Tekoja 4 2014 by Kirkon Ulkomaanapu / Finn Church Aid

2014

IHMISARVON PUOLESTA

HANDLING FÖR MÄNNISKOVÄRDET

Eläkepäivillä opettajaksi

ETELÄ-SUDANIIN EBOLA LISÄÄ RUOKAPULAA ADVENTTIKERÄYS AUTTAA MYANMARISSA

Pääkirjoitus

Äkillinen muutos liiketoimintaympäristössä Valokuvassa nuori mies seisoo luodinreikien täplittämän kahvilanseinän edessä. Mainostoimiston kuvalle laatimassa otsikossa lukee ”Äkillinen muutos liiketoimintaympäristössä”. Tätä kuvaa ei välttämättä koskaan käytetä missään mainoskampanjassa. Toimeentuloasiantuntijaan se jätti silti vahvan muistijäljen. Kuvassa tiivistyivät ne arvaamattomat olosuhteet, joissa Kirkon Ulkomaanavun tukemat yrittäjät usein toimivat. Liiketoimintaa eivät keskeytä vain luodit. Joskus häiriön syy on pieni ja näkymätön, kuten ebola-virus. Ihmishenkien menetyksen ja inhimillisen hädän lisäksi virus nakertaa hauraan valtion taloutta ja yksittäisten perheiden toimeentuloa. Kun markkinat häiriintyvät ja tulot romahtavat, myös elämän perusedellytykset niukentuvat. Ensimmäisenä vähenee ruoka. Mambahnin kanalat olivat vain vähän aikaa sitten Liberian suurin kananmunantuottaja. Keskuskanala kasvatti untuvikot munintaikään, jonka jälkeen ne myytiin naisten omistamiin kotikanaloihin. Keskuskanala hoiti keskitetysti kananmunien myynnin ja maksoi naisille tilin. Hyvästä hankkeesta oli kehittymässä tuottoisaa liiketoimintaa Naisten Pankin tuella. Syksyllä keskuskanala tyhjeni. ÄkilOma rehuntuotanto oli linen muutos liiketoimintaympäristössä käynnistymässä, mutta pisti suunnitelmat uusiksi. ebola ehti ensin. Kun Liberian maarajat suljettiin ebolan vuoksi elokuussa, rehun tuonti naapurimaista tyrehtyi. Liiketoiminnassa on riskinsä; tuontirehu oli tunnistettu kasvavan munantuotannon suurimmaksi riskiksi. Oma rehuntuotanto oli käynnistymässä, mutta ebola ehti ensin. Kun kananrehu kallistui ja uhkasi loppua, keskuskanalan munijat jaettiin perheille pihakanoiksi, jotka etsivät itse ruokansa. Akuutin hädän keskellä on haastavaa pitää pää kylmänä ja katsoa kriisin yli tulevaisuuteen. Epidemia talttuu aikanaan, ja alkaa toipuminen. Siihen on valmistauduttava juuri nyt, on opittava, suunniteltava ja kerättävä varoja. Vuoden päästä tai aiemminkin Mambahnin keskuskanala täyttyy taas untuvikoista, ja sadat kotikanalat tuottavat markkinoille syötävää sekä ansiotuloja perheille. Elämä, yrittäminen ja liiketoiminnan kehittäminen jatkuu ebolasta huolimatta. Ulla Sarasalmi Teemakoordinaattori, oikeus toimeentuloon

JULKAISIJA Kirkon Ulkomaanapu PL 210 (Eteläranta 8), 00131 Helsinki

Nro 4 Joulukuu 2014 Tekoja-lehti on Kirkon Ulkomaanavun maksuton tiedotuslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. PÄÄTOIMITTAJA Antti Pentikäinen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Maija Sankari TOIMITUSSIHTEERI Minna Elo TOIMITUSKUNTA Hanna Antila, Veera Hämäläinen, Matilda Katajamäki, Sari Saaristo Reetta Meriläinen

Kirkon Ulkomaanapu on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkomaisen avustustoiminnan eli kansainvälisen diakonian järjestö. Se kuuluu kirkollisten avustusjärjestöjen ACT-verkostoon.

ULKOASU Hiekka Graphics KANSIKUVA Tyttö Gendrassan pakolaisleirin koulussa Etelä-Sudanissa. Paul Jeffrey / LML. KIRJAPAINO Fram / 11.2014 / 37 000 kpl ISSN 1797-7207

AVUSTUSTILIT Nordea IBAN:FI33 1572 3000 5005 04, BIC: NDEAFIHH Ålandsbanken IBAN: FI91 6601 0004 0036 46, BIC: AABAFI22

Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ministeriön virallista kantaa.

TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Asiakaspalvelu puh. 020 787 1201 asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi

Pysy ajan tasalla seuraava lehteä odottaessa: tilaa sähköinen uutiskirjeemme ja tykkää Kirkon Ulkomaanavusta Facebookissa! kirkonulkomaanapu.fi

Tässä ajassa

Katso kuvakertomus ebolatyöstä Liberiassa!

Osana ebolahanketta Liberiassa, Margibin läänin Kakatassa jaettiin ämpäreitä, klooria, saippuaa, julisteita ja t-paitoja. Lapset seuraavat tarkkaavaisesti opastusta siitä, kuinka kädet pestään oikein.

EBOLATIETOUTTA JA RUOKATURVAA LÄNSI-AFRIKKAAN Sierra Leonessa nuoret naismuusikot tekevät lauluja kuolemanvakavasta asiasta – ebolasta. Verenvuototaudista ja siitä suojautumisesta kertovia kappaleita soitetaan radioasemilla, ja musiikin välissä taudista parantuneet kertovat omia tarinoitaan. Ohjelmien tavoite on estää tartuntoja ja rohkaista sairastuneita hakeutumaan hoitoon. Ebolan leviämisen alkuvaiheessa viranomaisten tiedotuslinja oli tyly: tauti tappaa. Nyt halutaan viestittää, että ebolasta voi myös parantua ja hoitoon kannattaa hakeutua. Radion kautta tehtävä valistustyö on osa Kirkon Ulkomaanavun lokakuun alussa aloittamaa hanketta Liberiassa ja Sierra Leonessa. Hankkeessa jaetaan tietoa ebola-verenvuototaudista ja sen tartuntatavoista sekä paranne-

taan hygienian tasoa jakamalla tarvikkeita – kuten ämpäreitä, saippuaa ja klooria – ja edistämällä hygieniakäytäntöjä. Yhteisöissä tarjotaan myös psykososiaalista tukea. Liberiassa, Sierra Leonessa ja Guineassa oli Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan marraskuussa yli 12 000 sairastunutta ja yli 5 000 kuollutta. Maiden terveydenhuoltojärjestelmät ovat ylikuormittuneet eivätkä pysty käsittelemään tapauksia. Epidemia on vaikuttanut myös muuhun terveydenhuoltoon lamauttavasti. Useat Ulkomaanavun koulutusja toimeentulohankkeet on jouduttu keskeyttämään toistaiseksi muun muassa koulujen sulkemisen ja julkisten kokoontumisten rajoittamisen takia. Säästyneet varat käytetään ebolanvastaiseen valistustyöhön, jota

tekevät Ulkomaanavun pitkäaikaiset yhteistyökumppanit. ”Paikalliset kumppanit tuntevat yhteisöt ja paikallisen kulttuurin. Vapaaehtoisista koulutetaan valistustyöntekijöitä, jotka kiertävät ovelta ovelle”, kertoo humanitaarisen avun koordinaattori Anaïs Marquette. ”Hankkeella halutaan tavoittaa erityisesti naisia, sillä ebolaan sairastuneista ja menehtyneistä noin 75 prosenttia on naisia. Naiset perinteisesti huolehtivat sairaista ja pesevät ruumiit”, sanoo Marquette. Ulkomaanapu on myös toimittanut ruoka-apua ebolan takia eristyksiin joutuneille perheille. Heille on jaettu riisiä, ruokaöljyä, suolaa ja kananmunia.

Teksti: Minna Elo. Kuva: Anaïs Marquette.

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Tässä ajassa

Pohjois-Irakin kurdialueella pitkään jatkunut aseellinen konflikti on johtanut humanitaariseen kriisiin. Sen lisäksi että alueen asukkaat ovat joutuneet jättämään kotinsa ja toimeentulonsa, alueella on syyrialaisia pakolaisia lähes 220 000. Ulkomaanapu tukee kriisialueella apua tarvitsevia 50 000 eurolla. Evakoille toimitetaan puhdasta vettä, ruokaa, hygieniatarvikkeita sekä rahaa välttämättömyystarvikkeiden hankintaan. Lisäksi konfliktin jalkoihin jääneet saavat henkistä tukea. Apu viedään perille yhteistyössä Luterilaisen maailmanliiton ja Christian Aidin kanssa, jotka kuuluvat ACT-allianssiin, yhteiseen kirkollisten avustusjärjestöjen kattojärjestöön.

Joseph Cabon / Christian Aid

Ulkomaanapu tukee Pohjois-Irakin konfliktia paenneita

Hygienia- ja ruokatarvikkeita jaettaessa asetettiin etusijalle naisten huoltamat perheet.

maailman 10-24-vuotiaista mmän kehittyneissä maissa. vähe asuu koko Nuoret muodostavat neljänneksen ä. töst väes n maailma An Lähde: YK:n väestörahaston UNFP a ja raportti: 1,8 miljardin nuoren voim maailman tulevaisuus

Antti Pentikäinen.

Maatalouden, metsästyksen ja kalastuksen osuus bruttokansantuotteesta

70,7

54,3

35,6 24,2

20 0

0,7

2,8

3,0

10,4

11,8

41,6

Lähde: UNDP: Human Development Report 2014. Luvut vuodelta 2012.

89 %

Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen siirtyy ensi keväänä kolmen vuoden komennukselle uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkoston johtoon. Verkoston perustajia ovat muiden muassa maailman kaksi suurinta valtioiden välistä yhteistyöelintä: YK ja Islamilaisen yhteistyön organisaatio (OIC). Kumppaneina on kymmeniä merkittäviä järjestöjä, jotka tukevat paikallista rauhanvälitystyötä konfliktimaissa ympäri maailman.

Anna Kauppila

Antti Pentikäinen rauhanvälitysverkoston johtoon

Sveitsi Suomi Jordania Thaimaa Filippiinit Uganda Kambodža Kongon Keski-Afrikan Liberia demokraattinen tasavalta tasavalta

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Tässä ajassa

ULKOMAANAPU SELVITTI RADIKALISOITUMISEN SYITÄ Somalialaisnuoret liittyvät äärijärjestö al-Shabaabiin vähintään yhtä usein taloudellisten syiden tai poliittisen syrjinnän vuoksi kuin uskonnollisten tai ideologisten syiden takia. Tämä selvisi Kirkon Ulkomaanavun ja eteläafrikkalaisen rauhantutkimuslaitoksen ISS:n yhdessä laatimasta tutkimuksesta. Tutkimusta varten haastateltiin 88:aa entistä äärijärjestö al-Shabaabin taistelijaa Somalian pääkaupungin Mogadishun liepeillä. ”Jotta voimme tehokkaasti taistella radikalisaatiota vastaan, meidän on tiedettävä, miksi ihmiset liittyvät terroristijärjestöihin”, totesi Mahdi Abdile, Kirkon Ulkomaanavun rauhantyön asiantuntija ja toinen tutkimuksen kirjoittajista julkaisutilaisuudessa Washingtonissa syyskuun lopussa. “Meillä ei ole pulaa terrorismin syitä koskevasta tiedosta. Mutta sen lisäksi meidän on kuultava yksilöitä, sillä radikalisoituminen tapahtuu aina eri tavoin eri tilanteissa ja yhteyksissä”, hän sanoi. Tutkimuksen mukaan al-Shabaabiin päädyttiin hyvin nuorina, yleensä 15–24-vuotiaina. Ystäväpiirin merkitys ääri-ideologian omaksumisessa oli huomattava. Sen sijaan suurin osa al-Shabaabiin liittyneistä nuorista ei ollut kertonut perheelleen jäsenyydestään äärijärjestössä. Muita tärkeitä liittymiseen vaikuttavia tekijöitä olivat köyhyys, poliittinen syrjintä, uskonto sekä tarve kuulua joukkoon.

Ulkomaanavun Mahdi Abdile (oik.) esitteli radikalisaatiotutkimuksen tuloksia Nairobissa kolmessa eri tilaisuudessa. Yhdessä ISS:n kanssa järjestetty lehdistötilaisuus ja asiantuntijaseminaari kokosi paikalle kaikki keskeiset Kenian tiedotusvälineet ja myös alueen ulkomaiset kirjeenvaihtajat. Tutkimustulokset herättivät vilkkaan keskustelun, ja ne tuntuivat antavan vastauksia Kenian epävakauteen ja turvallisuusongelmiin.

Somalia-tutkimus on kaksiosaisen tutkimuksen toinen osa. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa selvitettiin radikalisoitumiseen johtavia syitä Keniassa. Teksti: Satu Helin. Kuva: Hilkka Hyrkkö.

Hilkka Hyrkkö

Köyhyys kärjistää välejä Pohjois-Keniassa

Kainukin kylän asukkaat pitävät kokousta puiden varjossa PohjoisKeniassa. Aiheena on muun muassa ratkaisujen etsintä alueen kylien välisiin levottomuuksiin. Keskustelussa mukana Kirkon Ulkomaanapu.

Veden ja ruuan sekä peruspalveluiden, kuten koulutuksen ja terveydenhoidon puute ovat suuria ongelmia PohjoisKeniassa. Köyhyys johtaa karjavarkauksiin sekä jatkuviin konflikteihin, jotka kestävät sukupolvesta toiseen. Paikallishallinnon heikot resurssit vaikeuttavat tilanteen hoitamista. Kirkon Ulkomaanapu on mukana laajassa yhteistyöhankkeessa Pohjois-Kenian elinmahdollisuuksien parantamiseksi. Hankkeen osana Ulkomaanapu on teettänyt alueella riskikartoituksen, joka osoitti turvallisuustilanteessa olevan suuria puutteita. Itäisimmässä maakunnassa turvallisuustilannetta heikentää vielä rajanaapuri Somalian konflikti. Ulkomaanapu vastaa hankkeen rauhantyöstä. Hanketta toteutetaan yhdessä paikallishallinnon kanssa.

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Paul Jeffrey/ACT-allianssi

Katso video Filippiineiltä!

Reilu vuosi sitten marraskuussa Filippiinien keskiosaan iski historiallisen voimakas taifuuni, joka tappoi yli kuusi tuhatta ihmistä ja tuhosi käytännöllisesti katsoen kaiken tieltään. Ramon Ballon on juuri siistinyt vaimonsa ja kolmen lapsenlapsensa yhteisen haudan vuosipäivän alla Palon hautausmaalla, Leyten provinssissa Filippiineillä.

Vuosi supertaifuunista

Jopa kolme miljoonaa yhä ilman turvaa Filippiineillä

Reilu vuosi sitten, marraskuun kahdeksas 2013, Kaakkois-Aasiassa sijaitsevaan saarivaltioon iski historiallisen voimakas taifuuni. Taifuuni Haiyan jätti neljä miljoona filippiiniläistä kodittomiksi, tappoi yli kuusi tuhatta ja tuhosi käytännöllisesti katsoen kaiken tiellään maan keskiosan läpi. Avustustyöstä voi kertoa monta menestystarinaa. Alkuvaiheen hätäapu, johon Kirkon Ulkomaanapukin osallistui, esti tautiepidemioiden syntymisen ja nälän. Nyt Kirkon Ulkomaanavun 47 uutta turvallista luokkarakennusta antavat sadoille köyhien syrjäseutujen lapsille mahdollisuuden opiskella asianmukaisissa tiloissa. Osa rakennustyöstä tehtiin rahaa työstä -hank-

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

keena. Se toi kipeästi tarvittuja tuloja paikallisille ihmisille, suuri osa heistä koululaisten vanhempia. Kirkkojen katastrofiavun ACTallianssin yhteinen työ on tavoittanut yhteensä miljoona ihmistä. Mutta moni odottaa edelleen tarvitsemaansa apua. Koska Haiyanin tuhot olivat erittäin laajat, kestää pitkään, ennen kuin kaikki on korjattu. Taifuunin uhrien oma valtio on hidastellut auttamisessa. Filippiinien presidentti Benigno Aquino hyväksyi vasta reilu viikko ennen katastrofin vuosipäivää kolme miljardin euron suunnitelman kotien, infrastruktuurin ja sosiaalipalvelujen jälleenrakentamisesta. Presidentti syyttää hidastelusta byrokratiaa ja vaikeuksia saada maata ihmisten uudelleen sijoittamista varten. Taifuunin pahiten tuhoaman kaupungin, Taclobanin pormestarin Alfred Romualdezin mukaan valtio on rakentanut kaupunkiin lupaamastaan 14 500 uudesta talosta vähemmän kuin sata. OPAR-viraston (Office of Presidential Assistant for Rehabilitation and Recovery) viime kuussa julkaisemien lukujen mukaan valtio on korjannut vain kuusi kilometriä 116 kilometris-

tä tuhoutuneita teitä, kuusi satamaa 43 tuhoutuneesta, 213 koulua 19 600 tuhoutuneesta ja kolme siltaa tuhoutuneesta 34 sillasta. Jälleenrakennusta tuhoalueilla on vaikeuttanut materiaalien ja osaavan työvoiman puute, vaikeudet saada maata turvallisilta paikoilta – sekä poliittiset erimielisyydet. Tilanne on tehnyt avustusoperaation jälleenrakennusvaiheesta erittäin haasteellisen kaikille humanitaarisille järjestöille. Teksti: Ulla Kärki Ulla Kärki

Jällenrakennus on sujunut äärimmäisen hitaasti taifuunista kärsineillä alueilla. Tilanne on vaarassa johtaa uuteen isoon katastrofiin, kun tuhoalueilla asutaan edelleen väliaikaisissa suojissa, jotka eivät tule kestämään seuraavaa isoa myrskyä.

Oppilaat ovat innoissaan uudesta luokkarakennuksesta Boboonin koululla Mercedeksessä Filippiineillä.

Tytöt opiskelemassa Gendrassan pakolaisleririn koulussa Etelä-Sudanissa. Vapaaehtoisopettaja Lea Hopkinisin mielestä tyttöjen koulutuksen tulevaisuus on Etelä-Sudanin kohtalonkysymyksiä.

Teksti: Satu Helin. Kuvat: Paul Jeffrey ja Lea Hopkinsin kotialbumi.

MUUTTO ETELÄ-SUDANIIN OLI KUIN PALUU LAPSUUDEN MAISEMIIN Lea Hopkins viettää eläkepäiviään vapaaehtoisena opettajana Etelä-Sudanin maaseudulla. Tämä on hänen ensimmäinen Afrikan-matkansa. KRUUNUPYYLÄINEN Lea Hopkins, 60, ei muista juuri mitään saapumisestaan Mundrin kylään Etelä-Sudaniin lokakuun alussa. Takana oli 11 tunnin maasturimatka, jonka jäljiltä olo oli kuin ”sokealla lepakolla”. Eläköitynyt opettaja oli saapunut elämänsä ensimmäistä kertaa Afrikkaan. Kyseessä ei ollut lomareissu, vaan viiden kuukauden pesti Opettajat ilman rajoja -verkoston vapaaehtoisena Kotobin opettajankoulutus-

instituutissa maaseudulla, noin 400 kilometrin päässä Etelä-Sudanin pääkaupungista Jubasta. Hopkins auttaa ala-asteen opettajiksi opiskelevien kouluttamisessa sekä opettaa arabiankieliselle opettajaryhmälle englantia. ETELÄ-SUDANISTA Hopkins ei tiennyt ennakkoon juuri mitään. ”Motiivina oli paitsi uteliaisuus ja tiedonhalu myös kiitollisuus omasta hyvästä elämästä.

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Haluan tehdä sen, minkä voin, että toisetkin voisivat saavuttaa sen. Mahdollisuus tuli, kun pääsin eläkkeelle. Lapset ovat aikuisia, ja mies lupasi hoitaa talouden”, Hopkins kertoo. Hän on aiemmin asunut Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa. Kehitysmaaoloihin sopeutuminen – ilman pankkia, postia, jätekeräystä ja joukkoliikennettä – vaati kuitenkin erilaista lähestymistapaa. ”Mundrissa hoksasin, että olen ikään kuin palannut omaan lapsuuteeni maalle Lounais-Suomeen: sähköä on silloin tällöin ja pyykkiä ei viskata koneeseen vaan pestään itse. Täällä minulla tosin on kotona netti, joten olosuhteet ovat siinä mielessä mukavammat”, hyväntuulinen Hopkins kertoo videopuhelun välityksellä. ”Lapsuudesta muistan myös sen, miten meillä maalla suhtauduttiin ensimmäisiin ulkomaalaisiin. Täällä olen ihonvärilläni kahdesti säikäyttänyt lapsen niin, että hän on lähtenyt kirkuen karkuun. Toinen heistä ei uskalla tulla lähelleni vieläkään. Mutta muuten minut on otettu erittäin

ystävällisesti vastaan”, Hopkins sanoo naurahtaen. KOTOBIN KOULUTUSINSITUUTISSA opiskelee noin 80 ihmistä, joista suurin osa valmistuu ala-asteen opettajiksi. Hopkins kehuu instituutin henkilökuntaa vuolaasti. ”He ovat eritäin ammattimaisia ja motivoituneita. Myös työnjako on onnistunut hyvin. Kahden päivän jälkeen sanoinkin työkaverille, että tuntuu kuin olisin aina ollut töissä täällä.” Kirkon Ulkomaanavun rahoittama Kotobin instituutti on yksi EteläSudanin harvoista opettajankoulutuslaitoksista. Kouluun tullaan ympäri maata. Tänä vuonna opiskelua ovat kuitenkin varjostaneet useissa osavaltioissa kiihtyneet väkivaltaisuudet. Vuonna 2011 itsenäistyneessä maassa poliittinen valtataistelu kärjistyi aseellisiksi yhteenotoiksi uudelleen vuosi sitten. Jo 1,5 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan.

LEA HOPKINS Ikä: 60 vuotta. Kotoisin Loimaalta, mutta asuu Kruunupyyssä. Teki siellä työuransa opettajana. Perhe: Suomessa kotia hoitava mies ja kaksi poikaa. Harrastukset: Lukeminen, seurakuntatyö, käsityöt ja erityisesti ristipistot. Ristipistotyö on mukana myös Etelä-Sudanissa.

Eläkkeellä oleva opettaja Lea Hopkins ensimmäisellä Etelä-Sudanin viikollaan Jubassa.

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Naisopettajan avulla koko luokka saa asennekasvatusta sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Hopkinsin mukaan levottomuudet näkyvät instituutissa erityisesti naisopiskelijoiden määrässä. ”Vuonna 2013 aloittaneessa ryhmässä on 20 miestä ja 12 naista. Tänä vuonna aloitti 25 miestä ja vain yksi nainen. Erittäin huonot tiet tekevät liikkumisen Etelä-Sudanissa vaikeaksi. Kun siihen yhdistetään levottomuuksien pelko, varsinkin naisten on vaikea lähteä taittamaan tuntien matkaa opiskelupaikkaan.” Naisopiskelijoiden puuttuminen huolettaa Hopkinsia. ”Naisopettajan avulla koko luokka saa asennekasva-

Lue lisää

Mundrin kylän asukkaita vedenhakumatkalla lähellä Hopkinsin kotia. Hopkinsilla on Mundrista Kotobin koulutusinstituuttiin noin 20 kilometrin työmatka.

tusta sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Heillä on myös merkittävä rooli siinä, että tytöt pysyvät koulussa.” ETELÄ-SUDANISSA Hopkins sanoo yllättyneensä eniten ihmisten ystävällisyydestä, avoimuudesta ja elämänmyönteisyydestä. ”Ihmiset jaksavat odottaa ja toivoa parempaa huomista. Moni muu olisi vastaavissa oloissa jo luovuttanut. Ihailen heidän sitkeyttään”, Hopkins sanoo. Myös Hopkinsin oma työkuvio on muutoksen keskellä. Tammikuussa hänen piti tehdä opetusvierailu toiseen oppilaitokseen Etelä-Sudanissa, mutta se on levottomuuk-

sien vuoksi mahdotonta. Sen sijaan Hopkins siirtyy jatkamaan vapaaehtoispestiään Ugandan puolelle. Olisiko Hopkins lähtenyt matkaan, jos olisi tiennyt etukäteen kaiken, mitä edessä oli? ”Ehdottomasti. Etelä-Sudan on todella mielenkiintoinen maa. Täytyisi olla aika erikoinen ihminen, jos tästä ei pitäisi. Olen itse varmasti saanut tästä ajasta enemmän kuin mitä olen pystynyt muille antamaan.” ”Mutta sen voin kyllä sanoa, että papuja en varmasti syö muutamaan vuoteen sitten, kun palaan Suomeen.”

MIKÄ OPETTAJAT ILMAN RAJOJA? • Vuonna 2013 perustetun verkoston tavoite on tukea kehitysmaiden opettajien osaamista ja laadukkaan opetuksen toteutumista maailman hauraimmissa valtioissa. • Yksi osa verkoston työtä on vapaaehtoisten opettajien lähettäminen Suomesta maailmalle. Vapaaehtoisia on työskennellyt Etelä-Sudanin lisäksi jo muun muassa Keniassa ja Kambodžassa. • Suomessa verkosto tarjoaa opettajille ja kouluille globaalikasvatuksen välineitä. • Verkostoa koordinoi Kirkon Ulkomaanapu. Käytännön työtä johtaa asiantuntijoista koostuva ryhmä, jossa ovat edustettuina muun muassa ulkoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, Opettajien ammattijärjestö sekä Oulun ja Helsingin yliopistot. • Vuonna 2015 vapaaehtoisia opettajia on tarkoitus lähettää Ugandaan, Kambodžaan, Myanmariin, Nepaliin, Jordaniaan ja Haitiin.

Lasten lauantaipäivä Mundrissa.

Lisätietoja: opettajatilmanrajoja.fi

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Teksti: Minna Elo Kuvitus: Anna-Kaisa Jormanainen

Vapaan kanan munat – ebola heikentää ruokaturvaa Ruskeat, Hollannista liberialaiseen kylään maaliskuussa matkanneet kanat kuopsuttavat maata ja kaakattavat pitkin kylänraittia. Kanaloihin tottuneet kanat joutuvat nyt selviytymään vapaina. Kirkon Ulkomaanapu on pitkään tukenut kanaloiden perustamista Liberiaan. Kanojen avulla on haluttu tukea ruuantuotannon omavaraisuutta Liberiassa. Maa onnistuikin lisäämään omaa ruuantuottamistaan. Kun vielä joitakin vuosia sitten 95 prosenttia kananmunista tuotiin ulkomailta, tämän vuoden alussa luku oli enää alle 50 prosenttia. Nyt liberialainen elintarviketuotanto kuitenkin ottaa takapakkia. Syykin on selvä: kesällä maahan levinnyt ebolaepidemia. Ebola SULKI viime elokuussa Liberian rajat Guineaan ja Norsunluurannikolle, mistä suuri osa Liberian tuonnista tulee. Esimerkiksi lähes 60 prosenttia tärkeimmästä peruselintarvikkeesta, riisistä, on tuotu ulkomailta. Samalla katkesi kanan rehun tuonti. Monien kanaloiden ruokinta-astiat jäivät tyhjiksi. Munimaan tarkoitetut kanat päätyvät pataan, ja arvokkaiden kananmunien tuotanto pienenee. Läntistä Afrikkaa piinaava ebolaverenvuototauti oli marraskuun loppupuolella tappanut yli 5 000 ihmistä.

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Sairastuneita oli yli 14 000. Jo valmiiksi hauraiden valtioiden, Liberian, Sierra Leonen ja Guinean, tilanne on epidemian vuoksi pahentunut entisestään: Talous on vaikeuksissa, heikot terveydenhuoltojärjestelmät ovat romahtaneet, ja kaupankäynnille on asetettu rajoituksia. Liberiassa kananmunan hinta oli ennen epidemiaa 10 senttiä. Nyt muna maksaa 17 senttiä paikallisilla markkinoilla ja marketeissa vielä enemmän. Ne, joilla on varaa, hamstraavat elintarvikkeita, ruuan hinnasta liikkuu spekulaatioita ja hinnat heittelehtivät. Tuhansilla ihmisillä, jotka ennen tulivat omillaan toimeen, on nyt pulaa ruuasta. AliravitsemuksellE altistuvien ihmisten määrä Länsi-Afrikassa riippuu ebolatilanteen kehittymisestä, todetaan ebolaa ja ruokaturvaa käsittelevässä tutkimuksessa. Parhaassakin tapauksessa aliravittujen määrä pysyy suurin piirtein vuosien 2012–2014 tasolla. Se tarkoittaa lähes puolta miljoonaa aliravittua ihmistä Länsi-Afrikan kolmessa ebolan koettelemassa maassa. Mikäli taudin aiheuttama kriisi

jatkuu akuuttina, aliravitsemus uhkaa jopa 700 000 uutta ihmistä Liberiassa, Sierra Leonessa ja Guineassa vuoden 2015 aikana. Toistaiseksi ruuan saatavuus on heikentynyt erityisesti suljetuilla alueilla. Myytävää on vähemmän kuin ennen. Tämä johtuu siitä, että karanteeniin asetetuilla alueilla ihmiset eivät välttämättä pääse tai uskalla pelloille viljelemään ja markkinoille myymään tai ostamaan. Jos sadot viljelyn esteiden vuoksi jäävät pieniksi, myös nälkäongelma on vaarassa pitkittyä. Liberiassa tautiin sairastuneita oli marraskuun puolivälissä vajaat 7 000 ja siihen kuolleita noin 2 800. Liberiassa on yli neljä miljoonaa asukasta, joten pelkkä sairastuneiden määrä ei vielä vaikuta merkittävästi kansantalouteen. Menehtyneet, sairastuneet ja heidän hoitajansa tarkoittavat kuitenkin paikallisesti puuttuvaa työvoimaa. Pula työvoimasta heikentää osaltaan satoja ja vaikuttaa näin monen liberialaisen ruokaturvaan. Se, mihin suuntaan ruokaturva Liberiassa ja koko Länsi-Afrikassa kehittyy tulevina vuosina, riippuu monista seikoista. Tärkein ja ilmeisin ovat sekä yksilön että toisaalta valtion tulot. Tulotaso vaikuttaa suoraan jokaisen asukkaan ostovoimaan kotimaan

markkinoilla sekä ruuan ja muiden hyödykkeiden tuontiin ulkomailta. Jos ihmiset eivät ebolan vuoksi ole töissä eikä valtioiden välistä kauppaa voida käydä, sekä ihmisten että valtion tulot putoavat. Toinen merkittävä tekijä on ruuan hinnan kehitys. Hintaan vaikuttaa ihmisten ostovoiman lisäksi vilja- ja ruokatuotannon määrä sekä se, minkä verran mitäkin raaka-ainetta on saatavilla. Ruuan hinta riippuu lisäksi myös esimerkiksi teiden kunnosta ja kuljetusmahdollisuuksista. Jos alue on epidemian vuoksi suljettu, ruuan hinta siellä nousee ja ruokaturva heikkenee.

KAIKESTA HUOLIMATTA, hyviäkin uutisia on. Kirkon Ulkomaanavun tukemia kanalahankkeita varten on löydetty Liberiassa uusi suunnitelma, plan B. Kun kananrehua ei enää saa, munituskanat on jaettu perheille, jotka kasvattavat niitä nyt vapaana. Yhteensä 230 perhettä sai kymmenen kanaa kukin. Kun kanat liikkuvat vapaana, ne risteytyvät paikallisten kanarotujen kanssa. Hyötynä on paikallisiin oloihin paremmin sopeutunut, mutta silti tuottoisa rotu. Näin on myös lisätty huomattavasti yli tuhannen perheen tuloja ja ruokaturvaa.

Lähteet: Ragozini, G. & M. Maietta. Food Security Impact of 2014 Ebola Virus Epidemic. Population Exposed to Undernourishment: Forecasts in Guinea, Liberia and Sierra Leone. University of Naples Federico II and Action contre la faim. Lokakuu 2014. Juttua varten on haastateltu: Kirkon Ulkomaanavun oikeus toimeentuloon -teemakoordinaattori Ulla Sarasalmi ja ohjelmakoordinaattori Jussi Laurikainen.

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Ville Asikainen

KOULUTUS ANTAA TOIVOA VAIKEASSAKIN TILANTEESSA Arafar, 32, on asunut Ohn Taw Gyi South -nimisellä evakkoleirillä toista vuotta. Samanlaisia leirejä on Luoteis-Myanmarissa noin 60. Vuonna 2012 puhjennut väkivaltainen konflikti pakotti ihmiset jättämään työnsä ja pakenemaan kodeistaan. Kotiinpaluu näyttää edelleen epätodennäköiseltä. Leireillä asuvilla perheillä on paljon ongelmia. Monet ovat tyhjän päällä. Ei ole työtä, eikä mahdollisuutta käydä koulua. Silti kaikki asukkaat tekevät parhaansa tullakseen toimeen erittäin vaikeissa olosuhteissa. Arafar on yksin lastensa kanssa. ”Osa lapsistani tekee kotitöitä, osa heistä auttaa muita perheitä. Vain yksi lapsistani on päässyt leirin väliaikaiseen kouluun”, kertoo Arafar. Koulun opettaja on Kirkon Ulkomaanavun palkkaama ja kouluttama. Lapset opiskelevat vuoroissa, jotta mahdollisimman moni pääsisi opintielle. Bamburakenteisessa koulussa koetaan myös ilon hetkiä. Oppimisen riemun lisäksi lapset pääsevät silloin tällöin ulos leikkimään: tänään se tapahtui hetkellä, jolloin sade lakkasi ja aurinko alkoi paistaa.

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Tällä aukeamalla kerromme esimerkkejä siitä, kuinka työmme on muuttanut ihmisten elämää. Kiitos muutoksesta kuuluu kaikille tukijoillemme, jotka ovat lahjoituksillaan tehneet tämän mahdolliseksi.

635

ruoka- ja hygieniapakettia jaettiin Pohjois-Irakin väkivaltaisuuksia Pohjois-Syyriaan paenneille jesidiperheille.

Orfelie Saintelus oppi kirjanpitokurssilla, että tuotetta ei pidä myydä alle valmistushinnan. Nyt hän on kolminkertaistanut tulonsa.

Kirjanpitotaidolla voittoa Ennen haitilainen Orfelie Saintelus, 56, ompeli usein tappiolla. Lasten koulupukuja tekevä seitsemän lapsen äiti ei osannut hinnoitella valmistamiaan vaatteita. ”Ompelin tilauksia velaksi, mistä seurasi, etten koskaan saanut rahoja”, hän kertoo. Naisten Pankin kirjanpitokurssilla Saintelus oppi, että laskuttaa asiakkaalta liian vähän. Paidasta täytyy laskuttaa 200 gourden sijasta 400, että saa kulut katettua ja vähän voittoa.

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

”Ennen en koskaan ajatellut kankaiden ja lankojen hakumatkaa kuluina, jotka pitää ottaa huomioon hinnassa”, Saintelus kertoo. Aiemmin hän joutui myymään kanin tai kanan, jotta sain ostettua uusia lankoja ja kankaita. Nykyään hän sijoittaa osan tuotosta uusiin materiaaleihin. ”Nyt osaan suunnitella työni niin, että itsellenikin jää jotain. Velaksi en tee enää koskaan.” Teksti ja kuva: Marjut Tervola

910

maan sisäistä pakolaista sai tuloja Rahaa työstä -ohjelman kautta Somalimaassa. Hankkeessa kunnostettiin teitä ja kastelukanavia sekä torjuttiin rikkakasveja.

luokkahuonetta avattiin lokakuussa ruokapulan ja aseellisten konfliktien kanssa kamppailevassa EteläSudanissa. Koulut on avattu lähelle en väkivaltaisuuksista eniten kärsine Jonglein osavaltion rajaa. Upouudet luokat tarjoavat opiskelumahdollisuuden sadoille kodeistaan paenneille lapsille.

Chaudhary nauttii työstä omalla pellolla ja uskoo, että hänen bisneksensä voi vielä kasvaa.

Entinen maaorja miettii bisneksen laajentamista

Hla Tin opiskelee ensimmäistä kertaa elämässään 17-vuotias Hla Tin on yksi yli 5 600 lapsesta ja nuoresta, jotka ovat päässeet väliaikaiseen leirikouluun Rakhinen osavaltiossa Myanmarissa. Alueella on yhteensä 140 000 ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa ja työnsä vuonna 2012 väkivaltaisuuksiksi puhjenneen etnisen konfliktin seurauksena. Hla Tinin joutilaaseen ja turhautuneeseen elämään leirillä tuli muutos viime keväänä. Kirkon Ulkomaanavun tuella leirille rakennettiin väliaikaiset bamburakenteiset koulut, koulutettiin opettajia, valittiin oppilaat, sekä jaettiin heille koulutarvikekassit. Ensimmäistä kertaa elämässään Hla Tin sai mahdollisuuden istua koulun penkille. ”Alussa sanojen kirjoittaminen oli tosi vaikeaa. Itse asiassa olin vähän masentunut siitä, miten vaikeaa se oli ja koska en pystynyt kirjoittamaan kaikkea. Mutta opettaja rohkaisi minua ja sanoi, että kukaan ei voi oppia kaikkea yhdessä päivässä. Minun piti harjoitella lisää.” Teksti ja kuva: Eeva Suhonen

Nyt Hla Tin haaveilee mahdollisuudesta tehdä työtä kansainvälisellä rahtilaivalla, jos vain koulussa opitut taidot riittävät.

Raj Kumari Chaudhary oli maaton ja eli kurjasti. Hän ja hänen miehensä tekivät pakkotyötä maatilalla, kunnes Nepalissa säädettiin laki, joka vapautti maaorjat. Sen jälkeen perheen oli löydettävä tuloja läheiseltä torilta. Raj Kumari Chaudharylla ei ollut mitään koulutusta, ei edes ammattityöhön. Huolimatta vaikeuksista Chaudharysta tuli Milan-naistenryhmän jäsen, ja hän sai oppia omista oikeuksistaan sekä siitä, miten kehittää toimeentuloaan. Samalla hän opetteli lukemaan ja kirjoittamaan. ”Ennen liittymistäni naisten ryhmään ja ilman Ulkomaanavun tukea teimme työtä ryhmissä, jaoimme sadon, josta puolet meni maanomistajalle. Käytimme myös perinteisiä viljelymenetelmiä, ja tuotto oli vähäistä. Nyt sato on suurempi ja vihannesten kauppa käy hyvin. Meidän elämämme on todella muuttunut.” Nyt perhe pystyy myymään läheisellä torilla yli neljä sataa kiloa vihanneksia kahdessa kuukaudessa. Niistä saatavat lisätulot riittävät myös lasten kouluttamiseen. Teksti ja kuva: LML Nepal

100

un taimitarhaa, joissa kasvatetaan mu ä, lmi ede ush sitr muassa kaakaota, avokadoa ja mahonkia, perustettiin Guatemalassa parantamaan perheiden toimeentuloa ja ruokaturvaa tänä vuonna.

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

TUIKKIKAA OI JOULUN TÄHTÖSET SAA LAURI TÄHKÄN LIIKUTTUMAAN Kirkon Ulkomaanavun lähettiläs Lauri Tähkä lähtee innostuneena kirkkokonserttikiertueelle joulukuun alussa. Kiertueen pohjana on tuore joululevy, ja konserttien tuotosta osa ohjataan Ulkomaanavun työhön. ”Joululevy on aika rikassointinen, ja me yritämme välittää sitä samaa kuulijoille. Olemme valinneet joukkoon valoisimmat ja iloisimmat joululaulut, suomalaista kansallismaisemaa ja irlantilaisia sävyjä.” Levyttäessä eniten tunteita nosti esiin joululaulu Tuikkikaa oi joulun tähtöset, joka sai laulajan kyyneliin. Konserttisarja johdattaa myös artistin joululomalle – hän esiintyy viimeisenä Paattisten kirkossa Turussa. ”Sitten minä käppäilen kotiin muutaman kilometrin ja alan rauhoittua.”

Ville Asikainen

Eeva Suhonen

Adventtikeräys 2014 Vuoden 2012 etnisten väkivaltaisuuksien seurauksena kymmenien tuhansien ihmisten oli pakko jättää kotinsa Myanmarissa. Myös Kyaw Naign Soen perheen koti poltettiin maan tasalle.

Pakomatka keskeytti Kyaw Naign Soen koulunkäynnin Kotinsa jättänyt, lähes kaiken menettänyt Kyaw Naign Soen asui perheensä kanssa sukulaisten luona kunnes päätyi pakolaisleirille. Koulu jäi kesken. Kyaw Naign Soe oli onnekas, sillä hän sai mahdollisuuden jatkaa koulunkäyntiä pakolaisleirillä. Lisäksi hän sai Kirkon Ulkomaanavun lahjoittajien tuella koulukirjat, pyyhekumin, vesipullon, varvassandaalit sekä sadetakin kuten muut pakolaisleirin koulua käyvät lapset.

Syyttömät lapset kärsivät Yksikään lapsi ei ole voinut vaikuttaa siihen mihin hän syntyy ja millaisissa olosuhteissa elää. Onneksi meillä on mahdollisuus vaikuttaa tähän. Anna joulun tärkein lahja kehitysmaiden lapsille ja lahjoita Adventtikeräykseen keskiaukeaman tilisiirrolla. Kyaw Naign Soe sai koulutarvikkeet pakolaisleirillä.

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Sinä voit auttaa PAKETOI TÄNÄ JOULUNA TOISENLAISIA LAHJOJA! Joulu tekee tuloaan, ja on aika miettiä lahjoja pukinkonttiin. Antamalla Toisenlaisia Lahjoja tuet kehitysmaiden ihmisten toimeentuloa ja koulutusta. Yllättäisitkö tänä jouluna läheisesi vaikkapa uudella Mehiläispesä-lahjalla tai Opettaja lapselle -lahjalla? Kestosuosikki Vuohi on toki aina varma valinta, samoin kuin 6 kanaa. Tai ehkäpä annatkin tänä jouluna elämäsi tärkeälle ihmiselle lahjaksi Halauksen tai Rakkautta – näitä ei voi koskaan saada liikaa! Koko Toisenlaisen Lahjavalikoiman löydät verkkosivuiltamme: toisenlainenlahja.fi. Muista rakkaitasi tänä jouluna lahjoilla, jotka tuovat iloa monelle! Anna läheisellesi iloinen yllätys kehitysmaiden hyväksi!

Ei enää turhakelahjoja?

TAPAHTUMAT

Vaihda tänä vuonna kovat ja pehmeät paketit lahjoituksiksi maailman toiselle puolelle! Perusta Toisenlainen joulukeräys osoitteessa omakampanja.fi

HANKI TOISENLAISET LAHJAT pop-up-myymälästämme City Centeristä Helsingin keskustasta (Kaivokatu 8)!

Jaa iloa merkkipäivänäsi

Myyntipiste avoinna: pe 19.12. klo 8–18 la 20.12. klo 9–18 su 21.12. klo 12–16

Voit ohjata merkkipäivän muistamiset todelliseen tarpeeseen ja auttaa lapsia kouluun, naisia saamaan ammatin tai katastrofin uhreja pääsemään jaloilleen. Perusta keräys: kirkonulkomaanapu.fi/merkkipaivakerays tai omakampanja.fi

LAURI TÄHKÄ KIRKKOKIERTUEELLA Ulkomaanavun lähettiläs Lauri Tähkä laulaa tunnettuja joululauluja ja omia teemaan sopivia laulujaan Jouluni laulut -kirkkokiertueella.

Testamenttilahjoittaja – unelmien toteuttaja

to 4.12. HELSINKI, Johanneksen kirkko pe 5.12. OULU, Karjasillan kirkko to 11.12. MIKKELI, Tuomiokirkko ti 16.12. KEMI, Kemin kirkko to 18.12. HYVINKÄÄ, Hyvinkään kirkko pe 19.12. TAMPERE, Aleksanterin kirkko su 21.12. TURKU, Paattisten kirkko

Muistaisitko testamentissasi myös kehitysmaiden köyhimpiä perheitä? Pienelläkin testamenttilahjoituksella toteutuu monen lapsen ja aikuisen unelma riittävästä ruoasta, koulutuksesta ja turvallisesta elämästä. kirkonulkomaanapu.fi/testamenttilahjoitus

Seurakunnat tukevat hyväntekeväisyyttä tarjoamalla kirkon veloituksetta konserttikäyttöön. Lipun hinta on 25 euroa, liput Lippupisteestä. Konserttien lipputuloista 20 prosenttia lahjoitetaan Kirkon Ulkomaanavulle.

Lahjoittajapalvelumme auttaa mielellään: lahjoittajapalvelu@kirkonulkomaanapu.fi tai 020 787 1201, kirkonulkomaanapu.fi

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Suvi Mikkanen

Kohtauspaikka

Kolumnipaikalla vuorottelevat vapaaehtoisverkostomme Naisten Pankki, Changemaker, Opettajat ilman rajoja ja Eappi.

Toivo tarvitsee sydäntä ja käsiä

Reetta Meriläinen Naisten Pankin ohjausryhmän puheenjohtaja

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

KAMPANJAN VETOOMUS LUOVUTETTIIN OPETUSMINISTERILLE Vetoomus hauraiden valtioiden opetuksen laadun ja opettajankoulutuksen puolesta luovutettiin 4. lokakuuta kansainvälisenä opettajanpäivänä opetus- ja viestintäministeri Krista Kiurulle. Vetoomus oli osa Kirkon Ulkomaanavun Katastrofin ainekset -kampanjaa. Vetoomuksen allekirjoitti yhteensä 7 049 henkilöä. Kiitos kaikille osallistujille!

Suvi Mikkanen

Naisten Pankin mukana on alusta alkaen kulkenut yksi, jonka nimi alkaa t:llä. Toivo. Naisten Pankin perustajaemot tapasivat seitsemän vuotta sitten Liberian-matkallaan presidentti Ellen Johnson Sirleafin. Hän pyysi kertomaan toivon tarinaa: ”I would like you to tell the story of hope.” Toivon tarinaa on nyt kerrottu seitsemän vuotta, ja tarinaa voi ilman isompaa kerskumista luonnehtia menestystarinaksi. Toivoa rakentavat Suomessa tuhannet ihmiset: aktiiviset vapaaehtoiset, kuukausilahjoittajat, osakkaat sekä keräyslippaiden tai kolehtihaavien täyttäjät. Kiitos kuuluu heille! Seitsemässä vuodessa on kerätty upeat 7,2 miljoonaa euroa. Toivoa tuottavat myös kehitysmaissa ahertavat Kirkon Ulkomaanavun työntekijät. Seitsemällä miljoonalla on annettu toimeentulon eväät yli 16 000 kehitysmaan naiselle; välillisesti tuen piirissä on yli 60 000 ihmistä. Luvut kertovat paljon. Ne eivät kuitenkaan kerro kaikkea. Ne eivät kerro hartaudesta, jolla ugandalainen nainen pitelee lainaseteleitä kädessään. Ne saattavat olla hänen elämänsä ensimmäiset omat setelit. Luvut eivät näytä liberialaisen äitikerholaisen kosteita silmiä, kun hän kertoo rutiköyhien naisten keräämistä apurahoista, joilla kaikista köyhimmät tytöt pääsevät kouluun. Numeroista ei kuulu ääni. Silti monet naiset ovat saaneet oman äänen varsin myöhään, vasta ammatin tai oman yrityksen myötä. Eräs kambožalainen nainen, kyläpankin ponteva jäsen, kertoi tosi sujuvasti pankkinsa toiminnasta. Hän totesi puhuneensa ensimmäistä kertaa elämässään julkisesti. Toivo on kuin valo. Se tekee elämän mahdolliseksi.

GLOBAALIKASVATUSPALKINNOT TURKUUN JA KOKKOLAAN Kansainvälisenä opettajanpäivänä lokakuussa Opettajat ilman rajoja -verkosto palkitsi globaalikasvatuksessa ansioituneen opettajan ja oppilaitoksen. Opettajapalkinnon sai turkulainen Ilpoisten koulun opettaja Heli Arosuo. Hän on toiminut Maailmankoulu -hankkeen yhteysopettajana ja globaalikasvatuksen koordinaattorina Turussa jo usean vuoden ajan. Arosuo on tehnyt pitkäjänteisesti työtä globaalikasvatuksen näkökulman vahvistamiseksi Turun kouluissa ja jakanut ideoitaan myös kansallisesti. Oppilaitospalkinto annettiin Kokkolan ruotsinkieliselle lukiolle. Karleby svenska gymnasium on 200 oppilaan lukio, jolla on laaja kansainvälinen verkosto ja vilkasta ja monipuolista kansainvälistä toimintaa. Mahdollisimman moni opiskelija halutaan mukaan hankkeisiin. Tavoite on, että kaikkiin oppiaineisiin sisällytetään globaalikasvatuksen teemoja, koska jokaisella työpaikalla ja mediayhteiskunnassa tarvitaan osaamista ja taitoa kohdata globaaleja haasteita.

Kirkon Ulkomaanapu

------ GALLUP -----Mikä oli viimeisin kodin hankintasi ja miten rahoitit sen?

Nenäpäivänä 7. marraskuuta Ulkomaanapu toivotti Kirkon talossa hyvät huomenet sirkustunnelmissa.

NENÄPÄIVÄ TUOTTI YLI KOLME MILJOONAA Nenäpäivä-kampanja tuotti tänä vuonna upeat 3 350 000 euroa. Ulkomaanapu käyttää varat ebolavalistukseen ja ammattikoulutukseen Sierra Leonessa ja lasten koulunkäynnin mahdollistamiseen Haitissa. Lämmin kiitos lahjoittajille ja kaikille mukana olleille!

Lukijoille kiitos kuluneesta vuodesta ja rauhallista joulua! Lukijat äänestivät viime lehden parhaaksi jutuksi Keski-Afrikan tilanteesta kertovan artikkelin Luotisateesta kouluun. Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin Reilun kaupan luomutuotteita vaikka joululeivontaan: kaakaota Latinalaisesta Amerikasta ja ruokosokeria Filippiineiltä. Arpa suosi Riikka Lähteenmäkeä Joensuusta. Onnea!

LEOMILA ABAROLO, 50, Anuron, Mercedes, Filippiinit, rehtori Ostin lomarahoilla pöytätietokoneen ja tulostimen. Kotini tuhoutui pahoin taifuuni Haiyanissa, myös tietokone rikkoontui. Tarvitsen tietokonetta, koska minun pitää tehdä monenlaisia raportteja työhöni liittyen.

ANNI MUSTONEN, 31, Helsinki, Suomi opiskelija Ostin tablettitietokoneen. Tarvitsen sitä koulua varten, opiskelen rauhanja konfliktintutkimusta Tampereen yliopistossa. Käytän sitä myös työasioissa. Rahoitin tabletin säästöillä, palkkasäästöillä ja lahjarahoilla.

Äänestä tämän lehden parasta juttua verkossa kirkonulkomaanapu.fi/tekoja-lehti tai postikortilla Tekoja-lehti, Kirkon Ulkomaanapu, PL 210, 00131 Helsinki. Äänestäjien kesken arvotaan Reilun kaupan tuotepaketti.

Putiikki

JOULUISET ENKELIT ILAHDUTTAVAT Kauniit, puiset jouluenkelit El Salvadorista ovat taiteilija Christian Chavarrian ideoimia ja käsinmaalattuja. Kolmen enkelin paketti maksaa 12,90 euroa. Tilaukset: verkkokaupasta sacrum.fi tai Kotimaayhtiöiden kauppa, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki, p. 020 754 2350.

ROCHÉREAU FEÏKELE, 27, Ombella M’Poko, Keski-Afrikan tasavalta, opettaja Ostan harvoin kotiin mitään. Viime viikkojen aikana olen hankkinut viisi litraa palmuöljyä, hieman kassavaa, sokeripaketin ja kilon kahvia. Lisäksi olen ostanut särkylääkkeitä, tulehduskipulääkkeitä, antibiootteja sekä loisia ja matoja karkottavia lääkkeitä. Töitä varten olen ostanut viisi kopionippua, kaksi kynää, kolme pientä liitutaulua ja ranskan kirjan. Kaikki nämä hankinnat olen voinut tehdä palkkani ansiosta.

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Svenska sidor

En plötslig förändring i affärsverksamhetsomgivningen På fotografiet ser man en ung man stå invid en cafévägg som är sönderpepprad av kulor. Reklambyrån har försett bilden med rubriken ”En plötslig förändring i affärsverksamhetsomgivningen”. Bilden sammanfattar de oförutsägbara omständigheter under vilka de företagare som Kyrkans Utlandshjälp stöder, ofta arbetar. Det är inte bara skottlossning som avbryter affärsverksamheten. Ibland uppkommer avbrottet på grund av något litet och osynligt, såsom ebolaviruset. Viruset förorsakar inte enbart stor nöd och förluster i människoliv. Det gnager även på den sköra statens ekonomi och de enskilda familjernas utkomst. Det första som sinar är tillgången till livsmedel. Hönsgårdarna i Mambahn var ännu för en kort tid sedan Liberias främsta

äggproducenter. I centralhönseriet födde man upp kycklingar tills de blev värpmogna. Sedan såldes de till hönsgårdarna. Gårdarna ägs av kvinnorna och drivs i anknytning till hemmet. Centralhönseriet skötte även äggförsäljningen och penningutbetalningen till kvinnorna. På hösten stod centralhönseriet tomt. En plötslig förändring i affärsverksamhetsomgivningen ledde till att man måste göra upp nya planer. Då Liberias landsgränser stängdes i augusti på grund av ebola, upphörde foderimporten från grannländerna. När sedan hönsfodret blev allt dyrare och det fanns risk för att det skulle ta slut, delade man ut centralhönseriets hönor till familjerna. Avsikten var att hönorna skulle bli fritt gående på familjernas gårdar och själva finna sin föda.

Mitt i en akut kris är det en utmaning att hålla huvudet kallt och blicka framåt, mot tiden som följer efter krisen. Epidemin kommer att övervinnas och därefter följer återhämtningen. Det är nu man skall förbereda sig för den, man måste ta lärdom, planera och samla resurser. Om ett år eller redan tidigare, kommer hönseriet i Mambahn åter att vara fyllt av kycklingar och hundratals hönsgårdar kommer att producera mat till livsmedelsmarknaden och ge inkomster till familjerna. Livet, företagandet och arbetet med att utveckla affärsverksamheten fortsätter trots ebola. Ulla Sarasalmi Koordinator för Utlandshjälpens tema rätt till utkomst

EBOLA-MEDVETENHET I VÄSTAFRIKA

GE ANNORLUNDA GÅVOR I JULKLAPP! Det är snart jul och det börjar bli dags att tänka på julklapparna. När du skaffar Annorlunda Gåvor att ge i julklapp, stöder du de fattigastes utbildning och utkomst i u-länderna. Tänk om du i år skulle överraska med den nya Bikupa-gåvan eller gåvan Lärare till barnen! Klassikern och favoriten, Geten, är givetvis alltid ett säkert kort liksom 6 hönor. Med de förtjusande, symboliska Hjärtats Gåvor, kan du glädja dina vänner både när och fjärran. Kanske du i år ger i julklapp en Kram eller Kärlek, sådant kan man aldrig få för mycket av! Hela utbudet av Annorlunda Gåvor finner du på vår webbsida annorlundagava. fi. Kom ihåg dina nära och kära i år med julklappar som ger glädje åt många!

TEKOJA TEKOJA IHMISARVON IHMISARVON PUOLESTA PUOLESTA

Unga kvinnliga musiker i Sierra Leone skriver och komponerar sånger om ett dödsallvarligt tema – ebola. Sångerna beskriver sjukdomen och hur man kan skydda sig mot den. De spelas i radion och varvas med berättelser av dem som tillfrisknat. Målet är att förhindra att sjukdomen sprids och att ingjuta mod hos de insjuknade att våga söka vård eftersom det inte är omöjligt att tillfriskna. Radiosändningarna är en del av det upplysningsarbete Kyrkans Utlandshjälp bedriver i Liberia och Sierra Leone. Jämsides med upplysningen jobbar man praktiskt och delar ut tvål,

ämbar, klorit och övriga tillbehör som bidrar till god hygien. Psykosocialt stöd finns också att få. ”Vi vill särskilt nå kvinnorna eftersom 75 procent av dem som dött i ebola är kvinnor. Det beror på att det i regel är kvinnorna som tar hand om de sjuka och tvättar de döda”, berättar Anaïs Marquette som koordinerar den humanitära biståndet på området. Utlandshjälpen har även förmedlat livsmedelshjälp till familjer som isolerats på grund av ebolan. De har fått ris, matolja, salt och ägg. Text: Minna Elo. Bild: Anaïs Marquette.

Pojkarna vill gärna visa att de uppfattat att det är viktigt att tvätta händerna. Kyrkans Utlandshjälp har utbildat 30 volontärer för upplysningsarbetet i de 60 byarna i länet Gran Cape Mount i Liberia.

Svenska sidor

Se bildreportaget!

Fyllda av glädje och iver sprang barnen in i den nya skolan under invigningen.

Tendelaskolan är nu färdig Insamlingen ”Vi bygger en skola i Kongo” som genomfördes år 2011-2012 i Borgå stift, nådde sitt slutliga mål när Tendelaskolan i Mangina i nordöstra Kongo invigdes i september i år. Skolan är bygd för tvåhundrafemtio elever men betydligt flera barn anmälde sig. ”Vi har nu fyrahundra elever. Femtio barn måste vänta med sin skolstart till nästa år, berättar skolans rektor Kinda Kasereka. ”Skolan är så fin att alla vill hit”, tillägger han. Tendelaskolan ligger i förorten Mangina ca 30 kilometer väster om Beni, huvudstaden i provinsen Norra Kivu i nordöstra delen av Demokratiska republiken Kongo. I trakten finns många guldgruvor och det är en av orsakerna till att endast 40 procent av barnen går i skola. I Tendelaskolan hoppas man kunna locka pojkarna från gruvorna till skolan. Man hoppas ock-

så att hälften av skolans elever skulle bestå av flickor.

Specialsatsning som gav resultat ”Vi bygger en skola i Kongo” var Utlandshjälpens specialsatsning i Borgå stift med ett insamlingsmål på sjuttiotusen euro, vilket uppnådes. Förutom församlingarna och ett flertal privatpersoner, engagerade sig några skolor. Av dem bidrog Katedralskolan

”När jag blir vuxen vill jag bygga hus”, berättar sjätteklassisten, 12-åriga Sentique Kavuaho Kisughu.

i Åbo med drygt åttatusen euro. I ett senare skede kunde man lägga ytterligare drygt sjutusen euro till potten, när eleverna vid den internationella linjen i Kuopion Lyseo, skänkte sina dagsverkespengar till projektet.

Läroböcker högt på önskelistan Skolan har sju lärare. De är alla väldigt glada över sin nya skola. ”Det är många som vill jobba här”, konstaterar Jonas Muhindo Maghuta. Han undervisar i åk 5. Ännu saknas läroböcker för den och de lägre årskurserna. Det är bara sexorna som har läroböcker och där endast en bok per tio elever. ”Matematikböckerna och läroböckerna i franska är viktiga. Att få läroböcker i biologi skulle vara en sann upplevelse för barnen”, berättar Emmanuel Kasereka Kendakena. Han har mycket att stå i just nu; åttio barn går i årskurs ett, där han undervisar. Text: Katja Hedberg. Bilder: Jukka Gröndahl.

TEKOJA TEKOJA IHMISARVON IHMISARVON PUOLESTA PUOLESTA

Ville Asikainen

”Maamme ei pysty ratkomaan ongelmiaan itse. Ainoat toimivat rakenteet ovat kansainvälisillä humanitaarisilla järjestöillä. Sen vuoksi haluan itse työskennellä sellaisessa”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun Keski-Afrikan toimiston projektipäällikkö Marius Ngabas.

Seitsemän lapsen isä haluaa turvata ihmisarvon Keski-Afrikan tasavallassa työskentelevä projektipäällikkö Marius Ngabas on joutunut omakohtaisesti kokemaan, mitä humanitaarinen kriisi tarkoittaa. Séléka- ja Anti-balaka-joukot tekivät siviilejä vastaan yhä laajempia iskuja Keski-Afrikan tasavallan pääkaupungissa Banguissa viime vuoden lopulla. Koteja poltettiin ja ihmisiä raahattiin tapettavaksi kesken työ- tai koulumatkojen. Yksi väkivaltaisuuksien polttopisteistä oli Banguin lentokenttä, jonka liepeillä Ngabas, 37, asui. Oli tehtävä vaikea päätös. Hän otti mukaansa seitsemän lastaan ja pakeni läheiseen luterilaiseen kirkkoon, josta myös sadat muut alueen asukkaat etsivät turvaa. Vuodenvaihteen kuukaudet olivat yksinhuoltajaisälle ja tämän perheelle raskaita. ”Saimme päivittäin vain yhden aterian, eikä koskaan aamiaista.”

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Ngabas aloitti työt Ulkomaanavussa viime helmikuussa; väkivaltaisuuksien takia pari kuukautta myöhemmin kuin tarkoitus oli. Ulkomaanapu kiinnosti työpaikkana, koska Ngabas tiesi järjestön työskentelevän lasten ja nuorten koulunkäyntimahdollisuuksien parantamiseksi. ”Oikeus koulutukseen kuuluu kaikille lapsille niin rauhan aikana kuin kriisitilanteissakin. Nyt pystyn tarjoamaan ihmisille mahdollisuuksia oppia. Siksi työni Ulkomaanavussa tuntuu palkitsevalta joka päivä”, Ngabas sanoo. Hän vastaa projektipäällikkönä kaikista Bouarin alueella läntisessä Keski-Afrikan tasavallassa tehtävistä Ulkomaanavun koulutushankkeista. Hän johtaa muun muassa koulujen kunnostusta kaupungin alueella. Ulkomaanavun korjaamissa kouluissa käy Bouarissa jo yli 3 000 lasta.

Ngabasin 16-vuotias tytär opiskelee lukiossa Togossa. Muut lapset, neljä poikaa ja kolmevuotiaat kaksostytöt, asuvat vielä kotona. Ngabasin mielestä Keski-Afrikan lähitulevaisuus näyttää vaikealta. Hän toivoo silti, että lapset saavat elää maassa, jossa on rauha. ”Historia on näyttänyt, että esimerkiksi Ruanda on pystynyt toipumaan kansanmurhasta ja estämään maan etnisen hajoamisen.” ”Myös Keski-Afrikan konflikti voidaan lopettaa. Se onnistuu, kunhan kaikki lakkaavat kantamasta aseita. Kaikkien on tunnustettava, että jokaisen elämä on pyhä, että kukaan ei ole lain yläpuolella ja että kaikilla on oikeus kuulua yhteisöön. Unelmani on kuulua niihin, jotka auttavat turvaamaan ihmisarvon joka päivä.” Teksti: Satu Helin

Ville Asikainen

Leikin loppu Kuinka monta kertaa ihminen jaksaa aloittaa kaiken alusta? Mieti vaikka käsityötä. Olet tehnyt virheen, purat, aloitat alusta. Tai lumitöitä. Juuri kun nostat lapion paikalleen, alkaa taivaalta tulla sakeana pilvenä lisää. Tai työsuoritusta, jonka esimies palauttaa pöydällesi. Ystäväni etelästä on kuullut, että meillä täällä pohjoisessa on monenlaista stressiä. Raskaita ovat kuulemma pimeät päivät. Uuden perheenkin moni perustaa eikä siitä seuraa kuin vanhan kanssa riitaa. Ystäväni ottaa osaa. Hänellä on joka aamu aloittamista vailla vain oma maansa ja tavallinen elämä. Ei ole teitä, kouluja, sairaaloita. Teltta on kotina, mutta missä perhe? Vaikka illalla olisi uusi tulva, uusi sota, uusi maanjäristys, aamulla hän nousee ja aloittaa uudelleen. Parasta leikissä on sen rakentaminen, sanoo se, jolla on mistä rakentaa ja millä leikkiä. Ystävälläni etelässä on vain jäljellä oleva elämänsä. Tämä saattaa olla sen viimeinen päivä. Kaisa Raittila

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA