Pelastusalan ammattilainen 4/19 by Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL

PELASTUSALAN

2019

AMMATTILAINEN

Henkinen kestävyys – tärkeä osa työhyvinvointia

HoseMaster

TÄYSAUTOMAATTINEN PALOLETKUJEN HUOLTOJÄRJESTELMÄ

▶ työaika lyhenee, tilantarve pienenee ▶ apulaitteiden tarve poistuu ▶ patentoitu letkun koeponnistusmenetelmä ▶ jopa 20 paloletkua / tunti ▶ vedenkulutus vain 5 l / paloletku

TOHATSU VE1500 LUOKKANSA TEHOKKAIN ▶ ▶ ▶ ▶ ▶ ▶ ▶

luokkansa kevein ja pienin paras teho- / painosuhde 2000 l / 7bar nopein alkuimulaite suurin nosto- / imukorkeus 9 m paino toimintakunnossa 127 kg lisävarusteena kuljetuskärry

TOHATSU V20FS LUOKKANSA PARAS ▶ ▶ ▶ ▶ ▶

kevein ja pienin 52 kg / 0,114 m3 paras teho- / painosuhde 525 l / 6 bar : 52 kg nopein alkuimulaite, 15,4 s / 6 m suurin nosto- / imukorkeus 9 m

LUE LISÄÄ TUOTTEISTAMME OSOITTEESTA: WWW.FWP.FI

Since 1968 WWW.VEIKKONUMMELA.FI

WWW.RAUPLAN.COM

WWW.TRVESITYKIT.FI

4 4

18.9.2019

PÄÄKIRJOITUS: Sote- ja maakuntavalmistelua vieläkin SISÄMINISTERIÖ: Ohisalo ministeriksi PALOMIESLIITTO: Kukonlehto viestintäjohtajaksi

10 POHJOIS-KARJALA:

Vuorokausityöhön palaamista kokeillaan

12 NEUVOTTELUTOIMINTA:

Edessä tiukat sopimusneuvottelut

14 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY:

Voimaa puheesta

16 HÄTÄKESKUKSET:

Mikä mättää ERICAn riskinarvioinnissa?

18 PELASTUSTOIMINTA:

Arctic Rescue Team

22 KYSYTÄÄN KUMPPANILTA:

Ammattiliitto Pro

OMIN SANOIN On mietittävä esimerkiksi palkkaa ja työajan porrastamista. Koetetaan löytää ratkaisu joka turvaa palvelut kaikkialla Kainuussa. PELASTUSJOHTAJA ANSSI PARVIAINEN YLELLÄ 8.8.

@palomiesliitto

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN PALOMIESLIITON JÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI. Aikakauslehtien liiton jäsen. JULKAISIJA: Palomiesliitto SPAL ISSN: 1456-7709 (painettu), 2489-2963 (verkko) PÄÄTOIMITTAJA: Tuula Kukonlehto TOIMITTAJA: Mikko Terävä PAINO: Erweko OSOITTEENMUUTOKSET: toimisto@palomiesliitto.fi. Liiton jäsenten osoitteenmuutokset välittyvät suoraan Postilta JUTTUVINKIT: mikko.terava@palomiesliitto.fi ILMESTYY SEURAAVAN KERRAN: 8.11.2019 ILMOITUKSET: ilmoitukset@ palomiesliitto.fi, puh. (09) 867 8880 KANSI: Palomies-ensihoitaja Saku Sutelainen. Kuvaaja: Mia Järvisalo

@palomiesliitto Ammattilainen.fi Löydät Palomiesliiton myös YouTubesta

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

PÄÄKIRJOITUS

Sote- ja maakuntavalmistelua vieläkin

allitusneuvotteluissa päätettiin jälleen kerran aloittaa sote- ja maakuntavalmistelut. Itsehallinnollisia maakuntia olisi tulevassa mallissa 18. Lisäksi vuoden 2019 loppuun mennessä selvitetään Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin erillisratkaisu yhteistyössä kaupunkien kanssa. Maakuntien rahoitus perustuu pääosin valtion rahoitukseen. Hallitus käynnistää myös maakuntaveron valmistelut parlamentaarisessa komiteassa. Hallitusohjelmaan on kirjattu, etteivät verorakenteen muutokset saa voimaan astuessaan aiheuttaa verotuksen kiristymistä.

Tässä vaiheessa ei liene enää tarkoituksenmukaista arvioida, onko tuleva maakuntamalli tarpeellinen vai ei. Tämän ovat poliitikot hallitusneuvotteluissa päättäneet ja kirjanneet hallitusohjelmaan, joten sote- ja maakuntaa ryhdyttäneen valmistelemaan vielä kerran. Hankkeen valmisteluiden etenemisestä ei tässä vaiheessa ole tarkempaa tietoa. Oletettavaa on, että ensin odotetaan Uudenmaan erillisratkaisun tuloksia, sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön lainsäädäntöpaketin linjauksia. Sen jälkeen päästäneen valmistelemaan pelastustoimen lainsäädäntöpakettia. Lainsäädäntöprosessin valmisteluihin kuluu sen verran paljon aikaa, ettei pelastustoimi voi jäädä laakereilleen odottamaan sote- ja maakunnan valmistumista. Kehitettävien toimenpiteiden listalla on monta asiaa jonossa — myös sellaisia

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

asioita, jotka ovat riippumattomia isäntämallista. Pelastustoimen lisäresurssien turvaaminen, työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistäminen, koulutusuudistus ja tutkimusresurssien varmistaminen sekä tilanne- ja johtokeskusten rakentaminen voisivat olla asioita, joita toimiala voisi yhteisesti viedä eteenpäin.

Sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluprosessin yhteydessä pelastusviranomaistoiminnalle on löydettävä toimintakelpoinen toimintaympäristö ja organisaatiorakenteet, joissa suoriudumme lakisääteisistä tehtävistä vähintäänkin yhtä hyvin kuin aiemmin. Valmistelutyöhön tulee resursoida riittävästi henkilötyövuosia ja tulevan maakunnan rahoitusmallin tulee ylläpitää vähintään nykyisen tasoista palvelutoimintaa. Meillä ei ole varaa pudottaa pelastustoimen vahvuuksia tai yksiköiden määrää ilman, että se vaurioittaisi kansalaisten turvallisuuden tunnetta. Ja ehkäpä viime kerrasta viisastuneina — odotetaanko että lait saadaan ensin valmiiksi?

Kim Nikula

@KimNikula

Uhka- ja väkivaltatilanteisiin tarvitaan parempaa oikeusturvaa, edellyttää edunvalvontajohtaja @pasi_jaakkola #nollalinja #uhkajaväkivalta #ensihoito

SPAL -INFO Olethan ilmoittanut sähköpostisoitteesi? PALOMIESLIITTO lähettää jäsenilleen säännöllisesti jäsenuutiskirjeitä ja tiedotteita. Viestit lähetetään niille jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet ovat jäsenrekisterissä. Jos et vielä ole ilmoittanut osoitettasi liittoon, voit tehdä sen kolmella eri tavalla: 1. Lähetä viesti: toimisto@palomiesliitto.fi 2. Päivitä tietosi verkkoasioinnin kautta: www.palomiesliitto.fi > jäsenpalvelu > jäsentietojen muutos 3. Käytä palautelomaketta: www.palomiesliitto.fi > palomiesliitto > palaute Voit ilmoittaa kaksi osoitetta, esimerkiksi työ- ja kotisähköpostiosoitteen.

www.sello.fi

TULEVIA KOULUTUKSIA

n HÄTÄKESKUSTEN TYÖNTEKIJÖIDEN

EDUSTAJIEN KOULUTUS 23.–24.9. Turku

n PELASTUS- JA ENSIHOIDON

The key to success is trust.

LUOTTAMUSMIESKOULUTUS 3.10. Vantaa An ASSA ABLOY Group brand

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

LAKI JA EDUNVALVONTA

Pelastustoimen ohjeiden merkitys Etelä-Suomen aluehallintovirasto päätti toukokuussa enintään 20 miljoonan euron uhkasakon asettamisesta Helsingin kaupungille. Päätös perustui aluehallintoviraston valvontahavaintoihin pelastustoiminnan palvelutason huomattavista epäkohdista. Epäkohdat koskivat ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaikaa 1. riskiruuduissa ja pelastustoiminnan palvelutason mitoitusta paikallisten tarpeiden ja onnettomuusuhkien mukaisesti. Ensimmäisen yksikön toimintavalmiusajalla aluehallintovirasto viittasi kuuden minuutin toimintavalmiusaikaan, jota ei useassa Helsingin riskiruudussa saavutettu 50 %:n vähimmäisvaatimuksin. Helsingin kaupunki (pelastuslaitos) valitti aluehallintoviraston päätöksestä. Yksi kaupungin valitusperuste oli tiivistetysti se, että sisäministeriön antamassa pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa määritelty kuuden minuutin tavoiteaika ei ole juridisesti pelastuslaitosta sitova. Ottamatta kantaa vireillä olevan valitusasian mahdolliseen lopputulokseen, seuraavassa käsitellään yleisellä tasolla tarkemmin pelastustoimen ohjeiden juridista velvoittavuutta.

Oikeusministeriön julkaisemassa ”Lainkirjoittajan oppaassa” on todettu: ”Ohje” ei ole oikeussääntö eikä myöskään oikeudellisesti sitova. Ohje voi olla esimerkiksi neuvo, käyttöohje tai jokin suositus.” Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä 1660/1/00 todettiin ministeriön (toimintavalmius) ohjeesta seuraavasti: ”Arvioitaessa Imatran kaupungin pelastuslaitoksen toimintavalmiuden riittävyyttä palo- ja

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

pelastustoimesta annetun lain (468/2003) 16 §:n 1 momentin nojalla ei hallinto-oikeuden päätöksessä mainittuja sisäasiainministeriön ohjeita voida suoraan soveltaa Imatran kaupunkia velvoittavina normeina.” Ministeriöt voivat antaa hallinnon sisäisiä määräyksiä omalla hallinnonalallaan. Tällaiset määräykset eivät kuitenkaan voi sisältää oikeussääntöjä ja ne voivat olla vain valtion viranomaisia velvoittavia. Hallinnon sisäinen määräys ei siis voi koskea kuntia, joiden itsehallinnosta säädetään perustuslaissa.

Sisäministeriö ja käytännössä sen pelastusosasto on antanut useita pelastustoimeen liittyviä ohjeita. Tällaisia ovat jo mainitun pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen lisäksi esimerkiksi ohje pelastushenkilöstön toimintakyvyn arvioinnista ja kehittämisestä, pelastussukellusohje sekä ohje palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta. Vaikka ohjeita on perinteisesti noudatettu, ne eivät kuitenkaan ole siten velvoittavia kuten lait ja asetukset. Pelastustoimi on kuntien eli alueen pelastustoimen vastuulla. Vaikka pelastuslain mukaan sisäministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa, on viimekätinen päätäntävalta pelastustoimen toteuttamisesta kuitenkin alueen kunnilla. Pelastustoimen tehtävien hoitamisessa kunnat ovat sidottuja pelastuslain säädöksiin ja pelastuslain nojalla annettuihin asetuksiin. Ei siis sisäministeriön ohjeisiin. Esimerkiksi pelastajan toimintakyvystä on säädetty pelastuslain 39 §:ssä: ”Pelastuslaitoksen ja sopimuspalokunnan henkilöstöön kuuluvan pelastustoimintaan osallistuvan henkilön tulee ylläpitää tehtäviensä edellyttämiä perustaitoja ja kuntoa. Pelastus-

toimintaan kuuluvien eri tehtävien edellyttämien perustaitojen ja kunnon tasosta sekä kuntotestien järjestämisestä voidaan antaa tarkempia säännöksiä sisäministeriön asetuksella.” Sisäministeriö ei ole antanut asiasta asetusta. Koska ohje pelastushenkilöstön toimintakyvyn arvioinnista ja kehittämisestä ei ole pykälässä tarkoitettu asetus, voidaan sen sitovuus myös kyseenalaistaa. Alueen pelastustoimi on vastuussa pelastustoimintaan osallistuvien perustaidoista ja riittävästä kunnosta, mutta vastuun toteuttamisessa se ei ole sidottu ao. ohjeeseen.

Alueen pelastustoimi päättää alueen palvelutasosta palvelutasopäätöksessä. Siinä on selvitettävä muun muassa alueen pelastustoimessa käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso. Tämä pitää sisällä myös ns. toimintavalmiusajan. Pelastuslain 28 §:n 2 momentin mukaan: ”Pelastuslaitokselle säädetyt tehtävät on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Olosuhteiden vaatiessa tehtävät on asetettava tärkeysjärjestykseen.” Aluehallintovirasto valvoo alueen palvelutasoa. Sen tulee arvioida, ovatko pelastuslaitoksen lakisääteiset tehtävät suunniteltu ja toteutettu 28 §:n 2. momentissa tarkoitetulla tavalla. Valvonnassa virasto ei voi sivuuttaa 28 §:n 2 momentin sisältöä esimerkiksi vetoamalla pelkästään pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen tavoiteaikoihin.

Alueen vahvistettu palvelutasopäätös on alueen pelastustoimea velvoittava. Se on alueen pelastustoimen pelastuslain ja samalla kunnallisen itsehallinnon nojalla vahvistama. Jos palvelutasopäätöksessä on päätetty minuutein määritellyistä toimintavalmiusajoista, pelastuslaitos on näihin aikamääreisiin sidottu. (Todettakoon, että Helsingin palvelutasopäätöksessä 2017 on riskiluokan I ruuduissa toimintavalmiusajan osalta varauma. Vuoden 2013 palvelutasopäätöksessä tällaista varaumaa ei ollut).

Ministeriön laatimien ohjeiden käyttö pelastustoimessa on perinteistä. Tiukan paikan tullen on kuitenkin ilmeistä, että ohjeilta puuttuu juridinen sitovuus. Kunnat päättävät viime kädessä itse pelastuslain säädösten rajoissa pelastustoimen järjestämisestä ja toteuttamisesta. Toistaiseksi pelastuslaitokset ovat varsin kiitettävästi noudattaneet sisäministeriön pelastusosaston ohjeistuksia. Helsingin valituksessa omaksuma poikkeama saattaa kuitenkin toimia jatkossa esimerkkinä myös toiseen suuntaan. Pelastuslaki mahdollistaisi usean merkityksellisen säädöksen tarkentamista sisäministeriön asetuksella. Ministeriö ei kuitenkaan ole asetuksen anto-oikeuttaan juurikaan käyttänyt. Tämä on valitettavaa, mikäli tavoitteena on yhtenäisempi ja aidosti sisäministeriön johtama, ohjaama ja valvoma pelastustoimi. Jos tämä on pelastustoimen tavoite, tulee seuraavan kerran pelastuslakia uudistettaessa pikemmin lisätä kuin vähentää asetuksen antomahdollisuuksia. Asetuksella annetut normit ovat alueen pelastustointa ja pelastuslaitoksia sitovia.

PASI JAAKKOLA EDUNVALVONTAJOHTAJA

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

LAURA KOTILA / VALTIONEUVOSTON KANSLIA / CC-BY-4.0

Ohisalo sisäministeriksi

ntti Rinteen hallituksen sisäministeriksi nimitettiin Maria Ohisalo vihreistä. Hän sanoo ottaneensa sisäministerin salkun vastaan nöyrin, kiitollisin ja innokkain mielin. – Sisäministeriö on nostanut syrjäytymisen suurimmaksi sisäisen turvallisuuden uhaksi jo vuosia. Tämän uhan torjuminen yhdessä ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa on tärkeimpiä syitä, miksi olen lähtenyt mukaan politiikkaan.

Sisäministeriön hallinnonalaan kuuluvat muun muassa pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta. Ohisalo kertoo huomanneensa, että suomalaiset luottavat viranomaisten tekemään työhön. – Arjen turvallisuuden eteen tehdään valtavan hyvää työtä jatkuvalla valmiudella ympäri Suomen. Kansalaisten luottamus pelastus- ja muita viranomaisia kohtaan osoittaa, että työtä on tehty hyvin.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

– Pyrin osaltani varmistamaan, että toimintaedellytykset tehokkaalle pelastustoimelle säilyvät myös jatkossa.

Pelastustoimen uudistus käynnistyi edellisellä hallituskaudella. Kysyttäessä pelastustoimen kehittämistarpeista, Ohisalo ei nosta esiin mitään yksittäisiä asioita vaan isoja teemoja. – Minulla on vahva luotto siihen, että pelastustoimi ja -laitokset ovat hyvin itse tietoisia omista vahvuuksistaan ja kehittämistarpeistaan. Pelastustoiminta ja pelastajat nauttivat suurta luottamusta. Sen osalta meidän pitää toki turvata ennen kaikkea harvaan asuttujen alueiden palveluiden saatavuus. – Toivon, että esimerkiksi palotarkastustoiminnassa päästään ministerikaudellani kohti yhtenäistä laintulkintaa ja valtakunnallisia käytäntöjä, mikä lisäisi asiakaslähtöisyyttä. Tarvitaan myös lisää moniammatillista yhteistyötä, jossa viranomaiset tukevat entistä paremmin toistensa toimintaa.

Syrjäytyminen on suurin sisäisen turvallisuuden uhka, ja se on monitahoinen yhteiskunnallinen ongelma, johon tarvitaan kaikkien panostusta, Ohisalo painottaa. Ministeri myös esittää, että pelastuslaitokset kehittyisivät ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen varautumisessa. – Katastrofiriskeihin varautuminen on hienosti jo aloitettu, mutta meidän tulee hallinnonalana myös arvioida, miten voimme paremmin pienentää omasta toiminnasta aiheutuvia ilmastopäästöjä ja onnettomuuksien satunnaispäästöjä. – Samoin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen muun muassa pelastustoimessa on yksi tärkeistä tavoitteista ministerikaudellani. n

Juttu on julkaistu pitempänä versiona 18.6. verkkolehdessä ammattilainen.fi

Kukonlehto viestintäjohtajaksi

alomiesliiton viestintäjohtajana on elokuun alussa aloittanut Tuula Kukonlehto. Tehtävässään hän vastaa SPALin vaikuttamis- ja sidosryhmäviestinnän kehittämisestä, johtamisesta ja toteutuksesta liiton strategian ja toimintasuunnitelman mukaisesti. Kukonlehto on työskennellyt yritys- ja vaikuttajaviestinnän asiantuntija- ja johtotehtävissä muun muassa energiateollisuuden, terveyspalvelujen, metsäteollisuuden sekä postin ja logistiikan aloilla.

Millaisia asioita SPAL nostaa julkisuudessa esiin pelastusalalta, ensihoidosta ja hätäkeskuksista? – Työajan ja palkkauksen epäkohtien esilletuominen, sisäisen turvallisuuden viranomaisten resurssien turvaaminen, työturvallisuus ja työhyvinvointi sekä alan koulutuksen kehittäminen ovat meitä kaikkia yhdistäviä teemoja. – Liitossa toimivat voivat tuoda esille päivän polttavia teemoja keskusteluissa ja viestinnän eri areenoilla.

Millä mielin tulit liittoon töihin? Miten viestintää kehitetään? – Palomiesliiton ydintehtävä, pelastus-, ensihoito- ja hätäkeskustyöntekijöiden etujen ja oikeuksien ajaminen viestinnän keinoin innostaa minua. – On arvokasta edustaa pelastusalaa, joka on yhteiskunnallisesti merkittävä ja kaikkien kansalaisten hyvinvointia turvaava toimija. Alan tärkeyden tunnustaa jokainen suomalainen.

– Uskon, että voin tuoda yrityspuolelta uusia keinoja kehittää liiton viestintää. On suuri etu, että Palomiesliiton toiminnan ja tavoitteet hyvin tunteva viestinnän ammattitaitoinen porukka on tässä työssä tukenani. – Edistämme viestinnässä vuoropuhelua jäsenten, liiton ja sidosryhmien

kesken. Viestitulva on nykyisin valtava, joten on tärkeää erottautua ja saada liiton ääni ja tavoitteet kuuluviin. Tarvitsemme siihen monikanavaista viestintää ja uusia digitaalisia viestinnän keinoja. – Myös STTK:lainen liittoperhe on mielestäni voimavara ja tuo meille painoarvoa, kun osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Mitä terveisiä lähetät jäsenille ja sidosryhmille? – Kuuntelemme jatkossakin herkällä korvalla jäsenten, sidosryhmien ja meille tärkeiden yhteiskunnallisten toimijoiden ääntä. Yhteisellä viestillä voimme parhaiten saavuttaa tuloksia. – Sidosryhmien kanssa voimme heittäytyä rakentavaan vuoropuheluun. Tuemme liiton viestinnässä jäsenten edustajia tässä työssä. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

POHJOIS-KARJALA:

Teksti MIKKO TERÄVÄ Kuva ISMO PEKKARINEN / LEHTIKUVA

Vuorokausityöhön palaamista kokeillaan Työntekijöiden palaute ja rekrytointiongelmat vaikuttivat päätökseen käynnistää pilotti 24 tunnin työajasta.

eljällä Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen paloasemalla palataan kaksivuorotyöstä vuorokausityöhön. Ensi keväänä tehdään päätös, jatketaanko vuorokausityötä näillä asemilla. Työaika voi vaihtua myös muilla paloasemilla. Kokeilu koskee Outokummun, Polvijärven, Liperin ja Lieksan asemia. Pelastuslaitos on heinäkuussa saanut aluehallintovirastolta poikkeusluvat näiden asemien keskimäärin 42 viikkotyötunnin ja 24 tunnin vuorojen työaikaan.

Pilotointi käynnistyy lokakuun alussa ja kestää maaliskuulle. Pelastusjohtaja Markus Viitaniemen mukaan tämän jälkeen tehdään yhteenveto, arviointi ja päätös jatkosta. – Näillä neljällä asemalla esimerkiksi aktiivityöajan määrää ja yksiköiden käyttöasteita seurataan tarkemmin ja tietysti muutenkin kerätään kokemuksia. Puolen vuoden jälkeen harkitaan jatkoa. Voi olla, että vuorokausityö laajenee sitten myös muille paloasemille, mutta todennäköisesti ei kaikille. Kaksi-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

vuorojärjestelmä jää vielä niille paloasemille, joissa ensihoidon käyttöasteet ovat suuret.

Pohjois-Karjalassa tehtiin iso työaikamuutos tammikuussa 2017, kun pelastushenkilöstö Joensuun ja Lieksan asemia lukuun ottamatta sekä kaikkien asemien ensihoitajat siirtyivät vuorokausityöstä kahteen vuoroon. Pelastuslaitoksella tehtiin kevään 2019 aikana työaikaselvitys, johon liittyivät henkilöstölle tehdyt työhyvinvointi- ja työaikakyselyt. – Työaikakyselyn tulokset olivat aika yksimielisiä. Enemmistö työntekijöistä ja myöskin työnantajan edustajista oli sitä mieltä, että olisi syytä harkita palaamista vuorokausirytmiin. Tämän johdosta käynnistämme nyt kokeilun, kertoo Viitaniemi. – Työaikaselvityksen yhteydessä tarkastelimme myös työvuorojen aktiivityöajan toteumaa ja yksiköiden käyttöasteita sekä vertailimme vuorokausityön ja kaksivuorotyön taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia. Viitaniemi aloitti pelastusjohtajana sen jälkeen, kun pelastuslaitoksella oli päätetty kahteen vuoroon siirtymisestä. – Kaksivuorotyöstä ei ole ehkä saatu niitä hyötyjä mitä on tavoiteltu. Työnantajalle se on aiheuttanut huomattavasti enemmän työtä työvuorosuunnitteluun ja sijaisten etsintään. – Lisäksi meillä myös rekrytointihaasteet ovat selkeästi kytköksissä työaikaan. Rekrytoinnin kannalta voisi olla eduksi, mikäli niille maakunnan pienimmillekin asemille, jossa sen tekeminen on mahdollista, voitaisiin ainakin osittain palauttaa vuorokausirytmiä.

neuvottelut työvuorojärjestelmän uudistamisesta. Samoin virasto huomioi pelastuslaitoksella tehdyn asiakirjan, jossa määritellään pelastajien ja ensihoitajien aktiivityötä.

Pohjois Karjalan pelastushenkilöstö ry:n luottamusmies Jorma Hämäläisen mukaan henkilöstö on lähtenyt mielellään mukaan työaikakokeiluun. Yhdistys on saanut kaksivuorotyöstä paljon palautetta koko sen ajan, kun uutta työaikaa on tehty. – Henkilöstöltä on tullut selkeästi viestiä siitä, että kaksivuorojärjestelmä koetaan kuormittavaksi ja raskaammaksi kuin vuorokausirytmi. – Esimerkiksi Pielisen-Karjalassa työvuorot monesti ylittyvät, kun ensihoidon potilasta siirretään päivystykseen Joensuuhun yli sadan kilometrin päähän. On tilanteita, jossa kotona on oltu kymmenenyhdentoista aikaan ja seuraava vuoro on alkanut aamulla puoli kahdeksalta, kertoo Hämäläinen. Kokeilun perusteella saadaan tietoa, jonka perusteella työnantaja voi tehdä päätöksiä pelastuslaitoksen muidenkin asemien työajasta. – Ehkä jatkossa myös taloudelliset seikat painavat, kun työnantaja pohtii pelastus- ja ensihoitohenkilöstön työaikaa. Kaksivuorojärjestelmä tuo ylityötä.

Vuorokausityöajan kokeilun perusteena eivät Viitaniemen mukaan ole taloudelliset syyt. – Vaikka taloudessakin säästöpaineita on, niin ensisijaisesti päätökseen vaikuttivat henkilöstön kuuntelu ja työnantajan omat intressit.

Varsinais-Suomen aluehallintoviraston antamissa poikkeusluvissa henkilöstön kokemukset on kirjattu suoraan päätöksen perusteluun: "Työpaikalla on nykyisellään ollut käytössä kaksivuorotyö, jonka työntekijät ovat kokeneet raskaaksi työaikamalliksi. Lepoajat jäävät varsin lyhyeksi jatkuvien ylitöiden ja peräkkäisten työvuorojen välissä. Henkilöstö kokee, että viikonloppuun ajoittuvat vapaapäivät ovat liian harvassa nykyisessä työaikamallissa." Lisäksi aluehallintovirasto otti lupaharkinnassaan huomioon pelastuslaitoksella käydyt paikallis-

Pilotti on vasta alkamassa, mutta jo tässä vaiheessa on luottamusmies Hämäläisen mielestä syytä lähettää työnantajan suuntaan kiitoksen sana siitä, että työaikakokeilu ylipäätään on mahdollista. – Työnantaja on halunnut selvittää asiat ja henkilöstön kanssa on keskusteltu. Tältä pohjalta on hyvässä hengessä käyty neuvotteluja, Hämäläinen kertoo. Pelastusjohtaja Viitaniemi vahvistaa tunnelman: – Meillä on selkeästi hyvä keskusteluyhteys työntekijöiden ja työnantajapuolen kanssa tässä asiassa. Molemmat ymmärtävät seikat, jotka tähän vaikuttavat. Toki neuvotteluja on käyty, mutta yhteisymmärryksessä, Viitaniemi toteaa. Palomestareiden työaikaa pelastuslaitoksella muutettiin jo toukokuussa, kun mestarit palasivat työvuorokohtaiseen vuorokausirytmiin ns. kiertävästä mestarijärjestelmästä. Luottamusmies Hämäläisen mukaan muutos on koettu hyväksi: – Kun mestarit tekivät kahta vuoroa, työvuorossa ei ollut kiinteää mestaria. Nyt on selkeämpää, kun joka vuorossa on käytännössä oma mestari 24 tunnin ajan. Paloesimiehen ja palomestarin yhteistyön kannalta järjestelmä on järkevä. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

NEUVOTTELUTOIMINTA

Teksti ja kuva MIKKO TERÄVÄ

Edessä tiukat sopimusneuvottelut Jäseniä koskevat työja virkaehtosopimukset umpeutuvat maaliskuussa 2020. SPAL tekee syksyn ajan valmisteluja neuvotteluja varten.

alomiesliiton jäseniä koskevat virka- ja työehtosopimukset päättyvät 31.3.2020. Neuvottelut käynnistyvät tunnusteluilla alkuvuoden 2020 aikana, varsinaiset neuvottelut käydään maaliskuussa ja tyypillisesti tunnelma tiivistyy aivan viimeisten päivien aikana, kun sopimukset umpeutuvat. Edellisen vuoden 2018 neuvotteluiden tapaan edessä on toimialakohtaiset neuvottelut, jossa ei ole keskusjärjestöjen sopimaa raamia eli keskitettyä työmarkkinaratkaisua. Puhutaan "puhtaasta liittokierroksesta". Lokakuussa käynnistyy puolen vuoden jakso, jolloin sopimukset neuvotellaan sekä yksityiselle että julkiselle sektorille. Ensimmäisenä on katkolla Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden sopimus lokakuun lopussa. Tätä seuraavat kemian- ja metsäteollisuuden sopimukset.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Palomiesliiton toimisto on syksyn aikana valmistellut tavoitteita sopimusneuvotteluihin. Liittohallituksen puheenjohtajisto, liiton johto ja edunvalvontajohto käsittelivät tavoitteita elokuun lopulla. Liittohallitukselle tavoitteet esiteltiin seminaarikokouksessa 10.—11. syyskuuta. – Seuraavaksi tavoitteista keskustellaan luottamusmiesten kanssa, kertoo edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola. Jäsenille tavoitteista tiedotetaan loppuvuoden aikana, viimeistään liittokokouksessa. Tämän vuoden kokous järjestetään Kotkassa 28. marraskuuta. Liittokierroksesta odotetaan hyvin haasteellista — jälleen kerran. – Näyttää siltä, että neuvotteluista tulee erittäin vaikeat. Niin tietysti sanotaan aina, mutta tällä kertaa palkansaajapuolen ja työnantajapuolen esitykset ja vaatimukset ovat jo ennakkoon hyvin päinvastaiset, Jaakkola sanoo. Ammattiliitot vaativat ilmaiseksi tehtävien kikytuntien poistamista. Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus pidensi työntekijän vuosittaista työaikaa keskimäärin 24 tunnilla, ansiotasoa muuttamatta. Palomiesliiton jäsenistä työajan kiky-pidennys koski KVTESin ja valtion VESin piirissä olevia jäseniä. Pelastuslaitoksissa kiky-pidennys koski yleis- ja toimistotyöaikaa tekeviä. Sen sijaan poikkeusluvan mukaista työaikaa tekeville ja 40 tunnin viikkotyöaikaa tekeville ei tullut työajan pidennystä. n

NEUVOTTELUTOIMINTA

Sekä julkisen sektorin että yksityisen sektorin sopimusneuvotteluissa on jälleen kerran paineita. Arkistokuva palkansaajien yhteisestä mielenilmauksesta Helsingin Rautatientorilta syyskuulta 2015.

Sopimukset Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus TS – Pelastuslaitoksissa työskentelevät jäsenet – Jäseniä neuvotteluissa edustaa KoHo (SPALin, SuPerin ja Tehyn neuvottelu - järjestö)

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES – Palomiesliiton jäsenistä päätoimiset ensihoitajat – Jäseniä neuvotteluissa edustaa KoHo (SPALin, SuPerin ja Tehyn neuvottelu - järjestö)

Valtion virka- ja työehtosopimus – Hätäkeskuksissa työskentelevät jäsenet

Miten kävi viime neuvottelukierroksella? Sopimuskaudelle 1.2.2018— 31.3.2020 sovittiin kaksi yleiskorotusta (2018, 2019) sekä yksi tai kaksi paikallista/virastokohtaista järjestelyerää sopimusalasta riippuen. Sekä kuntien että valtion korotukset noudattelivat ns. yleistä linjaa. Viimeisin yleiskorotus toteutui 1. huhtikuuta 2019, jolloin tehtäväkohtaista palkkaa ja henkilökohtaista lisää korotettiin kunnissa 1,0 % ja valtiolla 1,10 %. Valtiolla käsiteltiin samalla paikallisen virastoerän (0,75 %) kohdennus.

Tammikuussa 2019 maksettiin kertakorvauksena tuloksellisuuserä, joka oli 9,2 % varsinaisesta palkasta.

Tekstipuolella Teknisten sopimukseen (TS-18, liite 8) kirjattiin ensimmäistä kertaa pelastustoimen vuorokausityö eli keskimäärin 42 tunnin viikkotyöaika enintään 24 tunnin työvuoroina. Määräaikainen määräys on voimassa sopimuskauden loppuun 31.3.2020 asti.

– Jäseniä neuvotteluissa edustaa Pro (SPALin ym. neuvottelujärjestö)

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY

Voimaa puheesta Teksti MIKKO TERÄVÄ Kuva MIA JÄRVISALO

Henkinen työsuojelu -hankkeen projektipäällikkö ja palomies-ensihoitaja Saku Sutelainen listaa viisi vinkkiä työpaikoille.

aku Sutelainen on vuoden ajan tehnyt töitä Palopäällystöliiton Henkinen työsuojelu ja jälkipurku pelastustoimessa -hankkeessa, jota rahoittaa Palosuojelurahasto. Tavoitteena on ns. MentalFireFitmallin saattaminen pelastustoimeen – FireFit meillä jo on käytössä. Seuraavaksi tulee lisätä ymmärrystä henkisen hyvinvoinnin tärkeyden merkityksestä pelastajan työssä. Mielenterveys on voimavara siinä missä fyysinen kuntokin. Sutelainen kertoo yllättyneensä siitä, miten paljon alalla on alttiutta edistää henkistä työsuojelua. – Hyvin vähän on tullut vähättelevää palautetta. Nekin ennakkoasenteet, joita on ollut ovat karisseet, kun kuulijat ovat päässeet jyvälle siitä, mistä on kysymys. On sanottu suoraan, että "sullahan on ihan fiksuja ajatuksia, en olisi uskonut", Sutelainen hymyilee. – Pelastuslaitoksissa on paljon henkilöitä, jotka vievät asiaa eteenpäin omilla alueillaan. Heidän kanssaan on mukava tehdä yhteistyötä. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

TEHKÄÄ TÖITÄ SEN ETEEN, ETTÄ TYÖYHTEISÖSSÄ PYSTYTÄÄN PUHUMAAN MISTÄ TAHANSA.

Psykologisen turvallisuuden tunne on tärkeä. Avoin ilmapiiri, jossa ongelmia ei padota sisälle, vaan niistä puhutaan ei ole itsestäänselvyys. Tähän pitää jatkuvasti kiinnittää huomiota. Kun ihmiset luottavat toisiinsa ja uskaltavat tulla toistensa tasolle, syntyy turvallinen ympäristö puhua kipeistäkin asioista. Palomieshuumori on mahtava asia, mutta se ei sovi joka hetkeen: on tärkeää ymmärtää milloin puhumme vakavasti ja milloin voimme vitsailla.

MAAILMA PARANEE PUHUMALLA.

Poimin lauseen Yle Puheelta, koska se on hyvin sanottu. Puhuminen auttaa hahmottamaan sitä, mitä on tapahtunut tai tapahtumassa.

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY

Puhuminen myös auttaa käsittämään omia ja muiden reaktioita. Se mistä puhutaan, vahvistuu ja kasvaa: puhutko itse asioista negatiiviseen vai positiiviseen sävyyn? Meillä on moni asia hyvin. Voit tarkkailla myös rooliasi kuuntelijana: oletko läsnä ilman ennakkoluuloja vai odotatko ainoastaan tilaisuutta kertoa oman mielipiteesi?

KÄSITELKÄÄ TRAUMAATTISET TILANTEET.

Tehtävän jälkeen, jossa on uhkaa tai väkivaltaa, lapsipotilaita, useita uhreja, kollega tai omainen, olisi aina annettava aikaa jälkikäsittelylle. Esimies ei voi vain kysyä, "onko tarvetta keskustelulle", koska vastaus on "ei, kyllä mä pärjään". Jälkipurkujen järjestämisessä tulisi olla selkeät kriteerit siitä, milloin vähintään järjestetään purkuistunto. Lisäksi on oltava herkkyyttä tunnistaa tehtävät, jotka näyttävät pieniltä, mutta menevätkin ihon alle. Kun keskustelu järjestetään, ketään ei pakoteta puhumaan tunteista. Yhteinen tilannekuva on tärkein. Se muodostuu käydessämme lävitse sen, mitä teimme tilanteessa.

HAKEKAA VOIMAA YHTEISTYÖSTÄ.

Uskallammeko kurkistaa oman hiekkalaatikomme ulkopuolelle? Yhteistyö 22 pelastusalueen kesken vahvistaisi koko pelastustoimea, myös henkisen työsuojelun asioissa. Tulisi päästä pois

Saku Sutelainen vetää Palopäällystöliitossa henkisen työsuojelun hanketta.

ajatusmallista, että "jokainen pärjää omillaan, kun olemme niin erilaisia". Yhteistyöhön tarvitsemme myös muita viranomaisia, asiantuntijoita ja sopimuspalokuntia. Itse olen oppinut paljon Poliisin keinoista edistää henkistä jaksamista.

TARKISTA OMA ASENTEESI.

Onko meillä vielä sitä nuoruuden intoa ja paloa, jonka johdosta hakeuduimme alalle? Onko meillä kokeneen, kehittyneen ja ajan tasalla olevan ammattilaisen taidot? Kunpa pystyisimme säilyttämään molemmat asiat itsessämme läpi työuran. Meillä on hienot arvot, joiden mukaisesti kannattaa toimia. Yhteiseen arvoomme ammatillisesti liittyy se, että uskaltaa tunnustaa, jos ei jotain osaa — mutta haluaa oppia.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

HÄTÄKESKUKSET

Mikä mättää ERICAn riskinarvioinnissa? ERICA-hätäkeskustietojärjestelmä on saanut julkisuudessa paljon kritiikkiä. Mediassa on uutisoitu jo useiden kuukausien ajan kuinka

Teksti TUIJA TERVO Kuva ISTOCK.COM/FOKUSIERT

ERICA ajeluttaa ensihoitoa, pelastusta ja poliisia turhaan.

ätäkeskuslaitos myöntää, että kiireellisten tehtävien prosentuaalinen osuus kokonaismäärästä on noussut ERICAn käyttöönoton myötä. Laitoksen hätäkeskuspalveluista vastaava johtaja Marko Nieminen toteaa, että suurin selittävä tekijä tähän on järjestelmän riskinarviointi ja vasteiden määrittely. ERICAn riskianalyysi on vastuuviranomaisten vastuulla: poliisin, pelastuksen, sosiaali- ja terveystoimen sekä Rajavartiolaitoksen. Hätäkeskuslaitoksella ei ole toimivaltuuksia muuttaa omatoimisesti riskinarviointia ja vasteiden määrittelyä, päätöksen niiden sisällöstä ja kriteereistä tekevät vastuuviranomaisten vastuuhenkilöt. Riskinarviointia ja vasteiden määrittelyä on kehitetty järjestelmän käyttöönotosta lähtien – ja kehitystyö jatkuu edelleen. Nieminen kiittelee, että esimerkiksi ensihoidon kriteeristöä ovat olleet suunnittelemassa toimialansa parhaat henkilöt heti siitä lähtien kuin ERICA otettiin ensimmäisenä käyttöön Oulun hätäkeskuksessa. – Ensihoidossa A-kiireellisten tehtävien osuus on jo tipahtanutkin merkittävästi, Nieminen kertoo. Vuoropuhelu kaikkien vastuuviranomaisten kanssa on ollut alusta asti hyvää, Nieminen korostaa. – Olemme yrittäneet saada aikaan hyvän tasapainon siihen, että auttamisen ketju toimisi mahdollisimman sujuvasti. Kritiikistä päätellen meillä ja yhteistyöviranomaisillamme on tässä vielä paljon tekemistä.

Vasteiden tasoista erilaisia näkemyksiä Tällä hetkellä poliisin, pelastuksen, sosiaali- ja terveystoimen sekä Rajavartiolaitoksen vastuuhenkilöt tekevät arviointia, mihin suuntaan kriteereitä

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

ja ohjeistuksia järjestelmän riskinanalyysissä pitäisi kehittää ja mitkä avainsanat niissä nostavat tehtävän kiireellisyyttä suuremmaksi kuin on tarkoituksenmukaista. Kriteereiden ja ohjeiden valmistuttua Hätäkeskuslaitos päivittää ne järjestelmään. Nieminen ei tohdi arvioida, milloin ERICAn riskinarviointi on säädetty niin, että ensihoitajia, palomiehiä ja poliiseja ei enää turhaan ajeluteta. – Se ei ole yksin meidän käsissämme. Se on pitkälti kiinni siitä, että milloin ohjeita antava vastuutaho itse pystyy sen työn tekemään ja koska päästään kaikkiin mahdollisiin juurisyihin kiinni, Nieminen toteaa.

”

Kritiikistä päätellen meillä ja yhteistyöviranomaisillamme on tässä vielä paljon tekemistä.

Hätäkeskuslaitos kerää koko ajan käyttäjäpalautetta paitsi hätäkeskuspäivystäjiltä myös kentältä. Työ etenee koko ajan, mutta vielä ei ole näköpiirissä, milloin vasteiden määrittelyssä päästään kaikkia tahoja tyydyttävään tasoon. – Täytyy muistaa sekin, että myös toimialojen sisällä on erilaisia näkemyksiä siitä, mikä kiireellisyys eri tilanteissa pitäisi olla, kertoo Nieminen. Osa ajattelee vastekysymystä enemmän etupainotteisesti: lähetetään mieluummin apua liian paljon kuin liian vähän. Toinen taas huomioisi enem-

HÄTÄKESKUKSET

Verkottunut hätäkeskusmalli toimii ERICA-hätäkeskustietojärjestelmä mahdollistaa yhden virtuaalisen valtakunnallisesti verkottuneen hätäkeskuksen. Yhden hätäkeskuksen ruuhkautuessa hätäilmoitukset siirtyvät toisen hätäkeskuksen käsiteltäväksi tietyn määräajan umpeutuessa. Verkottunutta toimintamallia on kokeiltu kesäkuusta lähtien noin sadan vapaaehtoisen hätäkeskuspäivystäjän voimin. Hätäkeskuspalvelujen johtajan Marko Niemisen mukaan kokeilun tulokset ovat olleet erinomaisia. – Kokeilun aluksi hätäpuhelujen kokonaiskäsittelyaika oli muilta kuin oman yhteistoiminta-alueen osalta selkeästi pidempi, mutta alun kankeuden jälkeen käsittelyajat parantuivat tulostavoitteiden mukaisiksi. Ruotsinkielisten palvelua on parannettu verkottunutta toimintamallia hyödyntävän ns. ruotsinkielisen jonon avulla, johon ruotsinkielinen ilmoittaja on voitu tarvittaessa siirtää. Myös ilmoitinlaitetestauksiin ja ilmoitinlaitevikojen päivystykseen on palkattu erillinen henkilöstö, joka toimii verkottuneen mallin mukaisesti. Tämä on vapauttanut varsinaista päivystyshenkilöstöä heidän ydintehtäväänsä. Hätäkeskuslaitos tekee päätöksen koko maan kattavan verkottuneen toimintamallin käyttöönotosta syyskuun aikana.

män resursseja ja taloutta: mitä maksaa jos apua lähetetään liikaa ja riittävätkö resurssit?

Hätäkeskuslaitos on tyytyväinen ERICAan Julkisesta kritiikistä huolimatta Hätäkeskuslaitos on ollut kokonaiskuva huomioiden tyytyväinen ERICAan. Se on tuonut mukanaan paljon hyvää hätäkeskustoimintaan. ERICAlla saadaan kattava tilannekuva kaikista eri hätäkeskusten tehtävistä sekä yhteinen yksiköiden tilannekuva koko Suomesta. Se on mahdollistanut myös verkottuneen toimintamallin käyttöönoton,

mikä parantaa hätäkeskusten toimintakykyä häiriötilanteissa ja tehostaa Hätäkeskuslaitoksen toimintavalmiutta sekä resurssien käyttöä. Hätäkeskuksissa on käsitelty enemmän hätäilmoituksia kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Myös hätäpuheluihin vastaamisen viiveet ovat lyhentyneet nopeasti järjestelmän käyttöönottovaiheen jälkeen. Hätäkeskuslaitos myös korostaa, että ERICA on parantanut hätäpuhelujen käsittelyn tasalaatuisuutta. Lisäksi yhtenäisen riskinarvio-ohjeistuksen ansiosta hätäkeskuspäivystäjän ja hädässä olijan oikeusturva paranee. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

PELASTUSTOIMINTA

Teksti MIKKO TERÄVÄ Kuvat KAINUUN PELASTUSLAITOS

Arktinen pelastusjoukkue syntyi yhteistyöllä Jokilaaksojen, Kainuun, Lapin ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitosten Arctic Rescue Team osallistuu syyskuun lopulla Barentsin pelastusharjoitukseen.

ohjoisen Suomen neljä pelastuslaitosta ovat perustaneet pelastusmuodostelman — Arctic Rescue Teamin — suuronnettomuustilanteiden, pitkäkestoisten tehtävien tai muuten vaativien olosuhteiden hälytystehtäviin. Muodostelman kirjavahvuus on 70 pelastusalan ammattilaista. Kukin pelastuslaitos ylläpitää vähintään 2+3+9-vahvuista henkilöstöä, joka on käytettävissä yhteiseen pelastusjoukkueeseen. Pelastuslaitokset allekirjoittivat yhteistoimintamuistion viime vuoden joulukuussa. Henkilöstö rekrytoitiin vuoden vaihteessa. Yhteistyön virallinen käynnistystilaisuus eli "kick off" järjestettiin huhtikuussa Rovaniemellä. Kevään ja kesän aikana laitokset ovat tehneet joukkueelle vaate- ja varustehankintoja. Ensimmäinen kansainvälinen harjoitus Arctic Rescue Teamilla on edessä syyskuun lopulla, kun joukkue osallistuu Ruotsin Kiirunassa järjestettävän Barents Rescue -pelastusharjoitukseen. Suomesta harjoitukseen osallistuu myös Finn Rescue Team. – Odotettavissa on kaivostoimintaan liittyvä onnettomuusskenaario, jonka alla tapahtuu useita erityyppisiä onnettomuuksia. Paikallinen pelastustoimi on tehtävissä täysin työllistetty, joten se pyy-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

tää apua Barents-sopimuksen mukaisesti. Tiedossa on esimerkiksi rauniopelastamista, kertoo pelastuspäällikkö Jani Kareinen Kainuun pelastuslaitokselta. Arctic Rescue Teamista harjoitukseen lähtee 25 pelastusalan ammattilaista.

Pitkäkestoisiin ja kuormittaviin tehtäviin Yhteisessä pelastusjoukkueessa on sama ajatus kuin Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella vuodesta 2015 toimineessa raskaspelastusjoukkueessa. Naapuruston pelastuslaitoksissa nähtiin myös tarvetta vaativien tehtävien muodostelmalle. Kun Pohjois-Karjassa raskaspelastuksen suunnittelusta vastannut Kareinen kaksi vuotta sitten siirtyi töihin Kainuuseen, päästiin valmistelussa eteenpäin. – Tarkoitus on saada pohjoiselle alueelle neljän pelastuslaitoksen käyttöön uusi suorituskykyinen työkalu operatiiviseen toimintaan, erityisesti vaativiin tai erikoisempiin onnettomuustilanteisiin, Kareinen kertoo. Joukkueen suorituskykyä tarvitaan tilanteissa, joissa yhden pelastuslaitoksen voimavarat ovat äärirajoilla. – Onnettomuusskenaariot löytyvät niistä luonnollisista riskeistä, mitä alueella on. Yksi tyypillinen tehtävä pohjoisessa Suomessa voi olla metsäpalon sammuttamiseen osallistuminen. Samoin joukkueen osaamista voidaan tarvita hiihtohissipelastuksessa, rakennussortumavaaroissa ja tietysti yleensäkin erämaaolosuhteissa tapahtuvissa pelastustehtävissä. Alueella on kaivosteollisuutta ja kemikaaliteollisuutta, ja näidenkin toimintojen riskeihin Arctic Rescue Teamia kehitetään vastaamaan. – Vaativat ja pitkäkestoiset CBRNE-tehtävät ovat selkeästi sellaisia hälytyksiä, joissa joukkuetta voidaan käyttää. >

PELASTUSTOIMINTA

Kainuussa harjoiteltiin tänä kesänä nostoja ja siirtoja.

Arctic Rescue Teamin jäseniä harjoittelemassa potilaan köysipelastamista.

Pelastusjoukkueen logosta näkyy, miten suuri osa Suomea neljän pelastuslaitoksen alueella onkaan.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

PELASTUSTOIMINTA

Kainuun pelastuslaitoksen alueella on toistaiseksi ollut yksi tehtävä, johon laitoksen Arctic Rescue Teamin miehistö on lähtenyt liikkeelle. Maatilan eläinsuoja sortui lumen painosta, jolloin tehtävää johtanut palomestari P3 hälytti joukon tehtävälle.

Oppi jakoon omilla alueilla Pelastusjoukkueen rekrytoinnin pelastuslaitokset toteuttivat yhteisillä kriteereillä. Miehistö koostuu vakinaisista palomiehistä, ylipalomiehistä, paloesimiehistä ja päällystöstä. Tiimin jäsenten toimintakykytaso on 1, ja osaamispuolella katsotaan eduksi, jos henkilöllä on kokemusta Finn Rescue Teamin kansainvälisestä pelastustoiminnasta tai -koulutuksesta tai jotain toimintaan soveltuvaa erikoisosaamista. Kainuun pelastuslaitoksella Arctic Rescue Teamin vahvuuteen on nimetty 17 henkilöä. – Saimme hyvin kattavasti henkilöstöä koko maakunnan alueelta, mikä on oikein hyvä juttu. Myös määrällisesti joukko on hyvä, kun huomioi että Kainuussa on 67 vakinaista henkilöä, Kareinen sanoo.

”

Toivottavasti kaikki pelastuslaitokset näkisivät henkilöstön kehittämisen ja osallistumisen kansainväliseen pelastustoimintaan tärkeänä asiana, jota tuetaan.

Tämän vuoden koulutusohjelmassa painotus on rauniopelastamisen perusasioissa. Kukin laitos on toteuttanut koulutuksen väelleen yhteisen harjoitusrungon puitteissa. Esimerkiksi Kainuussa on tähän mennessä ollut yhdeksän harjoituspäivää. Aiheina ovat olleet sortumavaarojen tuennat, köysityöskentely, nostot ja siirrot sekä betonin läpäisy. Joukkueen jäseniä on tarkoitus kouluttaa myös Pelastusopiston kansainvälisen pelastustoiminnan kursseilla. Kaiken koulutuksen taustalla on ajatus, että uusi osaaminen ei jää vain yhdelle henkilölle, vaan että tiimin jäsenet vievät oppia myös eteenpäin omilla paloasemillaan. Näin taidot laajenevat vuoro- ja viikkoharjoitusten kautta palomiehille ja sammutusmiehille koko alueella.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Tässä ajattelumallissa olisi hyödynnettävää koko Suomen pelastustoimessa, Kareinen näkee: – Toivottavasti kaikki pelastuslaitokset näkisivät henkilöstön kehittämisen ja osallistumisen kansainväliseen pelastustoimintaan tärkeänä asiana, jota tuetaan. Henkilöstö saa koulutuksista ja tehtävistä todella hyvää uutta taitoa ja oppia, joka voidaan soveltaen saada hyötykäyttöön myös omassa maakunnassa, kunhan asian tärkeys vaan ymmärretään. Tiimiin osallistumista voi miettiä myös yksittäisen palomiehen urapolun näkökulmasta. – Tässä on yksi uusi väylä kehittää omaa ammattitaitoaan ja saada harjoitusta uusiin mielekkäisiin tehtäviin.

Kansainvälistä hanketta harkitaan Kun Arctic Rescue Teamin perustamisesta helmikuussa tiedotettiin, pelastuslaitokset ilmoittivat tavoitteeksi sen, että joukkuetta voitaisiin käyttää tarvittaessa myös koko Suomen alueella ja myös kansainvälisissä avustustehtävissä EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. – Pääpaino on oman toimialueemme käytössä, mutta jos kotimaassa muualla on tilanne, jossa meidän muodostelmasta olisi hyötyä, apua lähetetään, Kareinen sanoo. Kansainväliset tehtävät ovat kunnianhimoinen tavoite, joka vaatisi paljon työtä. Tällä hetkellä pelastuslaitokset vasta arvioivat, olisiko niillä mahdollisuuksia käynnistää hanke, jonka tuloksena tiimi voisi ylläpitää EU-avunantoon hyväksyttyä metsäpalomoduulia. – Tähän pääseminen vaatisi paljon hankeosaamista, rahoitusta ja yhteistyökumppaneita. Pelastusjoukkueen kehittämisessä suorituskykyiseksi tiimiksi on vuosien työ, jossa nyt ollaan hyvällä alulla. Pohjois-Karjalassakin valmistelutyötä tehtiin kolmen vuoden ajan, Kareinen muistuttaa. – Yhteistoiminta laitosten kesken on ollut tiivistä iät ja ajat, mutta toki joukkueen hiominen yhdessä on vaativampaa kuin yksin tekeminen. Arctic Rescue Team on tarkoitus tulevaisuudessa nostaa hätäkeskustietojärjestelmä ERICAssa mukaan vasteisiin tiettyihin onnettomuuksiin, kuten keskisuuriin ja suuriin sortumavaaroihin. n

PELASTUSTOIMINTA

Ammatillinen kehittyminen kiinnostaa ARKTISEEN pelastusjoukkueeseen hakeneet palomiehet kokevat, että pelastusmuodostelman kautta tarjoutuu mahdollisuus laajentaa omaa osaamistaan pelastustehtävissä. – Suurimpana syynä minulla ja varmasti monella muullakin on oma ammatillinen kehittyminen. Tämä on vähän uudenlaista juttua Suomessa ja myös uutta laitosten yhteistoimintaa. Se herätti mielenkiinnon, että tässähän olisi saumaa itsellekin: päästä vähän erilaiseen hommaan päivittäistyöstä ja saada samalla päivittäiseen tehtävään uudenlaista näkökulmaa, sanoo ylipalomies Risto Tolonen Lapin pelastuslaitokselta. Lapista Arctic Rescue Teamiin on nimetty 22 henkilöä, jotka tulevat kolmelta 24/7-asemalta ja kahdelta päiväasemalta. Tornion paloasemalla työskentelevällä Tolosella on jo kokemusta rauniopelastustoiminnasta, sillä hän on ollut Finn Rescue Teamissa eli Suomen kansainvälisessä pelastusmuodostelmassa neljän vuoden ajan. – Pyrin jakamaan FRT:ssä saamaani ammattitaitoa muille pelastusjoukkueessa oleville. Tilastojen valossa rauniopelastaminen on harvinaista, mutta metsäpalojen osalta keikkojen todennäköisyys on jo suurempi. – Jos sattuisi tulemaan maastopalojen kannalta vaikea kesä, pelastusjoukkueen kautta muut kolme pelastuslaitosta tukevat sitä laitosta, jolla pitkittyneessä tilanteessa on resurssien kanssa tiukkaa. Tätä pitäisin todennäköisimpänä tehtävänä.

Syyskuun lopun Barentsin harjoitukseen Lapista lähtee 1+1+5:n ryhmä. Tolonen on paikalla kouluttajan roolissa ja on osallistunut harjoituksen valmisteluun. – Ruotsalaiset selvästi muistavat viime kesän. Harjoituksen tausta on se, että paikallinen pelastustoimi on tehtävistä niin uupunut, että pyytävät kansainvälistä apua.

Myös Kainuun pelastuslaitoksen paloesimies Mikko Tuikkaa ja ylipalomies Sami Juntusta kiinnostivat nimenomaan erikoiskoulutukset, joihin arktisen pelastusjoukkueen kautta voi päästä. – Saa vaihtelua omaan työhön ja pääsee treenaamaan uusia oppeja, joita voi hyödyntää päivittäisessäkin työssä. Kainuussa on tänä vuonna harjoiteltu nostoja ja siirtoja erilaisilla välineillä, betonin läpäisyä ja köysityöskentelyä, Kajaanin paloasemalla työskentelevä Tuikka kertoo. – Harjoituksia on ollut aikaisempaa enemmän myös muiden alueemme paloasemien henkilöstön kanssa, mikä on hyvä asia. Arktisen joukkueen kehittämisessä ollaan vielä polun alkupäässä, sen kaikki näkevät. – Todella hyvä, että pelastusjoukkue on perustettu. Toivottavasti toiminta pysyy jalkeilla ja pystytään järjestämään myös isompia harjoituksia. Onnettomuuksia ei kukaan toivo, mutta hyvä olisi, jos osaamista voisi valjastaa myös todellisille tehtäville, Juntunen sanoo. Suomussalmen paloasemalla työskentelevä Juntunen osallistui loppukeväästä Pelastusopistolla järjestetylle

Betonin läpäisyä harjoituksessa. kansainvälisen pelastustoiminnan peruskurssille. Arctic Rescue Teamia ylläpitävät pelastuslaitokset lähettivät koulutukseen yhteensä kahdeksan palomiestä. – Kurssi oli hyvä. Puhumassa oli eri osa-alueiden pitkään toimineita ammattilaisia, joten opetus oli käytännönläheistä. Ennakkotehtäviä oli Moodlessa, mikä olikin hyvä juttu, sillä moni asia kuten käytetyt lyhenteet olivat selviä, kun koulutus alkoi, Juntunen sanoo. Kunhan arktisen joukkueen toiminta vakiintuu, toiveissa on saada yhteisiä harjoituksia kaikkien neljän pelastuslaitoksen kesken. Juntusen mielestä ne olisivat oikein tarpeellisia. – Yhteistoimintaa tulisi harjoitella etukäteen niin sanottua kovaa tehtävää varten. Onhan toisissa laitoksissa paljon tuttuja kavereita, mutta silti on aina hyvä harjoitella.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

KYSYTÄÄN

KUMPPANILTA

Palkansaajajärjestö Pardian ja Ammattiliitto Pron fuusioitumisen myötä, Pro sai pääsopijajärjestön statuksen vuoden vaihteessa. Pro edustaa jatkossa Palomiesliiton hätäkeskuksissa työskenteleviä jäseniä valtion keskustason sopimuspöydässä, jossa neuvotellaan palkoista, palkkaratkaisuista, työrauhasta ja koko valtion työ- ja virkaehtosopimuksesta. Miksi pääsopijajärjestöjä tarvitaan, Pron julkisen sektorin johtaja Niko Simola? – Valtiolla ammattijärjestöjä on vähintään kymmeniä. Sopimusneuvottelut sujuisivat aika nihkeästi, jos neuvottelemassa olisi työnantajan edustajan eli valtion työmarkkinalaitoksen lisäksi kymmeniä työntekijäpuolen edustajia. Se ei toimisi oikein mitenkään. – Nykyinen järjestelmä on ollut toimiva ratkaisu. Siinä on työnantajan edustajan lisäksi kolme pääsopijajärjestöä: Pro, Juko ja JHL. Järjestelmä on myös sellainen mistä työnantaja on pitänyt tiukasti kiinni. – Samanlainen neuvottelujärjestelmä on kunnallisella puolella, jossa palkansaajien pääsopijajärjestöjä ovat KoHo, Juko ja Kunta-alan unioni.

Miltä tuleva valtion neuvottelukierros näyttää? – Haastavalta ja mielenkiintoiselta. Tänä syksynä käymme läpi, mitkä ovat lopulliset tavoitteet

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

tulevalle neuvottelukierrokselle. Tavoitteissa tulee olemaan työaikoihin ja matkustamiseen liittyviä asioita. Niitä nostamme varmasti esille. – Syksyn aikana ratkaistaan, miten viemme eteenpäin kilpailukykysopimuksessa olleiden epäkohtien korjaamista. Tänä vuonna päättyneiden lomarahaleikkausten seurauksenahan julkisen sektorin palkansaajien tulokehitys on jäänyt jälkeen yksityisestä sektorista. – Neuvottelutavoitteita ei ole vielä laadittu ja tämä syksykin vähän ratkaisee, mihin suuntaan neuvottelut ylipäätään lähtevät. Valtion sopimus on maaliskuun loppuun asti voimassa, joten varsinaiset sopimusneuvottelut käynnistyvät ensi vuoden puolella.

Miten ja milloin Pro ryhtyy valmistautumaan sopimusneuvotteluihin? – Valmistautuminen on jo menossa. Parhaillaan kokoamme valtion sopimustavoitteita ja niitä käsitellään valtion neuvottelukunnan kokouksissa syyskuussa. – Tavoitteiden kokoamisessa kuulemme myös meidän kumppaneita, Palomiesliittoa, ja käsittelemme heidän tarpeitaan, erityisesti virka- ja työehtosopimusten tekstikysymyksiin. – Olemme erittäin avoimia kuuntelemaan toiveita tavoitteiden suhteen ihan jäsenistöltä asti. Jos jollakin on niistä toivomuksia, kannattaa lähettää meille viestiä, niin otamme ehdotukset mukaan sopimustavoitteiden mietintään.

Teksti ja kuva TUIJA TERVO

Miten Pro liittyy hätäkeskusammattilaisten työhön?

Ammattiliitto Pro Pro on yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista sekä valtion pääsopijajärjestö. Palomiesliitto on Pron yhteisöjäsen. Pääsopijajärjestönä Pro edustaa Palomiesliiton hätäkeskuspäivystäjäjäseniä valtion virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa.

Pron valtion neuvottelukunta valmistelee sopimusneuvottelujen tavoitteet, koordinoi sopimusneuvottelijoiden toimintaa sekä suosittelee Pron hallitukselle neuvottelutulosten hylkäämistä tai hyväksymistä. Palomiesliittoa neuvottelukunnassa edustaa työmarkkinalakimies Jari Koivuluoma.

Palomiesliiton entinen pääsopijajärjestö Palkansaajajärjestö Pardia fuusioitui viime vuoden vaihteessa Prohon. HALilaisten virkaehtosopimusten neuvottelutoiminnasta vastaa Prossa samat henkilöt kuin aikoinaan Pardiassa.

Seuraavalla virka- ja työehtosopimusten neuvottelukierroksella kipupisteitä valtion neuvottelupöydässä tulevat olemaan työaika ja palkankorotukset, ennakoi Pron julkisen sektorin johtaja Niko Simola. – Raharatkaisut ovat olleet haastavia aikaisemmillakin kierroksilla.

Miten hätäkeskusammattilaisten edunvalvonnalliset tarpeet varmistetaan neuvotteluihin valmistautumisessa ja neuvottelupöydässä? – Palomiesliiton edustaja on mukana Pron valtion neuvottelukunnassa, joka on tiiviisti mukana neuvottelutavoitteiden laadinnassa sekä itse neuvotteluissa, sillä neuvottelutoimikuntaa informoidaan neuvottelujen etenemisestä koko neuvottelujen ajan. Se myös suosittelee Pron hallitukselle neuvottelutuloksen hylkäämistä tai hyväksymistä.

Käytännössä hallitus on aina noudattanut neuvottelukunnan suosituksia. – Me siis edustamme Palomiesliiton hätäkeskusammattilaisia valtion neuvottelupöydässä ja neuvotteluja ohjaa valtion neuvottelukunta, jossa on Palomiesliiton edustaja. Sitä kautta hätäkeskuslaisten ääni tulee kuulluksi valtion virka- ja työehtosopimuksissa. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

TURUSTA pelastusalan ammattilaisia tervehtivÃ¤t:

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

YHTEYSTIEDOT Suomen Palomiesliitto SPAL ry Vernissakatu 6, 01300 Vantaa Toimisto avoinna arkisin klo 9—16 puh. (09) 867 8880 toimisto@palomiesliitto.fi www.palomiesliitto.fi

TOIMISTO JÄRJESTÖN JOHTAJA Kim Nikula puh. 040 716 1805 Toiminnan ja toimiston johto, liiton edustus EDUNVALVONTAJOHTAJA Pasi Jaakkola Edunvalvonta, koulutus TYÖMARKKINALAKIMIES Jari Koivuluoma Edunvalvonta, koulutus EDUNVALVONNAN PÄIVYSTÄVÄ PUHELIN ARKISIN KLO 9—15 PUH. 040 1630 112 VIESTINTÄJOHTAJA Tuula Kukonlehto puh. 0400 352 709 Vaikuttamis- ja sidosryhmäviestintä TIEDOTTAJA Tuija Tervo puh. 045 136 5995 Tiedotus, nettisivut TOIMITTAJA Mikko Terävä puh. 045 657 6882 Jäsen- ja sidosryhmälehti JÄRJESTÖSIHTEERI puh. (09) 867 8880 Liisa Haimi Jäsenasiat, jäsenmaksut, laskut, tilaisuuksien järjestelyt Toimiston sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@palomiesliitto.fi

LIITTOHALLITUS 2019—2020 PUHEENJOHTAJA

PIRKANMAA

Ilkka Mustakangas puh. 0400 963 388

Sami Ahola puh. 0400 910 556

VARAPUHEENJOHTAJA

Matti Välikoski puh. 0400 480 131

Jyrki Savolainen puh. 050 919 3112

VARAPUHEENJOHTAJA Pasi Rissanen puh. 0440 519 291

KESKI-SUOMI Jouni Salonen puh. 050 375 6489 Jari Niutanen Puh. 050 303 2744

JÄSENET JA VARAJÄSENET

ETELÄ-POHJANMAA JA POHJANMAA

HELSINKI

Mikko Koivuluoma puh. 0400 903 361

Jari Aalto puh. 040 757 8232 Kari Nurminen puh. 040 334 5961

Hannu Kaatikko puh. 050 583 2221

POHJOIS-SAVO

ITÄ-, KESKI- JA LÄNSI-UUSIMAA

Pasi Rissanen puh. 0440 519 291

Ilkka Mustakangas puh. 0400 963 388

Petri Partanen puh. 041 436 8276

Janne Nieminen puh. 050 599 4161

POHJOIS-KARJALA

VARSINAIS-SUOMI JA SATAKUNTA Kim Salminen puh. 040 560 8373

Jorma Hämäläinen puh. 050 591 3416 Pekka Tykkyläinen puh. 044 568 1682

Pekka Puisto puh. 040 594 8397

KESKI-POHJANMAA, JOKILAAKSOT, KAINUU JA OULU-KOILLISMAA

KANTA-, PÄIJÄT-HÄME JA KYMENLAAKSO

Pasi Mänty puh. 040 930 7406

Jouni Kokki puh. 040 596 7212

Petri Rautio puh. 040 723 7677

Mikko Räsänen puh. 041 501 8918

LAPPI

ETELÄ-SAVO, ETELÄ-KARJALA JA KYMENLAAKSO Jarno Ekman 040 744 1123 Asko Heimonen puh. 040 533 2111

Jyrki Savolainen puh. 050 919 3112 Miko Määttä puh. 040 540 5062

HÄTÄKESKUKSET Kaarina Salomaa puh. 045 111 6816 Mika Tiilikainen puh. 040 078 7618

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN ESIMIEHET LUPE PJ: Arttu Lankinen 040 523 6480 arttu.lankinen@espoo.fi LM: Jarno Lappalainen 040 526 6693 jarno.lappalainen@espoo.fi JÄS: Aija Röynä 043 825 2896 aija.royna@espoo.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

KANTA-HÄMEEN PELASTUSHENKILÖSTÖ PJ: Jussi Kivelä 040 776 3672 jussi.kivela@pelastuslaitos.fi LM: Mikko Räsänen 041 501 8918 mikko.rasanen@pelastuslaitos.fi VLM: Tero Hynynen 045 880 9526 tero.hynynen@pelastuslaitos.fi JÄS: Tuomas Puustinen 050 572 0737 tuomas.puustinen@pelastuslaitos.fi KESKI-SUOMEN PELASTUSALAN AMMATTIHENKILÖSTÖ PJ: Jouni Salonen 050 375 6489 jouni.salonen@jkl.fi LM: Jari Niutanen 050 303 2744 jari.niutanen@jkl.fi VLM: Christian Mäki 040 538 1334 christian.maki@jkl.fi JÄS: Veli-Matti Karjalainen 040 777 7344 veli-matti.karjalainen@jkl.fi

PIRKANMAA

LÄNSI-PIRKANMAAN PALOMIESYHDISTYS PJ: Markku Kukkula 0500 957 214 markku.kukkula@tampere.fi JÄS: Jere Helenius 050 559 3916 jere.helenius@tampere.fi POHJOIS-SAVO

KESKI-UUSIMAA

TURUN SEUDUN PALOMIEHET PJ: Petteri Broström 040 558 6074 petteri.brostrom@turku.fi NEUVOTTELEVA LM: Petri Huttunen 050 357 5666 petri.o.huttunen@turku.fi LM: Janne Kauppinen 040 585 7995 janne.kauppinen@gmail.com VLM: Miika Mattila 0400 883 704 miika.mattila@turku.fi JÄS: Risto Tsharkov 050 5936 766 risto.tsharkov@gmail.com

PIRKANMAAN PELASTUSALAN AMMATTILAISET PJ: Panu Mustajärvi 0400 945 255 panu.mustajarvi@tampere.fi LM: Matti Välikoski 0400 480 131 matti.valikoski@tampere.fi VLM: Sami Ahola 0400 910 556 sami.ahola@palomiesliitto.fi JÄS: Taru Välimaa 040 525 8002 taru.valimaa@tampere.fi TAMPEREEN PALOESIMIEHET PJ: Heikki Kivelä 040 731 4835 heikki.kivela@tampere.fi LM: Harri Tanhuanpää 050 582 7911 harri.tanhuanpaa@tampere.fi JÄS: Heikki Tamminen 050 567 6428 heikki.tamminen@tampere.fi

KUOPION PALOMIESYHDISTYS SPAL PJ: Mauri Koivisto 040 5128 821 mauri.koivisto@kuopio.fi LM: Pasi Rissanen 0440 519 291 pasi.rissanen@palomiesliitto.fi VLM: Tomi Puurunen 0440 323 524 tomi.puurunen@kuopio.fi JÄS: Lasse Tolvanen 040 865 1628 lasse_tolvanen@hotmail.com SAVON ENSIHOITAJAT RY PJ: Jere Heiskanen 050 3318 578 jere.heiskanen@kuh.fi LM PSSHP: Jere Nikkarinen 040 5837 557 jere.nikkarinen@kuh.fi LM ESSOTE: Susanna Vyyryläinen 040 572 3779 titta.vyyrylainen@essote.fi JÄS PSSHP: Jere Nikkarinen JÄS ESSOTE: Susanna Vyyryläinen

KYMENLAAKSO

LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSHENKILÖSTÖ LUPH PJ: Karri Litja LUPH@pm.me PLM: Petri Torkkel 043 825 8088 petri.torkkel@espoo.fi LM: Kimmo Lehikoinen 050 587 8478 kimmo.lehikoinen@espoo.fi JÄS: Erki Pelgonen 044 971 9022 LUPH.JA@protonmail.com

PÄIJÄT-HÄME

ITÄ-UUDENMAAN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Roger Nybom 040 5400 882 roger.nybom@porvoo.fi LM: Henri Forsberg 044 562 2056 henri.forsberg@porvoo.fi VLM: Aki Rasilainen 050 466 2095 aki.rasilainen@porvoo.fi JÄS: Jussi Koivukangas 040 511 0670 jussi.koivukangas@porvoo.fi

LAHDEN PALOMIESYHDISTYS PJ: Jouni Kokki 040 596 7212 jouni.kokki@windowslive.com PLM: Petri Kautto 040 723 0246 petri.kautto@phpela.fi LM: Petri Marjamäki 040 515 4481 pete.marjamaki@luukku.fi JÄS: Antti Mustonen 044 500 6337 antti.musto@gmail.com

VARSINAIS-SUOMI

LÄNSI-UUSIMAA

ITÄ-UUSIMAA

HELSINGIN PALOMESTARIJA PALOESIMIESYHDISTYS PJ: Kari Nurminen 040 334 5961 kari.nurminen@palomiesliitto.fi VPLM: Tommi Sarvikivi 040 505 0801 tommi.sarvikivi@hel.fi JÄS: Juha Laine 040 840 5715 juha.l.laine@hel.fi

KESKI-UUDENMAAN PALOMIESYHDISTYS PJ: Janne Nieminen 050 599 4161 janne.nieminen@palomiesliitto.fi LM: Jukka Tuomila 0400 631 824 jukka.tuomila@ku-pelastus.fi LM: Jari Ruuska 044 501 2964 jari.ruuska@ku-pelastus.fi JÄS: Jesse Kokkonen 040 8230 187 jesse.kokkonen@ku-pelastus.fi

KANTA-HÄME

HELSINGIN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Jarno Naumanen 040 5159 190 japinaumane@gmail.com PLM: Jari Aalto 040 757 8232 jari.aalto@hel.fi LM: Sami Anttila 044 526 8573 sami_anttila@msn.com JÄS: Karim Lounes 044 592 5854 patdelounes@gmail.com

KESKI-SUOMI

HELSINKI

PALOMIESLIITON JÄSENYHDISTYKSET

KYMENLAAKSON PELASTUSHENKILÖSTÖ KPH PJ: Jarno Ekman 040 744 1123 jarno.ekman@kympe.fi PLM: Mikko Aalto 040 585 5256 mikko.aalto@kympe.fi VLM: Juha Jyräs 044 502 8965 juha.jyras@kympe.fi JÄS: Jarno Ekman

KESKI-POHJANMAA

SATAKUNTA

PORIN PALOHENKILÖSTÖ SPAL PJ: Asko Mansikkamäki 040 520 7491 asko.mansikkamaki@satapelastus.fi PLM: Pekka Puisto 040 594 8397 pekka.puisto@palomiesliitto.fi VLM: Joel Puranen 040 7327 813 joel.puranen@satapelastus.fi VLM: Jani Hakala 044 544 6686 jani.hakala@satapelastus.fi JÄS: Marko Virtanen 0400 528 518 marko.virtanen@satapelastus.fi KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN PELASTUSALAN AMMATTILAISET PJ: Mikael Gebala 0400 580 387 mikael.gebala@gmail.com LM: Mikael Gebala JÄS: Mikael Gebala

JOKILAAKSOJEN PELASTUSALAN AMMATTILAISET PJ: Jouko Eerola 040 543 2786 jouko.eerola@jokipelastus.fi LM: Tuomo Ylikoski 0400 776 123 tuomo.ylikoski@jokipelastus.fi VLM: Petteri Riihijärvi 0440 712 664 petteri.riihijarvi@jokipelastus.fi LM/ENSIHOITO: Juhani Sahlström 0400 741 749 juhani.sahlstrom@jokipelastus.fi VLM/ENSIHOITO: Kaisa Sipilä kaisa.sipila@jokipelastus.fi JÄS: Hannu Rautio 040 511 2469 hannu.rautio@jokipelastus.fi

LAPPI

SEINÄJOEN ALUEEN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Tuomas Vaismaa 040 778 1530 tuomas.vaismaa@seinajoki.fi PLM: Mikko Koivuluoma 0400 903 361 mikko.koivuluoma@seinajoki.fi VLM: Tuomas Vaismaa JÄS: Esa Miilumäki 040 551 8101 esa.miilumaki@seinajoki.fi

JÄS = JÄSENASIOIDEN HOITAJA

LAPIN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Juha Rantamartti 040 556 6887 juha.rantamartti@lapinpelastuslaitos.fi PLM Jussi Hannukari 040 765 5025 jussi.hannukari@lapinpelastuslaitos.fi VPLM Arto Mäkinen 050 557 0262 arto.makinen@lapinpelastuslaitos.fi JÄS: Lasse Rytkönen 040 673 2588 lasse_rytkonen@hotmail.com LAPIN ENSIHOITAJAT PJ: Jussi Pääkkölä 040 5799 911 LM LSHP: Miko Määttä 040 815 6662 1. VLM LSHP: Mika Latvakoski 050 018 9027, mika.latvakoski@lshp.fi 2. VLM LSHP: Jesse Niskanen 045 898 8991, jesse.niskanen@lshp.fi LM L-PSHP: Matti Suopajärvi 040 034 7997, matti.suopajarvi@lpshp.fi VLM L-PSHP: Marko Baas 040 074 5199, marko.baas@lpshp.fi

HÄTÄKESKUKSET

SAVONLINNAN PALOMIESYHDISTYS SPAL PJ: Janne Päykkönen 044 3025 205 janne.paykkonen@espl.fi LM: Timo Suoninen 040 554 3398 tsuoninen@hotmail.com VLM: Alain O'Leary 044 050 2049 al.kr.ol@hotmail.com JÄS: Mikko Hakkarainen 050 575 4463 mikko.hakkarainen@espl.fi

POHJANMAA

MIKKELIN VAKINAISET PALOMIEHET PJ: Ville Mäkinen 040 729 3587 ville.makinen@espl.fi LM: Vesa Olkkonen 050 569 6630 vesa.olkkonen@espl.fi JÄS: Heli Hyttinen 050 354 5245 heli.hyttinen@espl.fi

ETELÄ-POHJANMAA

PIEKSÄMÄEN SEUDUN PALOHENKILÖSTÖ PSPH PJ: Mika Heimonen 040 533 2117 mika.heimonen@espl.fi LM: Asko Heimonen 040 533 2111 asko.heimonen@palomiesliitto.fi JÄS: Asko Heimonen

VAASAN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Kimmo Norrgård 050 585 0902 kimmo.norrgard@vaasa.fi LM: Hannu Kaatikko 050 583 2221 hannu.kaatikko@vaasa.fi JÄS: Johanna Välirinne 040 546 5007 johanna.valirinne@vaasa.fi

KAINUU

POHJOIS-KARJALAN PELASTUSHENKILÖSTÖ PJ: Pekka Tykkyläinen 044 568 1682 pekka.tykkylainen@pkpelastuslaitos.fi LM: Jorma Hämäläinen 050 591 3416 jorma.hamalainen@palomiesliitto.fi VLM: Petteri Kohonen 045 317 9113 petteri.kohonen@pkpelastuslaitos.fi JÄS: Juha-Pekka Jolkkonen 044 080 0802 juha-pekka.jolkkonen@pkpelastuslaitos.fi

LM = LUOTTAMUSMIES VLM = VARALUOTTAMUSMIES

JOKILAAKSOT

PLM = PÄÄLUOTTAMUSMIES VPLM = VARAPÄÄLUOTTAMUSMIES

OULU-KOILLISMAA

ETELÄ-SAVO

POHJOIS-KARJALA

PJ = PUHEENJOHTAJA VPJ = VARAPUHEENJOHTAJA

KAINUUN PALOMIEHET SPAL -97 PJ: Mikko Tuikka 050 537 1638 mikko.tuikka@kaipe.fi LM: Jorma Halonen 044 358 0835 jorma.halonen@kaipe.fi LM: Sami Juntunen 044 042 5096 sami.juntunen@kaipe.fi VLM: Kari Kähkönen 0400 589 423 kari.kahkonen@kaipe.fi JÄS: Kyösti Härkönen 044 302 4650 kyosti-petteri.harkonen@kaipe.fi OULUN PALOMIESYHDISTYS PJ: Pasi Mänty 040 930 7406 pasi.manty@palomiesliitto.fi LM: Petri Rautio 040 723 7677 petri.rautio@palomiesliitto.fi KUUSAMON LM: Jaakko Kallunki 040 729 7983 jaakko.kallunki73@gmail.com ESIMIESTEN LM: Ermo Tihinen 040 728 2427 ermo.tihinen@gmail.com JÄS: Marko Jaatinen 040 753 0179 jaatinen.marko@gmail.com

HÄTÄKESKUSAMMATTILAISTEN LIITTO HAL PJ: Kaarina Salomaa 045 111 6816 kaarina.salomaa@112.fi PLM: Arto Pirttimaa 050 409 8502 arto.pirttimaa@112.fi VPLM: Kaarina Salomaa KERAVA LM: Saana Välimaa saana.valimaa@112.fi PORI LM: Anne Reinhardt 050 529 2706 anne.reinhardt@112.fi PORI VLM: Tuula Toivanen 040 501 8426 tuula.toivanen@112.fi TURKU LM: Juho Niiles 0400 700 990 juho.niiles@112.fi TURKU VLM: Mika Tiilikainen 0400 787 618 mika.tiilikainen@112.fi VAASA LM: Minna Andrejeff 0400 404 544 andrejeffminna@gmail.com minna.andrejeff@112.fi VAASA VLM: Jenni Vikman 050 466 3236 jenni.vikman@112.fi KUOPIO LM: Kaarina Salomaa 045 111 6816 kaarina.salomaa@112.fi KUOPIO VLM: Tiina Kajanus 041 436 5421 tiina.kajanus@112.fi OULU LM: Helka Hiltunen 040 540 1456 helka.hiltunen@112.fi OULU VLM: Johanna Åström-Pietilä 040 556 9298 johanna.astrom-pietila@112.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

2.–3.10.2019

Messukeskus Helsinki

2.10. klo 16–19 Afterwork, jossa lavalle nousee Vesala!

LUOMME HUOMISEN TURVALLISUUTTA

TURVALLISUUSTEKNOLOGIAN JA -PALVELUIDEN FOORUMI

finnsec.fi | #finnsec19

FinnSec on johtava turvallisuusteknologian ja -palveluiden foorumi. Tapahtuma kokoaa Messukeskukseen Helsinkiin alan ammattilaiset ja päättäjät sekä yritysten turvallisuudesta vastaavat. Varmista paikkasi syksyn maksuttomassa huipputapahtumassa rekisteröitymällä ennakkoon ja tutustu laadukkaaseen ohjelmaan sekä näytteilleasettajiin osoitteessa finnsec.fi! Avoinna: ke 2.10 klo 9–19 ja to 3.10. klo 9–17 Samanaikaisesti Messukeskuksessa: Kiinteistö, Avita Audiovisual Expo ja Cyber Seurity Nordic

Yhteistyössä: