Pelastusalan ammattilainen 4/15

4 / 2015

Sote-valmistelu piirt채채 pelastustoimen rajat

2

Tässä numerossa 4 | 9.9.2015 | Pääkirjoitus 3 Aluepelastuslaitoksista itsehallintoalueiksi

6 | Tykan jatkosta sopu Palkkoihin pieni korotus helmikuussa 10 | Ensihoito viemässä sote-alueille Valtion rahoitus toisi kaivattua keskitystä 12 | Leikkaukset osuvat henkilöstöön Rakenneuudistus — epäonnistunut välivaihe?

19 | Lobbausta ammatillisten eläkeikien puolesta Eduskunta käsittelee syksyllä Ensihoito | Tarkista faktat!

20 Vuoden ensihoitajan vinkit vaikuttamiseen

8 | VARALLAOLO Korkein oikeus otti kantaa palomiehen varallaoloon ja sen korvattavuuteen.

21 | AKTIVISMI Päätöksentekoon voi vaikuttaa, huomasi Sanna Kauppinen.

25 | RAHOITUS Mervi Parviainen toivoo opistolle riittävää rahoitusta, jotta laadukas opetus olisi turvattu.

Koulutus | Matka ammattilaiseksi pitenee 24 Pelastusopisto vähentänyt harjoittelupäiviä

28 | Opiskelijoiden kesätyökokemuksia Kesämies sai itsevarmuutta 30 | Palomies Sami AP-kurssilla Ei ollut ihan läpihuutojuttu 34 | Henkistä kestävyyttä voi harjoitella Hyötyä tiukoissa tilanteissa | Verkkokauppa on uusi jäsenetu 40 Tuotteita aktiiviseen vapaa-aikaan

NYT PINNALLA Työllisyys- ja kasvusopimuksen toinen vaihe saatiin maaliin.

Yhteiskuntasopimuksesta ei sitten tullut mitään.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN PALOMIESLIITON JÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI. Aikakauslehtien liiton jäsen. Ilmestyy tänä vuonna seitsemän kertaa, seuraavaksi 14.10.2015.

JULKAISIJA: Suomen Palomiesliitto SPAL ry PÄÄTOIMITTAJA: Kim Nikula TOIMITTAJA: Mikko Terävä ISSN: 1456-7709 PAINO: Erweko ILMOITUKSET: Ilpo Pitkänen Oy, puh. 040 545 8938, christina.virtanen@ilpopitkanen.fi JUTTUVINKIT: mikko.terava@palomiesliitto.fi OSOITTEENMUUTOKSET: toimisto@palomiesliitto.fi. Liiton jäsenten osoitteenmuutokset välittyvät suoraan Väestörekisteristä LEHTI NETISSÄ: issuu.com/palomiesliittospal KANSI: Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg (Kuva Mauri Ratilainen / Compic)

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

3

PÄÄKIRJOITUS Aluepelastuslaitoksista itsehallintoalueiksi STM:N asettama selvitysryhmä antoi 14.8. esityksensä uudesta soteorganisaatiosta, -alueista ja -rahoitusjärjestelmästä. Se esittää, että sote-palvelut siirtyvät järjestettäväksi 9—12 itsehallintoalueelle. Ensisijaisesti rahoitusvastuu olisi valtiolla, koska perustuslaillisen ristiriidan johdosta rahoitusvastuu ei voi olla kunnilla. Toissijaisesti ryhmä esittää verotusoikeutta itsehallintoalueille.

Lisäksi ryhmä toteaa, että maakuntien liiton ja valtion aluehallinnon tehtäviä sekä muita kuntien tehtäviä voitaisiin siirtää perustettavalle itsehallintoalueelle. Esityksen mukaan järjestämisvastuu siirtyisi itsehallintoalueille vuodesta 2019 alusta lukien.

Tarvitaan rohkeutta johtamaan muutos oikeaan suuntaan.

SISÄMINISTERIÖN kansliapäällikkö Nerg ja pelastusylijohtaja Koskinen kannustivat pelastustoimea tarttumaan tilaisuuteen. Sote-mallin kanssa olemme naimisissa, totesi kansliapäällikkö Pelastusalan ammattilaisen verkkouutisessa. Pelastusylikohtaja Koskinen ennakoi puolestaan, että sote-mallista tulee myös pelastuslaitosten organisaatiomalli.

Olisiko sote-malli vastaus pelastustoimen välttämättömien uudistusten läpiviemiseksi? Olisivatko 9—12 aluetta riittävän laajoja ylläpitämään ja turvaamaan pienemmän pelastustoimen palvelut tulevaisuuden haasteet huomioiden? Miksi esimerkiksi terveydenhuoltolaitoksen esittämä viisi ERVA-aluetta ei olisi parempi vaihtoehto pelastuslaitosten alueiksi — tai jokin muu malli?

EDELLISEN hallituksen pelastustoimen rakenneuudistusyritys kaatui, koska väitettiin, ettei uudistusta valmisteltu yhdessä pelastuslaitosten kanssa ja ha-

luttiin odottaa sote-selvitystä. Esitys rakentui 11 alueellisen pelastuslaitoksen mallin mukaan, mutta se unohdettiin jo seuraavassa budjettiriihessä.

Kun palauttaa vielä mieleen hallitusohjelman kirjaukset, sisäministeriön strategisen tilannekatsauksen sekä strategiatyön kolme päätavoitetta — häiriö-, kriisi- ja katastrofivalmiuden valmiuden parantaminen, ensihoitopalveluiden järjestämisvastuun turvamineen lainsäädännöllä sekä kansallisesti keskeisten toimintamallien yhtenäistäminen — on helppo hahmotella eri skenaarioita joilla tavoitteisiin päästään.

On väistämätöntä, että pelastustoimen sisäisiä prosesseja ja organisaatiorakenteita uudistetaan. Pelastuslaitosten palveluprosessien ylläpitäminen nykyisessä 22 aluepelastuslaitoksen järjestelmässä lienee mahdotonta, kun huomioidaan taloudelliset resurssit.

NYT tarvitaan alan toimijoilta rohkeutta johtaa muutos oikeaan suuntaan. Sote-selvityshanke on hyvänä lähtökohtana myös pelastustoimen rakenteiden uudistustyöhön. Toisaalta ihan puhtaasti sote-selvityshankkeen pohjalta en pelastustoimen rakenteita ja prosesseja uudistaisi, koska toimintamallit ja organisaation resurssit poikkeavat toisistaan merkittävästi.

Suotavaa olisi, että sisäministeriö perustaisi nopealla aikataululla pelastustoimen selvityshenkilöryhmän, joka selvittäisi pelastustoimen edellytyksiä ja mahdollisuuksia toteuttaa rakenteelliset uudistukset esimerkiksi 9—12 sote-alueen tai viiden ERVAalueen mallin mukaisesti.

Kim Nikula järjestön johtaja

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

4

YHTEYSTIEDOT SPAL

LIITTOHALLITUS

Suomen Palomiesliitto SPAL ry

PUHEENJOHTAJA

PIRKANMAA

Vernissakatu 6, 01300 Vantaa Toimisto avoinna arkisin klo 9—15

Ilkka Mustakangas puh. 0400 963 388

Sami Ahola puh. 0400 910 556

puh. (09) 867 8880 toimisto@palomiesliitto.fi www.palomiesliitto.fi

VARAPUHEENJOHTAJA

Jaakko Alasaukko-oja puh. 0500 555 036

Jyrki Savolainen puh. 050 919 3112

VARAPUHEENJOHTAJA

TOIMISTO

Jarkko Savilepo puh. 040 508 9600

JÄRJESTÖN JOHTAJA

KESKI-SUOMI Timo Korhonen puh. 0400 648 153 Hannu Kokkonen puh. 044 589 0109

Kim Nikula puh. 040 716 1805 Toiminnan ja toimiston johto, liiton edustus

JÄSENET JA VARAJÄSENET

ETELÄ-POHJANMAA JA POHJANMAA

HELSINKI

Tapani Torppa puh. 040 765 2966

TYÖMARKKINALAKIMIES

Kari Nurminen puh. 040 334 5961

Pasi Jaakkola puh. 045 854 1989 Edunvalvonta, koulutustoiminta

Asko Reinikainen puh. 040 334 6857

Hannu Kaatikko puh. 050 583 2221

POHJOIS-SAVO

ITÄ-, KESKI- JA LÄNSI-UUSIMAA

Pasi Rissanen puh. 0440 519 291

TIEDOTTAJA

Ilkka Mustakangas puh. 0400 963 388

Tuija Tervo puh. 045 136 5995 Tiedotus, nettisivut

Mauri Koivisto puh. 040 512 8821

Janne Nieminen puh. 050 599 4161

POHJOIS-KARJALA

TOIMITTAJA

VARSINAIS-SUOMI JA SATAKUNTA

Mikko Terävä puh. 045 657 6882 Jäsenlehti

Kim Salminen puh. 040 560 8373

JÄRJESTÖSIHTEERIT puh. (09) 867 8880 Laura Ruokonen Jäsenasiat, jäsenmaksut Liisa Haimi Jäsenasiat, jäsenmaksut, laskut, tilaisuuksien järjestelyt Anne Lindberg Hallituksen sihteeri, markkinointimateriaali

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Eero Bogdanoff puh. 044 554 4322

Pekka Puisto puh. 040 594 8397

KESKI-POHJANMAA, JOKILAAKSOT, KAINUU JA OULU-KOILLISMAA

KANTA-, PÄIJÄT-HÄME JA KYMENLAAKSO

Pasi Mänty puh. 040 930 7406

Jarkko Savilepo puh. 040 508 9600

Petri Rautio puh. 040 723 7677

Jouni Kokki puh. 040 596 7212

LAPPI

ETELÄ-SAVO JA ETELÄ-KARJALA Asko Heimonen puh. 040 533 2111

SÄHKÖPOSTIOSOITTEET sekä toimiston henkilöstöllä että hallituksen jäsenillä muotoa etunimi.sukunimi@palomiesliitto.fi

Jorma Hämäläinen puh. 050 591 3416

Janne Päykkönen puh. 044 302 5205

Jyrki Savolainen puh. 050 919 3112 Reijo Huhtala puh. 0500 922 281

HÄTÄKESKUKSET Jaana Lindgren puh. 040 730 7763 Tiina-Riikka Nyman puh. 050 307 2326

5

SPAL INFO HUOM! Seinäjoen liittokokous 25.11. Sokos Hotel Lakeus Uusi jäsenetu: Verkkokauppa SPALIN JA HALIN JÄSENET voivat tilata jatkossa RotorStar-verkkokaupasta esimerkiksi Salomonin, Suunnon ja Wilsonin merkkituotteita jopa -25 % suositushintoja edullisemmin.

Lue lisää sivulta 40.

Facebook-profiili muutettiin sivuksi PALOMIESLIITON Facebook-profiili on Facebookin pyynnöstä muutettu organisaation sivuksi Palomiesliitto SPAL. Tilaa sivun päivityksistä ilmoitukset itsellesi seuraavasti: Tykkää sivua. Avaa Tykätty-painikkeesta alasvetovalikko ja aktivoi ”Saa ilmoitukset”.

Tykkäämällä ja kommentoimalla sivun päivityksiä ne myös näkyvät jatkossa paremmin uutisvirrassasi.

x

Päihdehaitat hallintaan uusilla suosituksilla TYÖMARKKINAKESKUSJÄRJESTÖT ovat uudistaneet suosituksensa päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla. Suosituksia voi käyttää työpaikkakohtaisten päihdeohjelmien laatimisen ja päivittämisen tukena.

Uusi Päihdehaitat hallintaan! -suositus painottaa ennaltaehkäisyä, päihdeongelmien tunnistamista, varhaista puuttumista ja selkeiden työpaikkakohtaisten toimintamallien rakentamista. Se myös korostaa työpaikan yhteistoiminnan merkitystä päihdehaittojen ehkäisyssä sekä työpaikan ja työterveyshuollon välistä hyvää yhteistyötä.

Päihdehaitat hallintaan! -suositus löytyy Palomiesliiton Extranetistä kohdasta Jäsen > Sidosryhmien tiedostoja > Työmarkkinakeskusjärjestöt.

HELSINGIN PELASTUSKOULUN lukuvuoden avajaisjuhlassa 1.9. huomioitiin stipendillä Pelastaja-ensihoitajakurssi 4:lta valmistunut Antti Paronen. Perusteluna mm. ammattimainen asenne.

Uutisia, tiedotteita ja jäsenten extranet: www.palomiesliitto.fi Liittohallituksen kokoukset 2015

Pelastusalan ammattilaisen ilmestyminen ja teemat 2015

1 / 29.—30.1. / Seminaari, laiva 2 / 17.3. / Helsinki 3 / 28.4. / Vantaa 4 / 15.6. / Vantaa 5 / 2.—3.9. / Seminaari, Vantaa 6 / 14.10. / Vantaa 7 / 24.11. / Seinäjoki

1 / 18.2. / Työturvallisuus 2 / 8.4. / Turvallinen Suomi & Eduskuntavaalit 3 / 17.6. / Työhyvinvointi 4 / 9.9. / Koulutus 5 / 14.10. / Työurat 6 / 18.11. / Tutkimus 7 / 16.12. / Liittokokous

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

6

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) kommentoi työmarkkinakeskusjärjestöjen tyka-neuvottelutulosta tuoreeltaan Kultarannassa 15. kesäkuuta.

Tykan jatkosta sopu Pelastus-, ensihoito- ja hätäkeskushenkilöstön ensi vuoden palkankorotus noudattelee tyka-sopimuksen linjaa.

lella palkansaajajärjestö Pardia, jonka jäsen Palomiesliitto on hätäkeskuksissa työskentelevien jäsentensä (HAL) osalta.

Nykyiset työ- ja virkaehtosopimukset ovat sekä kunnan että valtion puolella voimassa 31. tammikuuta 2017 saakka.

T

Palomiesliiton järjestön johtaja Kim Nikula toteaa, että neuvottelujen lopputulos on kohtuullinen.

– Kukaan ei varmasti tässä taloudellisesssa tilanteessa odottanut korotusten juhlaa. Positiivista on se, että korotus on euromääräinen. Se oli sekä SPALin että keskusjärjestömme STTK:n tavoite, Nikula sanoo.

– Tällä ratkaisulla työmarkkinajärjestöt osoittivat kantavansa vastuuta yhteiskunnasta ja haasteellisista taloudellista olosuhteista, Nikula jatkaa.

SPALin työmarkkinalakimies Pasi Jaakkola pitää lopputulosta odotettuna: – Etukäteen tiedettiin, että korotukset tulevat olemaan hyvin maltilliset. Tulos ei ole hyvä, mutta sen kanssa tulee elää. n

yömarkkinakeskusjärjestöt sopivat 15. kesäkuuta työllisyys- ja kasvusopimuksen (tyka) toisen jakson palkkaratkaisusta, jossa määriteltiin raami kaikille työ- ja virkaehtosopimuksille.

Tyka-jatkosopimuksen soveltamisesta kunnan ja valtion sopimuksiin käytiin neuvottelut tämän jälkeen. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) ja teknisten sopimuksen (TS) osalta sopimustulos hyväksyttiin 30. kesäkuuta. Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen osalta tulos hyväksyttiin samoin 30. kesäkuuta.

Sopijaosapuolissa Palomiesliittoa edusti kuntapuolella pääsopijajärjestö KoHo ja valtion puo-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

TUOMAS MARTTILA / LEHTIKUVA

7

KOROTUKSET 2016 Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS)

+ + +

Tehtäväkohtaisia palkkoja korotetaan 16 eurolla tai vähintään 0,47 prosentilla 1.2.2016. Korotus on prosentuaalinen, jos tehtäväkohtainen palkka on yli 3404,26 euroa kuukaudessa.

Henkilökohtaista lisää (TS-14 § 12) sekä erillislisää (§ 14) korotetaan 0,47 prosentilla 1.12.2016.

I-III palkkaluokkia korotetaan 16 eurolla (minimipalkkoja).

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES)

+ + + +

Tehtäväkohtaisia palkkoja korotetaan 16 eurolla tai vähintään 0,47 prosentilla 1.2.2016. Korotus on prosentuaalinen, jos tehtäväkohtainen palkka on yli 3404,26 euroa kuukaudessa.

Henkilökohtaista lisää korotetaan 0,47 prosentilla 1.2.2016 KVTES:n hinnoitteluryhmien alarajoja korotetaan 16 euroa.

Luottamusmies- sekä työsuojeluvaltuutetun korvauksia korotetaan noin eurolla.

Valtion virka- ja työehtosopimus

+ + + + +

Tehtäväkohtaisia palkkoja korotetaan 13 eurolla tai vähintään 0,43 prosentilla 1.2.2016. Korotus on prosentuaalinen, jos tehtäväkohtainen palkka on yli 3023 euroa kuukaudessa.

Tehtäväkohtaisten palkanosien (vast.) taulukoita ja vastaavia sekä henkilökohtaisia palkanosia, kokemusosia ja muita suhteessa taulukkopalkkaukseen määräytyviä palkanosia tarkistetaan yleiskorotusta vastaavasti.

Euromääräisinä kokonaispalkkoina määräytyviä palkkoja tarkistetaan 16 eurolla, kuitenkin vähintään 0,43 prosentilla.

Niitä euromääräisiä palkanlisiä ja lisäpalkkioita, joita on ennestään voimassa olevien virka- tai työehtosopimusten perusteella tarkistettava tai aiemmilla sopimuskausilla vakiintuneen käytännön perusteella tarkistettu yleiskorotuksin, korotetaan 0,43 prosentilla 1.2.2016.

Päätoimisten ja sivutoimisten luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kuukausipalkkioita korotetaan 0,43 prosentilla 1.2.2016 ja kuukausipalkkion vähimmäismääräksi tulee 75,32 euroa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

8

Ennakkopäätöksellä voi olla merkittävät vaikutukset usean pelastuslaitoksen varallaolokäytäntöihin.

OIKEUS: Viiden minuutin hälytysvalmius varallaolossa oli käytännössä työtä

K

orkein oikeus (KKO) antoi kesäkuussa päätöksen asiassa, joka koski VarsinaisSuomen pelastuslaitoksella työskennelleen miehen palkkasaatavia. KKO:n ratkaisu on samalla ennakkopäätös palomiehen varallaolon korvattavuudesta.

Voimaan jäi neljän vuoden takainen käräjäoikeuden päätös, jossa Turun kaupunki tuomittiin maksamaan entiselle palomiehelle lähes 25 000 euroa palkkasaatavina, ylityökorvauksina sekä ilta-, yö- ja sunnuntailisinä. Tuomitut korvaukset olivat valmiusvuoroista kymmenen kuukauden ajalta.

Palomies oli päiväpaloasemalla varsinaisen työnsä ohella varallaolossa viikon mittaisissa jaksoissa. Paloasemalla oli noudatettu järjestelyä, jonka mukaan yksi henkilö oli ollut viikon kerrallaan valmiudessa niin, että paloauto oli voinut lähteä liikkeelle viiden minuutin kuluessa hälytyksestä. Työnantaja oli maksanut järjestelystä varallaolokorvauksen.

KKO:n mukaan varallaoloaika tulee lukea työajaksi, jos työntekijä on tällöin tosiasiallisesti samalla tavalla työhön sidottu kuin varsinaisia työtehtäviä suorittaessaan. Valmiusajan pituus on keskeinen lähtökohta arvioitaessa työntekijän sidonnaisuutta työhönsä.

Tässä tapauksessa valmiudessa oleminen rajoitti oikeuden mielestä niin voimakkaasti palomiehen liikkumista, että varallaoloaika oli työaikaa, ei työaikalaissa ja KVTES:ssa tarkoitettua vapaamuotoista varallaoloa. Lähtövalmius ja sen edellyttämä varustus eivät ole tosiasiassa

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

jättäneet palomiehelle mahdollisuutta oleskella muualla kuin paloasemalla tai sen välittömässä läheisyydessä.

Varallaoloa käytetään useissa pelastuslaitoksissa. KKO:n ennakkopäätösten sitovuus vastaavanlaisiin tapauksiin on varsin vahva. Palomiesliitto ennakoi, että varallaolojärjestelmiä tullaan jatkossa selvittämään hyvin tarkasti uuden päätöksen valossa.

Palomiesliitto on esittänyt perusteettoman varallaolon lopettamista. Varallaolo on poikkeustilanteisiin luotu järjestelmä, ei jatkuva järjestelmä. Hälytystilanteiden miehistövahvuudet tulee turvata virka- ja työehtosopimuksen (KVTES/TS) mukaisilla työaikavaihtoehdoilla. n Oikeuden päätöksestä tarkemmin Työmarkkinalakimiehen palstalla s. 40.

9

ALUEHALLINTOVIRASTO OTTI KANTAA:

Säästöpaineet eivät saa määrätä ensihoidon tasoa

L

ounais-Suomen aluehallintovirasto on antanut VarsinaisSuomen sairaanhoitopiirille huomautuksen ensihoidon järjestämiseen liittyvistä laiminlyönneistä.

Sairaanhoitopiiri muutti ensihoidon palvelutasopäätöstään kesäkuussa 2014. Aluehallintoviraston mukaan muutoksen valmistelu on perustunut puutteellisiin tietoihin. Päätöksenteossa ei ole riittävästi kiinnitetty huomiota aitoon riskianalyysiin ja palvelun tarvearviointiin.

Muutokset ovat myös osin perustuneet taloudellisiin seikkoihin tavalla, joka ei lainsäädännön kannalta ole hyväksyttävää, huomauttaa aluehallintovirasto.

Lisäksi sairaanhoitopiiri sai huomautuksen ensihoitopalvelujen saatavuudesta neljän kunnan alueella. Alueen potilaita ei ole pystytty tavoittamaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja yhdenvertaisesti.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ensimmäinen ensihoidon palvelutasopäätös vahvistettiin 2012. Kuntien toivomuksesta vuonna 2013 ensihoitopalvelujen rakenne säilytettiin ennallaan kustannusmuutosten hillitsemiseksi. Vuonna 2014 oli tarkoitus korjata ensihoitopalvelun suurimpia puutteita ja ottaa käyttöön uudet kilpailutetut ostopalvelusopimukset.

Piiri kuitenkin keskeytti kilpailutuksen vedoten ennakoitua suurempiin kustannuksiin.

tarpeeseen vaikuttaviin paikallisiin tekijöihin.

Päätöstä ei voida perustella ensisijassa taloudellisilla tekijöillä ja päätöksenteossa tulee varmistaa, että kaikki alueen kansalaiset saavat palvelun yhdenvertaisin perustein, virasto toteaa.

Kustannuksiin vaikuttaminen ja kuntien säästöpaineet olivat perusteluna myös uuden palvelutasopäätöksen valmistelussa. Piiri esimerkiksi madalsi riskialuekohtaisia tavoittamisaikojen tavoitteita. Valmistelussa oli esillä myös esitys, jossa kaikkien ensihoitoyksiköiden lähtövalmius muutettaisiin välittömäksi valmiudeksi, mutta esitys ei mennyt läpi ”kustannusvaikutustensa vuoksi”.

Palvelutasopäätöksen tulee perustua asiallisiin, ensihoitoasetuksessa säädettyihin toiminnallisiin tekijöihin, toteaa aluehallintovirasto. Lakisääteistä tehtävää suorittaessaan sairaanhoitopiiri ei voi perustaa päätöksentekoaan muihin kuin lainsäädännössä hyväksytyiksi säädettyihin seikkoihin: riskianalyysiin, sairastumis- ja onnettomuusuhkiin ja muihin ensihoidon

Aluehallintovirasto pyysi sairaanhoitopiiriltä kahteen otteeseen selvitystä ja tilastotietoja ensihoidon muutoksista ja niiden vaikutuksista potilaiden tavoittamiseen. Tietoja ei kuitenkaan saatu riittävän kattavasti yksiköiden A—D-tehtävien päällekkäisyydestä, ambulanssityhjiöistä tai vähintään hätäensiapuun kykenevien yksiköiden (ensivaste) tavoitettavuusajoista.

Puutteistaan huolimatta viraston saamat tiedot olivat kattavammat kuin alkuperäiset piirin itsensä palvelutason muutoksessa käyttämät tiedot.

Aluehallintovirasto korostaakin, että sairaanhoitopiiirllä tulee olla käytettävissään asianmukaista ja ajankohtaista dataa ensihoitopalveluista, jotta se voi seurata, valvoa ja arvioida palvelutasopäätöksen toteutumista sekä ensihoitojärjestelmän toimivuutta.

Varsinais-Suomen tapauksessa piirin olisi pitänyt tarkemmin selvittää ensihoitopalvelun saannin tilanne ennen muutosta ja arvioida muutosten vaikutukset potilaiden tavoitettavuuteen. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

10

Sisäministeriössä valmistaudutaan malliin, jossa kuntien pelastustoimi muuttuisi valtion rahoittamaksi alueelliseksi toiminnaksi. Pelastuslaitoksien omistajina olisivat itsenäiset sote-alueet.

Ensihoito viemässä pelastuslaitoksia sote-alueille

P

elastuslaitoksia ollaan vahvasti tarjoamassa mukaan tulevaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen.

Hallituksen odotetaan tekevän pitkään velloneesta sote-uudistuksesta ratkaisevia päätöksiä. Pohjaksi on valmistunut asiantuntijaselvitys, joka esittää itsenäisten sote-alueiden määräksi 9–12 ja palveluiden rahoittajaksi valtiota.

Sipilän hallituksen ohjelma linjasi tätä ennen korkeintaan 19 aluetta.

Kansliapäällikkö Päivi Nergin mukaan sisäministeriö aikoo olla vahvasti mukana hallituksen valmistelussa. Hän toteaa pelastustoimen olevan ”täysin naimisissa sote-alueiden ratkaisun kanssa.”

Soten aluejakopäätös tehtäneen Nergin arvion mukaan mahdollisesti jo syksyn aikana.

– Jos asiat etenevät niin kuin me toivomme, siinä yhteydessä linjattaisiin jo pelastustoimen aluejako, Nerg sanoo.

Asiantuntijaesityksen mukaan sote-alueet voisivat aloittaa 2019. Sitä ennen olisi virkamiehillä kolme työn täyteistä vuotta muutoksen valmistelussa.

Ratkaisisi ohjausongelman Sisäministeriön pelastusylijohtaja Esko Koskinen ennakoi, että pelastuslaitosten lukumäärä, koko ja alueet muotoutuvat tulevan sote-mallin mukaan.

– Mallihan on vielä auki. Ajatellaan että syntyy aluehallinto sote-palvelujen, pelastustoimen pal-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Uusi itsehallintoalue voisi tuottaa omana toimintanaan ensihoitopalvelun.

velujen ja mahdollisten muiden palvelujen hoitamiseen, Koskinen sanoo.

– Ensihoidon hoitaminen vaatinee sen, että olemme mukana sotessa. Jos emme ole, niin meidän täytyy todennäköisesti ajatella palokunta ilman ensihoitoa.

Koskisen mukaan kiireellisestä ensihoidosta 80 prosenttia hoidetaan pelastuslaitosten toimesta.

Strateginen linjaus on, että pelastuslaitokset haluavat olla edelleen mukana samalla volyymillä.

Tämä johtaisi siihen että ensihoitoa tuottava pelastuslaitos olisi ”syytä olla samalla ylläpitäjällä” kuin ensihoitopalvelun tilaaja.

Koskinen arvioi, että pelastuslaitoksille malli olisi hyvä, sillä niillä säilyisi oma itsenäinen päätäntävaltansa, mutta valtion rahoituksen kautta tulisi mahdollisuus kohdentaa kehittämiseen, tutkimukseen ja yhteiseen tekemiseen uudella tavalla voimavaroja.

Uudistuksen yhteydessä tehtäisiin lakiremonttia.

Pelastustoimen osalta se antaisi Koskisen mielestä

11

Sote-uudistusta tehdään sosiaali- ja terveysministeriössä, mutta sisäministeriö haluaa olla kumppanina ratkaisemassa ensihoidon järjestämiskuviota. Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg vakuuttaa, että valmistelua tullaan tekemään hyvässä yhteisymmärryksessä.

mahdollisuuden korjata puutteita, joita nykyisessä järjestelmässä on nähty.

– Ne johtuvat keskitetyn johtamisen heikkoudesta. Saataisiin yhteisiä toimintatapoja, samanlainen henkilöstöhallinnointi ja työhyvinvoinnin johtaminen. Tilaisuus kannattaa käyttää hyväksi.

Valtio ohjaisi rahoituksella Sote-omisteisuus merkitsisi, että pelastustoimessa toteutettaisiin jonkinlainen laitosten yhdistyminen.

Varsinainen valtion pelastustoimeen siirtyminen ei olisi vaihtoehtona. Pelastuslaitosten johtamiseen kaivattua keskittymistä löytyisi valtion rahoitusinstrumentin kautta.

– Valtiolle tulisi itsehallintoalueiden rahan eli resurssien ohjaus, myös pelastustoimen osalta, kansliapäällikkö Nerg vahvistaa.

Pelastustoimelle muutos ei olisi aivan 2000-luvun alun aluelaitostamisen kaltainen murros, mutta iso uudistus kuitenkin.

– Kannattaa olla toiveikas. Ministeriöiden välillä ei ole sotea ajatellen jännitteitä, on äärimmäisen hyvin ymmärretty että sote, pelastustoimi ja niiden keskiössä ensihoito sitoo meitä yhteiseen valmisteluun.

Omistajaratkaisun pelkäämisen sijaan on Nergin mielestä olennaista nähdä, että käsillä on parempi ratkaisu Suomen ensihoidon järjestämiseen.

– Olennaista on, että uusi itsehallintoalue voisi tuottaa omana toimintanaan ensihoitopalvelun.

Toistaiseksihan sote-valmistelussa on lähdetty siitä, että itsehallintoalue voi ostaa palveluita yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta – ei siis toiselta julkiselta palveluntuottajalta.

Vaikutuksia henkilöstöön, omaisuuteen ja kiinteistöihin ei voida vielä nähdä varmuudella, vaan nyt odotellaan hallituksen toimia, jonka jälkeen yksityiskohdat alkavat selventyä. n Teksti MIKKO TERÄVÄ Kuva MAURI RATILAINEN / COMPIC

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

12

RAKENNEUUDISTUS:

Leikkaukset osuvat henkilöstöön Rakenneuudistuksen nimissä tehtävillä säästöillä on selviä vaikutuksia henkilöstöön.

Leikkaukset heikentävät pelastustoimen palvelutasoa, sanovat palomiehiä ja sopimuspalokuntia edustavat järjestöt.

EI

saisi, mutta niin näyttää käyvän.

Näin vastaavat niin palomiehiä kuin sopimuspalokuntiakin edustavat järjestöt kysymykseen, vaikuttavatko leikkaukset pelastustoimen palvelutasoon.

Kun sisäministeriö kaksi vuotta sitten valmisteli pelastustoimen rakenneuudistuksen reunaehdot, säännöt olivat tiukat: säästö tuli saavuttaa ilman vaikutuksia pelastustoimen palvelutasoon.

– Hallintorakenteita muutetaan niin että säästöt eivät kohdistu toiminnallisiin yksiköihin, ministeriöstä rauhoiteltiin.

Säästöjen tuli olla rakenteellisia ratkaisuja, ei vain kustannusten ja investointien lykkäämistä.

Pian sanamuodot jo pyöristyivät: puhuttiin riittävästä palvelutasosta tai että palvelutasoon puututaan mahdollisimman vähän.

Säästöjä tavoitellessaan pelastuslaitokset jättävät virkoja täyttämättä, vähentävät sijaisten käyttöä, purkavat varallaoloa, muuttavat hälytysvasteita, sulkevat asemia, luopuvat uusista harjoitusalueista ja viilaavat koulutuskäytäntöjä.

– Palautteen mukaan säästöt ovat tavalla tai toisella kohdistuneet juuri operatiiviseen toimintaan, sanoo Palomiesliiton järjestön johtaja Kim Nikula.

– Miehistövahvuuksia heikennetään ja se on tietysti huolestuttava viesti. Se että säästöjä lähdetään hakemaan operatiivisesta joukosta ei ole pelkästään

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

rakenneuudistuksen juttu vaan pelastustoimessa pitkään vallinnut trendi.

Myös Sopimuspalokuntien liiton toiminnanjohtaja Isto Kujalalla on tuntuma, että säästöt vaikuttavat niin ammatti- kuin sopimuspalokuntien toimintaan ja palvelutasoon.

– Kysyimme säästöjen vaikutuksia palokuntalaisilta viime marraskuussa. Vastanneista 62 prosenttia oli sitä mieltä, että säästöt vaikuttavat toimintaan jonkun verran tai erittäin paljon.

– Vaikka kysymys ei suoraan kohdistunut palvelutason arviointiin niin uskon, että vastaus kuvastaa myös säästöjen vaikutusta palvelutasoon, Kujala sanoo.

Ministeriö: toimintavalmius edelleen huippua Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja pelastusjohtajien puheenjohtaja Veli-Pekka Ihamäki sanoo jo alunperin ihmetelleensä, miten säästöt saadaan aikaan palvelutasoa laskematta: – Mielenkiintoinen yhtälö, miten siinä sitten onnistutaan – tehdään rakenteellisia muutoksia ja ylläpidetään palvelut.

Säästöjä valvotaan rakenneuudistushankkeen seurantaryhmässä, jonka puheenjohtajana toimii sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg. Viime

SASU MÄKINEN / LEHTIKUVA

13

Todellinen säästö on lähellä kuutta miljoonaa.

vuoden osalta talousarvioiden ja tilinpäätösten ero osoittaa pelastuslaitosten yhteiseksi säästöksi 6,9 miljoonaa euroa.

– Investointeja on tehty ja vuokrakulut nousseet huomattavasti, mutta toimintamenoissa on saatu säästöjä. Todellinen säästö on lähellä kuutta miljoonaa. Oikeita päätöksiä on siis tehty, Nerg linjaa.

Palvelutason osalta Nerg luottaa toimintavalmiusajan seurantaan.

– Vuosien 2013–2014 vertailussa ei näy muutosta huonompaan suuntaan. Toimintavalmiudessa ollaan edelleen korkealla tasolla, Nerg vastaa.

Pelastusjohtaja: Kunnan säästöt rokottavat enemmän

Kymenlaakson pelastuslaitoksen yksiköt sammuttamassa rajua tulipaloa Haminassa 3. elokuuta.

Pelastustoimen PRONTO-tilastosta johdetut tilastoajat ovat vain yksi totuus asiasta. SPALin Nikula kuuluttaa laajempaa mittaristoa pelastustoimen arviointiin.

– Onko tehtävissä työturvallisuus kunnossa, ovatko kansalaiset tyytyväisiä. Helppo sanoa, että meillä on riittävä palvelutaso, mutta niin kauan kun ei ole valtakunnallisia kriteereitä, arviointi on liian heppoista, Nikula sanoo.

Leikkaukset tulevat kuntien tekemien säästöjen päälle, muistuttaa SSPL:n Kujala: – Sanoo kuka tahansa jotain muuta, niin on selvää että säästöillä on vaikutusta palvelutasoon. Niin pienellä mennään että se alkaa heti näkyä, Kujala sanoo.

Pelastusjohtaja Ihamäki sanoo kuntien säästövaatimuksien rokottavan jopa pahemmin.

– Oikeasti tiukat säästöt ja velvoitteet tulevat isäntäkunnilta. Meillä Espoon kaupungin säästötoimenpiteet purevat pelastuslaitokseen enemmän.

Vaikka palvelutasoa pyritään pitämään samankaltaisissa oloissa asuville samana, niin menetelmät joilla kussakin kunnassa ja alueella säästöön päästään ovat tapauskohtaisia, huomauttaa Ihamäki: – Se on tuottavuutta, että tehdään paikallisia ratkaisuja. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

MAURI RATILAINEN / COMPIC

14

– Ratkaisuilla voi olla vaikutuksia palvelutasoon, jos mennään rakenteellisiin säästöihin. Kaikkia laitoksia ei voi tarkastella yhtenä kokonaisuutena.

Harvaan asutuilla alueilla joilla väestö vähenee, voi jossain kohtaa olla perusteltua että pelastustoimen valmiuskin vähenee samaa tahtia, Ihamäki sanoo.

Myös iso kuva pitää hänen mielestään nähdä.

Vuosilomasijaisten palkkaaminen on säästämistä, jos vaihtoehtona on että asia hoidettaisiin ylityönä.

Paikallisia ratkaisuja ovat olleet myös joustojen vähentäminen: pelastuslaitokset määräävät tarkemmin vuosiloma-ajankohtia ja kiristävät harkinnanvaraisten virkavapauksien myöntämiskäytäntöjä.

Rakenteellisia muutoksia – vai vain säästöjä?

Näkemyseroa on myös siitä, ovatko leikkaukset rakenneuudistushankkeen hengen mukaisia rakenteellisia säästöjä vai tilapäistä tekohengitystä.

Kansliapäällikkö Nerg luottaa seurantaryhmän saamaan aineistoon ja pelastuslaitosten kuulemiseen: – Tämän analyysin perusteella säästöt ovat toimintamenojen puolella ja voidaan katsoa että ne ovat rakenteellisia säästöjä, Nerg vastaa.

Pelastusosaston pelastusylijohtaja Esko Koskinen on varovainen arvioidessaan rakennesäästöjen onnistumista.

– Toimintamenoihin tulleet säästöt ovat hyvä asia. En ole itse niin vakuuttunut miten rakenteellisia ja johdonmukaisia ne ovat, vai onko enemmänkin kammattu menoja sieltä täältä. Ehkä vielä ei ole käynnistynyt rakenteita uudistava kehitys. Säästötoiminta ei ole vielä ollut toimialan johdonmukaista kehittämistä, joka johtaisi kustannustason laskuun.

Enemmän huolissaan Koskinen on kuitenkin siitä, että pelastuslaitosten yhteenlasketut vuokrakulut nousivat viime vuonna lähes miljoonalla eurolla.

Seinien hinnat alkavat syödä resursseja toiminnasta.

Hyväksytäänkö hiljainen rapautuminen?

Rakenneuudistuksen seurantaryhmässä mukana olevilla Nikulalla ja Kujalalla on selkeä käsitys säästöjen luonteesta.

– Ne eivät kaikin osin ole sellaisia, joita edellytettiin. Näyttää että johtajat haluavat turvata vanhat rakenteet, jäykät hierakkiset toimintamallit, ilman että olisi selkeästi vaihtoehtoisia malleja. Tarkastelu on jäänyt paikalliselle tasolle, Nikula sanoo.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

SPALin Kim Nikulan mielestä pelastustoimi ei ole pystynyt uudistumaan, vaan on odottavassa tilassa.

SPAL: Pelastustoimen rahoitus turvattava PALOMIESLIITTO on ottanut aktiivisesti kantaa pelastustoimen uudistamiseksi. Turun 2014 liittokokouksen linjauksen mukaan aluepelastuslaitosten yhdistäminen viiteen hallinnolliseen kokonaisuuteen turvaisi resurssien riittävyyden nykyistä paremmin.

SPALin järjestön johtaja Kim Nikula korostaa, että pelastuslaitosten pitää pystyä suoriutumaan lakisääteisistä tehtävistä riippumatta siitä, millaiset ovat taloudelliset suhdanteet.

– Se tarkoittaa taloudellisia muutoksia, rakenteellisia muutoksia – ja myös sisäisten prosessien uudistamista. Tehtäväkuvia joudutaan tarkastelemaan myös operatiivisella puolella.

Sipilän hallitusohjelman kirjaus pelastuslaitosten keskitetyn koordinaation vahvistamisesta on Nikulan mukaan tarpeellinen parannus. Se voidaan saavuttaa järjestämällä rahoitus valtion kautta. Valtakunnallisen ohjauksen puute ja vahva paikallishallinto on Nikulan mielestä näkynyt muun muassa siinä, että työhyvinvoinnin kehittämisessä, työurien mahdollistamisessa ja työkyvyttömyyden ehkäisyssä toimet ovat olleet riittämättömiä.

– Tilanteesta riippuen pelastuslaitokset huutavat pelastusosastoa avuksi tai ilmoittavat, että haluavat tehdä asiat itse. Pitäisi päättää, kumpaa ne oikeasti haluavat, kumpaakin ei voi saada.

VENLA KOSKENRANTA

15

TAUSTA: Kuntataloutta pelastamisessa PELASTUSLAITOSTEN piti vuosi sitten syksyllä

— Pelastusala on hiljaa hyväksynyt rapauttavan kehityksen, väittää SSPL:n Isto Kujala.

– Selkeästi ollaan odottavassa tilassa. Ei ole pystytty pohtimaan, miten uudistutaan niin että palvelutuotanto oikeasti turvattaisiin.

Kujala laskee tilapäisten säästöjen piikkiin ajoneuvojen, kaluston ja varustehankintojen vähentämisen ja koulutuksen karsimisen.

– Rakenteellisia säästöjä on tehty hallinnosta ja tukitoiminnoista. Vaikea on kuvitella, että rakenteellisetkaan säästöt voisivat olla pysyviä, Kujala sanoo.

– Pelastustoimelle pienetkin leikkaukset ovat vaarallisia, koska jo normaalitilanteessa on jouduttu tulemaan toimeen liian pienillä resursseilla.

Alan lisärahoitustarpeeksi hän arvioi 10 prosenttia eli 40—50 miljoonaa euroa. Kohdistus olisi operatiivisen toiminnan ja investointien lisäksi esimerkiksi tutkimukseen ja turvallisuusviestintään.

– Vaikka nyt eletään tiukkoja aikoja, turvallisuuteen satsataan lisää rahaa – siis puolustusvoimiin ja poliisiin. Pelastusalahan ei ole edes esittänyt tarpeita vaan on hiljaa hyväksynyt rapauttavan kehityksen.

– Pelastuslaitokset pitävät kiinni itsenäisyydestään ja kehittyvät 22:een eri suuntaan. Parempaa yhtenäisyyttä tarvittaisiin jo senkin kannalta että kansalaiset saisivat yhdenmukaisesti palveluja.

Kylmää harkintaa tarvitaan Pelastusjohtaja Ihamäen mielestä on vaikea sanoa 22 laitoksen puolesta, mikä on tilapäistä ja mikä rakenteellista säästöä.

– Tiedän laitoksia joissa on tapahtunut myös rakenteellisia muutoksia, joilla on saatu toimintaa

osoittaa tavat, joilla ne vastaavat alan rakenteellisiin säästövaatimuksiin palvelutasoa heikentämättä.

Hallituksen syksyllä 2013 päätetyn rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti alijäämäisiä kuntatalouksia helpotetaan kuntien omilla säästötoimilla noin miljardin euron verran. Pelastustoimen osuus tästä on 7,5 miljoonan euron vuosittainen pysyvä säästö. Säästöjen laskennan lähtökohtana oli vuoden 2014 kuntamaksuosuudet.

Alkuperäinen pelastustoimen säästösumma oli 13 miljoonaa, mutta summaa alennettiin kevään 2014 budjettiriihessä. Samalla peruttiin päätös pelastuslaitosten yhdistämisestä isommiksi kokonaisuuksiksi.

Säästöjen tuli olla rakenteellisia ja ne tuli saavuttaa ilman vaikutuksia palvelutasoon. Tavoitteeksi asetettiin uusien tehokkaampien toimintatapojen valmistelu ministeriön, pelastuslaitosten, kuntien ja Kuntaliiton kesken. Johtamisjärjestelmän ja henkilöstörakenteen osalta kehittämistavoitteeksi asetettiin miehistön suhteellisen osuuden kasvattaminen.

Varsinaiset päätökset pelastuslaitosten säästöistä tehdään kuntien toimesta. Sisäministeriöllä on vahva ohjausrooli. Ministeriö perusti seurantaryhmän, joka raportoi valtioneuvostolle säästöjen toteutumisesta vuoteen 2018 saakka. Ryhmässä on eri tahojen edustus, myös Palomiesliiton.

tehokkaammaksi. Tilapäisiä säästöjä ovat virkojen täyttämättä jättämiset tai ulkoisen koulutuksen vähentäminen. Voi olla että tässä vaiheessa mennään tilapäisillä säästöillä, mitkä saattavat kostautua myöhemmin.

– Rakenteelliset säästöt olisivat sellaisia, joissa pienennetään paloasemaverkostoa, muutetaan pelastustoimen johtamis- ja päivystysjärjestelmiä tai lasketaan vuorovahvuuksia. Niistä saadaan pysyviä vaikutuksia, Ihamäki listaa.

Rakenteellisissa muutoksissa Ihamäki kuuluttaa kylmää harkintaa: – Ettei säästön nimissä aiheuteta yhteiskunnalle enemmän hallaa.

Yksi rakenneuudistuksen kirjatuista tavoitteista oli kasvattaa miehistön suhteellista osuutta pelastuslaitoksissa. Kansliapäällikkö Nerg sanoo huomanneensa, että viesti on mennyt perille. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

16

– Tiettyjä pieniä viitteitä oli että oikeaan suuntaan oltaisiin menossa, mutta tarkemmin en pysty ottamaan kantaa. On liian aikaista mennä sanomaan, sillä virkarakenteen muutoksessa menee oma aikansa.

– Selvästi on yhteisesti ymmärretty, että voimavarat vähenevät ja ihmiset pitäisi saada pysymään kentällä, tekemässä niitä töitä joita ihmiset tarvitsevat. Johtorakenteita pitää keventää. Pelastuslaitokset tietävät, että kehitystä tullaan seuraamaan, Nerg sanoo.

Länsi-Uudeltamaan pelastuslaitoksen Veli-Pekka Ihamäki näkee pelastustoimen ensihoitotuotannon olevan yhteiskunnan kannalta viisas ratkaisu.

”Tasakokoiset pelastuslaitokset” YHTEISKUNNAN on syytä pitää pelastustoi-

Isompi uudistus hautaa rakennehankkeen Sellaisia uusia kevyempiä hallintomalleja, joita rakenneuudistusta aikoinaan esiteltäessä mainostettiin ja joita piti sisäministeriön, pelastuslaitosten, kuntien ja Kuntaliiton yhteisvoimin löytää, ei ole toistaiseksi näkynyt.

Rakenneuudistuksen tahmeudelta osapuolet saattaa pelastaa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus, joka todennäköisesti toteutuu hallituskauden loppupuolella.

– Kustannusten hillintä pysyy taustalla jatkossakin, siitä huolehtivat isäntäkunnat. Toimintatapojen kehittäminen jäänee sote-uudistuksen yhteyteen, sanoo pelastusylijohtaja Koskinen.

Sote-uudistuksen Koskinen näkee jatkona pelastuslaitosten alueellistamiselle kymmenen vuotta sitten.

– Haetaan uudella mallilla korjaukset edellisen järjestelmän puutteisiin, haetaan uutta buustia alalle, osaamisen ja merkityksen kasvua. Se on mahdollisuus, kun tehdään oikein. n Teksti MIKKO TERÄVÄ

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

KIMMO BRANDT / COMPIC

Haetaan uutta buustia alalle, osaamisen ja merkityksen kasvua.

mi jatkossakin mukana ensihoidon tuotannossa, sillä synergiaedut ovat suuret, sanoo pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta.

– Jos pelastuslaitosten tulee olla samassa organisaatiossa sote-alueen kanssa ensihoidon takia, silloin on yksiselitteistä että sinne mennään, Ihamäki sanoo.

Sote on yksi mahdollisuus, mutta sen selvittäminen, olisiko se pelastuslaitosten omistusmalliksi paras mahdollinen, vaatisi harkintaa.

– Pelastuslaitosten määrä kannattaa olla suhteellisen vähäinen – varmaan vähemmän kuin 22 ja enemmän kuin kaksi – ja niiden keskinäinen koko tulisi olla samaa luokkaa, jotta yhteisten toimintamallien kehittäminen onnistuu. Mutta kyllä suuruuden ekonomia puree, tiettyyn rajaan asti, Ihamäki pohtii.

– Tosi harmillista, että turvallisuusviranomaisilla ei ole yhteisiä rajoja. Länsi-Uudellamaalla pelastuslaitos oli muutaman vuoden ajan tilanteessa jossa hätäkeskuksen, poliisin, kihlakunnansyyttäjän, ensihoidon ja pelastustoimen rajat olivat samoja. Se helpotti toiminnan suunnittelua.

17

LEHTIHARAVA Liki kaikki Keski-Suomen kunnat ovat tyytymättömiä pelastuslaitoksen kustannusten nousuun. Pelastuslaitos sanoo kulujen kasvun johtuvan investoinneista paloasemiin ja rakennusten entistä suuremmista vuokrista.

Taloutta on sopeutettu hallinnon virkoja vähentämällä ja komentotoimiston tehokkaalla työvuorosuunnittelulla. Jatkossa pelastuslaitos aikoo parantaa työn tuottavuutta mm. tutkimalla erilaisia työaikamalleja.

Suomen yli 300:sta päivystävästä palomestarista naisia on 14. Yksi heistä on Hanne Vänskä, jonka ammatinvalinta taisi ratketa jo 15-vuotiaana. Työssään hän kohtaa tulta, toimistotöitä ja inhimillistä hätää.

Julkisuus on osa palomestarin työtä varsinkin silloin, kun tehtävänä on mittavat tuhot aiheuttanut tulipalo tai uhreja vaatinut liikenneonnettomuus.

YLE 28.7.2015

YLE 26.8.2015

Kymenlaakson pelastuslaitoksen uudessa organisaatiossa neljä päällystövirkaa jätetään täyttämättä. Näillä vähennyksillä pelastuslaitos säästää vaaditut 250 000 euroa. Vähennettävät virat muodostavat 10 prosenttia koko päällystön määrästä.

Yhtään työntekijää ei irtisanota. Uudistus tapahtuu siten, että neljä päällystössä työskentelevää jää eläkkeelle, eikä heidän virkoihinsa palkata uusia työntekijöitä.

Pelastuslaitokset varoittavat, että säästöpaineissa asemien vuokrien nousut uhkaavat palvelutasoa. Se, mikä vaikuttaa toimintavalmiusaikoihin, ei ole aivan yksinkertaista.

Harjoituksilla on niihin varsin suora yhteys.

Riittävä harjoittelu ei vaadi suurta ja upeaa harjoittelukenttää, mutta helpottaa sitä.

Sentinvenyttäjän matematiikalla tilapäisjärjestelyt kuitenkin kuluttavat resursseja pitkällä aikavälillä.

KOUVOLAN SANOMAT 24.8.2015

ETELÄ-SUOMEN SANOMAT 16.7.2015

Hätäkeskusten tietojärjestelmän uusiminen edellyttää vielä ylimääräistä seitsemän miljoonan euron panosta, jotta järjestelmä saadaan valmiiksi. Kokonaishinta noussee yli 35 miljoonan euroon toimituskuluja sekä noin 25 miljoonaan euroon palvelutuotantokuluja kuuden ensimmäisen vuoden aikana.

Erica-järjestelmän valmistuminen venyy vuoteen 2017.

Helsingin pelastuskoulun palomiesopintoihin pääseminen teki Sanna Elosesta ja Suvi Suojalehdosta yllättäen julkkiksia. Nyt kaikki haluavat tietää, miten kaksikko onnistui siinä, mihin yksikään nainen ei ole Suomessa yli vuosikymmeneen pystynyt.

Molemmat tietävät hyvin, että palomiehen työ ei ole pelkkää fysiikkaa. Valintakokeessa se kuitenkin korostuu. Harvalla valtava voima ja hyvä kestävyys osuvat samaan vartaloon.

SAVON SANOMAT 22.8.2015

YLE 8.7.2015

Loviisan kaupunginhallitus purki pettymystään siihen, ettei Itä-Uudenmaan pelastuslaitos eli käytännössä Porvoon kaupunki suostu edes neuvottelemaan pelastuslaitoksen kustannusten uudelleenjaosta.

Valitettava tosiasia on, että isäntäkunta Porvoo tuottaa jäsenkunnilleen Suomen kalleinta pelastuspalvelua, mutta junailee itselleen käytännössä alueen halvimmat maksut.

LOVIISAN SANOMAT 21.8.2015

Palomiehet pelastivat viime vuonna rakennuspaloista jopa yli 3 300 ihmistä. Määrä on poikkeuksellisen suuri.

Viime vuonna sattui useita vakavia tulipaloja kerros- ja rivitaloissa. Osassa niistä tuli tai savu levisi talossa niin, että palomiehet joutuivat evakuoimaan yhden palon takia kerralla jopa useita perheitä koko porraskäytävästä tai rivitalosta.

SAVON SANOMAT 23.6.2015

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

18

Suomen *

EDULLISIN

Entä jos toisen euro

ONKIN YHTÄKKIÄ NOLLA? Ikäviin asioihin voi ja kannattaa varautua. Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien!

Katso hinta ja osta vakuutus 10 % edullisemmin:

henkivakuutuskuntoon.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva * Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013.

010 19 19 19

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

19

ELÄKEUUDISTUS TULOSSA EDUSKUNTAAN:

Ammattiliitot lobbaavat vanhojen ammatillisten eläkeikien puolesta

V

iime syksynä työmarkkinakeskusjärjestöjen kesken neuvoteltu eläkeratkaisu käsitellään eduskunnassa tänä syksynä.

Samassa yhteydessä ratkaistaan ns. vanhojen ammatillisten eläkeikien kohtalo.

Palomiesliitto on vaatinut 90-luvulla tehtyjen henkilökohtaisten eläkeikävalintojen noudattamista.

– SPAL vastustaa loppuun asti minkäänlaisten heikennysten tekemistä tämä ryhmän osalta. Kun eläkelainsäädäntöä nyt ryhdytään valmistelemaan, teemme kaikkemme että asiaan saadaan oikeanlainen loppuratkaisu, järjestön johtaja Kim Nikula toistaa.

Kiistan ytimessä on kymmenisen tuhatta julkisen alan työntekijää tai virkamiestä, muun muassa noin 400 palomiestä. Nämä palomiehet saivat vuoteen 1996 mennessä valita ammatillisen eläkeiän tai yleisen eläkeiän välillä. Valinnan piti lainsäädännön ja kuntien eläkevakuutuksen mukaan olla molemmin puolin sitova ja peruuttamaton.

Keskusjärjestöjen eläkeratkaisun vaikutuksista julkissektorin erityiskysymyksiin neuvoteltiin viime kevääseen asti. Neuvotteluissa päädyttiin erimielisyyteen, jolloin sosiaali- ja terveysministeriö teki esityksen, jossa ammatillisia eläkeikiä nostettaisiin vuodesta 2018 alkaen kolmella kuukaudella vuodessa ja enintään yhteensä kaksi vuotta.

– Julkissektorin työryhmässä oli tarkoitus yhteensovittaa sopimusratkaisu kuntapuolen eläkkeisiin.

Tärkeimmäksi kysymykseksi nousi kirkkaasti ammatillisten eläkäikien kohtalo. Siitähän ei keskusjärjestöjen sopimuksessa oltu sovittu yhtään mitään, eikä keskusjärjestöillä ollutkaan siihen järjestöiltä annettua mandaattia, sanoo edunvalvontajohtaja Anne SainilaVaarno SuPerista.

Ammatilliset eläkeiät iskettiin heti pöytään sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesten sekä kuntatyönantajan puolelta.

– Se tuli tosi voimalla, näki että ministeriö ja KT lähtevät nyt ajamaan muutosta.

Sainila-Vaarno oli neuvotteluissa SuPerin, Tehyn ja SPALin yhteisen neuvottelujärjestön KoHon edustajana. SPALin Nikula kertoo yhteistyön asiassa sujuneen erittäin hyvin.

– Teimme KoHon kautta ison työn, että saimme muut työntekijöitä edustavat pääsopijajärjestöt kiinnostumaan asiasta. Ammatillisten eläkeikien kohtalo on meille erityisen latautunut, palomiesten raskaiden eläkepäätösten historian valossa, Nikula jatkaa.

Syksyn aikana ammattiliitot lobbaavat eduskunnassa ammatillisten eläkeikien puolesta. Palomiesliitto tapaa lainsäädännön suuntaan vaikuttavia kansanedustajia sekä toimii aktiivisesti neuvottelujärjestö KoHon ja keskusjärjestö STTK:n kautta.

Keväällä SPAL ohjeisti asiassa paikallisyhdistyksiä ja lähetti materiaalia paikalliseen vaikuttamistyöhön.

Vaalien alla liitto toteutti kyselyn, joissa selvitettiin puolueiden näkemyksiä vanhojen eläkepäätösten säilyttämisestä.

Palkansaajajärjestöt katsovat, että ammatillisia eläkeikiä suojaa perustuslain mukainen omaisuudensuoja ja että esitys nostaa niitä on siten perustuslain vastainen. Lisäksi esitys uhkaa luottamuksensuojaa, joka eläkevalinnan tehneellä työntekijällä on työeläkejärjestelmään. n

Eläkeuudistuksen vaikutuksista kerrottiin laajemmin Pelastusalan ammattilaisessa 3/15 ja 5/14.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

ENSIHOITO

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

HANNA RAIJAS / FRAMEPAGE

20

ENSIHOITO

21

Tarkista faktat!

Poliittiseen päätöksentekoon voi vaikuttaa.

Vuoden ensihoitaja Sanna Kauppinen antaa viisi vinkkiä.

1

KYSEENALAISTA

– Luin lehdestä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin suunnittelevan ambulanssien pudottamista yöaikana vartin valmiuteen. Melkein samalta istumalta tein nettiin adressin ja linkitin Facebookiin. Puolustin välitöntä lähtövalmiutta ensihoitajan työni kokemuksella: tiedän mitä vartin viive aiheuttaa. Adressi lähti liikkeelle kulovalkeana.

2

LUO VERKOSTO

– Kuin itsestään syntyi yhdeksän henkilön tiimi, joka oli täynnä intoa. Tehtäviä keksittiin ja jaettiin. Tuhkasen Katri perusti Facebookiin Vartin valmius -ryhmän ja siellä alettiin aktiivisesti valmistelemaan Tampereelle mielenilmausta. Asia sai nopeasti näkyvyyttä.

– Sama verkosto ryhtyi toimeen uudestaan, kun sairaanhoitopiiri myöhemmin esitti ambulanssien määrän vähentämistä. Ei ollut johtajaa eikä palavereita.

3

MENE SOMEEN

– Kasvotusten emme tavanneet kertaakaan. Facebook, pikaviestit ja Google Docs olivat ahkerassa käytössä kellon ympäri. Jokainen osallistui tekstien muokkaamiseen työn ja perheaskareiden salliessa.

4

TEE KOTITEHTÄVÄT

– Emme ajaneet omaa etua, vaan perustelimme asiamme rehellisillä uhkakuvilla. Kävimme läpi palvelutasopäätökset ja tilastot. Taustatiedot, joihin vedotaan, pitää olla hanskassa. ”Musta tuntuu” ei riitä, pitää olla dataa ja faktaa.

Ei saa liioitella eikä vääristellä.

5

ÄLÄ LUOVUTA

– Ambulanssien valmiusaika oli hyvin hämärä käsite joillekin poliitikoille. Vaikka esitimme faktat, meidän sanottiin valehtelevan. Jotkut sitkeästi väittivät ”meidän kunnan auton” lähtevän heti vartin valmiusajasta huolimatta.

– Ambulanssien vähentämisestä lähetimme tiedotteita paikallislehtiin ja soittelimme perään, jos uutista ei julkaistu. Välillä puhelut olivat pitkiä, kun toimittajat eivät ymmärtäneet, miten kummassa ambulanssin häviäminen naapuripitäjästä voisi heidän lukijoihinsa vaikuttaa.

>

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

22

ENSIHOITO

Vuoden ensihoitaja 2015 Sanna Kauppinen on SPALin paikallisyhdistyksen Pirkanmaan pelastusalan ammattilaiset ry:n jäsen. Luottamusmies Matti Välikoski ja jäsenasioiden hoitaja Taru Välimaa yllättivät työkaverinsa kesken lehtijutun teon.

Onnittelukahvit nautittiin Moro Sky barissa 90 metrin korkeudessä Tampereen keskustan yläpuolella. – Sanna muuten oli aikoinaan yhdistyksemme ensimmäinen ensihoitajan virassa oleva naisjäsen, Välikoski kertoi.

Todistajansuojaan palataan vielä TUOMIOISTUIMESSA todistamista koskevat säännökset muuttuvat ensi vuoden alussa. Tuomioistuin voi myöntää todistajalle anonymiteetin, jos säädetty enimmäisrangaistus rikoksesta on vähintään kahdeksan vuotta vankeutta ja jos henkilöllisyyden salaaminen on välttämätöntä todistajan tai hänen läheisensä suojaamiseksi henkeen tai terveyteen kohdistuvalta vakavalta uhalta.

Käytännössä anonyymi todistaminen voi tulla kysymykseen esimerkiksi henkirikoksessa, törkeässä huumausainerikoksessa ja törkeässä ryöstössä.

Eduskunnassa todistamista koskeva lakimuutos oli käsittelyssä viime vuonna.

Ensihoitajat Sanna Kauppinen ja Henri Backman luovuttivat lokakuussa lakivaliokunnan puheenjohtaja Anne Holm-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

lundille (kok) ensihoitajien, palomiesten ja poliisien parempaa todistajansuojaa vaatineen adressin, jossa oli 3 298 allekirjoitusta.

Lakivaliokunta kuuli lakiesitystä käsitellessään asiantuntijoita, mutta ei ensihoitajien, palomiesten tai poliisien kenttätyötä tuntevia. Kauppinen sanoo pettyneensä, sillä hänelle jäi Holmlundin puheesta käsitys, että juuri kentän mielipiteitä lakivaliokunta haluaa vielä kuulla.

– En ole vielä luovuttanut, vaikka todistamista koskevat säädökset eivät muuttuneet niin kuin vaadimme, Kauppinen sanoo.

– Valiokuntakäsittelystä tuli huijattu olo, mutta olemme saaneet tasavallan presidentin kansliasta asiallisen vastauksen ja neuvoja viedä asiaa eteenpäin oikeusministerin suuntaan.

Julkisuudessa adressin tarkoitus esittäytyi hieman väärin, harmittelee Kauppinen. Täydellistä anonymiteettiä ei voida saada, mutta jos saataisiin parannettua yksityisyyden suojaa.

– Poliisi, palomies tai ensihoitaja joutuu todistajaksi pääsääntöisesti siksi, että hän on ollut työkeikalla silminnäkijänä. Nyt oikeudessa kerrotaan hänestä kaikki tiedot — nimestä, sotusta ja osoitteesta alkaen. Tätä perustellaan syytetyn oikeusturvalla. Aika ristiriitaista.

Ensimmäinen hyvä askel todistajansuojan parantamiseen olisi Kauppisen mielestä se, jos kaikki pelastuslaitokset sitoutuisivat käytäntöön, jossa oikeudessa todistavan ensihoitajan tai palomiehen osoitteeksi ilmoitettaisiin kotiosoitteen sijaan työpaikan osoite.

ENSIHOITO

23

”Jonkun pitää sysätä lumipallo liikkeelle” – Olen aina seurannut Vuoden ensihoitajan julkistamista.

Edeltäjäni ovat olleet kehittäjiä, jotka ovat vieneet alaa eteenpäin omilla alueillaan. Siksi tulikin täytenä yllätyksenä, kun ystävänpäivänä sain kuulla, että minut on valittu vuoden 2015 ensihoitajaksi, sanoo pirkkalalainen ensihoitaja Sanna Kauppinen.

E

nsihoidon opintopäivillä huhtikuussa julkistetulla tunnustuksella valitsijat halusivat huomioida Kauppisen tekemän suoran vaikuttamisen poliittisiin päätöksentekijöihin kansalaisaktivismin keinoin. Valinnan tekivät Ammattikorkeakoulujen ensihoidon opettajat, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ensihoidon alajaos, Suomen Ensihoitoalan Liitto, Systole-lehti ja Tehy.

Kauppinen oli ideoimassa ja toteuttamassa kahta kampanjaa, joilla vaikutettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin suunnitelmiin: ensimmäinen koski Tampereen ulkopuolella päivystävien ambulanssien lähtövalmiuden pudottamista yöaikaan kotivarallaoloon ja toinen viiden ambulanssin vähentämistä Pirkanmaan alueelta. Lisäksi hän on yhdessä kollegansa Henri Backmanin kanssa kampanjoinut ensihoitajien, palomiesten ja poliisien todistajansuojan parantamisen puolesta.

Kauppinen kokee, että vuoden ensihoitaja -titteli on samalla tunnustus koko tiimille.

– Yksin en olisi saanut tätä aikaiseksi, vaan työtä on tehty yhdeksän henkilön ensihoitajaporukalla.

Ensiyllätyksen jälkeen tuli tunne, että miksi minut palkittiin. Mutta onhan se niinkin, kuten minulle on sanottu, että jonkun pitää olla se, joka sysää lumipallon liikkeelle.

Olisi ollut helppoa nostaa kädet pystyyn ja jäädä urputtamaan huonoista päätöksistä.

Mistä löytyi virtaa?

– Sen kun osaisi sanoa! Kai se on perusluonne: haluan puuttua epäoikeudenmukaisiin juttuihin.

Asioista valittaminen ei muuta mitään, pitää edes yrittää vaikuttaa niihin.

Sairaanhoitopiirin säästösuunnitelmiin kohdistuva kampanjointi yhdisti Pirkanmaalla yksityisellä ja julkisella työnantajalla työskentelevät ensihoitajat. Julkisuuden myötä rohkeus kommentointiin omalla nimellä kasvoi, mutta esimerkiksi Kauppinen oli tarkka siitä, ettei hänen työnantajaansa Pirkanmaan pelastuslaitosta mainittu haastatteluissa.

– Meillä annettiin ohje, että työnantajaa ei saa tuoda esiin. Olinkin siis ”ensihoitaja Pirkanmaalta”.

Sekä vartin valmiuden että ambulanssien vähentämisen esitykset kaatuivat sairaanhoitopiirin valtuustossa. Kansalaisaktiivit olivat paikan päällä jännittämässä ja seuraamassa kokouksia. Kauppinen on varma, että kampanjoinnilla oli suuri merkitys päättäjien ratkaisuun.

– Joidenkien politiikkojen ja toimittajien tietämättömyys ambulanssien lähtövalmiudesta ja sijoittelusta yllätti. Kun ei tiedetä, tuudittaudutaan siihen että ongelmaa ei ole tai asia ei koske meitä.

Kampanjatiimi oli varustautunut luvuilla. Erään laskelman mukaan yöaikaisen ensihoidon valmiuden säilyttäminen on pelastanut ainakin kymmenen ihmistä vuodessa varmalta kuolemalta.

Tunnustuksen julkistamistilaisuudessa Kauppinen puhui ensihoitajien työturvallisuuden puolesta.

– Ei tule tottua ajatukseen, että väkivallan uhka jotenkin kuuluisi meidän työhön. Pidetään rima korkealla sekä fyysisen että henkisen väkivallan suhteen. Arvaamattomuus on lisääntynyt, eikä voi tietää, mitä vastassa on. Oma turvallisuus voi jäädä taka-alalle, jos mennään liian innolla ja auttajan viitta lepattaen. n Teksti MIKKO TERÄVÄ

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

24

KOULUTUS

– Olemme Pelastusopistolla jo ulkoistaneet kaikki mahdolliset palvelut, miettineet tilaratkaisuja ja vähentäneet vuokrakuluja. Näissä asioissa valtion organisaatioissa mennään eri tahdissa. Välillä tuntuu, että kaikki tähän mennessä tekemämme tehostaminen ei ole ollut minkään arvoista, Mervi Parviainen harmittelee.

Matka ammattilaiseksi on entistä pitempi Harjoituspäivien leikkaaminen Pelastusopistolla johtaa siihen, että palomiesten perehdytys uudella työpaikalla on entistä tärkeämpää. – Työssä oppimisen merkitys korostuu, sanoo rehtori Mervi Parviainen.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

K

orvaharjun harjoitusalueen lähiopetuspäivät ovat olleet pelastajakurssilaisille oleellinen osa tehokkaan ja turvallisen työn oppimista.

Juuri nyt palomiehiksi opiskelevat saavat käytännön opetusta aiempaa vähemmän. Syynä ovat leikkaukset Pelastusopiston kehysrahoituksessa.

Pelastajakursseilta on vähennetty 12 päivää harjoittavasta opetuksesta.

– Se on huomattava määrä ja pelkään että se näkyy. Olen jo aikaisemmin onnitellut valmistuvia sanomalla, että olette tulevia ammattilaisia mutta

KOULUTUS

25

Häke-aloituspaikkoihin löydettävä ratkaisu PELASTUSOPISTO saa miljoonan euron rahoituksen ylimääräiseen hätäkeskuspäivystäjäkurssiin. Hätäkeskuslaitoksen ja opiston näkemys kurssin järjestämispaikasta poikkeavat.

– Jos kurssia ei järjestetä opistolla, tämä raha ei tule riittämään. Opistolla on fasiliteetti valmiina, rehtori Mervi Parviainen sanoo.

Ylimääräisiä kursseja on järjestetty vuosien saatossa jo useita, joka elokuussa käynnistyvän ”peruskurssin” lisäksi. Parviainen toivoo, että hätäkeskuspäivystäjien aloituspaikkojen määrään löytyisi nykyistä joustavampi ratkaisu.

– Meiltä valmistuu päivystäjiä säännöllisesti ja silti heistä on pula. Olisi erittäin tärkeää jo kansantaloudenkin takia tutkia, miksi koulutetut työntekijät siirtyvät lyhyen kokeilun jälkeen muihin töihin.

Parviaisen käsitys on, että alueelliset kurssit eivät ole sitouttaneet päivystäjiä työhön niin hyvin kuin Kuopiossa järjestetty opetus.

– Opiskelijoille ei muodostu sellaista identiteettiä ja verkostoa kuin Pelastusopistolla.

vielä raakileita. Nyt matka ammattilaiseksi pitenee entisestään, rehtori Mervi Parviainen sanoo.

Tilanne vaatii tulevilta työnantajilta entistä enemmän panosta uusien palomiesten perehdytykseen.

– Näillä kavereilla ei ole välttämättä samanlaisia valmiuksia kuin ennen. Osa asioista joudutaan opettamaan pinnallisemmin. Jos työntekijältä halutaan sama osaamiseen taso, niin pelastuslaitokset joutuvat sijoittamaan omiin koulutuspäiviin.

Kentältä Parviainen toivoo palautetta, jotta oppilaitos voi suunnata vähenneet resurssit oikeisiin asioihin.

– Palomies on kädentaitoammatti, joten onhan harjoitusten vähentäminen ikävän ristiriitaista.

Harjoitusten vähentämisen lisäksi Pelastusopisto leikkaa tänä vuonna tuntiopettajien käytöstä puolet pois. Tämä tuntuu erityisesti pelastajakursseilla, jossa tuntiopettajien kautta opetukseen saatu ”kentän ääni” on koettu tärkeäksi.

Suurin huoli päällystöstä Toistaiseksi pelastajatutkinnoissa on toteutettu kaikki opetussuunnitelman aiheet. Opintojen rakennetta ja tiivistämistä kuitenkin mietitään.

Alipäällystökurssit uudistuivat muutama vuosi sitten monimuotokursseiksi, joissa lähiopetusta vähennettiin ja siirryttiin enemmän verkkotehtäviin ja itsenäiseen opiskeluun. Parviaisen mukaan kurssit ovat alkujäykkyyden jälkeen jo asettumassa uomiinsa.

– Monimuotoinen opiskelu on vaativampaa kuin istua päivittäin opistolla. Ap-kursseilla on hyvin paljon tehtäviä ja opiskelu on kokoaikaista. Jotta tehtävät eivät kasaantuisi, opiskelijan oma vastuu ja suunnittelu – itsensä johtaminen – korostuu.

Miehistöopetuksen säästöt aiheutuvat Pelastusopiston valtion rahoituksen kehysleikkauksista, mutta vieläkin suurempi huoli on ollut Savonia ammattikorkeakoulun kautta tulleista päällystöopetuksen säästöistä. Lähiopetusta on jo leikattu. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

26

KOULUTUS

Tilanteesta huolimatta meidän pitää hoitaa opiskelijat kunnialla maaliin.

Mervi Parviainen toivoo että pelastuslaitoksissa luovuttaisiin ajattelumallista, jossa tieto on arvokasta silloin kun se on vain omassa käytössä. – Jos joku keksii jotain, niin tuodaan se kaikille tiedoksi!

Lähiopetuksen tilalle on tullut itsenäistä opiskelua ja kirjatenttejä.

– Olemme jo kertoneet uusille päällystöopiskelijoille, että opetussuunnitelmaa tullaan repimään auki. Tilanteesta huolimatta meidän pitää hoitaa opiskelijat kunnialla maaliin.

näkyä kouriintuntuvasti, kun säästöissä on jouduttu etenemään rakenteisiin.

– Olen lohduttanut henkilöstöä sanomalla, että tulevaisuus on pitkälti omissa käsissämme. Meillä on asiantuntemusta, jota ei ole asetettu kyseenalaiseksi.

Jatkuva kasvu taittunut

Pelataan yhteen suuntaan

Petosella on totuttu opiston yli 20-vuotisen historian aikana tasaiseen kasvuun, joten tilanne on ollut uusi ja hämmentävä.

– Joudumme miettimään toiminnan kehittämistä luopumisen strategian kautta: mitkä ovat ydintehtäviämme ja miten voidaan tehdä toisin. Se vie epämukavuusalueelle ja henkilöstö on ollut huolestunut tulevaisuudesta, Parviainen sanoo.

Pelastusopiston kehittämishankkeessa ennakoitiin heikentyvät ajat jo viisi vuotta sitten. Kuitenkin vasta viimeisen vuoden aikana tilanne on alkanut

Pelastusopiston toive on saada ensiksi riittävästi rahaa laadukkaan opetuksen turvaamiseen ja toiseksi selkeän linjauksen tulevaisuutta kohti.

Jo ennen Pelastusopiston rahoitusongelmia on esillä ollut kysymys, miten opetettavat asiat jakaantuvat pelastajan perustutkinnon ja täydennyskoulutuksen kesken. Pelastuslaitokset eroavat toisistaan maantieteellisesti ja riskeiltään.

Jos opisto toteuttaisi kaikki pelastuslaitosten toiveet, perustutkintoa opiskeltaisiin jopa yhdeksän vuotta.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

KOULUTUS

27

Opetus pysyy Kuopiossa SISÄMINISTERIÖN työryhmä selvittää pääl-

Päällystökoulutuksen ulkopuolella sisäisen

lystökoulutuksen järjestämistapaa tämän vuoden loppuun saakka. Jos koulutuksen rahoittaja (tutkinnon omistaja) vaihtuu Savoniasta Poliisiammattikorkeakouluun, muutos voisi tapahtua ehkä vuonna 2017. Siihen saakka on yritettävä sinnitellä Savonia amk:n leikkaaman rahoituksen kanssa.

– Jos ja kun siirryttäisiin Polamkin yhteyteen, budjetissa vahvistettaisiin päällystökoulutukseen tietty raha. Nyt koko ajan kiistellään Savonian kanssa rahoituksesta, rehtori Mervi Parviainen sanoo.

Opetus säilyisi Parviaisen mielestä edelleen Pelastusopistolla – Hervannasta on yhtä pitkä matka tänne kuin täältä sinne.

turvallisuuden oppilaitoksilla on painetta tehostaa koulutusyhteistyötä yleisestikin. Koulutukseen yhteistyö toisi uudenlaisia mahdollisuuksia ja uudenlaisia kursseja. Sellaista kehitystä Parviainen todistaisi mielellään. Yhteisillä viranomaiskursseilla pystyttäisiin hyödyntämään teknisiä välineitä niin, että matkustamiseen ei käytetä aikaa.

Yksi yhteinen turvallisuusoppilaitos on myös ajatus, jota voi tarkastella. Hallinnollisesti ja tukipalvelujen osalta oppilaitokset voisivat olla samassa, mutta fyysinen yhdistäminen on toinen juttu.

– Mitkä poliisin, pelastuksen sekä raja- ja merivartiokoulun kolmesta harjoitusalueesta suljettaisiin ja mikä jäisi jäljelle? Poliisien harjoitusaluetta ei voi polttaa kuin yhden kerran.

– Muutoksille pitää olla järkevät toiminnalliset ja taloudelliset perustelut.

– Koko ajan painiskellaan sen kysymyksen kanssa, annetaanko opistolla riittävän hyvät valmiudet – ja mikä on riittävän hyvä taso? Samaa keskustelua käydään pelastuslaitoksilla, kun palvelutasoa suunnitellaan, Parviainen sanoo. ­– Kaipaan rakentavaa keskustelua ja vuorovaikutusta, niin että muodostuisi yhteinen käsitys siitä, mitä Pelastusopisto voi puolessatoista vuodessa opettaa ja mikä on laitosten vaatimus valmistuvien palomiesten osaamiselle.

Yhteiset linjaukset pitäisi olla kunnossa.

– Meidän työtä helpottaisi, kun tietäisimme, miten asiat pelastuslaitoksissa tehdään. Tänäkin syksynä on opiskelijoilta tullut kesätöistä palautetta, että opistolla tehtiin tosin kuin pelastuslaitoksella ja toisella pelastuslaitoksella tehtiin vielä kolmannella tavalla. n Teksti ja kuvat MIKKO TERÄVÄ

Polamkissa poliisin alin tutkinto eli miehistövirkojen perustutkinto on nykyään ammattikorkeakoulutasoinen (180 op). Pelastustoimessa ylin tutkinto eli palopäällystön tutkinto on saman tasoinen.

– Onhan siinä problematiikkaa. Odottaisin kuitenkin poliisin kokemukset uudesta amk-tutkinnosta. Pelastajien amk-tutkinto olisi nykyistä tutkintoa kalliimpi. Kun taloudelliset ajat paranevat, toivon mukaan se tulee keskusteluun. Kyse on myös ammattikuvasta ja siitä, mitä yhteiskunta kokee tarpeelliseksi, Parviainen sanoo.

Pelastajakurssit kehittyvät nykyiselläänkin, esimerkiksi suunnitteilla on tiiviimpää harjoittelua alipäällystökurssien kanssa.

– Pelastajat saisivat kentän kokemusta ja alipäällystö harjoitusta kouluttamisesta. Tätä on toivottu ja valmistelua tehdään.

Päivystäjien simulaatiokoulutusta vähennetty HÄTÄKESKUSPÄIVYSTÄJIEN opettajia huolestuttaa tuntiopettajaresurssien väheneminen.

Päivystäjien simulaatioharjoitukset vaativat runsaasti opettajia, jotta kaikki opiskelijat saavat tarpeeksi puheluita simulaatiopäivien aikana.

Simulaatioita on jo jouduttu korvaamaan osittain muilla harjoitteilla. Opiskelijoilta saadun palautteen mukaan simulaatiopäivät ovat kuitenkin oppimisen kannalta tehokkaampia.

Päivystäjien vuorovaikutustaitoihin panostetaan jo peruskoulutuksessa aiempaa enemmän.

Vuorovaikutusharjoituksia on toteutettu ammattinäyttelijän kanssa. Harjoituksissa saatu kokemus on osoittautunut tärkeäksi, kun päivystäjän työssä on ottanut vastaan esimerkiksi lapsisoittajan tai itsetuhoisen soittajan puhelun. Harjoitukset ovat nyt uhattuna rahoituksen supistuessa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

28

KOULUTUS

Pelastajaoppilaat Jukkapekka Auroila että Tommi Ikonen sanovat kesätyön tuoneen varmuutta omaan tekemiseen.

Kysyimme neljältä Pelastusopiston opiskelijalta:

Mitä teit viime kesänä?

Jukkapekka Auroila, 21 PELASTAJAKURSSI 88 Palomiehenä Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen Lahden Paavolan asemalla

“

Kesä meni tosi nopeasti. Kun kevätlukukausi päättyi, aloitin muutaman päivän päästä työt Paavolassa, missä olin samassa vuorossa koko kesän. Positiivinen kokemus kaiken kaikkiaan ja juuri sellaista, mitä odotinkin. Vahvistui ajatus, että olen ihan oikean alan valinnut.

– Perehdytys oli hyvä. Erillisiä perehdytyspäiviä oli kaksi ja kun menin

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

työvuoroon, niin katsottiin höökiä erikseen läpi. Kesämies otettiin hyvin vastaan, vaikka varmaan uusia tulokkaita kokeillaan vähän enemmän. Se kuuluu juttuun ja kun lähtee oikealla asenteella, kaikesta selviää.

– Asema oli vilkas, siitä lähdettiin monipuolisesti eri tehtäviin PäijätHämeeseen. Kolareita, puun kaatumisia, öljyntorjuntaa... Palopuolella eteen tuli kauppakeskuksen sähkökaappipalo ja rivarin palo, jossa olin kattotyöskentelyssä.

– Ensimmäisen kropan näkeminen oli tietysti uusi tilanne. Siinä oli henkilö jäänyt auton alle useamman kerran.

Heti tultiin kysymään, että miltä tuntuu ja tarvitseeko asiaa käydä läpi. Opistolla ei tällaista näe.

– Kesätyön jälkeen on varmempi olo omaan tekemiseen, mutta vielä on tosi paljon opittavaa. Opiston harjoittelumalli on erilainen kuin alueilla, joilla tehdään omalla tavallaan, mutta varmasti on hyötyä, kun on päässyt käpistelemään välineitä oikeissa tehtävissä.

KOULUTUS

Tommi Ikonen, 24

Mauri Salo, 22

PELASTAJAKURSSI 90 JA PÄÄLLYSTÖKURSSI AMKN12 Palomiehenä Etelä-Savon pelastuslaitoksen Mikkelin paloasemalla

PÄÄLLYSTÖKURSSI AMKN13 Palomestarina Keski-Suomen pelastuslaitoksen Saarijärven asemaryhmässä

“

Yksi viikko jäi lomaa, muuten kesä meni työtä tehdessä. Vaihtelin kolmen työvuoron välillä.

Asema, talon tavat ja henkilöt olivat tuttuja, sillä olin ollut Mikkelissä palotarkastajana toissa kesänä.

– Työtehtävän perehdyttäminen hoitui asiallisesti. Alussa käytiin hööki läpi, mutta usein kun hööki ajettiin lähtövalmiuskuntoon, kävin auton läpi vielä itse. Ei kerrasta tai kahdesta jää vielä mieleen, mitä missäkin on.

– Autossa on välineitä mitä koulussa ei ole tullut käytettyä. Kuten kellupumppu, josta suurin piirtein tiesin miten se toimii mutta en ollut käyttänyt. Minulta kysyttiin, onko jotain mitä haluaisin treenata ja päiväharjoituksia vähän muokattiin sen mukaan.

– Maastopalojen suhteen oli hiljaisempi kesä. Kohdalleni osui yksi turvekenttäpalo Juvalla, mutta se olikin sitten isompaa laatua. Muuten keikkoja oli aina pienistä rakennuspaloista vahingontorjuntaan ja liikenneonnettomuuksiin.

Huomasin paineilmalaitteiden käytön olevan oikeissa tehtävissä hieman erilaista kuin opiston harjoituksissa. Etenkin yöaikaan kun joutui heräämään, oli se raskaampaa.

– Kerran tehtävällä oli autosta ulos lentänyt matkustaja ulkoisesti aika huonossa kunnossa. Hetken saattoi käydä mielessä, että tässä on ihminen. Sitten kun työmoodi meni päälle, niin ei sitä enää ajatellut. Työkaverit huomioivat hyvin, kysyivät samantien että tarvitseeko asiasta jutella.

– Opiskelen pelastajakurssin lisäksi palopäällystökurssilla. Aloitin päällystöopinnoissa ja nyt opintojen loppuvaiheessa, jossa on monimuoto-opiskelua, hain myös pelastajakurssille. Tavoitteena on valmistua ensi kesäksi molemmilta kursseilta. Tarkoituksenani on aloittaa työt ensin miehistöpuolella ja katsoa sitten myöhemmin, mitä muita työmahdollisuuksia ilmaantuu.

29

“ Päivystäjäoppilas Maijastiina Helanen opiskeli elokuussa poliisitoimen jaksolla Polamkilla. Kuvassa on käynnissä tehtävänkäsittelyn kirjaamisharjoitus.

Toimin viransijaisena, eli tein normaaleja päällystötehtäviä: päivystävää palomestaria, pelastusryhmän johtajana toimimista, kehittämistyötä ja valistus- sekä valvontatehtäviä.

Maijastiina Helanen, 36 HÄTÄKESKUSPÄIVYSTÄJÄKURSSI 27 Ilmoitinlaitetestaajana Oulun hätäkeskuksessa

“

Meitä oli kaksi kesätyöntekijää Oulun häkessä ja olimme molemmat töissä ilmoitinlaitepöydässä. Päivystäjän työtä en tehnyt, koska lain mukaan hätäilmoituksia saa ottaa vastaan vain ihminen, jolla on hätäkeskuspäivystäjän tai poliisin tutkinto.

– Otimme vastaan palo/rikosilmoitinlaitteiden kuukausikokeita. Laitteistot asetetaan hätäkeskuksen päässä vikatilaan. Laitteiston hoitajille kerrotaan, menikö testi normaalisti läpi vai onko linjoissa tai laitteissa vikaa.

– Vastanotto Oulun häkessä oli todella lämmin. Kaikki esittelivät itsensä sopivan tilanteen tullen ja tuli tunne, että uudesta ihmisestä työyhteisössä oltiin aidosti kiinnostuneita. Pääsin näkemään kaikki vuorot ja kymmenittäin päivystäjiä, ylipäivystäjiä, vuoromestareita, eri alojen asiantuntijoita ja muuta hallinnon väkeä.

– Suurin päämäärä ja odotuksen aihe on itse töihin pääseminen. Meidän kurssillemme on tehty alusta asti selväksi, että tilanne on vaikea. Määrärahat ovat painajaismaisen pieniä ja virkoja ei ole tai niitä ei täytetä. Määräaikaisen työsopimuksenkin saaminen heti valmistumisen jälkeen on lottovoitto ja suuri ilon aihe. Töitä toki olisi jokaisessa hätäkeskuksessa ruuhkaksi asti, mutta ei rahaa palkata töiden tekijöitä.

Päällystön koulutusohjelmaan kuuluu harjoittelua 30 opintopisteen verran.

Mauri Salo teki työharjoittelua Saarijärvellä lapsuusmaisemissa.

– Kesän aikana oli mahtavaa päästä tekemään juuri niitä asioita, joihin koulutus on antanut valmiuden, kuten esimerkiksi pelastusjoukkueen johtamista sekä erityiskohteiden palotarkastuksia.

Vaikka olinkin Suomen nuorin palomestari, ei se tullut esiin negatiivisella sävyllä missään keskustelussa työyhteisössä.

— Parhaita muistoja olivat tilanteet, joissa saattoi nähdä ihmisen todellisen onnellisuuden, kun kadonnut henkilö löytyi hyvinvoivana tai tunnearvoltaan tärkeä lapsuudenkoti saatiin pelastettua suurilta vahingoilta. n

Lue lisää opiskelijoiden ajatuksia työelämästä: www.palomiesliitto.fi > ajankohtaista

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

OSSI PIETILÄINEN

30

Käynnissä alipäällystöoppilaiden konttikoulutuskurssi Pelastusopiston harjoitusalueella.

Palomies Sami AP-kurssilla ”Se on myönnettävä, ettei kessukurssi ihan läpihuutojuttu ole.”

F

loridan Jacksonvillessä työvaihdossa ollut KeskiSuomen pelastuslaitoksen palomies Sami Huovila (katso Pelastusalan ammattilainen 1/2014) on jatkanut Palomies Sami -blogiaan matkan jälkeen.

Sami aloitti syksyllä 2014 opiskelun Pelastusopiston alipäällystökurssilla 38 ja kertoi opiskelukuulumisiaan blogissa. Tälläkin kertaa perhe seurasi mukana: Huovilat muuttivat kahdeksi lukukaudeksi Savoon.

Seuraavassa lyhennettyjä poimintoja Palomies Samin blogista AP-kurssin ajalta. Kaikkiaan blogista löytyy toistasataa postausta.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

10. ELOKUUTA 2014

”

Huomisaamuna meikäläinen painaa tukkaputkella fillarilla pitkin Petosen pyöräteitä joten alta pois. Aluksi tytär päiväkotiin ja sitten suunta kohti tuota venäläistyylistä betonikolhoosia, eli Pelastusopistoa.

Huomenna alkaa siis opiskeluni kohti huikeaa palokersantin uraa. Koulupolun aloittaa myös moni tuleva pelastusalan ammattilainen. Tsemppiä kaikille ja kovaa opiskeluintoa tulevaan rypistykseen opistolla.

Pakko myöntää, olen aika tohkeissani aloittamassa alipäällystöopinnot. Toivottavasti intoa piisaa myös pitkän talven ylitse aina ensi kevääseen saakka. Upouusi oppilaspuku roikkuu henkarissa ja kengät kiiltää uutuuttaan. Tuolin

KOULUTUS

selkänojalla roikkuu reppu valmiiksi pakattuna. Kynät on hiottu huippukuntoon ja vanha penaalinikin löytyi. Kaikki on siis valmista huomiseen.

18. ELOKUUTA 2014

”

Ensimmäiset 5 päivää on ollut todella kiireistä. Opiskelut alkavat yleensä klo 8.00 ja loppuvat klo 16.15, sen jälkeen kiireellä fillarin selkään ja hakemaan tyttöä päiväkodista ja sitten ruuanlaittoon. Eipä jää paljoa illalle luppoaikaa. Nukku-Matti heittää hiekat jo klo 21 jälkeen. Seuraava päivä menee taas samalla kaavalla ja sitä seuraava ja jne...

Kurssikaverini ovat aivan loistavia tyyppejä. Kaikista näkyy ja kuuluu pitkä kokemus pelastusalalta eri puolilta Suomenmaata. Päivät kuluvat kuin siivillä täällä.

Opiskelun näkökulmasta viikko on ollut mielestäni sekava. Opistolla on siirrytty pitkälti verkko-opiskeluun ja kaikki tehtävät ja lukupaketit täytyisi osata kaivaa sieltä. Minulle viikosta on jäänyt enemmän kysymyksiä kuin olen saanut vastauksia. :) – Kai se vaan on alkukankeutta pitkän opiskelutauon jälkeen.

Alipäällystökurssi on nyt ns. monimuotoinen, eli meillä on lähi- ja etäopiskelua. Silloin kun on etäviikko, se ei ole todellakaan mikään huili tai lomaviikko vaan erilaisia oppimistehtäviä tursuaa verkosta. – Puhaltamalla tästä ei kyllä selviä.

2. SYYSKUUTA 2014

”

Päivät kuluvat ja viikot vierivät... Olinkin ajatellut, että näin varmasti on, että aika tulisi Kuopiossa menemään nopeasti. Nyt tuntuu, että päivät todellakin lentävät.

Tehtäviä satelee opettajilta ja näin ollen vapaa-ajan ongelmiakaan ei meillä täällä pääse syntymään.

Alipäällystökurssi huipentuu ensi keväänä kehityshankkeeseen. Se mitä tuo kehityshanke tarkoittaa minun kohdalla, on vielä hiukan työn alla. :) Opiskelut on nyt kestänyt kuukauden verran ja nyt olisi jo hyvä tietää mitä aihetta tuossa hankkeessa tulisi käsittelemään.

Kehityshanke on kirjallinen työ joka tulisi olla vähintään 30 sivun mittainen asiapaketti.

Alustavasti olin ajatellut tehdä tutkimuksen, jossa perehtyisin perinpohjin meitä pelastusalan ammattilaisia vaivaamaan päivittäiseen ongelmaan palokunnassa. Minne katoavat vaatteet palokunnan pyykkikoneesta pesuohjelman aikana?

Monia ammatilaisia on mietityttänyt jo vuosien ajan lukuiset kadonneet t-paidat ja yksinäiset sukat. – Nieleekö kone todellakin nuo tekstiilit?

31

1. LOKAKUUTA 2014

”

Tänään vietän pienimuotoista vuosipäivää. Siitä on nimittäin vuosi vierähtänyt, kun meidän perhe pakkasi laukut ja muutti Floridaan asumaan 3 kuukaudeksi.

Vajaan viikon kuluttua siitä aloitin työni Jacksonvillen pelastuslaitoksen station 21:lla. Kaikki muistoni jenkeistä on saanut vähintäänkin kultareunukset. Pakko myöntää, mulla on vähän ikävä tuota Jacksonvillen ilmastoa ja aseman brotherhoodia.

Kokemukseni vaihdon aikana olivat aikamoista vuoristorataa. – Onnensa kukkuloilta suoraan syvimpiin vesiin...

28. MARRASKUUTA 2014

”

Onneksi marraskuu ja movember-kampanja alkaa tulla vihdoinkin päätökseen.. Pelastusopiston käytävillä on vilissyt jos jonkin näköisiä Viiksi-Valluja, joillekin on kehittynyt kuukauden aikana ihan oikeat, tuuheat ”kalapuikot”. Toisien viikset on lähinnä poikamaista haparointia miesten maailmassa. No, poikamaista tai ei, ajatus kampanjoida jonkin asian puolesta on erityisen hieno juttu!

Tämä lukukausi on kohta taputeltu. Pari viikkoa vielä opiskelua ja sitten alkaa hengähdystauko. Opiston käytävillä on aistittavissa valmistuvien pelastajien riemu, kohta päättyvästä opiskelusta. Tuon saman hetken muistan vielä itse kuin eilisen...

Toivotan onnea ja menestystä nyt valmistuville pelastajille. Pitäkää lippu korkealla ja olkaa ylpeitä uudesta ammatistanne! Tuo jokaisen ammattiylpeys ei kuitenkaan ole mikään itsestäänselvyys, se vaatii jatkuvaa halua kehittää itseään pelastusalalla eteenpäin. Älkää jääkö paloaseman sohvalle makoilemaan, harjoitelkaa, erikoistukaa ja opiskelkaa urallanne eteenpäin.

Muistakaa huomioida kaiken keskellä tuo tärkein voimavaranne, läheiset ja perhe.

13. TAMMIKUUTA 2015 Uusi lukukausi on nytkähtänyt käyntiin ilman suuria tunteita.

Paluu takaisin koulun penkille ei ole aiheuttanut vaikeuksia.

Tällä viikolla aloitimme vaarallisten aineiden-opinnot ja se on sellainen aihe jota olen odottanut opinnoiltani. Vaaralliset aineet on aiheena erittäin ”harmaa” ja epävarma alue meikäläisen osaamiskentässä. Mutta luulenpa, ettei meidän maassamme kovin moni pelastusalalla työskentelevä paukuttele henkseleitään HazMat-osaamisellaan.

Jos minulta kysyttäisiin, että mikä on pelottavin tai vaarallisin keikka mihin palomies voi urallaan joutua, vastaukseni olisi nopea ja lyhyt: – Vaarallisten aineiden keikka, kemikaalionnettomuus. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

32

KOULUTUS

Pelastusalan ammattilaisilta vaaditaan ihan hitokseen paljon kaikenlaista erityisosaamista. Sun pitäisi etsiä ja löytää ihmisiä palavasta talosta mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti, pelastaa jäihin pudonnut pilkkimies, porata bensarekan kylkeen reikä jotta polttoaine saadaan siirrettyä, leikata autonromua sen verran auki että saadaan kriittisesti loukkaantunut perhe ulos, liuottaa sydäninfarkti kesämökillä, pelastaa nostolava-autolla tulipaloa paennut parvekkeelta, sukeltaa ja etsiä hukkunutta lasta uimarannalla, pelastaa köysillä joku onneton joka on pudonnut pihakaivoon, neuvoa, valistaa, palotarkastaa, turvallisuuskouluttaa jne...

Olemme aina valmiina kaikkeen tähän n. 10 e / tunti.

Tämä niille jotka halajavat meille lisää kaikenlaista ylimääräistä ”kissanristiäistä” Antakaa meidän keskittyä siihen mitä varten olemme palkattuja pelastustoimeen. Työrauhaa, harjoittelu ja erikoistuminen kunniaan!

26. HELMIKUUTA 2015

”

Nyt kun ei voi olla huomaamatta keskustelua palomiesten sairaankuljetuksen kuormittavuudesta, on itsekin kannettava korsi kekoon ja kirjoitettava muutama rivi huonoa suomea. On selvä juttu, mikä palomiehiä kuormittaa vuoro toisensa jälkeen. – Ja se on juurikin tuo siisti sisätyö ja sairaalaympäristö. Komennus steriililtä tuoksuvaan kirkkaaseen pakettiautoon koetaan kuin olisi saanut rangaistuksen jostain. Verenpaine nousee ja korvissa rutisee niin, että muutkin sen kuulevat. Mielestäni ambulanssityön kuormittavuus on kuitenkin suhteellinen käsitys. Ja tätä en sano tulevana esimiehenä vaan palomiehenä.

Pelastusopiston pelastajan ensihoitojaksolla keskitytään hyvin paljon erilaisiin korkeariskisiin potilastilanteisiin ja se saattaa luoda vääristyneen kuvan ensihoitoarjesta kentällä.

Ne oikeat henkeä pelastavat temput on työvuorossa erittäin harvinaisia tilanteita. Ikävä kyllä ensihoitoa kuormittaa eniten alkoholin lisäksi ihmisten aivan käsittämätön uusavuttomuus. Ja mikäpä turhauttaa enemmän kuin 10 hälytystä yöllä, joista yksi potilas tarvitsee ensihoitoa ja sairaalan palvelua?

Oma kokemukseni mukaan tuoreet pelastajat on varustettu erittäin hyvällä osaamisella ja asenteella. Älkää myrkyttäkö mieltänne kyllästyneiden ”kyytimiesten” puheilla. Oma asenne ratkaisee ja hyvällä asenteella ja pilke silmäkulmassa auttaa jaksamaan uralla pelastuslaitoksessa.

9. MAALISKUUTA 2015

5. HELMIKUUTA 2015

”

Taas alkaa olla yksi etäopiskeluviikko alipäällystötutkintoa taputeltuna. Nämä etäviikot tulee vietettyä aika ahkerasti läppärin kimpussa. Erilaisia oppimistehtäviä pursuaa Pelastusopiston palvelimelta, joten siis tekemisen puutetta ei pitäisi päästä syntymään. Tunnollisena opiskelijana olen yrittänyt joka päivä paukuttaa tehtäviä pois käsistäni. Välillä tulee purnattua ja tuskailtua tehtävien määrää ja sitä onko kaikki tehtävät tärkeitä tulevassa työssäni esimiehenä? Lopulta luulen tämän kaiken tuskailun ja työnteon kuitenkin kasvattavan minua tulevaan harppaukseen urallani. Se on myönnettävä, ettei kessukurssi ihan läpihuutojuttu ole.

Tällä hetkellä pelastuslaitoksissa pyritään siihen, että koko työvuoro olisi ns. pelastussukelluskelpoinen. Ja tämän seurauksena vanhemmat palomiehet hoitavat ainoastaan kuljettajan tehtäviä. Noita kuskinpaikkojakin on kuitenkin rajallisesti ja näin tulee herkästi tilanne, jossa aletaan sovittamaan sairaalan narikkamiehen nuttua päälle. Samaan aikaan nuoret pelastajat tavoittelee tuota himottua sammutusauton kuskin paikkaa komennuslistalla. Itse kannoin korteni kekoon asiassa ja luovuin paikastani nostolavakierrossa.

­­ Opiskelun tehokkuudesta kertoo se, ettei – yksi läppäri riitä.

”

Jokaiselle etäviikolle ovat opettajat laskeneet oppilaille 38 tunnin edestä itseopiskelua ja erilaisia kirjallisia oppimistehtäviä. Toisin sanoen, vapaus tuo vastuuta. Helpompaa olisi vain istua luokassa ja olla läsnä. Uskon kuitenkin, että tämä nykyinen koulutusmuoto on parempi meille perheellisille sekä se antaa mahdollisuuden käydä opintojen ohessa työssä tulipalokunnassa. Näin myöskään kouluttautuminen ei muodostu kenellekään taloudelliseksi itsemurhaksi.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

On hienoa, että on kuitenkin vielä heitä jotka uskovat siihen, että voitamme taistelun eläkeiästä. Mielestäni meidän tulee taistella enemmänkin siitä, että jokainen brankkari saa tehdä arvokasta työtään tietyillä rajoitteilla nykyiseen eläkeikäänsä saakka. Eikä ikääntyvää palomiestä tulisi heittää toimintakyvyn heikentyessä luistinratoja jäädyttelemään tai sairaalaan narikkamieheksi. Se ei ole kunniallista ja eikä siinä paista arvostuksemme.

7. HUHTIKUUTA 2015

”

Fyysiset testit ovat vihdoinkin takana päin. Edelleenkin tuo herra Cooper sai kaiken kunnioitukseni keksimällään juoksutestillä. En muista milloin viimeksi minulla olisi ollut yhtä huono olo jonkin liikuntasuorituksen jälkeen...tai muistanpas, se oli AP-kurssin pääsykokeissa. :) Vaan eipä mittään, juoksut on juostu ja puntit on nostettu.

KOULUTUS

33

20. TOUKOKUUTA 2015

”

Viimeistä etäviikkoa vietellessä Kuopiossa. Viikko on sujunut mukavasti, olen saanut toimia parina päivänä tuntiopettajana Pelastusopistolla. Aikaa on tullut vieteltyä palotalon ”mukavassa” lämmössä pelastaja oppilaita ohjaten ja paimentaen. On ollut hyvä kokemus saada toimia myös tuntiopettajana välillä. Tällä viikolla olen savusukeltanut yhtä paljon kuin viimeisenä 10 vuotena yhteensä pelastuslaitoksella. :) Joten kokemus maikkana olosta on ammatillisesti erittäin arvokasta ja opettavaa.

Apina putosi myös hartioiltani kun sain kehityshankkeeni valmiiksi. Tuota kirjallista työtä me kaikki AP-opiskelijat olemme pakertaneet viime syksystä saakka. Ja välillä kirosin työni alimpaan helvettiin ja tuntui ettei siitä voisi selvitä kunnialla läpi. Minä valitsin aiheekseni korkealla työskentelyn kehittämisen Keski-Suomessa.

10. KESÄKUUTA 2015 ­­ Ohjaava opettajani sanoi minulle, että kehitys– hankkeeni on kiitettävää tasoa ja hän ehdottaa arvosanaksi 5. On myönnettävä, että tuntui hyvälle kuulla opettajan mielipide työstäni jota olen valmistanut tosissani 50 sivun verran.

On kutkuttavaa kun koulu loppuu ja saan himoitut esimiehenkupongit vihdoin taskuuni. Huomaan toistuvasti haaveilevani jo tulevasta kesästä opintojen jälkeen. Haaveilun lomassa ajatuksiini hiipii kuitenkin jonkinlainen kaipuun tunne... Olen varma, että jo ensi syksynä haikailen aikaani Kuopiossa. Meillä on ollut täällä todella hyvä ja hauska porukka Ap-kurssilla.

Mistä alipäällystökurssi 38 on tehty?

Ap38 on tehty: Vankasta ammattitaidosta, periksi antamattomuudesta, arvokkaasta kokemuksesta, hersyvästä naurusta, veljellisestä vittuilusta, lämpimästä myötätunnosta, reilusta toveruudesta, rehdistä kilpailusta, tiukoista mielipiteistä, hiljaisesta kunnioituksesta, välittömästä auttamisesta ja jatkuvasta paskan hajusta.

25. HUHTIKUUTA 2015

”

Kesä lähenee vääjäämättä ja oleskelu Kuopiossa tulee päätökseen. Täytyy myöntää, että oli hyvä ja oikea ratkaisu muuttaa Savoon opiskelujen ajaksi. Moni asia on vaan paljon helpompaa kun koko perhe on kasassa saman katon alla. Olen kuullut pitkin vuotta kurssikaverien valittavan kokevan jonkinlaista henkistä kuolemaa tuossa Pelastusopiston betonilähiössä. En sano, että kaikki olisivat samaa mieltä seinien kaatumisesta päälle. Joku saattaa nauttia täysin rinnoin opiskelijaelämästä Kuopiossa.

Paluu arkeen on siis tapahtunut ja elämä Kuopiossa on taakse jäänyttä aikaa. On ollut erittäin mukava palata takaisin oikeaan kotiin ja on myös myönnettävä, että paluu töihin on tuntunut vajaan vuoden poissaolon jälkeen mukavalta.

Töihin paluuseen olin varautunut jotenkin niin, että se olisi sellainen ”pehmeä lasku”.

No, päivän sainkin perehtyä tulevaan esimiespestiini. Kessun toimistossa tutustuin ruiskumestarin ohjauksessa työvuorosuunnitteluun, palkanmaksunperusteisiin ja Pronton täyttöön. Mutta klo 20:00 komento kävikin tuohon kirkkaaseen pakettiautoon, eli ambulanssiin. Yö kuluikin sitten suunnilleen kokonaan kumipyörillä Jyväskylän ­­– Kesäkessu. kaduilla.

Edellisen vuoron olinkin jo oikeassa tulikokeessa. Jouduin yllättäin ruiskumestariksi pääpaloasemalle. Päivä sujui ilman suurempia kommelluksia. Paljon tuli vietettyä aikaa kessun toimistossa ja täyteltyä erilaisia planketteja joista palomiehenä ollessaan ei juurikaan tiennyt. n

Lue kaikki postaukset: http://palomiessami.blogspot.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

34

KOULUTUS

Henkisesti vaativiin tilanteisiin on kehitetty valmennusmenetelmä, joka on otettu käyttöön tänä vuonna poliisien koulutuksessa.

Menetelmä sopisi myös pelastajille ja ensihoitajille uhkaaviin ja stressaaviin tilanteisiin valmentautumiseen.

Harjoittelulla henkistä kestävyyttä

V

almentaja ja tietokirjailija Harri Gustafsberg on kehittänyt valmennusmenetelmän henkisen kestävyyden parantamiseksi. Gustafsbergilla on kokemusta 25 vuotta poliisina. Hän toimi yli 20 vuotta valmiusyksikkö Karhussa ja kouluttajana poliisiorganisaatiossa.

Gustafsberg kertoo, että mielentilan hallinta on keskeisintä ja tärkeintä uhkaavissa tilanteissa. Se on edellytys sille, että pystytään rakentamaan itselle oikeankaltainen tilannetietoisuuden taso sekä pystytään tekemään loogisesti ja rationaalisesti päätöksiä ja toimimaan.

Tilannetietoisuus tarkoittaa ammattitaitoon ja kokemukseen perustuvaa tietoisuutta siitä, mitä ympärillä tapahtuu ja kykyä käyttää tätä tietoisuutta päätöksenteon perustana. Tilannetietoisuus muodostuu tiedon keruusta, havaitsemisesta ja ymmärtämisestä sekä ennakoinnista.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Uhkaavissa tilanteissa tilannetietoisuus menetetään usein, koska stressitaso nousee liian korkeaksi, jolloin kaikki aivo- ja aistien toiminta keskittyy oletettuun uhkaan. Mikäli kokonaistilannetaju menetetään, voidaan tehdä hyvinkin vääriä johtopäätöksiä siitä, mitä pitäisi tehdä.

Gustafsberg korostaa, että ei ole olemassa mitään käytännön niksiä, miten uhkaavista tilanteista selvitään.

Mielentilan hallinta ja henkisen kestävyyden kehittäminen vaatii raakaa työntekoa ja harjoittelua aivan samalla tavalla kuin fyysinen kuntoilu. Oikotietä onneen ei ole.

— Kun uhkaava tilanne on päällä teet sen minkä osaat. Me toimimme aina niillä taidoilla ja tiedoilla, sillä asenteella ja mielentilalla, mikä meillä on kyseisenä hetkenä kun ongelma kaatuu päälle. Mitä valmistautuneempia olemme ja mitä enemmän olemme harjoitelleet oikein, sitä todennäköisemmin selviämme tilanteesta hyvin.

KOULUTUS

Hengitys, mielikuva, keskittyminen Gustafsbergin kehittämä henkisen kestävyyden valmennusmenetelmä on moniportainen prosessi, joka sisältää konkreettisia harjoitteita.

Ensinnäkin valmennuksessa harjoitellaan hengityksen säätelyä. Syvällä hengityksellä pidetään hermoston tasapainoa yllä ja samalla lisätään aivoihin kapasiteettia. Jos sympaattinen hermosto kiihtyy liikaa, menetetään tilannetietoisuutta, siksi hengityksen säätelyn oppiminen on tärkeää.

Toinen valmennuksen tukijalka on mielikuvaharjoitukset, jotka yhdistetään konkreettiseen tekemiseen, mikä kyseiseen työhön kuuluu. Viimeisenä kohtana harjoitellaan keskittymiskykyä ja ymmärrystä siitä, että pystyy keskittymään oikeisiin asioihin juuri kyseisenä hetkenä.

— Harjoitteita pitää viedä kokonaisuutena eteenpäin. Ainoastaan yksi kohta ei ratkaise mitään, korostaa Gustafsberg.

— Täytyy luoda perusta ja käydä harjoiteltavia asioita läpi järjestyksessä niin kauan aikaa, että niistä tulee automaatio, osa työrutiinia. Silloin opimme ohjaamaan kehon mielijärjestelmää.

Gustafsberg kertoo, että jo päivien henkisellä valmennuksella on mahdollista saada selkeitä tuloksia. Ja sitten kun on oivaltanut mistä on kysymys, voi harjoittelua jatkaa omatoimisesti.

Henkisen kestävyyden ylläpitäminen vaatii säännöllistä harjoittelua.

— Henkinen kunto vaatii samalla tavalla harjoittelua kuin fyysinenkin.

Harjoittelun määrä riippuu siitä, minkälaisen tason itse kukin haluaa saavuttaa.

35

tilanteisiin, olipa sitten kyse poliisista, palomiehestä, ensihoitajasta tai vaikkapa mäkihyppääjästä.

Valmennusmenetelmän tutkiminen aloitettiin Poliisiammattikorkeakoulussa puolitoista vuotta sitten ja sitä tutkitaan parhaillaan Toronton Yliopiston Hart Laboratorion tutkimus- ja kehittämishankkeessa.

Gustafsberg on vastannut tutkimuksessa mukana olleiden valmentamisesta sekä menetelmän kouluttajien valmentamisesta Suomessa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa.

Tutkimuksen aikana on saatu vahvaa tieteellistä näyttöä siitä, että henkisesti valmistautumalla voidaan vaikuttaa suorituskykyyn, havainnointiin ja päätöksentekoon henkisesti vaativissa tilanteissa.

Tutkimustulosten johdosta Poliisiammattikorkeakoulussa on jo otettu käyttöön Gustafsbergin menetelmä.

Keväällä ensimmäinen Poliisi AMKkurssi suoritti voimankäytön taktiikan koulutuksen, johon henkinen valmennusmenetelmä oli integroitu. Jatkossa siis kaikilla poliisiksi valmistuvilla on eväät henkiseen valmentautumiseen.

Gustafsbergin mielestä henkisen valmennuksen menetelmä sopisi hyvin myös pelastajien ja ensihoitajien koulutukseen.

— Tekin työskentelette vaativissa ja stressaavissa olosuhteissa, joten valmennusmenetelmästä olisi varmasti hyötyä, hän toteaa. n

Teksti TUIJA TERVO

Vahvaa näyttöä toimivuudesta Henkisen kestävyyden valmennusmenetelmä sopii paitsi valmentautumiseen uhkaaviin tilanteisiin myös kaikkiin muihinkin henkisesti vaativiin

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

36

HAL

HÄTÄKESKUSLAITOKSEN SÄÄSTÖESITYS:

10 sekuntia vs. 5 minuuttia

V

altionvarainministeriön talousarvioesitys julkaistiin pari viikkoa sitten ja heti seuraavalla viikolla aiheesta käytiin kiivasta keskustelua myös HAL ry:n hallituksen ja luottamusmiesten kesken.

Hätäkeskuslaitoksen henkilötyövuosien vähentämistarve, 37 htv:tä, sai jäätävän kylmän vastaanoton.

Jos nyt jo mennään usein minimivahvuuksilla ja runsaiden sairauspoissa-olojen paikkaamiseen tarvitaan paljon kalliita ylityötunteja, niin miten ihmeessä siinä on varaa vähentää?

Tietenkin laskemalla tulostavoitteita.

Hätäkeskuslaitoksen yhtenä tunnuslukuna pidetään alle kymmenessä sekunnissa vastattujen hätäpuheluiden prosenttimäärää. Juuri päätökseen saadun hätäkeskusuudistuksen yksi tavoite oli nostaa sitä prosenttilukua ja siinä onnistuttiinkin, vaikka keinoista ollaankin montaa mieltä.

Nyt talouspaineiden keskellä ollaan menossa ”ahteri edellä puuhun”, kun suurella vaivalla nostettua vastausprosenttia ollaankin laskemassa vuonna 2014 toteutuneesta 95 prosentista, talousarvioesityksen mukaan 85 prosenttiin.

Alamäki on alkanut jo kuluvana vuonna. Tälläkin hetkellä pieni osa soittajista joutuu odottamaan linjalla yli viisi minuuttia, ennen kuin hätäpuheluun vastataan. Kuinka paljon näiden puheluiden osuus kasvaisi jatkossa?

Viisi minuuttia ei kuulosta kovin pitkälle ajalle, ellei sitten satu olemaan itse siellä jonossa odottamassa.

Sillä hetkellä sekunnit tuntuvat minuuteilta ja minuutit tunneilta, mutta puhelu voi olla myös kirjaimellisesti minuuttipeliä elämän ja kuoleman välillä.

Elottomaksi menneen ihmisen selviytymismahdollisuudet romahtavat alle kymmenessä minuutissa, ellei kukaan paikalla olevista osaa aloittaa elvytystä.

Tehokkaallakaan peruselvytyksellä ei saada kuin joi-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Ei ketjun ensimmäisestä lenkistä voi säästää ilman että se vaikuttaa myös muihin lenkkeihin.

takin lisäminuutteja. Valtaosin elvytys aloitetaan vasta päivystäjän antamien ohjeiden mukaan.

Selviytymismahdollisuudet ovat siis hyvin heikot, jos vasta viiden minuutin jonotuksen jälkeen saadaan apu matkaan ja elintärkeät ohjeet annettua.

Kotona syttyvä tulipalo kehittyy parissa minuutissa siihen pisteeseen, etteivät omat sammutusyritykset enää kannata ja paikalta on viisainta poistua. Koko talo voi olla täydessä tulessa alle kymmenessä minuutissa.

Millaiset omaisuus-, jopa henkilövahingot, voitaisiin estää vastaamalla hätäpuheluun nopeasti ja antamalla ilmoittajalle alkusammutusohjeet, kun palolle on vielä jotain omin voimin tehtävissä?

Säästöjen myötä heikkenee paitsi kansalaisten saama palvelu, myös päivystäjien työhyvinvointi.

Kun päivystäjien puhelumääriä suunnitellaan kasvatettavaksi vajaalla kymmenellä prosentilla, jokainen voi pohtia miten se kuormittaa jo valmiiksi tiukalle vedettyä päivystäjää.

Sairauspoissaolot ovat hätäkeskuksissa olleet korkeat jo useamman vuoden, eikä henkilöstöresurssien vähentäminen missään nimessä paranna sitä tilastoa, toisin kuin talousarvioesityksessä toivotaan. Palvelu-

HAL

37

Säästö hätäkeskuksessa eli avun ensimmäisessä lenkissä heijastuisi muihin auttamisen lenkkeihin, kuten ensihoitoon, pelastukseen ja poliisiin.

taso laskee niin kansalaisten, kuin viranomaisten suuntaan päivystäjien uupuessa työtaakan alle.

Mikään muu viranomainen ei pääse aloittamaan ihmisten auttamista, ennen kuin hätäkeskus on hoitanut oman osansa. Laadukas hätäkeskustoiminta mahdollistaa myös muiden viranomaisten laadukkaan toiminnan.

Ei ketjun ensimmäisestä lenkistä voi säästää ilman, että se vaikuttaa ratkaisevasti myös niihin muihin lenkkeihin, eli hätäkeskus ei voi olla altavastaajana näissä säästötalkoissa.

Kuten nykyään on tapana, myös jokaiselle hätäpuhelulle on laskettu kappalehinta. Paljonkohan kansalainen olisi valmis maksamaan siitä, että hänelle vastataan hätänumerossa viiden minuutin sijaan jo kymmenessä sekunnissa? n

Teksti ja kuva TIINA-RIIKKA NYMAN Kirjoittaja on Hätäkeskusammattilaisten liitto HALin puheenjohtaja, hätäkeskuspäivystäjä sekä

Tutustu Palomiesliiton jäsenten Extranettiin!

Jäsentiedotteita Lakimies vastaa -palsta Lehtiartikkeleita

www.palomiesliitto.fi > kirjaudu

opettajana Pelastusopiston hätäkeskuskoulutuksessa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

38

TYÖMARKKINALAKIMIEHEN PALSTA

Varallaolon tarkastelua

K

orkein oikeus on 25.6.2015 antanut päätöksen (KKO: 2015:48), jossa KKO on ottanut kantaa muun ohella palomiehen varallaoloon ja sen korvattavuuteen. Tapauksessa kyse oli työskentelystä päiväpaloasemalla, jossa sovelletun varallaolojärjestelmän mukaisesti palomiehet ovat olleet kukin vuorollaan varalla varsinaisen päivätyönsä ohella. Työnantajan määräyksen mukaan paloauton tuli olla lähtövalmiudessa viiden minuutin kuluessa hälytyksestä. Varallaoloa ei ollut edellytetty suoritettavan paloasemalla, mutta siihen oli annettu mahdollisuus.

KKO katsoi, että varallaoloaika on luettava kokonaisuudessaan työajaksi, jonka mukaan myös palkka tuli maksaa.

Perusteluina se totesi mm. seuraavaa: Korkein oikeus katsoo, että varallaoloaika tulee lukea työajaksi, jos työntekijä on tällöin tosiasiallisesti samalla tavalla työhön sidottu kuin varsinaisia työtehtäviä suorittaessaan. Valmiusajan pituus on keskeinen lähtökohta arvioitaessa työntekijän sidonnaisuutta työhönsä. Mitä pidempi valmiusaika on, sitä enemmän arvioinnissa on syytä kiinnittää huomiota myös muihin seikkoihin, kuten työntekijän mahdollisuuteen oleskella varallaoloaikana itse valitsemassaan paikassa ja seurassa sekä siihen, mitä varusteita hänen on pidettävä mukanaan. Kiinteää valmiusajan pituutta ei voida asettaa senkään vuoksi, että työmatkaan kuluva aika maan eri osissa on erilainen, mikä väistämättä vaikuttaa työntekijän tosiasiallisiin mahdollisuuksiin valita olinpaikkaansa.

A:n (eli palomiehen, jota asia koski) on tullut olla varallaoloaikana sellaisessa valmiudessa, että paloauto on voinut lähteä tehtävään viiden minuutin

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

kuluessa hälytyksestä. Sanotunlainen lähtövalmius ja sen edellyttämä varustus eivät siten ole tosiasiassa jättäneet A:lle mahdollisuutta oleskella muualla kuin paloasemalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Sillä seikalla, ettei A:ta ole tähän nimenomaisesti velvoitettu, ei näissä olosuhteissa ole merkitystä työhönsidonnaisuutta arvioitaessa. A:n varallaoloaika on näin ollen luettava työajaksi.

Toisaalta samana päivänä eli 25.6.2015 antamassaan päätöksessä (KKO:2015:49) KKO katsoi, että sairaankuljettajan 15 minuutin valmiusaika, jonka kuluessa hänen oli oltava ambulanssissa lähtövalmiudessa, ei tarkoittanut kyseisissä olosuhteissa sitä, että varallaoloaikaa olisi pelkästään tällä perusteella pidettävä työaikana.

Mitä kyseiset korkeimman oikeuden päätökset sitten konkreettisesti tarkoittavat pelastus- ja ensihoitotoimessa varallaoloa tekeville viranhaltijoille ja työntekijöille?

Ensinnäkään mitään eksaktia vähimmäis- tai enimmäisaikarajaa varallaolon valmiusajalle korkein oikeus ei asettanut. Kyseisessä palomiestä koskevassa tapauksessa viiden minuutin lähtövalmiusaika katsottiin niin lyhyeksi, että työntekijän sidonnaisuus työhön oli sellainen, että koko varallaoloaika tuli katsoa työajaksi. Tästä voitaneen tehdä turvallisesti johtopäätös, jonka mukaan KKO:n tapauksen kanssa vastaavaa varallaoloa tekevillä viiden minuutin valmiusaika on aina liian lyhyt ja varallaolo kokonaisuudessaan on siis työaikaa.

Toisaalta 15 minuutinkin valmiusaika voi olla KKO:n tarkoittamalla tavalla liian lyhyt. Tapauksessa KKO:2015:49

sairaankuljettajat asuivat aseman välittömässä läheisyydessä. Mikäli näin ei olisi ollut, lopputulos olisi voinut olla toisenlainen.

Valmiusajan pituuden tarkasteluun vaikuttavat KKO:n perustelujen mukaan mahdollisuus itse valita oleskelupaikka ja seura sekä mitä varusteita tulee jatkuvasti pitää varallaolossa mukanaan.

Jos koti sijaitsee esimerkiksi puolen tunnin ajomatkan päässä asemalta, 15 minuutin valmiusaika on helposti liian lyhyt, jolloin varallaoloaika onkin kokonaisuudessaan työaikaa. Seurauksena voi siis olla, että toisella henkilöllä varallaolon 15 minuutin valmiusaika on hyväksyttävä, kun taas toisen henkilön osalta aikaa on pidettävä liian lyhyenä.

Viisi minuuttia ylittävän valmiusajan osalta kaikki varallaolojen valmiusajat ratkaistaan siis tapauskohtaisesti.

Varallaolo ei ole työaikaa, mutta ei myöskään vapaa-aikaa. Varallaolo ei itsessään merkitsekään täyttä työsuoritusta, vaan se rajoittaa lähinnä työntekijän vapautta valita oleskelupaikkansa, jotta hän voi tarvittaessa täyttää velvoitteen ryhtyä välittömästi työhön.

Varallaoloaika ei merkitse kokoaikaista ja valpasta työsuoritusta. KKO totesi, että edellisestä johtuen varallaolosta voidaan perustellusti maksaa pienempää palkkaa kuin varsinaisesta työajalla tehdystä työstä.

Kunnallisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden virka- ja työsuhteen ehdoista, mukaan lukien palkkaus, määrätään KVTES:ssa ja Teknisten sopimuksessa. KVTES määrää, että varallaolosta tulee maksaa 20–30 %:n korvaus (rahana tai vapaa-aikana) korottamattomasta tuntipalkasta. Sen sijaan

39

KVTES tai Teknisten sopimus ei määrää mitään korvauksesta, joka tulee suorittaa työajaksi katsottavasta varallaolosta. Tästä syystä KKO:n tapauksen palomiehelle suoritettiin varallaolosta täysimääräinen palkka ylityö- ja työaikakorvauksineen.

Edellistä voi olla vaikeaa sisäistää oikein. Kyse on kuitenkin siitä, että vaikka koko varallaoloaika katsottaisiin työhön sidonnaisuuden johdosta täysimääräisesti työajaksi, korvaus voitaisiin sopia kuitenkin täydestä palkasta poikkeavaksi (pienemmäksi).

Näin voidaan sopia valtakunnallisessa työ- ja virkaehtosopimuksessa (KVTES jne.) tai paikallisesti KVTES:n paikallista sopimista koskevien määräysten mukaisesti. Valtakunnallisesti tällaista sopimusta ei siis ole. Mikäli sopimiseen ryhdyttäisiin, on selvää, että korvaus tulee määrittää selkeästi KVTES:n varallaolokorvausta korkeammaksi.

Työsopimussuhteisten osalta varallaolo perustuu vapaaehtoisuuteen.

Usein suostumus annetaan tai oikeammin työnantaja edellyttää sen annettavan jo työsopimuksessa. Suostumus sitoo työsopimussuhteisen pääsääntöisesti varallaolovelvollisuuteen. Viranhaltija ei sen sijaan voi edes kieltäytyä varallaolosta. Työnantaja ei siis tarvitse viranhaltijan suostumusta varallaoloon.

Työaikalaissa mainittuun varallaolon välttämättömyysvaatimukseen viranhaltijoiden osalta ei ole tarkoitus puuttua tässä kirjoituksessa. Aiheesta on vuosien saatossa keskusteltu paljon ja keskustelu tullee jatkossa taas kiihtymään. Todettakoon kuitenkin, että monissa aluepelastuslaitoksissa työnantaja on luonut varallaolomää-

räyksillään eräänlaisen rinnakkaisen työaikamallin, jota ei säätele sen paremmin työaikalaki kuin työ- ja virkaehtosopimuksetkaan. KVTES / TS sekä AVIn mahdollinen poikkeuslupapäätös määrittävät tapauskohtaisesti säännöllisen työajan määrän. Varallaoloa on tarkoitettu käytettävän vain poikkeustapauksissa ja pakottavissa sekä ennalta-arvaamattomissa tilanteissa – ei jatkuvana työaikamuotona.

Jokaisella on tietysti henkilökohtainen oikeus itsenäisesti päättää omasta varallaolostaan ja sen ehdoista. Ymmärrettävästi varallaolosta maksettava korvaus on monelle päivätyötä tekevälle palomiehelle merkittävä tulonlähde. Tästä syystä ketään ei tule painostaa ryhtymään mihinkään toimenpiteisiin — esimerkiksi korvauksien hakemiseen työnantajalta — oman varallaolonsa johdosta.

Palomiesliitto ei kuitenkaan liittona voi edistää varallaolojärjestelmän säilyttämistä tai kehittämistä. Varallaolo ei ole työaikamuoto, varallaolo on kuluttavaa, se sitoo työntekijän useimmissa tapauksissa varsinaiseen työhönsä lyhyiden valmiusaikojen johdosta ja varallaolosta maksettava korvaus on vielä kohtuuttoman pieni siitä aiheutuvaan haittaan nähden.

Työnantaja perustelee varallaolojärjestelmää varsinkin haja-asutusalueilla milloin järjestelmän toimivuudella, perinteillä, kustannustehokkuudella, säästöillä jne. Kyse on kuitenkin varallaoloa tekevän henkilön vapaa-ajan myymisestä. Mikä on se hinta, jolla olet itse valmis päivystämään välittömässä lähtövalmiudessa jopa useamman vuorokauden yhteen menoon?

Korkein oikeus on nyt katsonut, että viiden minuutin valmiusaika merkitsee varallaoloajan lukemista kokonaan työajaksi. Koska toisin ei ole sovittu, varallaoloaika tulee tällöin korvata varsinaiselta työajalta maksettavan palkan mukaan – ylityö- ja työaikakorvauksineen.

Suhteellisen varmaa on, että työnantajat eivät tule suosiolla korvauksia suorittamaan. On odotettavaa, että työnantaja tulee kieltämään KKO:n tapauksen soveltuvuuden juuri paikalliseen varallaolotilanteeseen. Vaikka varallaoloasia ratkeaakin aina tapauskohtaisesti, ovat kieltoperusteet useimmissa tapauksissa vain ja ainoastaan työnantajan ajanpeluuta.

Työnantaja voi esittää, että tällaisessa taloudellisessa tilanteessa olisi täysin kohtuutonta, mikäli yksi ryhmä ryhtyy vaatimaan poikkeuksellisen suuria korvauksia ja vieläpä usealta vuodelta takautuvasti.

Kohtuutonta varallaoloa tekevien palkkasaatavien vaatiminen ei kuitenkaan olisi. Näin siksi, että työnantaja on teettänyt varallaoloa jo jopa vuosikymmeniä ja jättänyt maksamatta varallaoloa tehneille ja siihen jopa määrätyille lainmukaista palkkaa. Työnantaja on siis saanut säästönsä itselleen moninkertaisesti vuotta 2012 edeltäneeltä ajalta. Työnantaja on itse luonut varallaolojärjestelmän minimikorvausten muodossa. n

PASI JAAKKOLA TYÖMARKKINALAKIMIES

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

40

JÄSENILLE UUSI JÄSENETU:

RotorStar-verkkokaupasta merkkituotteita edullisesti SPALin ja HALin jäsenet voivat tilata RotorStar-verkkokaupasta esimerkiksi Salomonin, Suunnon ja Wilsonin merkkituotteita vähintään -25 % suositushintoja edullisemmin.

Palomiesliitto ja Rotor Form Oy ovat tehneet yhteistyösopimuksen RotorStaretukaupan tarjoamisesta liiton jäsenille.

Palomiesliiton ja Hätäkeskusammattilaisten liiton jäsenet voivat tilata RotorStar-kaupasta laadukkaita tuotteita edullisesti itselle ja perheen jäsenille.

Verkkokaupassa myydään liikuntaan, työhyvinvointiin ja hyvään elämään liittyviä merkkituotteita, esimerkiksi Salomonin, Suunnon ja Wilsonin tuotteita.

Tuotteiden hinnat ovat aina suositushintoja edullisempia.

RotorStar-verkkokaupan tuotevalikoima uudistuu jatkuvasti. Uusista tuotteista ja kampanjatarjouksista tiedotetaan Palomiesliiton jäsenuutiskirjeissä ja Extranetissä jäsentiedotteissa. Ellet ole saanut jäsenuutiskirjettä sähköpostiisi, ilmoita voimassa oleva sähköpostiosoitteesi Palomiesliiton toimistoon (toimisto@palomiesliitto.fi).

Verkkokauppaan kirjautuminen: RotorStar-verkkokaupan sisäänkäynti on Palomiesliiton Extranetin etusivulla. Jäsenet pääsevät kirjautumaan Extranettiin internetsivujen yläosan Kirjaudu-painikkeesta. Mikäli et ole aikaisemmin vieraillut Extranetissä, katso tarkemmat kirjautumisohjeet: www.palomiesliitto.fi > yhteystiedot > kirjautumisohje Verkkokaupasta ostaminen: Verkkokaupassa voi maksaa verkkopankin välityksellä sekä Visa, Visa Electron ja MasterCard-korteilla.

Tuotteiden hinnat sisältävät arvonlisäveron. Tuotteiden toimitusaika on 5–7 päivää ja ne toimitetaan postipakettina tilauslomakkeen Lisätiedot-kohtaan merkittyyn osoitteeseen.

Rotorstarin asiakaspalvelu: Verkkokauppaan ja sen tuotteisiin liittyvissä kysymyksissä pyydämme kääntymään RotorStarin asiakaspalvelun puoleen: puh. 010 320 3030 (arkisin klo 9.00–16.30).

Verkkokauppaan: www.palomiesliitto.fi > kirjaudu

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

ON S YK N N

SALOM

A

M E R K KI T E

M.

TA N IL

T

M

AA VAP -AIK

U T U

N

OT TEI

LEITÄ

AA

A

T II S K

O

T TAREIT

SU

I EM

U

41

Tutustu verkkokaupassa koko tuotevalikoimaan ja löydä mieleisesi jäsenetutuotteet!

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

LAA T

42

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

KESKI-SUOMEN PELASTUSALAN AMMATTIHENKILÖSTÖ PJ: Timo Korhonen 0400 648 153 timo.korhonen@palomiesliitto.fi LM: Janne Luoma-aho 050 336 7531 janne.luoma-aho@jkl.fi LM: Hannu Kokkonen 044 589 0109 hannu.kokkonen@palomiesliitto.fi JÄS: Timo Kosunen 040 574 0049 timo.kosunen@jkl.fi

PIRKANMAA

KESKI-UUSIMAA

KANTA-HÄMEEN PELASTUSHENKILÖSTÖ PJ: Jarkko Savilepo 040 508 9600 jarkko.savilepo@palomiesliitto.fi LM: Tero Hynynen 045 880 9526 tero.hynynen@pelastuslaitos.fi VLM: Joonas Pihlava 040 840 5234 joonas.pihlava@pelastuslaitos.fi JÄS: Jussi Kivelä 040 776 3672 jussi.kivela@pelastuslaitos.fi

TAMPEREEN PALOESIMIEHET PJ: Heikki Kivelä 040 731 4835 heikki.kivela@tampere.fi LM: Jarkko Pietiläinen 040 550 6378 jarkko.pietilainen@tampere.fi JÄS: Heikki Tamminen 050 567 6428 heikki.tamminen@tampere.fi LÄNSI-PIRKANMAAN PALOMIESYHDISTYS PJ: Markku Kukkula 0500 957 214 markku.kukkula@tampere.fi JÄS: Jere Helenius 050 559 3916 jere.helenius@tampere.fi POHJOIS-SAVO

LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN ESIMIEHET LUPE PJ: Kim Lassila 0400 959 543 kim.lassila@espoo.fi LM: Jarno Lappalainen 040 526 6693 jarno.lappalainen@espoo.fi JÄS: Aija Röynä 043 825 2896 aija.royna@espoo.fi

TURUN SEUDUN PALOMIEHET PJ: Petteri Broström 040 558 6074 petteri.brostrom@turku.fi LM: Juha Barck 040 705 2327 juha.barck@turku.fi LM: Petteri Broström VLM: Risto Tsharkov 050 593 6766 risto.tsharkov@turku.fi JÄS: Risto Tsharkov

PIRKANMAAN PELASTUSALAN AMMATTILAISET PJ: Panu Mustajärvi 0400 945 255 panu.mustajarvi@tampere.fi LM: Matti Välikoski 0400 480 131 matti.valikoski@tampere.fi LM: Aki Hormalainen 041 503 6050 aki.hormalainen@tampere.fi JÄS: Tommi Ahvenainen 0500 919 111 tommi.ahvenainen@tampere.fi JÄS: Taru Välimaa 040 525 8002 taru.valimaa@tampere.fi

KUOPION PALOMIESYHDISTYS SPAL PJ: Roope Mustonen 044 569 0631 roope.mustonen@kuopio.fi LM: Pasi Rissanen 0440 519 291 pasi.rissanen@palomiesliitto.fi LM: Tomi Puurunen 0440 323 524 tomi.puurunen@kuopio.fi LM: Jere Nikkarinen (kys) 040 5837 557 jere.nikkarinen@gmail.com JÄS: Kari-Pekka Mikkonen 044 292 0760 kari-pekka.mikkonen@luukku.com

POHJOIS-KARJALA

ESPOON PALOHENKILÖSTÖ PJ: Ilkka Mustakangas 0400 963 388 ilkka.mustakangas@palomiesliitto.fi PLM: Petri Torkkel 043 825 8088 petri.torkkel@espoo.fi LM: Jiri Käppi 044 502 2598 jiri.kappi@espoo.fi JÄS: Kimmo Lehikoinen 050 587 8478 kimmo.lehikoinen@espoo.fi

PÄIJÄT-HÄME

ITÄ-UUDENMAAN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Roger Nybom 040 540 088 roger.nybom@porvoo.fi LM: Henri Forsberg 044 562 2056 henri.forsberg@porvoo.fi LM: Jussi Koivukangas 0405110670 jussi.koivukangas@porvoo.fi JÄS: Matti Rinne 0400 436 097 veli-matti.rinne@porvoo.fi

LAHDEN PALOMIESYHDISTYS PJ: Jouni Kokki 040 596 7212 jouni.kokki@palomiesliitto.fi PLM: Esa Koskimaa 044 555 5451 esa.koskimaa@gmail.com LM: Petri Marjamäki 040 515 4481 pete.marjamaki@gmail.com LM: Petri Kautto 040 723 0246 petri.kautto@phpela.fi JÄS: Antti Mustonen 044 500 6337 antti.musto@gmail.com

VARSINAIS-SUOMI

LÄNSI-UUSIMAA

ITÄ-UUSIMAA

HELSINGIN PALOMESTARIJA PALOESIMIESYHDISTYS PJ: Kari Nurminen 040 334 5961 kari.nurminen@palomiesliitto.fi VPLM: Ilpo Lehtonen 040 556 8714 ilpo.lehtonen@hel.fi JÄS: Juha Laine 040 840 5715 juha.l.laine@hel.fi

KESKI-UUDENMAAN PALOMIESYHDISTYS PJ: Janne Nieminen 050 599 4161 janne.nieminen@palomiesliitto.fi LM: Jukka Tuomila 0400 631 824 jukka.tuomila@ku-pelastus.fi LM: Jari Ruuska 044 501 2964 jari.ruuska@ku-pelastus.fi JÄS: Teemu Sihvonen 040 534 9754 teemu.sihvonen@ku-pelastus.fi

KANTA-HÄME

HELSINGIN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Asko Reinikainen 040 334 6857 asko.reinikainen@palomiesliitto.fi PLM: Mikko Laine 040 835 0618 mikko.laine@hel.fi LM: Markus Bjugg 050 331 6278 markus.bjugg@gmail.com JÄS: Stina Hällberg 040 508 1032 stina.hallberg@pp.inet.fi stina.hallberg@hel.fi

KESKI-SUOMI

HELSINKI

PALOMIESLIITON PAIKALLISYHDISTYKSET

POHJOIS-KARJALAN PELASTUSHENKILÖSTÖ PJ: Tarmo Lavikainen 050 496 0698 tarmo.lavikainen@pkpelastuslaitos.fi LM: Jorma Hämäläinen 050 591 3416 jorma.hamalainen@palomiesliitto.fi LM: Petteri Kohonen 045 317 9113 petteri.kohonen@pkpelastuslaitos.fi JÄS: Juha-Pekka Jolkkonen 044 080 0802 juha-pekka.jolkkonen @pkpelastuslaitos.fi

VAASAN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Johanna Välirinne 040 546 5007 johanna.valirinne@vaasa.fi LM: Hannu Kaatikko 050 583 2221 hannu.kaatikko@palomiesliitto.fi JÄS: Juha Pukkinen 044 300 0888 juha.pukkinen@vaasa.fi

KAINUUN PALOMIEHET SPAL -97 PJ: Mikko Tuikka 050 537 1638 mikko.tuikka@kaipe.fi LM: Jorma Halonen 044 358 0835 jorma.halonen@kaipe.fi; haloojorma@gmail.com JÄS: Ville Lappalainen 044 357 6454 ville.lappalainen@kaipe.fi OULUN PALOMIESYHDISTYS PJ: Sauli Kippola 041 438 4443 sauli.kippola@gmail.com LM: Petri Rautio 040 723 7677 petri.rautio@palomiesliitto.fi LM: Pasi Inkeroinen 040 739 4452 pasi.inkeroinen@ouka.fi LM: Jaakko Kallunki 040 729 7983 jaakko.kallunki@ouka.fi LM: Pekka Väätäinen 0400 519 540 pekka.vaatainen@ouka.fi LM: Timo Mämmi 044 703 8807 timo.mammi@ouka.fi LM: Arto Jokelainen arto.jokelainen@hotmail.com JÄS: Harri Minkkinen 050 384 6860 harri.minkkinen@mail.suomi.net LAPIN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Juha Rantamartti 040 556 6887 juha.rantamartti@lapinpelastuslaitos.fi PLM: Reijo Huhtala 0500 922 281 reijo.huhtala@palomiesliitto.fi LM: Mika Heikkinen (Kemi) 040 540 1277 mika.heikkinen@lapinpelastuslaitos.fi JÄS: Matti Salmi 040 746 5430 matti.salmi@lapinpelastuslaitos.fi

HÄTÄKESKUKSET

KESKI-POHJANMAA JOKILAAKSOT

SATAKUNTA

SEINÄJOEN ALUEEN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Tuomas Vaismaa 040 778 1530 tuomas.vaismaa@seinajoki.fi PLM: Mikko Koivuluoma 040 090 3361 mikko.koivuluoma@seinajoki.fi JÄS: Esa Miilumäki 040 551 8101 esa.miilumaki@seinajoki.fi

POHJANMAA

PORIN PALOHENKILÖSTÖ SPAL PJ: Asko Mansikkamäki 040 520 7491 asko.mansikkamaki@satapelastus.fi LM: Pekka Puisto 040 594 8397 pekka.puisto@palomiesliitto.fi LM: Jarno Ahosmäki 0400 468 265 jarno.ahosmaki@satapelastus.fi JÄS: Marko Virtanen 0400 528 518 marko.virtanen@satapelastus.fi

ETELÄ-POHJANMAA

SAVONLINNAN PALOMIESYHDISTYS SPAL PJ: Janne Päykkönen 044 302 5205 janne.paykkonen@palomiesliitto.fi LM: Timo Suoninen 040 554 3398 timo.suoninen@espl.fi JÄS: Ari Mikkonen 050 572 7334 ari.mikkonen@espl.fi

JOKILAAKSOJEN PALOMIESYHDISTYS SPAL PJ: Jouko Eerola 040 543 2786 jouko.eerola@jokipelastus.fi LM: Tuomo Ylikoski 0400 776 123 tuomo.ylikoski@jokipelastus.fi JÄS: Hannu Rautio 040 511 2469 hannu.rautio@jokipelastus.fi

KAINUU

MIKKELIN VAKINAISET PALOMIEHET PJ: Matti Kaarna 050 311 7019 matti.kaarna@espl.fi LM: Vesa Olkkonen 050 569 6630 vesa.olkkonen@espl.fi JÄS: Heli Hyttinen 050 354 5245 heli.hyttinen@espl.fi

KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN PELASTUSALAN AMMATTILAISET PJ: Mikael Gebala 0400 580 387 mikael.gebala@gmail.com LM: Mikael Gebala JÄS: Mikael Gebala

OULU-KOILLISMAA

PIEKSÄMÄEN SEUDUN PALOHENKILÖSTÖ PSPH PJ: Jorma Tenhunen 040 720 3794 jorma.tenhunen@gmail.com LM: Asko Heimonen 040 533 2111 asko.heimonen@palomiesliitto.fi JÄS: Jukka Ylönen 040 533 2102 jukka.ylonen@espl.fi

LAPPI

ETELÄ-SAVO

43

HÄTÄKESKUSAMMATTILAISTEN LIITTO HAL PJ: Tiina-Riikka Nyman 050 307 2326 tiina-riikka.nyman@palomiesliitto.fi PLM: Arto Pirttimaa 050 409 8502 arto.pirttimaa@112.fi VPLM: Kaarina Salomaa 045 111 6816 kaarina.salomaa@112.fi KERAVA LM: Johanna Eerola 040 844 7890 johanna.eerola@112.fi PORI LM: Jaana Lindgren 040 730 7763 jaana.lindgren@112.fi PORI VLM: Anne Reinhardt 050 529 2706 anne.reinhardt@112.fi TURKU LM: Arto Väätti 041 519 4100 arto.vaatti@112.fi TURKU VLM: Juha Niiles 0400 700 990 juho.niiles@112.fi VAASA LM: Minna Bergendahl 0400 404 544 minna.bergendahl@112.fi VAASA VLM: Anna Marjo 044 377 9277 hannele.marjo@112.fi KUOPIO LM: Kaarina Salomaa 045 111 6816 kaarina.salomaa@112.fi KUOPIO VLM: Pekka Saarelainen 050 581 6324, pekka.saarelainen@112.fi OULU LM: Helka Hiltunen 040 540 1456 helka.hiltunen@112.fi OULU VLM: Merja Lehto 0400 828 000 merja.lehto@112.fi

PJ = PUHEENJOHTAJA PLM = PÄÄLUOTTAMUSMIES VPLM = VARAPÄÄLUOTTAMUSMIES LM = LUOTTAMUSMIES VLM = VARALUOTTAMUSMIES JÄS = JÄSENASIOIDEN HOITAJA

www.palomiesliitto.fi > paikallisyhdistykset

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Statiivi

SIEVI ROLLER NOPEA PUKEA HELPPO SÄÄTÄÄ Sopivien turvajalkineiden valinta lähtee liikkeelle työskentelyolosuhteista ja tehtävistä, joissa jalkineita käytetään. Yhteistä kaikille Sievi-jalkineille ovat kulutusta kestävät materiaalit sekä erinomainen käyttömukavuus. Kun haluat jalkineet, jotka ovat nopeat pukea, helpot säätää sekä mukavat käyttää, valitse Sievi-mallistosta Boa®-kiristysmekanismilla varustetut Roller-jalkineet. Sinulle helppoa ja huoletonta – me pidämme huolen turvallisuudesta.

Boa-kiristysmekanismi toimii näin: • Vapauta nauhoitus nostamalla rullaa • Lukitse mekanismi painamalla rulla alas • Kiristä nauhoitus pyöräyttämällä rullaa Boa ® on Boa Technology Inc.’n rekisteröimä tavaramerkki

KATSO ROLLERVIDEO

Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com