Sivistyksen puolesta neljännessä polvessa

Kustannusosakeyhtiö Otavan tuore toimitusjohtaja Eva Reenpää ei suunnittele vallankumousta perheyrityksen johdossa, mutta tietää, että jatkuva uudistuminen on välttämätöntä.

Kustannusosakeyhtiö Otavan pääkonttorista näkee heti, että nyt ollaan tekemisissä kulttuurin ja perinteiden kanssa. Seiniä peittävien kirjahyllyjen kanssa vuorottelevat muotokuvat kustantajan merkittävimmistä kirjailijoista. Laila Hirvisaari, Jörn Donner ja Antti Tuuri ovat tutumpia kasvoja kuin aiempien polvien edustajat.

Kirjailijat ovat Otavan tärkeimpiä yhteistyökumppaneita, korostaa kustannusyhtiön tuore toimitusjohtaja Eva Reenpää

”Meillä on kaunokirjailijoita, joiden tuotantoa olemme julkaisseet vuosikymmeniä. Se onkin meidän tavoitteemme, julkaista kirjailijoita eikä yksittäisiä kirjoja. Tietokirjapuolella suhteet eivät ole yhtä pitkiä, siellä tulee vastaan ajankohtaisia aiheita tai elämäkerran tekijöitä, jolloin yksi kirja aiheesta riittää.”

Reenpään yli 30-vuotinen työura Otavalla sai uuden käänteen tämän vuoden alussa, kun hän nousi tietokirjakustantamisen johdosta koko yhtiön toimitusjohtajaksi.

”Kyllä tämä on aika erilainen tehtävä, kun täytyy koko ajan miettiä kokonaisuutta. Toki olen ollut muutaman vuoden myös konsernin hallituksessa ja sitä kautta on tullut myös laajempaa näkökulmaa.”

Kustannusalassa Reenpäätä kiehtoi monipuolisuus, kun hän aikanaan pohti eri uravaihtoehtoja. Hän päätyikin töihin perheyhtiöön heti kauppatieteen opintojen jälkeen.

”Täällä on väkeä hyvin monenlaisista taustoista, mikä on suuri rikkaus. Tarvitaan monenlaista osaamista, kirjallisuuspuolen lisäksi myyntiä, markkinointia, viestintää, graafista suunnittelua, on talousosastoa, analytiikkaa ja tekniikkaa.”

Johtajavaihdos ei Reenpään mukaan tarkoita Otavassa suurta vallankumousta, mutta jatkuva uudistuminen on välttämätöntä. Jo persoonien erot tuovat omat vivahteensa johtamiseen. Tärkeintä johtamisessa on oma näkemys ja suunta, hän painottaa.

”Tarvitaan kuitenkin myös paljon kommunikaatiota, jotta syntyy yhteinen näkemys suunnasta ja tavoitteista. Korostan henkilöstön merkitystä todella paljon: meillä on täällä erittäin korkeasti koulutettua, osaavaa ja lahjakasta henkilökuntaa. Yhdessä ihmisessä ei asu kaikki viisaus, uskon keskusteluun ja kuunteluun. Tavoitteet pitää olla selvillä, mutta päätöksiä pohjustetaan yhdessä.”

Kannattavuus takaa monipuolisuuden

Mitä Reenpään tavoitteet sitten ovat? Ainakin jatkuvuus ja pitkäjänteinen toiminta, kuten perheyrityksissä aina. Otavassa tämä konkretisoituu mahdollisimman monipuolisen ja laaja-alaisen kirjallisuuden kustantamisena.

”Tämän tehtävän olemmekin tähän asti täyttäneet hyvin. Kirjapuolella emme tavoittele suurta kasvua, mutta haluamme taloudellisesti kannattavaa toimintaa, joka takaa myös sivistyksellisen tehtävän. Toimiala on kovassa muutoksessa ja me uudistumme sen mukana.”

Kustannusalalla muutospaineita tuo monen muun toimialan tapaan digitalisaatio, joka vaikuttaa sekä yleiseen kirjallisuuteen että oppimateriaaleihin. Otavassa tilannetta helpottaa, että koko konsernin taloudellinen tilanne on todella vakaa.

”Toki digitalisaatio osuus meihin kuten kaikkiin muihinkin, mutta meillä se on tullut näkyviin viiveellä. Koronavuodet olivat kustannusalalle hyviä, sillä lukeminen lisääntyi.”

Äänikirjat ovat vallanneet alaa painetuilta kirjoilta ja mullis- taneet liiketoimintamallit. Äänikirjojen suosion valtava kasvu kompensoi painettujen kirjojen myynnin hidasta laskua. Nyt näyttää siltä, että äänikirjojen voittokulku hidastuu.

”Positiivista äänikirjojen nousussa on ollut, että äänikirjat ovat tuoneet mahdollisuuden kuunnella kirjoja tilanteisiin, joissa ei voi lukea. Äänikirjat ovat myös lukijalle edullisia, mutta haasteena on, että ansaintamalli olisi reilu kaikille osapuolille”, Reenpää viittaa yrityksiin, jotka myyvät kirjojen kuuntelua kuukausinhintaisena palveluna.

Painettu kirja ei kuole

Painettu kirja ei kuitenkaan kuole kokonaan pois, arvioi Reenpää.

”Kyllä me tietenkin pohdimme, missä formaatissa kirjat toimivat parhaiten. Äänikirjoina ovat hyviä juonivetoiset, rakenteeltaan melko yksinkertaiset kirjat. Esimerkiksi käytännön tietokirjat, vaikka ruokakirjat tai luontokirjat taas toimivat edelleen painettuina.”

Kirja-alan murros on iskenyt itse asiassa kustantamoja pahemmin kirjakauppoihin, jotka myyvät sähkö- ja äänikirjoja pääasiassa yksittäiskappaleina. Kirjakauppojen myynnistä on kadonnut myös iso siivu toisen asteen oppimateriaaleja, jotka muuttuivat opiskelijoille maksuttomiksi ja useimmiten digitaalisiksi.

”Digitaalisuus on vaatinut isoja kehityspanoksia meiltä oppimateriaalien tuottajilta ja muuttanut ansaintalogiikkaa.”

Otava-konserniin kuuluu myös maan suurin kirjakauppaketju Suomalainen Kirjakauppa. Alan haasteista huolimatta kustannusyhtiön edellinen toimitusjohtaja Pasi Vainio lähti yrittäjäksi perinteiseen Vinhan kirjakauppaan Ruovedellä.

”Vaihdos kuvastaa hyvin sitä, että täällä tehdään paljon työtä myös sydämellä, koetaan että tehdään tärkeää ja merkityksellistä työtä. On valtavan ihana juttu, että Vainio kumppaneineen osti sen kirjakaupan.”

Otava on kuulunut Eva Reenpään elämään lapsesta asti. Isä Olli Reenpää kuuluu omistajasuvun kolmanteen polveen ja oli yhtiön pitkäaikainen toimitusjohtaja.

”Otava oli läsnä kotona puheissa, pääkonttorilla kävimme pienestä pitäen ja vierailimme myös Keuruulla kirjapainossa. Yritys on ollut aina kiinteä osa elämää.”

Monissa rooleissa yhtiön hyväksi

Otava-konsernin hallitus koostuu enimmäkseen ulkopuolisis- ta asiantuntijoista, Eva Reenpää on toinen perheen edustajista puheenjohtaja Henrik Ehrnroothin lisäksi. Omistajan ja työntekijän roolien välillä Reenpää ei ole koskaan kokenut ristiriitaa.

”Yrityksen hyväksi toimin sekä työntekijänä että omistajana. Kun kyseessä on perheyritys, jossa isäni teki pitkän uran ja sisaruksiani on ollut töissä, omistajuus on siellä takaraivossa koko ajan. Työtä tekee kuitenkin aina kulloisessakin hierarkiassa ja organisaatiossa. Toimitusjohtajallehan omistajat ovat tärkeä sidosryhmä.”

Otava täytti 130 vuotta vuonna 2020, mutta koronapandemia lykkäsi juhlintaa. Yrityksen palveluksessa on jo perustajaosakkaan Alvar Renqvistin jälkeläisiä viidennessä polvessa. Omistajajoukko on laajennut lähes sataan henkeen, joista myös nuoremmat ovat Reenpään mukaan omistajuuteen hyvin sitoutuneita.

Viime vuosina Otavassa on mietitty uudella tavalla omistajuuden kehittämistä ja perustettu osakasneuvosto, johon Eva Reenpää kuuluu. Neuvoston seitsemän jäsentä edustavat suvun neljättä ja viidettä sukupolvea.

Omistajaneuvoston on tarkoitus olla foorumi, jolla keskustellaan siitä, millaisia näkemyksiä osakkailla on ja miten osakkaita informoidaan.

”Näitä osakkaiden näkemyksiä viedään myös hallitukselle. Tähän mennessä suunta on ollut enemmän se, että hallitus informoi omistajia, nyt ollaan uuden äärellä. Toki hallituksella on edelleen päätösvalta, mutta vuorovaikutus toivon mukaan paranee.”

Otava on sikäli harvinainen perheyhtiö, että se ehti olla pörssissä yli 45 vuotta, mutta perhe veti yrityksen pois pörssistä vuonna 1991. Reenpää muistelee, että päätös oli iso ja raskas.

”Pörssistä lähtö vaati suuren velan ottamista, mutta siihen oli vankka omistajien tuki ja se on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi. Kvartaaliajattelu ei istu kustannustoimintaan: me elämme siinä rytmissä missä kirjailijat kirjoittavat, ja pitkän tähtäimen onnistuminen on meille tärkeää.”

Reenpää näkee, että perheyrityksiä yhdistää pitkäjänteisyys, sinnikkyys ja tavoite jatkuvuudesta.

”Itsekin ajattelen, että nyt on minun vuoroni johtaa tätä yritystä ja sitten luovutan sen seuraavalle. Silloin toivoo, että ympäristö ja olosuhteet ovat mahdollisimman vakaat ja tukevat esimerkiksi sukupolvenvaihdoksia. Ennakoitavuus on meille tosi tärkeää.”