TILAT | KOKOUKSET | TAKE AWAY | TARJOILUT
Kupittaa Catering toteuttaa alueen monipuolisimmat palvelut; lounas ja kabinettitila ICT talon Linus ravintolassa, räätälöidyt tarjoilut kokouksiin, juhliin ja tapahtumiin Kupittaan alueella ja vierailukeskus Joessa, viikkotilaukset vaikka hedelmille tai aamupalalle suoraan toimistolle. Voit Woltata Linuksen lounaan tai hakea mukaan, teemme myös tarjoilut kotiin tai yritykselle toiveenne mukaan!
Kupittaa Catering toteuttaa alueen monipuolisimmat palvelut; lounas ja kabinettitila ICT talon Linus ravintolassa, räätälöidyt tarjoilut kokouksiin, juhliin ja tapahtumiin Kupittaan alueella ja vierailukeskus Joessa, viikkotilaukset vaikka hedelmille tai aamupalalle suoraan toimistolle. Voit Woltata Linuksen lounaan tai hakea mukaan, teemme myös tarjoilut kotiin tai yritykselle toiveenne mukaan!
Take Away
Take Away
Kokoukset
Kokoukset
Wolt
Wolt
Lounas
Lounas
Tilaisuudet
Tilaisuudet
Joukkueruokailu
Joukkueruokailu
Aloita päivä aamutapaamisella Kupittaan ICT Talon Linus ravintolassa! Varaamme tilan ja tarvittaessa kokousvälineet, laitamme kahvipannun kuumaksi ja leivomme tuoreet sämpylät! Esimerkissä aamukokous kabinetissa 4 h.
Aloita päivä aamutapaamisella Kupittaan ICT Talon Linus ravintolassa! Varaamme tilan ja tarvittaessa kokousvälineet, laitamme kahvipannun kuumaksi ja leivomme tuoreet sämpylät! Esimerkissä aamukokous kabinetissa 4 h.
15,00 €
hlö | min 10 sis. alv.
15,00 € hlö | min 10 sis. alv.
Ruokitko vai näivetätkö kohtaamisia?
Teetimme viime vuonna pro gradu -tutkielman, jossa perehdyttiin syihin, jotka saavat asiantuntijatyötä tekevät ihmiset tulemaan toimistolle tai jäämään etätöihin. Laadullisen tutkimuksen teki meille Turun yliopiston sosiologian laitoksen opiskelija Johanna Arvonen, joka haastatteli tutkimusta varten yhdeksää ihmistä, joiden työ mahdollisti vapaan valinnan etä- ja lähityöskentelyn välillä.
Tutkimuksen tuloksissa etätyön vetovoima perustui ennen kaikkea arjen joustavuuden lisääntymiseen, hyvinvoinnin kokemuksen kohenemiseen sekä työnteon mielekkyyteen. Lähityön valteiksi haastatteluissa taas nousivat kasvokkain tapahtuvat sosiaaliset kohtaamiset
niin työn kuin siihen liittyvän oheistoiminnankin tiimoilta, erilaiset käytännön syyt kuten sujuvammat palaverit, toimivat työtilat ja -välineet sekä edut, kuten ilmainen ohjattu liikunta.
Työnantajalta hybridityön muuttuminen normiksi vaatii johtamisen ja käytäntöjen kehittämistä. Lisäksi meidän pitää tunnistaa mielikuvat ja todellinen fakta. Usein etätyötä perustellaan yksilön tehokuuden parantumisena, mutta on myös havaittavissa, ettei kyseiselle tunteelle välttämättä löydy sitä tukevaa dataa. Näissä tilanteissa on hyvä pohtia, onko kyse pelkästään tehokkuuden illuusiosta vai oppimisesta ja sen puutteesta.
Myös toimistotilojen tarkoituksenmukaisuus nousee esiin lähes jokaisessa organisaatiossa, jossa etätyötä tehdään. Ruokkivatko tilat kohtaamisia ja houkuttelevatko ne työntekijöitä toimistolle tai onko tiloja ylipäätään suunniteltu työntekijöiden tarpeita ajatellen?
Meidän ratkaisumme asiakkaidemme kohtaamiin hybridityön haasteisiin on paitsi huolellinen tilasuunnittelu, myös erilaiset työntekijöiden viihtyvyyttä lisäävät palvelut lounasvaihtoehdoista maksuttomaan ryhmäliikuntaan. Tärkeä osa kokonaisuutta ovat myös Joen kokous- ja tapahtumatilat, jotka tarjoavat asiakkaillemme mahdollisuuden tinkiä omien toimitilojensa neliöistä ja kohdata ja kokoustaa aina tarpeen vaatiessa Joessa. Ja sattumaa tai ei, kuulemani mukaan tapaa asiakkaidemme toimistolla näkymään poikkeuksellisen paljon ihmisiä aina niinä päivinä, kun Joen yritysyhteisö kohtaa Joessa järjestettävissä tapahtumissa.
Mikko Lehtinen
Turun Teknologiakiinteistöjen toimitusjohtaja
3 Mikko Lehtinen pureutuu hybridityön anatomiaan.
6 Lähitapiola auttaa yrityksiä riskienhallinnassa.
10 KPMG: Kestävyysraportointi vaatii uudenlaista ajattelua.
1/2024 • Julkaisija Turun Teknologiakiinteistöt
Toimitus Heli Nieminen
Taitto Fem • Kuvat Jarno Terho
Kannessa Esa Harju • Paino Newprint Oy Mainosmyynti info@jokiturku.fi 10 14 18 26
14 Käytä videoon varattu budjetti viisaasti, neuvoo Mama Creative.
18 Turun yrittäjät avaa jäsenilleen ovia uusiin paikkoihin.
22 Ihmiset haluavat tehdä bisnestä ihmisten kanssa, sanoo Esa Harju.
26 HTJ: Nyt on oikea aika laittaa rakennusprojektit liikkeelle.
30 Hyvä ulkonäkö ei jarruta miehen uraa, kertoo Outi Sarpilan johtama tutkimus.
33 Tapani Mylly haluaa Turun mukaan mitalikamppailuun.
34 Turun Tiedepuisto laajenee GeneCityllä ja AkvaCityllä.
Turun tekijät Aluettamme kehittävä kumppani
Riskienhallinta kannattaa: sen myötä vahinkoja ja häiriöitä voi yrityksissä estää ja vähentää. Joskus kaikki voi olla kiinni pienistä oivalluksista.
Muuttuvassa maailmassa vakuutuspalvelut auttavat yrityksiä hallitsemaan erilaisia riskejä. Riskienhallinta tukee johtamista ja päätöksentekoa, sillä kun tavoitteisiin vaikuttavat riskit tunnistetaan, niihin voidaan varautua.
– Järjestelmällisellä riskienhallinnalla voidaan estää tai vähentää erilaisia häiriöitä ja vahinkoja, sanoo LähiTapiola Varsinais-Suomen liiketoimintajohtaja Raimo Rytö.
1/2024
Yritysten riskit voidaan jakaa strategisiin, taloudellisiin, operatiivisiin ja vahinkoriskeihin. Strategiset riskit vaikuttavat yrityksen pitkän aikavälin tavoitteiden toteutumiseen. Taloudelliset riskit liittyvät yrityksen taloudelliseen tilanteeseen, kuten kannattavuuteen ja maksuvalmiuteen. Operatiiviset riskit johtuvat sisäisistä tai ulkoisista prosesseista, järjestelmistä tai henkilöstöstä. Vahinkoriskit liittyvät esimerkiksi
henkilöturvallisuuteen, omaisuuteen tai ympäristöön.
Jokaisen yrityksen tilanne hahmotetaan parhaiten kartoituksessa, jossa tunnistetaan yrityksen toimintaan vaikuttavat uhat ja mahdollisuudet. Rytö kertoo, että LähiTapiolan riskipäällikkö voi tulla tarvittaessa käynnille yritykseen, ja asioita käydään läpi konkreettisella tasolla. Toisinaan ratkaisu ongelmaan voi olla hyvinkin simppeli.
Liiketoimintajohtaja Raimo Rytö kertoo, että LähiTapiola VarsinaisSuomi on yksi 19:sta LähiTapiolaryhmän alueellisesta keskinäisestä vakuutusyhtiöstä.
• toimiala: vahinkovakuutus
• perustettu: 1867
• työntekijöitä: 148
• liikevaihto: 79,6 M€ (2023)
LähiTapiola Varsinais-SuomiVahinkoihin liittyvät ongelmat voivat ratketa helpoimmillaan sillä, että liukkaalle portaalle laitetaan kumimatto, ja liukastumisvaara vähenee. Joskus taas vaaditaan esimerkiksi uusi sprinklerijärjestelmä tai palotorjuntaratkaisu, kertoo Rytö.
Rytö linjaa, että henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara. Sillä on ratkaiseva merkitys liiketoiminnan kehittymiselle ja yrityksen menestymiselle.
Kun yritys tuntee henkilöstöön liittyvät riskitekijät, niitä voidaan pienentää. Työntekijöiden hyvinvointia voidaan esimerkiksi tukea kattavalla työterveyshuollolla. Lisäksi tarjolla on muun muassa työkykyvakuutus, joka takaa henkilöstölle laadukkaan ja nopean hoitoon pääsyn alentuneen työkyvyn palauttamiseksi.
Viime vuodet ovat tuoneet kiinnostusta uudentyyppisiin tuotteisiin, kuten kybervakuutukseen, joka antaa turvaa erilaisten huijausten ja identiteettivarkauksien varalle. Viime vuosien myllerryksessä yrityksiä ovat
kiinnostaneet myös keskeytysvakuutukset, jotka varmistavat liiketoiminnan jatkuvuuden kriiseissäkin.
Vakuutusala on kilpailtu ala, ja erottuakseen pitää asioita tehdä eri tavalla kuin toiset.
LähiTapiola Varsinais-Suomi on investoinut vahvasti siihen, että sillä on asiantuntemusta ja palveluosaamista paikan päällä Turussa.
– Olemme aidosti turkulainen yritys ja se näkyy toimintatavoissamme. Asiakkaamme tietävät, että olemme läsnä ja meidät saa kiinni. Henkilökohtainen yhteyshenkilö varmistaa, että asiakkaamme saavat tarvitsemansa avun ilman tarvetta kertoa koko yritystarinaa alusta asti, sanoo Rytö.
Paikallisuus on merkittävä etu monessa asiassa, sillä vakuutusyhtiön puoleen käännytään tyypillisesti ongelmatilanteissa. Usein silloin on myös kiire. Koska LähiTapiola Varsinais-Suomen vahinkotarkastajat työskentelevät Turun alueella, he pääsevät tarvittaessa nopeasti vaikkapa palopaikalle arvioimaan tilannetta. Näin korvaushakemukset saadaan etenemään ripeästi.
Usein vakuutuksiin liittyviä asioita on hyvä käydä läpi myös kasvokkain.
– Yhteyshenkilö on asiakkaan tukena selvittelytyössä ja auttaa korvaushakemusten tekemisessä. Osa vahingoista on sellaisia, joita vakuutukset eivät korvaa, joten on tärkeää, että yrittäjä ymmärtää ratkaisun perusteet ja taustat, miettii Rytö.
Läsnäolo alueella ja satsaukset henkilökohtaiseen asiakaspalveluun ovat kannattaneet, sillä LähiTapiola Varsinais-Suomesta on kasvanut alueen suosituin vakuutuskumppani.
Pelkästään Turun alueella sen asiakkaina on tuhansia yrityksiä aina pienistä toimijoista pörssiyrityksiin.
– Varsinais-Suomen Yrittäjien alkuvuonna toteuttama Yrittäjäbarometri kertoi, että olemme alueen markkinajohtaja: alueen yrityksistä peräti 37 prosenttia on asiakkaitamme. Markkinaosuutemme on ollut nousussa
koko ajan, joten se on varsin selkeä viesti siitä, että teemme asioita oikein, kertoo Rytö.
"
Asiakkaamme tietävät, että me olemme läsnä ja meidät saa kiinni.
Turun alueen hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden parantaminen on tärkeää LähiTapiola Varsinais-Suomelle.
– Vastuullisuus on meillä kirjattuna sekä arvoihin että strategiaan. Lähtökohtamme on paikallisten yhteisöjen ja yhteiskunnan kestävän hyvinvoinnin rakentaminen, ja käytämme esimerkiksi aina paikallisten toimijoiden palveluita. Haluamme myös tukea kulttuuria ja urheilua, koska sitä kautta tuetaan alueen ihmisten hyvinvointia, Rytö sanoo.
Hän kiittää, että urheilun tukeminen on ollut myös tuloksekas tapa verkostoitua alueen toimijoiden kesken ja löytää uusia asiakkaita. Verkostoitumisessa tärkeä rooli on ollut myös Vierailukeskus Joella. Joki on toiminut alustana monille LähiTapiola Varsinais-Suomen tilaisuuksille, ja yritys on hyödyntänyt erityisesti monikäyttöistä Cave-teatteria sekä Joen tuomia mahdollisuuksia henkilöstön virkistyspäiviin.
– Olemme todella tyytyväisiä yhteistyöhön Joen kanssa. Carita Varjonen on aivan loistava ammattilainen, joka ymmärtää yritysten sielunelämää. Lisäksi hänellä on taito liittää alueen toimijoita yhteen, Rytö kiittää. •
KPMG OY AB
• toimiala: tilintarkastus
• perustettu: 1926
• työntekijöitä: 1800
• liikevaihto: 225 M€ (2023)
KPMG:n aluejohtaja Niklas Oikia valmistui kestävyysraportointitarkastajaksi ensimmäisten joukossa Suomessa. 10 1/2024
Vastuullisia tekoja Kumppanimme, joka tunnetaan vastuullisuudestaan
Pakolliseksi muuttunut kestävyysraportointi tulee olemaan valtava muutos yritysten toiminnalle. Asia kannattaa ottaa tosissaan, sillä se tulee koskettamaan ainakin välillisesti lähes jokaista yritystä, sanoo KPMG Suomen aluejohtaja Niklas Oikia.
Suurten yritysten täytyy raportoida jatkossa vastuullisuusasioistaan. Tämä niin sanottu kestävyysraportointi tulee asteittain pakolliseksi lähivuosina. Taustalla on EU-sääntelyn myötä voimaan tullut uusi kestävyysraportointidirektiivi, Corporate Sustainability Reporting Directive eli CSRD. – Tämä uudistus on valtava muutos yhtiöille. Kyseessä ei nimittäin ole mikään yksittäinen A4-paperi, vaan kestävyysraportti voi vastata työmäärältään ja laajuudeltaan suurin piirtein tilinpäätöstä. Se voi siis jopa tuplata
raportointivelvollisuuden yhtiöissä, joita se koskee, sanoo KPMG Suomen aluejohtaja Niklas Oikia.
– Varsinkin nyt murrosvaiheessa tämä tuottaa huomattavasti työtä, kun asia on uusi. Yrityksillä ei välttämättä ole raportin tekemiseen resursseja eikä osaamista, joten he tarvitsevat ulkopuolista apua.
KPMG on kansainvälinen konsulttiyritys, joka tarjoaa muun muassa tilintarkastus- ja varmennuspalveluja sekä vero- ja lakipalveluja ja liikkeenjohdon konsultointia. Viime aikoina yhtiössä on perehdytty perusteelli-
sesti uusien kestävyysraportointivaatimusten käytäntöihin ja varmentamiseen. Yrityksen Länsi-Suomen toiminnasta vastaava Oikia on itse valmistunut kestävyysraportointitarkastajaksi ensimmäisten joukossa Suomessa.
Tämän vuoden alusta kestävyysraportointi on muuttunut pakolliseksi melkein kaikille pörssilistatuille yrityksille. Raportti tulee sisällyttää yrityksen tilinpäätökseen vuonna 2025.
››
Toisessa vaiheessa vuonna 2025 raportti tulee pakolliseksi myös suuremmille ei-listatuille yrityksille. Silloin se koskee Oikian arvion mukaan suoraan noin sataa yritystä Varsinais-Suomen alueella. Välillisesti sen merkitys on paljon laajempi.
– Yritysten täytyy raportoida jatkossa kestävyystietoja paitsi omasta toiminnastaan, myös koko arvoketjusta. Se tarkoittaa sitä, että isot toimijat tulevat pyytämään näitä tietoja myös alihankkijoiltaan, ja sitä kautta asia tulee pian koskettamaan lähes jokaista yritystä. Asiaan kannattaa siis alkaa varautua, Oikia sanoo.
Hän miettii, että Turun alueella asia koskee todennäköisesti kaikkia niitä yrityksiä, jotka toimivat esimerkiksi lääketeollisuuden kanssa.
– Helposti ajatellaan, että heti kun EU:lta tulee ohjeet, on Suomi mallioppilaana tekemässä kaiken, vaikka ei tarvitsisi. Mutta nyt ei ole kyse siitä. Me toimimme globaalissa markkinassa, ja
suuret yritykset ovat usein arvoketjun loppukäyttäjiä. Jos haluaa olla niiden kumppani, vastuullisuusasiat kannattaa laittaa mahdollisimman ajoissa kuntoon.
Oikia arvioi, että suomalaiset yritykset toimivat jo nyt varsin vastuullisesti, mutta siitä ei osata kertoa tarpeeksi hyvin. Pian tilanne saattaa kuitenkin olla toinen.
–Jos Suomi hoitaa raportoinnin mallikkaasti, meillä on pian merkittävä kilpailuetu moniin muihin maihin verrattuna.
Oikia toivoo yritysten ymmärtävän, ettei raportteja olla vaatimassa vain raporttien vuoksi. Tarkoitus on ohjata yritysten menettelytapoja vastuullisempaan suuntaan, kohti kestävämpää liiketoimintaa.
–Yksi motiivi laittaa asiat kuntoon yrityksissä on myös raha. Pankit ja sijoittajat eivät halua enää tehdä yhteistyötä yritysten kanssa, jotka eivät toimi vastuullisesti. Silloin rahoituksen saaminen käy hyvin vaikeaksi. •
1. Tunnista oman yrityksesi kestävyysvaikutukset sekä niihin liittyvät taloudelliset riskit ja mahdollisuudet.
2. Selvitä, tuleeko yrityksesi raportoida jatkossa. Jos ei vielä, milloin liikevaihdon kasvu tai yrityksen kansainvälistyminen voivat muuttaa tilannetta?
3. Miten käy tulevaisuudessa? Jos yritys joutuu jossain kohtaa raportoimaan kestävyydestä, onko kaikki tarvittava tieto koottu jo valmiiksi? Onko yrityksessäni aikaa ja osaamista koostaa tiedot, vai tarvitsenko siihen ulkopuolista apua.
"
Jos Suomi hoitaa raportoinnin mallikkaasti, meillä on pian merkittävä kilpailuetu moniin muihin maihin verrattuna. 12 1/2024
Vastuullisuusraportoinnissa eli ESG-raportoinnissa yritys raportoi toimintansa ympäristövaikutuksista, sosiaalisista vaikutuksista ja taloudellisista vaikutuksista. Lyhenne ESG tulee englanninkielisistä termeistä environmental, social ja governance. Yritykset saavat määritellä itse, mitkä näistä vastuullisuusteemoista ovat heille olennaisia ja raportoida sen mukaisesti.
Vuodesta 2024 alkaen kestävyysraportointi koskee suuria, EU:n säännellyillä markkinoilla toimivia yli 500 työntekijän yri-
tyksiä. Raportointi alkaa vuonna 2025.
Vuodesta 2025 alkaen velvollisuus laajenee listattuihin ja listaamattomiin yrityksiin, joilla täyttyy vähintään kaksi alla olevasta kolmesta ehdosta: taseen loppusumma vähintään 25 miljoonaa euroa, liikevaihto vähintään 50 miljoonaa euroa tilikauden aikana, palveluksessa keskimäärin 250 henkilöä. Näiden on tehtävä raportointi vuodesta 2026 alkaen.
Vuonna 2026 velvollisuus ulottuu listattuihin pk-yrityksiin sekä
tiettyihin pieniin ja keskisuuriin luottolaitoksiin ja vakuutusyhtiöihin. Raportointi on tehtävä vuodesta 2027 alkaen.
Vuonna 2028 raportointivelvollisia ovat myös EU:n ulkopuoliset yritykset, joilla on tytäryhtiö tai pysyvä toimipaikka EU:n alueella ja joiden EU:n alueen liikevaihto ylittää 150 miljoonaa euroa. Raportointi on tehtävä vuodesta 2029 alkaen. •
Lähde: Suomen tilintarkastajat
Mama Creativen tiimin muodostavat Iiro Romppanen (toimitusjohtaja, Creative Director keskellä), Antti Heikkilä (elokuvaaja, tuottaja oik.) ja Aleksi Saariranta (elokuvaaja, jälkituotanto).
14 1/2024
Videolla voi erottua, lisätä myyntiä tai tehdä brändiä tunnetuksi. Video voi viihdyttää, mainostaa tai informoida. Aivan ensiksi pitää kuitenkin miettiä tavoitteet, kohderyhmä ja jakelukanavat. Muuten hienoinkaan video ei välttämättä toimi.
Videot tarjoavat yrityksille mahdollisuuden kertoa tarinaansa visuaalisesti ja kiinnittää ihmisten huomion nopeasti. Tällä hetkellä sosiaalisessa mediassa kulutetuista sisällöistä jopa 80 prosenttia on videoita. Kaukana ollaan siis ajoista, jolloin yritys tilasi historiikkivideon kerran vuosikymmenessä ja esitteli sitä sitten juhlallisesti vierailleen pimennettyjen verhojen takana neuvotteluhuoneessa.
Nyt videoita tehdään jatkuvalla syötöllä ja monenlaisista lähtökohdis-
ta. Niistä on tullut tapa hankkia tietoa, nauttia viihteestä ja kuluttaa sisältöjä. Asiakkaat jopa odottavat brändeiltä videosisältöjä.
Onnistunut video näyttää siltä, että se on syntynyt helposti, mutta takana on lähes poikkeuksetta paljon suunnittelua. Mama Creative -videotoimiston perustajaosakas ja luova johtaja Iiro Romppanen korostaakin huolellisen taustatyön merkitystä.
– Ensimmäiseksi kannattaa miettiä sitä, miksi video tehdään. Mitä sillä tavoitellaan? Kenelle se on suun-
nattu? Jos tehdään video, joka kertoo kaikesta kaiken ja joka on suunnattu kaikille, käy todennäköisesti niin, ettei lopputulos kiinnosta ketään.
Mama Creative haluaakin heti alkuvaiheessa kirkastaa asiakkaan kanssa sen, mikä on videon käyttötarkoitus, kohderyhmä ja kanava tai kanavat, joihin video tulee. Ennen kaikkea pitää pohtia sitä, miten video palvelee yrityksen liiketoimintaa ja brändiä. Nämä asiat määrittävät paljon sitä, miten video kannattaa toteuttaa. Vaihtoehtoja ja tyylejä on valtavasti.
Luovaa ajattelua Kumppanimme, joka ajattelee boksin ulkopuolelta 1/2024 15
Mama Creative
• toimiala: videotuotanto
• perustettu: 2018
• työntekijöitä: 3
• liikevaihto: 0,3 M€ (2022)
››
Milloin yrityksen kannattaa tehdä tai ostaa videoita?
– Video on loistava tapa erottua kilpailijoista! Videolla voidaan tukea myyntiä, mainostaa, rakentaa brändiä, lanseerata uusi tuote, rekrytoida tai vaikka luoda työnantajamielikuvaa. Video voi kertoa monimutkaisestakin palvelusta animaation avulla. Lista on lähes loputon, naurahtaa Romppanen.
Romppanen näkee, että erityisen hyvin videolla voidaan tukea myynnin ja markkinoinnin tarpeita.
– Videoita ei kuitenkaan kannata tehdä videoiden takia. Sellainen video, joka on suunniteltu asiakkaan liiketoiminta, brändi, tavoitteet ja kohderyhmät ymmärtäen, toimii. Videoiden budjetit vaihtelevat paljon, ja ne voivat olla mitä tahansa aina parista tuhannesta eurosta jopa
satoihin tuhansiin, sanoo Romppanen. Tuotannon alkuvaiheen kuluihin kuuluvat muun muassa ideointi, konseptointi ja mahdollinen käsikirjoitus. Kuvaustiimin koko ja kuvauspäivien määrä vaikuttavat paljon kustannuksiin, samoin se, paljonko editointia tarvitaan. Rahaa voi kulua vielä myös grafiikkaan, mahdolliseen animointiin ja erilaisten versioiden työstämiseen. Kuluja tuovat isommissa tuotannoissa myös casting, esiintyjäpalkkiot sekä puvustus ja maskeeraus.
– Toisaalta, paljon tehdään myös videoita, joissa suurinta osaa näistä asioista ei tarvita. Tiettyyn tarpeeseen voi hyvin riittää pieni kuvaustiimi, oikea kuvauspaikka ja hyvä suunnitelma.
Romppanen sanoo, että Mama Creative haluaa välillä haastaakin asiakkaitaan. Perimmäisenä tarkoituksena on löytää oikea tapa toteuttaa se, mitä asiakas tarvitsee.
Aina budjettia ei kannata käyttää vaikkapa yhteen isoon tuotantoon, sillä brändivideon tuotannon yhteydessä voidaan kuvata hyvin kustannustehokkaasti lyhyitä klippejä someen. Joskus taas voidaan toteuttaa vaikkapa haastatteluvideoita myyntisuppilon seuraavaan vaiheeseen.
– Budjetin hyödyntäminen viisaasti vaatii hyvää suunnittelua ja videostrategiaa. Hyvä suunnitelma ja strategia pitää laatia myös videon jakelua varten.
– Vaikka tehdään tavoitteiden mukainen ja näyttävä video, ilman hyvää käyttö- tai jakelusuunnitelmaa harvoin tapahtuu mitään itsestään. On turha laittaa videota YouTubeen ja odottaa, että siitä tulisi itsestään menestys. Jokaisen viraalin videonkin takana on polku, josta se on noussut julkisuuteen.
Lyhyiden videoiden suosio on kasvanut erityisesti sosiaalisessa mediassa, mutta myös pidemmillä videoilla on paikkansa.
– Alustojen suositukset saattavat korostaa lyhyitä videoita, mutta jokainen kohdeyleisö on erilainen. Tärkeintä on miettiä, missä myyntisuppilon
"
Videolla
voidaan tukea myyntiä, mainostaa, rakentaa brändiä tai lanseerata uusi tuote.
vaiheessa videota käytetään, kenelle sitä näytetään ja missä. Lyhyet videot suunnitellaan monesti kiinnostuksen herättämiseen tai mainostamiseen. Romppanen sanoo, että videoiden tehokkuutta kannattaa testata eri kanavissa ja oppia kohderyhmän reaktioista. Parhaisiin tuloksiin päästään silloin, kun videoita tehdään pitkäjänteisesti, ja ne tukevat yrityksen myynnin ja markkinoinnin tavoitteita.
– Monet asiakkuutemme ovat kestäneet pitkään, ja parhaimmillaan meistä on tullut kavereita. Tällöin
tekeminen kehittyy koko ajan tehokkaammaksi. Esimerkiksi Turun Teknologiakiinteistöt on meille juuri tällainen unelma-asiakas, sanoo Romppanen.
– Olemme tehneet Joelle ja Teknologiakiinteistöille paljon erityyppisiä sisältöjä ja tarvittaessa myös editoineet heidän kuvaamiaan videoita. Olemme toteuttaneet yhdessä videoita, joissa on ollut viihdettä, tietoa ja huumoria – aina Teknologiakiinteistöjen tavoitteet mielessä pitäen. •
Kun teet videon, ota huomioon nämä
1. Mikä on videon tavoite ja mitä sillä halutaan sanoa.
2. Ketkä ovat videon kohderyhmä, eli kenelle puhutaan.
3. Mikä on kanava, jossa video jaetaan.
Yhdessä Kumppanimme joka taitaa yhteispelin
Rento, jäsentensä näköinen yhdistys, joka tarjoaa apua, tietoa, elämyksiä ja mahdollisuuden verkostoitua. Suomen suurin yrittäjien paikallisyhdistys löytyy Turusta. Se haluaa pysyä kiinni ajassa ja puhutella usein kiireisiä jäseniään.
Turun Yrittäjien toiminnanjohtaja Tuulia MerivuoriMarisalla on unelma. Se menee näin: aina kun turkulainen yrittäjä tarvitsisi neuvoja, tukea, kumppania tai vaikka rahoitusta, apu löytyisi Turun Yrittäjien kautta.
– Tärkein roolimme on avata jäsenillemme ovia eri paikkoihin. Haluaisin, että voisimme aina jostain kaivaa oikean tiedon kysyjille, olipa asia mikä tahansa.
Turun Yrittäjät ry on Suomen suurin yrittäjien paikallisyhdistys, johon kuuluu yli 2 000 jäsenyritystä.
Merivuori-Marisa aloitti yhdistyksen toiminnanjohtajana viime kesänä. Hän on työskennellyt aiemmin kansanedustaja Ville Valkosen avustajana eduskunnassa sekä sitä ennen muun muassa perheyrityksissä, yrittäjänä sekä Varsinais-Suomen Liitossa. Yrittäjien arki oli siis monilta osin entuudestaan tuttua, samoin alue, sillä Merivuori-Marisa on kotoisin Piikkiöstä. Ensimmäinen vuosi on tuonut silti paljon uuden opettelemista, mikä on ollut antoisaa, mutta rankkaa aikaa.
Turun Yrittäjät haluaa pysyä ajan hermolla, ja Merivuori-Marisa
on lähtenyt pestissään toteuttamaan toivottuja uudistuksia monin tavoin. Hänen tavoitteensa on, että yhdistys olisi tulevaisuudessa entistä enemmän jäsentensä näköinen: rento ja helposti lähestyttävä.
– Meidän täytyy uudistua, jotta toimintamme houkuttelee myös niitä, jotka ovat työikäisiä ja elävät ruuhkavuosia. Silloin aika on kortilla, joten tarjoamamme toiminnan pitää olla kiinnostavaa ja elämyksellistä, jotta ihmiset lähtevät siihen mukaan.
Toiminnanjohtaja Tuulia MerivuoriMarisa haluaa liittää kansainväliset yrittäjät entistä tiiviimmin mukaan Turun Yrittäjien toimintaan.
Turun alueen yrityskenttä on monipuolinen, ja jäsenistössä on yrityksiä aivan laidasta laitaan. Viime aikoina mukaan on tullut yhä enemmän toimijoita, joiden bisneksen ytimessä on vastuullisuus ja muun muassa kierrätysmateriaalien hyödyntäminen. Merivuori-Marisa nostaa esimerkiksi trendikkäät second hand -liikkeet, jotka saattavat toimia myös kahviloina ja myydä käsityöläisten tuotteita. Ne luovat uudenlaisia, kestäviä ostosmahdollisuuksia ja elävöittävät Turun keskustaa.
– Koska monilla ihmisillä on tällä hetkellä epävarmuutta taloudesta, he miettivät tarkasti rahankäyttöään. Erikoisliikkeiden palvelut eivät ole aina edullisia, mutta niihin käytetyt rahat menevät suoraan pienyrittäjille. Toivoisinkin että ihmiset satsaisivat siihen, että he ostavat harkiten jonkin yhden ihanan jutun mieluummin kuin että he hankkisivat jatkuvasti monenlaista keskinkertaista.
Haastavat ajat ovat tuoneet Turun Yrittäjiin lisää jäseniä. Epävarmoina aikoina moni kaipaa aiempaa enemmän tukea, ja lisäksi jäsenyyteen liittyvät palvelut ovat tärkeä etu. – P ystymme tarjoamaan jäsenillemme todella hyviä palveluita.
Yrittäjyys Suomessa
Esimerkiksi jo tunti maksutonta lakineuvontaa on äkkiä jäsenmaksun arvoinen. Lisäksi on todella tärkeää, että yrittäjillä on vertaistukea, porukka, jonka kanssa voi jakaa yrittämisen ilot ja surut, miettii Merivuori-Marisa.
Hän näkee, että Yrittäjien jäsenyydestä hyötyy eniten aktiivinen, kasvuhaluinen yritys.
– Kun haluaa palkata lisää työntekijöitä, laajentaa yritystä ja kasvattaa liiketoimintaansa, eteen tulee koko ajan uusia vaiheita. Silloin on todella hyödyllistä, että on joku, jolle soittaa ja kysyä neuvoa. Lisäksi silloin todennäköisesti tarvitsee koulutuksia ja kaipaa verkostoitumismahdollisuuksia.
Erittäin tärkeässä roolissa onkin alueen toimijoiden yhdistäminen toisiinsa. Turun Yrittäjät järjestää säännöllisesti esimerkiksi lounastapaamisia sekä liikuntaan ja kulttuuriin liittyviä aktiviteetteja. Niissä keskustellaan ajankohtaisista asioista, etsitään ja löydetään yritystoiminnan kumppaneita ja tehdään usein myös kauppaa. Merivuori-Marisa sanoo, että Turun alueen kansainväliset yrittäjät halutaan saada jatkossa entistä tiiviimmin yhdistyksen toimintaan mukaan. Hän näkee, että heissä on paljon potentiaalia, joka hyödyttäisi koko aluetta.
– Turussa on paljon kansainvälisiä yrittäjiä, jotka ovat eri alojen asiantuntijoita ja huippuosaajia. Osa heistä on
• Suomessa on noin 300 000 yritystä, jotka työllistävät 1,4 miljoonaa ihmistä.
• Yrityksistä 93 prosenttia on alle 10 hengen yrityksiä.
• Koko 2000-luvulla uudet työpaikat Suomessa ovat syntyneet pitkälti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.
• Pienyrityksiä on reilu 5 %, keskisuuria noin 1 % ja suuryrityksiä 0,2 %.
työskennellyt todella mielenkiintoisissa rooleissa maailmalla, esimerkiksi omien maidensa hallinnossa. On hienoa päästä kuulemaan heidän näkemyksistään esimerkiksi suomalaiseen yrityskulttuuriin ja innovaatioihin liittyen.
Kansainvälisten yrittäjien integroimista toimintaan mukaan on helpotettu sillä, että Turun Yrittäjät toteuttaa jatkossa säännöllisesti myös englanninkielistä toimintaa. Sitä on jo aloiteltu rentojen after workien tiimoilta, ja kokemukset ovat olleet positiivisia.
Merivuori-Marisa näkee, että monikieliset tilaisuudet hyödyttävät myös niitä, joita englannin puhuminen voi jännittää. Kun homma alkaa mahdollisen alkukankeuden jälkeen sujua, englantia on helpompi hyödyntää oman yrityksenkin toiminnassa.
Verkostojen rakentamisessa Turun Yrittäjät on hyödyntänyt merkittävästi myös Vierailukeskus Joen tarjoamia tiloja ja mahdollisuuksia. Lisäksi yhdistys on mukana SHIFTissä tänäkin vuonna.
– Koko Tiedepuiston alue on yrittäjille ja yrityksille todella tärkeä paikka, ja sen sijainti on erinomainen. Olemme itsekin välillä miettineet, pitäisikö meidän muuttaa toimistomme sinne, niin olisimme lähellä alueen yrityksiä, Merivuori-Marisa kertoo. •
• Pk-yritys on alle 250 henkilön yritys.
• Alle 10 työntekijän yritykset ovat mikroyrityksiä.
• Alle 50 työntekijän yritykset ovat pienyrityksiä.
• 50–249 henkilön yritykset ovat keskisuuria.
• Vähintään 250 henkilöä työllistävät yritykset ovat suuryrityksiä.
Lähde: Yrittäjät. Luvut ovat peräisin Tilastokeskuksen yritysrekisteristä vuodelta 2020.
Turun Yrittäjät ry
• toimiala: edunvalvontajärjestö, Suomen suurin yrittäjäyhdistys
• perustettu: 1936
• työntekijöitä: 1
"Yrityksiä kiinnostaa se, miten meidän tuotteemme auttavat heitä tekemään liiketoimintaansa paremmin.
1/2024
Esa Harju kertoo Telesten ponnistelleen johdonmukaisesti kestävän kehityksen integroimiseksi kaikkiin yrityksen liiketoiminnan osa-alueisiin.
Turusta maailmalle Kumppanimme, joka on suuntautunut vientiin
Varsinais-Suomesta voi kasvaa kansainväliseksi
toimijaksi, jos tuotteet ovat huippuluokkaa. Lisäksi tarvitaan rohkeutta, sopeutumiskykyä ja sitkeyttä.
Brändiä pitää muokata markkinaan sopivaksi, ja ahkera jalkatyö on tarpeen.
Turkulaiset juuret omaava Teleste on seitsemänkymmenen vuoden mittaisen historiansa aikana muuttanut muotoaan monta kertaa.
Yrityksen toiminta alkoi vuonna 1954 radio- ja antennialan tarvikkeiden valmistuksella. Nyt Telestestä on kasvanut kansainvälinen teknologiakonserni, jonka liikevaihdosta 90 prosenttia tulee ulkomailta.
Jos yritys haluaa menestyä pitkäjänteisesti, sen pitää lukea herkästi ympäristön muutoksia ja olla valmis sopeuttamaan toimintansa kulloiseen-
kin tilanteeseen, miettii toimitusjohtaja Esa Harju.
– Yrityksemme laajentuminen Pohjois-Amerikkaan liittyy juuri tähän. Emme tehneet sitä vain siksi, että haluamme kasvaa. Pitkällä tähtäimellä meille on tärkeää, ettemme ole vain Euroopan markkinan varassa, vaan meillä on laajempi asiakaskunta. Telesten kotipaikka on kansainvälistymisestä huolimatta edelleen Turku, ja yrityksen pääkonttori sijaitsee Kaarinan Littoisissa. Yrityksen liiketoiminta jakaantuu kahteen päälinjaan: Broadband Networks -liiketoimintayk-
sikkö keskittyy tietoliikenneverkkoihin ja laajakaistapalveluihin liittyvään bisnekseen, Public Safety and Mobility -yksikkö taas keskittyy joukkoliikenteen ja muun julkisen infrastruktuurin informaatio- ja turvajärjestelmiin.
Varsinais-Suomesta on pitkä matka valloittamaan Amerikan markkinoita sekä fyysisesti että henkisesti. Se ei ole ollut helppoa edes Telestelle, joka on ollut pitkään alan johtava toimija Euroopassa. ››
Teleste on toimittanut informaationäyttöjä muun muassa Turun kauppatorille.
››
Yhteisliiketoimintayritys Teleste Intercept LLC perustettiin nimenomaan Pohjois-Amerikan markkinoita varten vuonna 2017. Koska PohjoisAmerikan markkinoilla on paljon vahvoja paikallisia toimijoita, jalansijan saaminen kovassa kilpailussa on vaatinut jalkatyötä, läsnäoloa – ja paljon sitkeyttä. Harju arvioi, että vasta viime vuoden aikana saavutettiin merkittäviä onnistumisia ja kerättiin tärkeitä asiakkuuksia. Tänä vuonna tuotteet ovat valmiita paikalliseen markkinaan, ja Telesten on mahdollista saavuttaa asema merkittävänä toimijana.
– Kun ulkomaalainen teknologiafirma yrittää päästä Pohjois-Amerikan markkinoille, paikkansa joutuu todellakin ansaitsemaan. Sen voi saada vain sillä, että tarjoaa johtavaa teknologiaa
ja huippulaatua. Ketään ei kiinnosta, että onko yritys jostain Suomesta, joka sijaitsee ehkä Pohjoisnavalla. Yrityksiä kiinnostaa vain se, miten meidän tuotteemme auttavat heitä tekemään liiketoimintaansa paremmin, Harju summaa.
Kaksi vuotta Telesten toimitusjohtajana ollut Harju on käyttänyt merkittävän osan ajastaan PohjoisAmerikassa tapaamassa asiakkaita ja verkostoitumassa. Kun yritys on uusi ja tuntematon, sen edustajiin halutaan ensin tutustua. Sitten vasta aletaan miettiä tuotteiden ostamista.
– Ihmiset haluavat tehdä bisnestä ihmisten kanssa. Kun olemme paikan päällä tapaamassa ihmisiä, se on arvolupaus: olemme täällä teitä varten, meihin voi luottaa, haluamme aidosti
tehdä yhteistyötä, Harju summaa.
– Näen, että brändi kulminoituu johtajiinsa. Kun asiakkaillamme on minun puhelinnumeroni, he tietävät, että voivat tarvittaessa soittaa minulle. Se rakentaa luottamusta, joka taas on kaiken ydin.
Myös oikeanlaisella markkinoinnilla on kansainvälisessä menestymisessä merkittävä rooli. Harju sanoo, että yrityksen on toimittava maassa maan tavalla, ja viestintä on viritettävä oikealle taajuudelle.
– Pohjois-Amerikassa pitää uskaltaa käyttää enemmän superlatiiveja ja uskaltaa ottaa enemmän etukenoa. Pitää osata kertoa itsestään ja tekemisistään rohkeammin!
Telesten toimintaa ohjaa tekemisen syvempi tarkoitus, kestävään kehitykseen liittyvä työ ja vastuullisuusnäkökulma. Ne ovat auttaneet jaksamaan viime vuosien haastavien aikojen yli, kun yrityksessä on muun muassa jouduttu supistamaan henkilöstöä ja tekemään erilaisia säästötoimenpiteitä.
– Liiketoimintamme ydin on digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Meidän avullamme asioita voidaan toteuttaa tavalla, joka kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän. Lisäksi me tuomme ihmisille elämänlaatua: moni pääsee tiedon äärelle laajakaistan avulla ja turvallinen joukkoliikenne tukee ympäristöystävällistä tapaa liikkua, Harju pohtii.
Myös omaa toimintaa on haluttu kehittää jatkuvasti, ja Telestessä on kehitetty pitkäjänteisesti hyvän johtamisen periaatteita.
– Johdon pitää näyttää esimerkillään, miten yhtiössämme toimitaan. On tärkeää, että kunnioitamme toisiamme ja kannamme vastuumme osana kokonaisuutta, sanoo Harju.
Lisäksi Telestellä on luotu kulttuurivisio hahmottamaan sitä, millainen on yhtiön toimintakulttuuri. Kulttuurivisiota on rakennettu yhdessä henkilöstön kanssa.
– Koodistoon kirjoitettiin, että pitää olla myös onnistumisen iloa! Kun saadaan onnistumisia, niitä pitää juhlia.
Teleste Oyj
• toimiala: televiestintä
• perustettu: 1954
• työntekijöitä: 750
• liikevaihto: 151,3 M€ (2023)
Lisäksi pitää olla selkeät tavoitteet tekemiselle, jotta kaikki soutavat samaan suuntaan.
Harju arvelee, ettei kaikilta osin olla vielä siinä missä halutaan olla, mutta suunta on oikea. Lisäksi jo pelkkä prosessi itsessään on ollut arvokas, sillä se on saanut koko yhtiön pohtimaan toimintatapojaan ja kehittämään niitä.
– Olemme löytäneet yhdessä tärkeitä kulmakiviä sille, miten Teleste toimii yhtiönä.
Telesten sitoutuminen kestävään kehitykseen ja vastuullisiin liiketoimintatapoihin sai tunnustusta tänä keväänä, kun yritys saavutti kultamitalin EcoVadiksen yritysvastuullisuusarvioinnissa. Samalla Teleste sijoittui vastuullisimman viiden prosentin joukkoon 12 viime kuukauden aikana arvioiduista yrityksistä. •
Tiedepuiston kehittäjä Kumppanimme, joka on kehittänyt Turun Tiedepuistoa
Entistä useampi rakennushanke on taas muuttumassa kannattavaksi. Kustannusnousu on taittunut ja jopa laskenut, ja myös osaavia tekijöitä on vapaana.
Jatkossa etulyöntiasemassa ovat sellaiset toimijat, jotka pystyvät käynnistämään projektejaan juuri nyt, sanoo HTJ:n Samuli Virtala.
Rakennusalalla on nyt ostajan markkinat. Näin kiteyttää Samuli Virtala, HTJ:n talonrakentamisen yksikön aluejohtaja.
– Hyviä tekijöitä on vapaana ja hankkeiden hinta voi olla jopa viidenneksen halvempi kuin vuosi sitten. On siis aika käynnistää projektit, jotka on laitettu viime vuosina jäihin.
– Turussa on vahvoja toimijoita ja toimialoja, jotka eivät pienestä ota osumaa. Olisikin hienoa, jos he lähtisivät nyt toteuttamaan hankkeitaan. Siitä lähtisi alulle taas hyvä vire, Virtala miettii.
Hyvää virettä tarvittaisiin, sillä rakennusala on kamppaillut viime vuodet monenlaisten vaikeuksien kanssa. Korona-aika kuritti alaa muun muassa toimintarajoituksin, Ukrainan sota nosti kustannuksia ja toi materiaalipulan. Päälle tulivat vielä inflaatio ja korkojen nousu. Moni rakennushanke onkin laitettu jäihin liian korkeaksi karanneiden kustannusten ja epäselvien tulevaisuudennäkymien takia.
– Kun hinnat nousivat Ukrainan sodan alettua rajusti, moni rakennuttaja jäi odottelemaan niiden laskemista. Hintojen nousun taittuminen kesti kuitenkin ehkä arveltua pidempään,
jolloin etenkin moni kertarakentaja jäi seuraamaan tilanteen kehittymistä. Silloin alkoi tulla epätietoisuutta, milloin olisi hyvä hetki taas aloittaa. Hankevalmisteluiden lykkääntyminen alkaa nyt realisoitua, kun toteutuksessa olevien hankkeiden määrä vähenee. Uusien hankkeiden suunnittelu notkahti parina viime vuonna, ja joidenkin projektien kohdalla ei ole vielä päästy kunnolla tekemään edes suunnitelmia. Kun ne puuttuvat, ei voida edetä rakentamisvaiheeseenkaan.
• toimiala: rakennuttaminen
• perustettu: 1999
• työntekijöitä: n. 200
• liikevaihto: n. 23 M€ (2022)
Rakennusalan näkymät Turun alueella ovat tällä hetkellä toiveikkaat, arvioi Samuli Virtala, HTJ:n talonrakentamisen yksikön aluejohtaja.
››
Nyt kannattaisi kuitenkin toimia, sillä urakkahinnat ovat laskeneet tuntuvasti.
–
Minulla on pöydälläni hanke, joka kilpailutettiin vuosi sitten. Tuolloin saatujen tarjoushintojen tulkittiin sisältävän niin paljon hinnoitteluepävarmuutta, ettei hanketta kannattanut lähteä rakentamaan. Nyt alkuvuonna tehtiin uusi kilpailutus, jonka kustannukset ovat noin 20 prosenttia pienemmät kuin vuosi sitten, Virtala sanoo. Hän linjaa, että samansuuntaista kehitystä näkyy nyt muissakin rakennushankkeissa.
On monia syitä, miksi hinnat ovat viimein kääntyneet laskuun. Virtala arvelee, että tuotteille ja palveluille on löydetty esimerkiksi uusia toimitusketjuja. Lisäksi toimitusketjun eri portaiden riskit ovat normalisoituneet, ja tuotteet saadaan nyt edullisemmin. Osin syynä on myös se, että kilpailu on kiristynyt niin paljon, että toimijoiden on ollut pakko tarkistaa hintojaan.
Rakennusalan näkymät Turun alueella ovat Virtalan mukaan tällä hetkellä toiveikkaat. Vireillä on lukuisia isoja hankkeita, joiden realisoitumista ala odottaa. Yksi merkittävistä uusista avauksista on Kupittaan Kärjen hanke, joka synnyttää Turun Tiedepuistoon laadukasta ja monimuotoista kaupunkitilaa.
– Kupittaan Kärki on aivan valtava mahdollisuus koko Tiedepuistolle! Kokonaisuus on niin laaja, että siitä riittää sivujuonteiden kautta töitä todella monille kiinteistö- ja rakennusalan toimijoille.
Suomen johtaviin rakennuttajatoimistoihin kuuluva HTJ on ollut viimeisten kymmenen vuoden aikana tiiviisti mukana toteuttamassa Turun Tiedepuiston monia rakennushankkeita. HTJ on ollut rakennuttamassa Tiedepuiston uudiskohteita, kuten InfraCityä, Vierailu- ja innovaatiokeskus Jokea, Kupittaan palloiluhallia, EduCityä
ja CivilCityä. Aiempina vuosina se on ollut toteuttamassa myös laajoja tilamuutoksia ja parannuksia BioCityssä, ElectroCityssä ja PharmaCityssä.
– Tiedepuiston vetovoima vain kasvaa. Turun Teknologiakiinteistöjen hankkeissa tyypillistä ovat kunnianhimoiset ympäristötavoitteet ja pitkälle viety käyttäjätarpeiden ymmärrys. Ne ovat asioita ja arvoja, jotka sopivat täysin omaan tekemiseemme, ja ovat osaltaan myös mahdollistaneet meille osaamisen kehittymisen. •
HTJ toimi Teknologiakiinteistöjen rakennuttajakonsulttina InfraCity A:n ja EduCityn (viereinen sivu) toteutuksessa.
”Hyvä yhteishenki takaa paremman tuloksen”
Epävarmuutta ei pidä pelätä –tärkeämpää on asioiden avoin ja aktiivinen edistäminen kulloinkin parhaan käytettävissä olevan tiedon mukaisesti. Näin summaa
HTJ:n aluejohtaja Samuli Virtala johtamiseen liittyvää mottoaan.
Virtalalle tärkeitä asioita ovat hyvä yhteishenki, toisten kunnioittaminen ja huumorilla höystetty avoin ilmapiiri. Diplomi-insinööriksi opiskellut Virtala on työskennellyt rakennusalalla ensin isänsä perustamassa rakennusliikkeessä ja työmaiden johtotehtävissä, sen jälkeen kymmenen vuotta konsulttitoimistoissa. Vuonna 2021 hänet nimitettiin aluejohtajaksi
HTJ:n Talonrakentamisen Turun yksikköön. Samalla hänestä tuli
HTJ:n johtoryhmän jäsen.
Maanlaajuisesti toimiva HTJ tarjoaa projektinjohtoa, raken-
nuttamista ja valvontaa. HTJ toimii hankkeissaan rakennuttajien edustajana, asiantuntijana ja edunvalvojana. Toiminnan lähtökohtana on, ettei HTJ:lla ole lainkaan taloudellisia sidoksia suunnittelu- tai urakoitsijaorganisaatioihin. Yrityksen runsaasta 200 työntekijästä kolmisenkymmentä toimii Turussa.
Virtala sanoo olevansa esimies, joka haluaa tukea osaamista ympärillään.
– Meillä on hurjan paljon osaamista yrityksessämme. Ei tosiaankaan pidä kuvitella, että itse aina tietäisi parhaiten, miten hommat kannattaa hoitaa, Virtala naurahtaa.
Hän kunnioittaa yrityksen kokeneita työntekijöitä ja haluaa kannustaa heitä siirtämään osaamistaan nuoremmille tekijöille.
Muuten käy niin, että kun konkarit joskus jäävät eläkkeelle, hiljainen tieto katoaa heidän mukanaan.
– Koska itseään ei voi monistaa, pitää kasvattaa uusia osaajia rinnalleen. Se onnistuu kyllä, kun ihmisiä rohkaistaan siihen.
Virtala painottaa, että johtamisessa kaikkein tärkeintä on luoda hyvä yhteishenki. Se vaikuttaa työssä viihtymiseen, mutta takaa myös paremmat tulokset. Kun henki on hyvä, aikataulut pitävät ja toimintavarmuus paranee.
– Hyvää johtajuutta on se, että muodostetaan yhteiset tavoitteet ja osataan kommunikoida ne osapuolille. Me olemme usein sellainen solmupiste eri toimijoiden välillä, joten juuri meidän roolimme on saada asiat toimintaan! •
"Ulkonäkö on naiselle työelämässä epävarma resurssi.
30 1/2024
Tällä hetkellä professori Outi Sarpila tutkii sitä, millaista ulkonäköä odotetaan eri ammattien edustajilta.Tapahtumien uusi aika
Hyödyttääkö hyvä ulkonäkö rekrytointivaiheessa tai uralla edetessä? Entä millaisia mielikuvia liitetään erilaisiin ammatteihin? Ja miksi mies voi todennäköisesti vain hyötyä hyvästä ulkonäöstä – siitä kertoi Joki Forumissa professori Outi Sarpila.
Naiset käyttävät ulkonäköönsä keskimäärin paljon enemmän aikaa ja rahaa kuin miehet. Silti ei ole mitään takeita siitä, että satsaukset maksaisivat itsensä takaisin. Hyvästä ulkonäöstä voi nimittäin olla naiselle elämässään etua, mutta myös haittaa. Koska miehet käyttävät naisia vähemmän sekä aikaa että rahaa ulkonäköönsä, satsaus on heille panos-tuotto -suhteeltaan aina parempi. Miesten menestystä tai uraa hyvä ulkonäkö ei nimittäin jarruta.
Näin tiivistää Turun yliopiston sosiologian professori Outi Sarpila , joka puhui kevään Joki Forumissa ulkonäköyhteiskunnasta. Sarpila on johtanut tutkijaryhmää, joka on muun muassa kirjoittanut teoksen Ulkonäköyhteiskunta – Ulkoinen olemuspääomana2000-luvunSuomessa.
Kun puhutaan ulkonäöstä, ei puhuta pelkästään kasvoista ja niiden viehättävyydestä. Ulkonäköön kuuluvat kiinteästi myös keho sekä sen muoto ja
koko, kuten pituus ja paino. Lisäksi ulkonäköön vaikuttavat hiukset, parta, vaatetus ja tyyli.
Hyvää ulkonäköä on yleisesti pidetty asiana, joka hyödyttää ihmistä työelämässä ja avittaa esimerkiksi uralla etenemistä. Onko asia sitten näin – ja onko vaikutus sama sekä miehille että naisille? Sarpilan tutkimus lähti haastamaan ajatusta, ja tulokset yllättivät. Niiden mukaan hyvästä ulkonäöstä eli kauneudesta on työelämässä naisille jopa haittaa. ››
››
Sen sijaan miehillä vastaavaa ilmiötä ei ole.
Voisikin sanoa, että ulkonäkö on naiselle työelämässä epävarma resurssi. Yleinen ajattelutapa, jossa työelämässä pitää olla ”paras versio itsestään” voi olla naisille haitallinen. Se ei nimittäin välttämättä ole se, mitä työelämä hakee, Sarpila sanoo.
Kaunis ulkonäkö voi olla naiselle haitta jo työnhakuvaiheessa, jos hänen hakemuksessaan oleva kuva on kaunis. Tällöin esiin voi nousta stereotypia, jonka mukaan kaunis nainen ei voi olla fiksu. Myös tyyli saattaa aiheuttaa pulmia. Tietyllä tavalla pukeutuva, hyvännäköinen nainen voidaan mieltää tehtävään liian seksikkääksi – toisaalta taas huoliteltu tyyli voidaan kokea tiettyyn positioon liian muodolliseksi.
Työpaikkaan haetaan tutkimusten mukaan ainakin alitajuisesti ihmistä, joka sopii organisaation tyyliin ja yrityksen brändiin. Jos hakijan tyyli on erilainen, päätelmä saattaa olla, että ”hän ei sovi meille”.
Prosessi voi olla tiedostamatonkin, sillä rekrytoijat voivat helposti sanoa tehneensä päätelmät vain hakijan meriittien ja niin sanottujen kovien taitojen mukaan. Ulkonäöstä ei välttämättä puhuta, koska sitä ei mielletä oleelliseksi asiaksi – silloinkaan, kun se vaikuttaa taustalla.
Sarpila haastaa kiinnittämään tällaisiin asenteisiin huomiota.
Emme voi pestä käsiämme asiasta ja sanoa, että ei tälle voi mitään. Jokainen rekrytoija on vallankäyttäjä.
Haastankin jokaisen miettimään, mitä itse voi tehdä sen eteen, ettei pönkitä tällaisissa tilanteissa eriarvoisuutta.
Tutkimusten mukaan myös kollegat tuottavat ja uusintavat organisaation ulkonäkökulttuuria ja ikään kuin vahtivat toistensa ulkonäköä. Vaarana on, että tuotetaan ulkonäkökulttuuria, jossa erilaisille ulkonäölle ja ulkonäölliselle itseilmaisulle ei ole riittävästi tilaa.
Millaista ulkonäköä odotetaan tietyn ammatin edustajalta, kuten vaikkapa tutkijalta, opettajalta tai hoitajalta?
Sitä Sarpila tutkii parhaillaan Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa.
Tavoitteena on selvittää, onko meillä jaettuja käsityksiä niin sanotusta ammattijohdonmukaisesta ulkonäöstä sekä millaisia sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia ammattijohdonmukaisuudesta ja -epäjohdonmukaisuudesta on.
Asiaa tutkitaan eri ammatteja edustavien ihmisten kuvien kautta sekä erilaisten koeasetelmien avulla. Osana tutkimusta vertailtiin vuoden 2017 kunnallisvaaliehdokkaiden potretteja. Vertailussa selvitettiin sitä, miten sukupuoli, yhteiskuntaluokka ja ulkonäkö korreloivat keskenään.
Tutkimuksesta selvisi, että jos henkilö selvästi kuului ylempään keskiluokkaan ja hänellä oli korkea ammattiasema, oman ammattinsa edustajalta näyttämisestä oli yhtä paljon hyötyä sekä miehille että naisille. Jos ehdokas taas kuului selvästi ammatiltaan työväenluokkaan mutta oli
mies, työväenluokkaisesta ulkonäöstä ei ollut hänelle haittaa. Naiselle siitä taas selvästi oli haittaa, mikä näkyi saaduissa äänissä.
– Politiikka on perinteisen miehinen alue, joten perinteinen työväenluokkainen miehisyys istuu hyvin työväenpuolueisiin. Naiset taas ovat siinä kentässä vielä uusia. Lisäksi kansainvälisistä tutkimuksista tiedetään, että työväenluokkaiseksi mielletty naisellinen habitus on keskiluokan ja ylempien luokkien aivan erityisesti halveksumaa. Tämä tutkimus toi esiin saman päätelmän, joka nousee esiin toistuvasti: miehet saavat ulkonäöstä tupla- tai jopa triplastatuksen.
Miten tahansa asiaa mitataankin, ulkonäkö todennäköisesti tuo eniten hyötyä miehille, joilla asiat ovat jo valmiiksi hyvin. Heillä on ensinnäkin miehisyyden tuoma status, hyvän ammatin tuomaa menestystä ja vielä hyvä ulkonäkökin! Miehelle hyvästä ja kulttuurisesti oikeanlaisesta ulkonäöstä on siis lähtökohtaisesti todennäköisemmin hyötyä kuin vastaavanlaisesta ulkonäöstä on naisille.
Sarpila sanoo päätelmän kertovan siitä, että ulkonäön arvostus yhteiskunnassa paitsi syventää sukupuolten välistä tasa-arvoa myös ruokkii eriarvoisuutta miesten keskuudessa.
–Syntyy uudenlaista osattomuutta ja ulossulkemisen kokemuksia, kun oman ulkonäön ei koeta riittävän nykyisillä työ- tai parisuhdemarkkinoilla.
Tästä ääriesimerkkinä toimivat verkon naisvihamieliset incel-yhteisöt. •
Veto- työntö- ja vipuvoimaa yrityksellesi? Kohti kasvua ja menestystä, ehkä vientiäkin? Vai pitäisikö tyytyä nykyiseen riskejä vältellen vai puskea eteenpäin?
Tiesitkö, että Varsinais-Suomi oli vuonna 2021 vasta seitsemäs maakunta, kun verrataan tutkimus-, kehitys- ja innovaatio- eli tki-panostusten ja bkt:n suhdetta? Alueen korkeakoulut pärjäävät valtakunnallisessa vertailussa hyvin, mutta yritysten panostukset ovat jäljessä muita alueita. Oululaiset ja tamperelaiset veivät taas voiton kuin SM-liigassa. Kyllä saakin sapettaa.
"Itseään ja kaveriaan tulee vähän tuuppia ja provosoidakin.
Rakkaiden naapureiden voittamisen himo ei ole toki paras motivaation lähde yritystoiminnan kehittämiseen, mutta intoa ja vimmaa tehdä asioita uudella tavalla ja paremmin tarvitaan Varsinais-Suomessa roppakaupalla lisää. Itseään ja kaveriaan tulee vähän tuuppia ja provosoidakin, jotta asioita alkaa tapahtua.
Aloittaa voi katsomalla peiliin: Onko yritykselläni kykyä ja halua kehittyä, onko meillä visio jostain suuremmasta?
Haluammeko vaikuttaa ympäröivään maailmaan ja ratkaista jonkin suuren ongelman? Jos, niin mitä oikein odotat? Etsi itsellesi oikeat tutkimus- ja kehityskumppanit, hae tarvittaessa yhteiskunnan tarjoamaa apua vaikkapa rahoituksen löytämiseksi ja ryhdy toimeen. Mieluummin tänään kuin huomenna.
Tarvitaan tietysti myös lisää rahaa. Paljon rahaa. Edellisvuonna Varsinais-Suomessa käytettiin tki-toimintaan 543 miljoonaa euroa. Jotta alkaisimme saada kiinni muita maakuntia, tulisi yritysten panostaa toimintaan vuosittain kymmeniä miljoonia lisää.
Mikään määrä rahoitusta tai yhteistyötä ei kuitenkaan riitä, jos sinä, yritysjohtaja, et tee osuuttasi. Tänä keväänä olisi korkea aika lietsoa itsesi ja tiimisi sellaiseen kultamitalinälkään, jollaista Turun jäillä on viimeksi nähty juuri ennen milleniumin kääntymistä.
Tapani Mylly
Markkinointi- ja viestintäjohtaja Business Turku
Itäharjun teollisuusalueen muutos Turun Tiedepuistoksi otti uuden harppauksen, kun Teknologiakiinteistöt ryhtyi syksyllä 2023 rakennuttamaan GeneCity-lääketehdasta biologisten lääkkeiden sopimuskehitykseen ja -valmistukseen erikoistuneelle Biovianille. Noin 6300 neliömetrin rakennukseen tulee tuotanto-, aula- ja toimistotiloja sekä sosiaali-, varasto- ja aputiloja.
Turun Tiedepuisto laajenee kovaa vauhtia Helsinginkadun toiselle puolelle. 34 1/2024
GeneCity valmistuu joulukuussa 2024. Keväällä 2024 käynnistyi puolestaan Teknologiakiinteistöjen Turun Vesihuollolle toteuttaman 2400 neliömetrin AkvaCityn rakentaminen. AkvaCity on Teknologiakiinteistöjen ensimmäinen kokonaan puusta rakennettava kiinteistökokonaisuus. Siihen kuuluu kaksi erillistä rakennusta, joiden lisäksi tonteille rakennetaan
parkkipaikkoja sekä vehreä piha-alue ja varastorakennus. AkvaCity valmistuu toukokuussa 2025 ja sen rakentumista on mahdollista seurata Teknologiakiinteistöjen nettisivuilla reaaliaikaisesta videokuvasta. Sekä GeneCityn että AkvaCityn on suunnitellut Sarc + Sigge Arkkitehdit. •
Havainnekuva GeneCitystä. Kuva: Sarc + Sigge Arkkitehdit Havainnekuva AkvaCitystä. Kuva: Sarc + Sigge Arkkitehdit.
Piiri- ja paikallisvartiointia turkulaisella ammattitaidolla ja asiakaspalvelu edellä – jo vuodesta 2008.
Lyhyet vasteajat, kustannustehokkuus ja henkilökohtainen paikallinen palvelu takaavat loistavan lopputuloksen.
Kamera- ja hälytysvalvonta
Päivystämme kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä! Voimme operoida nykyisillä laitteillanne tai halutessanne päivittää ne.
Palveluiden siirto meille on sinulle helppoa ja vaivatonta, joten pyydä meiltä tarjous tai ilmainen kartoituskäynti.
KESKITÄ TURVAPALVELUT AMMATTILAISELLE
Lue lisää: xsec.fi
