Hei Kotiväki! Lukuvuonna 2012-2013 painotamme opetussuunnitelman aihekokonaisuutta Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys. Se tarjoaakin loputtomat mahdollisuudet yhdessä tekemiseen ja yrittämiseen. Yrittäjyyskasvatus on elämässä tarvittavien valmiuksien oppimista ja kehittämistä. Yrittäjyyskasvatus on oma-aloitteista ja aktiivista toimintatapaa edistävää oppimista, joka antaa oppijalle mahdollisuuden kehittää omia taitojaan. Yrittäjyyskasvatuksen tarkoituksena on auttaa oppijoita näkemään mahdollisuuksia, toimimaan aktiivisesti, ottamaan vastuuta, toimimaan ryhmässä ja pitämään lupaukset. Yrittäjyyskasvatus ei siis ole vain yrittäjäksi kasvattamista, vaan tavoitteena on kokonaisvaltainen asenteen ja taitojen kehittäminen. Tosin aktiivista, oma-aloitteisista ja mahdollisuuksia näkevistä ihmisistä tulee keskimääräistä useammin yrittäjiä. Käytämme teemassa apuna YES-keskuksen tarjoamaa koulu-yritysyhteistyön mentorointia. Tässä YES-keskuksen koulutuspäällikkö Maisa Kantasen mietteitä yrittäjyyskasvatuksesta: ”Vaikka yksittäisten opetusaineiden tietojen ja taitojen oppiminen on tärkeää, tästä syystä ehkä tärkeämpiä ovat työelämässä tarvittavat yleiset taidot, ns. metataidot. Metataidoilla tarkoitetaan esimerkiksi oppimistaitoja, vuorovaikutustaitoja ja ongelmanratkaisutaitoja. Uudessa työelämässä korostuvat asiantuntijoiden mukaan oppimiskyky, kehityshalu ja usko omiin kykyihin. Luovuus, kekseliäisyys ja uteliaisuus maailmaa kohtaan ovat tulevaisuuden taitoja, joiden avulla pärjää ja löytää mielekkyyttä sekä työelämässä että vapaa-ajalla.” Aiheeseen liittyen 5-6 luokkalaiset pääsevät tutustumaan ensi keväänä Yrityskylään. Yrityskylä on 5-6 luokkalaisille suunnattu talous- ja työelämätaitojen oppimisympäristö, joka avataan Mikkeliin keväällä 2013. Se on vaikuttava ja toiminnallinen oppimisympäristö yhteiskunnasta, yrityksistä ja eri ammateista. Yrittäjyyskasvatus –teeman kautta jatkamme yhteistyötämme myös Rahulan koulun kanssa. Toinen kantava teema tänä lukuvuonna on taidekasvatus. Teeman myötä teemme yhteistyötä AREFS taide ja kulttuuri ry:n ja Marja de Jongin kanssa. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää paikallisesti taiteen ja kulttuurin harrastusta ja taidekasvatusta. Taideprojektiin ”Tämä on meidän luontomme” sisältyy mm. taiteilija Marja de Jongin pitämiä oppitunteja n. 20kpl/lukuvuosi. Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen toteaa taiteen ja luonnon yhteydestä: ”Haluan uskoa, että tulevaisuuden suuriin haasteisiin taidekasvatuksella – ehkäpä erityisesti juuri luontoon painottuvalla taidekasvatuksella – on hyvin paljon annettavaa. Se avaa uusia näkökulmia ja tuo pehmeitä arvoja kovien tehokkuusarvojen rinnalle. Se muistuttaa, että me kaikki olemme omassa ainutlaatuisuudessamme kuitenkin perin samanlaisia ja osa suurta luomakuntaa.” "Se joka säilyttää kykynsä nähdä kauneutta, ei koskaan vanhene." -Franz KafkaHyvän kouluvuoden toivotukset sekä iloa ja jaksamista lukuvuoteen 2012-2013! Kirsi-Marja Hamonen Rämälän koulun rehtori
1
SIVISTYSTOIMI Osoite: Maaherrankatu 9–11 (PL 206), 50100 MIKKELI
puh. vaihde 015 1941
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi Sivistystoimenjohtaja Heikki Hirvonen 31.12.2012 saakka Sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkinen 1.1.2013 alkaen Sihteeri, toimistosihteeri Tiina Turunen Koulutusjohtaja Seija Manninen Sihteeri, toimistosihteeri Päivi Turunen - matkapuhelin Henkilöstöasiat (opettajat), Aila Marjamaa, sij. Sari Markus 312.7.2013 saakka Kehittämispäällikkö Aulis Oittinen Henkilöstöasiat (opettajat), toimistosihteeri Seija Tikkanen Henkilöstöasiat (opettajat), toimistosihteeri Pirjo Kotro Henkilöstöasiat (koulutyöntekijät), hallintosihteeri Raimo Parviainen194 3011 Talousasiat, taloussuunnittelija Paula Sihvonen Talousasiat (hankkeet), toimistosihteeri Arja Hämäläinen Oppivelvollisuusasiat, toimistosihteeri Eila Seppänen Laskut, koulutilojen varaukset, koulutapaturmat, toimistosihteeri Armi Karvonen Oppilaskuljetukset, toimistosihteeri Helinä Hyytiäinen Esiopetus, erityisopetus, iltapäiväkerhot, toimistosihteeri Päivi Turunen - matkapuhelin ATK-erityissuunnittelija Jorma Rannaste Maahanmuuttajaopetus Maaret Deufel-Kirjalainen Telefax Oppimateriaalikeskus/Videopaja, Porrassalmenkatu 14 - toimistosihteeri Taija Suhonen - mediatekniikka Riku Manninen - HelpDesk, Henri Ehrnrooth 30.9.2012 saakka - HelpDeski, Ville-Petteri Putkinen 1.10.2012 alkaen Psykososiaalinen oppilashuolto, Lähemäenkatu 11, 50170 Mikkeli Koulupsykologi Pirjo Heimonen Koulupsykologi Aija Sairanen Koulukuraattori Kirsti Jalkanen, sij. Tomi Laamanen 31.12.2012 saakka Koulukuraattori Sisko Kuokka Koulukuraattori Outi Puikkonen Koulukuraattori Karoliina Rötkö
044 794 3000 194 3001 050 311 7506 044 794 3010 194 3013 044 794 3013 044 794 3002 044 794 3007 194 3008 194 3004 044 794 3003 194 3017 194 3005 194 3006 194 3012 194 3013 044 794 3013 044 794 3019 050-311 7013 194 3009 194 3018 044 794 5539 044 794 3018
044 794 3014 044 794 3016 044 794 2786 044 794 2785 044 794 2778 044 794 3034
RÄMÄLÄN KOULUN HENKILÖKUNTA 2
Opettajat: Kirsi-Marja Hamonen - 1-2 luokka - rehtori
050-311 7077
Marjaana Kekkonen - 3-4 luokka
040-5755 294
Juhani Salonen - 5-6 luokka
0400-652 534
Pauliina Rahikainen - englannin kieli
050-3211 747
Pirjo Lampinen - erityisopetus
044-794 5282
Anne Kumlin - tuntiopettaja
0400-425 922
Markku Kauppinen - tekninen työ
044-0540 266
Muu henkilökunta: Arja Valjakka Ria Häkkinen -keittäjä
0500-469 997 040-595 5827
Mervi Kankkunen -siivooja/talonmies
050-567 0835
Mari Kirvesniemi -terveydenhoitaja
044-794 4653
RÄMÄLÄN KOULUN YHTEYSTIEDOT 3
Rämälän koulu Vehmaskyläntie 1 50300 Mikkeli puh. 015-224 046
OPPILASMÄÄRÄT 1-2 luokka 3-4 luokka 5-6 luokka
13 oppilasta 17 oppilasta 22 oppilasta
Yhteensä 52 oppilasta, joista 25 tyttöä ja 27 poikaa.
RÄMÄLÄN KOULUN NEUVOTTELUKUNTA Kodin ja koulun välistä yhteistyötä varten on perustettu neuvottelukunnat, johon kuuluu oppilaiden vanhempien edustajia, opettajakunnan edustaja, koulun muun henkilökunnan edustaja ja 7 - 9 luokkien kouluissa myös oppilaskunnan edustaja. Yhteensä 5 - 7 jäsentä. Neuvottelukunnan tehtävänä on: - toimia yhteistyölinkkinä työelämään tai tässä tarkoituksessa tuoda oppilaitoksen opetustyöhön ja opetussuunnitelmiin työelämän näkemykset ja kannanotot - toimia koulun ja kodin välisen yhteistyön edistäjinä ja osallistua koulun kehittämistyöhön - antaa koulun/oppilaitoksen toimintaan liittyviä lausuntoja ja tehdä esityksiä Neuvottelukunnan kausi kestää kolme vuotta. Koulumme neuvottelukuntaan kuuluu edustajia kaikkien luokkien vanhemmista sekä henkilökunnan edustajat. Rämälän koulun neuvottelukunnan jäsenet: Harri Venäläinen (puh. joht.) Mirva Venäläinen Eero Kolehmainen (sihteeri) Minna Mutanen Mari Kolehmainen Miija Miettinen Kati Ukkonen Saara Laukkanen Anna-Mari Koponen Tanja Ruskojärvi Marjo Häkkinen Niina Parviainen Mervi Valkonen Sari Oinonen Juhani Salonen (opettajajäsen) Marjaana Kekkonen Arja Valjakka (henkilökunnan edustaja) Mervi Kankkunen Kirsi-Marja Hamonen (asiantuntijajäsen)
LUKUVUODEN TYÖAIKA Työaika alkaa 14.8.2012 Syyslukukausi
Työaika päättyy 21.12.2012
Työpäiviä 88
Loma Syysloma Joululoma
Aika 22.-26.10.2012
4
100 Kevätlukukausi
2.1.2013
1.6.2013
Koulupäiviä lauantait Työpäiviä yhteensä Välitodistusten muoto 1.-2. –luokkalaisilla sanalliset Välitodistusten antopäivät Todistusten antopäivät
PÄIVITTÄINEN TYÖAIKA Aikataulu A Soittoajat Päivän avauksiin 8.23 Opetus 1 8.30 2 9.28 3 10.28 4 11.43 5 12.43 6 13.43 7
Hiihtoloma
22.12.20121.1.2013 25.2-1.3.2013
1.6.2013 188 3.-6. –luokkalaisilla numerot 21.12.2012 1.6.2013
Aikataulu B Soittoajat Välitunti 9.15 10.15 11.15 12.30 13.30 14.30
KOULUN TAPAHTUMAKALENTERI AJANKOHTA ELOKUU SYYSKUU
TOIMINTA Koulukummitoimintaa, liikenneturvallisuus, vanhempainilta ti 28.8. Koulun omat yleisurheilukilpailut to 6.9. Neuvottelukunnan kokous ke 12.9. uimahalli 5-6 lk. ja 3-4 lk. 25.9. Koulukuvaus pe 28.9.
LOKAKUU
uimahalli 1-2 lk. ja 5-6 lk. 2.10. Lasten parlamentti Mikkelissä 8.10. NY –polku (=Nuori yrittäjä) vko 44 pihatalkoot
MARRASKUU
itsearviointi vko 44 taidepajapäivä ti 6.11.
JOULUKUU
Itsenäisyyspäivän juhla 4. luokan oppilaille Mikaelissa ke 5.12. uimahalli 1-2 lk. ja 3-4 lk. 11.12. Joulujuhla ke 12.12.2012 klo 17.30 alkaen, Tervetuloa! Todistusten jako 21.12.2012
TAMMIKUU
Oppilaiden arviointikeskustelut, keskusteluillat vanhemmille uimahalli 1-2 lk. ja 3-4 lk. 22.1.
5
HELMIKUU
Laskiaistapahtuma ti 12.2. Ystävänpäivä Rahulan koulun kanssa to 14.2. Koulun omat hiihtokilpailut ke 20.2.
MAALISKUU
Itsearviointi vko 10 uimahalli 3-4 lk. ja 5-6 lk. 28.3. Yrityskylä 5-6 lk.
HUHTIKUU
taidepajapäivä ke 10.4. uimahalli 1-2 lk. ja 5-6 lk. 23.4. pihatalkoot ma 29.4. Tämä toimii -kilpailu
TOUKOKUU - KESÄKUU
Kevätjuhla ke 22.5.2013 klo 18.00, Tervetuloa! Kevätretki Heurekaan ti 28.5. koulujen väliset yleisurheilukilpailut Todistusten jako 1.6.2013
+ Kulttuuripolun tapahtumat (http://www.mikkelinkulttuuripolku.fi)
TOIMINTA-AJATUS Koulumme pyrkii kehittämään oppilaasta suvaitsevaisen, toiset huomioonottavan, omatoimisen, terveellä itsetunnolla varustetun, perustiedot ja –taidot omaavan ihmisen, joka edistää kestävää kehitystä unohtamatta kristillisiä ja eettisiä arvoja.
RÄMÄLÄN KOULUN VISIO Rämälän koulu on turvallinen, oppilasta kunnioittava, hänen kehitystään ja oppimistaan monimuotoisesti tukeva iloinen oppimisympäristö, jossa työskentelee ammattiaan arvostava henkilökunta.
RÄMÄLÄN KOULUN ARVOT 1. Laadukkaalla perusopetuksella taataan oppilaalle hyvät perustiedot ja –taidot. 2. Turvallisella kasvuympäristöllä luodaan edellytykset oppilaan terveen kokonaispersoonallisuuden kehittymiselle. 3. Koulun yhteisöllisyys kasvattaa lasta erilaisuuden hyväksymiseen, ihmisarvon kunnioittamiseen ja oikeudenmukaisuuteen. 4. Oppilas oppii ottamaan vastuuta tekemisistään, lähimmäisistään ja ympäristöstään. 5. Koulussa arvostamme hyviä käytöstapoja ja rehellisyyttä.
RÄMÄLÄN KOULUN OPPILASKUNNAN EDUSTAJAT LV. 2012-2013 6
Julius Muukkonen Jori Pulliainen Iiro Pietikäinen Linnea Koponen Juho Lattunen Katariina Neuvonen
1. lk. 2. lk. 3. lk. 4. lk. 5. lk. 6. lk.
OPETUSLAUTAKUNNAN JÄSENET Puheenjohtaja Valtola Pirkko
Jäsenet Haponen Ulla Harmoinen Jorma Huoponen Marianne Kontinen Juha Paanila Juha Pajunen Raija Piispa Matti Pulkkinen Matleena Pöntinen Minna Ukkonen Osmo
VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI OPPILAAN POISSAOLOISSA MIKKELISSÄ Mikkelissä on otettu käyttöön seuraavalla sivulla oleva varhaisen tuen toimintamalli oppilaan poissaoloissa. Sen avulla halutaan ennaltaehkäistä luvattomiin poissaoloihin liittyvää syrjäytymisen uhkaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa
SAIRAUSPOISSAOLO
LUVATON POISSAOLO
7
Oppilas sairastuu
Huoltaja ilmoittaa kouluun oppilaan poissaolosta Huoltaja ilmoittaa ensimmäisen kouluun oppilaan poissaolopäivän poissaolosta aamupäivän ensimmäisen aikana. poissaolopäivän aamupäivän aikana.
Oppilas huolehtii sairauden aikana mahdollisuuksien mukaan koulutehtävistään.
Epäselvät sairauspoissaolot
Luokanvalvoja keskustelee huoltajan ja oppilaan kanssa. Luokanvalvoja keskustelee -huoltajan ohjaus kouluterveydenja oppilaan hoitajalle kanssa. / lääkärille kun poissaoloja yli 15–20 tuntia - ohjaus kouluterveyden-hoitajalle palaute /luokanvalvojalle lääkärille kun / huoltajalle poissaoloja yli 15–20 tuntia - tarvittaessa yhteys palaute luokanvalvojalle / kuraattoriin huoltajalle - tarvittaessa yhteys kuraattoriin
- Kouluun ei tule ilmoitusta ensimmäisen poissaolopäivän aikana - Oppilas on poissa yksittäisiä tunteja - Huoltajalla ei tietoa poissaolosta
Luokanvalvoja ottaa yhteyttä huoltajaan viimeistään seuraavana päivänä.
Luokanvalvoja / aineenopettaja sopii huoltajan kanssa luvattomien tuntien suorittamisesta.
Ohjaus kuraattorille viimeistään kun luvattomia poissaoloja 15-20 tuntia. - palaute huoltajalle / luokanvalvojalle
Mikäli poissaolot jatkuvat, käsittely oppilashuoltoryhmässä. Viranomaisella / huoltajilla mahdollisuus lastensuojelun konsultaatioon puh. 044 794 2394 klo 9 - 11 ja klo 12 - 15. Toimenpiteiden suunnittelu.
Neuvottelu vanhempien ja oppilaan kanssa (OPO, luokanvalvoja, rehtori, kuraattori, kouluterveydenhoitaja / lääkäri ) - kokoonpano tilanteen mukaan. - luvattomissa poissaoloissa ilmoitus koulutusjohtajalle oppivelvollisuuden laiminlyönnistä ( perusopetuslaki ) sekä ilmoitus lastensuojeluun silloin, kun luvattomia poissa oloja on 50-60 tuntia / lukuvuosi tai aiemmin, kun koulun toimenpiteet eivät riitä.
Yhteistyötahot mukaan - Lasten ja nuorten kehityksen tukiyksikkö, terveyskeskus, erikoissairaanhoito, lastensuojelu, poliisi poliisi
Oppilashuolenpidonkokonaisuus koulun arkityössä rakentuu 8
seuraavista kokonaisuuksista ja toimijoista
OHR = oppilashuoltoryhmä Lähde: Leena Nousiainen (2010, oppilashuolenpidon prosessikoulutus )
KEHITTÄMISHANKKEET 2012-2013 1. 2. 3. 4. 5.
Aihekokonaisuus Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys (Yes-keskus) Taidekasvatus (Marja de Jong/AREFS taide ja kulttuuri ry) Rahula-Rämälä –yhteistyö Taidesuunnitelman toteuttaminen KiVa –koulu jatkuu
OPPILASHUOLTO Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja 9
fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuollollinen toiminta edellyttää kaikkien koulun piirissä työskentelevien yhteistyötä. Koulun oppilashuoltoon sisältyvät mm. seuraavat osa-alueet: kouluruokailu, koulukuljetukset, erityisopetus, oppilaanohjaus, psykososiaaliset palvelut, hammashoito ja terveydenhuolto. Kouluruokailu Kouluruokailu on osa oppilashuoltoa ja samalla se on osa koulun kasvatusta ja opetusta. Kouluruokailun päätavoitteena on ylläpitää oppilaan terveyttä ja työtehoa. Kouluruokailun tulee täydentää koululaisen kotona nauttimaa ruokaa, ohjata terveelliseen ravitsemukseen, kehittää ruoka- ja makutottumuksia ja opettaa ruokailutapoja. Kouluateria suunnitellaan turvaamaan näiden yllä mainittujen tavoitteiden toteutuminen. Kouluateria sisältää keskimäärin kolmanneksen päivän ravinnontarpeesta, mikäli oppilas nauttii kaikki tarjolla olevat aterian osat. Erityisruokavalio tarjotaan sitä tarvitseville oppilaille. Ruokavalio valmistetaan vain kouluterveydenhoitajan keittiölle antaman ilmoituksen perusteella ja tarve tarkistetaan vähintään vuosittain jokaisen lukuvuoden alussa. Oppilaan itsensä tulee huolehtia ruokavalionsa noudattamisesta ja olla yhteydessä asiasta keittiöhenkilökuntaan. Mikäli erikseen valmistettu erityisruokavalio jätetään ruokailematta yli kahden viikon ajan ilman, että poissaolosta on ilmoitettu koulun keittiöön, keskeytetään erityisruokavalion valmistus. Tällöin erityisruokavalion takaisin saaminen edellyttää uutta keskustelua kouluterveydenhoitajan kanssa. Koulujen ruokalista suunnitellaan ruoka- ja puhtauspalveluissa seitsemäksi viikoksi kerrallaan ja se ilmoitetaan viikoittain lehdessä. Mikäli vanhemmilla ja/tai oppilailla on kouluruokailuun liittyviä kysymyksiä, he voivat ottaa yhteyttä oman koulunsa keittiöhenkilökuntaan tai tuotantosuunnittelija Eija Piispaan puh. 044-794 2256.
Koulukuljetukset 1.Kaupunki järjestää koulukuljetuksen kaikille Mikkelin kaupungista kotoisin oleville peruskoulua käyville oppilaille, joilla perusopetuslain 32 §:n mukaan on oikeus 10
maksuttomaan kuljetukseen. Kuljetus järjestetään yleistä kulkuneuvoa käyttäen tai kaupungin erikseen järjestämällä kulkuneuvolla kaupungin osoittamaan kouluun. 2.Jos oppilaalle myönnetään huoltajan hakemuksesta koulunkäyntioikeus muuhun kouluun kuin kunnan osoittamaan lähikouluun, huoltaja vastaa oppilaan koulumatkojen järjestämisestä ja niistä aiheutuvista kustannuksista. Musiikki- ja liikuntaluokalle hyväksytyn oppilaan kunnan osoittama koulu on koulu, jossa tehostettu musiikinopetus/liikunnanopetus järjestetään. 3.Sivistystoimen järjestämässä esiopetuksessa oleva esioppilas saa maksuttoman koulukuljetuksen, mikäli koulumatka on yli 3 km. 4.1. - 2. luokan oppilas saa maksuttoman kuljetuksen, mikäli koulumatka on yli 3 km. 5.Esioppilaille ja peruskoulun 1. - 2. lk:n kuljetusoppilaalle, jolle jää kävelymatkaa kuljetusreitiltä kotiin yli 2 km ja 3. - 9 lk:n oppilaalla yli 3 km, järjestetään mahdollisuuksien mukaan jatkokuljetus. 6.Oppilas pääsee kuljetukseen edellä mainittua lyhyemmältäkin matkalta huoltajan antamaa maksusitoumusta vastaan koulukuljetusreitin varrelta, mikäli autossa on tilaa. Maksusitoumuksen tehneiltä kuljetuksesta peritään linja-autolipun sarjalipun suuruinen hinta, jonka kaupunki laskuttaa huoltajalta. Maksusitoumuksen voi tehdä koko lukuvuodelle tai osalle lukuvuotta. Mikäli koulureitiltä joudutaan poikkeamaan siten, että poikkeaman kustannukset ylittävät em. linja-autolipun hinnan, kaupunki ei korvaa ylimääräisiä kilometrejä, vaan veloittaa ne huoltajalta taksin kilometrikorvauksen mukaan. 7.Asiantuntijalausuntojen perusteella voidaan em. periaatteista poiketen järjestää peruskoulun oppilaalle maksuton koulukuljetus. 8.Haja-asutusalueella koulukuljetuksissa kulkevilta muilta matkustajilta peritään linja-autolipun kertamaksun hinta, joka vähennetään autoilijalle maksettavasta koulukuljetuskorvauksesta. 9.Kaupunki järjestää edellä mainituista periaatteista poiketen välituntikuljetuksia, maahanmuuttajien ja paluumuuttajien oman äidinkielen, ET-opetuksen, ortodoksisen uskonnon, mahdollisten muiden vähemmistöuskontojen ja muunkin opetuksen keskittämisen vuoksi silloin, kun keskittäminen on perusteltua opetuksen tarkoituksenmukaisuus- ja/tai taloudellisuusperustein. Erityisopetus Erityisopetuksen lähtökohtana on jokaisen lapsen oikeus kehittyä omien edellytystensä mukaisesti. Uusi erityisopetusta koskeva laki korostaa oppilaan 11
oikeutta suunnitelmalliseen varhaiseen ja ennalta ehkäisevään oppimisen ja kasvun tehostettuun tukeen. Oppilasta, jolla on lieviä oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia, voidaan tukea mm. tukiopetuksen ja osa-aikaisen erityisopetuksen avulla muun opetuksen yhteydessä. Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltotyössä. Erityisopetus järjestetään ensisijaisesti muun opetuksen yhteydessä, tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja oppilaan saamasta muusta tuesta. Ennen kuin oppilaalle tehdään erityisen tuen antamista koskeva päätös, asiasta neuvotellaan oppilaan huoltajan kanssa. Oppilaasta ja hänen oppimisedellytyksistään tehdään ennen päätöksentekoa psykologinen tai lääketieteellinen tutkimus taikka sosiaalinen selvitys. Koulutusjohtaja tekee erityisentuen otto- ja siirtopäätökset. Erityisen tuen piiriin siirtyvälle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Koulun psykososiaaliset palvelut Psykososiaaliset palvelut sisältävät koulupsykologien ja -kuraattoreiden toiminnan. Palvelut tukevat ja auttavat oppilaan koulunkäyntiä ja kokonaiskehitystä. Toiminta on luottamuksellista ja perustuu yhteistyöhön vanhempien, opettajien ja tarvittaessa muiden lapsen asioissa mukana olevien tahojen kanssa. Koulupsykologien toiminnan tavoitteena on poistaa mahdollisia oppimisen esteitä ja luoda koululaisille heidän oppimisedellytyksiään parhaiten vastaavat opetusjärjestelyt. Työhön sisältyy oppimisvaikeuksien, työskentelytaitojen ja tarkkaavaisuuspulmien selvittäminen, tukitoimien suunnittelu ja seuranta tuen eri tasoilla. Toiminta tapahtuu ennalta sovituissa neuvotteluissa ja tapaamisissa. Koulupsykologina alueellamme toimii Pirjo Heimonen. Hänet tavoittaa numerosta 044-794 3014.
Koulukuraattorit ovat koulun sosiaalityöntekijöitä. Kuraattorityön painotus on varhaisessa tuessa ja oppilaiden ongelmien varhaisessa selvittelyssä. Oppilas voi hakeutua/ohjautua koulukuraattorin luo jos mieltä askarruttaa mm. koulunkäyntiin, käyttäytymiseen, kaverisuhteisiin, perheeseen tai vapaa-aikaan liittyvät asiat. Myös huoltajat voivat ottaa yhteyttä suoraan kuraattoriin lapsensa asioissa. Hyvä käytäntö 12
alakouluilla on, että opettaja on yleensä ensin yhteydessä huoltajaan ohjatessaan oppilaan asiaa kuraattorille tai sopiessaan yhteispalavereja. Koulukuraattorina alueellamme toimii Outi Puikkonen. Hänet tavoittaa numerosta 044-794 2778. Oppilashuoltoryhmän tehtävänä on kartoittaa koulun ja oppilaiden ongelmia sekä etsiä niihin ratkaisuja. Ryhmän kokoonpanon muodostavat luokanopettaja, rehtori, erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja sekä mahdollisuuksien mukaan koulupsykologi, koulukuraattori ja koululääkäri.
Koululaista ja hänen perhettään auttavat myös mm. seuraavat toimipaikat: Sosiaali- ja terveystoimen lastensuojelun virka-ajan päivystys: puh. 044 – 794 2394 (ma – pe klo 8-11 ja klo 12-16), virka-ajan ulkopuolella päivystys p 112 Lasten kehityksen tukiyksikkö os. Lähemäenkatu 11 A, 50170 Mikkeli, p 015-194 2344, päivystävä työntekijä ma-pe klo 12-13 Nuorten Olkkari Ristimäenkatu 3 50100 Mikkeli 044-794 3266(13-17) olkkari@mikkeli.fi www.mikkelinolkkari.fi facebook.com/mikkelinolkkari Mikkelin keskussairaalan lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikat: os. Mikonkatu 3, 50100 Mikkeli, p 015 – 3511. Tarvitaan lääkärin lähete.
Hammashoito Koululaisten hammashoitoa koskevissa asioissa on mahdollista ottaa yhteyttä soittamalla ajanvaraukseen ma-pe klo 8-15 puh. (015) 194 4410. 13
Koululaisten suun terveystarkastukset toteutetaan Mikkelissä valtioneuvoston asetuksen (380/2009) mukaisesti: ensimmäisen, kolmannen, viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaat kutsutaan henkilökohtaisella kirjeellä syntymävuoden perusteella. Näiden tarkastuskertojen lisäksi oppilaalle määritetään tarvittaessa tiheämmin tehtäviä hammastarkastuksia. Hammastarkastuksen yhteydessä laaditaan henkilökohtainen hoitosuunnitelma. Sen toteuttamiseen osallistuvat kaikki suun terveydenhuollon ammattiryhmät: hammaslääkäri, erikoishammaslääkäri, hammashoitaja ja suuhygienisti. Hammassäryn tai -tapaturman sattuessa tulee ottaa yhteys hammaslääkäripäivystykseen Pankalammen pääterveysasemalle, arkisin klo 8-15, puh. (015) 194 4410, viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 10–12 ilman ajanvarausta, puh. (015)194 4425. Kouluterveydenhuolto Tarkoitettu peruskoulun oppilaille ja siihen sisältyy: oppilaan terveyden seuraaminen ja edistäminen sekä suun terveydenhuolto - terveydentilan toteamista varten tarpeelliset erikoistutkimukset - kouluyhteisön ja -ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen - yhteistyö muun opetus- ja oppilashuollon henkilöstön kanssa - koulun ja kodin välinen yhteistyö Kouluterveydenhuoltoon kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset, joista ensimmäisen, viidennen ja kahdeksannen luokan terveystarkastukset ovat laajoja. Laajan terveystarkastuksen tekevät terveydenhoitaja ja lääkäri. Oppilaan laajaan terveystarkastukseen sisältyy vanhempien haastattelu sekä tarvittaessa opettajan arvio oppilaan selviytymisestä koulussa. Laajassa terveystarkastuksessa arvioidaan sekä oppilaan että vanhempien hyvinvointia. Kaikkiin terveystarkastuksiin kutsutaan vanhemmat mukaan. Terveystarkastukseen sisältyy aina yksilöllinen lapsen kehitysvaiheen mukainen terveysneuvonta. Kouluterveydenhoito on tarkoitettu peruskoulun oppilaille ja se on maksutonta. Kouluterveydenhuollon palvelut ovat saatavilla pääsääntöisesti koulupäivän aikana koululta tai sen välittömästä läheisyydestä. Kouluterveydenhoitaja Mari Kirvesniemi on koulullamme joka kuukauden ensimmäisenä torstaina, puh. 044-794 4653. Koululääkärinä toimii Milla Ihalainen.
KOULUKIUSAAMINEN Olemme mukana KiVa-koulu –hankkeessa, jonka tarkoituksena on kiusaamisen vähentäminen, ennaltaehkäiseminen ja kiusaamisen seurauksien minimointi. 14
Kiusaaminen on agressiivista käyttäytymistä / pahan mielen aiheuttamista, joka on toistuvaa, tahallista ja kohdistuu suhteellisen puolustuskyvyttömään lapseen tai nuoreen. www.kivakoulu.fi Koulukiusaamiseksi ymmärretään tässä yhteydessä myös tekstiviestein tapahtuva uhkailu ja kiusaaminen. Kiusaamiseen on puututtava heti ja vastuu on kaikilla koulun aikuisilla. 1.Kun opettaja saa tietää kiusaamisesta, hän keskustelee kiusauksen uhrin kanssa ja sen jälkeen kiusaajan kanssa. Kiusaajan kanssa käytetään seuraavaa toimintatapaa. a. Myöntäminen (Tekijä tunnustaa kiusaamisen) b. Ymmärtäminen (Tekijä ymmärtää kiusaamisen seuraukset) c. Anteeksipyyntö (Tekijä on pahoillaan) d. Lupaus (Tekijä lupaa, ettei toista kiusaamistaan) e. Tarkkaillaan tilannetta pari viikkoa. 2. Jos kiusaaja jatkaa kiusaamista, opettaja kutsuu koolle KiVa-koulu –tiimin, joka jatkaa asian selvittämistä. Asiasta tiedotetaan myös kotiin. Jos kiusaamista tapahtuu esim. koulumatkoilla on ensisijaisen tärkeää informoida vanhempia selvittämään asia keskenään. Koulun turvallisuussuunnitelma sisältää liikennesuunnitelman sekä ohjeet kriisitilanteiden hallintaan.
HUOLTAJAN HYVÄ TIETÄÄ
15
Pidämme torstaiaamuisin koko koulun yhteisen aamunavauksen, johon kuuluu myös virsien harjoittelua. Seurakunnan edustajat pitävät aamunavauksen kerran kuukaudessa. Oppilaan poissaoloon tulee pyytää lupa. Luokanopettaja myöntää luvan 1-3 päivän poissaoloon. Pidemmät poissaolot myöntää rehtori (kirjallisena). Mikäli lapsi sairastuu, toivomme huoltajan ilmoittavan asiasta mahdollisimman pian koululle, mieluiten jo samana päivänä. Kadonneet tavarat löytyvät helpoimmin, jos niissä on omistajansa nimi. Kadonneita tavaroita varten koulullamme on löytötavaralaatikko. Oman puhelimen voi tuoda kouluun ainoastaan silloin, kun vanhemmat ovat sopineet asiasta oman opettajan kanssa. Tällöin puhelin on pidettävä äänettömänä tai suljettuna omassa repussa. Kotitehtäviä annetaan säännöllisesti, mahdollisuuksien mukaan joka päivä. Oppilaaseen kohdistuneesta koulukiusaamisesta tai ilkivallasta tulee ilmoittaa heti koululle, jotta asiaan voidaan puuttua mahdollisimman pikaisesti. Vapaa-ajalla tapahtuvan kiusaamisen perheet selvittävät keskenään. Nimittelystä, kiroilusta, toisen oppilaan vahingoittamisesta, tappelusta ja lumipallojen yms. heittämisestä seuraa jälki-istunto. Kotien edellytetään ilmoittavan kouluun poikkeavista kotimatkoista, jottei tapahtuisi oppilaiden ”katoamisia” kaverin luokse mentäessä. Koulumatkan kulkemista pyöräillen emme suosittele pienimmille oppilaille (1-2lk.). Jos oppilaalle on järjestetty koulumatkoille taksikuljetus ja oppilas on esim. sairastumisen vuoksi estynyt menemästä kouluun tai ei muun syy vuoksi tarvitse taksikuljetusta, tulee huoltajan/oppilaan perua ko. kuljetus suoraan taksille. Saman päivän aikana tapahtuva muutos tulee ilmoittaa mielellään 0,5 tuntia aikaisemmin ennen kuljetuksen alkamista. Mikäli muutos aiheutuu koulun taholta, koulu hoitaa taksin perumisen. Koulumme taksikyydeistä huolehtii: Veijo Hämäläinen 0400-151 627.
KOULUN KÄYTTÄYTYMIS- JA JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Yleisiä ohjeita Käyttäydyn kohteliaasti: tervehdin, kiitän, pyydän anteeksi, en käytä rumia sanoja. 16
Sisätiloissa kuljen kävellen. Käyttäydyn rauhallisesti koulukyytiä odottaessani ja koulumatkalla. Ilmoitan rikkoutuneesta esineestä opettajalle tai koulun muulle henkilökunnalle. Joudun korvaamaan vain tahallisesti aiheuttamani vahingon. Huolehdin omalta osalta ATK-luokan järjestyksestä ja käytän Internetiä vain opettajan luvalla. Välitunti Vietän välitunnin sovitulla välituntialueella. Potkin palloa vain urheilukentällä. En heittele kiviä, hiekkaa tai lumipalloja. Olen hyvä kaveri kaikille. En kiusaa ketään sanoilla enkä teoilla. Jos välitunnilla sattuu jokin vahinko, tapaturma tai kiusaaminen ilmoitan asiasta heti opettajalle. Sisälle tullessani puhdistan vaatteeni ja kenkäni hiekasta ja lumesta. Välitunnilta tulen sisälle rauhallisesti ja viivyttelemättä. Palautan leikki- ja urheiluvälineet omille paikoilleen. Oppitunnit Huolehdin tehtävistäni, tavaroistani ja ympäristöni siisteydestä. Annan kaikille työrauhan ja toimin opettajan ohjeiden mukaisesti. Pyydän puheenvuoron viittaamalla. Ruokailu Annan kaikille ruokarauhan. Lopetettuani ruokailun kiitän ruoasta ja laitan astiani siististi vaunuun. Noudatan hyviä ruokailutapoja.
OPPIVELVOLLISUUS Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta ja päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut kymmenen vuotta (POL 25). 17
Oppivelvollisen ensisijainen oikeus ja velvollisuus on osallistua perusopetukseen ja suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyä asiallisesti. Oppilaan huoltajan tehtävä on huolehtia siitä, että oppivelvollinen täyttää oppivelvollisuutensa. Jos oppilas laiminlyö oppivelvollisuutensa suorittamisen, voidaan huoltaja tuomita sakkoon.
OPETUKSEEN LIITTYVIÄ ASIOITA Vieraiden kielten opetus Kaikille yhteisen A1-kielen opetus aloitetaan 3. luokalta alkaen. A1-kielinä opetetaan englantia. Perusopetuksen vapaaehtoisen A-kielen opetus aloitetaan 4. luokalta alkaen. A-kielenä opetetaan englannin, saksan, ranskan ja venäjän kieltä. Opetus aloitetaan, mikäli asian omaisen kielen valinneita koulussa on vähintään 16 oppilasta. Musiikkiluokat Musiikkiluokat 3 - 6 on sijoitettu Päämajakoululle ja 7 - 9 Urheilupuiston koululle. ET-opetus Uskontokuntiin kuulumattomilla oppilailla on oikeus saada elämänkatsomustiedon (=ET) opetusta. Vähintään kolmelle oppilaalle perustetaan koulussa oma ryhmä tai opetus järjestetään koulujen yhteistyönä. Huoltajan tulee ilmoittaa koulunjohtajalle/rehtorille ET-opetuksen tarpeesta.
Tukiopetus Tukiopetusta annetaan opinnoissa tilapäisesti jälkeenjääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Aloitteen tukiopetuksen saamiseksi voi tehdä oppilas itse, huoltaja, opettaja, oppilaan ohjaaja ym. Iltapäiväkerhotoiminta Iltapäiväkerhotoiminta käynnistyy, jos koulun 1. luokkalaisista osallistuu kuusi lasta toimintaan. Toiminta on suunnattu 1.-2. luokan oppilaille. Lisätietoja: sivistystoimi toimistosihteeri Päivi Turunen puh. 015 194 3013 tai 044 794 3013.
VAKUUTUKSET Kaupunki on vakuuttanut oppilaat Vakuutusyhtiö Tapiolassa.
18
Vakuutusnumero on 353-3983250-N ja tapaturmailmoitus sekä vakuutustodistus (annetaan oppilaan mukaan hoitoon lähdettäessä) löytyvät koulutuksen nettisivuilta. Lomakkeisiin on esitäytetty Vakuutuksenottajan tiedot, joten älä poista niitä. Jokaisesta tapaturmasta täytetään tapaturmailmoitus kuivamustekynällä tai koneella. Lomakkeen täyttää yhdessä oppilaan kanssa tapaturman nähnyt aikuinen. Lomakkeen täyttäjä allekirjoittaa lomakkeen (huom. myös nimenselvennys) ja lähettää sen koulutuksen tukipalveluihin toimistosihteeri Armi Karvoselle. Jos huoltaja on maksanut tapaturmasta aiheutuneita kustannuksia, on lomakkeen liitteeksi laitettava alkuperäiset kuitit suoritetuista maksuista sekä huoltajan nimi, osoite, henkilötunnus ja tilinumero. Vakuutus on voimassa koulumatkoilla, opetustunneilla, välitunneilla sekä otettaessa osaa koulujen urheilutilaisuuksiin, retkiin ja opintokäynteihin (vakuutus on voimassa myös ulkomaille tehdyissä matkoissa). Ulkopuolisesta toiminnasta on oltava maininta koulun työ- ja lukuvuosisuunnitelmassa. Vakuutus ei ole voimassa poistuttaessa omille asioille koulun alueelta ruoka-, vapaaja välitunneilla. Vakuutus korvaa matkatavaroita.
vain
koulutapaturman
aiheuttamat
henkilövahingot,
ei
Vakuutus ei korvaa sairauden ja rasituksen vähitellen aiheuttamaa vammaa eikä oppilaan omaisuudelle tapahtuneita vahinkoja. Poikkeuksena koulutapaturman yhteydessä särkyneet silmälasit, jos tapaturma on vaatinut lääkärinhoitoa. Työharjoittelijat (TET) ovat tapaturmavakuutuksella.
vakuutettu Mikkelin kaupungin lakisääteisellä
Lisätietoja antaa toimistosihteeri Armi Karvonen, puh. 194 3006 ja hänen poissaollessaan toimistosihteeri Helinä Hyytiäinen, puh. 194 3012 .
OPPILASARVIOINTI Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. 19
Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyä voidaan arvioida myös erikseen. Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Opetussuunnitelmassa tulee asettaa tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle. Käyttäytymisen tavoitteita määriteltäessä otetaan huomioon koulun kasvatukselle asetetut tavoitteet. Arvioinnissa siirrytään numeroarvosteluun perusopetuksessa seuraavasti: 3. lk. Käyttäytyminen, äidinkieli ja kirjallisuus sekä matematiikka 4. lk. Edellisten lisäksi: ympäristö –ja luonnontieto, A1- kieli 5. lk. Kaikki yhteiset oppiaineet Numeroarvostelua voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla. Perusopetusta antavissa kouluissa annetaan vähintään yksi välitodistus. Välitodistus voidaan korvata opettajan, huoltajan ja oppilaan välisellä arviointikeskustelulla. Välitodistuksen antamisajankohdasta ja muodosta (todistus/arviointikeskustelu) päätetään koulun vuosisuunnitelmassa. Oppilaalle annetaan erotodistus, jos hän vaihtaa koulua kesken lukuvuoden. Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen.
Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat · Lukuvuositodistus · Välitodistus · Erotodistus 20
Mikkelissä käytetään seuraavia oppiaineiden yleisiä arvostelukriteerejä. Oppiaineiden arviointi perustuu tavoitteiden saavuttamiseen ja sisältöjen hallintaan. 10: Erinomainen. Mikäli oppilas ylittää lähes kaikkien oppiaineen kriteereiden edellyttämän osaamisen tason ja tämän lisäksi hän osoittaa erityistä harrastuneisuutta oppiaineen aihepiiriä kohtaan. 9: Kiitettävä. Mikäli oppilas ylittää useimpien oppiaineen kriteerien edellyttämän osaamisen tason. 8: Hyvä. Mikäli oppilas osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista; joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. 7: Tyydyttävä. Mikäli oppilas osoittaa osaamista, jota useimmat oppiaineen kriteerit edellyttävät. 6: Kohtalainen. Mikäli oppilas osoittaa joidenkin oppiaineen kriteerien edellyttämää osaamista. 5: Välttävä. Mikäli oppilas pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyy osoittamaan vain jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. 4: Hylätty. Oppilas ei ole saavuttanut tavoitteita tukitoimista huolimatta. Jos oppilaalle on tulossa oppiaineesta hylätty suoritus, varataan oppilaalle tilaisuus suorittaa aineen oppimäärä hyväksytysti vielä lukuvuoden työskentelyn kestäessä. Suoritusajankohdasta sopivat opettaja ja oppilas yhdessä. Jos oppilas osallistuu lukuvuoden työskentelyn kestäessä hylätyn suorituksen korotukseen ja saa suorituksestaan edelleen hylätyn arvosanan, varataan hänelle toinen korotusmahdollisuus kesäloman aikana. Joka tapauksessa oppilaalla on mahdollisuus hylätyn suorituksen korottamiseen kesäloman aikana. Erillisen kuulustelun suorituspäivästä päättävät opettajakunta sekä rehtori yhdessä. Käyttäytyminen
21
Mikkelissä käyttäytymisen arvioinnissa siirrytään numeroarvosteluun kolmannen vuosiluokan lukuvuositodistuksessa. Käyttäytymisen arvostelu perustuu seuraaviin arvosteluperusteisiin
Käyttäytymisen arvosana muodostuu eri osa-alueiden arvosteluperusteiden keskiarvona. Perusteet koskevat kouluympäristöä ja ne tulee suhteuttaa oppilaan ikään.
22