamiskartoitukset, henkilöstökoulutus, työkierto, työparityöskentely, kokemustiedon siirtäminen ja oppilaitosyhteistyö. (Turun kaupunki 2010.) Organisaation kehittyminen edellyttää yhteistä näkemystä ja sen soveltamista yhteiseen tekemiseen. On tärkeää saada mahdollisimman moni työntekijä mukaan luomaan yhteistä näkemystä, koska se nopeuttaa uuden osaamisen ja uuden toiminnan syntymistä. Osaamista tulee aina arvioida suhteessa työtehtäviin ja tavoitteisiin. Organisaation oppiminen edellyttää jatkuvaa uusiutumista, sopeutumista ja ennakoivaa mukautumista tulevaisuuden haasteisiin ja muuttuvaan toimintaympäristöön. (Hätönen 2011; Otala 2008.) Organisaation strategian tulisi aina olla henkilöstön osaamisen kehittämisen lähtökohtana. Strategista osaamista voidaan kuitenkin kehit-

tää vasta silloin, kun on hahmotettu nykytila ja määritelty toiminnan tavoitteet ja keinot, joilla havaitut osaamiskuilut voidaan täyttää. Keskeistä on myös se, kuinka hyvin osaamiseen ja organisaatioon liittyvät päätökset osataan yhdistää tärkeimpiin strategisiin tavoitteisiin. Strategioita ja osaamistarpeita täytyy päivittää säännöllisesti, koska tulevaisuuden näkymät luovat jatkuvasti muuttuvia haasteita. Erityisen tärkeää on hahmottaa, kuka organisaatiossa osaa mitäkin ja ovatko työntekijät osaamistaan vastaavassa tehtävässä. (Boudreau & Ramstad 2008; Hätönen 2011; Viitala 2005.) Työterveyshuollon käytännön toteuttamisessa on keskeistä parhaaseen tutkimusnäyttöön tai kokemusperäiseen tietoon perustuva toiminnan sisältö sekä prosessi, jonka puitteissa sisältö toteutetaan mahdollisimman kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Prosessin tulisi perustua työpaikan tarpeisiin. Hyvä työterveyshuoltokäytäntö edellyttää myös toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arviointia ja seurantaa. Tämä puolestaan edellyttää selkeää tavoitteenasettelua, kuvattuja toimintaprosesseja sekä toiminnan seuraamiseen soveltuvien mittarien määrittelyä. (Manninen ym. 2007.) Kehittämisprojektissa käytetyt menetelmät Projektissa käytettiin kehittämismenetelminä työfysioterapian työntekijöiden osaamiskartoitusta ja fokusryhmähaastattelua sekä työfysioterapian palvelutuotteiden prosessikuvausten luomista. Osaamiskartoituksessa mittarina käy-

tettiin lomaketta, jolla kartoitettiin työfysioterapian henkilöstön osaamista. Lomake oli alun perin luotu opinnäytetyönä työterveyshoitajien osaamisen kartoittamisen mittariksi; projekti- ja ohjausryhmän avulla se muokattiin työfysioterapeuteille soveltuvaksi. Muokkaus tapahtui projektiryhmän tapaamisissa ja ohjausryhmän kokouksessa käydyn keskustelun ja kommenttien pohjalta. Apuna käytettiin myös fysioterapianimikkeistöä. Osaamiskartoituslomake sisälsi kahdeksan osaamisen pääluokkaa ja 46 alaluokkaa. Osaamistason arvioinnissa käytettiin järjestysasteikkoa, jossa omaa osaamista arvioitin numeerisesti asteikolla 0-5. Asteikolla 0 tarkoitti sitä, että osaamista ei ole lainkaan, 5 kuvasi asiantuntijatasoista osaamista. Strukturoitujen kysymysten lisäksi lomake sisälsi kolme avointa kysymystä sekä kommentointi-/tarkennusmahdollisuuden jokaiseen osaamisalueen alaluokkaan liittyen. Avoimilla kysymyksillä kysyttiin esimerkkejä oman työn kehittämisestä kuluneen vuoden aikana, lisäosaamistarpeita ja omia työssä jaksamisen edistämisen keinoja. Eri osaamisalueiden tavoitetaso määriteltiin projektiryhmässä. Osaamiskartoitus toteutettiin ryhmätilaisuudessa toukokuussa 2011. Kaikki työfysioterapian työntekijät (N=7) osallistuivat kartoitukseen. Osaamiskartoituksesta saatu aineisto analysoitiin vertaamalla kunkin osaamisalueen arviota projektiryhmässä määriteltyyn tavoitetasoon. Tässä kehittämisprojektissa numeerisia arvioita tarkasteltiin pienen

”

kohderyhmän takia vain karkealla tasolla nostamalla esiin ne osaamisalueet, joissa osaaminen oli yli puolella työfysioterapian henkilöstöstä joko tavoitetason yläpuolella tai alapuolella. Näin löydettiin ne osaamisalueet, joissa osaaminen oli yleisesti ottaen tavoitetasoa vahvempaa ja toisaalta ne osaamisalueet, joissa oli kehittämistarpeita. Yksilötasolla numeerisia arvioita tullaan tarvittaessa tarkastelemaan ja seuraamaan kehityskeskustelujen yhteydessä. Avoimet vastaukset ja kommentit analysoitiin sisällönanalyysiä sovelletusti käyttäen.

Osaamiskartoituslomake sisälsi kahdeksan osaamisen pääluokkaa ja 46 alaluokkaa.

Toinen kehittämismenetelmä oli työfysioterapian palvelutuotteiden prosessikuvausten muodostaminen projektiryhmätyöskentelynä. Palvelutuotteiden kuvauksia ja niistä johdettuja prosessikuvauksia työstettiin kesän ja syksyn 2011 aikana projektiryhmän palavereissa. Palvelutuotteiden prosessikuvauksissa tuotiin esiin myös prosessien keskeiset osaamistarpeet. Projektiryhmään kuuluivat työfysioterapian osastonhoitaja, vastaava työfysioterapeutti, yksi Turun Työterveystalossa työskentelevistä työfysioterapeuteista ja opiskelija, joka toimi projektipäällikkönä. Kolmantena kehittämismenetelmänä käytettiin työfysioterapian työntekijöiden fokusryhmähaastattelua, jonka tavoitteena oli selvittää työntekijöiden näkemyksiä osaamisen kehittämisestä Työterveystalon työfysioterapiassa. Fokusryhmähaastatteluun osallistui kuusi työfysioterapian työntekijää ja se ajoittui marraskuulle 2011. Haastattelu 9

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2012

nauhoitettiin ja tulokset analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmää soveltaen. Näistä osioista saatujen tulosten pohjalta laadittiin Työterveystalon työfysioterapialle osaamiseen liittyvä kehittämissuunnitelma. Kehittämisprojektin eteneminen on kuvattu kuviossa 1. Kehittämisprojektin tulokset Osaamiskartoituksen avoimista vastauksista ja kommenteista nousi esiin useita keskeisiä osaamisen kehittämistarpeita. Monet näistä osaamisen kehittämistarpeista sijoittuivat useampaan kuin yhteen osaamisalueen pääluokkaan. Nämä osaamistarpeet olivat ATK-taitojen osaaminen, tukija liikuntaelinoireisiin liittyvä tutkimusmenetelmä- ja ohjausosaaminen, fyysisten kuormitustekijöiden ja arviointimenetelmien osaaminen, sekä oman että asiakasorganisaatioiden tuntemus, oman työn ja toiminnan kehittäminen, työkykyongelmien tunnistaminen varhaisessa vaiheessa sekä vajaakuntoi-

ku v io 1

sen tukemisen prosessi. Tärkeänä koettiin myös moniammatillisen työskentelyosaamisen kehittäminen. Projektiryhmätyöskentelyn tuotoksena luotiin palvelutuote- ja prosessikuvaukset Turun Työterveystalon työfysioterapian keskeisistä palvelutuotteista. Palvelutuotteita muodostettiin yhteensä kymmenen, ja ne jaettiin työntekijään kohdistuviin toimintoihin ja työpaikkaan liittyviin toimintoihin. Työntekijään kohdistuviin toimintoihin kuuluivat palvelutuotteista fyysisen toimintakyvyn arviointi, tietojen antaminen, ohjaus ja neuvonta yksilöllisesti, tietojen antaminen, ohjaus ja neuvonta ryhmässä, terveystarkastus ja varhaisen tuen malli. Työpaikkaan liittyviin toimintoihin sijoitettiin työpaikkaselvityskäynti (perusselvitys), suunnattu työpaikkaselvityskäynti, suunnitteluun osallistuminen, työpaikkaan kohdistuva tietojen antaminen, ohjaus ja neuvonta ryhmässä sekä työkykyä ylläpitävä toiminta (taulukko 1).

TAU LU K KO 1

Työntekijään kohdistuvat toiminnot

Työpaikkaan kohdistuvat toiminnot

Fyysisen toimintakyvyn arviointi

Työpaikkaselvityskäynti (perusselvitys)

Tietojen antaminen, ohjaus ja neuvonta yksilöllisesti

Suunnattu työpaikkaselvityskäynti

Tietojen antaminen, ohjaus ja neuvonta ryhmässä

Suunnitteluun osallistuminen

Terveystarkastus

Työpaikkaan kohdistuva tietojen antaminen, ohjaus ja neuvonta ryhmässä

Varhaisen tuen malli Työkykyä ylläpitävä toiminta (ei Kela-korvattava)

Jokaisesta palvelutuotteesta luotiin sanallinen palvelukuvaus ja uimaratamallin mukainen prosessikuvaus. Prosessikuvausten pohjalta keskeisiksi osaamistarpeiksi nousivat mm. fyysisen toimintakyvyn arviointiosaaminen, työhön liittyvien fyysisten kuormitustekijöiden arviointitaidot, työkykyä tukeva osaaminen, dokumentointiosaaminen ja moniammatillinen työskentelyosaaminen. Fokusryhmähaastattelun perusteella osaamista edistävinä tekijöinä työfysioterapiassa pidettiin koulutusmyönteisyyttä ja toimivaa työyhteisöä, jossa sai tarvittaessa työtovereilta apua ja tukea osaamiseen liittyvissä asioissa. Hyvin toimivina käytäntöinä pidettiin myös vastuualuejakoa sekä kehityskeskusteluja, joiden yhteydessä oli mahdollista pohtia työntekijöiden henkilökohtaisia kehittymistarpeita. Osaamisen kehittämisen haasteina nähtiin mm. ajan löytyminen koulutuspalautteisiin, moniammatillisen yhteistyön parempi hyödyntäminen osaamisen kehittämisessä ja oppilaitosyhteistyön lisääminen. Turun Työterveystalon työfysioterapiaan soveltuvista osaamisen kehittämisen toimintatavoista haastattelussa tuotiin esille useita näkemyksiä. Niiden mukaan osaamisen kehittämisen tulisi lähteä kokonaisuuden hahmottamisesta ja suunnitelmallisuuden kehittämi-

sestä. Suunnitelmallisuutta ehdotettiin lisättävän mm. kartoittamalla työpaikkojen tarpeita, jolloin palveluja voitaisiin kohdentaa tarkoituksenmukaisemmin ja samalla voitaisiin suunnata osaamisen kehittämistä vastaamaan paremmin työpaikkojen tarpeita. Moniammatillisen yhteistyön kehittämistä ja työfysioterapeutin roolin selkiyttämistä moniammatillisessa tiimissä pidettiin tärkeinä kehittämiskohteina. Osaamisen kehittämisen toimintatavoista tuotiin esiin myös työfysioterapian yhteiset kehittämis- ja koulutuspalauteajat. Sekä osaamiskartoituksen että ryhmähaastattelun tulokset olivat osaamisen kehittämistarpeiden suhteen samansuuntaisia. Monet näistä kehittämistarpeista liittyivät osaamisalueisiin, jotka olivat työfysioterapian palveluprosessien kannalta keskeisiä, esimerkkeinä fyysisen toimintakyvyn ja työhön liittyvien kuormitustekijöiden arviointiosaaminen, työkykyä tukeva osaaminen, tukija liikuntaelinoireisiin liittyvä tutkimusmenetelmäja ohjausosaaminen sekä moniammatillinen työskentelyosaaminen. Kehittämisprojektin lopputuloksena Työterveystalon työfysioterapialle laadittiin osaamisen kehittämissuunnitelma. Kehittämissuunnitelman laatimisessa otettiin huomioon osaamiskartoituksessa, prosessikuvauksissa ja ryhmähaastattelussa keskeisesti esiin tulleet osaa11

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2012

misen kehittämistarpeet ja ehdotukset osaamisen kehittämisen menetelmistä. Lisäksi kehittämissuunnitelmassa tuotiin esiin toteutussuunnitelma aikatauluineen ja vastuuhenkilöineen. Työfysioterapian työntekijät osallistuivat osaamisen kehittämissuunnitelman laatimiseen.

työntekijöiden osaamisen kartoittamiseen säännöllisin väliajoin, jolloin tuloksia voidaan verrata aikaisempiin ja tarvittaessa muokata kehittämissuunnitelmaa tulosten pohjalta. Lisäksi osaamiskartoituksen tuloksia voidaan hyödyntää kehityskeskusteluissa esimerkiksi yksittäisen työntekijän koulutustarvetta pohdittaessa.

Lisäarvona työfysioterapian käyttöön jäivät osaamiskartoituslomake sekä työfysioterapian palvelutuote- ja prosessikuvaukset. Osaamiskartoitusta voi tarvittaessa käyttää osaamisen kehittämisen seurantavälineenä henkilökohtaisia kehittämistarpeita pohdittaessa, esimerkiksi kehityskeskustelujen yhteydessä. Palvelutuote- ja prosessikuvaukset voidaan puolestaan liittää perehdytyskansioon, ja niitä voidaan päivittää ja täydentää tarpeen mukaan. Palvelutuote- ja prosessikuvaukset auttavat myös omalta osaltaan kokonaisprosessin hahmottamisessa, mikä nousi esiin kehittämistarpeena sekä osaamiskartoituksessa että ryhmähaastattelussa.

Kehittämisprojekti räätälöitiin tietylle työterveyshuollon työyksikölle, jo-

Pohdinta Kehittämismenetelmien oli tarkoitus palvella Työterveystalon työfysioterapian laadun kehittämistä niiden pohjalta laaditun osaamiseen liittyvän kehittämissuunnitelman avulla. Työfysioterapian työntekijät osallistettiin kehittämiseen fokusryhmähaastattelun avulla, jolloin todennäköisesti saatiin aikaan käyttökelpoinen ja koko työfysioterapiaa palveleva kehittämissuunnitelma. Osaamiskartoituksessa käytettyä mittaria voidaan käyttää myös seurantamenetelmänä saman yksikön 12

ten tulokset eivät ole yleistettävissä tai suoraan siirrettävissä laajempaan käyttöön. Käytettyjen menetelmien avulla voidaan kuitenkin toteuttaa vastaavan tyyppinen kehittämisprojekti jossakin toisessa työterveyshuollon organisaatiossa. Olisi ollut mielenkiintoista tehdä myös tilastollista analyysiä osaamiskartoituksen numeerisista arvioista, mutta pienen kohderyhmän takia se ei ollut tässä projektissa mahdollista.

LÄHTEET:

Boudreau, J.W. & Ramstad, P.M. 2008. Osaamisen hallinnan uusi ulottuvuus. Helsinki: Talentum Media Oy. Hätönen, H. 2011. Osaamiskartoituksesta kehittämiseen II. Educa-Instituutti Oy:n julkaisuja. Helsinki: Edita Prima Oy. Manninen, P., Laine, V., Leino, T., Mukala, K. & Husman, K. 2007. Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Vammala: Vammalan Kirjapaino Oy. Otala, L. 2008. Osaamispääoman johtamisesta kilpailuetu. Porvoo: WS Bookwell Oy. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) 2004. Työterveys 2015 - työterveyshuollon kehittämislinjat. Valtioneuvoston periaatepäätös. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:3. Helsinki: Edita Prima Oy. Turun kaupunki 2010. Henkilöstöohjelma 2010-2013. www.turku.fi/strategiat. Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi 2010. Vuosikertomus 2009. Turun sosiaali- ja terveystoimen julkaisuja N:o 2/2010. Turun kaupunki: Painatuspalvelukeskus. Viitala, R. 2005. Johda osaamista!. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.

Fysioterapiayritysten yrittäjien ja työntekijöiden kuormitustekijöistä, terveydestä ja ergonomiasta Riikka Yliniitty TtM, fysioterapeutti AMK

Itä-Suomen yliopistossa ergonomian pääaineesta joulukuussa 2011 hyväksytty Pro gradu tutkielma käsittelee fysioterapeuttien työn fyysisiä kuormitustekijöitä, terveyttä ja ergonomiaa. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää fysioterapiayrityksissä työskentelevien yrittäjien ja työntekijöiden kokemia työn fyysisiä kuormitustekijöitä sekä koettua terveyttä. Tarkoituksena oli myös selvittää millaista vaikutusta fysioterapeutin työssä koetuilla fyysisillä kuormitustekijöillä on viimeisen vuoden aikana esiintyneisiin tukija liikuntaelinvaivoihin sekä millaisia ergonomiaratkaisuja fysioterapeutit hyödyntävät työssään. Fysioterapeutit ovat liikkumisen ja toimintakyvyn asiantuntijoita. Heitä pidetään myös ergonomian asiantuntijoina, sillä terveyttä ja toimintakykyä edistävä ohjaus ja neuvonta sisältävät muun muassa työssä kuormittumiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen liittyvää ohjausta sekä työtapoja koskevaa ergonomiaohjausta. On kuitenkin havaittu, että tukija liikuntaelinsairauksien, niiden hoidon, ennaltaehkäisyn sekä ergonomian tuntemus eivät suojaa fysioterapeutteja sairastumasta itse tule - vaivoihin. Kansainvälisten tutkimusten perusteella myös tiedetään, että fysioterapeutin työssä on useita tukija liikuntaelinvaivoille altistavia fyysisiä kuormitustekijöitä, kuten selän keskiasennosta poikkeavia työasentoja, voimankäyttöä ja toistotyötä. Tavallisimpia tule -vaivoja fysioterapeuteilla ovat alaselän, käden sekä ranteen ongelmat. Tutkielma on kvantitatiivinen poikkileikkaustutkimus, joka toteutettiin verkkokyselynä. Kysely lähetettiin 80 fysioterapiayritykseen eri puolille Suomea. Verkkokyselyn laadinnassa hyödynnettiin TIKKA työkuormituksen arviointimenetelmää, työkykyindeksiä sekä rasittuneisuusmittaria. Fysioterapeuttien työssään hyödyntämiä ergonomiaratkaisuja selvitettiin verkkokyselyssä avoimella kysymyksellä. 13

”

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2012

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että fysioterapeutin työssä kuormittavat muun muassa potilassiirtoihin liittyvät hankalat työasennot

Tutkielman tulosten perusteella fysioterapiayrityksissä työskentelevät yrittäjät ja työntekijät kokivat työssään fyysisesti raskasta työtä, hankalia työasentoja sekä toistotyötä. Heidän koettu työkyky oli keskivertoa ja terveydentila melko hyvä, jotka ovat yhteneväisiä kuntoutusalan henkilöstön kokemuksien kanssa. Yleisimmin tukija liikuntaelinvaivat kohdistuivat fysioterapeuteilla alaselkään ja käsiin tai ranteisiin. Tässä tutkielmassa tule -sairauksia esiintyi fysioterapeuteilla vähemmän kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Fysioterapeutit hyödynsivät työssään pääasiassa työpisteen kalusteisiin sekä työasentoihin ja -liikkeisiin liittyviä ergonomiaratkaisuja. Ergonomiatietämyksen lisääminen fysioterapeuteille on suositeltavaa, jotta ergonomiaratkaisuja pystytään hyödyntämään fysioterapeutin työssä nykyistä laaja-alaisemmin. Tausta Fysioterapeutin työssä esiintyy fyysisiä kuormitustekijöitä, jotka liittyvät työtapoihin ja - menetelmiin kuten manuaalisten terapiamenetelmien käyttöön ja potilassiirtoihin sekä työasentoihin ja -liikkeisiin kuten hankaliin tai staattisiin työasentoihin. Lisäksi fysioterapeutin työssä kuormittavat työkuormaan liittyvät tekijät kuten suuri työmäärä päivää kohti ja työn riittämätön tauotus. Työhön liittyviin yksilöllisiin tekijöihin kuuluvat muuan muassa työntekijän työskenteleminen oman suorituskyvyn äärirajoilla tai tukija liikuntaelinoireisena sekä riittämätön koulutus tukija liikuntaelinvammojen ennaltaehkäisyyn (Cromie ym. 2000). On havaittu, että

tukija liikuntaelinsairauksien, niiden hoidon, ennaltaehkäisyn sekä ergonomian tuntemus eivät suojaa fysioterapeutteja sairastumasta tule -vaivoihin (Cromie ym. 2000). Tule -sairaudet ovat fysioterapeuteilla tavallisia, sillä yli puolella heistä on todettu olevan tukija liikuntaelimistön kipua, särkyä ja epämukavuutta 12 kuukauden seurannassa (Campo ym. 2008, Nordin ym. 2010). Koko eliniän aikainen tule -sairauksien yleisyys on jopa 90 % (Cromie ym. 2000). Vuoden seurannassa yleisimmin tukija liikuntaelinvaiva liittyy fysioterapeuteilla alaselkään ja sen yleisyydeksi on raportoitu 60–80 %. Niskan ja yläselän vaivoja on todettu 40–50 %:lla ja ranteen sekä käden ongelmia on esiintynyt 20–60 %:lla fysioterapeuteista (Cromie ym. 2000, Rozenfeld ym. 2009, Wilhelmus ym. 2011). Aineisto ja menetelmät Pro gradu tutkielma on kvantitatiivinen poikkileikkaustutkimus, joka toteutettiin verkkokyselynä ajalla 5.–21.9.2011. Tutkielman kohderyhmänä olivat fysioterapiayritysten yrittäjinä ja työntekijöinä työskentelevät fysioterapeutit eri puolilla Suomea. Tutkielman otanta toteutettiin yksinkertaisella satunnaisotannalla, jolloin saatiin 80 fysioterapiayritystä, joissa työskenteli noin 240 fysioterapeuttia. Verkkokyselyn laadinnassa hyödynnettiin soveltaen TIKKA työkuormituksen arviointimenetelmää, työkykyindeksiä sekä rasittuneisuusmittaria. Taustatietoina vastaajilta selvitettiin syntymävuosi, sukupuoli, ammatti/ammattinimike ja

työkokemus kyseisessä ammatissa. Lisäksi selvitettiin millaisista työkokonaisuuksista heidän tyypillinen työviikkonsa koostuu. Verkkokyselyyn sisältyi myös avoin kysymys ergonomiasta. Tilastollisessa analysoinnissa käytettiin SPSS Statistics (versio 17.0) ohjelmaa. Muuttujia kuvailtiin frekvenssien, keskiarvojen, keskihajontojen, vaihteluvälien ja pylväsdiagrammien avulla. Ryhmien välisiä eroja tarkasteltiin luokiteltujen muuttujien osalta ristiintaulukoinnilla (χ 2-testi), jossa selitettävänä muuttujana olivat tukija liikuntaelinvaivat viimeisen vuoden aikana ja selittävänä muuttujana koetut fyysiset kuormitustekijät. Jatkuvien muuttujien tarkastelussa käytettiin Mann- Whitney U-testiä, joka ei edellytä muuttujan arvojen normaalijakautuneisuutta. Tulokset tulkittiin tilastollisesti merkitseviksi silloin, kun p < 0,05. Tulokset ja pohdinta Verkkokyselyyn vastasi 20 % fysioterapeuteista. Tutkimusaineiston (n = 50) muodostivat 37 naista (74 %) ja 13 miestä (26 %). Aineistosta muodostettiin uudelleen luokitellut ryhmät yrittäjät (n = 28) ja työntekijät (n = 22). Ryhmät eivät eronneet toisistaan iän, sukupuolen tai työkokemuksen perusteella. Ryhmät erosivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi viikon työajan (p = 0,015) sekä työpäivän taukojen määrän (p = 0,045) osalta. Yrittäjillä viikon työaika oli työntekijöitä pidempi ja enimmillään yrittäjän työviikko oli jopa 75 tuntia. Yrittäjät pitivät keskimäärin kaksi 10–30 minuutin pituista taukoa työpäivän aikana ja

työntekijät yhden. Fysioterapiayrityksissä työskentelevien yrittäjien ja työntekijöiden tyypillisessä työviikossa oli eniten manuaalista ja fysikaalista terapiaa sekä toiseksi eniten yksilöllisen terapeuttisen harjoittelun ohjausta. Ryhmät erosivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi hallinnollisten tehtävien (p = 0,000) osalta, sillä yrittäjillä oli hallinnollisia tehtäviä työntekijöitä enemmän.

Fysioterapeutin työssä esiintyi sekä yrittäjillä että työntekijöillä toistotyötä ja hankalia työasentoja. Noin puolet molemmissa ryhmissä oli sitä mieltä, että työ sisälsi pitkäaikaisesti toistuvia samankaltaisia liikkeitä ja liikeratoja. Työntekijät kokivat kokonaisuudessaan hankalia työasentoja yrittäjiä enemmän. Toisaalta yrittäjät kokivat nostotilanteisiin liittyviä ongelmia työntekijöitä enemmän.

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että fysioterapeutin työssä kuormittavat muun muassa potilassiirtoihin liittyvät hankalat työasennot sekä voimankäyttö, manuaalisten terapiamenetelmien käyttö (Campo ym. 2008) ja toistotyö (Glover ym. 2005). Tämän tutkielman tulosten perusteella fysioterapiayrityksissä työskentelevillä yrittäjillä ja työntekijöillä työn kuormitustekijät painottuvat samalla tavoin. Koettu työn fyysinen raskaus, hankalat työasennot sekä toistotyö voivat liittyä runsaaseen manuaalisten ja fysikaalisten terapiamenetelmien käyttöön sekä työn sisältämiin potilassiirtoihin.

Fysioterapiayrityksissä työskentelevien fysioterapeuttien koettu työkyky oli keskivertoa eikä ryhmien välillä ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Suurin osa sekä yrittäjistä että työntekijöistä uskoi myös työkyvyn säilyvän niin, että he voivat työskennellä nykyisessä ammatissaan kahden vuoden kuluttua. Yrittäjien ja työntekijöiden koettu terveydentila oli melko hyvä eivätkä ryhmät eronneet tilastollisesti merkitsevästi toisistaan. Koetun työkyvyn ja terveydentilan tulokset ovat yhteneväisiä kuntoutustyön henkilöstön kokemuksien kanssa (Työterveyslaitos 2011).

Tulosten perusteella sekä yrittäjinä että työntekijöinä työskentelevien fysioterapeuttien työtä voi kuvailla fyysisesti raskaaksi, sillä suurin osa yrittäjistä ja lähes kaikki työntekijät kokivat työn sisältävän jatkuvaa liikkumista sekä fyysistä toimintaa. Sen sijaan yrittäjät kokivat työntekijöitä selvästi enemmän, että työ on vaihtelevaa, jossa ei esiinny raskaita kuormitushuippuja. Syynä tähän voi olla yrittäjien työtehtävien vaihtelevuus työn sisältäessä enemmän muun muassa hallintoon liittyviä tehtäviä.

Viimeisen kuukauden aikana koetussa tukija liikuntaelinten rasittuneisuudessa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa ryhmien välillä. Rasittuneisuus oli kaiken kaikkiaan tukija liikuntaelimissä vähäistä. Yrittäjät kokivat normaalin työpäivän jälkeen rasittuneisuutta eniten niskassa sekä alaraajoissa ja työntekijät alaselässä. Tässä tutkielmassa saadut rasittuneisuuden tuntemukset saattoivat olla vähäisiä siitä syystä, että verkkokysely toteutettiin ajankohtana, jolloin kesälomakausi oli juuri päättynyt. Näin viimeisen kuukau15

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2012

den ajalta tukija liikuntaelinten rasittuneisuus saattaa näyttäytyä tuloksissa vähäisenä verrattuna siihen, että kysely olisi toteutettu toisena vuodenaikana. Molemmat ryhmät huomioon ottaen tule -sairaus kohdistui yleisimmin alaselkään ja käsiin tai ranteisiin. Alaselän sairastavuus jäi aikaisempiin tutkimuksiin nähden alhaisemmaksi, sillä vuoden seurannassa alaselän sairauksien yleisyydeksi on raportoitu 60–80 % (Cromie ym. 2000, Rozenfeld ym. 2009). Käsien ja ranteiden sairauksien yleisyydet olivat samalla tasolla aiempien tutkimustulosten kanssa, sillä ranteen sekä käden ongelmia on esiintynyt 20–60 %:lla (Cromie ym. 2000, Wilhelmus ym. 2011). Kun selvitettiin fysioterapeutin työssä koettujen fyysisten kuormitustekijöiden vaikutusta viimeisen vuoden aikana esiintyneisiin tule -sairauksiin, oli ainoa tilastollisesti merkitsevä tulos hankalien työasentojen vaikuttaminen yläselän tai kaularangan sairauksiin. Tulos ei kuitenkaan ole yleistettävissä tutkimusaineiston pienuuden takia. Useissa tutkimuksissa fyysisten kuormitustekijöiden ja työperäisten tukija liikuntaelinvaivojen välillä on todettu olevan yhteyttä. On selvää, että tule -vaivoja ennaltaehkäistään tehokkaasti silloin, kun työn kuormitustekijät tunnistetaan ja niihin puututaan. Kuormitustekijöiden tunnistamisessa, niiden terveydelle aiheuttamien haittojen vähentämisessä ja tule -vaivoilta ennaltaehkäisevässä toiminnassa ergonomian osuus on merkittävä. Ergonomian kehittämiskohteina ovat ensisijaisesti tekijät, jotka liittyvät työjärjestelyihin, työtehtäviin, koneisiin ja laitteisiin, kalusteisiin, tiloihin ja fysikaaliseen ympäristöön (Launis ja Lehtelä 2011). Tämä näkyi myös fysioterapeuttien työssään hyödyntämissä ergonomiaratkaisuissa. Ergonomiaratkaisuissa oli kiinnitetty kaikkein eniten huomiota fyysisen ergonomian osa- alueista työpisteen kalusteisiin ja niiden säätöihin sekä työasentoihin ja -liikkeisiin. Näiden isäksi ergonomiaa oli pyritty kehittämään työtilan järjestelyillä ja apuvälineiden käytöllä. Myös organisatoriseen ergonomiaan liittyviä tekijöitä, kuten työn järjestelyjä sekä työn tauotusta, oli kehitetty. Ergonomiaratkaisujen pääpaino fyysisen ergonomian osa-alueissa oli odotettua, mutta toisaalta se kertoo fysioterapeuttien suppe16

asta ergonomiaratkaisujen hyödyntämisestä omassa työssään. Johtopäätökset Tämän tutkielman perusteella fysioterapiayrityksissä työskentelevien yrittäjien ja työntekijöiden työssä esiintyi koetuista fyysisistä kuormitustekijöistä fyysisesti raskasta työtä, hankalia työasentoja ja toistotyötä. Fysioterapiayrityksissä työskentelevät fysioterapeutit kokivat työkykynsä keskiverroksi ja terveydentilansa melko hyväksi. Yrittäjien ja työntekijöiden kokemukset työkyvystä ja terveydentilasta olivat yhteneväisiä kuntoutustyön henkilöstön kokemuksien kanssa. Fysioterapiayritysten yrittäjien ja työntekijöiden tukija liikuntaelinten rasittuneisuus ja sairastavuus oli vähäisempää aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna. Yleisimmin tule -vaiva kohdistui alaselkään ja käsiin tai ranteisiin. Tämä havainto on yhteneväinen aiempien tutkimusten kanssa. Kun selvitettiin fysioterapeutin työssä koettujen fyysisten kuormitustekijöiden vaikutusta viimeisen vuoden aikana esiintyneisiin tule -sairauksiin, oli ainoa tilastollisesti merkitsevä tulos hankalien työasentojen vaikuttaminen yläselän tai kaularangan sairauksiin. Tulos ei kuitenkaan ole yleistettävissä tutkimusaineiston pienuuden takia. Fysioterapeutit hyödynsivät työssään eniten fyysiseen ergonomiaan liittyviä ratkaisuja, jolloin huomiota kiinnitettiin työpisteen kalusteisiin ja säätöihin sekä työasentoihin ja -liikkeisiin. Fysioterapeuttien onkin tarpeellista laajentaa ergonomiatietämystään, jotta ergonomiaratkaisuja pystytään hyödyntämään fysioterapeuttien työssä nykyistä laaja-alaisemmin. Fysioterapeuttia pidetään liikkumisen, toimintakyvyn ja ergonomian asiantuntijana, joka opastaa asiakkaitaan terveyden ylläpitämiseen sekä tukija liikuntaelinvaivojen ennaltaehkäisyyn muun muassa ergonomian avulla. Työn tulisi tukea myös fysioterapeutin omaa terveyttä, joten on tärkeää, että fysioterapeuttien perus- ja lisäkoulutuksissa opiskelijoita ja fysioterapeutteja ohjataan tunnistamaan työn fyysisiä kuormitustekijöitä sekä kehittämään omaa työtä ja työmenetelmiä ergonomiaa hyödyntäen. Näillä keinoilla tukija liikuntaelinvaivojen yleisyyttä fysioterapeutin työssä voidaan vähentää.

90 Heikki Palomäki, Dosentti, asiantuntijalääkäri Kansaneläkelaitos, Terveysosasto

Lakiuudistukset kannustavat yhteistyöhön

esäkuusta 2012 ovat voimassa sairausvakuutusja työterveyshuoltolain uudistukset, joilla voi olla huomattava vaikutus työterveyshuoltojen toimintaan. Työntekijän tulee toimittaa Kansaneläkelaitokselle työterveyshuollossa laadittu lausunto viimeistään,kun hänelle on maksettu sairauspäivärahaa 90 arkipäivältä. Tämä on ehtona sille, että sairauspäivärahan maksaminen jatkuu. Toisena keskeisenä muutoksena on, että

työnantajalla on ilmoitusvelvollisuus työterveyshuoltoon, kun työntekijän sairauspoissaolo on jatkunut kuukauden. Kolmantena muutoksena sairauspäivärahan takautuva neljän kuukauden hakuaikasupistuu kahteen. Uudistuksilla tavoitellaan parannusta työkyvyn arviointiprosessiin ja parempia mahdollisuuksia puuttua pitkittyviin työkyvyttömyyskausiin. Pitkällä tähtäimellä toivotaan pidennystä työuriin.

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2012

Työterveyshuollon lausunto: mitä lausutaan, kenen toimesta ja koska Lausunnon kaksi keskeistä kohtaa ovat jäljellä olevan työkyvyn arvio ja yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kanssa tehty selvitys työssä jatkamisen mahdollisuuksista. Lausunnon laatii työterveyslääkäri joko lääkärintodistus A – tai lääkärinlausunto B –lomakkeelle. Lomakkeita on hieman muutettu, ja työterveyshuollon lausunto laaditaan sille varattuun omaan kohtaansa. On syytä erityisesti muistaa, että 90 arkipäivää on takaraja lausunnon toimittamiselle. Jäljellä olevan työkyvyn ja työhön paluun mahdollisuuksien arviointi kannattaa tehdä mahdollisimman aikaisin. Viisainta on tehdä arviot silloin, kun näyttää siltä, että työntekijän sairauspoissaolo todennäköisesti pitkittyy yli 90 päivän kestoiseksi. Joskus otollinen aika selvityksille ja lausunnolle voi olla jo 60 päivärahapäivän kohdalla. Sopivin ajankohta voidaan arvioida työterveyshuollossa tapauskohtaisesti. Laissa todetut 90 arkipäivää luetaan sairauspäivärahan 300 päivän enimmäisaikaan. Enimmäisaika voi kertyä kahden vuoden ajalta useasta työkyvyttömyysjaksosta. Sama pätee näihin 90 päivään: myös ne voivat kertyä lyhyinä jaksoina kahden vuoden aikana. Sairauspäivärahalla on omavastuuaika, joka on sairastumispäivä ja seuraavat yhdeksän arkipäivää. Päivärahaa maksetaan vain arkipäiviltä. Näistä syistä yhtäjaksoinenkin 90 arkipäivän sairauspäivärahakausi vastaa lähes neljän kuukauden työkyvyttömyyttä. Työterveyshuoltojen voi olla ymmärrettävästi vaikea seurata, keitä työntekijöitä ja missä aiheessa työterveyshuollon lausunto koskee. Kansaneläkelaitoksessa on kuitenkin tiedossa sairauspäivärahapäivien kertyminen. Työntekijää informoidaan työterveyshuollon lausunnon tarpeesta aina päivärahapäätöksen yhteydessä. Lisäksi, kun 60 päivärahapäivää täyttyy, työntekijä saa asiaa koskevan erillisen kirjeen. Lakimuutosta sovelletaan ja lausunto tarvitaan niiltä työntekijöiltä, joiden työkyvyttömyys ja enimmäisaikaan laskettavien päivärahapäivien kertyminen alkaa 1.6.2012 tai sen jälkeen. Jos enimmäisaikaan luettavia 18

päiviä on tätä edeltävältä ajalta, lakimuutosta ei sovelleta. Muutos alkaa käytännön tasolla näkyä työterveyshuoltojen toiminnassa vähitellen syksystä 2012 alkaen. Sairauspäivärahan takautuvaa kahden kuukauden hakuaikaa sovelletaan kaikissa tapauksissa, joissa työkyvyttömyys alkaa 1.6.2012 tai sen jälkeen. Keiltä työterveyshuollon lausuntoa edellytetään? Lausunto tarvitaan henkilöiltä, jotka ovat työ-, virka- tai palvelussuhteessa. Yrittäjien, opiskelijoiden tai omaa taloutta hoitavien ei tarvitse toimittaa lausuntoa, ei myöskään työttömien eikä sellaisten työntekijöiden, joilla ei ole työterveyshuoltoa. Lausuntotarve koskee suhteellisen suurta määrää työntekijöitä: sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivää ylittävältä ajalta vuosittain liki 40 000 henkilölle, joilla on yllä kuvattu työntekijäsuhde. Milloin sairauspäivärahan maksaminen keskeytetään? Työntekijän vastuulla on toimittaa työterveyshuollon lausunto Kansaneläkelaitokselle. Jos näin ei tapahdu määräajassa, sairauspäivärahan maksaminen tulee lain mukaan keskeyttää. Kansaneläkelaitoksen on kuitenkin aina ennen maksamisen keskeyttämistä kuultava työntekijää. Keskeyttämistä ei tapahdu, jos lausunnon jääminen toimittamatta ei johdu työntekijästä, tai jos keskeyttäminen olisi muutoin ilmeisen kohtuutonta. Jos työntekijän terveys on hyvin heikko tai hän on esimerkiksi sairaalahoidossa, keskeyttämistä voidaan pitää kohtuuttomana. Joskus tarve lausunnolle saattaa tulla eteen yllättäen, kun poissaolot ovat kertyneet lyhyinä jaksoina pitkähkön ajan kuluessa. Haettu uusi jaksokin voi olla lyhyt. Tällöinkään maksamista ei tarvitsisi keskeyttää. Lähtökohtana pidetään kuitenkin, että työterveyshuollon lausunto aina tarvitaan, mutta se voi olla suppea, kun työntekijän ajankohtainen terveydentila ei edellytä perusteellista työhön paluun mahdollisuuksien arvioimista. Sairauspäivärahan maksamisen keskeyttäminen voi tapahtua lähinnä silloin, kun työntekijä ei suostu yhteistyöhön työterveyshuollon ja työnantajan kanssa jäljellä olevan työkyvyn ja työssä jatkamisen edellytysten selvittämiseksi. Yhteistyötä tarvitaan Lakimuutokset kannustavat lisääntyneeseen yhteistyöhön työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

kesken. Onnistunut työhön paluun mahdollisuuksien kartoittaminen voi edellyttää yhteistä palaveria. Toinen yhteistyön akseli on työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon välillä. Lakimuutokset eivät rajoita lääkärien oikeutta laatia arvioita työkyvystä ja suositella sairauspäivärahaa myös pitemmäksi ajaksi kuin 90 arkipäiväksi. Edelleenkin työntekijä voi hakeutua valitsemansa lääkärin vastaanotolle. On tavanomaista, että kun potilas on pitkähkön sairauspäivärahakauden tarpeessa, hänellä on hoitokontakti erikoissairaanhoitoon, jossa myös lausunnot laaditaan. Sairauspäiväraha voidaan jatkossakin myöntää yli 90 arkipäiväksi, mutta os työterveyshuollon lausunto jää puuttumaan, sen maksaminen voi keskeytyä. Jatkossa korostuu hoitavan tahon rooli sairauksien tunnistamisessa, hoidossa ja sairauksiin liittyvän toimintakyvyn ja toipumisennusteen arvioinnissa. Työterveyshuolloissa puolestaan osataan parhaiten yhdistää nämä asiat edellytyksiin palata työhön, joka olosuhteita muokkaamalla olisi ehkä sovitettavissa työntekijän jäljellä olevaa työkykyä vastaavaksi. Toimiva sairausvakuutusetuus saattaisi olla tällöin vaikkapa osasairauspäiväraha. Keskeistä on tiedonsiirto hoitavan tahon ja työterveyshuollon välillä, joka - potilaan suostumuksella - voisi tapahtua kumpaankin suuntaan. On vältettävä tilannetta, jossa eri toimijat tahoillaan tekisivät toisistaan tietämättä keskenään ristiriitaisia arvioita työkyvystä ja työhön palaamisen ajankohdista.

Miten muutokset vaikuttavat? Työantajan ilmoitusvelvollisuus työterveyshuollolle kuukauden sairauspoissaolon jälkeen ja sairauspäivärahan takautuvan hakuajan lyheneminen tukevat sairastuneen työntekijän paluuta tukevien toimenpiteiden käynnistymistä oikea-aikaisesti. Yhteistyöllä ja hyvällä suunnittelulla on mahdollista rakentaa hoidoista, kuntoutuksesta ja työjärjestelyistä toimiva kokonaisuus. Lakimuutoksilla on arvioitu voitavan helpottaa työntekijän sairauspoissaolon jälkeistä työhönpaluuta tehostamalla jäljellä olevaan työkykyyn ja tukitoimiin liittyvää selvitystyötä. Pitkällä tähtäimellä on arvioitu sairauspäivärahakausien voivan lyhentyä ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrän vähentyä. Haasteet ovat siten kovat. Sairauspäivärahan maksamisen keskeyttäminen on tapahtuma, jonka soisi jäävän harvinaiseksi poikkeukseksi. Tavoitteena on saada työterveyshuollon lausuntoon liittyvät keskeiset elementit – jäljellä olevan työkyvyn arvio ja työssä jatkamisen mahdollisuuksien selvitys – niin luontevaksi ja sujuvaksi osaksi työterveyshuollon toimintaa, ettei maksamisen keskeyttämistä tarvittaisi.

Kirjallisuutta 1. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muuttamisesta (HE75/2011).

Laissa mainittua 90 päivää ei ole ensi sijassa tarkoitettu ajankohdaksi, jona tarve ja oikeus sairauspäivärahaan aina erikseen arvioitaisiin. Silloin viimeistään tulee selvittää mahdollisuudet jatkaa työssä ja tehdä työhön paluun suunnitelma. Tällä pyritään varmistamaan, ettei jo sovitun sairauspoissaolon jälkeinen paluu työhön enää tarpeettomasti pitkittyisi. 19

TOIMINTAKERTOMUS

2011 Johdanto Työfysioterapeutit ry on Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsenyhdistys. Vuosi 2011 oli yhdistyksen 35. toimintavuosi. Yhdistyksen y-tunnus on 1533588-2 ja yhdistysrekisterinumero on 137.447. Yhdistyksen nimi on ruotsiksi Föreningen för Företagsfysioterapeuteri Finland ja englanniksi suositellaan käytettävän The Association of Finnish Physiotherapists in Occupational Safety and Health. Vuoden 2011 lopussa yhdistyksessä oli 693 jäsentä, joista 606 varsinaista ja 87 kannatusjäsentä. Varsinaisista jäsenistä 174 on järjestäytynyt liittoon yhdistyksemme kautta. Yhdistyksen kunniajäseniä ovat Mirkka Lepistö ja Tuulikki Luopajärvi.

Yhdistyksen vuosittain toistuvien toimintojen lisäksi keskeisiä tehtäviä olivat Suomen Fysioterapeutit ry:n organisaatiouudistuksenvalmisteluun osallistuminen sekä valmistautuminen päätöksentekoon Edustajiston kokouksissa. Toimintakulujen vähentämiseksi osa hallituksen kokouksista pidettiin kuten edellisenäkin vuonna puhelinkokouksina. Lisäksi tiedotus hoidettiin pääasiallisesti sähköpostitse..

TULOSKORTTI: Järjestötoiminta 2011 NÄKÖKULMA: Jäsenyys Strategiset linjaukset/teemat

Käytännön toteutus

Mittarit

Tavoitetaso 2011

Toteutuma

1. Jäsenhankinta

1. Toimitetaan pätevöitymiskoulutuksesta valmistuville yhdistyksen esite ja jäsenhakemus

1. Saadaan vuosittaiset koulutuspaikat selville

1. Työterveyshuoltoon hakeutuvat liittyvät jäseniksi

1. Toteutunut osittain

2. Jäsenyyden vahvistaminen

2.1. Jäsenkysely, tietojen päivitys 2.2. Alueellisten verkostojen käynnistämisen tukeminen

2.1. Rekisteritietojen päivitys 2.2. Toimivat alueelliset verkostot

2.1. Työterveyshuollossa pysyvät yhdistyksen jäseninä 2.2. Toiminnan käynnistyminen usealla alueella

2.1. Toteutunut osittain 2.2. Toiminta käynnistynyt ItäSuomen ja Pirkanmaan alueilla

NÄKÖKULMA: Yhdistyksen ja liiton välinen yhteistyö 1. Yhdyshenkilöverkostojen toiminnan arviointi ja kehittäminen 2. Työfysioterapian aseman edistäminen 3. Yrittäjäyhdyshenkilö ja yrittäjäjäsenet

1. Liiton jäsenyhdistysten neuvottelupäivä 2. Tehdään yhteistyötä lausuntojen ja kommenttien antamisessa työfysioterapian alalla muutosverstaan tulosten pohjalta 3.1. Jäsenhakemuksessa selvitetään yrittäjyys / palkansaaja. 3.2. Yhdistyksellä on nimetty yrittäjäyhdyshenkilö, joka on hallituksen edustaja liiton suuntaan yrittäjäasioissa 3.3. Liiton kanssa käynnistetään neuvottelut alueellisten yrittäjä-koulutusten järjestämiseksi. 3.4. Yrittäjäyhdyshenkilö selvittää jäsenistön tarpeet ja odotukset toiminnalle. 4. Selvitetään muita vaihtoehtoisia järjestäytymismahdollisuuksia

1. Neuvottelupäiville osallistumisen ja hyödyn arviointi yhdistyksen kannalta

1. Tapaamisiin osallistuu yhdyshenkilö tai muu hallituksen edustaja

2. 1. Asiat on kirjattu liiton toimintasuunnitelmassa.

2.1. Esitykset ovat valmiina liiton toimintasuunnitelmaa varten.

2.2. Hyödyn arviointi saatujen lausuntojen / palautteiden perusteella 3.3. Toiminnan käynnistyminen. 3.4 Selvitys on tehty ja toimintaa suunnitellaan. 4. Vaihtoehdot esitetään syyskokouksessa

1. Yhdistystapaaminen toteutunut 2.1. Ei toteutunut, siirretty seuraavalle kaudelle 2.2. Ei toteutunut 3.1. Toteutunut

2.2. Kirjatut lasunnot ja muistiot, hyödyn arviointi kerran vuodessa 3.1. Yhdistyksen yrittäjäjäsenet ovat hallituksen tiedossa 3.3. Neuvottelut ja suunnittelu käynnistyvät. 3.4. Hallitus tietää yrittäjäjäsenten toiveet ja suuntaa toimintaa sen mukaan. 4. Esitetään syyskokouksessa 2010 mahdolliset organisaation muutokset

3.2. Toteutunut 3.3. ja 3.4. Selvitys tehtiin ja koulutukseen ei ollut tarvetta. 4. Hallitus kommentoi liiton sääntöuudistuksia

NÄKÖKULMA: Yhteistyö muiden sidos ryhmien ja järjestöjen kanssa 1. Työterveyshoitajat, työterveyslääkärit, työpsykologit 2. Suomen Tyky-verkosto 3. Suomen Tule ry

1. Selvitetään yhteistyöhalukkuutta ko. ammattiryhmien kanssa 2.-7. Yhdyshenkilöt raportoivat toiminnasta

4. Suomen Työnäköseura

1. Halukkuuden ilmeneminen 2.-7. Yhdyshenkilöt toimittavat lyhyen kirjallisen raportin kokouksien päätöksistä ja tekevät lyhyen koosteen toimintakertomusta varten

1. Yhteistyön käynnistyminen 2.-7. Työfysioterapeuttien näkyvyys

5. ENSHPO 6. Työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt – ohjaus- ja kehittämisryhmä 7. Työympäristömitali-työryhmä

JÄRJESTÖTOIMINTA -LIITE Jäsenyys Työterveyshuoltoon pätevöittävää koulutusta fysioterapeuteille järjestettiin Työterveyslaitoksen toimipisteissä. Keväällä 2011 valmistui fysioterapeutteja Metropolia ja Rovaniemen amk:ssa ja vuoden lopussa Seinäjoen amk:ssa. Syksyllä 2011 alkoi koulutus Saimaan amk:ssa. Tietoa yhdistyksen toiminnasta ja työfysioterapeuttien esitteitä on pyritty jakamaan valmistuville. Yhdistykseen liittyi uusia jäseniä 43, varsinaisiksi jäseniksi 32 ja kannatusjäseniksi 11 henkilöä. 2 kannatusjäsentä vaihtoi jäsenmuodon, kun kaikki varsinaisen jäsenen kriteerit täyttyivät (pätevöitymiskoulutus suoritettu, työskentely työterveyshuollossa ja liiton jäsenyys). Yhdistyksestä erosi 39

henkilöä ja erotettiin 23 maksamattoman jäsenmaksun takia. Yhdistyksen ja liiton välinen yhteistyö Liiton järjestämän yhdistystapaamisen tarkoituksena oli keskustella liiton ja yhdistysten toiminnan kehittämisestä sekä tulevasta edustajiston kokouksesta. Kokoukseen osallistuivat Jaana Iisakkila ja Helena Nieminen. Edustajiston marraskuun kokouksessa hyväksyttiin liiton uudistetut säännöt. Jokaista alkavaa 400 yhdistyksen kautta liittoon järjestäytynyttä jäsentä kohti liitto saa yhden edustajan liiton Edustajistoon. Hallitus lähetti aiheesta tiedotteen loppuvuodesta, koska vuodenvaihteen määrän mukaan määräytyy

1. Toteutunut 2.-7. Toiminnan toteutuminen, ks. Liite

vuosien 2012–2014 edustajamäärä. Organisaatiomuutos mahdollisti yhdistysjäsenyyden vaihtoehtona myös suoran henkilöjäsenyyden. Hallitus informoi jäsenistöä artikkelissa lehdessä 2-2011. Hallitus antoi liiton pyytämän kannanoton ehdotettuun uuteen kipufysioterapia-erikoisasiantuntija-alueeseen. Fysioterapiakongressissa 17.–18.4.2012 Tampere talolla on yhden rinnakkaisohjelman teemana työfysioterapia, jonka ohjelmaa Työfysioterapeutit ry oli yhteistyössä liiton kanssa suunnittelemassa. Yhdistyksen edustajina Suomen Fysioterapeutit ry:n Edustajiston marraskuun kokouksessa olivat Helena Nieminen ja Maarit Laine. Kaudella Edustajisto on kokoontunut yhden kerran.

Työterveyslaitos on käynnistämässä uutta tyky-verkostoa pientyöpaikkojen kesken. Yhdistyksen toimintasuunnitelmassa oleva yhteistyötaho poistuu. 3. Suomen Tule ry:ssä yhdistyksen nimetty edustaja oli Arnikki Bogdanoff. Suomen TULE ry jäsenjärjestönä Työfysioterapeutit ry on osallistunut kahteen TULE forumiin ja TULE parlamenttiin sekä TULE ry:n hallituksen kokouksiin (hallituksen varajäsen Arnikki Bogdanoff ). TULE parlamentissa pyrittiin tuomaan päättäjien tietoisuuteen kuntoutukseen pääsyn vaikeus ja epätasa-arvoisuus. TULE forumeissa työfysioterapeuttien edustaja, Jaana Iisakkila sekä Arnikki Bogdanoff, ovat tuoneet esille työfysioterapian merkityksen työurien pidentämisessä ja vajaakuntoisen työntekijän työn järjestämisessä. TULE ry:n vuoden 2011 erityisenä painopistealueena on ollut nuoret ja tule-tietoisuuden levittäminen heille. Yhdessä muiden jäsenjärjestöjen kanssa on kehitetty strategiaa, jolla tietoisuus TULE ry:stä ja sen toiminnasta saataisi lisääntymään koko väestössä.

Yhdistyksen yrittäjäyhdyshenkilönä on toiminut Aija Moilanen. Hallituksen tekemään kyselyyn yrittäjille kohdistetusta koulutuksesta vastasi 23 jäsentä. Koulutusta ei järjestetä, mutta toivottuja aiheita lisätään nettisivujen yrittäjäosioon. 4. Suomen Työnäköseurassa yhdistyksen edustajina toimivat Sinikka Riikonen ja Liisa Yhteistyö muiden sidosryhmien Rosqvist (hallituksen jäseniä). ja järjestöjen kanssa Liisa Rosqvist on osallistunut Suomen Optikkoliikkeiden liitto ry:n, Optisen Alan Tie1. Suomen Työterveyspsykologien dotuskeskuksen, Työterveyslaitoksen ja neuvottelukutsu Kelan yhteiseen tutkimushankkeeseen: "EriMerja Blomqvist ja Piia Hammaren-Luoso tyistyölasien vaikutus näkösuoriutumiskyedustivat yhdistystä, kun Eero Kankaanpää/ kyyn ikääntyvillä näyttöpäätetyöntekijöillä. Suomen psykologiliitto työterveyspsykolo- Tutkimus käynnistyi v. 2010 ja jatkui 2011, gien toimikunnan hallituksen puheenjohtaja Raportin julkistamistilaisuus oli 26.1.2011. kutsui työfysioterapeutit, työterveyslääkärit ja työterveyshoitajat koolle 27.10.11 käyn- 5.ENSHPO:ssa (European Network for Safety nistääkseen yhteiset tapaamiset. and Health Practitioner Organisations) yhdistyksen nimetty edustaja oli Merja Blomqvist. 2. Suomen Tyky-verkostossa yhdistyksen ENSHPO kokoontui vuonna 2011 kaksi kernimetty edustaja oli Arnikki Bogdanoff. taa: huhtikuussa Bilbaossa Euroopan työterVanhamuotoinen tyky-verkosto lopetettu. veys- ja turvallisuusvirastossa ja syyskuussa

Istanbulissa. ENSHPO tuki strategian mukaisesti Euroopan työterveys ja turvallisuusviraston kaksivuotista kunnossapidon turvallisuuskampanjaa hyvien käytäntöjen levittämisessä. ENSHPO oli keskeisenä toimijana EU Safe -projektissa, jonka tavoitteena on selvittää, kehittää ja yhdenmukaistaa työterveyteen ja –turvallisuuteen liittyvää koulutusta ja pätevyyksiä Euroopassa. Kansainvälisen työturvallisuuskorttikoulutusstandardin kehittämistä jatkettiin. XIX World Congress on Safety and Health at Work ISSA-konferenssin yhteydessä toteutettiin erillinen vuorovaikutteinen ENSHPO Round Table –tilaisuus, jossa yleisö voi alustusten jälkeen esittää kysymyksiä ja keskustella johdon kanssa. Lisätietoa www.enshpo.eu 6. Työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt – ohjaus- ja kehittämisryhmässä yhdistyksen edustajana toimi Johanna Jussila. Kokouksia kuluneena vuonna on ollut 4. Ohjaus- ja kehittämisryhmä on palkinnut parhaat / aktiivisiimat työpaikat. Suomen Kuntoliikuntaliitto (Työpaikkaliikunnan ohjausryhmä) valitsi Suomen Aktiivisin Työpaikka -tunnustuksen saajaksi 21.10.2011

Puolustusvoimat, joka on onnistuneesti kytkenyt henkilöstöliikunnan osaksi organisaation strategiaa ja henkilöstöjohtamista. Kunniamaininta myönnettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille (HUS). Vuosittain jaettavalla tunnustuksella Suomen Kuntoliikuntaliitto haluaa edistää henkilöstön liikunta-aktiivisuuden lisäämistä työyhteisöissä ja siten tukea henkilöstön työkykyisyyttä, terveyttä ja hyvinvointia. Suomen Aktiivisin Työpaikka -tunnustus pohjautuu WHO:n käynnistämään ohjelmaan, jota Suomessa toteuttaa Suomen Kuntoliikuntaliitto ry. 7. Työympäristömitali-työryhmässä yhdistyksen edustajana toimi Tuula Nurmiluoto ja hänen varamiehenään Piia Hammaren- Luoso. Vuonna 2011 työympäristötyön ansiomitaleita mitaleita myönnettiin 3 ja erityisansiomitaleita 1 kappaletta. Kuluneella kaudella yhdistyksen jäsenille ei haettu yhtään mitalia. 8. Telma-lehti Yhdistyksen jäsenille lähetettiin Telma-lehti, jonka Työturvallisuuskeskus ja Työsuojelurahasto julkaisee.

TULOSKORTTI: Työfysioterapeuttien ja työfysioterapian aseman edistäminen 2011 Työfysioterapeuttien ammattipätevyys ja rooli 1. STM:n TTH:n neuvottelukunnan koulutusjaosto

1. Yhdistyksellä on edustaja koulutusjaostossa

2. Asiantuntijaryhmä ergonomiapätevyyden määrittämiseksi

2. Yhdistyksellä on edustus asiantuntijuutta määrittelevässä työryhmässä

1.-2. Yhdyshenkilöt toimittavat lyhyen kirjallisen raportin kokouksien päätöksistä ja tekevät lyhyen koosteen toimintakertomusta varten

1.-2. Työfysioterapeuttien näkyvyys ja moniammatillisen yhteistyön edistäminen työterveyshuollossa

1.-2. Toteutunut ks. Liite

NÄKÖKULMA: Erikoisasiantuntijanimike 1. Työfysioterapian erikoisasiantuntijanimikkeen tunnetuksi tekeminen

1. Kriteerit ja hakuohjeet yhdistyksen nettisivuilla

1. Uusien nimikkeen saajien määrän seuraaminen

1. Jäsenistö hakee nimikettä

1. Nimikkeen hakijoita ei ollut. Ohjeet ovat liiton sivuilla.

1. Jäsenistö saa ohjausta ja löytää tarvitsemansa tiedon

1. Toteutunut

1. Yhdistyksen jäsenten työn sisältö on hallituksen tiedossa.

1. Toteutunut

1. Lain tulkintaan liittyen työfysioterapeuttien seman vahvistaminen.

1. – 3. Toteutunut

NÄKÖKULMA: Työn vaativuuden arviointi 1. Seurataan liiton toimintaa työn vaativuuden arvioinnin osalta

1. Ohjataan jäseniä tutustumaan liiton kotisivuilla julkaistavaan materiaaliin

NÄKÖKULMA: Työfysioterapeutin työn sisältö 1. Jäsenistön nykytilan kartoitus

1. Jäsenhakemuksessa selvitetään tth:ssa toimivan työn sisältö.

NÄKÖKULMA: Lainsäädäntö 1. Työterveyshuoltolaki ja asetukset 2. Kelan säädökset 3. Työturvallisuuslaki

1. Seurataan lain vaikutuksia työfysioterapeutin työssä ja niistä tiedottaminen liittoon ja päättäville tahoille 2. informoidaan nykyisten säädösten vaikutus työfysioterapeutin työhön 3. Seurataan lain vaikutuksia työfysioterapeutin työssä ja niistä tiedottaminen liittoon ja päättäville tahoille

1-3. Tieto mahdollisista uudistuksista on nettisivuilla.

2. Tiedotetaan jäsenistöä huomioiden erityisesti 1.1.2011 voimaan astuva korvausperusteiden muutos 3. Lain tulkintaan liittyen työfysioterapeuttien aseman vahvistaminen

NÄKÖKULMA: Jäsenpalvelu 1. Jäsenpalvelu 2. Tiedotus yrittäjäjäsenille 3. Eettisyys fysioterapiassa

1.1. Sähköpostipalvelu jäsenille 1.2. Ajankohtaiset asiat nettisivuille 2.1. Sähköpostipalvelu jäsenille 2.2. Verkkosivujen Yrittäjyysosio 3. Seurataan liiton toimintaa fysioterapian eettisten periaatteiden osalta ja informoidaan jäsenistöä.

1.1. Yhteydenottoihin vastataan viikon kuluessa, vastaaja kirjaa asian ja se käsitellään hallituksen kokouksessa. 1.2. Asiat on luettavissa jäsensivuilla

1.1. Jäsenpalvelu toteutuu 100 %

1.1. Toteutunut 1.2. Toteutunut

1.2. Yhteenvedot ajankohtaisista asioista 2.1. Jäsenpalvelu toteutuu 100 %

2.1. Toteutunut 2.2. Siirretty ensi vuodelle. Ks. Liite 3. Toteutunut

2.1. Katso kohta 1.1.

2.2. Sivujen päivitys tarpeen mukaan

2.2. Jäsensivuille täydennetään yrittäjätietoa

TYÖFYSIOTERAPEUTTIEN JA TYÖFYSIOTERAPIAN ASEMAN EDISTÄMINEN -LIITE Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden rekisteröinti ja nimikkeet pätevöittävän koulutuksen suorittaneiden osalta on vireillä, vastuutahona STM. Tilannetta seurataan Työterveyshuollon neuvottelukunnan koulutusjaostossa. Hyvä työterveyshuoltokäytäntö-oppaan päivitys aloitettiin ja tavoitteena on saada käsikirjoitus valmiiksi vuoden 2012 loppuun mennessä. Päivitystyöryhmä pyysi kommentteja uusinta varten ja hallitus välitti tiedon jäsenille. Yhdistyksen edustajana oppaan työstämistä seuraa Johanna Koroma. Jaana Iisakkila ja Helena Nieminen osallistuivat 18.8.2011 kutsuseminaariin Työterveyshuollon ja työterveysyhteistyön uusi työote ja uudet menetelmät

työn muutoksissa - kehittämistoiminnasta normaalitoiminnaksi. Helena Nieminen piti tilaisuudessa yhdistyksen puheenvuoron. Johanna Koroma on ollut ergonomia-asiantuntijuutta pohtivassa työryhmässä yhdistyksen edustajana. Työryhmän toiminta on lopetettu. Johanna Koroma ja Minna Savinainen Työterveyslaitoksen Työelämän tutkimus ja kehittäminen tiimistä ovat Työterveyslaitoksen MONAryhmässä (työterveyshuollon moniammatillinen työryhmä) työfysioterapeuttien edustajia. Heidän tehtävänään on kehittää työfysioterapeuttien työtä ja viedä ajatuksia eteenpäin MONA-ryhmässä. WWW-sivujen yrittäjäosiota täydennetään ensi vuonna kuluneena vuonna tehdyn yrittäjäkyselyn esille tuomien tarpeiden perusteella.

TULOSKORTTI: Kansainvälinen yhteistyö 2011 NÄKÖKULMA: Kansainvälinen verkottuminen 1. WCPT:n alajärjestön perustaminen

1. Yhdistyksen yhdyshenkilöt on nimetty

Yhdistyksen tavoitteena on WCPT:n alajärjestön perustaminen työfysioterapeuttien kesken. Yhdyshenkilöinä toimivat Leena Noronen ja Jaana Iisakkila. WCPT:n kongressin 19.–23.6.2011 yhteydessä Amsterdamissa pidettiin alajärjestön perustamiseen tähtäävä kokous. Perustamisen edellytyksenä oleva maanosien määrä oli edustettuna,

1. Asian käsittely WCPT:ssä edistyy

1. Verkoston muodostuminen

1. Ei toteutunut

mutta riittävää määrää maita ei vielä ollut edustettuna. Kokouksessa oli mukana kahdeksan Työfysioterapeutit ry:n hallituksen jäsentä. Kongressissa Ruotsin ja Norjan työfysioterapeutit olivat kiinnostuneita Pohjoismaisen yhteistyön aloittamisesta. Asia päätettiin kirjata tulevan vuoden toimintasuunnitelmaan.

TULOSKORTTI: Tutkimus, koulutus ja kehittäminen NÄKÖKULMA: Koulutuspolitiikka 1. Työterveyshuoltoon pätevöittävän koulutuksen ja sen muutosten seuranta 2. Koulutuspolitiikan linjaukset

1. STM:n TTH:n neuvottelukunnan koulutusjaoksessa yhdistyksen edustaja, muutoksista tiedottaminen 2. Koulutuspaikkojen selvittäminen (amk ja TTL)

1. Tietojen ajantasaisuus 2. Tieto koulutuspaikoista ja valmistuneista

1. Toteutunut 2. Toteutunut osittain

NÄKÖKULMA: Koulutustilaisuudet 1. Syysopintopäivät 2. Kevätopintopäivä 3. Yrittäjäkoulutus 4. Yhdistyksen 35vuotisjuhla

1. Järjestetään kaksipäiväisinä marraskuussa 2. Järjestetään huhti- toukokuussa 3. Selvitetään alueellinen tarve

1.-2. Toteutunut? Ks. Liite

1.-3. Osallistujamäärä ja koulutuspalautteet. Osallistujia niin paljon, että taloudellinen tulos on positiivinen

1.-3. Ohjelman kiinnostavuus ja ajankohtaisuus 4. Juhlat onnistuvat

3. Selvitys on tehty. Riittävää koulutustarvetta ei ollut.

5. Yhdistyksellä edustaja työryhmässä

5. Yhteistoiminta järjestävien yhdistysten / liittojen kanssa

4. Toteutunut Ks. Liite

5. TTP-päivät

5. Toteutunut

4.1. Nimetään valmistelutyöryhmä 4.2. Juhla pidetään syysopintopäivien yhteydessä 5. Järjestetään joka 2. vuosi

NÄKÖKULMA: Mentorointi 1. Hanke jatkuu

1. Hallituksesta nimetty hlö tekee selvityksen.

1. Aihealueet selvillä

1. Selvitetään aiemmin ilmoittautuneilta mentoreilta ja aktoreilta aihealueet

1. Ei toteutunut

1. Työterveyshuoltoa käsittelevien töiden julkaisu

1. Ei toteutunut

NÄKÖKULMA: Ammattikorkeakoulut ja yliopistot 1. Opinnäytetyöt ja väitöskirjat

1. Yhteydenpito kouluihin opinnäytetöiden referoimiseksi lehteen

1. Tieto opinnäytetöiden aiheista 2. Lehdessä julkaistujen töiden lukumäärä

FYSIOTERAPIAN TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN -LIITE Koulutuspolitiikka Kaudella 2009-2011 Työterveyshuollon neuvottelukunnan asettaman koulutusjaoston tehtävänä on valmistella, koordinoida ja seurata työterveyshuoltolainsäädännön edellyttämän työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksen kehittämiseen liittyviä asioita. Yhdistyksen edustajana oli Leena Noronen, varalla Hanna Nummila.

Koulutustilaisuudet Yhdistyksen koulutustyöryhmän ovat muodostaneet Birgitta Ojala, koordinoija, Helena Nieminen, Leena Noronen ja Kirsi Sirkiä.

Yhdistyksen edustajana Työterveyden edistämisen ylempien korkeakoulututkintojen ohjausryhmässä oli Leena Noronen ja varalla Hanna Nummila. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) työterveyshuollon syventämisvaihtoehdon suorittamisen aloittaneet opiskelijat voivat suorittaa tutkintonsa loppuun, mutta uutta koulutushakua seuraavalle vuodelle ei säästösyistä järjestetä.

Syysopintopäivät ja yhdistyksen 35-vuotisjuhla olivat marraskuussa kaksipäiväisinä Helsingissä. Osallistujia oli ennätykselliset 155 ja näytteilleasettajia 10. Iltajuhlassa oli 73 osallistujaa. Yhdistyksen 35-vuotisjuhlien työryhmään kuuluivat Irene Kivelä, Merja Blomqvist, Piia Hammaren-Luoso ja Jaana Iisakkila.

Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus, 30 op Opetus- ja kulttuuriministeriö ei myöntänyt hankerahoitusta kuuden ammattikorkean suunnittelemalle oppisopimustyyppiselle täydennyskoulutukselle, joka olisi antanut terveydenhoitajille ja fysioterapeuteille pätevyyden toimia työterveyshuollon tehtävissä. Hylkäämisen perusteluna oli nykyinen koulutustarjonta ammattikorkeakouluissa ja Työterveyslaitoksella.

Yhdistyksen kevätopintopäivä pidettiin liiton erikoisalojen opintopäivän yhteydessä 25.3.2011 Tampereen Messuilla. Yhdistyksen jäseniä osallistui 40.

TTP-päivät olivat 16.–18.3.2011 ja päiville osallistui 3 yhdistyksen jäsentä. Työfysioterapeutit ry:n edustajana suunnittelutyöryhmässä oli Sinikka Riikonen. Päivät järjestetään yhteistyössä viiden yhdistyksen/liiton kanssa: Työsuojelupäälliköt ry, Suomen Työterveyshoitajaliitto, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys ry, Suomen Työhygienian Seura ry ja Työfysioterapeutit ry.

TULOSKORTTI: Viestintä 2011 NÄKÖKULMA: Verkkoviestintä 1. Nettisivut

1.1. Avoimet sivut

2. Ajantasaisuus

1.2. Jäsensivut

3. Nettisivut ruotsiksi ja englanniksi

1.1.- 1.2. Kävijämäärien seuranta nettisivujen laskurin avulla

1.1. Kävijämäärien kasvu

1.1.- 1.2. Seurantaa ei ole ollut. 2. Toteutunut

2. Sivujen päivittäminen

2. Toteutuminen suunnitelman mukaan

1.2. Sujuva, helposti löytyvä viestityskanava

3. Sivujen kääntäminen ruotsiksi ja englanniksi

3. Käännöksen toteutuminen

2. Sivujen päivitys tarpeen mukaan

3. Toteutunut

3. Toimintavuoden aikana käännös tehty

NÄKÖKULMA: Markkinointiviestintä 1. Jäsenyyden vahvistaminen 2. Yhteistyötahojen järjestämät tilaisuudet 3. Uusien jäsenten liittyminen 4. Esitteet

1. Jäsensivut, jäsenkyselyssä sisältötoiveiden kartoitus

1. Jäsenten kokema hyöty kyselyllä

2. Avustaminen tilaisuusmarkkinoinnin kohdentamisessa

3. Koulutettujen löytyminen

3. Tietoa jaetaan jäsenyydestä tth:oon syventävien koulutusten yhteydessä 4. Painettu suomen-, ruotsin- ja englannin- kielisiä esitteitä

2. Osallistumismäärä

4. Esitteitä jaettu halukkaille

1. Luodaan sivut jäsenistön tarpeisiin

1. Toteutunut

2. Yhteistyö työtä tukevien tahojen kanssa

2. Ilmaisista koulutuksista on informoitu jäseniä sähköpostitse.

3. Alalle hakeutuvien liittyminen yhdistykseen

3. Yhdistykseen liittyi 32 varsinaista ja 11 kannatusjäsentä.

4. Saatavuustieto ja esitteiden käyttökelpoisuus

4. Esitteitä jaettiin uusille jäsenille.

NÄKÖKULMA: Työfysioterapeutti-lehti 1. Ilmestyy 4 krt vuodessa, teemanumeroita 2. Kiinnostavuus ja palvelevuus

1. Hyödynnetään verkostoja ja lukijoiden ideoita artikkeleiden suunnittelussa

1. Monipuoliset ja ajankohtaiset sisällöt, kysely nettikyselyn kanssa yhdessä

1. Lehden ilmestyminen suunnitelman mukaan

1. Toteutunut 2. Toteutunut

VIESTINTÄ -LIITE 1. Verkkoviestintä Yhdistyksen www-sivujen yhdyshenkilö on ollut Hanna Nummila. Ylläpitäjänä on toiminut Janne Wargelin. Hallituksen www-yhdyshenkilö on ollut Hanna Nummila. Www-sivujen englannin- ja suomenkieliset versiot valmistuivat.

Työfysioterapeutti –lehti (ISSN-numero 1456–9922) Lehden toimitukseen ovat kuuluneet Merja Blomqvist, päätoimittaja, Piia Hammaren-Luoso, Taina Lehtomäki ja Teija Saari. Ulkopuolisia tilauksia oli 22 kpl. Lehti lähetetään 14 yhteistyötaholle.

TULOSKORTTI: Yhdistyksen strateginen johtaminen, Hallinto ja talous 2011 NÄKÖKULMA: Hallitus 1. Hallituksen jäsenet edustavat jäsenistön eri sektoreita 2. Kokoukset 3. Työkokoukset 4. Työ- ja vastuujako 5. Lausunnot pyydetyistä asioista 6. Toiminnan arviointi

1. Valitaan vuosikokouksessa jäsenistöä hyvin edustava hallitus 2. Sääntömääräisten yhdistysasioiden hoitamiseksi puhelinkokoukset ja kehittämisasioiden hoitamiseksi muut kokoukset 3. Kaksi viikonlopun työseminaaria 4. Hallitus järjestäytyy 1. kokouksessa 1/11 5. Lausuntojen valmistelu 6. Hallitus arvioi tuloskorttien tavoitetason ja tekee koosteanalyysin

1. Hallituksen toiminta tukee jäsenistön tarpeita 2.1. Kokousmäärä vastaa asioiden hoitotarvetta 2.2. Toteutunut 1011 puhelinkokousta ja muuta kokousta

1. Laaja edustuksellisuus 2. Hallitus hoitaa sääntömääräiset tehtävänsä 3. Hallitus hoitaa laajat sääntömääräiset sekä kehittämistehtävät

1. Toteutunut 2. Toteutunut, ks. Liite 3. Toteutunut 4. Toteutunut 5. Toteutunut 6. Toteutunut

2.3. Seurataan kokouskulujen määrää 3. Työseminaarien toteutuminen 4.Työ- ja vastuujaon päivittäminen ja tiedottaminen jäsenille ja virallisille tahoille 5. Annettujen lausuntojen määrä kirjataan

4. Välitön tiedottaminen työnjaosta, toimiva työnjako 5. Lausuntoihin vastaaminen määräaikaan mennessä 100 % 6. Kaikki tavoitetason alle jäävät osa-alueet siirretään suoraan kehittämiskohteiksi

6. Vastuualueiden toiminnan arviointi 2 krt vuodessa

NÄKÖKULMA: Edustajisto 1. Edustajiston jäsenet, määritellään yhdistyksen edustajien määrä

1. Edustajiston jäsenten 3/3 kausi

1.1. Edustajiston jäsenet osallistuneet kokoukseen 1.2. Kokousasiat on valmisteltu ennen Edustajistoa

1.1. Jäsenten valinnassa pyritään laajaan edustuksellisuuteen

1.1. Ei tarvetta, koska edellisten kausi vielä kesken. 1.2. Toteutunut

1.2. Edustajiston jäsenet toimivat kokouksessa yhdistyksen kannan mukaisesti

TULOSKORTTI: Yhdistyksen strateginen johtaminen, Hallinto ja talous 2011 NÄKÖKULMA: Yhdistyksen arkistot 1. Arkistojen läpikäynti

1. Arkisto sähköiseen muotoon tulevan kauden aikana

1. Suunnitelman toteutuminen

1. Ei toteutunut

1. Taloudellisten toimintaedellytysten arviointi

1.1Talousarvioraportit hallituksen kokouksissa

1. Jäsenmaksut kattavat noin 50 % yhdistyksen toiminnasta

1. Toteutunut, maksujen kattavuus 42 %

2. Toimintakertomuksen ja taseen toimittainen liittoon 31.5.2011mennessä

1.2. Itse laskutetut jäsenmaksut toteutuneet

1. Läpikäydään arkistot ja scannataan tärkeät asiakirjat sähköiseen muotoon

NÄKÖKULMA: Talous 1. Jäsenmaksu 2. Jäsenyhdistyksen velvoitteet liittoon 3. Stipendirahasto 4. Opintopäivät 5. Lehti

3. Rahaston kartuttaminen ja stipendien jakaminen 4. Syysopintopäivät järjestetään talouden antamissa raameissa 5. Lehti toimitetaan talouden antamissa raameissa.

2. Liiton laskuttamien jäsenmaksujen toteuma aikataulussa 3. Hakemusajasta tiedottaminen 4. Tuotot toteutuneet suunnitellusti

2. Toteutunut 2. Jäsenmaksujen toteutuminen 3. Jäsenistön hankkeiden tukeminen 4. Opintopäivien tuotot täydentävät jäsenmaksutuottoja ja takaavat toiminnan jatkuvuuden

3. Stipendejä myönnettiin 4 kpl. 35-vuotismuistamiset ohjattiin stipenditilille. 4. Toteutunut 5. Toteutunut

5. Kulut toteutuneet suunnitellusti.

STRATEGINEN JOHTAMINEN, HALLINTO JA TALOUS -LIITE Hallitus Hallituksen puheenjohtajana toimi Jaana Iisakkila, varapuheenjohtajana Helena Nieminen ja sihteerinä Hanna Nummila. Hallitus kokoontui vuoden aikana 12 kertaa, joista 5 ilta-, 4 puhelinkokousta ja 3 työseminaaria. Edustajisto Yhdistyksen edustajat Edustajistossa kuluvalla kaudella ovat Helena Nieminen ja Virpi Suikki sekä varalla Aija Moilanen ja Maarit Laine. Edustajisto kokoontui yhden kerran.

Yhdistyksen arkistot hdistys on vuokrannut Espoon Laajalahdesta 2 m2 varaston arkistoitavia materiaaleja varten. Talous Rahastonhoitajana on toiminut Arnikki Bogdanoff. Yhdistyksen kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä vastasi tilitoimisto Lainux Oy:n/ Satu Raiskio. Tilintarkastajina toimivat Katri Haukka-Aromaa ja Marianne Kyrklund. Yhdistyksen stipendejä myönnettiin 4 kpl.

2012

TyöfysioterapeutTI mediakortti

JULKAISIJA

TILAUKSET

Työfysioterapeutit ry,

Sihteeri Hanna Nummela

www.tyofysioterapeutit.fi

hanna.nummila@yle.fi

ILMESTYMINEN JA LEVIKKI 4 numeroa vuodessa, 800 kpl

TOIMITUS

(09) 14804929

TEKNISET TIEDOT Koko: A4 Palstojen määrä: 3

Merja Blomqvist,

Palstan leveys: 60 mm

merja.e.blomqvist@sok.fi

Väri: mustavalkoinen Sidonta: stiftaus

Taina Lehtomäki, taina.lehtomaki@hus.fi Piia Hammaren-Luoso

AIKATAULU Nro ilmestyy

aineisto viim.

maaliskuussa

15.02.2012

touko-kesäkuussa

23.04.2012

Jan-Eric Wargelin

syys-lokakuussa

03.09.2012

janne.wargelin@gmail.com

joulukuussa

12.11.2012

piia.hammaren-luoso@fysiosporttis.fi

TAITTO

ILMOITUSHINNAT JA KOOT

1/2

1/1 2/3

1/2

1/1 s.

2/3 s.

1/2 s.

170x260mm

170x170mm

170x130mm

85x260mm

650€

440€

330€

1/3

1/4

Takakansi, mustavalkoinen 750€

1/1 s.

1/4 s.

Takakansi,

170x85mm

170x65mm

85x130mm

neliväri 1170€

215€

170€

Koulutusilmoitukset -25%

Aineisto PDF, Eps, Jpeg, Tiff muodossa.

yllämainituista hinnoista.

(väh. 300 dpi)

Materiaali valmiiksi taitettuna,

Artikkelit ja muu julkaistava tekstiaineisto

ilmoittaja maksaa taittotyön

ilman muotoiluja, rivinvaihto (enter) ainoastaan kappalevaihdon yhteydessä.

Koulutusilmoitukset www-sivuille hinta 80€ / ilmoitus.

TILAUSHINTA JA MAKSUN SAAJA 50€ / vuosi, Työfysioterapeutit ry

ILMOITUKSET JA KIRJOITUSOHJEET

800013-150187

Valmiit ilmoitusaineistot tulee toimittaa TeijaSaarelle, teija.saari@espoo.fi,

Reklamaatiot toimitukseen 14 vrk.

aineiston jätttöpäivään mennessä.

kuluessa lehden ilmestymisestä.

KOKONAISVALTAISTA TIETOA TYÖN, VAPAA-AJAN JA LEVON VAIKUTUKSISTA FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI • Stressin ja palautumisen tasapainon selvittämiseen • Elämäntapojen tarkistamiseen •Piilevien työkyky- ja hyvinvointiongelmien tunnistamiseen Miten sinä voit hyödyntää Firstbeat Hyvinvointianalyysia työssäsi? Lue lisää osoitteesta www.firstbeat.fi/tyoterveys

Perinteinen Stressipäivä 15.5.2012 Jyväskylässä – Painaako jalka, piinaako stressi? www.firstbeat.fi/stressipaiva