Työfysioterapeutti 1/2009 by Työfysioterapeutit ry

Työfysioterapeutti 1/2009

sisällys 3

Yhteistyössä työhyvinvointia kehittämään

AinoActivelta uusi tuloksellinen sydänkuntoutusmalli

11 Stressin mittaaminen 14 Hallitus tiedottaa 15 Työfysioterapeutit lääkäripäivillä 18 Työfysioterapeutit ry yrittäjäilta 19 Satakunnan työfysioterapeutit 21 Duodeciminin uudet työterveyden verkkopalvelut 25 Alueet esittäytyvät 27 Työterveyshuollon ja maahanmuuttajien kohtaaminen

Pääkirjoitus Pidät kädessäsi vuoden 2009 ensimmäistä Työfysioterapeutti lehteä. Me lehden toimituksessa pyrimme keräämään ja kokoamaan jäsenistöä kiinnostavia ja monipuolisia artikkeleita eri aloilta ja hieman eri näkökulmista. Tämän lukupaketin aiheet liittyvät työhyvinvointiin ja monikulttuurisiin työyhteisöihin, mukana on myös kahden kaupallisen konseptin esittelyt sekä artikkeli Duodecimin uusista verkkopalveluista. Työfysioterapeutit ry:n jäsenillähän on mahdollisuus käyttää Duodecimin Työterveyskirjastoa ilmaiseksi vuonna 2009 Työfysioterapeutit ry:n www-sivujen kautta. Tässä lehdessä esitellään myös hallituksen uusista jäsenistä Helena Nieminen Tampereelta, Sari Poutasen Kiipulasta haastattelu on lehdessä nro 2, lisäksi tässä lehdessä esittelemme lyhyesti Työfysioterapeutit ry:n yhteistyötahoja.

Olemme saaneet tähän lehteen myös artikkelit alueilla tapahtuvasta toiminnasta – kiitos niistä, odotamme nyt samanlaisia kuulumisia myös muualta Suomesta! Artikkelit Työfysioterapeuttien osallistumisesta Lääkäripäiville ja pääkaupunkiseudun yrittäjien yhteisestä tapaamisesta tammikuussa tuovat työfysioterapian näkyvyys- ja verkostoitumisnäkökulman hieman lähemmäksi. Tulevissa lehdissä käsittelemme työfysioterapian tuotteita ja koulutustahoja sekä verkostoitumismahdollisuuksia, lehden toimituksessa otamme innolla vastaan ideoita ja ajatuksia millaisia juttuja haluatte tänä vuonna lukea!

Kevättalvisia lukuhetkiä toivottaen,

Työfysioterapeutti lehden toimitus

TYÖFYSIOTERAPEUTTI:

TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry:

Jäsenlehti: 4 krt vuodessa

tai yhteistyössä muun työterveys-

Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry

Perustettu: 1976

Koulutusta: 2 krt vuodessa

henkilöstön kanssa. Varsinaisen

Taitto: Mainostoimisto Hasardi

Jäsenmäärä: 700

Varsinaiseksi jäseneksi hyväksy-

jäsenen on oltava Suomen Fysio-

Jäsenmaksu: 35e/vuosi

tään fysioterapeutti, joka toimii

terapeutit ry:n jäsen

työterveyshuollossa

Tämä artikkeli pohjautuu kokemuksiimme, joita olemme saaneet Työterveyslaitoksen toteuttamasta laajasta keittiöergonomiatutkimuksesta ja useista eri yrityksissä toteutetuista muutospajoista. Olemme analysoineet kehittämishankkeita erityisesti niiden menetelmälliseltä kannalta ja kiinnittäneet huomiota osallistavalla otteella toteutetun ergonomisen kehittämishankkeen ja kehittävään työntutkimukseen perustuvan muutospaja mentelmän erikoispiirteisiin.

Yhteistyössä työhyvinvointia kehittämään

Sirpa Rauas-Huuhtanen Irmeli Pehkonen Laura Seppänen

Yhteistyö työpaikalla on keskeinen piirre työn kehittämisessä, olipa kyse liikuntaelinvaivojen ehkäisemisestä tai työssä jaksamisen edistämisestä organisaatiomuutosten yhteydessä. Kehittämishanke työpaikalla on sijoittamista tulevaisuuteen. Vaikka yhteinen kehittäminen vie kallista työaikaa, se parhaimmillaan luo uusia, tehokkaita käytäntöjä, yhteistyöverkostoja ja parantaa sekä työn tuottavuutta että työhyvinvointia. Työterveyslaitoksen osallistavissa ergonomian kehittämishankkeissa ja kehittävää työntutkimusta hyödyntävissä muutospajoissa on monia yhtymäkohtia. Mistä syntyy tarve kehittää työtä? Aloite työhön kohdistuvasta kehittämishankkeesta voi saada alkunsa monelta taholta työpaikalla. Aloite voi tulla johdolta, esimiestasolta, työsuojelusta, henkilöstöhallinnosta, työterveyshuollosta, omasta työyhteisöstä tai myös eri henkilöstöryhmien yhteisestä päätöksestä. Esimerkiksi eräässä yrityksessä henkilöstön kehittäjien, työsuojelun ja työterveyshuollon muodostama työhyvinvointiryhmä pohti tapoja tukea ja edistää henkilöstön työssä

jaksamista nopeiden työ- ja organisaatiomuutosten yhteydessä ja teki yhteispäätöksellä aloitteen muutospajojen aloittamisesta tietyssä työyksikössä. Ergonomian tutkimus- ja kehittämishankkeissa hanke käynnistyy usein ongelmalähtöisesti - esimerkiksi työtilat tai työpisteet eivät sovellu tiloissa työskenteleville työntekijöille, liikuntaelinoireita esiintyy toistuvasti tai jokin työtehtävä tai -vaihe on todettu fyysisesti tai

psyykkisesti kuormittavaksi. Työpaikan kehittämishankkeet voivat saada alkunsa myös työpaikkaselvityksistä ja työsuojelutarkastuksista, joiden taustalla on tietoa työsuojelun ja työterveyshuollon tapaturmaja sairauspoissaolotilastoista. Hanke voi käynnistyä myös uusien työtilojen suunnittelun tai vanhojen tilojen korjauksen yhteydessä.

JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA 3

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2009

Hyrkkänen, Ursula Oppimista ja ajatuksenvaihtoa Kummassakin lähestymistavassa työpaikan kehittäminen aloitetaan aina työtilanteen arvioinnilla ja toiminnan analyysilla. Keskeisiä toimijoita kehittämishankkeissa ovat työyhteisön työntekijöiden lisäksi esimiehet, henkilöstöhallinto, työsuojelu- ja työterveyshuoltohenkilöstö ja tarvittaessa myös mm. teknisen alan ja suunnittelun asiantuntijat.

” Kehittämisprosessissa

selvitetään toiminnan nykytilaa ja kartoitetaan niitä työtehtäviä, jotka aiheuttavat työssä kuormittumista tai työtehtävien sujumattomuutta.”

muutoksiin liittyviä vaiheita ja pyritään selvittämään kehityspolku, joka on johtanut nykyiseen kuormittavaan tilanteeseen. Työtoimintaa analysoimalla työyhteisö kartoittaa pajan vetäjän/vetäjien avustuksella arkityössä esiintyviä työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä ja ongelmia, jotka työntekijät kokevat tuottavan häiriöitä jokapäiväisen työn sujuvuudessa. Ergonomian kehittämishankkeessa kehittämisen kohde/alue tai havainnoitava työ/työtehtävä on useimmiten ennalta määritelty, esimerkiksi perustyöpaikkaselvityksen perusteella. Ergonomian periaatteiden mukaan tarkastelun kohteena oleva työtehtävä pilkotaan edelleen pienempiin työvaiheisiin, tarvittaessa työnosavaiheisiin, joiden haitallisuutta ihmisen terveyden kannalta analysoidaan tarkemmin erilaisten ergonomiamenetelmien ja/tai tarkastuslistojen avulla (esim. Tikka, Näppärä, Toisto=Repe).

Kehittämisprosessissa selvitetään toiminnan nykytilaa ja kartoitetaan niitä työtehtäviä, jotka aiheuttavat työssä kuormittumista tai työtehtävien sujumattomuutta. Osallistavan ergonomiatoiminnan painopiste on muuttunut asiantuntijakeskeisestä kehittämisotteesta yhteistyömäiseen työtapaan. Ergonomiatietoa pyritään viemään entistä enemmän erilaisiin työpaikan suunnitteluprosesseihin, jolloin lähtökohtana on ongelmien ennaltaehkäisy ja työntekijöiden terveyden edistäminen.

Kehittämisprosessin seuraavassa vaiheessa mietitään yhteisellä foorumilla, muutospajaistunnoissa tai ergonomian työpajoissa, kehittämisen kohteita, priorisoidaan kehittämisehdotuksia sekä valitaan toimintatavat ja -mallit, joita kokeillaan käytännössä. Sekä osallistavalla otteella toteutetusta ergonomian kehittämishankkeessa että muutospajassa hyödynnetään työpajatyöskentelyä koko kehittämisprosessin ajan.

Kehittävän työntutkimuksen otteella toteutettavissa muutospajoissa kartoitetaan erityisesti työpaikan

Kehittämistapaamisten tavoitteena on, että ryhmä oppii arvioimaan ja kehittämään itsenäisesti työtään.

Työskentelyä pajaistunnossa Osallistujat etsivät yhdessä ratkaisuja työhön liittyviin ongelmakysymyksiin ja tätä kautta vaikuttavat omaan työhyvinvointiinsa. Itsenäisen kehittämisprosessin toivotaan käynnistyvän työyhteisössä, johtavan työpaikan oma-aloitteiseen kehittämistoimintaan ja synnyttävän jokaiselle työntekijälle oivalluksen mahdollisuudestaan vaikuttaa oman työnsä kehittämiseen. Keittiöergonomiahankkeessa työntekijät kokoontuivat neljän keittiön ryhmissä työpajoihin analysoimaan työtään erityisesti liikuntaelinten kuormittumisen kannalta. Hankkeessa käytettiin ryhmätyömallia, jossa työntekijät oppivat tunnistamaan kuormittavat työvaiheet työssään ja etsimään yhdessä ratkaisuja kuormituksen vähentämiseksi. Pajoissa he saivat lisäoppia työn vaikutuksista liikuntaelinten kuormittu-

miseen. Pajat järjestettiin vuorotellen kussakin yhteen ryhmään kuuluvista keittiöistä, jolloin työntekijät saivat mahdollisuuden tutustua muiden keittiöiden toimintaan. Hankkeen aikana keittiöissä toteutettuja ja hyviksi havaittuja ideoita koottiin "vinkkikansioon", mikä edesauttoi hyvien käytäntöjen leviämistä hankkeessa mukana olleista keittiöistä toiseen. Projektissa tuotetut hyvät käytännöt ovat kaikkien käytettävissä osoitteessa www.ttl.fi/ergonomia. Muutospajoissa työyhteisön työtä ja sen muutoksia tutkitaan yhdessä kehittävän työntutkimuksen toimintajärjestelmä -mallin avulla. Pajaprosessin kuluessa osallistujat kokoavat erilaisia aineistoja ja kuvauksia omasta työstään, jotka pajan vetäjät tiivistävät yhteisissä pajaistunnoissa käsiteltäviksi aineistoiksi. Tällaisia aineistoja voivat olla esimerkiksi kuvaukset onnistuneista ja epäonnistuneita kokemuksista ja tilanteista työssä tai työn muutoksen kuvaukset. Keskeistä muutospajaprosessissa ovat osallistujien suunnittelemat ja toteuttamat kokeiluhankkeet, joiden myötä ymmärretään paremmin työtä ja sen kehittämisen mahdollisuuksia. Tavoitteena on, että pajat kokeiluineen tukevat sekä työn kehittämistä että työhyvinvointia. Kehittämiskokeiluja seurataan ja ne raportoidaan. Kehittämishankkeiden toteutumista pitää arvioida sekä prosessin onnistumisen että organisaation hyödyn kannalta, esimerkiksi onko ratkaisu ollut merkittävä työpaikan strategisten tavoitteiden ja/tai työntekijöiden toiminnan kannalta. Kokeilujen toteuttamiselle olisi varattava riittävästi aikaa ja mahdollisuuksien mukaan ne tulisi integroida organisaation omaan kehitystoimintaan. Muutospajojen arviointikäytäntöön kuuluu kahdentasoinen arviointi. Pajan loputtua suunnittelijat, vetäjät ja työhyvinvointiasiantuntijat (esim. työterveyshuolto, työsuojelu, henkilöstöhallinto) arvioivat sitä, mitä organisaatio oppi muutospajasta. Pajan osallistujat ja pajan suunnittelija- ja totetuttajaryhmä arvioivat 3-5 kuukautta pajan loputtua sitä, mihin kehittämiskokeilut ovat johtaneet ja miten kehittämistoiminnan on suunniteltu etenevän työpaikalla.

Työntekijöiden ja johdon vuorovaikutus Työpaikan kehittämishanketta aloitettaessa mahdollisimman laaja-alainen edustus työpaikalta tulisi olla aktiivisesti mukana hankkeessa. Tämä luo hyvän pohjan yhteistyölle, jolloin jo hankkeen neuvottelu- ja suunnitteluvaiheessa voidaan parhaiten ottaa kaikkien osapuolten näkemykset ja toivomukset huomioon. Asioiden yhteinen käsittely lisää ymmärrystä itse työstä ja organisaation strategisista linjauksista eri ryhmien välillä.

JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA 5

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2009

” Tavaran-

toimittajien kanssa pohdittiin mm. tavaratoimitusten aikatauluja ja rullakoiden pakkausta.”

Olemme käytännössä havainneet, että mitä huolellisemmin kehittämisprosessin käynnistäminen toteutetaan, sitä paremmin hankkeet onnistuvat ja niistä seuraa työkäytäntöjen todellista kehittämistä. Työpaikan kehittämishanke on parhaimmillaan myös työyhteisön yhteinen oppimisprosessi, jossa osallistujilla on mahdollisuus ottaa oman työnsä muutokset paremmin hallintaan ja kehittää pitkäjänteisiä ratkaisuja toiminnan haasteiden ylittämiseksi. Keittiöhankkeessa todettiin, että yhteistyö työntekijöiden, ruokapalvelun johdon ja teknisen toimen välillä oli tärkeää muutosten toteutumisen kannalta. Ruokapalvelun johtoa ja teknisen toimen edustajia kannustettiin osallistumaan työpajoihin, joissa heillä oli mahdollisuus saada arvokasta tietoa keittiöiden ongelmakohdista. Tekninen toimi osallistui projektiin huonosti eivätkä he suhtautuneet aina keittiön työntekijöiden muutosehdotuksiin myönteisesti. Esimerkiksi jokapäiväistä työtä hankaloittavan kynnyksen poistamista jouduttiin pyytämään tekniseltä toimelta useampaan kertaan. 6

Keittiötyön ergonomian kehittämishanke Kehittämistapaamisten koettiin parantavan yhteistyötä omassa keittiössä. Kun ergonomiaa keittiöissä kehitettiin vuoden ajan, asioita opittiin pohtimaan yhdessä. Työntekijät kertoivat, että myös apua oli helpompi pyytää: aina ei välttämättä lähdetty nostamaan painavaa taakkaa yksin, vaan pyydettiin työkaveria avuksi. Kehittämistapaamisissa työntekijät saivat mahdollisuuden tutustua toisten keittiöiden työntekijöihin ja keskustelu toisten samalla alalla työskentelevien työntekijöiden kanssa koettiin hedelmälliseksi. Jos omassa keittiössä havaittuun ongelmaan ei löydetty ratkaisua oman keittiön työntekijöiden toimesta, asia saattoi ratketa, kun ongelmia pohdittiin isommalla porukalla. Hankkeen aikana yhteistyötä edistettiin myös muiden yhteistyötahojen, kuten koulun tai päiväkodin henkilökunnan ja tavarantoimittajien kanssa. Tavarantoimittajien kanssa pohdittiin mm. tavaratoimitusten aikatauluja ja rullakoiden pakkausta. Usein tavarat toimitettiin keittiöihin kiireisimpään aikaan aamupäivällä, jolloin käytävillä seisovat rullakot hankaloittivat työskentelyä ja ahtauden ja tavaroiden pilaantumisriskin vuoksi työntekijät joutuivat purkamaan kuormat muiden töiden lomassa. Tavaroiden sijoittamisessa rullakoihin oli myös usein ergonomian kannalta toivomisen varaa: painavat tavarat oli saatettu sijoittaa kuorman päällimmäiseksi,

jolloin niiden nostaminen aiheutti hankaluutta erityisesti lyhyimmille työntekijöille. Koulukeittiöiden työntekijöiden kuormitusta saatiin vähennettyä myös neuvottelemalla selkeät pelisäännöt opettajien ja oppilaiden kanssa. Tuolit nostettiin ruokailun jälkeen paikoilleen, ylimääräisten juomalasien käytöstä luovuttiin ja oppilaat toimivat kukin vuorollaan ruokalassa järjestyksenvalvojina. Muutospajat Muutospajojen osallistujapalautteiden mukaan yhteisissä kehittämistapaamisissa on opittu ymmärtämään tilanteita ja asioita toisen osapuolen näkökulmasta. Yhteinen tekeminen ja yhteisen ymmärryksen tärkeys on koettu antoisaksi sekä se, että omaa työskentelyä muuttamalla voi saada muutosta aikaan myös työkaverin työskentelytavoissa. Hyödylliseksi on koettu myös vuorovaikutus yli oman työyhteisön rajojen. Osallistujan kommentti erään pajan arvioinnista: "Tärkeimpänä pidin pajassa, että sain kuulla nähdä mitä kaikki ajattelee. Oivallus itselle oli se, kuinka eri tavalla ihmiset ajattelee. Se oli taas kerran hyvä huomata.(...) Pajasta seurasi ymmärrys millaisessa yhteiskunnassa me ollaan ja kuinka kaikki on koko ajan muutoksessa. Tavallaan on helpompi hyväksyä epätäydellisyys, ehkä kaikilla on stressinsieto noussut. (...)" Muutospajoihin osallistuneiden työyhteisöjen kommentit osoittavat,

että johdon ja henkilökunnan yhteiset kehittämistapaamiset ovat olleet erityisen antoisia puolin ja toisin. On havaittu, että vastaavanlaisia yhteistilaisuuksia on liian vähän, jolloin esimerkiksi johdon ymmärrys työyhteisön työn arjen sujuvuudesta jää vähäiseksi. Sahalla toteutetun muutospajan jälkeen yrityksen yhteistyökäytännöissä ja toimintatavoissa tapahtui merkittävä muutos, sillä työntekijät pääsivät mukaan suunnittelemaan, valmistelemaan ja tekemään investointiesityksiä. Esimerkiksi sahan lajitteluosaston prosessin kehittämistyö johti yhtiötasoiseen investointiehdotukseen. Muutospajojen kehittämiskokeilut yltivät myös koko sahausprosessin kehittämiseen, sillä (yhteisissä) kehittämistapaamisissa tuotiin esille tuotannon alkupäässä ilmenneiden tuotantovirheiden haitallinen vaikutus koko sahausprosessissa. Muutospajoissa on synnytetty erilaisia yhteistyöfoorumeita. Esimerkiksi vanhainkodin keittiön ja perunantuottajan välillä siirryttiin suullisista tilauksista nettitilauksiin tuottajan kehittämän nettisivun avulla eli kehitettiin yhteistyötä edistävä ja helpottava väline toimijoiden käyttöön. Lastensuojelutyössä toteutetussa muutospajassa päätettiin kokeilla nuorten asiakkaiden tapaamista kuppiloissa eli pyrittiin tekemään yhteistyötä nuorille tutummassa paikassa, jolloin oli mahdollista saada parempi kontakti nuoriin asiakkaisiin.

Osallistavan ergonomian ja muutospajan erityispiirteitä Ergonomian kehittämishankkeissa pyritään sovittamaan työtä, työolosuhteita ja työympäristöä vastaamaan ihmisen ominaisuuksia, kykyjä ja tarpeita. Tavoitteena on tuottaa ratkaisuja, jotka soveltuvat mahdollisimman monille käyttäjille. Osallistavalla otteella toteutettavissa hankkeissa, kuten keittiöergonomiahankkeessa, korostuu työyhteisön ja eri yhteistyötahojen aktiivinen osallistuminen kehittämisprosessiin. Muutospajan lähtökohtana on muuttuva työ ja sen kehittämishaasteet. Keskeistä menetelmässä on yhteisöllisen toiminnan tukeminen. Muutospaja soveltuu erityisesti työorganisaatiolle, joissa työ on muuttunut tai työn muutoksia on tapahtumassa. Muutospajatyöskentelyn avulla pyritään paljastamaan kehityspolkuja ja tuottamaan yhteisesti ratkaisuja yrityksen toiminnan kehityshaasteisiin. Osallistavan ergonomian hankkeissa työhyvinvointia edistetään kehittämällä työtä ja työolosuhteita, mutta toiminta kohdistuu ensisijaisesti ympäristön ja ihmisen vuorovaikutuksen kehittämiseen, kun taas kehittävä työntutkimus korostaa enemmän yhteisöllistä oppimista. Em. lähestymistavat tuottavat kehittämistoiminnallaan erilaista tietoa kohteestaan, mutta käytännön työssä lähestymistavat voisivat täydentää toisiaan.

YHTEISTYÖ LUO POHJAN KEHITYSTYÖLLE Kaikki kantavat vastuuta työyhteisössä työnsä kehittymisestä. OPITAAN TOISILTA Työpaikan asioihin ja ongelmiin vaikuttaa moni näkökulma. On hyödyllistä koota saman asian ympärillä työskenteleviä vaihtamaan ideoita ja ajatuksia, myös yli hierarkia- ja organisaatiorajojen. KOHTEENA TYÖ Keskustellaan ensisijaisesti työstä, ei henkilöistä. EI YHTÄ OIKEAA RATKAISUA Ongelmiin on aina monenlaisia ratkaisuja. Ratkaisujen sekä hyvistä että huonoista puolista kannattaa keskustella. KOKEILEMALLA OPPII Toimintamallin soveltuvuus selviää usein vasta käytännössä. Jos uusi malli ei toimi, kannattaa etsiä uutta vaihtoehtoa tai palata vanhaan. PYSYVÄT FOORUMIT Pyritään pysyviin foorumeihin, jotta toiminnalla on jatkuvuutta.

JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA 7

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2009

Työn kehittäminen kannattaa aina Kehittämistoiminta vaatii aina aikaa ja energiaa niin johdolta kuin työntekijöiltäkin. Se on kuitenkin pitkällä tähtäimellä tärkeää investointia osaamiseen, hyvinvointiin ja työn sujumiseen. Työyhteisön yhteinen työn tutkiminen ja kehittäminen auttaa ymmärtämään työn muutoksia ja lisää yhteisen työn hallintaa. Parhaimmillaan se lisää motivoitumista ja sitoutumista työhön ja sitä kautta edistää työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Useissa tutkimuksissa on todettu yhteys työntekijän vaikutusmahdollisuuksien lisääntymisen ja työhyvinvoinnin välillä. Työyhteisön kehittämishankkeissa, etenkin niiden neuvottelu- ja suunnitteluvaiheissa työterveyshuolloilla on merkittävä rooli, jossa myös työfysioterapeutin asiantuntemus on tärkeä. Työpaikan kehittämishankkeissa työfysioterapeuttien asiantuntemusta tulisikin käyttää työterveyshuollon ammattihenkilöiden työn tukena. Ohjaajien rooli, sekä osallistavan ergonomian hankkeissa että kehittävän työntutkimuksen otteella toteutetuissa muutospajoissa, on työyhteisön ryhmäprosessin ohjaaminen ja tukeminen kehittämistyössä.

Kirjoittajat Työterveyslaitokselta: Sirpa Rauas-Huuhtanen, kehittämiskonsultti, tft Irmeli Pehkonen, tutkija Laura Seppänen, erikoistutkija

Esimerkki puuhuollossa toteutetusta muutospajasta Esiselvitys

Analyysivaihe (nykytila ja kehityspolku)

Puuhuollon toimintakonseptin arviointi Selvityksen suunnittelu, toteutus ja raportin valmistelu ja muutospajaprosessin räätälöinti puuhuoltoon Pajaistunto 1. NYKYTILA Puuhuoltoprosessin nykyisten toimintatapojen kuvaaminen ja prosessin jännitteiden ja haasteiden tarkastelu Pajaistunto 2.AIEMPI KEHITYSPOLKU Mikä toiminnassamme on muutoksessa?

Tulkintavaihe (uusi konsepti-idea)

Kokeilu- ja kehittämisvaihe (3 kk)

Arviointivaihe

Pajaistunto 3. TULEVAISUUS JA LÄHIKEHITYS Oman työn muutoksen täsmentäminen, puuhuollon konseptin kehitysvaiheen ja tulevaisuuden näkymien arviointi Pajaistunto 4. KEHITTÄMISKOKEILUT Kehittämiskokeilujen suunnittelu, konkretisointi ja vastuuttaminen Pajaistunto 5. ARVIOINTI Kehittämiskokeilujen arviointi ja jatkosuunnitelmat

Keittiöhankkeen interventioprosessi Analyysivaihe (nykytilan selvittäminen ja toiminnan ergonominen analysointi)

Työpaja 1 Nykytilanteen kartoitus Ongelmakohtien tunnistaminen Työtehtävien analysointi työpaikalla Työntekijät jatkavat työtehtävien analysointia työpaikalla Ergonomi tukee

(yksi käynti ja yksi soitto / työpaikka)

Kehittämisvaihe

Toteutus- ja arviointivaihe: Uusien kehittämissuunnitelmien laatiminen, toteutus ja arviointi

Työpaja 2 Ensimmäisten kehittämiskokeilujen suunnittelu, vastuutus ja aikataulutus Työpajat 3-8 Kussakin työpajassa oma opetuksellinen teema. Käydään läpi toteutettuja muutoksia yhteisesti. Suunnitellaan uusia kehittämiskokeiluja ”Vinkkikansio” kehittämisideoiden jakamiseksi kaikkien käyttöön Ergonomin lisäkäynnit keittiöihin tarvittaessa Yhteydenpito johdon kanssa Kokoukset yhteistyötahojen kanssa

AinoActivelta uusi

tuloksellinen sydänkuntoutusmalli

Uusi kuntoutusmalli tuo tehokkaan harjoittelun mm. sydänsairaille ja -leikatuille potilaille. Se antaa mahdollisuuden toipua ja kuntouttua laitosten ulkopuolella, lähellä kodin tai työpaikan arkea AinoActiven malli tuo myös aivan uusia mahdollisuuksia turvalliseen ja tehokkaaseen ennaltaehkäisyyn ja terveyden riskitekijöiden hallitsemiseen. Se sopii henkilöille, joilla on sepelvaltimotauti, diabetes, ylipainoa, korkea kolesteroli tai verenpaine. Myös huonokuntoiset ja vähän liikuntaa harrastaneet pääsevät näkyviin tuloksiin uudella kuntoutusmallilla. Ohjelma voidaan räätälöidä myös muille riskiryhmille, kuten tuki- ja liikuntaelinongelmista kärsiville asiakasryhmille. Tutkitusti tehokas Kuntoutusohjelman toteutus aloitettiin Aino-keskuksessa Helsingin Konalassa vuoden 2009 alussa. Sitä

ennen toiminta on pyörinyt tehokkaasti Jyväskylässä viimeisen kolmen vuoden ajan.

muutoksia kontrolliryhmään verrattuna. (Valkeinen H. ym. 2009 tulossa oleva vielä julkaisematon lähde.)

Harjoittelusta tehdyt tutkimukset osoittavat, että säännöllisellä kestävyysharjoittelulla voidaan pienentää sydäntapahtumien vaaraa sekä riskiryhmään kuuluvilla että sepelvaltimotautiin sairastuneilla.

Uusi teknologia tuo tehokkuutta ja turvallisuutta Terveysriskien hallintaan suunniteltu ohjelma yhdistää ohjatun liikuntaharjoittelun kahdesti viikossa sekä henkilökohtaisen ravinto- ja liikuntaneuvonnan seitsemänä päivänä viikossa Ainon peruspalveluna. Ohjelman harjoittelu toteutetaan enintään kahdeksan hengen ryhmässä, jossa kaikilla on samanlaisia terveysongelmia. Turvallinen ja tuloksellinen kuuden kuukauden ohjelma yhdistää aerobisen- ja voimaharjoittelun yksilöllisistä lähtökohdista

Erityisesti diabetesta sairastavat hyötyvät kuntoharjoittelusta, jos se on riittävän tehokasta. Sepelvaltimotautia ehkäisevään kuntoutukseen osallistuvien verensokeritaso on laskenut keskimäärin 20 prosenttia puolessa vuodessa ja myös kolesterolitasoihin on saatu merkitseviä

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2009

käsin. Turvallisuuden yhtenä takuuna on jokaisella harjoituskerralla käytössä oleva langaton ja reaaliaikainen ekg-seurantajärjestelmä. Järjestelmä koostuu älyvaatteesta, tietokoneohjelmistosta sekä toimintamalliprosessista. Joustavasta kankaasta valmistetun t-paidan sisäpuolelle on kiinnitetty kolme tekstiilielektrodia, jotka keräävät ekg-signaalia harjoittelun aikana. Ekg-signaali välittyy reaaliaikaisesti paidan lähettimestä tietokoneen näyttöpäätteelle. Tietokoneen ohjelmat analysoivat sydänkäyrän informaation ja tekevät liikuntaryhmän ohjaajalle hälytyksen, jos liikunta on rasittanut sydäntä liikaa. Hälytys näkyy näyttöruudulla esimerkiksi, jos ST-taso laskee liian alas. Lasku on merkki sydämen hapenpuutteesta, jolloin harjoitus on syytä keskeyttää. Ohjelman avulla on siis mahdollista seurata rytmiä sekä iskemiaa, myös rytmihäiriöt antavat hälytyksen. Hälytyksen tultua ruudulla näkyy reaaliaikainen ekg-käyrä. Lääkäri voi analysoida tietokoneelle tallentuneen ekg-käyrän jälkikäteen ja laatia sen perusteella esim. ennustemallin sepelvaltimotaudin etenemisestä ja liikunnan vaikutuksesta sen torjumiseksi. Järjestelmä soveltuu salissa tapahtuvaan kuntoutukseen, jossa on korkeintaan kahdeksan liikkujaa. Langattomia lähettimiä on ollut aikaisemminkin käytössä sairaaloissa, mutta haasteena on ollut niiden toiminta henkilön liikkuessa, eikä niitä voi samanaikaisesti käyttää näin 10

monta henkilöä. Reaaliaikaisen ekgseurannan avulla harjoittelu voidaan turvallisesti nostaa sellaiselle tasolle, että siitä on todellista hyötyä jo sairastuneille tai ennaltaehkäisevässä mielessä harjoittelemaan tuleville henkilöille. Kuuden kuukauden monipuolinen kuntoutus Harjoittelu etenee progressiivisesti. Asteittain edeten päästään rankalle tasolle kehittämällä yhdessä aerobista- ja lihaskuntoa. Aerobisen liikkumisen muotona käytetään pyöräilyä ja voimaharjoittelun tukena käytetään mm. kehon omaa vastusta, käsipainoja, gymstickiä, theraband-nauhaa tai kuntosalilaitteita. Ryhmäharjoittelun tukena asiakkaat tekevät säännöllisesti mm. ravitsemukseen, painonhallintaan tai liikuntaan liittyviä kirjallisia viikkotehtäviä. Jokaiselle laaditaan myös oma henkilökohtainen kotiharjoitusohjelma tavoitteidensa tueksi. Ohjelmaan sitoutuminen kuudeksi kuukaudeksi takaa henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisen: mm. sydämen kunnon edistämisen sekä verenpaineen, kolesterolin ja painon laskun. Ohjattu harjoittelu tapahtuu fysioterapeutin tai muun terveydenhuoltoalan ammattilaisen valvonnassa ja ohjaajat koulutetaan järjestelmän käyttäjiksi. Ryhmiä myös työpaikoille AinoActive lanseeraa uuden toimintamallin kuluvan vuoden aikana useisiin eri toimipisteisiin ja ensimmäistä kertaa myös suoraan työpaikoille. Työpaikalle asennetaan kiinteä Aino HealthLab-asema. Ryh-

mään valitut henkilöt harjoittelevat seuraavan puolen vuoden ajan kahtena päivänä viikossa tunnin kerrallaan työpäivän aikana. Ryhmäharjoitteluaikojen lisäksi AinoActiven ohjaaja on henkilökunnan tukena 2-3 päivänä viikossa. Näin asiakkaat saavat riittävän usein henkilökohtaista ja yksilöllistä tukea elämäntapamuutosmatkansa aikana. Asiakkaiden henkilökohtaisten tavoitteiden lisäksi työnantajan näkökulmasta tarkoituksena on pienentää sairauspoissaolojen määrää ja vähentää ennenaikaisia eläkkeelle siirtymisiä. AinoActiven kuntoutusmalli on tarkoitettu yrityksille suunnatun kokonaisvaltaisen työhyvinvointiohjelman tueksi. Uusi kuntoutusohjelma on nyt myös jokaisen kuluttajan saatavilla Ainokeskuksessa Helsingin Konalassa. Kuntoutuksesta saa Kela-korvausta lääkärin SV3 FM lähetteellä, jos henkilöllä on esim. diagnosoitu sepelvaltimotauti. Jos kiinnostuit AinoActiven toiminnasta, ota yhteyttä: jyrki.elkund@ainoactive.com 0400–424221 tai johanna.vaha@ainoactive.com 045–1241651.

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2009

Juho Tuppurainen, Firstbeat Technologies Oy

.. Stressia

voidaan mitata ja hallita Työelämän kiireisyys, korkeat tulostavoitteet sekä uhka työvoiman supistamisesta aiheuttavaa kiirettä, paineita ja stressiä työpaikoilla. Työasiat pyörivät yhä useammin mielessä myös öisin. Tiedetään myös, että viiden huonosti nukutun yön jälkeen aivojen toimintakapasiteetti vähenee 40% – onko sinun asiakasorganisaatiolla varaa tähän? JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA 11

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2009

aikka päivittäiset ponnistelut koettaisiin mielekkäiksi, elimistö tarvitsee säännöllisesti aikaa palautua. Tunnolliset ja motivoituneet osaajat voivat ajatella, ettei uupuminen uhkaa heitä. ”Minähän nautin työstäni!” Työpäivien venyessä toistuvasti pitkiksi riittävän unen ja palautumisen kustannuksella ns. hyväkin stressi alkaa ennen pitkää kasautua ja muuttua haitalliseksi. Työ ei kuitenkaan ole ainoa ihmistä kuormittava tekijä. Siksi on tärkeää päästä käsiksi myös työntekijän vapaa-aikaan ja palautumiseen unen aikana. Hyvinvointianalyysilla kuormittuminen voidaan helposti todentaa ja havahduttaa työntekijä sykevälimittauksen avulla pohtimaan omia elämäntapojaan.

Hyvinvointianalyysi on terveydenhuollon ammattilaisen työkalu, jolla voidaan tarttua kiinni työntekijän kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Ensin mitataan sykettä esimerkiksi parin vuorokauden ajan työssä ja vapaa-ajalla, jonka jälkeen syketieto siirretään Hyvinvointianalyysi-ohjelmistoon ja analysoidaan. Firstbeatin kehittämän teknologian avulla sydämen sykevälimittauksesta pystytään tuottamaan tarkkaa tietoa kehon kuormittumisesta ja elämäntapojen terveysvaikutuksista. Hyvinvointianalyysi tarjoaa havainnollistavaa tietoa mm. seuraaviin yksityiskohtiin: - Mikä oli mittausjakson energiankulutus ja miten paljon arkiaktiivuus lisäsi - Onnistuuko palautuminen unen energiankulutusta? aikana? - Onko stressin ja palautumisen määrä tasapainossa?

Kuva 1. Tässä esimerkkimittauksessa Hyvinvointianalyysin stressinmittaus havainnollisti, ettei päivän aikana palautumista esiintynyt lainkaan. Myöhään illalla suoritettu juoksulenkki ja työsähköpostin lukeminen juuri ennen nukkumaanmenoa pitivät elimistöä ”ylikierroksilla” ja viivästyttivät tehokkaan palautumisen alkamista vuorokauden tärkeimpänä palautumisen jaksona eli unen aikana.

Hyvinvointianalyysi on monipuolinen työkalu myös fyysistä työtä tekeville Työn fyysistä kuormittavuutta arvioitaessa on usein jouduttu tyytymään pelkkään työntekijän subjektiiviseen arvioon kuormittumisestaan. Hyvinvointianalyysin avulla fyysistä kuormitusta voidaan mitata objektiivisesti, työn aikana: - Työn suunnittelu: jaksotus ja työtehtäväketjut - Parannettavaa työssä vai työntekijässä? Onko työ itsessään liian kuormittava vai onko työntekijän suorituskyky liian alhainen työtehtävistä suoriutumiseen - Kuinka monen MET:n kuntoa työ vaatii - Työntekijään kohdistuvien kuormitustekijöiden muuttaminen/vähentäminen: uudet työmenetelmät, työolosuhteet sekä tarvittavien apuvälineiden käyttö ja ohjaus - Runsaasti sairauspoissaoloja tai muita tunnistamattomia pahoinvoinnin merkkejä: Halutaan selvittää mahdollisia kuormitustekijöitä, joita ei aikaisemmin ole havaittu. Lue lisää www.firstbeat.fi

Kuinka Hyvinvointianalyysi tehdään? 1. Asiakas saa tallentavan sykepannan ja täyttää taustatietolomakkeeseen perustiedot (ikä, pituus, paino ja arvio liikunta-aktiivisuudesta).

3. Hyvinvointianalyysia käyttävä ammattilainen syöttää taustatiedot ja sykevälidatan ohjelmaan ja tekee tarvittavat raportit.

2. Suoritetaan 2-3 vuorokauden sykevälimittaukset tyypillisesti yhden arki– ja yhden vapaavuorokauden ajalta. Samalla pidetään päiväkirjaa vuorokauden keskeisistä tapahtumista ja omista tuntemuksista.

4. Asiakas saa selkeiden raporttien kautta henkilökohtaisen tai ryhmäpalautteen ja henkilökohtaiset suositukset toimenpiteistä, joilla esimerkiksi unenaikaista palautumista voidaan tehostaa. 13

Hallitus tiedottaa

Uudet verkkosivut WWW-sivuilla on kaikille avoin osio, josta löytyy yhdistykseen liittyvää yleistä tietoa. Jäsensivuille kirjaudutaan tunnuksilla ja salasanalla, tunnus on oma” sukunimi etunimi ”, salasana on jäsennumero, joka löytyy Työfysioterapeutti-lehden osoitelipukkeesta (nro 03/2008 alkaen). Jäsensivuilta löytyy yhdistyksen jäsenille kohdistettua tietoa, mm. työfysioterapian tuotteet sekä työfysioterapeutti yrittäjille kohdistettua tietoa. Sivuja pyritään päivittämään säännöllisesti. www.tyofysioterapeutit.fi

Kevätkokouspäivä Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokouspäivä on päätetty. Kevätkokous pidetään ti 5.5.2009, klo 13 alkaen.

Työterveyskirjasto Työfysioterapeutit ry:n jäsenillä on Työterveyskirjaston käyttöoikeus vuodeksi 2009 www-sivujen jäsenosion kautta. Täytäthän Työterveyskirjaston alkukyselyn nettisivujen jäsenosiossa!

Seuraa nettisivuja: Paikka ja muu ohjelma vahvistetaan maaliskuun aikana.

Hallitus kokoontuu

Stipendit

Työfysioterapeutit ry:n hallituksen kevään kokouspäivät ovat: ke 18.3., 23.4. ja 1.6.2009.

Alaan liittyviä opintoja, jatko-opintoja tai tutkimustyötä? Hae Työfysioterapeutit ry:n stipendirahastosta itsellesi stipendiä! Katso hakuohjeet www.tyofysioterapeutit.fi / jäsenille

Asialistalle toivottavia asioita voi toimittaa kahta viikkoa ennen kokouspäivämäärää hallituksen puheenjohtajalle johanna.jussila@diacor.fi tai sihteerille hanna.nummila@yle.fi Jos haluat keskustella tai tavata hallituksen pj:n Oulussa huhtikuun alussa 1.-2.4.2009, laita sähköpostia pe 27.3. mennessä johanna.jussila@diacor.fi.

Mentorointihanke Mentorointihanke jatkuu keväällä 2009 asiasta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Aija Moilaseen tai Leena Noroseen.

TYÖFYSIOTERAPEUTIT RY LÄÄKÄRIPÄIVILLÄ

Jenni Jauhiainen Anne Rouvinen

Helsingin Messukeskuksessa 5-8.1.2009 Työfysioterapeutit ry oli hyvin esillä Valtakunnallisilla Lääkäripäivillä Helsingin Messukeskuksessa vuoden alussa. Tänä vuonna Lääkäripäivät oli tarkoitettu lääkäreille, lääketieteen kandidaateille, proviisoreille ja farmaseuteille. Näyttelyalueella oli näyttelyn lisäksi maksuttomia luentoja ja tietoiskuja joka päivä. Työfysioterapeuttien 36 neliön messuosastolla oli neljä työfysioterapeuttia (Johanna Jussila, Jenni Jauhiainen, Anne Rouvinen ja Anna Wallendahr) antamassa henkilökohtaista neuvontaa työasentoihin ja työpisteen säätämiseen jne. lisäksi kerroimme työfysioterapeuttien toi-

minnasta, Työfysioterapeutit ry:stä sekä työterveyshuollon palveluista. Messuosastolla kävi neljän päivän aikana n. 200 kiinnostunutta messuilijaa. Erityisesti hammaslääkärit olivat kiinnostuneita työfysioterapiasta. He toivat esiin työnsä ongelmakohdista muun muassa yläraajojen hankalista työasennoista keskusteltiiin. Koimme, että potentiaalinen ja tärkeä ryhmä, joihin olisi hyvä vaikuttaa, oli lääketieteen opiskelijat, kandit. Heidän olisi hyvä heti työuransa alusta asti olla tietoisia työterveyshuollosta ja sen moniammatillisesta toiminnasta. Ortopedit ovat toinen

ryhmä, joiden tulisi tietää työfysioterapeuttien toimenkuvasta ja työstä. Tämä siksi, että ortopedit pystyvät ohjaamaan asiakkaita työterveyshuoltoon asiakkaan kannalta parhaan hoidon saamiseksi operaatioiden jälkeen. Työfysioterapeutit ry:n osastolla oli yhteistyökumppaneilta lainaksi saatu sähkösäätöinen työpiste sekä istumaergonomiaan liittyviä välineitä. Ständillä oli myös esitteitä muun muassa Työfysioterapeutit ry:stä, hyvistä työasennoista ja nostotekniikoista sekä taukojumpasta.

KIITOS yhteistyökumppaneille: Diacor terveyspalvelut Oy Ergo-Forum Oy Fagerhult Oy Lojer Oy Martela Oyj Suomen Selkäliitto

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2009

Hallituksen jäsen

Helena Nieminen Tampereen Työterveys ry V

almistuin lääkintävoimistelijaksi 1984, työfysioterapiaan erikoistuin 1993 ja erikoislääkintävoimistelijaksi valmistuin1994. Tällä hetkellä opiskelen työn ohessa Kuopion yliopistossa ja pääaineena on ergonomia. Työfysioterapeuttina olen toiminut 13 vuotta Tampereen Työterveys ry:ssä. Tampereen Työterveys on yritysten yhteisesti omistama työterveyshuoltopalveluja tuottava yritys. Meillä työterveyshuollossa on 26 000 asiakasta ja 700 yritystä. Työterveyshuollon ammattilaisia meillä työskentelee 120, joista 12 on työfysioterapeuttia. Olen työfysioterapeuttina teollisuusyrityksissä, vastuualueellani on tällä hetkellä noin 1600 asiakasta. Etenkin ison yrityksen työfysioterapeutin työtehtävissä on haastetta työn laajaalaisuuden vuoksi. Työskentelen tiimissä työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan kanssa. Yhteistyö muiden työterveyshuollon ammattilaisten kanssa on tarpeen ja edellytys sille, että työ16

terveyshuolto pystyy tarjoamaan laadukasta hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaista palvelua yrityksille. Kaikkien ammattilaisten osaamista tarvitaan työterveyshuollossa sekä yrityksissä, joihin palvelua tuotetaan. Mielestäni työterveyslääkärit ja työterveyshoitajat, joiden kanssa olen työskennellyt ovat osanneet monipuolisesti käyttää osaamistani hyödyksi.

mahdollista osallistua työpaikkojen ergonomiseen suunnitteluun. Työympäristön kehittämisen lisäksi olen päässyt insinöörien mukaan kone- ja laitesuunnitteluun, jotta uudella koneella työntekijälle saataisiin aikaan mahdollisimman optimaalinen työkuormitus. Suunnatuilla ja ergonomisilla erillisselvityksillä on myös ollut vaikutusta kone- ja laiteinvestointeihin.

Teollisuudessa olen saanut toteuttaa monipuolisesti osaamistani työfysioterapeuttina. Työssäni pääpainopiste on työpaikkaan kohdistuvassa toiminnassa. Vaikka tehtaissa töitä on paljon viime vuosina automatisoitu, niin edelleen siellä on fyysisesti kuormittavia töitä ja pääosa työntekijöiden sairauspoissaoloista johtuvat tuki- ja liikuntaelinsairauksista.

Olemme yksikkömme työterveyshuollon tiimin kanssa ottaneet käyttöön uusimuotoisen työlähtöisen menetelmän, mikä perustuu toiminnan teoriaan ja kehittävän työn tutkimiseen. Osallistuin yhdessä tiimini työterveyshoitajan ja työterveyslääkärin kanssa vuonna 2005-2008 ESR-hankkeeseen, missä olimme mukana kehittämässä työterveyshuollolle uusia työlähtöisiä menetelmiä, lähinnä terveystarkastusta sekä työpaikkaselvitystä. Hankkeessa pyrimme lisäksi edistämään työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyötä ja siinä työlähtöisen menetelmän ottamista yhteiseksi työkaluksi. Tämän menetelmän käyttöön otto

Työterveyshuollon tekemää työpaikkaselvitystä ja yrityksen riskinarviointia on viime vuosina pyritty yhdistämään ja siinä työterveyshuolto on tehnyt tiivistä yhteistyötä työsuojelun kanssa. Työssäni on ollut myös

” Motto työhyvinvointiin:

Terveenä työstä kotiin!” työterveyshuollossa ja yrityksissä on asettanut uusia haasteita itselleni ja lisännyt moniammatillista yhteistyötä. Työelämässä muutokset ovat arkipäivää ja niillä saattaa olla vaikutusta työntekijän työhyvinvointiin. Työlähtöisessä työpaikkaselvityksessä muutoksesta aiheutuvia häiriöitä tarkastellaan ei niinkään yksilötason ongelmina vaan työtoimintaa kokonaisuudessaan. Työlähtöisen työpaikkaselvityksen avulla päästään kiinni työssä oleviin työn sujuvuutta haittaaviin häiriötekijöihin, jotka ovat yhteydessä työhyvinvointiin. Työfysioterapia on 10 vuoden aikana kehittynyt ja työfysioterapeuttien ammattitaitoa on alettu arvostaa enemmän työterveyshuollossa kuin vuosia sitten. Työterveyshuollossa ennaltaehkäisevän työn merkitys on korostunut ja sitä kautta mielestäni työfysioterapeutit ovat saaneet enemmän jalansijaa työterveyshuollossa ja yrityksissä. Tulevaisuuden visio työfysioterapiasta on positiivinen ja näen, että meidän mukaan otto tasavertaiseksi moniammatillisen tiimin jäseneksi tulee parantumaan entisestään.

nin edistämiseksi, myös moniammatillisuus ja tiimissä tehtävä työ korostuu. Koen, että uuden menetelmän kautta olen päässyt ergonomian asiantuntijasta työn ”tutkijaksi” ja ohjaajaksi sekä kehittäjäksi yhteistyössä työpaikan kanssa. Kuopion yliopiston opiskeluun liittyen suoritan tällä hetkellä pitkänä sivuaineena Tampereen Teknillisessä yliopistossa turvallisuuden johtamista ja suunnittelua. Ergonomia pitäisi ottaa mukaan yrityksen turvallisuusjohtamisen strategiaan kokonaisvaltaisemmin eikä nähdä sitä vain operatiivisena toimintana.

Tätä kautta voitaisiin saada pidempiaikaisia vaikutuksia tuki- ja liikuntaelinoireiden vähenemiseen sekä työhyvinvoinnin paranemiseen . Työskentelen työfysioterapeuttina, koska koen työterveyshuollon erittäin mielenkiintoiseksi ja monipuoliseksi alueeksi. Asiakkaan tutkimisen, ohjaamisen ja neuvomisen lisäksi tässä työssä pitää olla tietoa myös yrityksestä, työstä, prosesseista, strategiasta sekä myös työterveyshuollon toiminnasta. Tärkeää on oivaltaa se, että toimimme yrityksen kanssa kumppanina.

ESR-hankkeen jälkeen olen jatkanut valtakunnallisessa TYÖLÄS-hankkeessa (työlähtöisen työterveyshuollon ja kuntoutuksen oppimisverkosto), minkä tarkoitus on kehittää edelleenkin työlähtöisiä menetelmiä ja jalkauttaa niitä työterveyshuoltoon. Ennakkoluulottomuus uusien menetelmien käyttöön ottamisessa työterveyshuollossa luo erilaista perspektiiviä työhyvinvoin17

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2009

Työfysioterapeutit ry:n yrittäjäilta 28.1.2009 Työfysioterapeutit ry:n vuoden ensimmäinen yrittäjäilta kokoontui 28.1.2009. Yrittäjäiltojen ideana on luoda työfysioterapeuttiyrittäjille yhteinen foorumi, jossa voidaan keskustella eri alustusten pohjalta mieleen nousevista asioista. Tammikuun illan emäntänä toimi Pirkko Pello Pro-Fit:stä. Tutustuimme aluksi yrityksen toimitiloihin Helsingin Hotelli Kalastajatorpalla ja Pirkko kertoi yrityksensä toiminnasta. Yritys tuottaa hyvinvointiin ja työssäjaksamiseen asiantuntijapalveluita yrityksille ja yksityisille henkilöille. Tervetulokierroksen jälkeen asiakkuusvastaavana Firstbeat Technologies Oy:ssä työskentelevä fysioterapeutti Hanna Rinta esitteli Firstbeat hyvinvointianalyysin. Hyvinvointianalyysi on sykeanalyysiohjelmisto, josta sykevälimittauksen kautta voidaan saada tietoa mm. fyysisestä kuormittumisesta, terveysliikunnan tehosta tai kehon palautumisesta esimerkiksi stressitilassa. Hyvinvointianalyysi on käytössä eri puolilla Suomea erilaisisissa yrityksissä, joukossa mm. kaupunkeja, lääkärikeskuksia ja kuntoutus- ja hyvinvointikeskuksia. Firstbeat kouluttaa hyvinvointianalyysin käyttöön ja ohjelman voi hankkia käyttöön eri tavoin (vuosilisenssi, vuokraus, sykemittauspalveluiden osto Firstbeatilta). Osalla illan osallistujista oli kokemuksia analyysin käytöstä, ja keskustelua syntyikin hyvinvointiana18

lyysin käyttökokemuksista ja myös sen käyttömahdollisuuksista. Yleisesti oltiin keskustelussa nousi esille, että hyvinvointianalyysi on kohdennettu työkalu esimerkiksi työterveyshuollon käyttöön. Keskusteltiin myös siitä, että joissakin tapauksissa mittaus voisi olla ns. herätys työntekijälle, jotta päästäisiin esimerkiksi keskustelemaan stressaantumisesta tai työn kuormittavuudesta. Työkalua pitää myös osata käyttää eli pelkkä mittaus ei riitä, vaan tulosten analysointi on tärkeä osa analyysin käyttöä, jotta tuloksista saadaan hyödyt irti.

Piuska Espola työfysioterapeutti

Lisää tietoa hyvinvointianalyysistä saa osoitteesta www.firstbeat.fi Tulevista yrittäjätapaamisista kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Työfysioterapeutit ry:n yrittäjäyhteyshenkilöön Maarit Laineeseen: Maarit Laine Terveyskunto Oy Kuunkehrä 2 A, 02210 Espoo Puh. (09) 8811407, 050 66 248 E-mail: maarit.laine@terveyskunto.fi

ALUEET ESITTÄYTYVÄT

Keski-Suomen alueen Työfysioterapeutit sivulla 25. vieraiksi. Tämä ei ole moite yhdistyksen aktiivisille toimijoille vaan sitä käytännön hankaluutta, mitä pitkät etäisyydet ja vapaa-ajan niukkuus tuovat mukanaan. Yhteistyön pääpaino meille on ollut lähinnä Lounais-Suomen työfysioterapeuttien suuntaan Turkuun ja hyvää yhteistyötä on tehty myös Työterveyslaitoksen Turun toimipisteen kanssa koulutusten ja tutustumiskäyntien merkeissä.

Satakunnan Työfysioterapeutit Työfysioterapeutit ry:n vuodelle 2009 laadittuun tuloskorttiin on yhtenä strategisena linjauksena kirjattu alueellisten verkostojen käynnistämisen tukeminen ja tavoitteena on luoda toimivia alueellisia verkostoja. Tavoitetasoksi on kirjattu toiminnan käynnistyminen usealla alueella. Läntisessä Suomessa eli Satakunnan alueella on toiminut oma aktiivinen työfysioterapeuttien porukka vuodesta 1994. Alkujaan toiminta oli epävirallisempaa ja selvästi tarvelähtöistä, sillä yksittäisissä työpis-

teissä työskennelleet kollegat hakivat toisiltaan tukea ja varmistusta omille työtavoilleen. Virallisena yhdistyksenä on toimittu vuodesta 2003. Työfysioterapeutit ry teki oman aktivoitumisemme aikoihin merkittävää työtä jäsenistönsä yhteyselimenä, mutta aktiivinen toiminta oli painottunut pääkaupunkiseudulle. Näin läntisestä Suomesta katsottuna fyysinen etäisyys tuntui olevan ajoittain esteenä yhdistyksen toimintaan osallistumiselle. Myös yhdistyksen toimijat jäivät siksi ehkä hieman

Omaksi yhdistykseksi rekisteröityminen toi omaan toimintaamme selkeyttä ja järjestelmällisyyttä - vaikkakin myös lisätöitä omine velvoitteineen. Yhdistyksessämme on tällä hetkellä 34 jäsenmaksun maksanutta jäsentä. Jäsenillemme on vuosittain pyritty järjestämään pari yleensä puolen päivän koulutustilaisuutta halutuista aiheista, sekä olemme tehneet tutustumiskäyntejä toistemme työpaikkoihin tai alueen erilaisiin yrityksiin. Vaikka Satakunnan Työfysioterapeutit ry:n toiminnan tarkoitus on toimia alueen työfysioterapeuttien ammatillisena tukena ja tuoda työfysioterapeuttien toimintaa tunnetuksi toiminta alueellaan, on yhdistyksellä myös muitakin tavoitteita. Yhdistyksen säännöissä on kirjattu tavoitteeksi myös yhdistyksen työfysioterapeuttien psyykkisen, sosiaalisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistäminen sekä kaikinpuolinen arvokkaan vanhenemisen tukeminen. Tätä hyvinvoinnin edistämistä on yhdistyksessämme ansiokkaasti

JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA 19

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2009

pyritty ylläpitämään monin hyvin erilaisin toiminnoin. Yhdistyksellä on ollut laivaristeilyä, pikkujouluja, piknikkejä, rannaltaongintaa tai on muuten vaan kokoonnuttu pitämään hauskaa ja viihtymään yhdessä, arvokkuudesta kuitenkaan tinkimättä. Uskomme, että nyt tuloskorttiin kirjattu tavoite alueellisten verkostojen käynnistämisen tukemisesta on toimintaa, jolla työfysioterapeuttien yhteistyötä parannetaan tulevaisuudessa niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Kokemustemme pohjalta uskallamme rohkaista

myös muita vastaavia alueellisia toimijoita olemaan aktiivisia ja luomaan kiinteitä yhteistyöverkkoja ja suhteita oman alueen kollegoihin. Vaikka toimintaa ei virallistaisi yhdistysmuotoiseksi toiminnaksi, on yhdessä tekeminen ja asioiden pohtiminen varmasti mielekästä kaikille osallistujille. Erilaisissa työympäristöissä työskentelevillä voi olla hyvinkin antoisia näkökulmia uusien toimintatapojen kehittämiseksi.

Mikko Koivisto Satfy ry:n puheenjohtaja Työfysioterapeutti Sachtleben Pigments Oy Titaanitie 28840 Pori, Finland Tel +358 10 430 1188 GSM +358 50 3623215

Hyvää kevättä ja arvokasta vanhenemista kaikille kollegoille toivottavat Satakunnan alueen työfysioterapeutit.

Kun mietit uraa tai haluat kehittää nykyistä ammattitaitoasi, Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalta löydät monipuolisia ja joustavia koulutusratkaisuja.

Uutta näkemystä työhön! Syksyllä 2009 alkavaan aikuiskoulutukseen on hakuaika 14. – 30.4.2009 Tutkintoon johtava aikuiskoulutus: – Fysioterapeutti (AMK), 60 ja 90 op (opintopistettä) Erikoistumisopintoja täydentämään aikaisempia opintoja: – Työterveyden edistäminen moniammatillisesti 30 op Ylempään amk-tutkintoon johtava koulutus: – Sosiaali- ja terveysalan johtaminen ja kehittäminen 90 op – Kuntoutus 90 op – Sosiaaliala: Geronomi (ylempi AMK) 90 op Lisätietoja aikuiskoulutuksista löydät nettisivuilta.

www.metropolia.fi

Duodecimin uudet työterveyden verkkopalvelut Kustannus Oy Duodecimin toteutti vuoden 2008 aikana kaksi uutta työterveyteen ja työterveyshuoltoon liittyvää verkkopalvelutuotetta, Työterveyshuollon tietokannat ja Työterveyskirjasto-verkkopalvelun. Työterveyshuollon tietokannat on osa Terveysporttia ja kyse on ”vain” uuden sähköisen sisältökokonaisuuden tarjoamisesta. Työterveyskirjasto sen sijaan on täysin uusi organisaatioille myytävä verkkopalvelu.

Sekä Työterveyshuollon tietokannoista että Työterveyskirjastosta on hyötyä kaikille työterveyshuollossa työskenteleville. Alan ammattilaisten kannattaa tutustua sekä Työterveyshuollon tietokantoihin että Työterveyskirjastoon, sillä ne ovat nopea ja helppo kanava alan keskeisiin tietolähteisiin. Duodecim on saanut kumppanikseen sekä Työterveyslaitoksen että

Työturvallisuuskeskuksen. Näin alan keskeinen tieto on saatu sähköisessä muodossa käytettäväksi. Palvelutuotanto ja yhteistyö on vielä alkuvaiheessa, joten on todennäköistä, että sisällöt laajenevat ja toiminnot kehittyvät etenkin lähivuosien aikana.

JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA 21

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2009

Työterveyshuollon tietokannat

Mistä?

Terveysportista, osoite www.terveysportti.fi

Kenelle?

Terveydenhuollon ammattilaisille, erityisesti työterveyshuollossa toimiville

Mitä?

Verkkoversiot kirjoista: Terveystarkastukset työterveyshuollossa, Työterveyshuolto, Toimintakyky ja Fysiatria. Lisäksi: Työterveyshuollon käsikirjaan koottuja erillisiä artikkeleita, Työterveyshuollon hyvät käytännöt-sarja, FACULTAS toimintakyvyn arviointi, Työterveyslääkäri-lehti sekä laskureita ja lomakkeita.

Miten?

Vuoden 2009 alussa maksuttomassa koekäytössä. Yksittäisen käyttäjän vuoden käyttöoikeuden hinta on 154 euroa. Usean käyttäjän lisenssit ja organisaatiokäyttö hinnoitellaan erikseen, tilaukset Duodecimin verkkokauppa, organisaatiotilaukset: hannu.koski@duodecim.fi.

Työterveyshuollon tietokannat (kuva 1) on tehty terveydenhuollon ammattilaisille. Tietokanta sisältää neljä työterveyshuollon toiminnan kannalta tärkeää kirjaa: Terveystarkastukset työterveyshuollossa, Työterveyshuolto, Toimintakyky ja Fysiatria. Teosvalikoima tulee täydentymään mm. Kuntoutus-kirjan verkkoversiolla vuoden 2009 aikana Lisäksi tietokannassa on Työterveyshuollon käsikirjaan koottuja erillisiä artikkeleita, Työterveyshuollon hyvät käytännöt-sarja, FACULTAS toimintakyvyn arviointi, Työterveyslääkäri-lehti sekä tarpeellisia laskureita ja lomakkeita. Työterveyshuollon tietokantoja voi käyttää samallalailla kuin muitakin Terveysportin aineistoja. Materiaalit ovat tuttuja työterveyshuollossa toimiville. Esimerkiksi Työterveyslaitoksen julkaisema Terveystarkastukset työterveyshuollossa -kirja ja Työterveyshuolto-kirjan löytyvät monelta työpaikalta. Sähköisen version etuna

ja ilona on, ettei kirjaa tarvitse lähteä etsimään mistään, vaan tieto löytyy oman tietokoneen ruudulta. Lisäksi hakutoiminto on yleensä nopeampi tapa tiedon löytämiseen kuin kirjan selailu. Tarvittaessa tärkeän artikkelin saa tulostettua ja kopioitua vaikka mukaan muistin ja konsultaation tueksi työpaikkakäynnille.

Työterveyshuollon tietokannat ovat vuoden 2009 alussa maksuttomassa koekäytössä. Myöhemmin käyttö muuttuu maksulliseksi. Vuosilisenssin hinta on yksittäiselle käyttäjälle 154 euroa. Tilauksen voi tehdä Duodecimin verkkokaupan kautta. Usean käyttäjän lisenssit ja organisaatiokäyttö hinnoitellaan erikseen.

Työterveyskirjasto

Mistä?

Oma sivusto, osoite www.tyoterveyskirjasto.fi

Kenelle?

Palvelun ostaneiden yritysten työntekijöille, työturvallisuudesta vastaaville, esimiesasemassa työskenteleville, henkilöstöasioista vastaaville

Mitä?

Mm. Lääkärikirja Duodecimin, pitkäaikaissairauksien hoitoa käsitteleviä teoksia (Diabetes, Sydänsairaudet jne), sanakirjoja (mm. Lääketieteen termit), Käypä hoito -suositusten potilasversiot, Työterveyshuolto-kirjan, Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen kirjojen verkkoversioita. Koko kirjastossa on yhteensä yli 60 000 artikkelia.

Miten?

Yritys ostaa työntekijöidensä käyttöön, työterveyshuollonpalveluja tuottava yritys ostaa ammattilaisten käyttöön. Palvelua voi käyttää myös etänä.

Työterveyskirjasto Terveyskirjasto on monelle terveydenhuollon ammattilaiselle tuttu verkkopalvelu. Uutta Työterveyskirjastoa voi pitää Terveyskirjaston vantterana siskona. Työterveyskirjastossa on monia samoja aineistoja kuin Terveyskirjastossa, esimerkiksi Lääkärikirja Duodecim, mutta lisäksi Työterveyskirjastossa on runsaasti työterveyteen, työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyvää materiaalia, mm. uutisia ja tiedotteita (kuva 2).

Vuoden 2008 aikana palvelu oli kokeilukäytössä ja maksullinen käyttö käynnistyi vasta kuluvan vuoden alussa. Pilottiyrityksistä saatuja kokemuksia ja asiakaspalautteita hyödynnetään sisällön ja toimintojen kehittämisessä.

Työterveyteen liittyvä aineisto on jaettu neljään osakokonaisuuteen, jotka ovat: 1) työkyvyn ylläpito, 2) työsuojelun ja työterveyshuollon tehtävät, 3) työturvallisuus ja ensiapu, 4) työolosuhteet ja ergonomia ja 5) työyhteisön hyvinvointi. Sisältö on siis erittäin monipuolinen jo nyt ensimmäisen varsinaisen toimintavuoden alkaessa. JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA 23

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2009

Kuka hyötyy Työterveyskirjastosta? Työterveyskirjasto on organisaatioille myytävä palvelu. Palvelun toiminta-ajatuksena on, että yritys ostaa palvelun työtekijöidensä käyttöön. Työntekijälle kyse on työsuhdeedusta. Hän pääsee helposti käsiksi luotettavaan ja monipuoliseen terveystietoon ja voi helpommin huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja pitää yllä toimintakykyään. Työterveyskirjastoon käyttäjä voi tallentaa myös omia terveystietojaan. Työntekijät voivat käyttää omilla tunnuksillaan Työterveyskirjastoa myös etänä, esimerkiksi kotona tai työmatkoilla. Omat tunnukset kukin käyttäjä voi tehdä itse ollessaan verkossa työpaikan koneella.

Työnantajalle palvelun hankkiminen on investointi työterveyshuoltoon ja työturvallisuuteen. Käyttökokemusten myötä on mahdollista selvittää, onko palvelulla vaikutusta esimerkiksi työterveyshuollon palvelujen käyttöön. Henkilöstöjohtajille, työsuojelusta, työturvallisuudesta ja työterveyshuollon järjestelyistä vastaaville sekä kaikille esimiestehtävissä toimiville Työterveyskirjastosta löytyy paljon työtehtävien kannalta hyödyllistä materiaalia esimerkiksi työpaikan ristiriitatilanteiden selvittelyyn.

jon hyödyllisiä Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen materiaaleja. Esimerkiksi vuorotyöstä löytyy 35 artikkelia yhteensä 11 teoksesta. Kirjaston sisältöjä voi käyttää neuvonnan ja potilasohjauksen tukena. Työterveyshuollossa toimivien kannattaa selvittää, onko asiakasorganisaatiolla käytössään Työterveyskirjasto. Silloin kun asiakkailla on pääsy Työterveyskirjaston materiaaleihin, sitä kannattaa hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti esimerkiksi potilasohjauksessa. Kirjaston artikkeleista monet sopivat potilasohjeiksi ja niitä voi tulostaa ja antaa potilaalle mukaan.

Mitä apua alan ammattilaiselle? Työterveyshuollon ammattilaisille Työterveyskirjasto on hyvä tietolähde. Työterveyskirjastosta löytyy pal- Toisaalta tiedon etsiminen vaikka yhdessä asiakkaan kanssa voi toimia hyvin myös ohjaustilanteena, esimerkiksi pitkäaikaissairauksien hoidon tueksi tarkoitettujen materiaalien kohdalla. Terveyttä ja sairauksien hoitoa koskevan tiedon hakeminen verkosta ei ole vielä kaikille tuttua. Erilaisiin konsultaatiotilanteisiin valmistautuessa myös Työterveyskirjasto toimii hyvänä tietopankkina.

Alueet esittäytyvät Keski-Suomen alueen työfysioterapeutit Marja-Leena Lukkarinen Työfysioterapeutti

Jyväskylässä työfysioterapeuttien tapaamiset ovat alkaneet jo 80-luvulla, jolloin paikkakunnalla oli vasta muutamia työterveyslääkintävoimistelijoita, Schaumanin ja Valmetin tehtailla sekä terveyskeskuksen työterveyshuollossa. Useimmiten koollekutsujana oli Vuokko Vihtalahti Schaumannin Jyväskylän tehtaalta ja siellä kuuleman mukaan useimmiten tavattiinkin. JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA 25

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2009

Tapaamiset ovat jatkuneet pari kertaa vuodessa, välillä jäi tosin joku vuosi väliin, mutta nyt olemme viritelleet käytännön uudestaan. Monet työskentelevät yksin oman ammattiryhmänsä edustajana ja kollegoiden tapaamiseen on koettu tarvetta. Olemme vierailleet tutustumassa toistemme työhön ja työpaikkoihin tai kokoontuneet yhteistyökumppaneiden tiloissa samalla tutustuen uusiin kalusteisiin tai muihin ergonomiaratkaisuihin. Kokoontumiset ovat olleet vapaamuotoisia, ajankohtaisista aiheista keskustelua ja esimerkiksi koulutuspalautteiden

antamista kollegoille. Osallistujia on ollut vaihtelevasti eri puolilta KeskiSuomea, keskimäärin 10 - 15 henkilöä. Tavatessamme sovimme, kuka järjestää seuraavan kerran kokoontumisen. Seuraava tapaamisemme on huhtikuussa 2009. Sen järjestelyistä ja tarkemman päivämäärän ilmoittamisesta on lupautunut vastaamaan Riitta Isohanni Jyväskylän Fysioterapia Oy:stä. Aiheena on alaraajan tutkiminen ja jalkineisiin, mm. turvakenkiin liittyvät asiat.

Jos joku alueen työfysioterapeuteista ei ole saanut tapaamisiin liittyvää postia ja haluaa tulla kollegatapaamisiin, kannattaa ilmoittaa yhteystietonsa osoitteeseen:

Marja-Leena Lukkarinen Työfysioterapeutti Päijätpolku 2 A 1 40950 Muurame Puh. 050 346 3676 marja-leena.lukkarinen@elisanet.fi

Työterveyshuollon ja maahanmuuttajien kohtaaminen Barbara Bergbom, psykologi, tutkija Suomi on kahden viimeisen vuosikymmenen aikana muuttunut maastamuuttomaasta maahanmuuttomaaksi. Vuonna 2007 maahan muutti ulkomaalaisia enemmän kuin kertakaan itsenäisyyden aikana ja ulkomaan kansalaisten määrä oli vuoden lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan 132 708. Laskettaessa mukaan Suomen kansalaisuuden saaneet maahanmuuttajat ulkomailla syntyneiden osuus väestöstä tuolloin oli noin 4 %.

Maahanmuuttajien työllistyminen on ollut ja on yhä kantaväestöä heikompaa. Maahanmuuttajien työllisyysaste on kuitenkin 2000-luvulla parantunut ja jopa enemmän kuin kantaväestön. Vuonna 2007 työssäkäyvistä 2 % oli ulkomaankansalaisia. Tulevina vuosikymmeninä yhä useammassa työyhteisössä tulee olemaan muista maista ja kulttuureista tulleita työntekijöitä.

Työyhteisöjen kulttuurinen monimuotoistuminen tuo mukanaan uusia haasteita sekä työpaikoille että työterveyshuolloille. Työfysioterapeuttien syysopintopäivillä marraskuussa 2008 käydyssä keskustelussa ilmeni, että useammalla työfysioterapeutilla oli jo kokemusta maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kanssa työskentelystä.

JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA 27

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2009

Toistaiseksi Suomessa on hyvin niukasti tutkimustietoa siitä, mitä monikulttuurisuus on tuonut mukanaan työterveyshuollon työhön. Tutkimustietoa on hyvin vähän myös maahanmuuttajien kokemuksista tai käsityksistä työterveyshuollossa asioimisesta. Työterveyshuolto on osa suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää ja useimmat maahanmuuttajat tulevat maista, joissa ei ole vastaava järjestelmää. Myös maahanmuuttajat voivat siis olla uuden edessä kohdatessaan työterveyshuollon. Tutkimus työterveyshuollon ja maahanmuuttajien kohtaamisesta Työterveyslaitoksen toteuttamassa ja Työsuojelurahaston tukemassa Monikulttuuriset työyhteisöt -tutkimuksen yhdessä osatutkimuksessa selvitettiin työterveyshuollon ja maahanmuuttajien kohtaamista sekä työterveyshuollon työntekijöiden että asiakasorganisaatioiden maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden näkökulmasta. Työterveyshuoltoa koskevassa osatutkimuksessa etsittiin vastauksia seuraavanlaisiin kysymyksiin: Miten asiakasorganisaatioiden monikulttuurisuus oli huomioitu työterveyshuollon toiminnassa ja työssä? Millaisia muutoksia ja haasteita kulttuurinen monimuotoisuus ja maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kanssa työskentely on tuonut työterveyshuollon ammattilaisten ja asiantuntijoiden työhön? Miten maahanmuuttajataustaiset työntekijät kokevat asioimisen työterveyshuollossa?

”

Yhteisen vahvan kielen puutteen lisäksi kulttuurierojen koettiin tuoneen omat haasteensa vuorovaikutuksen onnistumiselle.”

Kuuden työterveyshuoltoyksikön työntekijöitä haastateltiin vuosien 2005 - 2006 aikana tiimikohtaisesti heidän kokemuksistaan asiakasorganisaatioidensa monikulttuurisuudesta ja sen tuomista muutoksista heidän työhönsä. Haastatteluihin osallistui 6 työterveyslääkäriä, 6 -hoitajaa ja 2 -psykologia. Työfysioterapeuttien näkökulma jäi valitettavasti uupumaan haastatteluista. Yksi työterveyshuollon tiimeistä oli kuitenkin etukäteen keskustellut työfysioterapeuttinsa kanssa aiheesta ja tiimin muut jäsenet pyrkivät haastattelussa tuomaan esiin myös työfysioterapeutin havaintoja aiheesta. Työterveyshuoltojen asiakasorganisaatioiden maahanmuuttajataustaisten ja suomalaissyntyisten työntekijöiden kokemuksia työpaikkansa työterveyshuollosta kartoitettiin sekä kyselytutkimuksen (N=808) että haastattelujen avulla. Monikulttuurisuus ja maahanmuuttajat työterveyshuollon toiminnassa Yhdessäkään haastatellussa työterveyshuollossa ei toimintaa

ollut vielä lähdetty kehittämään tavoitteellisesti siten, että asiakasorganisaatioiden henkilöstön monikulttuurisuutta olisi esimerkiksi huomioitu työterveyshuoltoyksiköiden toimintasuunnitelmissa. Myöskään asiakasorganisaatioiden edustajat eivät olleet esittäneet toiveita tai ehdotuksia tähän suuntaan. Haastattelujen perusteella tuli kuva ettei monikulttuurisuutta ollut vielä huomioitu myöskään yritysten työkykyä ylläpitävässä toiminnassa taikka työsuojelutoiminnassa. Vaikka toiminnan suunnittelussa ei vielä ollut otettu huomioon monikulttuurisuutta, haastateltaville oli kertynyt kokemusta ja osaamista vieraista kulttuureista ja maahanmuuttajien kanssa työskentelystä. Työterveyshuollon ammattilaisia ja asiantuntijoita oli jonkin verran konsultoitu asiakasorganisaatioiden taholta kulttuurien yhteentörmäyksiin, kulttuurisiin ilmiöihin ja tapoihin liittyen. Konsultaatiot olivat liittyneet muun muassa uskonnon harjoittamiseen työpaikalla sekä

kulttuuristen hajuisteiden aiheuttamiin ongelmiin työyhteisöissä. Useat haastateltavat toivat esiin, että haastattelutilanne oli ensimmäinen kerta jolloin he olivat keskittyneesti keskustelleet ja pohtineet palvelemiensa työpaikkojen kulttuurista monimuotoistumista. Haastattelutilanteessa haastateltavat tunnistivatkin kehittämistarpeita ja miettivät tapoja kehittää toimintaansa. Maahanmuuttajat potilaina ja asiakkaina Asiakasyritysten kulttuurinen monimuotoistuminen oli toistaiseksi vaikuttanut eniten työterveyshuoltoyksiköiden vastaanotolla tehtävään potilastyöhön. Useimmat haastateltavat mainitsevat ensisijaiseksi haasteeksi kieliongelmat. Kukaan haastateltavista ei kuitenkaan vielä ollut käyttänyt ammattitulkkia työssään. Tarpeen tullen tulkkina oli toiminut esimerkiksi työntekijän työtoveri tai sukulainen. Yhteisen vahvan kielen puutteen lisäksi kulttuurierojen koettiin tuoneen omat haasteensa vuorovaikutuksen onnistumiselle. Jotkut työterveyshuoltojen lomakkeissa käytettävät käsitteet voivat olla hyvin vieraita maahanmuuttajille. Etukäteen täytettäväksi tarkoitetut lomakkeet täytetään maahanmuuttajien kanssa usein yhteisesti vastaanotolla. Potilaan kanssa asioimiseen voi vierähtää tavallista enemmän aikaa. Osa työterveyshuollon ammattilaisista olikin muuttanut käytäntöjään siten, että varasivat asiakkaalle tavallista pidemmän vastaanottoajan, mikäli arvelivat sen tarpeelliseksi.

Osalle haastatelluille oli kertynyt osaamista ja tietoja eri maista tulevien terveyskäsityksistä, terveyskäyttäytymisestä ja sairauksien hoidosta lähtömaissa. Maahanmuuttajien kohdalla potilasasiakirjoja ei useimmiten ole saatavissa, jonka vuoksi sairauksien tutkiminen ja hoitaminen koettiin vaikeammaksi kuin suomalaisten osalta. Kulttuureihin ja uskontoihin, erityisesti islamiin, liittyvien tapojen ja sääntöjen, koettiin joskus vaikuttavan työhön ja vaativan kompromissiratkaisuja. Ratkaisuja tilanteisiin oli haettu luovasti ja tapauskohtaisesti. Haastateltavat painottivat, että he kokivat monikulttuurisuuden ja maahanmuuttajien kanssa työskentelyn ensisijaisesti myönteisenä haasteena, joka toi työhön vaihtelua ja teki siitä mielenkiintoisempaa. Maahanmuuttajien kokemukset työterveyshuollossa asioimisesta sekä työhyvinvointiin liittyvästä toiminnasta Kyselytutkimukseen vastanneista maahanmuuttajista joka viides ei ollut koskaan käynyt työpaikkansa työterveyshuollossa ja 2 % ilmoitti, ettei tiennyt onko työpaikalla järjestettyä työterveyshuoltoa. Suomalaissyntyisistä taas vain joka kahdeskymmenes ei ollut kertaakaan käynyt työterveyshuollossa. Myös työntekijöille tehdyissä haastatteluissa, joissa oli mahdollista varmistaa tietääkö haastateltava mitä työterveyshuollolla tarkoitetaan, maahanmuuttajat ilmoittivat suomalaisia useammin, ettei ollut käynyt työpaikkansa työterveys-

huollossa. Haastatteluissa kävi myös ilmi, että osa maahanmuuttajista ei tiennyt millaisissa asioissa voi kääntyä työterveyshuollon puoleen, kun taas suomalaiset olivat kutakuinkin hyvin perillä työterveyshuollon toiminnasta. Työpaikkansa työterveyshuollossa käyneistä maahanmuuttajista 72 % ja suomalaissyntyisistä 81 % oli vähintään melko tyytyväisiä siellä saamaansa palveluun. Maahanmuuttajat olivat kuitenkin hieman useammin tyytymättömiä (10 %) saamiinsa palveluihin kuin suomalaiset (5 %). Maahanmuuttajat kokivat myös suomalaissyntyisiä useammin asioinnin vaikeaksi työterveyshuollossa. Heistä 16 % koki melko tai erittäin vaikeaksi ottaa puheeksi ongelmiaan tai sairauksiaan, kun kantaväestöstä näin koki 6 %. Maahanmuuttajaryhmistä vaikeimmaksi asioinnin koki Venäjältä tulleet, joista peräti joka kolmas koki asioinnin vaikeaksi. Kyselytutkimuksen mukaan maahanmuuttajataustaiset työntekijät osallistuvat huomattavasti suomalaissyntyisiä työtovereitaan harvemmin työpaikkojen järjestämiin virkistystapahtumiin tai työkykyä ja -hyvinvointia ylläpitävään toimintaan. Suomalaissyntyisistä runsas kolmannes ilmoitti osallistuvansa aina tai miltei aina tällaisiin tapahtumiin, kun niitä järjestetään, ja vain joka kuudes ei osallistu koskaan. Maahanmuuttajista taas vaan joka

JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2009

kuudes ilmoitti osallistuvansa aina tai miltei aina ja runsas kolmannes ei koskaan. Johtopäätökset Tutkimuksemme osoitti, että maahanmuuttajat asioivat kantaväestöä harvemmin työterveyshuollossa ja kokevat kantaväestöä vaikeammaksi ottaa puheeksi ongelmiaan työterveyshuollossa. Maahanmuuttajat osallistuivat kantaväestöä harvemmin myös työpaikan työkykyä ylläpitävään toimintaan. Tutkimukseen osallistuneet työterveyshuollot eivät vielä olleet tavoitteellisesti kehittäneet toimintojaan vastaamaan monikulttuurisuuden mukanaan tuomaan haasteita. Työterveyshuollon työntekijöille oli kuitenkin kertynyt osaamista maahanmuuttajien kanssa työskentelystä ja omia toimintatapoja oli tarpeen tulleen lähdetty kehittämään. Haasteellisimmaksi maahanmuuttajien kanssa työskentelyssä koettiin kieliongelmat, joskaan ammattitulkin puoleen ei vielä ollut käännytty. Vaikka haastatteluihin osallistuneet työterveyshuollon ammattilaiset kokivat monikulttuurisuuden työhönsä liittyvänä rikkautena, kulttuurien kohtaamiseen liittyy myös ongelmia ja kuormitustekijöitä, kuten epävarmuus vuorovaikutuksen onnistumisesta potilaan hoitotilanteessa. Tutkimuksen toteutuksesta on jo vierähtänyt pari vuotta ja vaikuttaa siltä, että useammalla taholla on nyt herätty pohtimaan työterveyshuoltojen kehittämistä vastaamaan monikulttuurisuuden tuomiin haasteisiin. Monikulttuurisuuden 30

tuomat haasteet työterveyshuollon työssä vaihtelevat riippuen muun muassa siitä, minkälaista työtä asiakasorganisaatioissa tehdään sekä maahanmuuttajien lähtötaustasta ja kielitaidosta. Tämän vuoksi työterveyshuoltojen kannattaisi yhdessä palvelemiensa asiakasorganisaatioiden kanssa tavoitteellisesti pohtia miten työpaikkoja ja työhyvinvointiin liittyvää toimintaa kannattaisi kehittää yhtäläisesti kaikkien työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia tukevaksi. Jatkossa Suomessa on syytä järjestää koulutuksia sekä käynnistää hankkeita, joissa kehitetään työterveyshuoltojen käyttöön työvälineitä, kuten esimerkiksi käännettyjä tai selkokielisiä lomakkeita sekä oppaita työterveyshuollon ammattilaisten ja asiantuntijoiden tueksi. Joitakin vinkkejä työterveyshuolloissa toimiville: Maahanmuuttajien, niin kuin kantaväestönkin, perehdytyksessä tulisi kiinnittää huomiota myös työterveyshuollon toiminnan ja tarkoituksen esiin ottamiseen. Perehdytyksessä tulisi tuoda esiin myös työterveyshuollon vaitiolovelvollisuus ja selvittää työterveyshuollon riippumattomuus työnantajaan nähden. Varaa potilaalle tarvittaessa tavallista pidempi vastaanottoaika. Käytä tarvittaessa ammattitulkkia. Asiakasyritysten kanssa kannattaa selkeästi sopia tulkinkäytön mahdollisuuksista.

Kuuntele aktiivisesti ja tarkkaan asiakasta/potilasta. Älä ole liian varovainen! Kysy jos et ymmärrä jotain tai jos olet epävarma siitä onko potilas ymmärtänyt sinua. Maahanmuuttajien kanssa työskentely ei edellytä kulttuurispesifejä tietoja. On silkka mahdottomuus perehtyä lukuisiin erilaisiin kulttuureihin. Tärkeää vieraasta kulttuurista tulevan asiakkaan tai potilaan kohtaamisessa on avoimuus ja erilaisuuden kunnioittaminen sekä oman kulttuuritaustan ja siitä nousevien odotusten ja oletusten tiedostaminen. Vaikka kulttuurispesifien tietojen hankkiminen useimmiten on epärealistista, työn laatua voi parantaa oman yleisen kulttuurikompetenssin kehittämisellä esimerkiksi koulutuksen keinoin. Työterveyshuollon ja työpaikan olisi hyvä yhdessä pohtia, miten työpaikan kulttuurinen monimuotoisuus huomioidaan työhyvinvointia koskevassa kehittämistyössä. Kehittämistyön suunnitteluun kannattaa ottaa mukaan myös maahanmuuttajia, jotta heidän tarpeensa ja näkökulmansa osataan ottaa huomioon.

Yhteystiedot: Barbara Bergbom, psykologi, tutkija Työterveyslaitos, puh. 030-474 2957 barbara.bergbom@ttl.fi

RollerMouse Rolle erMo Mo ous use se Fr FFree Fre ree ee Ɵetoa x Pitkä ohjaustanko, vähemmän käsien kuroƩelua x Loistava ohjaustuntuma, helppo käyƩää x Copy ja Paste toiminnoille omat näppäimet x Leveä rannetuki vakiona (irroiteƩavissa) x Kahden vuoden takuu x Suomessa RollerMousella yli 85.000 käyƩäjää x Säästää todetusƟ päätetyön aiheuƩamia sairaspoissaolojen kustannuksia

RollerMouse antaa sinulle Kaikki Ɵetokonehiiren ominaisuudet - muƩa ilman hiirikäsivaivoja x Hiiren toiminnot luontevasƟ edessäsi x Enemmän rentouƩa työskentelyasentoon x Vähemmän käden haitallista loitontamista x Enemmän Ɵlaa työpöydällesi x Hyvän avun ehkäistä hiirikäsiongelmaa

MaahantuonƟ & markkinoinƟ: MyynƟ:

AvainƟeto Oy

KYSY LÄHIN JÄLLEENMYYJÄ

P. 09-7597330 www.avainƟeto.