Työfysioterapeutti 1/2010 by Työfysioterapeutit ry

Työfysioterapeutti 1/2010

sisällys 3

Hallitus tiedottaa

Puheenjohtajan palsta

5 Jäsenkyselyn satoa 9

Nuorikin tarvitsee tukea työssäjaksamiseen

13 Osallistuimme ”ranka ja raajat” kilpailuun 16 Tiedosta tukea akuuttiin selkäkipuun 20 Hallituksen uusien jäsenten esittely 21 Hallituksen uusien jäsenten esittely

Pääkirjoitus Vuosi 2010 on jo pitkällä ja Työfysioterapeutti lehtikin on siirtynyt maata peittävien hankien keskellä uudelle vuosikymmenelle. Hallituksen kokoonpanossa on tapahtunut muutoksia ja olemme saaneet uutta verta sekä hallitukseen että lehden toimituskuntaan. Myös tehtävien jakaantumisessa hallituksen sisällä on muutoksia, joista tietoa tässä lehden ensimmäisessä numerossa. Jäsenkunnan toivomuksesta jatketaan lehden toimittamista edelleen myös painetussa muodossa, vaikka se onkin luettavissa sähköisenä jäsensivuillamme www.tyofysioterapeutit.fi. Lehti ilmestyy edelleen neljä kertaa vuodessa. Jotta saisimme lehdestämme toimivan ja jäsenkuntaamme mahdollisimman hyvin palvelevan julkaisun, lehden toimituskunta ottaakin ilolla vastaan erilaisia juttuja ja artikkeleita sekä mahdollisia toivomuksia lehden sisältöön. Toimituskunnassa pyrimme myös siihen, että osa lehden numeroista olisi teemanumeroita, joilla voisimme pureutua eri kannoilta käsittelemään valittua aihepiiriä. Mukavia lukuhetkiä kevättä ja aurinkoa odotellessa!

Työfysioterapeutti lehden toimitus

TYÖFYSIOTERAPEUTTI:

TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry:

Jäsenlehti: 4 krt vuodessa

tai yhteistyössä muun työterveys-

Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry

Perustettu: 1976

Koulutusta: 2 krt vuodessa

henkilöstön kanssa. Varsinaisen

Taitto: Mainostoimisto Hasardi

Jäsenmäärä: 700

Varsinaiseksi jäseneksi hyväksy-

jäsenen on oltava Suomen Fysio-

Jäsenmaksu: 35e/vuosi

tään fysioterapeutti, joka toimii

terapeutit ry:n jäsen

työterveyshuollossa

Hallitus tiedottaa

Kevätopintopäivä ja kevätkokous 2010 Yhdistyksen kevätopintopäivä ja yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous 27.5.2010 ks. kokouskutsu ja opintopäiväilmoitus toisaalla lehdessä. Ilmoittautuminen www-sivuilla olevan ilmoittautumislinkin kautta viimeistään 17.5.2010

Hallituksen kokousasiat Hallituksen kokousten asialistalle esitettäviä asioita voi toimittaa kahta viikkoa ennen kokouspäivämäärää hallituksen puheenjohtajalle (johanna.jussila@diacor.fi) tai sihteerille (hanna.nummila@yle.fi). Kokouspäivät: 24.3., 14.4., 5.5.2010

Stipendihakemukset v.2010 Nyt on aika hakea Työfysioterapeutit ry:n stipendiä! Katso hakuohjeet www.tyofysioterapeutit.fi/jäsenille

WANTED! Työfysioterapeutit ry käynnistää alueellista verkostoa ja etsimme eri alueille kiinnostuneita yhdyshenkilöitä toimimaan linkkeinä alueiden ja hallituksen välillä – mikäli kiinnostuit asiasta ota yhteyttä Hanna Nummilaan, hanna.nummila@yle.fi

Syysopintopäivät Varaa kalenteristasi Syysopintopäivien ajankohta jo nyt! Syysopintopäivät järjestetään 25.-26.11.2010. Ohjelma ja paikka vahvistetaan kesän jälkeen.

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2010

Puheenjohtajan palsta Haluan kiittää Työfysioterapeutit ry:n jäsenistöä luottamuksesta uudelleenvalintani puolesta. Suuri kiitos kuuluu hallituskollegoilleni, jotka ovat mahdollistaneet hyvän, erittäin aikaansaavan ja miellyttävän hallitustyöskentelyn. Haluan kiittää myös oman työpaikkani kollegoita kärsivällisyydestä kiireisimpinä aikoina. Kiitos! Työterveyshuoltoon on kohdistettu toiveita, tarpeita tai jopa paineita viime aikoina – työterveyshuollon odotetaan uudistuvan, tekevän tutkimusta ja keräävän tietoa sekä huolehtivan laadusta että laadun ja toteutuksen seurannasta. Unohtaa ei voi Ahtelan työryhmän asettamia tavoitteita ja ajatuksia työterveyshuollon roolista työurien pidentämisessä. Näen, että meillä työfysioterapeuteilla on nyt hieno mahdollisuus osoittaa osaamisemme ja taitomme työntekijöiden tukemisessa hyvän ja laadukkaan työuran eri vaiheissa hyödyntäen hyvää tiimityötä. Kriittisinä aikoina suunnitelmallisuus, pitkäjänteisyys ja fokusointi tukevat hyvää tiimiä. Tällöin tiimillä on mahdollisuus onnistua tehtävässään ja saavuttaa tavoitteensa. Työfysioterapeutit kuuluvat ammattinsa puolesta luontevasti useisiin eri tiimeihin: työfysioterapeuttien omat tiimit, työterveyshuoltojen moniammatilliset tiimit, asiakasyritysten kanssa luotavat yhteistyötiimit, muiden sidosryhmien kanssa toteutettavat tiimi jne. Työfysioterapeutit ovat usein etulinjassa ottamassa käyttöön uusia menetelmiä ja teknologioita – uskon, että työfysioterapeuteissa on paljon potentiaalia vastaamaan meille asetettuihin haasteisiin. Hyvän tiimityön puolesta - pallo on nyt meillä. Hyvää alkanutta kevättä,

Johanna Jussila

Jäsenkyselyn satoa Hanna Nummila sihteeri / Työfysioterapeutit ry tft, TtM, YLE Työterveyshuolto hanna.nummila@yle.fi

Yhdistyksessä on tällä hetkellä reilut 700 jäsentä, joille viime syksynä lähetettiin jäsenkysely. Heistä 573 jäsentä toimitti vastaukset, joista tässä artikkelissa koostetta. Arkipäivän viestittämiseen liittyvä tavoite oli jäsenrekisterin yhteystietojen päivitys. Sekä kirje- että sähköpostia palautuu jokaisen lähetyksen yhteydessä vanhentuneiden yhteystietojen takia. Esimerkiksi kymmenkunta tammikuussa lähetettyä sähköpostia palautui jakeluvirhe-tiedotuksena, vaikka syksyn kyselyn jälkeen tiedot oli päivitetty. Lisäksi kyselyssä on aihealueita, joita yhdistykseltä toistuvasti tiedustellaan.

Alueellinen verkostoituminen Taulukossa on kirjattu koko jäsenistön alueellinen jakauma. Määrissä on huomioitu vuodenvaihteen tilanne. Sekä jäsenkyselyssä että syksyn opintopäivillä tiedusteltiin kiinnostusta alueelliseen verkostoitumiseen. Monilla alueilla on virinnyt halua jäsenten vapaamuotoiseen, säännölliseen kokoontumiseen, joista alueen toimijat ovatkin kirjoittaneet edellisten vuosien lehdissä. Taulukon toisessa sarakkeessa on halukkaiden kokoontujien määrät alueittain. Nyt tarvittaisiinkin joka alueelta joku yh-

dyshenkilö, joka voisi koota ensimmäisen aluetapaamisen. Hallituksella on tiedossa tiettyjen toimivien alueiden yhdyshenkilöt, mutta kattava kooste halki Suomen puuttuu. Uusilta yhdistykseen liittyviltä tiedustellaan halukkuutta alueelliseen verkostoitumiseen ja kontaktin saamiseksi tarvittaisiin yhdyshenkilö. Halukkaista kokoontujista on yhdistyksen sihteerillä sähköpostitiedot, joiden avulla pääsee helposti keskusteluyhteyteen.

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2010

Työtehtävät ja työpaikat Vastaajista 462 ilmoitti toimivansa työfysioterapeuttina tai toimivansa osan työajastaan näissä tehtävissä. Vastanneet työfysioterapeutit jakaantuivat seuraaviin työpaikkoihin: – Työnantajan oma työterveysasema 57 tft – Julkisen sektorin sairaala (oma työterveysasema) 13 tft – Yritysten yhteinen työterveysasema 17 tft – Liikelaitos 45 tft – Terveyskeskus 57 tft – Yksityinen lääkärikeskus, hoito- tai tutkimuslaitos 130 tft – Oma yritys tai toiminimi (myös ammatinharjoittaja) 92 tft – Kuntoutuslaitos 49 tft Osa ammatinharjoittajista työskentelee työnantajien omien työterveysasemien tai yksityisten lääkärikeskusten, hoito- ja tutkimuslaitosten yhteydessä. Viime vuosien muutoksia ovat olleet työnantajien omien työterveyshuoltojen ulkoistamiset lääkärikeskuksille, jolloin samassa yhteydessä osalla työfysioterapeuteista työsuhde on muuttunut ammatinharjoittajuudeksi. Toinen monia koskettanut muutos on ollut esim. kuntien työterveyshuoltojen tai Työterveys ry-muotoisten toimijoiden muuttuminen liikelaitoksiksi. Ammattikorkeakouluissa, muissa oppilaitoksissa tai Työterveyslaitoksella työterveyshuollon kouluttajana tai opettajana toimi yhdeksän jäsentä ja näiden lisäksi Työterveyslaitoksella tutkimustyössä kahdeksan jäsentä. Tällä hetkellä muiden 6

fysioterapiasektoreiden opetustehtävissä tai muuta terveystutkimusta teki 14 vastaajaa. Vastaajista muissa kuin työfysioterapeutin tehtävissä työskentelevät sijoittuivat esim. yrityksen henkilöstöhallintoon, työnjohdollisiin tehtäviin, lääkärikeskuksen sopimustehtäviin tai muun sektorin fysioterapeuteiksi. Työelämästä poissaolevat ilmoittivat olevansa äitiys- tai opintovapaalla, työttömänä tai eläkkeellä. Työn sisältö 462 työfysioterapeutista 129 tuotti kokonaisvaltaisen työterveyshuollon palveluita. Työ sisälsi lakisääteisen työterveyshuollon tehtävät ja työterveyshuoltopainotteisen sairaanhoidon. 47 vastaajaa teki näiden työtehtävien lisäksi yrityksen tai yrityksestä vastaavan työterveyshuollon kanssa erikseen sovittavia projekteja. 161 työfysioterapeuttia tuotti lakisääteisiä palveluita ja 44 niiden lisäksi erikseen sovittavia projekteja. 81 työfysioterapeutin yhteistyömuoto yritykseen tai yrityksestä vastaavaan työterveyshuoltoon oli erikseen sovittavat projektit. 19 tuotti työterveyshuoltopainotteisen sairaanhoidon palveluita. Työn sisältö työnantajittain Yhdistyksen hallituksen on haluttu edustavan mahdollisimman laajasti eri työterveyshuollon sektoreille sijoittuvia työfysioterapeutteja. Kyselyn perusteella työtehtävät eroavat jossain määrin näiden välillä.

Työnantajan omalla terveysasemalla työskentelevistä 22/ 57 työfysioterapeutista ilmoitti kokonaisvaltaisen työterveyshuollon kuuluvan työtehtäviinsä. Vastuuhenkilömäärät vaihtelivat 500–2000 välillä. Kun vastuualueena oli yksinomaan lakisääteisten palveluiden tuottaminen, työntekijämäärät vaihtelivat tyypillisesti 700–5000 välillä, muutamilla oli jopa kaksinkertaiset määrät. Julkisen sektorin sairaalassa (13 tft) muutamat työfysioterapeutit tuottivat kokonaisvaltaisen työterveyshuollon palvelut vastuullaan 350 työntekijää. Lakisääteistä työterveyshuoltoa tuotettiin 1000–3500 työntekijälle. Yritysten yhteisellä työterveysasemalla toimi 17 työfysioterapeuttia, joista puolet tarjosi kokonaisvaltaista ja puolet ainoastaan lakisääteisiä työterveyshuoltopalveluita. Vastuuyritysmäärät vaihtelivat 10–260 välillä ja näiden työntekijämäärät 1100–5000 välillä. Terveyskeskuksessa työskentelevistä 26/ 57 työfysioterapeutista ilmoitti kokonaisvaltaisen työterveyshuollon kuuluvan työtehtäviinsä. Vastuuhenkilömäärät vaihtelivat 750–2000 välillä. Kun vastuualueena oli yksinomaan lakisääteisten palveluiden tuottaminen, henkilömäärät vaihtelivat tyypillisesti 2500–5000 välillä. Vastuuyritysmäärät terveyskeskusten työfysioterapeuteilla vaihtelivat tyypillisesti 200–1100. Liikelaitoksissa toimivista työfysioterapeuteista 23/ 45 tuotti kokonaisvaltaista työterveyshuoltoa. Vastuutyöntekijämäärät vaihtelivat 1000–3000 välillä. Lakisääteisiä pal-

veluita tuottavilla työntekijämäärät vaihtelivat 1400–9000 välillä ja suurin yrityslukumäärä oli 800. Lääkärikeskuksissa, hoito- ja tutkimuslaitoksissa työskentelevistä 40/ 130 työfysioterapeutista ilmoitti kokonaisvaltaisen työterveyshuollon kuuluvan työtehtäviinsä. Vastuuhenkilömäärät vaihtelivat yleisimmin 1000–5000 välillä. Lakisääteistä työterveyshuoltoa tai erillisiä projekteja tuotti 90 työfysioterapeuttia. Tässä ryhmässä yritysmäärät vaihtelivat 1-700 ja työntekijämäärät 700– 6000, muutamilla oli jopa kaksinkertaiset määrät. Yrittäjistä tai ammatinharjoittajista 27:llä oli sopimus kokonaisvaltaisen työterveyshuollon tuottamisesta, jolloin yleinen vastuutyöntekijämäärä oli 500–1500. Lakisääteisiä palveluita tuotti 36 työfysioterapeuttia yleisesti 1500–5000 työntekijälle. Erillisiä projekteja yritysten tai yrityksistä vastaavien työterveyshuoltojen kanssa toteutti 24 työfysioterapeuttia. Tyypillisiä projekteja ovat kehittämishankkeet, tyky- tai tyhy-projektit. Osa mainitse tekevänsä projektiluontoisina hankkeina lakisääteiseen työterveyshuollon piiriin kuuluvia toimenpiteitä. Kuntoutuslaitoksissa työskenteli työfysioterapeutin nimikkeellä 49 vastaajaa. Työtehtävät liittyivät Aslak- ja TYK-kuntoutuskurssien vetämiseen tai työkyky-, uudelleenkoulutusarvioihin tai työkokeiluihin. Työehtosopimukset Jäsenet tiedustelevat hallitukselta työhakemus- tai työhaastatteluti-

lanteita varten palkkahaarukoita. Jäsenkyselyssä tiedusteltiin yleisesti, onko jäsenillä työehtosopimusta ja mitä sopimusta heihin sovelletaan. KVTES oli yleisin ilmoitettu sopimus. Vaihtelua oli luonnollisesti eniten työnantajan omalla terveysasemalla työskentelevien kohdalla, jolloin sovellettu sopimus riippui työnantajan toimialasta. Työterveyshuollon pätevöitymisopinnot Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa työterveyshuollon ammattihenkilöiden käyttöä ja koulutuksen toteutumista. Nykyisen työterveyshuoltolain mukaan työterveyshuoltoon hakeutuvan fysioterapeutin pätevyysvaatimukset ovat laillistetun fysioterapeutin pätevyys ja ammattikorkeakoulussa suoritetut työterveyshuollon erikoistumisopinnot tai vähintään seitsemän opintoviikon laajuinen työterveyshuollon koulutus kahden vuoden kuluessa asiantuntijatoiminnan aloittamisesta. Yli puolet vastaajista oli suorittanut Työterveyslaitoksen pätevöitymiskoulutuksen (346 henkilöä). Työfysioterapia-opinnot erikoislääkintävoimistelijakoulutuksen sivuaineena tai työterveyshuollon jatkolinjalla oli suorittanut 114 ja ammattikorkeakoulun pätevöitymisopinnot 151 vastaajaa. Monilla oli useampia pätevöitymisopintoja, mikä saattaa kuvata pätevyyden varmistelua menneiden vuosikymmenten aikana tapahtuneiden koulutusjärjestelmämuutosten ja työterveyshuoltolain uudistuksen yhteydessä. Nythän laissa on annettu selvät pätevöitymisvaatimukset

uusille työterveyshuoltoon suuntaaville fysioterapeuteille. Jatko-opinnot Ensimmäinen ryhmä aloitti fysioterapeuteille ja työterveyshoitajille suunnatut työterveyshuollon ylemmät ammattikorkeakouluopinnot syksyn 2008 aikana. Kyselyssä selvitimme jäsenten tähän mennessä suorittamia korkeakouluopintoja. Vastaajista 63 oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Heistä 30 toimi työfysioterapeuttina ja muut johto-, koulutus- tai tutkimustehtävissä. Suoritetut tutkinnot olivat tohtori-, lisensiaatti-, maisteri-, kandidaattitutkintoja terveys-, liikunta-, kasvatus- ja valtiotieteissä tai terveyden edistämisen ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Edellä mainittujen lisäksi 164 vastaajalla oli ylempiä korkeakouluopintosuorituksia

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2010

approbatur opintoja: ergonomia, liikuntalääketiede, fysioterapia, kasvatustiede, aikuiskasvatustiede, erityispedagogiikka, organisaatiopsykologia, psykologia, terveyskasvatus, terveyshallintotiede, terveystieto, ravitsemustiede, sosiaalipolitiikka, sosiologia cum laude opintoja: ergonomia, liikuntalääketiede, fysioterapia, kansanterveystiede, aikuiskasvatustiede, työ- ja organisaatiopsykologia, terveyshallintotiede Mentorointi Hallitus tarjosi menneenä vuonna koulutusta mentorointitoiminnan aloittamiseksi yhdistyksen jäsenten kesken. Koulutukseen ilmoittautuneita oli niin vähän, että päätettiin tehdä tarkempi kartoitus halukkuudesta. 30 jäsentä ilmoitti kiinnostuksensa aktoriksi ja 41 mentoriksi.

Hallituksen tehtävänä onkin seuraavassa vaiheessa tarkentaa tarpeita, selvittää tarvittava koulutus ja luoda toimiva aktori-mentori-systeemi. Vastauksissa oli myös kommentteja, että aiheeseen muillakin voisi olla kiinnostusta, vaikka tässä ensi vaiheessa ei lupautuisikaan varsinaiseksi toimijaksi. Toiminnan jatkuvuutta luonnollisesti pohditaan kokemuksien karttuessa. Yrittäjäkoulutus Suuri osa yhdistyksen jäsenistä toimii ammatinharjoittajina tai yrittäjinä. Muutama vuosi sitten pidettiin yhdistyksen toimesta ensimmäinen yrittäjille suunnattu koulutustilaisuus Helsingissä. Hallitus sai koulutuksen jälkeen runsaasti yhteydenottoja, että vastaavaa koulutusta kaivattaisiin toistamiseen ja mahdollisesti alueellisesti järjestettynä. Kyselyssä selvitettiin tällaisen

alueellisen koulutuksen tarvetta ja 170 jäsentä ilmaisi kiinnostuksensa. Taulukossa on toivojien alueellinen jakauma. Hallitus saakin nyt pohtia, missä ja miten järjestettynä koulutus olisi useimpia hyödyttävä ja mitkä yhteistyötahot kuten liitto tai paikallisyhdistykset olisivat hyviä yhteistyökumppaneita käytännön järjestelyissä. Työfysioterapeutti-lehti Tähän mennessä lehti on lähetetty kaikille jäsenille paperiversiona. Valtaosa vastaajista haluaa lehden edelleen paperisena. Lehti julkaistaan myös netissä yhdistyksen jäsensivuilla sähköisenä. Kaikki, jotka kyselyssä vastasivat haluavansa vain sähköisen version lehdestä, saavat tiedon lehden ilmestymisestä sähköpostitse.

Alue

Jäsenmäärä

Verkostoitumistoive

Yrittäjäkoulutus

Lappi

Oulunlääni

Pohjanmaa

Keski-Suomi

Pohjois-Savo

Pohjois-Karjala

Etelä-Saimaa

Kymenlaakso

Etelä-Savo

Etelä-Häme

Kanta-Häme

Tampereen seutu

Satakunta

Lounais-Suomi

Uusimaa

253

150

Nuorikin tarvitsee

tukea työssäjaksamiseen Työssäjaksaminen nuoren näkökulmasta: kokemuksia työssäjaksamisesta ja siihen liittyvistä tekijöistä.

Hannele Bergman-Anttila, Tuija Jokinen ja Annamaija Nyman

yössäjaksamisella tarkoitetaan yksilön ja hänen työnsä välisen kokonaisuuden toimivuutta. Työntekijän toimintatavat, hänen

voimavaransa ja työn ympäristötekijät ovat tärkeitä osatekijöitä tässä kokonaisuudessa. (Ek ym. 2003.) Työterveyshuolto on pyrkinyt vaikuttamaan näihin osatekijöihin jo teollistumisen ajoista lähtien. Nuoret kokevat kuitenkin työterveyshuollon nykyisen ohjaus- ja neuvontatoiminnan riittämättömänä (Sulander, Viluksela, Elo, Huuskonen & Leino 2007: 71-76). Tässä artikkelissa tuodaan esille nuorille tehtyjen haastattelujen pohjalta nuorten omaa näkemystä työssäjaksamista lisäävistä tekijöistä ja herätellään keskustelua työterveyshuollon palveluiden kehittämistarpeista.

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2010

Muuttunut työkulttuuri lisää vaatimuksia Työelämän muutokset ovat lähivuosina keskittyneet organisaatioiden ja työpaikkojen sisälle. Epävarmuudesta on tullut osa arkea, jonka myötä työntekijän tuen tarve on lisääntynyt. Nuoren työntekijän työsuhteet ovat usein määräaikaisia tai muuten epätyypillisiä (mm. keikka-, osaaika-, projektityö). Samanaikaisesti työntekijään kohdistuu suurempia osaamisvaatimuksia. Työpäivät pidentyvät ja vapaa-ajan ja työn välinen raja on alkanut häilyä. Nuorilta vaaditaan sitoutumista työelämän epävarmuuteen ja tulevaisuuden rakentamista sen varaan. (Piha 2004: 48; Janhonen & Husman 2007: 15.)

Nykynuori on kasvanut yhteiskunnassa, jossa keskimääräinen koulutustaso on jatkuvasti noussut, hyvinvointivaltio on siirtänyt vastuuta yksilöltä yhteiskunnalle ja riskit on kollektivoitu veronmaksajien velvollisuudeksi. Laman aikana kasvanut nuori on käynyt läpi työstä puhumisen kulttuurin muutoksen ja siten menettänyt jopa työn ja tekemisen ilon ennen työelämään astumista. Mediassa maalataan kuvaa tulevaisuudesta ja ylitsepääsemättömästä vastuunkantamisesta yhteiskuntarakenteen muuttuessa, mikä osaltaan vähentää omaan elämään vaikuttamisen tunnetta. (Piha 2004.)

Työterveyshuollon osaamisen suuntaamiseen uudella tavalla on noussut paineita, muun muassa psyykkisen kuormituksen mukanaan tuomien erityisvaivojen lisäännyttyä 200010

luvun aikana (Kansanterveyslaitos 2008a). Työkyvyttömyyseläkkeistä 40 prosenttia myönnetään tällä hetkellä mielenterveyshäiriöiden perusteella (Kansanterveyslaitos 2008b). Nuoret ja työ 2006- barometrin tulosten mukaan jopa neljänneksellä nuorista esiintyy psyykkisiä oireita, kuten voimattomuutta tai väsymystä (Sulander ym. 2007: 87-92).

Työn puitteet kuntoon Haastateltujen nuorten vastauksissa nousi vahvasti esiin työn sisällön merkitys työssäjaksamista tukevana tekijänä. Monipuoliset ja haasteelliset työtehtävät koettiin työssäjaksamista helpottavina. Työhön nuoret kaipasivat hyvää perehdytystä ja mahdollisuuksia vaikuttaa työn rytmittämiseen sekä sisältöön. Nuoret arvostivat positiivista, rentoa ja avointa ilmapiiriä. Erilliset viihtyisät sosiaalitilat koettiin työssäjaksamista tukevana. Työtilojen siisteys ja nykyaikaiset työvälineet sekä helpottavat työntekoa että lisäävät työssäviihtymistä. Nuoret kokivat työn tauotuksen, ajan riittävyyden ja joustomahdollisuudet työtahdin suhteen jaksamista tukevina. Määräaikaisuus ei pelota Nuoret eivät kokeneet määräaikaisia työsuhteita rasitteena, yleisistä käsityksistä poiketen. He suhtautuivat tulevaisuuteen luottavaisesti ja kokivat määräaikaisuuden jopa helpottavana tekijänä oman elämän suunnitelmien ollessa vielä auki. Pysyvämpi työsuhde koettiin tärkeämmäksi vasta myöhäisemmässä

”

Työelämän muutokset ovat lähivuosina keskittyneet organisaatioiden ja työpaikkojen sisälle. Epävarmuudesta on tullut osa arkea,”

elämänvaiheessa. Vakinaisen työn koettiin yleisesti antavan turvallisuuden tunnetta ja mahdollisuuksia muun muassa kouluttautumiseen ja perheen suunnitteluun. Perhe ja ystävät ovat nuoren tärkeimmät tukijat Sosiaalisen tuen merkitys korostuu nuorilla työntekijöillä (Janhonen & Husman 2007). Tärkeimpinä tukijoinaan haastatellut nuoret pitivät ystäviään ja perhettään. Lähimmät ihmiset kuuntelevat, kannustavat ja antavat ymmärrystä työuraansa aloittelevalle nuorelle. Esimiehen nuoret kokivat olevan avainasemassa työssäjaksamisensa tukemisessa. Nuoret kertoivat tärkeää olevan, että esimies kannustaa ja antaa palautetta sekä kohtelee työntekijöitään tasavertaisesti. Myös se, että esimies kuuntelee eikä vaadi liikaa, koettiin tärkeäksi. Työkavereilta nuoret toi-

tamista terveellisempään suuntaan. (Ek ym. 2003.) Nuoret eivät nähneet elintapaneuvontaa oleellisesti työssäjaksamista tukevana. Useat nuoret kokivat saaneensa jo aikaisemmin riittävästi tietoa elintapoihin liittyvistä riskeistä ja siten koettu lisätiedon tarve työterveyshuollolta oli melko vähäistä. Osa haastelluista ei halunnut mitään lisätietoa elintapoihin liittyvistä riskeistä. Yleisin kommentti oli: ”tiedän itsekin”. Tarkennetuilla kysymyksillä tuli esiin kiinnostusta uneen, liikuntaan, ergonomiaan, elämänhallintaan ja ravitsemukseen liittyen. Päihteiden ja sosiaalisen verkoston vaikutukset jaksamiseen kiinnostivat myös osaa nuorista. voivat kannustusta ja palautetta. Heidän antamaa apua, luottamusta ja sosiaalista tukea pidettiin merkittävänä. Työssäjaksamista lisäävänä pidettiin mahdollisuutta rentoutua ja virkistäytyä työyhteisön kanssa, esimerkiksi yhteisillä illanvietoilla tai erilaisissa kerhotoiminnoissa. Työterveyshuollon tukea nuoret kaipasivat enimmäkseen sairaustapauksissa. Työterveyshuolto nähtiin tärkeänä keskusteluapua tarvittaessa, esim. masentuneena. Omaa työssäjaksamista nuorella edisti myös liikunnan harrastaminen. Elintavat vaikuttavat työssäjaksamiseen Työterveyshuollossa olisi tärkeää tunnistaa olemassa olevat työhön ja terveyteen liittyvät riskit, jotta ongelmia osattaisiin ennaltaehkäistä ja nuorta työntekijää tukea terveyttä edistävässä käyttäytymisessä ja

työssäjaksamisessa (Koskinen, Kestilä, Martelin & Aromaa 2005). Nuorten aikuisten terveyttä ja terveysriskejä ja työssäjaksamista on selvitelty useissa eri tutkimuksissa. Tutkimuksissa on tullut ilmi terveysriskejä erityisesti tupakointiin, alkoholin käyttöön, ylipainoon, liian vähäiseen liikkumiseen ja työssäjaksamiseen liittyen(Sulander ym. 2007; Ek ym. 2003). Monet aikuisiän terveyteen vaikuttavat elintavat ja elinolot vakiintuvat nuorena aikuisena. Nykyiset elintavat ennakoivat huomattavia terveysongelmia koko väestössä, etenkin huono-osaisimmissa ryhmissä. (Koskinen ym. 2005.) Useiden epäterveellisten elintapojen kasautuminen liittyy monesti myös huonoon työssäjaksamiseen. Toisaalta myös psyykkistä jaksamista tukemalla voidaan edistää terveiden elintapojen ylläpitämistä tai muut-

Kiire on nykyaikaa Nuoren toiveena elämälle ja työlle on riskittömyys ja työn ja muun elämän välinen tasapainotilanne heti uran alusta lähtien. Yli puolet työvoimasta Suomessa kokee itsensä kiireiseksi. Työssäkäyvällä EU-kansalaisella on keskimäärin noin 20 tunnin vajaus viikottaisessa aikabudjetissaan elääkseen omasta mielestään laadukasta elämää. (Piha 2004: 34-3.) Työstä palautumisen keinot herättivät kiinnostusta, vaikka haastatellut eivät pääosin kokeneet ajanhallinnan ongelmia. Yksi haastatelluista toi esiin kiireen kanssa elämisen hankaluudet, joihin hän esitti ratkaisuksi tuntien lisäämiseen viikkoon tai lyhyemmän työpäivän mahdollisuuden.

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2010 4/2009

”

Elintapoihin keskittynyt terveysneuvonta voidaan kokea tungettelevana ja siten sen vaikuttavuus voi heiketä.”

Nuorilla on sairauslähtöinen kokemus työterveyshuollosta Nuorilla työntekijöillä on huonosti tiedossa, minkälainen työterveyshuolto heille on järjestetty. Tämä asia on tullut ilmi myös aikaisemmin tehdyissä valtakunnallisissa kyselyissä (mm. Nuoret ja työ -barometri 2006). Työterveyshuoltoa ei myöskään koettu merkittävänä tekijänä työssäjaksamisen tukijana. Haastateltavien mukaan työterveyshuollolta haettaisiin apua ja/tai tukea seuraavissa tilanteissa: sairastuessa (fyysinen tai psyykkinen sairaus), keskusteluavun tarpeessa (esim. masennus), työpaikan ongelmatilanteissa, työtapaturmatilanteissa, työn vaaratekijöihin ja ergonomiaan liittyvissä asioissa. Työterveyshuollon tehtäväksi kuvailtiin tapaturmien ennaltaehkäisy, sairaudenhoito, jatkohoitoon ohjaus ja terveyskyselyiden tekeminen. Osa haastatelluista sanoi suoraan, ettei työterveyshuolto kiinnosta terveenä ollessa. Nuoret toivoisivat uudenlaisia laajennuksia työterveyshuollon sairauslähtöiseen palvelutarjontaan (mm. hammashoito, raskauden ehkäisy), joka osaltaan kuvastaa nuorten mielikuvaa työterveyshuollosta.

kinoinnista siten, että se tavoittaa myös nuoret työntekijät. Nuorilta selkeästi puuttuu tietoa työterveyshuollon ennaltaehkäisevästä työstä ja mahdollisuudesta saada tukea myös työssäjaksamiseen. Työssäjaksamista tukevina haastatellut näkivät lähinnä työhön liittyviä asioita (ilmapiiri, fyysinen työympäristö jne.) sekä perheeltä ja ystäviltä saadun sosiaalisen tuen. Vaikuttavin elintapojen ohjaus tapahtuu jo opiskeluaikoina ja kodeissa (Ek 2003). Elintapoihin keskittynyt terveysneuvonta voidaan kokea tungettelevana ja siten sen vaikuttavuus voi heiketä. Opituista elintavoista pidetään kiinni ja niiden muuttaminen myöhemmin saattaa osoittautua hankalaksi. Nuori elää nykyhetkessä ja vuosien päähän maalatut mielikuvat sairauksista saattavat

KYLMÄ - KUUMA

Pohdinta Nuorten vastausten perusteella herää ajatus työterveyshuollon mark-

vaikuttaa etäisiltä ja epätodennäköisiltä. Haastatteluissa nuoret eivät kokeneet lisävalistuksen tarvetta terveyteen ja jaksamiseen liittyvistä asioista. Olisikohan tässä kyseessä juuri se, että nuorten valistus ei voi olla samanlaista kuin iäkkäämpien työntekijöiden. Tulisi löytää se kanava ja menetelmät, jotka kohtaavat

nuoren työntekijän ajatusmaailman. Hyväksi keinoksi on havaittu esimerkiksi toiminnalliset tilaisuudet, joissa nuori saa aktiivisesti itse osallistua ja oivaltaa asioita. Työterveyshuollon tulisi lähestyä nuoria työntekijöitä niin, että se tuo ilmi ennaltaehkäisevän terveydenhuollon eikä painota sairauslähtöisyyttä. Lähestymistavassa tulisi huomioida myös nuoren ihmisen kiinnostus juuri tähän hetkeen eikä vain tulevaisuuteen.

Erittäin tärkeää olisi myös lisätä esimiesten tietoisuutta työterveyshuollosta ja sen roolista työssäjaksamisen tukijana. Työterveyshuolto voi osaltaan olla vaikuttamassa esimiehen ja työyhteisön suhtautumistapaan nuoria työntekijöitä kohtaan ja ilmapiirin muokkaamisessa, myös nuoren, työssäjaksamista tukevaksi. Työpaikkojen muutos- ja ongelmatilanteissa työterveyshuollon hyödyntäminen asiantuntijana edellyttää työterveyshuollon osaamisen ja palveluiden tehokkaampaa markkinointia yrityksille ja esimiehille. Työterveyshuolto voisi olla mukana jo suunnitteluvaiheessa ja siten osaltaan tukea muutoksissa esimiestyötä ja koko työyhteisöä.

Osallistuimme ”ranka ja raajat” kilpailuun. Mia Holmberg Vast. työfysioterapeutti Kotkan Työterveys Oy

Suomessa vietetään parhaillaan Kansallista TULE - vuosikymmentä. Kansallinen TULE - ohjelma on politiikka- ja toimenpideohjelma vuosille 2008–2015. Suomen Tule ry ja Kansallinen TULE – ohjelma julkistivat ideakilpailun, jonka kilpailuaika päättyi 20.9.2009. Työ f y s i o t e r a p e u t t i - l e h t e m m e 2/2009 ja lisäksi kollegamme Hanna Nummila houkutteli työfysioterapeutteja osallistumaan kilpailuun sähköpostilla 20.8.2009. Kilpailun tarkoituksena oli kehitellä ideoita, suunnitelmia tai ohjelmia, joilla voi-

daan tehokkaasti ja turvallisesti edistää tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa ja terveyttä päivittäisessä elämässä. Kilpailuun sai osallistua kaikki halukkaat yksin, ryhminä, yhteisöinä tai yrityksinä. Päätimme Kotkan Työterveys Oy:n työfysioterapeutit: Sirpa Suckman, Hanna Varis ja Mia Holmberg osallistua kahdella tukirangan hyvinvointia päivittäisissä toiminnoissa edistävillä ohjeilla:

Tänä vuonna 35v täyttävän Kotkan Työterveyshuollon perinteitä on jo v.1978 luotu ”Kuljettajan jumppatarra”, jonka neljäs painos on edelleen ohjeena käytössä. Toimistotyön työhyvinvointiohjeet olimme laatineet meillä työterveyshuollossa olevalle Kymenlaakson Kauppakamarille liitettäväksi heidän koulutuskansioihinsa v.2008. Meistä se oli hyvä idea ja pyyntö tuli kauppakamarilaisilta itseltään.

TYÖHYVINVOINTIA TOIMISTOTYÖHÖN ja HUOLEHDI RANGASTASI AUTOILLESSASI.

Ohjeissamme on vahvasti esillä MDT:n l. Mechanical Diagnosis and Therapy (McKenzie) tutkimus- ja hoi-

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2010

to-ohjelman vaikutusta. Oman 40v työurani aikana metodi on parasta mitä on mielestäni tullut tules-vaivojen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Itsehoito ja oivallukset mm. hyvän ryhdin vaikutuksista ja vastaliikkeistä työ- ja kotitottumuksissa auttavat edistämään tuki- ja liikuntaelimistön työ- ja toimintakykyä. ”Lannemutka tallelle!” Kilpailuun tuli toista sataa ehdotusta. Voittajaksi selviytyi Seinäjoen ammattikorkeakoulun yliopetta-

jana toimivan Kari Salon ehdotus Niks Naks- näytönsäästäjä. Se opastaa käyttäjäänsä taukojumppaan ja ehkäisemään päätetyöskentelyssä yleisiä niska-hartiavaivoja. Toisen palkinnon sai Marjo Aspegren ideastaan kouluihin tuotavasta taukojumpasta. Kolmannen palkinnon sai Turun Seudun Selkäyhdistys kampanja-ideastaan ”Liikennevalot - pysy vihreässä aallossa”, jonka avulla edistetään liikuntasuositusten toteutumista. Lisäksi kaksi ehdotusta palkittiin kunniamaininnalla.

Eläkevakuutusyhtiö Eteran lahjoittama palkintosumma 5000€ jaettiin kolmen voittajan kesken. Lisätietoja merja.lartamo@suomentule.fi, www.suomentule.fi. Emme pärjänneet kilpailussa. Olemme kuitenkin tyytyväisiä osallistumisesta ja ”viitsimisestä”, sekin mielestämme osoittaa innostusta asiaan ja omaan työfysioterapeutin työhömme.

HUOLEHDI RANGASTASI AUTOILLESSA!

Työfysioterapeutit: Mia Holmberg, Sirpa Suckman ja Hanna Varis/ Kotkan Työterveys Oy

1. Säädä auton istuin itsellesi sopivaksi.

2. Turvallisessa ajotilanteessa (esim. liikennevaloissa)

3. Ajomatkan jälkeen huolehdi selästäsi tekemällä vastaliikettä.

Aseta lannerulla tukemaan alaselän notkoa (tiukalle kääritty pyyherulla tai talouspaperirulla käy hyvin).

Paina leuka sisään ja takaraivo tiukasti niskatukea vasten.

Laita kädet tukemaan alaselkää. Pidä polvet suorana ja taivuta selkää pitkälle taakse. Anna pään taipua mukana.

Alaselän mutkan säilyttäminen istuessa ehkäisee selkävaivoja. Opettele ajamaan takaraivo niskatuella.

Pidä jännitys 3-5 sekuntia ja rentoudu. Toista useita kertoja ja tee liikettä työmatkoilla aamuin- illoin.

Pysy asennossa muutama sekunti ja palaa keskiasentoon (vältä eteentaivutusta).

Tämä liike ehkäisee niska- hartia- yläPidä hartiat rentoina ja olkavarret lähellä vartaloa. Huomaa: korva- olkapäälonkka ovat samassa linjassa.

raajavaivoja ja päänsärkyä.

Toista liike 3-5 kertaa. Tämä liike ehkäisee alaselkävaivoja tehokkaasti.

TYÖHYVINVOINTIA TOIMISTOTYÖHÖN

1. Istuma-asento

2. Istuen tai seisten

3. Vedä leuka sisään

Istu tuolin perällä, selkä tuettuna selkänojaan. Pidä jalat rinnakkain lattialla tai jalkatuella. Lanneselän tuki ehkäisee selkävaivoja. Varo selän pyöristymistä, lysähtämistä kasaan. Työpöydän ääressä istu vatsa kiinni pöydän reunassa, kyynärvarret tuettuna.

Pyöritä olkapäitä mahdollisimman isoa rataa taakse ympäri. Jatka liikettä minuutin ajan, kunnes tunnet hartioiden lämpiävän.

Niska ja selkä suorana (älä kallista päätä eteenpäin). Pidä venytys 5 sekuntia ja rentoudu. Toista 5-10 kertaa. Tee harjoitetta päivittäin, esim. seinää tai työmatkoilla auton niskatukea vasten

4. Edellisestä alku-asennosta

6. Seiso suorana

7. Seisoma-asento

Jatka liikettä taivuttamalla päätä mahdollisimman pitkälle taakse. Toista 4 kertaa.

Jalat hieman erillään toisistaan. Laita sormet ristikkäin, käännä kämmenpohjat eteenpäin ja työnnä kädet pitkälle eteen. Vie sieltä kädet venyttäen kohti kattoa. Ylhäällä irrota ote ja tuo kädet ranteet koukussa kaukaa takaviistosta alas,. Ravistele ja hölskyttele käsivarsia alhaalla. Toista 3-4 kertaa.

Hyvä ryhti ehkäisee tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Harjoittele seinää vasten: Seiso kantapäät 5cm:n päässä seinästä, jaloissa pieni haara-asento. Vie takaraivo (leuka sisällä), lapaluut ja pakarat kiinni seinään. Säilytä hyvä ryhti istuessa, seistessä liikkuessa.

5. Leuka sisässä, niska pitkänä: Laita sormet ristikkäin, käännä kämmenpohjat eteenpäin ja työnnä kädet pitkälle eteen. Vie sieltä kädet venyttäen kohti kattoa. Ylhäällä irrota ote ja tuo kädet ranteet koukussa kaukaa takaviistosta alas,. Ravistele ja hölskyttele käsivarsia alhaalla. Toista 3-4 kertaa.

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2010

Terhi Pihlajaniemi selkäluotsi, ft, TtM Turun Seudun Selkäyhdistys ry terhi.pihlajaniemi@turunselkayhdistys.fi

Tiedosta tukea akuuttiin selkäkipuun

Turun Seudun Selkäyhdistys ry ja Turun Työterveystalo käynnistivät vuonna 2007 raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman Tiedosta tukea akuuttiin selkäkipuun –projektin. Projektin työntekijä eli selkäluotsi on peruskoulutukseltaan fysioterapeutti, jolla on työfysioterapeutin pätevyys.

Tavoitteena keskustelu- ja neuvontapainotteinen toimintamalli Projektin päätavoitteena oli kehittää työfysioterapiaan soveltuva neuvontapainotteinen toimintamalli, jota käyttäen voidaan tukea akuuttiin epäspesifiin alaselkäkipuun sairastunutta henkilöä. Keskustelun tarkoituksena oli lievittää asiakkaan selkäkipuun liittyviä huolia, kertoa hänelle selkäsairauden luonteesta ja hyvästä ennusteesta sekä motivoida häntä aktiivisuuteen ja palaamaan työhön mahdollisimman nopeasti. 16

Vuorovaikutteinen neuvonta on vaikuttavaa On todettu, että neuvonta on vaikuttava hoito akuutissa ja subakuutissa epäspesifissä alaselkäkivussa silloin, kun se toteutetaan kokonaiskestoltaan 2,5 tunnin mittaisena ja yksilöllisesti (1). Käypä hoito -suosituksessa suositellaan akuutin alaselkäkivun hoidossa varhaista puuttumista neuvonnalla (2). Vuonna 2003 julkaistiin laadukas suomalainen tutkimus (3), jossa todettiin lääkärin ja fysioterapeutin yhdessä antaman neuvonnan ja opastuksen vähen-

tävän sairauspäivien lukumäärää, päivittäisiä kipuja sekä nopeuttavan työhön paluuta subakuutissa selkäkivussa. Työpaikkakäynti ei lisännyt toteutetun mini-intervention vaikuttavuutta edellä mainitussa tutkimuksessa. Tutkijat epäilivät tämän johtuneen osittain siitä, että potilaat sisäistivät fysioterapeutin työliikkeisiin liittyvän opastuksen jo neuvontakäynnillä. Työfysioterapeutit toteuttavat neuvontaa ja ohjausta yksilö- ja ryhmätilanteissa sekä vastaanotoillaan ja todellisissa työskentelyoloissa työpaikoilla. Työfysioterapeuttien toimintatilanteisiin liittyy usein liikeharjoitteiden ohjausta tai ergonomisten työliikkeiden käytännön harjoittelua neuvonnan rinnalla (4). On todettu, että neuvonnan ja harjoittelun yhdistelmä ei ole sen vaikuttavampaa kuin pelkkä neuvonta

akuutin selkäkivun hoidossa. Näin ollen ohjaus aktiivisuuteen ja arkisten asioiden hoitamiseen on riittävä toimenpide alaselkäkivun varhaisvaiheessa (5,6). Jos selkäkipu pitkittyy, tarvitaan moniammatillista yhteistyötä, ergonomista opastusta ja yksilöllisten harjoitteiden ohjaamista. Progressiivista harjoittelua suositellaan silloin kun selkäkipu on jo kroonistunut. Selkäkivun pitkittymisen ehkäisemiseksi selkäkivuista kärsivän henkilön on tärkeää saada oikeaa tietoa sairaudestaan, selkäsairauksien riskitekijöistä ja ennen kaikkea selän terveyttä edistävistä tekijöistä. Terveyden edistämisen laatusuosituksen (7) mukaan terveydenhoitohenkilöstön, siis myös työfysioterapeuttien, tulee edistää potilaiden terveyttä ja ennaltaehkäistä sairauksien aiheuttamia terveyshaittoja tarjoamalla heille sairauden eri vaiheissa yksilöllistä neuvontaa, joka on ymmärrettävää, tieteellisesti pätevää ja perusteltua. Neuvontakeskustelu Työterveyslääkäri arvioi selkäkipupotilaan tilanteen ja lähetti hänet selkäluotsin vastaanotolle (kuvio 1.). Lähettämiskriteerinä oli akuutti epäspesifi alaselkäkipu. Poissulkukriteerinä oli pahalaatuinen selkäkipu, joka vaatii välitöntä lääketieteellistä hoitoa, esimerkiksi tulehdus tai selkärankareuma. Vastaanotollaan selkäluotsi tiedusteli asiakkaan mietteitään neuvonnasta (kuvio 1.). Sen jälkeen selkäluotsi kartoitti lyhyesti asiakkaan mahdolliset aiemmat selkäkipujaksot ja

”

Vuorovaikutteinen neuvonta on vaikuttavaa”

selvitti keskustelemalla selkäkivun sijainnin, voimakkuuden ja kivusta aiheutuvan haitan. Asiakkaiden kivun sijainti selvitettiin kipupiirroksella, kivun voimakkuutta mitattiin VAS- kipujanalla (0 - 100 mm) ja kivusta aiheutuvaa haittaa Oswestryindeksillä (0 - 100 %). Oleellista oli saada asiakas itse kertomaan ja pohtimaan asioita. Neuvonnan aikana asiakas kertoi, mitkä asiat häntä huolestuttivat senhetkisessä selkäkivussa ja selkäluotsi motivoi asiakasta esittämään kysymyksiä. Usein selkäluotsi ja asiakas keskustelivat asiakkaan mielenkiinnon kohteista, harrastuksista ja mielekkäästä toiminnasta. Asiakas kertoi, millaisilla asioilla tai toimilla hän pystyi suuntaamaan tietoisesti ajatukset pois selkäkivusta ja miten hän rentoutui. Lisäksi keskusteltiin siitä, millaista tukea asiakas on saanut perheeltään ja työyhteisöltään. Selkäluotsi tiedusteli asiakkaan kokemaa kuormittuneisuutta ja millaisissa tilanteissa hän kokee ylikuormittuvansa.

Mikäli asiakas tässä yhteydessä kuvasi työhön liittyviä ergonomisia ongelmia, selkäluotsi pohti hänen kanssaan, onko asioista tarpeen keskustella Työterveystalon työfysioterapeutin kanssa. Selkäluotsi pyysi asiakasta kertomaan liikkumisestaan ja liikunnan harrastamisestaan. Asiakkaalla oli mahdollisuus kertoa liikunnallisista tavoitteistaan ja sitä edistävistä tai estävistä tekijöistä. Selkäluotsi päätti keskustelun tekemällä siitä lyhyen yhteenvedon. Neuvontakeskustelu kesti 60 - 90 minuuttia. Ensitietokurssi Ensitietokurssin tarkoituksena oli asiakkaan aktiivisuuden tukeminen ja vertaistuen saaminen (kuvio 1.). Selkäluotsi kertoi asiakkaalle ryhmien tapaamisajankohdat. Ensitietokurssi alkoi 2 - 8 viikon kuluttua neuvontakeskustelusta ja se käsitti 1-4 pienryhmätapaamista 1 - 4 viikon välein: selkäluotsin, selkäneuvojan ja psykologin ryhmät ja kuntosaliharjoittelun.

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2010

Selkäluotsin ryhmässä oli mahdollista keskustella selkäkivusta ja työssä selviytymisestä selkäkivun kanssa. Keskustelun jälkeen osallistujat tekivät selkäluotsin ohjaamia selkä- ja vatsalihasharjoitteita sekä esimerkiksi selän asennon hallintaan liittyviä harjoituksia istuessa, nostaessa ja kantaessa. Kuntosalilla osallistujat verryttelivät 5 - 10 minuuttia kuntopyörällä tai kuntosoutulaitteella ja tekivät harjoitteet selkäharjoituslaitteilla (vatsa-, selkä-, kylki-, ja kiertoharjoituslaite). Harjoitteiden määrä, kesto ja tauotus vaihtelivat asiakkaan kunnon mukaan. Ensitietokurssin yhtenä osana oli Suomen Selkäliiton selkäneuvojan ohjaama keskusteluryhmä, johon osallistuivat ne henkilöt, jotka tunsivat tarvitsevansa vertaistukea tai lisätietoa selkäkipuun liittyvistä asioista. Ensitietokurssin yhtenä osana oli psykologin ryhmätapaaminen. Tarkoituksena oli saada osallistujat ymmärtämään, että kivun kokemiseen ja sen kanssa toimeen tulemi18

seen vaikuttavat myös tunteet, ajatukset, käsitykset ja uskomukset. Seuranta puhelimitse ja kyselyllä Selkäluotsi otti yhteyttä asiakkaaseen puhelimitse kahden kuukauden kuluttua neuvontakeskustelusta. Kuuden kuukauden kuluttua neuvontakeskustelusta selkäluotsi lähetti kirjallisen kyselyn asiakkaalle. Toimintamalli koettiin positiivisena Projektin aikana kehitettiin työterveyshuollon käyttöön soveltuva toimintamalli, jonka avulla voidaan tukea akuuttiin epäspesifiin selkäkipuun sairastunutta asiakasta. Selkäluotsin vastaanotolla kävi 171 asiakasta, joista valtaosa oli Turun kaupungin henkilökuntaa (n= 171; naisia 150, miehiä 21), iältään 20 63-vuotiaita (ka±sd 47±10). Joka toinen asiakas osallistui ensitietokurssin tapaamisiin. Kirjallisen kyselyn palautti 133 henkilöä, joiden pohjalta tuloksia tarkastellaan.

Kolme asiakasta neljästä oli sairauslomalla selkäkivun akuutin vaiheen aikana. Yleisimmin se kesti 2 - 3 viikkoa. Hermojuuren toimintahäiriö ja siihen liittyvä iskiasoire sekä hankalaoireinen ja voimakas selkäkipu pitkitti sairauslomaa 18 henkilöllä. Neljännes asiakkaista ei ollut sairauslomalla neuvontakeskustelun ja kuuden kuukauden seurannan välisen aikana. Kipu lievittyi eniten alle 50-vuotiailla henkilöillä. Yli 50-vuotiailla henkilöillä kipu lievittyi vähän. Myös kivusta aiheutuva haitta lievittyi eniten alle 50-vuotiailla henkilöillä. 50–59 –vuotiailla kivusta aiheutuva haitta lievittyi vähän, jopa vähemmän kuin 60–63 –vuotiailla. Kirjallinen asiakaspalaute saatiin 133 asiakkaalta. Palautteista 110 oli positiivista palautetta: keskustelusta, kuuntelemisesta, tiedon ja tuen saamisesta sekä työterveyshuollon nopeasta reagoinnista selkäkivun varhaisvaiheessa. Lääkärit olivat tyytyväisiä tiedonkulkuun, selkeään sisäänottokriteeristöön ja lähetekäytäntöön sekä nopeaan reagointiin selkäkivun varhaisvaiheessa. Työfysioterapeutit pitivät keskusteluun pohjautuvaa neuvontamallia hyvänä lähestymistapana akuutin epäspesifin selkäkivun hoidossa.

”

Kirjallinen asiakaspalaute satiin 133 asiakkaalta. Palautteista 110 oli positiivista palautetta.”

Uudenlainen keskusteluun pohjautuva lähestymistapa vaati perehtymistä akuuttiin selkäkipuun ja vuorovaikutukselliseen keskusteluun. Turun Työterveystalossa työfysioterapeutit ovat muuttamassa toimintatapojaan ja pyrkivät ottamaan käyttöön aktiivisuutta ja itsehoitoa tukevan neuvontakeskustelun.

Malli soveltuu työterveyshuoltoon Tiedosta tukea akuuttiin selkäkipuun -projektissa kehitetty toimintamalli soveltuu työterveyshuoltoon. Neuvontakeskustelu ja ensitietokurssi ovat riittäviä toimia 23–40 –vuotiaiden henkilöiden keskuudessa. Yli 50vuotiaat voivat tarvita yksilöllistä tukea ja neuvontaa nuoria enemmän.

Lääkärin vastaanotto

TAULUKKO: Potilaiden kulku projektissa

Neuvontakeskustelu

Ei tarvetta ensitietokurssille

Ensitietokurssi osittain 1-3 ryhmätapaamista

Projektin tulokset osoittavat, että toimintamallin avulla voidaan tukea asiakkaan aktiivisuutta ja motivoida palaamaan nopeasti työhön, vähentää akuuttiin selkäkipuun liittyvää huolestuneisuutta ja mahdollistaa henkilön mahdollisesti tarvitseman vertaistuen sekä lisätä asiakastyytyväisyyttä.

Ensitietokurssi kokonaan - selkäluotsin ryhmä - kuntosaliharjoittelu

2 kk seuranta puhelinhaastattelu

- selkäneuvojan ryhmä - psykologin ryhmä

6 kk seuranta kirjallinen kysely

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2010

UUDET

HALLITUKSEN JÄSENET

Jaana Iisakkila 1

Kerro itsestäsi mm. nimesi, ammattitutkintosi, työfysioterapeuttina työskentelyä edellyttävä koulutuksesi, tittelisi, miten kauan olet työskennellyt työfysioterapeuttina ja miten pitkään nykyisessä organisaatiossa. Olen Jaana Iisakkila, terveystieteiden maisteri, jossa sivuaineena mm. ergonomian aineopinnot(-98), fysioterapeutti(88) ja selkäneuvoja(-08).

läiselle. Asiakkaamme työskentelevät kemian prosessiteollisuuden, toimistotöiden, suunnittelutöiden, kunnossapidon, palo- ja pelastustehtävien sekä merenkulun parissa.

rastotyöntekijät tms.) ja työolosuhteet. Millainen henkilöstörakenne työterveyshuollossa on (esim. muita työfysioterapeutteja, työterveyshoitajia jne)? Olen työskennellyt työfysioterapeuttina vuodesta 1990Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamon työterveysasemalla. Tällä hetkellä työskentelen kolmena päivänä viikossa. Itseni lisäksi Naantalin työterveyspalveluissa työskentelee kokopäiväisesti työterveyslääkäri, neljänä päivänä viikossa kaksi työterveyshoitajaa, osapäiväinen vastaanottohoitaja ja parina aamuna laboratoriohoitaja. Tuotamme tällä henkilömäärällä kokonaisvaltaiset työterveyshuoltopalvelut noin 850 neste-

Työterveyshuollon moniammatillisen yhteistyön kokeminen? Kuka on lähin työparisi? Moniammatillinen yhteistyö sujuu pienessä yksikössä hyvin ja luontevasti eri ammattiryhmien välillä. Asiasta riippuen teen tiivisti yhteistyötä sekä työterveyshoitajien että työterveyslääkärin kanssa.

Mikä on keskeistä ja olennaista työfysioterapeutin työssäsi juuri tässä organisaatiossa? Työtehtäväni keskittyvät ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon. Työhöni kuuluvat erilaiset terveystarkastukset ja kuntotestaukset, yksilöllinen neuvonta ja ohjaus. Ergonomiset työpaikkaselvitykset ja -käynnit sekä työpaikkaselvityk-

set vievät myös ison osan työajastani. Olen edellä mainittujen tehtävienlisäksi tiivisti mukana yrityksen työhyvinvointija kuntoutusasioissa.

Millaisena näet työfysioterapian nyt ja tulevaisuudessa?

Miksi työskentelet työfysioterapeuttina?

Työni on erittäin monipuolista ja haastavaa. Saan tehdä työtäni itsenäisesti hyvässä organisaatiossa erittäin ihanien asiakkaiden kanssa.

Mitä muuta työhösi liittyvää haluat sanoa?

Tässä työssä ei kukaan ole koskaan valmis! Aina riittää uutta opittavaa ja koettavaa. Siinä on varmasti tämän työ ihanuus.

Työfysioterapialla on vankka tulevaisuus, sillä osaamistamme tarvitaan mm. jatkuvasti lisääntyvien elintapasairauksien ennaltaehkäisyssä ja kuntoutuksessa. Näen myös entistä korkeamman eläkeiän suurena haasteena työterveyshuolloille ja omalle ammattikunnallemme.

Millaista lisäkoulutusta, -kouluttautumista, muuta kuin pätevöitymiskoulutusta, tarvitset työssäsi? Terveystieteiden maisterin opinnoissa itselläni oli pääaineena liikuntalääketiede. Se on ollut erittäin vahva pohja terveysneuvontatyössä. Myös suorittamani selkäneuvojan tutkinto on antanut parempia eväitä kohdata selkäongelmien vuoksi vastaanotolle tulleita asiakkaita. Näiden lisäksi olen ylläpitänyt erityisesti kuntotestaukseen ja työkuormituksen arviointiin ja mittaamiseen liittyvää osaamista. Sekä tietysti kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin liittyvää osaamista. Pienessä organisaatiossa työskentely vaatii laajaa osaamista, josta toisinaan toki tulee taakkakin. 21

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2010

UUDET

HALLITUKSEN JÄSENET

Birgitta Ojala 1

Kerro itsestäsi mm. nimesi, ammattitutkintosi, työfysioterapeuttina työskentelyä edellyttävä koulutuksesi, tittelisi, miten kauan olet työskennellyt työfysioterapeuttina ja miten pitkään nykyisessä organisaatiossa. Birgitta Ojala Ttm. Olen opiskellut Tampereen yliopistossa, hoitotieteen laitoksella, hallinto-ja johtamislinjalla. Nyt täydennän tutkintoani opettajan opinnoilla. Olen valmistunut lääkintävoimistelijaksi Tampereen sairaanhoito-oppilaitokselta 1986. Työfysioterapeutiksi valmistuin 1994 Porin ammattikorkeakoulun työterveyshuollon jatkolinjalta. Tätä ennen tein jo työfysioterapeutin tehtäviä muutaman vuoden Tampereen kaupungin työterveysasemalla. Työterveysaseman asiakkaat olivat yksityisiä yrityksiä. Työ sisälsi erilaisien koulutusten suunnittelua ja toteutusta asiakasyrityksille, asiakasyritysten ergonomian kehittämistä ja työkykyä tukevia projekteja. Suunnittelemani projekti Liikuntaa lääkkeeksi hyväksyttiin tuettujen projektien joukkoon Kunnossa kaiken ikää valtakunnallisessa projektikilpailussa. Hanke kohdistui työterveys22

huollon asiakasyritysten työntekijöihin. Tällöin ns. tyky- toiminta tuli työterveyshuollon tehtäväalueeksi. Tällöin työn alla oli useita työterveyshuollon kehittämishankkeita. Hankkeissa kokeiltiin erilaisia yhteistyömalleja ja toimia hyvinvoinnin edistämiseksi. Erilaiset koulutukset ja kurssit ovat olleet kiinnostukseni kohteena läpi koko työuran. Esimerkkejä muista opinnoista -95 Kansanterveystieteen perusopinnot, -97 Työelämän kouluttaja erikoistumisopinnot, -97 Kasvatustieteen perusopinnot, - 01 Ergonomian perusopinnot, - 01 Lääketieteellinen akupunktuurikoulutus. Työn ohessa puursimme kahden kirjan kirjoittamisen parissa kollegani Marjut Saresvaaran kanssa. Kirjat julkaistiin seuraavilla nimillä: 1. Lihasten trigger- kivut, tutkimus ja hoito, Marjut Saresvaara - Virtanen, Birgitta Ojala, Jyväskylä 1989. Kirja on käännetty ruotsin kielelle ja se julkaistiin ruotsiksi nimellä: Muskelrelaterad triggersmärta, Student litteratur Lund 1998. 2.Nivelten ja lihasten fysioterapia, Marjut Saresvaara- Virtanen, Birgitta Ojala, Jyväskylä 1993. Nämä koulutukset, itseopiskelu kirjojen tuottamisessa ja mahdollisuus työsken-

nellä yhteistyössä monien työterveyshuollon ja työelämän ammattilaisten kanssa on vahvistanut osaamistani toimia työfysioterapian monimuotoisella työkentällä. Työfysioterapeuttina olen työskennellyt noin 18 vuotta. Nykyisessä työpaikassani olen toiminut reilun vuoden, tehtävänimikkeeni on vastuualuepäällikkö ja toimin työfysioterapeuttien lähiesimiehenä. Yhdistystoiminnasta minulla on kokemusta Suomen fysioterapeuttien akupunktuuriyhdistyksen hallituksen jäsenenä toimimisesta 97 alkaen ja 08 alkaen yhdistyksen puheenjohtajana.

Kuvaile se organisaatio, organisaatiosi nimi ja paikkakunta, jossa työskentelet: työfysioterapeutin vastuualueella olevien henkilöiden määrä ja keskeiset ammattiryhmät (esim. toimistotyötä tekevät, hoitotyötä tekevät, keittiötyöntekijät, varastotyöntekijät tms.) ja työolosuhteet. Millainen henkilöstörakenne työterveyshuollossa on (esim. muita työfysioterapeutteja, työterveyshoitajia jne)? Työskentelen Tullinkulman työterveydessä Tampereella. Olemme tarjonneet työterveyspalveluja vuodesta 1975. Olemme Tampereen kaupungin liikelaitos ja lisäksi teemme yhteistyötä Tampereen alueen pk- yritysten kanssa. Meillä on henkilöasiakkaita yli 25 000, joista Tampereen kaupungin palveluksessa on n. 15 000. Meitä on yhteensä noin 80 henkilöä: työterveyshoitajia, työterveyslääkäreitä, työterveyspsykologeja, työfysioterapeutteja ja tukipalveluhenkilöstöä. Kehitämme ennaltaehkäise-

vää työterveyshuoltoa asiakkaidemme tarpeisiin ja tuotamme laadukkaita sairaanhoidon palveluja.

Työterveyshuollon moniammatillisen yhteistyön kokeminen? Kuka on lähin työparisi? Työterveyshuollossamme on rikkautena hyvin toimiva moniammatillinen yhteistyö. Moniammatilliset tiimit kokoontuvat säännöllisesti asiakkuuksien hoitamiseen liittyvien asioiden tiimoilta. Yhteistyömahdollisuuksia edistää se, että toimimme fyysisesti saman katon alla, joten yhteistyökumppani ja tietyn eritysalueen osaaja on helppo tavoittaa. Esimieheni on Tullinkulman työterveyden toimitusjohtaja.

toutuksessa. Näen myös entistä korkeamman eläkeiän suurena haasteena työterveyshuolloille ja omalle ammattikunnallemme.

Millaista lisäkoulutusta, -kouluttautumista, muuta kuin pätevöitymiskoulutusta, tarvitset työssäsi? Tällä hetkellä opiskelen opettamisen taitoja opettajakoulutuksessa.

Työfysioterapia on laaja-alaista osaamista vaativa kenttä ja siinä on mahdollisuus tehdä yhteistyötä eri tahojen kanssa. Työn sisältö on kiinnostavaa ja monipuolisuus estää rutinoitumasta. Työssä oppiminen ja työelämäyhteistyö tuovat työhön mielenkiintoa. Mukavat työkaverit tukevat työssä viihtymistä.

Kevätseminaari

Mikä on keskeistä ja olennaista työfysioterapeutin työssäsi juuri tässä organisaatiossa? Työfysioterapeuttimme tekevät yksilöön ja ryhmiin suunnattua työtä. Toimintaa ohjaa asiakkaiden tarpeet, hyvä työterveyshuoltokäytäntöjen tunteminen ja soveltaminen. Työpaikkaselvitykset ja

Miksi työskentelet työfysioterapeuttina?

Työterveyslaitoksen tiloissa 27.5.2010 kello 9.30–15.30

Seminaari pidetään osoitteessa: Haartmaninkatu 1A, 3. krs, Helsinki. Kevätseminaarin teemana on ergonomian asiantuntijuus työterveyshuollossa.

työtapojen ohjaus- ja neuvonta ovat keskeisiä työfysioterapeutin tehtäviä. Oma työpanokseni painottuu palvelujen kehittämiseen ja työfysioterapeuttien lähiesimiestyöhön sekä tietyissä tuotealueissa moniammatillisen toiminnan koordinointiin.

Millaisena näet työfysioterapian nyt ja tulevaisuudessa?

Seminaari järjestetään yhteistyössä Suomen Ergonomiayhdistys ERY ry:n kanssa. Seminaari on Työfysioterapeutit ry:n ja ERY:n jäsenille ilmainen. Ohjelman varmistuttua se on nähtävissä Työfysioterapeutit ry:n kotisivuilla www.tyofysioterapeutit.fi Ilmoittautuminen viimeistään ma 17.5.2010 hanna.nummila@yle.fi

Työfysioterapialla on vankka tulevaisuus, sillä osaamistamme tarvitaan mm. jatkuvasti lisääntyvien elintapasairauksien ennaltaehkäisyssä ja kun23

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2010

Puheenjohtaja

Johanna Jussila

Varapuheenjohtaja

Helena Nieminen

Sihteeri

Hanna Nummila

Talous: Rahastonhoitaja

Arnikki Bogdanoff

Koulutus: koulutuksen ohjausryhmä

Lizu Noronen, varalla Hanna Nummila

Koulutustyöryhmä

Birgitta Ojala, koordinoija Helena Nieminen, Sari Poutanen, Lizu Noronen, Virpi Suikki

Vuosikokoustyöryhmä

Hanna Nummila, koordinoija Jaana Iisakkila, Birgitta Ojala

Viestintä:

Merja Blomqvist, päätoimittaja

Lehden toimitus

Jaana Iisakkila, Johanna Jussila. Piia Hammaren-Luoso, Teija Saari, Taina Lehtomäki

www-sivut

Johanna Jussila, Merja Blomqvist

Yrittäjät: Yrittäjätyöryhmä

Aija Moilanen (liiton yhdyshenkilö) Arnikki Bogdanoff, Johanna Jussila

Suomen Fysioterapeutit ry

Aija Moilanen (liiton yhdyshenkilö)

Yhteystietojen päivitys

Hanna Nummila päivittää hallituksen yhteystiedot.

Hallituksen järjestäytyminen toimikaudelle 2010

Hallinto:

Työfysioterapeutit Ry

kevätkokous

Työfysioterapeutit ry:n kevätkokous pidetään torstaina 27.5.2010 klo 12.00, Työterveyslaitos, Haartmaninkatu 1 A, 00250 Helsinki Kokouksessa käsiteltävät asiat: Yhdistyksen sääntöjen 13 § mukaiset kevätkokousasiat Käsitellään yhdistyksen toimintakertomus edelliseltä vuodelta Käsitellään edellisen vuoden varainhoitoa koskeva tilikertomus ja siihen liittyvä tilintarkastajien lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille Päätetään varsinaisten ja kannattavien jäsenten jäsenmaksujen suuruudesta ja hallituksen jäsenten palkkioista Käsitellään aloitteet ja hallituksen niistä antamat lausunnot

TERVETULOA! Työfysioterapeutit ry, hallitus

-------------------------------------------------------------------------

VALTAKIRJA Varsinaisen jäsenen nimi Täten valtuutan edustamaan minua Työfysioterapeutit ry:n vuosikokouksessa 5.5.2010 /

allekirjoitus

2010

nimen selvennys

2010

TyöfysioterapeutTI mediakortti

JULKAISIJA

TAITTO

Työfysioterapeutit ry,

Jan-Eric Wargelin

www.tyofysioterapeutit.fi

janne.wargelin@gmail.com

ILMESTYMINEN JA LEVIKKI

TILAUKSET

4 numeroa vuodessa, 800 kpl

Sihteeri Hanna Nummila

TOIMITUS Merja Blomqvist, merja.blomqvist@sok.fi

PL 55, 00024 Yleisradio (09) 14802705

TEKNISET TIEDOT Koko: A4

Taina Lehtomäki,

Palstojen määrä: 3

taina.lehtomaki@hus.fi

Palstan leveys: 60 mm Väri: mustavalkoinen

Teija Saari,

Sidonta: stiftaus

teija.saari@espoo.fi Johanna Jussila,

AIKATAULU

johanna.jussila@diacor.fi

Nro ilmestyy

aineisto viim.

Piia Hammaren-Luoso

maaliskuussa

15.2.2010

piia.hammaren-luoso@fysiosporttis.fi.

touko-kesäkuussa

23.4.2010

syys-lokakuussa

3.9.2010

joulukuussa

1 2.11.2010

ILMOITUSHINNAT JA KOOT

1/2

1/1 2/3

1/2

1/1 s.

2/3 s.

1/2 s.

170x260mm

170x170mm

170x130mm

85x260mm

650€

440€

330€

1/3

1/4

Takakansi, mustavalkoinen 750€

1/1 s.

1/4 s.

Takakansi,

170x85mm

170x65mm

85x130mm

neliväri 1170€

215€

170€

Koulutusilmoitukset -25%

Aineisto PDF, Eps, Jpeg, Tiff muodossa.

yllämainituista hinnoista.

(väh. 300 dpi)

Materiaali valmiiksi taitettuna,

Artikkelit ja muu julkaistava tekstiaineisto

ilmoittaja maksaa taittotyön

ilman muotoiluja, rivinvaihto (enter) ainoastaan kappalevaihdon yhteydessä.

Koulutusilmoitukset www-sivuille hinta 80€ / ilmoitus.

TILAUSHINTA JA MAKSUN SAAJA 50€ / vuosi, Työfysioterapeutit ry

ILMOITUKSET JA KIRJOITUSOHJEET

800013-150187

Valmiit ilmoitusaineistot tulee toimittaa TeijaSaarelle, teija.saari@espoo.fi,

Reklamaatiot toimitukseen 14 vrk.

aineiston jätttöpäivään mennessä.

kuluessa lehden ilmestymisestä.

RollerMouse Rolle erMo Mo ous use se Fr FFree Fre ree ee Ɵetoa x Pitkä ohjaustanko, vähemmän käsien kuroƩelua x Loistava ohjaustuntuma, helppo käyƩää x Copy ja Paste toiminnoille omat näppäimet x Leveä rannetuki vakiona (irroiteƩavissa) x Kahden vuoden takuu x Suomessa RollerMousella yli 85.000 käyƩäjää x Säästää todetusƟ päätetyön aiheuƩamia sairaspoissaolojen kustannuksia

RollerMouse antaa sinulle Kaikki Ɵetokonehiiren ominaisuudet - muƩa ilman hiirikäsivaivoja x Hiiren toiminnot luontevasƟ edessäsi x Enemmän rentouƩa työskentelyasentoon x Vähemmän käden haitallista loitontamista x Enemmän Ɵlaa työpöydällesi x Hyvän avun ehkäistä hiirikäsiongelmaa

MaahantuonƟ & markkinoinƟ: MyynƟ:

AvainƟeto Oy

KYSY LÄHIN JÄLLEENMYYJÄ

P. 09-7597330 www.avainƟeto.