Varhainen välittäminen tuo tasapainoa ja tuottavuutta

Työeläkevakuutusyhtiö Elossa tunnistetaan varhaisen välittämisen tärkeys ja se, ettei työkyky ole aina joko nollassa tai sadassa. Työkyvyn parantamiseen on monia keinoja, ja toimivin niistä on ennakointi.

työkavereiden ja alaisten kuulumisten kysely työpaikalla ei maksa mitään. Se, ettei kysy, voi sen sijaan käydä kalliiksi – sekä inhimillisesti että taloudellisesti.

”Parhaimmillaan työpaikalla on välittämisen kulttuuri, jossa vaihdetaan kuulumisia ja voidaan ottaa huolenaiheita puheeksi sekä esihenkilön ja alaisten että kollegoiden kesken”, sanoo työeläkevakuutusyhtiö Elon työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki

HR-kielellä puhutaan varhaisesta välittämisestä, kun ongelmiin ja mahdollisiin riskeihin pyritään tarttumaan ajoissa. Kyse on inhimillisyyden lisäksi myös työkyvyn ja siten liiketoiminnan turvaamisesta.

Työkyvyttömyys ei ole millään mittarilla halpaa. Vuonna 2022 työkyvyttömyyseläkkeitä maksettiin Eläketurvakeskuksen mukaan yhteensä 2,4 miljardia euroa. Sosiaalija terveysministeriö arvioi, että vuosittain menetetyn työpanoksen kokonaiskustannukset ovat jopa 24 miljardia. Suurin osa työkyvyttömyyden kustannuksista aiheutuu sairauspoissaoloista.

Voimavarat ja kuormitus tasapainoon

Ihmisen työkykyyn vaikuttavat paitsi yksityiselämä ja sairastumiset myös työpaikan johtaminen ja olosuhteet. Esimerkiksi fyysisesti raskaassa työssä vaarassa ovat yleensä tuki- ja liikuntaelimet, kun taas asiantuntija- ja tietotyössä riskit kohdistuvat usein mielenterveyteen.

Korhonen-Yrjänheikki puhuu strategisesta työkykyjohtamisesta, johon kuuluu työkykyriskien kartoittaminen yhtiön strategia ja toimiala huomioiden. Hänen mukaansa on tärkeää pohtia, miten yksittäisen henkilön työkyky vastaa sitä tehtävää, joka tälle on annettu.

”Ovatko voimavarat ja kuormitustekijät tasapainossa, onko työhön riittävä osaaminen ja onko yksilölliset tekijät huomioitu?”

Esimerkiksi osaamisvaje kasvattaa työkykyriskejä. Korhonen-Yrjänheikki korostaa, että riittämätön osaaminen heikentää työntekijän kokemusta omasta pystyvyydestään, mikä heijastuu työsuoritukseen ja voi aiheuttaa ikävän noidankehän.

Osaaminen jakoon Erityisen tärkeää osaamisen tavoitteellinen kehittäminen ja johtaminen on siksi, että työn vaativuus ja luonne ovat monilla aloilla muuttuneet muun muassa digitalisaation ja automatisoinnin myötä.

Osaamisen kehittäminen ei tarkoita vain kursseja ja koulutuksia. Korhonen-Yrjänheikki muistuttaa, että suuri osa oppimisesta tapahtuu käytännön työssä ja vuorovaikutuksessa kollegoiden kanssa. Yritykset voivat hyödyntää esimerkiksi mentoreita tai vertaissparrausta, ja osaamista voi kartuttaa myös työtehtäviä vaihtamalla.

Oleellinen osa riskien ennakointia on se, ettei mikään tärkeä osaaminen ole vain yhden ihmisen takana.

”Erityisesti pienessä yrityksessä on tärkeää, että panostetaan hiljaisen tiedon jakamiseen ja siihen, että osaamista voidaan jakaa matalalla kynnyksellä. Muuten syntyy henkilöriskejä”, Korhonen-Yrjänheikki sanoo.

Riskin lieventämisessä käyttää apuna myös yhteistyökumppaneita ja verkostoja.

Vastuullista inhimillisyyttä

Työkyvyn alenemisen ei automaattisesti tarvitse tarkoittaa poissaoloa työstä. Korhonen-Yrjänheikki muistuttaa, että tehtävien muokkaaminen kevyemmiksi ja työajan lyhentäminen ovat hyviä vaihtoehtoja, joilla yhteys työyhteisöön ei katoa ja työntekijän tietotaito pysyy yllä. Samoja keinoja voi hyödyntää esimerkiksi pitkältä sairaslomalta palaamisen yhteydessä.

Työkalut riippuvat aina kulloisestakin ongelmasta.

”Jos on mielen kuormaa, esimerkiksi vuorovaikutustilanteet voivat olla hankalia, ja fyysiset haasteet voivat estää joistakin tehtävistä suoriutumisen. Silloin voi pohtia, voiko vaikeuksia aiheuttavat tehtävät jättää pois”, Korhonen-Yrjänheikki sanoo.

Työkykyyn on pitkään suhtauduttu mustavalkoisesti niin, että sitä joko on tai ei ole. Korhonen-Yrjänheikki uskoo muutoksen asenteissa olevan jo meneillään. Sitä ajaa osaltaan osaaja- ja työvoimapula, jonka vuoksi intressi saada kaikkien työpanos käyttöön on erittäin kova.

”On edelläkävijäyrityksiä, jotka ymmärtävät molemminpuolisen hyödyn. Toki tässä ovat tekijöinä myös vastuullisuus ja inhimillinen näkökulma.”

Vahva ote ennakointiin Varsinkin pienissä organisaatioissa, joissa ei ole omaa HR:ää, on tärkeää hyödyntää ulkopuolista apua työkyvyn tukemisessa. Elon asiakasorganisaatiot saavat apua työkyvyttömyysriskien hallintaan. KorhonenYrjänheikki kertoo Elon tarjoaman riskimittarin tukevan työkykyriskien arvioinnissa ja kartoituksessa, ja lisäksi Elo osaa neuvoa työkykyjohtamisen kehittämisessä. KorhonenYrjänheikki kannustaa myös käyttämään työterveyden ammattilaisten palveluita.

Varhaiseen välittämiseen liittyy sekin, ettei avointa kulttuuria aleta rakentaa vasta, kun riskit ovat jo toteutuneet. Ei riitä, että esihenkilö alkaa kiinnostua alaistensa kuulumisista vasta tilanteen jo kriisiydyttyä.

”Työkyvyn vahvistamiseen kannattaa panostaa vahvasti ennakoivalla otteella jo ennen kuin ongelmia ilmenee. Ja jos haasteita kaikesta huolimatta tulee, se ei ole maailmanloppu.” jäsenille pl:n ja ek:n valtuuskunnat ottivat kantaa yhteistapahtumassa

Korhonen-Yrjänheikki kannustaa myös esihenkilöitä ja johtoa pitämään huolta omasta työkyvystään ja olemaan itselleen armollisia. Pomojen työkyky heijastuu työntekijöihin sekä hyvässä että pahassa.

”Johdon näyttämä esimerkki työkyvystään huolehtimisesta on tärkeä viesti alaisille”, hän korostaa.

Pörssitalolla 25.4.2023. Keskisuuret yritykset pitävät Suomea pystyssä.

Työperäistä maahanmuuttoa on helpotettava.

Suomalainen perheyritys -suurteos

Liiton tilaama 380-sivuinen teos kertoo perheyrittäjyyden historiasta 1800-luvulta nykyaikaan. Kirjoittajat: Mika Kallioinen, Jarkko Keskinen, Kari Teräs ja Kirsi VainioKorhonen

TILAA: jasenpalvelu@perheyritys.fi

La Familia –podcast nyt kuunneltavissa

Isäntinä Perheyritysten liiton viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Raine Tiessalo ja Lindströmin omistajaneuvoston puheenjohtaja Antti Roiha. Tuotantokumppanina Podit. Linkit jaksoihin PL:n nettisivuilta.

Purpose -työkirja merkityksen vahvistamiseen

Uuden Purpose -työkirjan tavoitteena on edistää perheyritysten tietoisuutta merkityksen roolista, lisätä omistajien ymmärrystä merkityksen kirkastamisen hyödyistä ja antaa työkaluja merkityksen kirkastamiseen.

TILAA: jasenpalvelu@perheyritys.fi jäsenille