Työfysioterapeutti 1/2011 by Työfysioterapeutit ry

Niska- ja yl채raajaongelmat

Työfysioterapeutti

1/2011

TYÖFYSIOTERAPEUTTI Julkaisija:

s. 4

Työfysioterapeutit Ry

Hallitus vuodelle 2011 esittelyssä

Taitto:

Mainostoimisto Hasardi TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry: Perustettu: 1976 Jäsenmäärä: 700 Jäsenmaksu: 35e/vuosi Jäsenlehti: 4 krt vuodessa Koulutusta: 2 krt vuodessa

s. 8 Erityistyölasien vaikutus näkösuoriutumiskykyyn ikääntyvillä näyttöpäätetyöntekijöillä

Varsinaiseksi jäseneksi hyväksytään fysioterapeutti, joka

toimii

työterveys-

huollossa tai yhteistyössä muun

s. 12

työterveyshenki-

Työtilojen suunnittelu mobiilin ja monipaikkaisen työn tueksi

löstön kanssa. Varsinaisen jäsenen on oltava Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsen

s. 18 Työolosuhteiden mukauttaminen helpottaa vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työntekoa

PÄÄKIRJOITUS

Jaana Iisakkila

uosi 2011 on alkanut runsaslumisena Suomen joka kolkassa. Tällä, kuten muillakin asioilla, on puolensa; on ihanaa päästä talviurheilulajien pariin lounaisinta rannikkoa myöten, toisaalta liukkaus ja runsas lumi aiheuttavat monenlaisia haasteita koko Suomelle. Uutena puheenjohtajana edessäni on myös sama kaksijakoisuus; mielenkiintoiset haasteet ja mahdollisuudet kokea uutta, mutta toisessa vaakakupissa runsaasti palkatonta työtä omalla vapaa-ajalla. Työfysioterapeutit ry:n perustehtävänä on toimia meidän kaikkien jäsenten ammatillisen osaamisen edistäjänä. Tehtävää koordinoi, ja tällä hetkellä toteuttaakin, yhdistyksemme hallitus, johon jäsenet ovat meidät hallituksen jäsenet syyskokouksessa valinneet. Tätä työtä meidän kuitenkin tulisi tehdä kaikkien yhdessä. Kollegoistamme iso joukko tekee töitä yksin, työelämä on hetkistä ja oman työ kehittämiseen jää valitettavan vähän aikaa. Ammattitaito on sitä, että osaa soveltaa omaan työhönsä tieteellisesti tutkittua tietoa. Työmme tulee toki perustua tutkittuun ja näyttöön perustuviin tutkimuksiin, mutta peräänkuulutan myös vankkaan kokemukseen ja hyviin käytäntöihin perustuvien toimintatapojen esille nostamista, joita meille kaikilla on varmasti kertynyt työvuosiemme varrella. Toivon, että jaatte rohkeasti osaamistanne, jota teillä on: kirjoitukset lehteemme ja esitykset opintopäivillä ovat enemmän kuin tervetulleita! Jäsenet ovat erittäin tervetulleita mukaan hallituksen työryhmiin, jotka tekevät ne käytännön työt. Toivonkin, että jäsenten aktiivisuus, joka näkyi ilahduttavasti syysopintopäivillä, jatkuu ja voimistuu tulevaisuudessa! Te hyvät jäsenet, olette ammatillisen osaamisen edistämisessä tärkein tekijä! Esitänkin teille hyvät kollegat, että ottakaa aktiivisesti yhteyttä minuun ja muihin hallituksen jäseniin kaikessa mahdollisessa:

lähettäkää ideoita ja ehdotuksia yhdistyksen toiminnan kehittämisestä. Voisimmeko pitää seuraavat syysopintopäivät täysin omin voimin jakamalla omaa osaamistamme kollegoillemme? Jotta yhdistyksemme toiminta on mahdollista, tarvitsee toiminta rahaa. Yhdistyksemme talous perustuu jäsenmaksuihin ja niiden maksamiseen ajallaan. Yhdistyksemme jäsenmaksu on minimaalinen verrattuna saatuun vasteeseen: upea lehti neljä kertaa vuodessa ja yhdistyksen nettisivujen käyttöoikeus, joista molemmista jäsenet saavat korkeatasoista tietoa omaan työhönsä. Lisäksi edistämme jäsentemme ammatillista osaamista järjestämällä kaksi kerta vuodessa opintopäivät. Yhdistys pyrkii lisäksi nostamaan työfysioterapeuttien työn arvostusta ja ammatillisen osaamisen monipuolista käyttöä eri yhteyksissä yhteistyöverkkojen rakentamisen ja laajentamisen kautta. Yhdistys pyrkii seuraamaan aktiivisesti, mitä yhteiskunnassa tapahtuu ja miten työfysioterapeutit voivat olla siinä mukana tuomassa oman osaamisensa kaikkien käytettäväksi ja varmistamassa työmme jatkuvuuden. Lisäksi yhdistys pyrkii laajentamaan yhteyksiä kansainväliseen toimintaan, jotta pysyisimme kehityksen kärjessä kaikilla alueilla. Toivottavasti tänä vuonna hallituksen työmäärä ja kulut vähenevät oleellisesti siltä osin, että jäsenmaksuista ei tarvitse lähettää muistutuksia ja maksukehotuksia jäsenillemme. Muistattehan, että voitte kuulua Fysioterapialiittoon myös oman yhdistyksemme kautta? Yhdistyksemme on juuri niin osaava, aktiivinen ja innovatiivinen kuin sen jäsenet ovat. Yhdessä teemme ihmeitä. Toivon, aktiivista yhteistyötä, osaamisen jakamista ja vastuullisuutta jäsenmaksujen hoidossa!

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2011

Saammeko esitellä: uusi hallitus Jaana Iisakkila Puheenjohtaja Työfysioterapeutti Neste Oyj jaana.iisakkila@kotikone.fi

VARSINAISET JÄSENET Helena Nieminen Varapj, koulutustyöryhmä Työfysioterapeutti Tampereen Työterveys ry p. 03 25639 303 helena.nieminen@ttry.fi

Hanna Nummila Sihteeri, jäsenasiat Työfysioterapeutti Yleisradio Oy, työterveyshuolto p. 09-1480 4929 hanna.nummila@yle.fi

Leena Noronen Koulutusvastaava Lehtori Metropolia ammattikorkeakoulu p. 020 783 5824 leena.noronen@metropolia.fi

Aija Moilanen Yrittäjäyhdyshenkilö Työfysioterapeutti, kouluttaja ARvire Ky p. 040 720 5232 aija.moilanen@arvire.fi

Irene Kivelä Työfysioterapeutti Työterveys Wellamo Oy p. 044 755 6832 irene.kivela@tyoterveyswellamo

VARAJÄSENET Merja Blomqvist Lehden päätoimittaja Työfysioterapeutti S - Työterveyspalvelut, Kilo p. 050 388 3250 merja.e.blomqvist@sok.fi

Kirsi Sirkiä Työfysioterapeutti S-Työterveyspalvelut p. 010 768 0347 kirsi.sirkia@sok.fi Koulutustyöryhmä

Birgitta Ojala Koulutustyöryhmä Työfysioterapeutti Tullinkulman työterveys liikelaitos ojala.birgitta@kolumbus.fi

Arnikki Bogdanoff Rahastonhoitaja Työfysioterapeutti, Right Move p. 050 307 6567 arnikki.bogdanoff@kolumbus.fi

Piia Hammaren-Luoso Lehtityöryhmä Työfysioterapeutti Fysiosporttis Oy p. 040 9106036 piia.hammaren-luoso@fysiosporttis.fi

Hallituksen jäsen: Irene Kivelä

eruskoulutukseni on kaukaa 70-luvulta; kuntohoitaja, lääkintävoimistelija,erikoislääkintävoi mistelija. 80-luvulla tuli suoritettua työterveyshuollon pitkä kurssi, 2000 luvulla työnohjaaja koulutus ja lisäksi paljon lyhyitä kursseja ja koulutuksia matkan varrella.

sinkin sekä ohjaus, neuvonta ja luennot työpaikoilla. Omissa työpisteissä en tilan puutteen vuoksi pidä ryhmätilaisuuksia. Osallistun myös yhtenä tiimin jäsenenä erilaisiin neuvotteluihin palavereihin jne. Meillä Wellamon fysioterapeuteilla on etäisyyksistä huolimatta yhteistyö alkanut antoisasti ja iloisessa hengessä.

Työt ovat olleet pääasiassa julkisella sektorilla terveyskeskustyössä, siitä yli 20 vuotta myös työterveyshuollosssa osa-aikaisena Iitin kunnassa. Väliin mahtuu myös projektityötä kolme vuotta kestäneessä työhyvinvointiprojektissa. Viime toukokuussa sitten perustettiin Työterveys Wellamo Oy, jonka palveluksessa olen täysipäiväisenä työfysioterapeuttina. Työterveys Wellamo on kuntien omistama työterveyshuolto-osakeyhtiö ja rakentunut Lahden, Heinolan ja ympärillä olevien kuntien työterveyshuolloista, sekä Päijät-Hämeen keskussairaalan työterveyshuollosta. Itse toimin kahden itäisemmän kunnan alueella Iitissä ja Nastolassa puolet viikkotyöajasta kummassakin kunnassa. Alueellani on n. 450 yritystä, joista maatalousyrityksiä on n. 170. Henkilöasiakkaita on n. 4700 kaikilta mahdollisilta aloilta; julkista sektoria (suurimpina sos-, terv.-, sivistystoimet), maataloutta, metalliteollisuutta, muoviteollisuutta, autokoriteollisuutta, kaupan alaa, kuljetusta, suunnittelua jne kaikkea mahdollista.

Terveyskeskustyössä jouduin perehtymään/kouluttautumaan fysioterapian monille alueille pienessä kunnassa. Nyt tarvitsen työfysioterapian viimeisen tutkimus/kokemustiedon kertaamista ja päivittämistä. Esimerkiksi ääniergonomia on noussut työssä selvästi esille, samoin esim. toimistoalalla tuotteet kehittyvät nopeasti ja tutkittua tietoa näistä tarvitaan.

Työterveys Wellamossa on nyt noin 70 työntekijää, joista 6 työfysioterapeuttia. Omaan kahteen porukkaani kuuluu 5 työterveyshoitajaa 3 työterveyslääkäriä ja 2 toimistotyöntekijää. Työterveyshoitajien kanssa yhteistyö on läheisintä, mutta lääkäreiden kanssa myös tiivistä. Uudessa organisaatiossa työn kuvat on vielä kehittymässä ja minulla toinen työpisteistä on uusi alue valloitettavaksi. Työhön kummassakin kunnassa kuuluvat asiakkaiden henkilökohtainen ohjaus, neuvonta ja testaus, työpaikkakäynnit niin ryhmätyönä kuin yk-

Työterveyshuollot ovat samassa muutoksessa kuin muukin terveydenhuolto; organisaatiot muuttuvat, ennaltaehkäisevää vai sairaanhoitoa, Kelan muutokset, lakimuutokset jne. Kaikki vaikuttavat myös työfysioterapeutin työhön muutoksina ja toivottavasti laajempina toimintamahdollisuuksina ja työfysioterapeutin kiinnittymisenä luonnolisena osana työterveyshuollon työryhmiin ja jokapäiväiseen työhön. Työfysioterapeuttina olen kokenut olevani omalla paikallani fysioterapian kentässä. Olen päässyt monien ihmisen terveyteen liittyvien asioiden "syntysijoille" ja myös mahdollisesti/toivottavasti vaikuttamaan niissä parempaan suuntaan. Puheliaalle ihmiselle tämä neuvonta- ja ohjaustyö sopii hyvin, koska se opettaa tehokkaasti myös kuulemisen taitoa. Työfysioterapeuttien hallitukseen lähdin pyydettynä, tosi lyhyellä ajalla ja helposti uusista asioista innostuvana!

Hankien keskeltä, Irene

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2011

Hallituksen jäsen: Kirsi Sirkiä

Talvinen tervehdys kaikille lukijoille!

len Espoolainen työfysioterapeutti Kirsi Sirkiä, ja pätevöidyin työterveyshuollon tehtäviin toukokuussa 2010 Työterveyslaitoksen niin kutsutulta pitkältä kurssilta. Pääsin onnekseni jo heti elokuussa soveltamaan tuoreesti työterveyshuollon oppejani saatuani työfysioterapeutin vanhempainvapaasijaisuuden SOK:n S-Työterveyspalveluista Helsingin Vallilasta. Vastuualueellani on yhteensä vajaa parituhatta työntekijää jotka toimivat erilaisissa työtehtävissä ja työolosuhteissa niin toimistoissa kuin hotelli- ja ravintola-alalla sekä autokaupan alalla. Toimenkuvaani kuuluu ergonomiaselvitysten tekeminen työpaikoilla niin yksilöille kuin useamman työntekijän ryhmillekin. Osallistun myös työpaikkaselvityskäynteihin yhdessä työterveyshoitajien ja –lääkärien kanssa, sekä annan asiakkaille yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa tuki- ja liikuntaelinongelmiin sekä työn kuormittavuusnäkökohtiin liittyen. Teen tarvittaessa myös erityistyölasitarpeen arviointeja. Työpaikkakäynneillä olen päässyt tutustumaan ja perehtymään hyvin erilaisiin työnkuviin ja työolosuhteisiin mikä onkin tärkeää voidakseni arvioida esimerkiksi työvaiheiden ja työskentelytapojen kuormittavuutta työntekijän kannalta.

SOK:n integroidussa työterveyshuollossa työskentelee lisäkseni kaksi kokenutta työfysioterapeuttikonkaria joilta olenkin saanut kullanarvoista tukea ja vahvistusta ”työfysioterapeuttisen ammatti-identiteettini” kehittymiselle. Suuri kiitos heille! Työterveyslääkärien, -hoitajien ja -fysioterapeuttien lisäksi työyhteisössämme on vuoden alusta alkaen toiminut myös työpsykologi. Erityisen palkitsevana olen kokenut toimivan moniammatillisen yhteistyön työterveyshoitajan, -lääkärin ja -fysioterapeutin tiimeissä. On aina hedelmällisempää kun niin yksilöihin kuin työyhteisöihin ja työolosuhteisiinkin liittyviä asioita ja ongelmia voi pohtia yhdessä, hieman eri lähtökohdista kumpuavassa ”aivoriihessä”. Koska työterveyshuollon asiantuntijaroolissa työskenteleminen on minulle vielä uutta enkä ole aiemmin ollut mukana aktiivisessa yhdistystoiminnassa, odotan suurella innolla ja uteliaisuudella minkälaisia uusia katsantokantoja minulle avautuu työfysioterapian ja yhdistystoiminnan saralla!

Valoisaa kevään odotusta toivotellen, Kirsi

Hallituksen jäsen: Piia Hammaren-Luoso

len Piia Hammaren-Luoso ja toiminut työfysioterapeuttina vuodesta 2000, jolloin kävin 5 vkon lisäkoulutuksen sekä v.2005 päätin 30 ovkon työfysioterapiaopinnot Lahden AMK:ssa, lopputyöni koski työfysioterapian markkinointia. Työfysioterapeuttina olen toiminut aina yksityisellä sektorilla ns. ostopalveluna, mutta tiiviisti työterveyshuollon kanssa yhteistyössä toimien, isompana yrityksenä mm. Ingman. Olen siis joutunut aina ”myymään” osaamistani ja työfysioterapian ”hyötyjä”. Tällä hetkellä työskentelen vastaavana työfysioterapeuttina FysioSporttiksessa. Yrityksemme toimii lähinnä pääkaupunkiseudulla, tämän hetkisen projektin myötä olemme toimineet myös Hangossa ja Lahdessa. Kyseinen projekti tapahtuu ison auto-alan yrityksen ja Mehiläisen työterveyshuollon kanssa yhteistyössä, tavoitteena yli 100 työntekijän työssä jaksamisen tukeminen. Yleisellä tasolla yrityksessämme toimii minun lisäkseni 3 osa- tai kokopäiväistä työfysioterapeuttia, tärkeä tuki testauksiin tai ryhmien ohjauksiin tulee myös liikuntapuolen osaajilta sekä ravintoasioihin erikoistuneelta fysiatrialta V-P Valkoselta. Pidän itse erittäin tärkeänä tiivistä yhteistyötä työterveyslääkäreiden ja – hoitajien kanssa, mutta myös yrityksen johdon tuki on ensiarvoisen tärkeää työfysioterapeutin työn onnistumisen kannalta yksityisellä puolella!

Työni on hyvin vaihtelevaa; ryhmätoimintaa - taukoliikuntaa (työkokemus psykiatrian puolelta ohjannut tukemaan myös henkistä jaksamista, ns. voimavararyhmät lähellä sydäntä!), fyysisen toimintakyvyn testausta, luentoja ja pienimuotoisia koulutustilaisuuksia (potilassiirtojen osalta), henkilökohtaisten liikunta- ja kunto- ohjelmien tekoa sekä ohjausta itsehoitoon ja ergonomiaan sekä pienissä yrityksissä ergonomiakartoituksia. Fysiosporttiksessa toimin myös työsuojeluvaltuutettuna. Olen luottavainen työfysioterapian tulevaisuudesta, työssä jaksamisen tukeminen ja nousevat eläkeiät sekä ammatillinen kuntoutus ja sen kehittäminen tarvitsevat myös meitä työfysioterapeutteja! Mielestäni toimiminen työfysioterapeutin ammatissa vaatii jatkuvaa koulutusta ja tietojen päivitystä. Arvostan yhdistyksen tähän liittyvää tukea jäsenistölleen mm. opintopäivien anti on ollut juuri tällaista. Olen peruskoulutuksesta asti ollut aina kiinnostunut ennalta ehkäisevästä työstä, toimin mm. ergonomiaohjaajana ja pidin niska-selkäryhmiä yms. ”Miksi vain hoitaa jos voit vaikuttaa myös aiheuttajiin?”

Piia Hammaren-Luoso

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2011

Erityistyölasien vaikutus näkösuoriutumiskykyyn ikääntyvillä näyttöpäätetyöntekijöillä Työterveyshuolto tarvitsee avukseen konkreettisia keinoja, joilla tukea ikääntyvien työntekijöiden jaksamista työelämässä. Erityistyölaseja voidaan tämän tutkimuksen perusteella pitää yhtenä konkreettisena keinona lisätä ja parantaa suoriutumista sekä jaksamista työelämässä. Erityistyölaseilla voidaan vähentää näyttöpäätetyön kuormittavuutta ikääntyvillä työntekijöillä muiden työergonomisten parannusten ohella. Näyttöpäätelasien hankinta ja käyttö osoittautuivat myös kannattavaksi investoinniksi

Teksti: Liisa Rosqvist, työfysioterapeutti, TtM

”

Tutkittavat saivat käyttöönsä näöntutkimuksen perusteella kahdet silmälasit, joista toiset olivat tavanomaiset moniteholasit ja toiset erityistyölasit.

Valtioneuvoston päätös 1405/93 "Erityistyölasit näyttöpäätetyössä" on ollut Suomessa voimassa noin 17 vuotta. Erityistyölasien tavoitteena on vähentää näyttöpäätetyön kuormittavuutta erityisesti ikääntyvillä työntekijöillä. Keinojen vaikuttavuudesta on suuntaa antavaa näyttöä, mutta varsin vähän käytäntöön sovellettavaa tutkimustietoa. Työterveyslaitoksen 26.1.2011 julkaiseman tutkimuksen mukaan erityistyölasit ovat yksi keino, jolla voidaan vähentää tietokoneen ääressä istuvien ikääntyvien työntekijöiden työn kuormitusta ja parantaa jaksamista. Työterveyslaitoksen tutkimuksessa on pystytty ensimmäistä kertaa mittaamaan näkötesteillä, miten erityistyölasit parantavat näkemistä ja suoriutumista näyttöpäätetyössä. Näkötesteissä on käytetty uutta Reading Navigator -menetelmää. Tutkimuksen kuvaus, näkötestit ja tuloksia Tutkimuksessa mitattiin erityistyölasien vaikutusta näkösuoriutumiskykyyn Kelan palveluksessa olevilla toimihenkilöillä. Tutkimusryhmä koostui 24 vapaaehtoisesta, 54 - 64 -vuotiaasta etuuskäsittelijästä tai asiantuntijasta. Heillä ei ollut silmäsairauksia, näköön vaikuttavia yleissairauksia ja joiden silmien taittovoima oli alle +/- 4 diopteria. Kaikki tekivät yli puolet työajastaan päätetyötä. Toimihenkilön käyttämän työaseman varustukseen kuuluu keskusyksikkö, näppäimistö, hiiri, 20 tuuman litteä näyttö ja kirjoitin. Ennen tutkittavan käyntiä optikolla työfysioterapeutti mittasi näyttöpäätetyöhön liittyvät tärkeimmät katseluetäisyydet. Kukaan tutkittavista ei ilmoittanut näyttöpäätetyössä olevan erityistä kauas katsomisen tarvetta.

Tutkittavat saivat käyttöönsä näöntutkimuksen perusteella kahdet silmälasit, joista toiset olivat tavanomaiset moniteholasit ja toiset erityistyölasit. Molemmissa laseissa oli samanlainen kehys ja linssityyppiero oli tiedossa koodattuna vain tutkijoilla. Koehenkilöt käyttivät molempia laseja työssään ja vapaa-aikanaan useita kuukausia ennen varsinaisia kliinisiä mittauksia, jotka tehtiin Työterveyslaitoksen näkölaboratoriossa. Näkösuoriutumiskykyä mitattiin turkulaisen silmälääkäri, LT Markku Leinosen kehittämällä ja patentoimalla Reading Navigator - menetelmällä, jolla simuloitiin näyttöpäätetyössä esiintyviä näkötarpeita. Lukunopeus mitattiin sanantunnistukseen käytettynä aikana, lauserakenteen ymmärtämiseen ja muistin käyttöön liittyvät tekijät jätettiin pois. Jokainen tutkittava suoritti 10 eri lukunopeustestiä molemmilla lasityypeillä. Testeissä käytettiin viittä erikokoista tekstiä lyhyinä ja pitkinä riveinä. Reading Navigator -tutkimusmenetelmässä lukunopeus ilmoitetaan sanoina per minuutti. Kun eri henkilöiden, kaikki testitulokset yhdistettiin, saatiin 229 havaintoa. Moniteholaseilla saavutettiin keskiarvona lukunopeus 141 sanaa minuutissa ja erityistyölaseilla 147 sanaa minuutissa. Standardipoikkeama oli molemmilla lasityypeillä noin 27 - 28 sanaa. Tutkimus osoitti, että lukunopeus oli yli 4 % nopeampi työlaseilla. Niillä keskimääräinen lukunopeus oli minuutissa kuusi sanaa nopeampi kuin moniteholaseilla. Se vastaa yhden työpäivän aikana yli viittä sivua luettua tekstiä. Yksilölliset erot tutkittavien välillä olivat suuret. Lukunopeudet (sanaa / minuutti) vaihtelivat 52 sanasta yli 207 sanaa

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2011

moniteholaseilla ja 73 sanasta 213 sanaan erityistyölaseilla. Lukunopeus parani erityistyölaseilla huomattavasti (40 %) erityisesti hitailla lukijoilla. Koehenkilöistä 70 %:lla lukunopeus oli parempi erityistyölaseilla ja 30 %:lla tavallisilla moniteholaseilla. Tutkimus osoitti, että suuri osa työntekijöistä hyötyy näyttöpäätetyöskentelyä varten suunnitelluista erityistyölaseista. Työlasien tarvearviointiin tulee kuitenkin kiinnittää entistä enemmän huomiota, koska tutkimuksen mukaan työlasien käyttö ei jokaisella parantanut lukunopeutta. Kyselytutkimuksen tuloksia Erityistyölasit lisäävät kuitenkin työntekijän subjektiivista hyvinvointia. Osallistujille teetetyssä kyselytutkimuksessa tuli selvästi esille, että näyttöpäätetyö työlaseilla tehtynä sisälsi merkitsevästi vähemmän näkemiseen ja sitä kautta myös työasentoihin vaikuttavia kuormitustekijöitä kuin moniteholaseilla työskenneltäessä. Avoimissa vastauksissa tutkittavat kommentoivat moniteholasien hankaluutta näyttöpäätetyössä, jatkuvan 10

tarkentamisen ja kohdentamisen aiheuttamaa haittaa tarkalle näyttöpäätetyölle. Silmien raportoiduissa oireissa ei nähty merkitseviä eroja lasien välillä, vaikkakin työlaseilla ilmeni keskimäärin harvemmin oireita kuin moniteholaseilla. Erityistyölasit ja työn tuottavuus Päätetyöntekijän näkötehokkuuden paraneminen voidaan muuttaa euroiksi laskemalla kuinka paljon lyhyemmässä ajassa sama työpanos voidaan suorittaa tai kuinka paljon suurempi työpanos voidaan suorittaa samassa ajassa. Tällöin tulee ottaa huomioon työlasien hankintameno, niiden todellinen käyttöaika ja työpanoksen tuottamiseen liittyvä henkilökulu. Tutkimukseen liittyvän selvityksen mukaan työlasien hankintameno vuonna 2010 oli keskimäärin 283 € (alv 0 %) ja työlasien käyttöaika 2,5 vuoden jaksossa 3780 työtuntia. Kun edellä kuvatut muuttujat otetaan kustannusanalyysin perustaksi, voidaan tutkimuksen perusteella todeta seuraavaa:

”

Kahden ja puolen vuoden käyttöaikana saadaan säästettyä lähes yhden kuukauden työpanosta vastaava palkkasumma (3 024 €) tuottavuuden paranemisena.

työlasien hankinta ja käyttö on investointi, jossa tuottovaatimus on 7 senttiä tunnissa ja työsuorituksen nopeutumisen tuoma hyöty 80 senttiä tunnissa edellä kuvatuilla muuttujilla. Kahden ja puolen vuoden käyttöaikana saadaan säästettyä lähes yhden kuukauden työpanosta vastaava palkkasumma (3 024 €) tuottavuuden paranemisena. Mikäli laboratoriotilanteessa mitattu näkösuoriutumisen paraneminen tehostaa yhtä paljon työsuoriutumista, työlasit maksaisivat itsensä takaisin alle kolmessa kuukaudessa.

Lisätietoa Markku Sainio, 040 5693 186, markku.sainio@ttl.fi

Maija Mäntyjärvi, 050 3062 535, maija.mantyjarvi@uef.fi

Risto Toivonen, 044 2979 229, risto.toivonen@ttl.fi

Markku Leinonen, 040 5283 644, markku.leinonen@iki.fi

Taru Korja, 040 5039 111, taru.korja@optometria.fi

Ilkka Liukkonen, 0400 500 146, ilkka.liukkonen@optometria.fi

Tutkimus toteutettiin 2008 – 2010 ja siinä olivat mukana: Työterveyslaitos, Aivot ja Työ -tutkimuskeskus ja Ergonomia ja Käytettävyys -tiimi Turun yliopisto, Kliininen laitos, silmätaudit Optisen Alan Tiedotuskeskus Kansaneläkelaitos

Liisa Rosqvist, 040 585 2580, liisa.rosqvist@kela.fi

1 71

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2011

Työtilojen suunnittelu mobiilin ja monipaikkaisen työn tueksi

Teksti: Johanna Koroma, TtM, työfysioterapeutti, Työterveyslaitos, Aalto yliopisto Virpi Ruohomäki, FT, työ- ja organisaatiopsykologi, tutkijatohtori, Aalto yliopisto

Miten työ toimistoissa on muuttunut? Tieto- ja viestintäteknologian kehittyminen on vapauttanut työntekijät liikkumaan ja työskentelemään monissa eri paikoissa - työtä tehdään myös toimistojen ulkopuolella. Mobiililla työllä tarkoitetaan sähköisten viestintä- ja yhteistyövälineiden (ICT) tukemaa liikkuvaa työtä. Mobiileja työntekijöitä ovat paljon liikkuvat työntekijät, jotka kommunikoivat ja tekevät yhteistyötä viestintä- ja yhteistyöteknologian välityksellä ja työskentelevät muualla kuin päätyöpaikkalla tai kotona yli kymmenen tuntia viikossa. He työskentelevät erilaisis-

sa työympäristöissä, kuten yrityksen muissa työpisteissä, asiakkaiden tiloissa, kulkuvälineissä ja matkoilla ollessaan hotellihuoneissa, kahviloissa ja lentokentillä. Tämän vuoksi mobiilin työn lisäksi puhutaan myös monipaikkaisesta työstä. Mobiili ja monipaikkainen työ on lisääntynyt 2000-luvulla ja näyttää lisääntyvän edelleen sekä Suomessa että muualla maailmassa. Työterveyshuollon yhtenä haasteena on tukea yrityksiä luomaan toimivia ja terveellisiätyöympäristöjä yrityksen omiin tiloihin näille työntekijöille.

Uudet työskentelytavat ovat synnyttäneet monitilaratkaisuja Paljon liikkuvat ja matkustavat työntekijät eivät tavallisesti vietä kovin paljon aikaa toimistolla. Työnantajat ovatkin havahtuneet vähällä käytöllä oleviin työpisteisiin ja alkaneet karsia tilakustannuksiaan tehostamalla työtilojen käyttöä sekä uudistamalla työtilojaan. Yksi uusimmista tilaratkaisuista on jaetut, muunneltavat monitilatoimistot, jotka ovat monipuolisempia kuin perinteiset avotilat. Monitilatoimistolla tarkoitetaan tavallisesti sitä, että toimistossa on tarjolla erilaisia työtiloja erilaisiin tarkoituksiin, kuten kokous- ja ryhmätyötiloja, hiljaisia työhuoneita ja puheluita varten äänieristettyjä tiloja. Kaikilla työntekijöillä ei välttämättä ole omaa työpistettä, vaan he työskentelevät työtehtävän mukaan valitsemissaan tiloissa. Sellaisia ovat esimerkiksi avotilan erilaiset kiinteät tai vaihtuvat työpisteet. Toimistotilojen kehittämisen tavoitteena on vastata käyttäjien tarpeisiin ja tukea siellä työskentelyä. Käyttäjien tarpeiden tunnistaminen ja työn analysointi ovat olennaisia työympäristöjen suunnittelussa. Yhteistyössä käyttäjien kanssa on tärkeä etukäteen analysoida, millaiseen organisaatioon ja työhön uudet tilaratkaisut sopivat. Havaintojemme mukaan toimistoista on muodostunut tärkeitä kohtaamispaikkoja: vuorovaikutus työtovereiden kanssa ja yhteistyökumppaneiden tapaaminen kasvokkain on usein tärkein syy tulla toimistolle. Siellä työskennellään etukäteen sovituissa kokouksissa ja tavataan vapaamuotoisesti. Myös työnantajat toivovat, että näitä kasvokkain tapaamisia

järjestetään, ja tukevat mielellään näin tapahtuvaa sekä näkyvän että hiljaisen tiedon vaihtamista. Monen toimistotalon arkipäivää onkin se, että neuvottelutilat ovat jatkuvasti jo pitkään etukäteen varattuja ja vapaata kokoustilaa on hankala löytää. Monitilatoimistoja on alettu rakentaa vastaukseksi näihin muuttuneisiin tilatarpeisiin. Olemme koonneet tähän kirjoitukseen käytännön kokemuksiamme ja tutkimustuloksiamme suomalaisilta työpaikoilta, joissa tehdään monipaikkaista ja liikkuvaa tietotyötä moderneissa toimistoympäristöissä. Vaikka mobiilit tietotyöntekijät työskentelevätkin useissa eri paikoissa ja työnantajan tarjoamat tilat ovat vain yksi näistä monista tiloista, keskitymme tässä artikkelissa toimistoihin. Työnantajan tarjoamien tilojen toimivuuteen, terveellisyyteen ja viihtyisyyteen on sekä työnantajan että työterveyshuollon mahdollista vaikuttaa. Tuomme esille havaitsemiamme haasteita ja lopuksi tiivistämme ne käytännön ohjeiksi. Haasteet Monitilatoimiston suunnittelu haasteena on, että sen pitäisi pystyä vastaamaan useisiin työntekijöiden työtehtäviin liittyviin muuttuviin aikaan ja tilaan liittyviin tarpeisiin. Tiloissa on vakituisten käyttäjien lisäksi muita käyttäjäryhmiä. He voivat olla uusia tai kokeneita sekä kooltaan isoja tai pieniä. Toisten työntekijöiden päätyöpaikka on toisille vierailun kohde, jossa he käyvät harvoin tai usein. Näidenkin erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet pitäisi osata suunnittelussa huomioida. Myös työntekijöiden täytyy suunnitella omaa työskentelyään ja työ-

päiväänsä: mitä tehtäviä pitää tehdä, kenen kanssa, milloin ja missä tiloissa. Monitilatoimistossa työntekijät voivat joutua etsimään sopivaa vapaata tilaa ja päättämään useita kertoja päivässä missä he työskentelevät. Suunnitelmia voi joutua muuttamaan useaan kertaan ja työpäivä saattaa pirstaloitua ajallisesti lyhyisiin jaksoihin. Työpisteen vaihdon yhteydessä he joutuvat tekemään aina jonkin verran järjestelyjä ja säätöjä sekä työtä aloittaessaan että sen lopettaessaan. Työntekijät kantavat työvälineitään mukanaan ja perustavat työpisteensä aina sinne, missä he sitä tarvitsevat. Monitilatoimistossa työskentely vaatii työntekijältä enemmän työn suunnittelua, sosiaalisia taitoja, ja joustavuutta. Yhteistyökumppaneiden ja kollegojen paikallistaminen voi olla vaikeaa, koska työntekijät liikkuvat sekä toimiston sisällä ja sen ulkopuolella erilaisten aikataulujen mukaan. Suunniteltuaan vierailevansa toimistossa tapaamassa tärkeitä yhteistyökumppaneita ja kollegojaan, työntekijä ei välttämättä löydä heitä ellei tapaamista ole sovittu etukäteen. Etsiminen vie aikaa ja turhauttaa työntekijöitä. Havaintojemme mukaan kasvokkainen vuorovaikutus korvautuu sähköposteilla tai pikaviestimillä chattailulla, jos oikeita henkilöitä ei löydä helposti tai he ovat etäällä. Tällöin menetetään avotilojen alkuperäinen idea tukea yhteistyötä ja kommunikointia. Työntekijöiden pitäisi pystyä hyödyntämään käytössään oleva työaika tehokkaasti riippumatta erilaisista liikkumisesta, työstä tai työympäristöstä syntyneistä keskeytyksistä ja katkoksista työssään. Havainto13

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2011

jemme mukaan mobiilit työntekijät liikkuvat paljon toimiston sisällä, mikä aiheuttaa häiriöitä ja keskeytyksiä myös muille siellä työskenteleville. Häiriöiden ja keskeytysten vuoksi työskentely hidastuu ja työn tuloksellisuus sekä työtyytyväisyys heikkenevät. Työtehtävät keskeytyvät usein päivän aikana liikkumisen ja paikan vaihtamisen lisäksi myös kollegojen kysymyksiin tai heidän aloittamiinsa keskusteluihin sekä puheluihin. Avotiloissa meluun liittyvät ongelmat ja tyytymättömyys akustiikkaan ovat yleisiä. Tutkimusten mukaan työhön keskittymistä haittaavat erityisesti puhelimet ja puheäänet sekä muut ennakoimattomat äänet samassa tilassa. Ne aiheuttavat muisti- ja keskittymisvaikeuksia sekä väsymystä. Nämä samat ongelmat tulevat esille myös monitilatoimistoissa, jos akustista tilasuunnittelua ei ole tehty huolellisesti. Hiljaisten tilojen vähyys tai puuttuminen on keskeinen haaste sekä avotiloille että monitilatoimistoille. Säilytys- ja varastotilojen puute sekä hyllyjen ja kaappien vähyys vaikeuttavat materiaalien säilyttämistä ja hyödyntämistä. Toimistot eivät vielä(kään) ole paperittomia ja kaikkea tarpeellistakin on vaikea kuljettaa mukanaan. Työntekijät eivät liikkuessaan kanna mielellään painavia kantamuksia mukanaan. Käytännössä he kuitenkin yleensä joutuvat kuljettamaan ainakin tietokonetta ja puhelinta, koska ne ovat välttämättömiä työvälineitä eikä niiden turvalliseen säilyttämiseen ole työpaikalla varattu tiloja.

Monitilatoimiston tilasuunnittelun tavoitteita ja periaatteita Toimistojen tilasuunnittelun keskeisenä psykologisena haasteena on ihmisten yksityisyyden tarpeen ja välttämättömän vuorovaikutuksen yhteen sovittaminen. Tutkimusten mukaan mobiili tietotyö sisältää sekä keskittymistä vaativia yksilötehtäviä että yhteistyötä muiden kanssa. Jos toimistotyöntekijöiltä kysytään, niin monet haluaisivat oman työhuoneen juuri yksityisyyden ja työrauhan vuoksi. Omaan työhuoneeseen ja kiinteään työpisteeseen liittyy psykologinen hallinnan tunne ja ”oma reviiri”, jota voi muokata persoonallisesti. Jos omaa huonetta ei ole tarjolla, niin toimistossa pitää olla häiriötön paikka ja keskittymisrauhaa yksilötehtävien hoitamiselle, esimerkiksi hiljainen huone tai kirjasto. Toimistotilojen vuorovaikutuksellisuus ja sosiaalinen puoli korostuvat. Ryhmissä työskentely on hyvin yleistä ja sen merkitys näyttää lisääntyvän edelleen. Samalla myös kokouksia pidetään paljon. Työn muutos on vaikuttanut selvästi neuvottelu- ja

erilaisten (myös muunneltavien) ryhmätyötilojen tarpeeseen. Tutkimusten mukaan mobiilit työntekijät tulevat toimistolle nimenomaan tapaamaan kollegojaan ja käyttämään yrityksen tarjoamia hyviä tietoja viestintäteknologian tukemia yhteyksiä, joita he tarvitsevat virtuaalipalavereihin. Erilaisia sekä virallisia että epävirallisia neuvotteluun ja ryhmätyöskentelyyn tarkoitettuja tiloja tulee olla rittävästi tarjolla. Niiden varausperiaatteet tulee olla selkeät. Työntekijöiden yhteistyötä halutaan helpottaa muun muassa toimintojen läpinäkyvyydellä, ja sillä että työntekijät ovat näkyvillä. Toimistot suunnitellaan tämän vuoksi arkkitehtuuriltaan mahdollisimman avoimiksi. Tiloissa tulee olla tarjolla myös eri tarkoituksiin sopivia työpisteitä esimerkiksi vierailija- ja pistäytymistyöpisteitä. Yhtenä suunnittelun keskeisenä kysymyksenä onkin ratkaista näiden eri tilojen määrän oikea suhde siten, että ne tukevat erityyppisiä töitä. Myös henkilöstön sattumanvaraisia kohtaamisia py-

ritään tilasuunnittelulla lisäämään. Kasvokkaisten tapaamisten ja epävirallisten keskusteluiden arvellaan lisäävän kokemustiedon välittymistä sekä lisäävän omaperäisyyttä ja innovaatioita. Näin toivotaan syntyvän tilanteita, jolloin voidaan keskustella nopeasti asioista, joista ei ehkä olisi muuten tullut keskusteltua, ei ainakaan jos kaikki istuisivat suljettujen ovien takana omissa toimistoissaan. Työpisteiden sijoittelulla pyritään siihen, että samaa työtä tekevät tai samaan ryhmään kuuluvat henkilöt pääsevät työskentelemään lähellä toisiaan ja kuulemaan asioita, jotka saattavat olla tärkeitä heidän työssään. Myös työntekijät, jotka tekevät hyvinkin erilaista työtä, voivat hyödyttää toisiaan vaihtamalla tietoja. Keskeinen merkitys on onnistuneella akustiikan suunnittelulla, minkä tarkoituksena on vähentää ja poistaa koettuja häiriöitä ja keskeytyksiä työssä sekä tehdä tiloista viihtyisämmät, jolloin työntekijät tulevat mielellään toimistoon. Koska tilat ovat pääosin avoimet ja niissä työskentelee usein myös kiinteissä työpisteissä työntekijöitä, jotka eivät liiku työn vuoksi yhtä paljon kuin muut, on tärkeää voida tehdä rauhassa keskeytymättä keskittymistä vaativaa työtä. Puhelinkokouksia ja puheluita varten on tarpeellista rakentaa äänieristettyjä tiloja tai puhelinkoppeja. Pitkäaikaiseen puhelintyöhön suositellaan sankaluureja. Työpisteiden ja muiden toimintojen onnistuneella sijoittelulla voidaan vaikuttaa tilassa liikkumiseen ja siten vähentää koettuja häiriöitä. Esimerkiksi isot neuvotteluhuoneet on hyvä sijoittaa lähelle sisäänkäyntiä,

jolloin voidaan välttää turhaa liikkumista toimistotilassa, ja työpisteiden sijoittelussa tulee välttää työntekijän selän takaa kulkemista, koska se koetaan häiritseväksi ja rikkovan yksityisyyttä. Kulkureitit tulee suunnitella ja merkitä selvästi, jotta paikasta toiseen siirtyminen on sujuvaa ja liikkumisesta syntyy mahdollisimman vähän häiriötä. Selvät merkinnät ja hyvä näkyvyys koko tilaan vähentää turhaa tilojen tai henkilöiden etsimistä ja liikkumista. Kalusteiden valinnan perusperiaate on se, että kaikki ihmiset ovat erilaisia kooltaan ja ominaisuuksiltaan eikä keskiarvoihmistä ole. Ihmisten pituus, mittasuhteet sekä raajojen ja vartalon koot vaihtelevat erittäin paljon. Myös sukupuolten välillä näissä eri ominaisuuksissa on suuria eroja. Työpisteiden kalustevalinnoissa tulee huomioida, että niin työpöydissä kuin - tuoleissakin on mahdollisimman helpot ja nopeat säädöt. Työtuoleissa on hyvä olla tarjolla jonkin verran erilaisia vaihtoehtoja yhden pääasiallisesti käytössä olevan mallin lisäksi, jotta voidaan huomioida tiloja käyttävien työntekijöiden erilaiset tarpeet. Pöydiksi kannattaa harkita mieluiten sähkösäätöisiä pöytiä, koska mitään hidasta tai hankalakäyttöistä säätöä työntekijät eivät ehdi eivätkä halua käyttää. Yleensä suositaan tasaista pöytäpintaa, jossa ei ole erillistä upotusta näytöille. Tasainen pöytäpinta tekee pöydästä monikäyttöisemmän ja muunneltavamman. Se on myös edullisempi hankkia. Tällainen pöytä kuitenkin vaatii, että näytöissä on riittävä korkeussäätö, joka on muistettava mainita jo näyttöjä

”

Kalusteiden valinnan perusperiaate on se, että kaikki ihmiset ovat erilaisia kooltaan

hankittaessa. Erillisen säädettävän näytönvarren hankinta usein jopa kaksinkertaistaa näytön hinnan. Pöytien korkeussäädön riittävyys myös seisten työskentelyyn parantaa työpisteiden ergonomiaa, lisää pöytien käyttömahdollisuuksia ja vähentää tarvetta erityisjärjestelyihin osatyökykyisten työntekijöiden kohdalla. Erityisesti monitilatoimistoissa sekä tiloilla että kalusteilla on useita erilaisia käyttäjäryhmiä. Tämä tarkoittaa sitä, että toivottua käytöstä näissä tiloissa tulee ohjeistaa huomattavasti selkeämmin kuin niin sanotussa tavallisessa toimistossa. Helpot ja yksinkertaiset ohjeet tilojen, kalusteiden ja laitteiden käytöstä tulee olla kaikkien nähtävillä. Pistorasiat, verkkokaapelit, printterit, kopiokoneet on tärkeää olla hyvin merkitty ja sijaita keskeisillä paikoilla. Tiloja suunniteltaessa ja kalusteita valitessa on hyvä muistaa, että mobiilit työntekijät työskentelevät monissa paikoissa toimiston sisälläkin. Kaikki tilat ovat siis työtiloja. Kannettava tietokone avataan joka paikassa, jossa on pöytätilaa tai esimerkiksi hyllytaso oikealla korkeudella, joten kaikkialla on 15

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2011

huomioitava perustason työpisteergonomia. Kokoustiloihin on hyvä hankkia säädettävät työtuolit, koska monet työntekijät istuvat pääosan työpäivistään kokouksissa. Säätöjen oppimista helpottaa, jos ne ovat yksinkertaiset ja samanlaiset pääosassa toimiston kaikista säädettävistä työtuoleissa. Silloin työntekijät voivat soveltaa osaamistaan kaikkiin työtuoleihin. Ergonomiaohjeet kannattaa olla näkyvillä vaikkapa toimiston seinällä sekä helposti saatavilla yrityksen sisäisessä verkossa. Pöytien hankinnassa kannattaa huomioida, että kaikille pöydille mahtuu vähintää kannettava tietokone, hiiri ja kahvikuppi tai A4 -paperi. Matalia sohvapöytiä ei voi suositella edes kahvila- tai muihin epäviralliseen kokoontumiseen tarkoitettuihin tiloihin, koska niissäkin käytetään tietokonetta. Koska tiloilla ja kalusteilla on paljon eri käyttäjiä, tulee kaikkien materiaalien olla helposti puhdistettavia hygienian ja viihtyvyyden vuoksi. Tilan kalusteiden sijainti muuttuu hyvinkin usein liiketoiminnallisten tarpeiden mukaan. Valaistus on siksi hyvä suunnitella siten, että se sallii erilaiset työpisteet, työpisteiden vapaan sijoittelun ja erilaiset työskentelytavat. Yhdistelmävalaistus (suora-epäsuora) sopii tällaiseen tilaan yleensä parhaiten. Työntekijät arvostavat mahdollisuutta säätää valaistusta kaikissa tiloissa, onhan tietotyö myös näköintensiivistä työtä. Mobiilia työtä tekevät työntekijät joutuvat liikkuessaan käyttämään pientä kannettavaa tietokonetta erittäin paljon. Siksi on perusteltua, että toimiston työpisteissä on tarjolla 16

erilliset näytöt ja näppäimistöt sekä telakka kannattevalle tietokoneelle. Näyttöpäätedirektiivi säätelee pelkän kannettavan tietokoneen käyttöä toteamalla, että tietokonetyötä tehtäessä näyttö ja näppäimistö tulee olla erikseen säädettävissä. Mitä suurikokoisempi käyttäjä on, sitä enemmän häntä haittaa näytön sijoittuminen matalalle ja näppäimistön pieni koko. Lisäksi aikuisnäköiset kokevat usein pelkän kannettavan tietokoneen näytön rajoittavan fonttien ja ikonien kokoa ja jättäen ne kovin pieniksi. Minimisuosituksena voisi pitää kannettavan tietokoneen telineen käyttöä yhdistettynä näppäimistöön ja hiireen. Tämä ratkaisu sopii erityisesti pinempiin työpisteisiin. Suositus on, että pelkkää kannettavaa tietokonetta ei käytetä säännölliseen työskentelyyn vaan ainoastaan silloin kun työskennellään muualla kuin päätyöpaikalla. Osallistuva suunnittelu, yhteistyö ja muutosjohtaminen onnistumisen kulmakivinä Näemme tällä hetkellä työpaikoilla ongelmana sen, että työn ja tilojen muuttuessa ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota perehdytykseen ja yhteisten toimintatapojen luomiseen. Riskinä mobiilin työn yleistymisessä on, että siihen suhtaudutaan liian suoraviivaisesti ja yksinkertaistaen eikä etukäteen arvioida niitä rajoituksia ja muutoksia, joita uudet toimitilaratkaisut sisältävät. Työnantajien ja suunnittelijoiden mielenkiinto saattaa loppua yrityksen toimitilojen toteutuksen ja uusien kannettavien laitteiden hankinnan jälkeen. Työntekijöitä ei saa jättää yksin työympäristön teknisten ja

ergonomisten pulmien kanssa, koska ne voivat aiheuttaa sekä erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita että ristiriitoja työyhteisöissä. Työntekijät eivät aina ole valmistautuneet työskentelemään monitilatoimistossa ja tarvitsevat ohjausta sekä tukea varsinkin aloittaessaan työt uusissa tiloissa. Kokemuksemme mukaan henkilöstö saattaa kokea työtilojen muutoksen henkilökohtaisena ja stressaavana. Työntekijöiden, työterveyshuollon ja johdon tulee yhdessä pohtia uudella tavalla määriteltyä työtä, työtiloja ja niiden käyttöä sekä työaikaa. Työntekijät joutuvat toimimaan uusien, usein kirjoittamattomien tai julkilausumattomien sääntöjen mukaan, ja toisaalta pyrkivät myös soveltamaan vanhoja, uuteen toimintatapaan sopimattomia sääntöjä kohtaamiinsa tilanteisiin. Vapaus työskennellä eri työympäristöissä ja -tiloissa vaatii siis myös yhteisesti sovittuja käytäntöjä ja toimintatapoja. Työterveyshuollon toiminnassa korostuu sekä suunnittelun yhteistyö että tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus, joiden asiakasryhminä ovat työntekijöiden lisäksi työnantaja, lähiesimiehet, työsuojeluorganisaatio, IT-hankinnoista päättävät ja tilojen suunnittelijat. Työterveyshuollossa toimivan fysioterapeutin ja psykologin yhteistyöstä on hyötyä tilojen suunnittelussa muutosprosessin tukemisessa sekä tilojen käytön ohjaaamisessa ja tilojen toimivuuden arvioinnissa.

1(1)

HAASTEET

RATKAISUT

Useita erilaisia käyttäjäryhmiä

Helpot ja selkeät ohjeet tilojen ja kalusteiden käytöstä Riittävät säätömahdollisuudet kalusteissa (90% mukaan) Yhteiset työvälineet ja toiminnot keskeisillä paikoilla

Erilaiset häiriöt ja keskeytykset

Hyvä akustiikka Tilasuunnittelussa huomioitu ihmisten liikkuminen toimistossa Yhteiset pelisäännöt toimistossa käyttäytymiseen Avotiloissa ei pidetä puhelinkokouksia

Sopivan työtilan löytäminen

Erilaisia tiloja tarjolla riittävästi Tilojen ja toimintojen läpinäkyvyys Helpot ja selkeät ohjeet tilojen käytöstä

Työpisteiden säätäminen niiden vaihtuessa

Helpot, nopeat, riittävät ja mahdollisimman samanlaiset säätömahdollisuudet kalusteissa Ergonomiset ohjeet näkyvillä helposti havaittavalla paikalla

Työpisteiden ergonomiaratkaisut

Tarjolla erillinen näyttö, näppäimistö ja hiiri Näytöissä riittävä korkeussäätömahdollisuus Helpot ja nopeat säädöt kalusteissa

Muiden tilojen ergonomiaratkaisut

Kaikissa tiloissa riittävän kokoinen työskentelytaso sopivalla työskentelykorkeudella Neuvottelutiloissa helposti ja yksinkertaisesti säädettävät työtuolit

Henkilöiden löytäminen

Tilojen ja toimintojen läpinäkyvyys Ryhmille omat alueet

Valaistus vastaamaan muuttuvia tarpeita

Yhdistelmävalaistus Mahdollisuus säätää valaistusta (myös luonnonvaloa) kaikissa tiloissa

Säilytystilojen puutteet

Selkeät ohjeet säilytystilojen käytöstä ja yhteisesti sovitut toimintatavat

Raskaat kantamukset

Erilaisia hyvillä ominaisuuksilla varustettuja tietokonelaukkuja

Kiitokset arvokkaista kommenteista Työfysioterapeutti Susanna Widelille Lähteet Bosch-Sijtsema, P., Ruohomäki, V., & Vartiainen, M. (2010) Multi-locational knowledge workers in the office: navigation, disturbances and effectiveness. New Technology, Work and Employment, Vol 25, No 3, ss. 183195. Oxford, UK: Blackwell Publishing. Felstead, A., Jewson,N. & Walters, S (2005) Changing Places of Work. New York: Palgrave Macmilan.Gareis, K., Kordey, N. & Müller, S. (2004) Work in the information society. BISER Domain report no. 7. www.biser-eu.com/results.htm. Gareis, K., Lilischkis, S. & Mentrup, A. (2006) Mapping the mobile eWorkforce in Europe. Teoksessa J.H.E. Andriessen & M. Vartiainen, M. (toim.) Mobile virtual work: a new paradigm? Ss. 45-69. Heidelberg: Springer Koroma J. (2007) Työntekijöiden kokemukset mobiilin työn työympäristöjen ja -välineiden ominaisuuksista työhyvinvoinnin kannalta. Pro gradu -tutkielma. Kuopion yliopisto. Ruohomäki, V. (2010) Knowledge work in distributed, mobile teams. In: Anttonen, H., Husman, P., Hussi, T. Leino, T. and Ylikoski, M. (Eds.). Towards Better Work and Well-being. Ss.110- 118. Ruohomäki, V. (2007) Hajautettu ja mobiili työ – havaintoja uusista työmuodoista. Julkaisussa: Aro, A., Feldt, T. & Ruohomäki, V. (toim.) Puheenvuoroja työ- ja organisaatiopsykologiasta, ss. 84-101. Työ- ja organisaatiopsykologit ry:n vuosikirja. Helsinki: Edita. 17

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2011

Työolosuhteiden mukauttaminen helpottaa vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työntekoa Teksti: Nina Nevala, dosentti, tiimipäällikkö Kirsi Jääskeläinen, FM, systeemisuunnittelija Anneli Pekkarinen, dosentti, erikoistutkija Työterveyslaitos

Vammaiset ja pitkäaikaissairaat työntekijät olivat innostuneempia työstään kuin suomalaiset palkansaajat keskimäärin. Työterveyslaitoksen ja Kelan tutkimus osoitti, että yli puolet vammaisista ja pitkäaikaissairaista työntekijöistä ei ollut saanut työterveyshuollolta mitään ohjeita työn tekemiseen tai työolosuhteiden mukauttamiseen. Työjärjestelyihin ja työolosuhteiden mukauttamiseen on olemassa tietoa, osaamista ja taloudellista tukea.

Työolosuhteiden mukauttamien tarkoittaa työntekijöiden käytössä olevien välineiden, palveluiden ja tilojen muuttamista sellaisiksi, että kaikki työntekijät voivat käyttää niitä tasa-arvoisesti omien kykyjensä mukaan. Kohtuullinen mukauttaminen tarkoittaa fyysiseen työympäristön muutosten lisäksi myös esimerkiksi työn uudelleen organisointia, osa-aikatyötä, joustavia työaikoja tai yleisiin toimintakäytäntöihin tehtäviä muutoksia. Tutkimuksen toteutus Työsuojelurahaston rahoittamaan tutkimukseen osallistui 205 Kelan vammaistukea saavaa työntekijää. He olivat työssä avoimilla kilpailluilla työmarkkinoilla (ei esim. tukityöllistettyinä tai suojatyössä). Tutkimukseen osallistuneilla henkilöillä oli toimintakykyyn vaikuttava liikunta- näkö- tai kuulovamma tai kommunikaatiohäiriö. Joka neljännen vamma oli synnynnäinen. Henkilöistä puolet työskenteli julkisella sektorilla, kolmannes yksityisellä ja joka viides järjestössä tai yrittäjänä. Joka viides oli esimiesasemassa. Joka neljännellä tutkimukseen osallistuneella oli ylempi korkeakoulututkinto. Valtaosa (81 %) oli vakituisessa työsuhteessa ja vajaa puolet työskenteli osa-aikaisesti. Vastaajat olivat työskennelleet nykyisen työnantajan palveluksessa keskimäärin 17 vuotta.

kyvyn, lihasvoiman, nivelten liikkuvuuden, yleiskunnon tai tasapainon heikentymisenä, yläraajojen toimintahäiriöinä tai liikkumisen koordinaatiohäiriöinä. Näkökyky oli heikentynyt joka neljännellä. Heistä puolet oli heikkonäköisiä ja puolella näkökyky oli muuten heikentynyt. Kuulo oli heikentynyt joka viidennellä. He olivat huonokuuloisia, kuuroutuneita, sisäkorvaistutteen käyttäjiä, viittomakielisiä kuuroja tai muulla tavoin kuulovammaisia. Taulukko 1. Kyselyyn vastanneiden vammaisten ja pitkäaikaissairaiden (n=205) ilmoittama toimintakyvyn heikkous (sama henkilö voi kuulua useaan ryhmään) Toimintakyvyn heikkous

Liikuntakyky heikentynyt

1 2 8

6 4

Näkökyky heikentynyt

5 6

2 8

Kuulo heikentynyt

4 0 2 5

2 0 1 2

2 1

1 0

Puhe/kommunikointi heikentynyt Oppimisvaikeus

Tutkimus toteutettiin Digium Enterprise internetpohjaisella tutkimus- ja tiedonkeruuohjelmalla. Vastaajien käsityksiä verrattiin Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa 2009 -katsauksen tuloksiin, jotka koskevat kaikkia palkansaajia.

Joka kahdeksas vastaaja ilmoitti, että hänellä on puheen/kommunikoinnin ongelma. Se ilmeni ääntämisessä, äänen voimakkuuden hallinnassa, puheen sujuvuudessa, puhenopeudessa tai puheen melodiassa ja rytmissä. Joka kymmenennellä vastaajalla oli oppimisvaikeus. Oppimisvaikeus ilmeni lukemisessa, matematiikassa, kirjoittamisessa, keskittymisessä tai näönvaraisessa hahmottamisessa.

Työssä apuvälineiden kanssa Tutkimukseen osallistuneista yli puolella oli liikuntakyky heikentynyt (Taulukko 1). Liikuntakyvyn heikentyminen ilmeni kävely-

Henkilöillä oli työssä tai työmatkalla käytössä erilaisia liikkumisen apuvälineitä. Yleisimpiä olivat erityisjalkine, pyörätuoli, kyynär-/ kainalosauvat ja kävelykeppi. Näkemisen 19

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2011

Kuva 1-2 Lukutelevisio ja tietokoneen suurennusohjelma auttavat näkövammaista työntekijää työssään.

apuvälineistä työssä oli yleisimmin käytössä silmälasit/päätelasit, lisävalaistus ja tietokoneen suurennusohjelma (Kuva 1-2). Kuulemisen apuvälineistä vastanneilla oli työssä yleisimmin käytössä kuulokoje toisessa korvassa. Puheen ja oppimisen apuvälineinä oli mm. puhetta vahvistavat laitteet ja tietokoneen asetusten muokkaaminen. Mukauttamisratkaisut auttavat työssä Työpaikoilla oli eniten toteutettu mukautuksia työaikoihin, työhön ja itseen liittyviin vaikutusmahdollisuuksiin sekä työpisteen mitoitukseen ja toimivuuteen (Taulukko 2). Eri vammaryhmistä näkövammaisille oli tehty eniten mukautuksia työpisteeseen. Pienemmissä työpaikoissa vammaiset henkilöt olivat voineet säädellä työpäivänsä pituutta paremmin kuin suurissa työpaikoissa. Ne työntekijät, joille oli tehty riittävästi työolosuhteiden mukauttamisratkaisuja, kokivat työkykynsä muita paremmaksi. Työpaikoilla, joilla oli tehty työn mukauttamisratkaisuja, työntekijöillä oli vähemmän stressiä ja rasitusta, he pystyivät palautumaan paremmin, eivätkä joutuneet jatkuvasti työskentelemään voimiensa äärirajoilla. He myös arvioivat työkykynsä muita paremmaksi. Työntekijät, joille oli tehty riittävästi mukauttamisratkaisuja, kokivat yhteistyön työnantajan, työterveyshuollon ja kuntoutuksen kesken toimivan muita paremmin. Työterveyshuollon tuki Vammaisista ja pitkäaikaissairaista kolme neljästä oli käynyt työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan vastaanotolla. Työfysioterapeutin vastaanotolla oli käynyt joka neljäs. Yli puolet sanoi, että työterveyshuollon palvelut olivat esteettömyydeltään ja saavutettavuudeltaan erittäin hyvät tai hyvät. Yli puolet (66 %) arvioi, että työterveyshuolto tuntee vain kohtalaisesti tai huonosti hänen 20

Taulukko 2 Työolosuhteiden mukauttamisratkaisuja ilmoittaneet vammaiset ja pitkäaikaissairaat (n=205), (%) Mukauttamisratkaisujen kohde

Mukauttamisratkaisujen kohde

Työaikajärjestelyt

Työaikajärjestelyt Vaikutusmahdollisuudet työhön tai itseen liittyviin asioihin

45 41

Vaikutusmahdollisuudet työhön tai itseen liittyviin asioihin

Työpisteen mitoitus ja toimivuus

Työpisteen mitoitus ja toimivuus Työtehtävien sopivuus

40 40

Työtehtävien sopivuus Avun saaminen työpaikalla

40 38

Avun saaminen työpaikalla esteettömyys Työterveyshuoltopalvelujen

38 35

Työterveyshuoltopalvelujen esteettömyys Työvälineiden, koneiden ja laitteiden käyttö

35 34

Työvälineiden, koneiden ja laitteiden käyttö Työasennon ylläpitäminen

34 29

Työasennonjaylläpitäminen Työmäärän työtahdin kohtuullisuus

29 28

Työmäärän ja työtahdin kohtuullisuus Auton pysäköinti

28 25

Auton pysäköinti Työpaikan sisäänkäynti

25 24

Työpaikan sisäänkäynti WC:n varustus ja käyttö

24 24

WC:n varustus ja käyttö Valaistus

24 23

Valaistus Tapaturmavaarojen poistaminen

23 22

Tapaturmavaarojen poistaminen Etätyömahdolllisuus

22 22

Etätyömahdolllisuus Työkohteisiin ulottuminen

22 21

Työkohteisiin ulottuminen Lämpöolot

21 20

Lämpöolot ja suojainten käyttö Työvaatetus

20 20

Työvaatetus ja suojainten käyttö Hissin käyttäminen

20 19

Hissin käyttäminen Poistumismahdollisuus hätätilanteissa

19 17

Poistumismahdollisuus hätätilanteissa Tavaroiden käsittely

17 16

Tavaroiden Ruokailujakäsittely kahvihuonetilojen käyttö

16 15

Ruokailu- ja kahvihuonetilojen käyttö Sisäovista kulkeminen

15 13

Sisäovista kulkeminen Kulkuväylillä liikkuminen

13 13

Kulkuväylillä liikkuminen Portaissa kulkeminen

13 13

Portaissajakulkeminen Kokouskoulutustilojen käyttö

13 13

Kokous- jatyöliikkeiden koulutustilojen käyttö Tarkkojen tekeminen

13 12

Tarkkojen työliikkeiden piha-alue tekeminen Työpaikkarakennuksen

12 11

Työpaikkarakennuksen piha-alue Ääniympäristö (akustiikka)

11 11

Ääniympäristö (akustiikka)

vammansa tai sairautensa aiheuttamat erityisvaatimukset työssä. Työterveyshuolto oli työpaikkaselvityksen yhteydessä tutustunut joka toisen työhön ja työpisteeseen. Yli puolet (54 %) sanoi, ettei työterveyshuolto ollut antanut mitään suosituksia heidän työhönsä ja työoloihinsa (Kuva 3). Työterveyshuollon antamat suositukset koskivat useimmin työpisteen mitoitusta.

KUVA 3 Työpisteeseen tehtyjen mukautusten riittävyys vammaryhmittäin (%)

Työvoimahallinnon myöntämää työolosuhteiden järjestelytukea oli saanut 6 % ja palkkatukea 7 % vastaajien työantajista (Kuva 4). Työnantajat ja työterveyshuollot tuntevat tulosten perusteella huonosti työolosuhteiden järjestelytuen, vaikka se on ollut käytettävissä jo vuosia. Myös muiden työpaikan ulkopuolisten rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen mukauttamisratkaisujen toteutuksessa oli vähäistä. Yli puolet (57 %) työssä olevista vammaisista ja pitkäaikaissairaista ei saanut tutkimushetkellä mitään kuntoutusta. Kolmannes vastaajista ilmoitti saavansa hoitoa fysikaalisessa hoitolaitoksessa. Yli puolet arvioi, että heidän toimintakykynsä on kuntoutuksen ansiosta parantunut paljon tai jonkin verran ja kolmasosan mielestä toimintakyky on pysynyt ennallaan. Työtiloissa kehittämisen varaa Puolet tutkimukseen osallistuneista vammaisista ja pitkäaikaissairaista työntekijöistä sanoi, että työtilat joissa he pääasiassa työskentelevät, eivät ole työn sujuvuuden kannalta toimivat ja käytännölliset. Työtilojen toimivuus ja käytännöllisyys oli vammaisilla ja pitkäaikaissairailla huonompi kuin suomalaisilla palkansaajilla keskimäärin. Suurin osa (70 %) vastaajista piti työtään ruumiillisesti kevyenä tai melko kevyenä. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työ on useimmiten paikalla olevaa istumatyötä.

KUVA 4 Liikuntavammaisen henkilön työpaikalla käyttämä sähköisesti avautuva ovi. Sähköisen avausmekanismin hankintaan oli saatu työolosuhteiden järjestelytukea.

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2011

Vastaajista vain 9 % sanoi, että heillä on käytössään sähköisesti korkeussäädettävä työpiste. Suurin osa (83 %) sanoi, ettei säädä koskaan työpisteensä korkeutta. Joka kuudes sanoi nostavansa tai kantavansa päivittäin taakkoja käsin ilman apuvälineitä. Joka neljäs arvioi, että heillä on kohtalainen, melko suuri tai erittäin suuri tapaturmariski työssään.

KUVA 5 Tietokoneen käyttöä helpottavien apuvälineiden ja ohjelmien tunteminen vammaryhmittäin (%)

Kolmannes vastaajista sanoi palautuvansa hyvin ja kaksi kolmannesta kohtalaisesti tai huonosti työn aiheuttamasta kuormituksesta työpäivän tai työvuoron jälkeen. Puolet sanoi pitävänsä lyhyitä elpymistaukoja ruoka- ja kahvitaukojen lisäksi vähintään kerran päivässä. Joka viides sanoi, ettei pidä lainkaan elpymistaukoja työssään. Pienemmissä työpaikoissa työskentelevät ilmoittivat pitävänsä enemmän lyhyitä taukoja työssään kuin suurissa työpaikoissa työskentelevät. TAULUKKO 3

Tietokone on keskeisin työväline Vammaiset ja pitkäaikaissairaat työntekijät käyttävät työssään tietokonetta enemmän kuin suomalaiset työntekijät keskimäärin. Kolme neljästä käytti työssään pöytätietokonetta ja joka neljäs kannettavaa tietokonetta. Yleisin kannettavan tietokoneen oheislaitteista oli erillinen hiiri. Mobiililaitetta kuten kommunikaattoria käytti vain harva. Alle kolmannes tunsi tietokoneen käyttöä helpottavat apuvälineet ja tietokoneohjelmat. Kolme neljästä oli sitä mieltä, että tietokoneohjelmien omaksuminen ja käyttö on erittäin tai melko helppoa. Useimpien mielestä tietokoneen käyttöä helpottavia apuvälineitä on hankala saada ja apuvälineiden hankinta- ja korvausjärjestelmä on monimutkainen. Näkövammaiset tunsivat parhaiten tietokoneen käyttöä helpottavat apuvälineet ja tietokoneohjelmat (Kuva 5).

Tietokoneen käyttöliittymään tehdyt säädöt vammaisilla ja pitkäaikaissairailla työntekijöillä (n=205)

Tietokoneen käyttöliittymän säädöt

Näytön asetukset

Hiiren ja sen osoittimen asetukset

Tekstin tai kuvakkeiden suurennus

Tietokoneen helppokäyttötoiminnot

Näppäimistön asetukset

Ei mitään

108

Muu

Yli puolelle vastanneista ei ollut tehty mitään säätöjä tietokoneen käyttöliittymään (Taulukko 3). Eniten oli säädetty näytön ja hiiren asetuksia tai tekstin ja kuvakkeiden suurennosta. Käyttöliittymän säädöt teki yleensä työpaikan atk-asiantuntija tai käyttäjä itse. Tietotekniset järjestelyt työpaikalla olivat vastaajien mielestä toteutuneet pääasiassa hyvin. Hyvin tai erittäin hyvin toteutuivat tietoteknisen tuen saaminen ja opastus, laitteiden ja ohjelmien helppokäyttöisyys sekä tietotekniikkakoulutus. Tulosten perusteella pitäisi enemmän huomiota kiinnittää käyttäjien mielipiteiden huomioimiseen apuvälineiden hankinnassa. Myös laitteiden ja ohjelmien henkilökohtaisten asetusten säätämistä pitäisi lisätä. Lainsäädäntö edellyttää yhdenvertaisuutta Lainsäädäntö kieltää syrjinnän ja epätasa-arvoisen kohtelun ja edellyttää mm. työympäristön suunnittelua ja sopeuttamista. Yhdenvertaisuuslain mukaan työnantajan on tarvittaessa tehtävä kohtuullisia mukautuksia työskentelyolosuhteisiin niin, että vammaisen työllistyminen ja työssä pärjääminen olisi mahdollista. Yhdenvertaisuuslain 5 § mukaan työn teettäjän tai koulutuksen järjestäjän on tarvittaessa ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön työhön tai koulutukseen pääsemiseksi, työssä selviytymiseksi ja työuralla etenemiseksi. Työturvallisuuslain (2002/738) 12 pykälässä säädetään työympäristön suunnittelusta ja todetaan että työympäristön rakenteita, työtiloja,

työ- tai tuotantomenetelmiä taikka työssä käytettävien koneiden, työvälineiden ja muiden laitteiden sekä terveydelle vaarallisten aineiden käyttöä suunnitellessa on tarvittaessa otettava huomioon vammaiset ja muut työntekijät, joiden työn tekeminen sekä terveyden ja turvallisuuden varmistaminen työssä edellyttää erityisiä toimenpiteitä. Työterveyshuoltolain (2001/1383) (12§) mukaan työterveyshuoltoon kuuluu vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen työntekijän terveydelliset edellytykset huomioon ottaen, kuntoutusta koskeva neuvonta ja hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen ohjaaminen. Osa-työkykyisen henkilön kannalta erittäin merkityksellistä on, että työterveyshuollon vastuulla tämän lain nojalla on tarvittaessa toimenpideehdotusten tekeminen työn sopeuttamiseksi työntekijän edellytyksiin, työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi sekä toimenpide-ehdotusten toteutumisen seuranta. Yksilöllistä räätälöintiä tarvitaan OECD:n vuonna 2008 julkaistun raportin mukaan vammaisten työllisyysaste on Suomessa alhainen ja vammaisten on vaikea saada työtä sekä vaikea työstä pudottuaan palata takaisin työelämään. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO) 2010-2015 mukaan on tärkeää, että työnteon mahdollistavat mukautukset, tuki ja palvelut ovat käytettävissä heti työnteon alkaessa. Raportin mukaan työelämässä pysymisen ja

jaksamisen tukena on toimiva, epäkohtiin puuttuva työterveyshuolto ja tarvittaessa oikea- aikainen ammatillinen kuntoutus. Tämän tutkimuksen perusteella työolosuhteiden mukauttaminen ja joustava työn organisointi auttavat henkilöä työskentelemään avoimilla työmarkkinoilla toimintakyvyn rajoitteista huolimatta. Tämän takia työterveyshuollon valmiuksia vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työolosuhteiden mukauttamiseen pitää parantaa. Työfysioterapeuttien ammattitaitoa pitäisi tässä kohdin lisätä ja yhteistyötä vammaisjärjestöjen kanssa vahvistaa. Työpaikoilla hyviksi todetut mukauttamisratkaisut ovat käyttökelpoisia myös laajemmin esim. tule-ongelmaisten ja ikääntyvien henkilöiden kohdalla. Aihe on yhteiskunnassa erittäin ajankohtainen, kun työuria pyritään pidentämään sekä alusta, keskeltä että lopusta.

Tutkimusraportti: Nevala N, Kalliomäki-Levanto T, Jääskeläinen K, Hirvonen M, Karojärvi H, Pekkarinen A, Elo J: Työn sisältö ja työolosuhteiden mukauttaminen avoimilla työmarkkinoilla toimivilla vammaisilla ja pitkäaikaissairailla. Loppuraportti. Työterveyslaitos 2010.

www.ttl.fi/fi/ergonomia/esteeton_ tyoelama/Documents/TOS%20Loppuraportti.pdf Lähteet toimitukselta

TIESITKÖ Työolosuhteiden järjestelytuesta työnantajalle? Työolosuhteiden järjestelytuella voidaan korvata työpaikalla vajaakuntoisen henkilön työhönsijoituksen tai työssäpysymisen työkoneita. – välineitä tai -menetelmiä tai työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin tehtäviä muutoksia, jotka ovat välttämättömiä vammasta tai sairaudesta aiheutuvan haitan poistamiseksi tai vähentämiseksi. Työolosuhteiden järjestelytuki perustuu Valtioneuvoston asetukseen 1346/2002 julkisen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista. Työolosuhteiden järjestelystä aiheutuvat kustannukset voidaan korvata työnantajalle tämän hakemuksesta. Työolosuhteiden järjestelytukea haetaan siitä työvoimatoimistosta, jonka alueella työpaikka sijaitsee. Järjestelytuen enimmäismäärä on 2500 euroa/vajaakuntoinen henkilö, vaikeavammaisen kohdalla enimmäismäärää voidaan korottaa 1000 eurolla. Tukea voidaan yritykselle maksaa myös, jos toinen työntekijä auttaa tilapäisesti vajaakuntoista henkilöä. Kun työvoimaviranomainen arvioi järjestelytuen tarvetta ja sen myöntämisedellytyksiä hänen on kuultava työterveyshuollon tai työsuojelun asiantuntijoita. Esim. mihin työolosuhteiden järjestelytukea on myönnetty: • selkäongelmaisen satulatuoli • reumaa sairastavan työntekijän näyttöpäätetyöhön käsituet -------------------------------------------------Lisää tietoa www.mol.fi ja www.finlex.fi

Työfysioterapeutit Ry kevätkokous Työfysioterapeutit ry:n kevätkokous pidetään perjantaina 25.3.2011 klo 12.30, Tampereen Messut Ilmailunkatu 20, Tampere

Kokouksessa käsiteltävät asiat: • Käsitellään yhdistyksen toimintakertomus edelliseltä vuodelta • Käsitellään edellisen vuoden varainhoitoa koskeva tilikertomus ja siihen liittyvä tilintarkastajien lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös • Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille • Päätetään varsinaisten ja kannattavien jäsenten jäsenmaksujen suuruudesta vuodelle 2012 ja hallituksen jäsenten palkkioista • Käsitelläänaloitteet ja hallituksen niistä antamat lausunnot

Helsingissä 7. päivänä helmikuuta 2011 TERVETULOA! Työfysioterapeutit ry, hallitus

-------------------------------------------------------------------------

VALTAKIRJA Varsinaisen jäsenen nimi Täten valtuutan edustamaan minua Työfysioterapeutit ry:n vuosikokouksessa 25.3.2011 /

allekirjoitus

2011

nimen selvennys 7

2011

TyöfysioterapeutTI mediakortti

JULKAISIJA

TILAUKSET

Työfysioterapeutit ry,

Sihteeri Hanna Nummela

www.tyofysioterapeutit.fi

hanna.nummila@yle.fi

ILMESTYMINEN JA LEVIKKI 4 numeroa vuodessa, 800 kpl

TOIMITUS

(09) 14804929

TEKNISET TIEDOT Koko: A4 Palstojen määrä: 3

Merja Blomqvist,

Palstan leveys: 60 mm

merja.blomqvist@sok.fi

Väri: mustavalkoinen Sidonta: stiftaus

Taina Lehtomäki, taina.lehtomaki@hus.fi Teija Saari,

AIKATAULU Nro ilmestyy

aineisto viim.

maaliskuussa

15.02.2011

Piia Hammaren-Luoso

touko-kesäkuussa

23.04.2011

piia.hammaren-luoso@fysiosporttis.fi

syys-lokakuussa

03.09.2011

joulukuussa

12.11.2011

teija.saari@espoo.fi

TAITTO Jan-Eric Wargelin janne.wargelin@gmail.com

ILMOITUSHINNAT JA KOOT

1/2

1/1 2/3

1/2

1/1 s.

2/3 s.

1/2 s.

170x260mm

170x170mm

170x130mm

85x260mm

650€

440€

330€

1/3

1/4

Takakansi, mustavalkoinen 750€

1/1 s.

1/4 s.

Takakansi,

170x85mm

170x65mm

85x130mm

neliväri 1170€

215€

170€

Koulutusilmoitukset -25%

Aineisto PDF, Eps, Jpeg, Tiff muodossa.

yllämainituista hinnoista.

(väh. 300 dpi)

Materiaali valmiiksi taitettuna,

Artikkelit ja muu julkaistava tekstiaineisto

ilmoittaja maksaa taittotyön

ilman muotoiluja, rivinvaihto (enter) ainoastaan kappalevaihdon yhteydessä.

Koulutusilmoitukset www-sivuille hinta 80€ / ilmoitus.

TILAUSHINTA JA MAKSUN SAAJA 50€ / vuosi, Työfysioterapeutit ry

ILMOITUKSET JA KIRJOITUSOHJEET

800013-150187

Valmiit ilmoitusaineistot tulee toimittaa TeijaSaarelle, teija.saari@espoo.fi,

Reklamaatiot toimitukseen 14 vrk.

aineiston jätttöpäivään mennessä.

kuluessa lehden ilmestymisestä.

pu p i l u s Messisältpypynu! sinutllaityay s e h M sisä n! a hinta

Fysioterapian Fysioterapian erikoisalojen koulutuspäivä

erikoisalojen koulutuspäivä Tampereen Messut (Ilmailunkatu 20, Tampere) | 25.3.2011 klo 9-15

Tampereen Messut (Ilmailunkatu 20, Tampere) | 25.3.2011 klo 9-15

Seminaarit on tarkoitettu yhdistysten jäsenille (opiskelija-

kiintiö 10% yhdistyksen osallistujamäärästä ). Toimi nopeasti, sillä osallistujien kunkin erikoisalan Seminaarit on määrä tarkoitettu yhdistystenkoulutusohjelmaan jäsenille (opiskelija-on rajoitettu! kiintiö 10% yhdistyksen osallistujamäärästä ). Toimi nopeasti, sillä osallistujien määrä kunkin erikoisalan koulutusohjelmaan on Seminaarin hinta on yhdistysten jäsenille 50 � (alv 0%). Hinta

rajoitettu! sisältää messulipun. Osallistumismaksu maksetaan 25.2.2011 mennessä tilille Nordea 155530-110792. Mainitse Seminaarin hinta on yhdistysten jäsenille 50 �maksaessasi (alv 0%). Hinta nimesi ja kustannuspaikka 4053. Luentomateriaalit sisältää messulipun. Osallistumismaksu maksetaan ovat 25.2.2011 ladattavissa osoitteesta www.suomenfysioterapeutit.fi kolme mennessä tilille Nordea 155530-110792. Mainitse maksaessasi vuorokautta ennen koulutusta. Salasana luovutetaan osallistujille nimesi ja kustannuspaikka 4053. Luentomateriaalit ovat ilmoittautumisen yhteydessä. Materiaali pidetään sivuilla kaksi ladattavissa osoitteesta www.suomenfysioterapeutit.fi kolme viikkoa koulutuksen jälkeen. vuorokautta ennen koulutusta. Salasana luovutetaan osallistujille ilmoittautumisen yhteydessä. Materiaali pidetään sivuilla kaksi viikkoa koulutuksen jälkeen. www.suomenfysioterapeutit.fi > Koulutuskalenteri.

Ilmoittautuminen viimeistään 25.2.2011 netissä

TEEMAT TEEMAT

www.suomenfysioterapeutit.ﬁ > Koulutuskalenteri.

Suomen Aikuisneurologinen fysioterapiayhdistys ry Suomen Aikuisneurologinen – Neurologiset testit. Luennoitsijoina TtT Jaana fysioterapiayhdistys ry ja TtT Outi Pyöriä Paltamaa, FT Sinikka Peurala – Neurologiset testit. Luennoitsijoina TtT Jaana

Suomen Fysioterapian Paltamaa,Psykofyysisen FT Sinikka Peurala ja TtT Outi Pyöriä yhdistys ry SuomenjaPsykofyysisen Fysioterapian Luennot työpajat:

Yhdistysten koulutuspäivien aikataulu: klo 9-10 Erikoisalayhdistysten tietoiskuja

Yhdistysten messuilla koulutuspäivien aikataulu: 10-11.30 klo 9-10 11.30-12.30

Luento Erikoisalayhdistysten tietoiskuja Omakustanteinen lounastauko ja messuilla messuihin tutustuminen 10-11.30 Luento 12.30-14 Luento 11.30-12.30 Omakustanteinen lounastauko ja 14-15 Tietoiskuja messuilla messuihin tutustuminen

12.30-14 Luento 14-15 Tietoiskuja messuilla Pidätämme oikeuden ohjelma muutoksiin. Voit seurata ohjelman tarkentumista netissä www.suomenfysioterapeutit.ﬁ > Koulutuskalenteri. Pidätämme oikeuden ohjelma muutoksiin. Voit seurata ohjelman tarkentumista netissä www.suomenfysioterapeutit.ﬁ > Koulutuskalenteri.

Työfysioterapeutit ry Luento-osio 1

Työfysioterapeutit ry

10.00-10.30 Sykevälivaihtelumittauksen Luento-osio 1 työterveyshuollossa, Firstbeat hyödyntäminen Technologies 10.00-10.30 Sykevälivaihtelumittauksen hyödyntäminen työterveyshuollossa, Firstbeat 10.30-11.00 Rannekanavaoireyhtymän tutkiminen, Technologies Mediracer

– Basic Body Awareness Therapy, luennoitsijana Luennot ja työpajat: Kirsti Niskala.

yhdistys ry

10.30-11.00 Työpaikkaliikunta Rannekanavaoireyhtymän tutkiminen, 11.00-11.30 työterveyshuollossa, Mediracer Kuntoliikuntaliitto ry

Basic Body Awareness luennoitsijana – Psykofyysinen ihminen,Therapy, luennoitsijoina Helinä Kirsti Niskala. Herrala ja Raija Jaakkola.

11.00-11.30 Työpaikkaliikunta työterveyshuollossa, Luento-osio 2 Kuntoliikuntaliitto ry 12.30-13.15 Työfysioterapeutit ry:n sääntömääräinen Luento-osio 2 kevätkokous

– Psykofyysinen ihminen, luennoitsijoina Helinä

Suomen Herrala ja Lantiopohjan Raija Jaakkola. Fysioterapeutit ry

– Raskauden ajan ja synnytyksen jälkeinen Suomen Lantiopohjan Fysioterapeutit ry lantionpohjan harjoittelu. Luennoitsijana Fysioterapian professori Kari Bo Oslon – Raskauden ajan ja synnytyksen jälkeinen yliopistosta. lantionpohjan harjoittelu. Luennoitsijana Fysioterapian professori Kari Bo Oslon Suomen Gerontologis- Geriatrinen yliopistosta.

Fysioterapiayhdistys ry

Suomen GerontologisGeriatrinen – Testaaminen voimaja tasapainoharjoittelussa, Fysioterapiayhdistys ry luennoitsija HUR:lta. Testaaminen voimaja tasapainoharjoittelussa, – Cardiologinen voimaharjoittelu, luenn. avoin luennoitsija HUR:lta. – Voima- ja tasapainoharjoittelu osana – Cardiologinenpäiväkuntoutusta, voimaharjoittelu, luenn. avoin muistisairaiden luennoitsijoina MarjoForder ja Tarja Kindsatedt – Voima- ja tasapainoharjoittelu osana muistisairaiden päiväkuntoutusta, – Kaatumiset, luennoitsija avoin luennoitsijoina MarjoForder ja Tarja Kindsatedt – Kaatumiset, luennoitsija avoin

13.15-14.00 liikuntaelinten ja motorIsen 12.30-13.15 Työfysioterapeutit ry:n sääntömääräinen 13.1514.00Työikäisten Luennon aihe avoin, Mika Nyberg suorituskyvyn osana työkyvyn edellykevätkokous mittaamisesta erikoisasiantuntija, ergonomia, Työterveyslaitos tysten arviointia ja seurantaa: Mika Nyberg, erikois13.15- 14.00ergonomia, Luennon aihe avoin, Mika Nyberg asiantuntija, Työterveyslaitos Suomen Ortopedisen Manuaalisen Terapian erikoisasiantuntija, ergonomia, Työterveyslaitos

yhdistys SOMTY ry

Suomen Ortopedisen Manuaalisen – Restoring neuromuscular control of theTerapian cervical yhdistys SOMTY ryneck pain: Deborah Falla, PhD spine in patients with Physioterapy, Associate Professor – Restoring neuromuscular control of the cervical spine in patientstaitojen with neck pain: Deborah Falla, PhD – Manuaalisten opettaminen ja oppiminen Physioterapy, Associate Professor ammattikorkeakoulussa: Sanna Garam OMTfysioterapeutti – Manuaalisten taitojen opettaminen ja oppiminen ammattikorkeakoulussa: Garamostajalle OMT- ja – Fysioterapian merkitys Sanna asiakkaalle, fysioterapeutti Jouni Peltola OMT-fysioterapeutti fysioterapeutille – Fysioterapian merkitys asiakkaalle, ostajalle ja fysioterapeutille Jouni Peltola OMT-fysioterapeutti