Pelastusalan ammattilainen 2/19

PELASTUSALAN

2

2019

AMMATTILAINEN

Urheilu on omien rajojen testaamista

PUHTAAN PALOASEMAN PUOLESTA

HoseMaster

TM

TÄYSAUTOMAATTINEN PALOLETKUJEN HUOLTOJÄRJESTELMÄ

▶ tehokas pesuprosessi, lyhyt työskentelyaika, vähemmän kuormitusta ▶ työntekijälle turvallinen menetelmä, ei pesupäästöjä huoneilmaan eikä käyttäjän tarvitse koskea likaiseen letkuun prosessin aikana. ▶ apulaitteita ja kuivatustornia ei tarvita ▶ patentoitu letkun ja liittimien koeponnistusmenetelmä, nopea ja täsmällinen, koneenkäyttöjärjestelmä sisältää letkujen tarkastuspöytäkirjan ▶ puhdasta paloletkua jopa 20 kpl tunnissa, taloudellisesti ja nopeasti ▶ pienin vedenkulutus, vain alle 5 l / paloletku ▶ pienin sähkönkulutus ▶ pienin tilantarve – minimissään kone 4,5m2, työvaroineen = n. 9-10 m2 TURVALLINEN JA KAIKILLA MITTAREILLA TEHOKKAIN Ruotsissa, vuoden 2014 suuressa metsäpalossa, käytettiin yli 3600 letkua, jotka huollettiin käytön jälkeen. Hose Masterilla työ kesti muutaman viikon, aiemmin käytetyillä laitteilla ja menetelmillä työ olisi kestänyt melkein vuoden. Ympäristön kannalta huomionarvoista oli, että vettä säästettiin aiempaan menetelmään verrattuna n. 35 säiliöautollista eli 350 000 litraa.

LUE LISÄÄ OSOITTEESTA: WWW.HOSEMASTERFINLAND.FI

Since 1968 WWW.VEIKKONUMMELA.FI

WWW.RAUPLAN.COM

WWW.TRVESITYKIT.FI

3

2 6

10.4.2019 TYÖN ÄÄRESSÄ: Suvi Hölttä, työhyvinvointisuunnittelija

12 TURVALLINEN SUOMI:

Yhteiset tavoitteet – löytyykö niitä?

19 ENSIHOITO:

Kansallinen työturvallisuushanke

20 VAALIT:

Valitse auttamisen ammattilainen

EDUSKUNTAT VAALI 2019 telyt okasesit Lue ehd ja laajempina: s. 22–31 attilainen.fi amm

34 VUODEN PALOMIESURHEILIJA:

Jari Saario

40 HÄTÄKESKUKSET:

Kadonneen päivystäjän jäljillä

OMIN SANOIN Ensihoito on valmiudessa joka tapauksessa, joten siinä mielessä turhista hälytyksistä ei yleensä koidu vakavaa haittaa, mutta kun tarpeettomia hälytyksiä tulee vilkkaimpina aikoina, ne vievät voimavaroja muilta tehtäviltä.

PELASTUSPÄÄLLIKKÖ MATTI ISOTALO AAMULEHDESSÄ 24.3.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN PALOMIESLIITON JÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI. Aikakauslehtien liiton jäsen.

JULKAISIJA: Palomiesliitto SPAL ISSN: 1456-7709 (painettu), 2489-2963 (verkko) PÄÄTOIMITTAJA: Kim Nikula TOIMITTAJA: Mikko Terävä PAINO: Erweko OSOITTEENMUUTOKSET: toimisto@palomiesliitto.fi. Liiton jäsenten osoitteenmuutokset välittyvät suoraan Postilta JUTTUVINKIT: mikko.terava@palomiesliitto.fi ILMESTYY SEURAAVAN KERRAN: 12.6.2019 ILMOITUKSET: ilmoitukset@ palomiesliitto.fi, puh. (09) 867 8880 KANSI: Palomies ja soutaja Jari Saario LänsiUudenmaan pelastuslaitokselta. Kuva Mauri Ratilainen.

Ammattilainen.fi LUE MYÖS VERKKOLEHTI

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

4

PÄÄKIRJOITUS

Kohti eduskuntavaaleja — yhdessä!

T

urvallinen Suomi-seminaari järjestettiin eduskuntavaalitavoitteiden merkeissä 25.3.

Helsingissä. Seminaariin kutsuttiin kattavasti sidosryhmien edustajia mm. sisäministeriöstä, Sopimuspalokuntien liitosta, Palopäällystöliitosta, SPEKistä sekä pelastuslaitoksista.

Seminaarin teemana oli tunnistaa ja löytää toimialan yhteisiä tavoitteita tuleviin eduskuntavaaleihin ja arvioida, onko sellainen ylipäätänsä mahdollista?

On ymmärrettävää, kun toimialalla on laaja joukko erilaisia intressejä edustavia tahoja, niin kaikista asioista ei luonnollisesti löydy yhtenäistä näkökantaa.

Tämän ei pidä antaa lannistaa ketään, koska maailmaan mahtuu erilaisia näkökulmia ja parhaillaan ne kehittävät organisaatioita. Oleellista on tunnistaa ja poimia ne suuret linjaukset, joista toimialalla on laaja yhteisymmärrys ja tahto viedä niitä eteenpäin eduskuntavaaleissa — yhdessä!

Palomiesliitto on asettanut eduskuntavaalitavoitteiksi kolme keihäänkärkeä: toimialojemme rahoitus on turvattava, koulutusta on kehitettävä sekä työturvallisuutta ja työhyvinvointia edistettävä järjestelmäperusteisen kehittämisen kautta.

Tavoitteet on asetettu jäsenkyselyn pohjalta ja niillä on vaikutusta jäsentemme arkipäivään niin hätäkeskuksessa, ensi hoidossa kuin pelastustoimessa. Niiden eteenpäin viemiseksi tarvitaan koko toimialaa sekä keskus- että paikallistasolla.

Mikään toimiala ei yksin kykene kirjoittamaan ainoatakaan lausetta puolueiden

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

hallitusohjelmiin. Jotta tavoitteet pääsevät joltain osin hallitusohjelmaan, tarvitsemme niille puolueiden ja kansanedustajien tuen.

Eduskuntavaaleissa äänestetään 14. huhtikuuta. On erityisen tärkeää, että jäsenemme ovat äänestäjinä aktiivisia ja tukevat erityisesti sellaisia kansanedustajaehdokkaita, jotka tuntevat toimialaamme ja ymmärtävät jäsentemme työympäristössä esiintyviä haasteita.

Pelastusalan ammattilaisessa on esitelty toimialamme omia ehdokkaita.

Heitä löytyy monesta puolueesta ja eri toimialan tehtävistä. Olkaa heidän tukenaan ja auttakaa heitä saamaan mahdollisimman suuren äänipotin.

Mitä enemmän eduskuntaan saadaan toimialamme omia edustajia, niin sen paremmat mahdollisuudet meillä on vaikuttaa asioiden eteenpäin viemiseksi.

Nyt on mahdollisuus vaikuttaa toimialan ja yhteiskunnan seuraavaan strategiaan ja toimintasuunnitelmaan.

Olkaa aktiivisia ja äänestäkää!

Kim Nikula

@KimNikula

Pelastustoimen peruskoulutukselle on taattava resurssit, jotta voimme ylläpitää nykyista palvelutasoa, paikata Helsingin pelastuskoulun tyhjiö ja kehittää osaamista tulevaisuudessa. On kestämätöntä sulkea yksiköitä ilman varasuunnitelmaa ja lisäresursseja. #osaaminen turvattava

5

SPAL -INFO Olethan ilmoittanut sähköpostisoitteesi?

Hyödynnä jäsenetusi ja varaudu henkivakuutuksella HENKIVAKUUTUS turvaa perheesi taloushuolilta, jos sinulle sattuisi pahin. Henkivakuutus kannattaa hankkia erityisesti silloin, jos perheessäsi on lapsia tai paljon lainaa.

Ammattiliiton jäsen saa henkivakuutuksen edullisesti, sillä vain heille ja heidän perheilleen myönnettävä Primus-henkivakuutus on rahoitusja vakuutusneuvonta FINEn tutkimuksen mukaan ylivoimaisesti edullisin.

Primus-vakuutukset myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva, jonka asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutusyhtiö Oy. Palomiesliiton jäsenvakuutusten yhteistyökumppani on IF Vahinkovakuutus. > Lisätietoja: www.henkivakuutuskuntoon.fi

Edunvalvonnan päivystävä puhelin PÄIVYSTÄVÄ puhelin auttaa jäseniä palvelussuhteisiin liittyvässä edunvalvonnassa.

Se vastaa arkisin klo 9–15 numerossa:

040 1630 112

PALOMIESLIITTO lähettää jäsenilleen säännöllisesti jäsenuutiskirjeitä, tiedotteita ja kyselyitä.

Viestit lähetetään niille jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet ovat jäsenrekisterissä.

Jos et vielä ole ilmoittanut osoitettasi liittoon, voit tehdä sen kolmella eri tavalla: 1. Lähetä viesti: toimisto@palomiesliitto.fi 2. Päivitä tietosi verkkoasioinnin kautta: www.palomiesliitto.fi > jäsenpalvelu > jäsentietojen muutos 3. Käytä palautelomaketta: www.palomiesliitto.fi > palomiesliitto > palaute Voit ilmoittaa kaksi osoitetta, esimerkiksi työja kotisähköpostiosoitteen.

Toimita eläkepäätöksestä kopio ELÄKKEELLE siirtyvät Palomiesliiton jäsenet ovat vapautettuja liiton jäsenmaksusta. Eläkkeelle jäämisestä tulee ilmoittaa liittoon kirjallisesti.

Ilmoituksen voi tehdä sähköpostilla osoitteeseen toimisto@palomiesliitto.fi. Ilmoitukseen tulee merkitä eläkkeen alkamispäivämäärä sekä tieto, että työttömyyskassan jäsenyys voidaan irtisanoa samasta päivämäärästä. Ilmoita myös, onko kyse vanhuuseläkkeestä tai työkyvyttömyyseläkkeestä.

Muista lisätä omat yhteystiedot.

Eläkeläisjäsenillä säilyvät jäsenedut, mutta liiton vakuutusturva on voimassa sen vuoden loppuun kun jäsen täyttää 65 vuotta.

SEURAAVAT AY-KOULUTUKSET n HAL-KOULUTUS – 13.–14.5. Tampere n PALOMIESLIITON AY-KOULUTUSPÄIVÄ – 23.–24.5. Kouvola

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

6

Salainen osaaminen esiin

A

loitin työhyvinvointisuunnittelijana tammikuun alussa, kun toimea pitkään hoitanut Esa Vauhkonen siirtyi toisiin tehtäviin talon sisällä. Siinä yhteydessä työnkuvaa hieman päivitettiin. Painopistettä on viety lisää työkyvyn hallinnan ja tukemisen suuntaan.

– Työ on todella mielenkiintoista. Työhyvinvointi on laaja käsite, ja meillä on iso laitos. Toimistoni on Ristonmaan paloasemalla, mutta työ kattaa kaikki 47 asemaa, vakinaisen ja sopimushenkilöstön.

Yksi keikka katkaisi oman urani ensihoitoesimiehenä.

– Keskustelin iäkkään potilaan kanssa ja ehdotin, että siirtyisimme eteisen lattialta olohuoneeseen.

Luulin hallitsevani noston, mutta ei se sitten mennytkään niin. Jostain syystä hän pelästyi, pisti vastaan ja asentoni pääsi retkahtamaan. Vaihtoehtona oli pudottaa potilas sylistä. Sitä en voinut tehdä.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Teksti ja kuva MIKKO TERÄVÄ

TYÖHYVINVOINTISUUNNITTELIJA SUVI HÖLTTÄ, KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS:

7

TYÖN

C

ÄÄRESSÄ

– Olisin jäänyt kesälomalle kahden päivän päästä, mutta jouduinkin sairauslomakierteeseen.

Kipu diagnosoitiin ensin selän venähdyksenä ja hoidoksi määrättiin särkylääkkeitä. Ne auttavat huonosti, kun kipu on säteilevää.

– Vakuutusyhtiö pesi kätensä tapahtumasta: vedottiin vanhaan selkään, joten yhtiö ei korvannut työtapaturmaa. Maksoin itse magneettikuvauksen, joka vahvisti erikoislääkärin arvion kahdesta pullistuneesta välilevystä. Leikkaukseen pääsin jo joulukuussa, kun tapaturma sattui elokuussa.

Aluksi oli ikävä kentälle. Tuntui, että jotain itselleni tärkeää on riistetty pois.

– Tykkäsin ensihoidon työstä tosi paljon ja tunsin, että olen siinä hyvä. Ei ole järkevää ottaa riskiä, että jotain taas tapahtuisi, jos lopputuloksena voin halvaantua. Olen ymmärtänyt terveyden merkityksen ja löytänyt uusia innostuksen kohteita.

– Kevan kuntoutusprosessin kautta avautui uusia mahdollisuuksia. Minulla oli jo lähihoitajan ja sairaanhoitajan tutkinnot, joiden jatkoksi kouluttauduin terveydenhoitajaksi. Työskentelin kahden vuoden ajan projektissa, jossa kehitettiin maakunnallista kotihoitoa.

– Pelastuslaitokselle palasin, kun työhyvinvointisuunnittelijan toimi vapautui. Olen tosi tyytyväinen tähän ratkaisuun. En enää pääse kentälle, mutta voin silti tehdä töitä ensihoitajien ja palomiesten parissa.

Pidän siitä, että työ on projektimaista.

Ensin valmistellaan ja sitten työn tulokset alkavat toimia käytännössä.

– Alkuvuoden ajan olen työstänyt pelastuslaitoksen työhyvinvointisuunnitelmaa. Sen pohjana on henkilöstökyselyn tulokset. Suunnittelemme kehityskohteita, joiden kautta henkilöstön hyvinvoinnin kokonaisuutta jatkossa edistetään.

– Kaksivuorotyöhön siirtyminen on haastanut henkilöstöä. Henkilöstökyselyssä nousi esille muun muassa se, että kuormittuminen ja palautuminen eivät ole sopusuhdassa. Työterveyshuolto on valmistellut asiasta selvitystä aluehallintovirastolle.

Selvityksessa on ollut paljon työtä. Olen toiminut työterveyshuollon yhteyshenkilönä kyselyiden, haastatteluiden ja mittausten järjestämisessä.

Työhyvinvointisuunnittelija tukee esimiehiä, jotta varhaisen tuen malli toteutuisi.

– Tarkoitus on antaa esimiehille herätteitä ja apua sairauspoissaolojen seurantaan ja varhaiseen puuttumiseen, etteivät esimiehet olisi asian kanssa aivan yksin.

– Työkykyneuvotteluihin työhyvinvointisuunnittelija osallistuu myös — varmistamassa, että neuvottelut käydään koko maakunnassa tasalaatuisina.

Pelastuslaitoksissa on paljon piilossa olevaa osaamista, joka voitaisiin saada hyödynnettyä.

– Olen ylpeä henkilöstöstämme. Kuitenkin epäilen, että niin meillä kuin muissakin laitoksissa ympäri Suomen on vielä "salaista" osaamista. Ensihoitajilla ja pelastajilla on paljon tutkintoja sekä erilaista tietoa, taitoa ja kokemusta.

– Vielä ei täysin ymmärretä, millainen voimavara henkilöstö onkaan, jos kaikelle osaamiselle annetaan mahdollisuus puhjeta esiin. Meidän tulee löytää osaaminen sekä tarjota sille tehtävää pelastuslaitoksissa.

Jokainen meistä voi edistää hyvinvointia työpaikalla.

– Työhyvinvointi on kaikkien asia. Aluksi riittää vain oivallus siitä, että omalla toiminnallaan ja käytöksellään voi vaikuttaa sekä omaan että työkaverin hyvinvointiin. Sitten voi laajentaa katsetta oman työn ulkopuolelle: työhyvinvointi on kokonaispaketti, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja jo pieni panostaminen luo uutta hyvää. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

8

LAKI JA EDUNVALVONTA

§

Työaikalaki uudistuu — Mikä muuttuu, jos muuttuu?

13.3.2019, vielä viimeisillä voimillaan, eduskunta hyväksyi pitkään valmisteilla olleen työaikalain uudistuksen. Heti alkuun voidaan todeta, että jäsenistömme kannalta välittömiä muutoksia ei ole tulossa.

Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020, mutta ennen sitä vuorossa on vielä Euroopan unionin notifikaatio. Lopputulos ei täten ole vielä kirkossa kuulutettu.

Pitkä ja monipolvinen valmistelu Kyseessä oli lähes koko hallituskauden mittainen prosessi, joka käynnistyi virallisesti 28.6.2016, jolloin työ- ja elinkeinoministeriön asettama kolmikantainen työryhmä aloitti toimikautensa. Palomiesliittoa tässä työryhmässä edusti STTK. Varsinaisen työryhmän lisäksi aiheen ympärillä on kokoontunut lukuisia taustatyöryhmiä, joista yhdessä Palomiesliitollakin on ollut oma edustuksensa.

Mikä oli tavoitteena?

Ministeriön asettaman työryhmän toimeksiantona oli selvittää työaikasääntelyn kokonaisuutta ja selvityksensä perusteella valmistella esitykset, joilla päivitetään työaikalain säännökset 2020-luvun tarpeisiin.

Työskentelyn punaisena lankana oli saada aikaan raamit uudelle työaikalaille, joka korvaisi vuoden 1996 työaikalain.

Esityksen tavoitteena oli ajantasaistaa työaikalaki vastaamaan elinkeinorakenteen ja työn tekemisen tavoissa tapahtuneita muutoksia sekä tehdä EU:n työaikadirektiivistä ja muista kansainvälisistä reunaehdoista johtuvia tarkistuksia.

Varsinaisesta kokonaisuudistuksesta ei siis voida puhua. Esimerkiksi lain soveltamisalaan ei ollut tarkoitus tehdä merkittäviä muutoksia.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Mitä työajoille tapahtuu?

Joitain muutoksia tuli, joista Palomiesliiton kannalta potentiaalisesti merkittävin on jaksotyön soveltamisalan laajentaminen koskemaan lain tasolla myös pelastustoimea ja ensihoitoa.

Jaksotyö on tähänkin saakka ollut mahdollista ottaa käyttöön valtakunnallisesti solmittavalla työehtosopimuksella. Myös pelastustoimessa. Pelastusalalla sovellettavassa teknisessä sopimuksessa jaksotyötä ei kuitenkaan ole kirjattuna. KVTES-puolella jaksotyö on ollut mahdollinen, mutta ainoastaan sopimuksessa ja työaikalaissa listatuilla aloilla. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan työehtosopimusten viittausmääräysten on katsottu viittaavan nimenomaan sopimuksen allekirjoitushetkellä voimassaolevaan lainsäädäntöön.

Näillä perusteilla katsommekin, että jaksotyöajan saattaminen jäseniämme koskevaksi, vaatii lain voimaantulon lisäksi myös muutoksen työehtosopimuksiin.

Mikä ei muuttunut?

Vuorokausirytmiä koskevia muutoksia lakiin ei tullut.

Se on mahdollista toteuttaa edelleen niin poikkeusluvalla, kuin myös tällä hetkellä voimassa olevalla TS liite 8 kokeilumääräykselläkin.

JARI KOIVULUOMA TYÖMARKKINALAKIMIES

9

Sote/makun jatko?

MAAN HALLITUS on eronnut ja sote- ja maakuntauudistus jää lähes neljän vuoden tiiviin valmistelun jälkeen toteutumatta. Rahaa ja erityisesti henkilötyövuosia on palanut, mutta mitään konkreettista ei ole saatu aikaan. Peiliin on vähän jokaisen — erityisesti poliitikkojen — nyt katsottava ja pitkään.

Hallituksen eron jälkeen lähes jokaisella puolueella oli oma ehdotuksensa vaalien jälkeiseksi uudeksi sotemalliksi. Rakennetaanko se tyhjästä vai hyödynnetäänkö mennyttä neljän vuoden valmistelua suurelta osin vai vain osittain, jää nähtäväksi. Palomiesliittoa kiinnostaa soteuudistuksessa ensihoito ja sen järjestäminen, järjestäjäalueiden (maakunta vai mikä) määrä ja niiden tehtävät sekä tietysti pelastustoimen mahdollinen uudistaminen.

Ensihoito on soteen kuuluvaa terveydenhuoltopalvelua. Soteuudistus tulee yksiselitteisesti määräämään ensihoidon kohtalon. Ei ole todennäköistä, että pelastustoimella olisi jatkossa juurikaan sananvaltaa ensihoidon järjestettävyyden osalta.

Puolueista useimmat liputtavat järjestäjäalueissa lukumäärää 18. Keskusta pitää kiinni maakuntahallinnosta, kun taas muille 18 aluetta kannattaville järjestäjäalueen maakuntaidentiteetti ei ole niin välttämätöntä. Kokoomus kannattaa kuntiin perustuvaa ratkaisua. Sen tavoitteena on ohjata kunnat ja kaupungit riittävän vahvoihin yhteistyöalueisiin, jotka järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Perussuomalaiset ja kristilliset pitävät 18 alueen määrää liian suurena. Muille puolueille 18 sopii, mutta muut kuin keskusta puhuvat mieluummin alueista tai sotealueista kuin maakunnista.

Muut kuin keskusta ovat enemmän tai vähemmän selvästi kertoneet, että tuleville maakunnille tai sotealueille ei tule osoittaa mitään muita tehtäviä kuin sotetehtävät. Jos tämä kanta toteutuu, se

tarkoittaa, että pelastustoimi ei ole tulevassa sote(maku)uudistuksessa mukana. Silloin pelastustoimi jää kunnalliseksi (alueen kuntien järjestämäksi) toimijaksi ja siis sote-(maku)uudistuksesta irralliseksi.

Uudistuksensa pelastustoimi voi toki toteuttaa sote-(maku)uudistuksesta huolimatta. Palomiesliiton liittokokous on aikanaan linjannut, että paras tapa toteuttaa pelastustoimi olisi siirtää se viiden alueen vastuulle. Tämä voisi olla yksi varteenotettava uudistusvaihtoehto pelastustoimelle vaalien jälkeenkin.

Pelastustoimen valtiollistaminen on vaihtoehto, jota ei voi jättää huomiotta. Liittokokous on velvoittanut Palomiesliiton hallintoa selvittämään valtiollistamisen vaikutukset pelastustoimeen mutta erityisesti liiton jäsenten asemaan. Toimisto on tämän työn jo aloittanut. Valtiollistamisen osalta pyritään selvittämään palkkauskysymykset sekä virkaehtosopimusten ja luottamusmiesjärjestelmien eroavaisuudet.

Valitettavasti Palomiesliitto ei yksin ratkaise pelastustoimen uudistusta. Uudistus lähtee liikkeelle poliittisesta tahdosta ja pelastustoimen ylimpien virkamiesten aloitteesta. Useat tahot tunnustavat pelastustoimen uudistuksen tarpeen. Nyt olisi jälleen aika toimia, kun sote-(maku)uudistustakaan ei tällä kertaa tarvinne niin tarkasti vieressä vahtia.

Olipa pelastustoimen tulevaisuus muuttumaton, viiden alueen tai valtion käsissä, suureksi kysymykseksi jää ensihoito. Jos ja kun ensihoito hyppää sotejunan kyytiin, miten ja millä ehdoin pelastustoimi voi jatkossa enää ensihoitoa tuottaa? Edellisessä uudistuksessa hypetetty in house -järjestelmä ei ensihoitoa pelastustoimelle enää varmista.

PASI JAAKKOLA EDUNVALVONTAJOHTAJA

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

PELASTUSOPISTO

10

Harjoitus käynnissä Pelastusopiston harjoitusalueella.

SPAL: Koulutusuudistus mukaan uuteen hallitusohjelmaan Pelastusalan koulutuksen uudistaminen tulee käynnistää, edellyttää Palomiesliitto.

V

uosi sitten päättyneen pelastusalan koulutuksen kehittämishankkeen esityksistä pitää seuraavalla hallituskaudella päästä käytännön tekoihin, vaatii Palomiesliitto.

Koulutuksen kehittämisestä valmistui helmikuussa 2018 raportti, jossa kuvattiin pelastustoimen toimintaympäristön muutoksia ja nykyistä koulutusjärjestelmää sekä tehtiin esityksiä vaihtoehtoisista tavoista toteuttaa koulutusuudistus.

Kehittämishankkeen taustalla oli Sipilän hallituksen linjaus, jonka mukaan "pelastusalan kustannustehokkuutta ja urapolkuja kehitetään uudistamalla koulutusjärjestelmää".

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Koulutuksen kehittämisen vaihtoehdoista Palomiesliitto kannattaa mallia B, jossa perustaso (nyt pelastajatutkinto) olisi ammattikorkeakoulutasolla.

Alipäällystöopinnot olisivat erikoistumisopintoja.

Liitto kannattaa moduulimallia, jossa ydinosan lisäksi opiskelija hankkii erityisosaamista moduuleita suorittamalla. Perustason AMK-tutkinnossa tulee varmistaa riittävä työharjoittelujakso. Poliisin mallin mukainen vuoden palkallinen harjoittelujakso tulee sisällyttää opintoihin, liitto näkee.

Pelastustoiminta on jatkossakin kädentaitoihin perustuvaa työtä. Tämän osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen tulee panostaa niin perusopetuksessa kuin työpaikkakoulutuksessa, liitto painottaa.

Pelastustoimen lakisääteistä täydennyskoulutusvelvoitetta Palomiesliitto kannattaa. Tätä perustellaan sillä, että tähän asti täydennyskoulutus ei ole ollut systemaattista. n

11

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

12

TURVALLINEN SUOMI

Sipilän hallitus erosi, mutta toimitusministeristö toimii: opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ennätti tuomaan terveiset Katajanokalle kokoontuneelle seminaariväelle.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja yhteiset hallitusohjelmatavoitteet olivat pääaiheina tämän vuoden Turvallinen Suomi -seminaarissa Helsingissä 26.3.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

P

elastustoimessa on kuukauden ajan sulateltu Sipilän hallituksen eroa ja sote-maakuntauudistuksen keskeytymistä.

Pelastuslaitoksissa ennätettiin kahden vuoden ajan varautua siihen, että pelastustoimen järjestämisvastuu — jos hallituksen kaavailut etenevät —siirtyy maakunnille.

Seminaariin valtioneuvoston terveiset tuonut opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) totesi omana

näkemyksenään, että uudistuksessa yritettiin haukata liian isoa kakkua kerralla: piti ratkaista sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksiä, mutta yht'äkkiä oltiin keskellä isoa hallinnon uudistusta.

Jatkossa tulisi hänen mukaansa edetä niin, että keskityttäisiin ennemminkin kunkin alan omiin yksittäisiin kehitysaskeleihin kuin suuriin hallintorakenteiden uudistamisen tavoitteisiin.

– Pelastustoimessa tehty valmistelutyö ei saa valua hukkaan, vaan sen

Teksti ja kuvat MIKKO TERÄVÄ

Yhteiset tavoitteet – löytyykö niitä?

TURVALLINEN SUOMI

on luotava pohjaa pelastusuudistuksen jatkolle, Grahn-Laasonen sanoi.

Suomalaisilla on vahva luotto pelastustoimeen ja siksi pelastustoimen kunnianhimoinen kehittäminen on tarpeen jatkossakin muuttuvassa toimintaympäristössä, hän perusteli.

Grahn-Laasonen piti hyvänä sitä, että pelastusalan toimijat muodostavat yhteistä tilannekuvaa siitä, miten pelastustoimea olisi viisasta ensi vaalikaudella kehittää.

– Uudistusten läpivienti ja niiden vaatimien poliittisten päätösten tekeminen on aina sitä helpompaa, mitä selkeämmät kannat alalta itseltään tulee ja miten laajasti niihin on alan sisällä yhteisesti sitouduttu.

Grahn-Laasonen kysyi yleisöltä palautetta asioista, joita pelastustoimessa tulisi edistää. Yksi esille nousseista asioista oli palomiesten työurat ja osaamisen kehittäminen. Opetusministeri kertoi tuntevansa alan koulutuksesta käydyn keskustelun.

– On helppo yhtyä näkemykseen jatkuvan oppimisen tarpeellisuudesta.

Osaamisen kehittäminen läpi työuran antaa mahdollisuuksia kehittyä ja se olisi työhyvinvoinninkin kannalta keskeinen asia.

Kansanedustaja Kari Tolvanen kertoi esimerkkejä kokemastaan hyvästä ja huonosta lobbauksesta.

13

Pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen kommentoi päivän teemoja omastaan ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen näkökulmasta.

Resurssikeskustelun aika on nyt Palomiesliiton johtaja Kim Nikula johdatteli esityksessään yleisöä miettimään, miten pelastustoimi on onnistunut omassa strategisessa tavoitteenasettelussaan ja onko hallitusohjelmaan neljä vuotta sitten kirjattuja alan kehittämisen tavoitteita saatu vietyä maaliin.

Päivän teeman mukaisesti Nikula kysyi, pystytäänkö alalla muodostamaan yhteisiä tavoitteita, joita poliittisille päättäjille esitetään?

– Jos meillä ei ole yhteistä tahtotilaa, aika vaikea meidän on mennä eduskuntaan puhumaan siitä, miten alaa tulee kehittää.

Palomiesliitto on valmistellut hallitusohjelmatavoitteitaan jäsenistön eli pelastuslaitosten, ensihoidon ja hätäkeskusten henkilöstön näkökulmasta.

Ensi vaalikaudella pitää turvata turvallisuusviranomaisten resurssit, edistää auttamisen ammattilaisten työturvallisuutta ja käynnistää pelastustoimen koulutusuudistus.

– Näemme että osaamisen kehittäminen on pelastustoimen organisaatioille tärkeimpiä menestystekijöitä, Nikula sanoi.

Ensimmäisenä tavoitteena on varmistaa alan rahoitus. Kun uudistuksia ja muutoksia edelleen jatketaan, tulee samalla huolehtia pitkäjänteisestä rahoituksesta. Tämän keskustelun aika on nimenomaan vaalien alla.

– Pitää olla rohkeutta kertoa, millaisia resursseja tarvitsemme. Edustetaan toimialaamme ylpeänä ja kerrotaan, mitä tarvitsemme, jotta pystymme ylläpitämään toimintojamme ja vielä kehittämäänkin niitä.

Keskiössä palvelutuotannon kehittäminen Sisäministeriön puheenvuoron käyttänyt pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka huomautti alan käyttäneen viime vuosina "paljon aikaa ja tupakkia" rakenteiden miettimiseen.

– Kuitenkin voimme tehdä oikeita asioita hallintomallista riippumatta. Nyt on aika katsoa tulevaisuuteen sisällön kehittämisen, palvelutason ja yhteiskunnan tarpeiden näkökulmasta.

Ministeriö on valmistellut pelastustoimen ja siviilivalmiuden hallitusohjelmatavoitteita yhdessä pelastuslaitosten ja järjestöjen kanssa. Kohvakka esitteli seminaarissa luonnosta, jossa tavoitteet oli tiivistetty viiteen kohtaan. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

14

TURVALLINEN SUOMI

Pelastustoimen uudistuksen 15 työryhmää tuotti 97 kehitysehdotusta. Seuraavassa vaiheessa toimiala pyrkii yhdessä löytämään esityksille tärkeysjärjestyksen ja painopisteet, kertoi pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka. – Tavoite on, että erittäin suuressa osassa esityksiä pääsemme saumattomasti jatkamaan.

Tavoitteet liittyvät valtakunnallisen johtamisen ja ohjauksen vahvistamiseen, voimavarojen varmistamiseen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistamiseen, ensihoitosynergiaan sekä johto- ja tilannekeskuksiin.

Tämän vuoden kehittämisalueita on Kohvakan mukaan kahdeksan: näistä kärjessä ovat onnettomuuksien ehkäisyn valtakunnallisen yhdenmukaisuuden kehittäminen, korkeariskisten alueiden päivittäisen toimintavalmiuden ongelmiin puuttuminen sekä valtakunnallisen suuronnettomuus- ja häiriötilannevalmiuksien kehittäminen.

Valtakunnassa on 574 ykkösluokan riskiruutua, joissa 292 ruudussa ei toteudu kansallisesti asetettu pelastustoimen kiireellisten tehtävien toimintavalmiusajan vähimmäistavoite. Asialle pitää tehdä jotain, Kohvakka painotti.

SM käynnistää tutkimushankkeen, jossa selvitetään pelastustoimen toimintavalmiuden merkitystä eri onnet-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

tomuustyypeissä. Kohvakan mukaan uutta päivitettyä tietoa tarvitaan, jotta nähdään, tarvitaanko kevyempiä tai ehkä tiukempiakin tavoitteita.

Kohvakka sanoi olevansa huolestunut siitä, miten viime aikoina alan sisällä on esitetty kysymyksiä, ovatko toimintavalmiusaika tai nopeasti saatava apu tärkeitä periaatteita.

– Kunnes uutta tietoa on käytettävissä, on tärkeää että pidämme kiinni itse itsellemme asettamista tavoitteista.

Ei voi olla sellaista välimuotoa, johon ikään kuin ajaudutaan.

Alan viesti on oltava yhteinen Politiikan näkökulmaa hallitusohjelmavaikuttamiseen toi kansanedustaja, rikosylikomisario ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Kari Tolvanen (kok), joka kertoi omia kokemuksiaan toimivasta ja ei-niin-toimivasta eturyhmien ja virka-

miesten lobbauksesta. Tolvanen rohkaisi pelastusalaa suunnitelmalliseen viestintään, jossa viestit ovat yhteisiä ja sovittuja. Pelastustoimen brändi on suorastaan "loistava" — mutta osataanko sitä hyödyntää julkisuudessa.

– Pelastustoimen rooli tulee koko ajan nousemaan. Se on aivan varmaa.

Sisäisen turvallisuuden viranomaisena teidän pitää nostaa profiilia. Ottakaa isompi rooli.

Palomiesliiton pyynnöstä päivän alustuksia kommentoi viime syksynä eläkkeelle jäänyt sisäministeriön pelastusylijohtaja Esko Koskinen. Hän oli Tolvasen kanssa samaa mieltä siitä, että alan olisi hyvä sopia kärkiviesteistä päättäjien suuntaan.

– Mikään ei ole pahempaa kuin se, että puhuu suurella paatoksella, mutta seuraava puhuja vie jalat alta. Olkaa samaa mieltä viesteistä ja pysykään niiden takana. Älkää tehkö omista lähtökohdistanne lähtevää myyräntyötä. n

TURVALLINEN SUOMI

15

POIMINTOJA JÄRJESTÖJEN PANEELISTA Pelastusalan järjestöjen paneelikeskustelussa ennätettiin puolentoista tunnin aikana käsitellä iso joukko kysymyksiä. Keskustelua johti työmarkkinalakimies Jari Koivuluoma Palomiesliitosta.

Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, SPPL – Keskeinen asia on pelastustoimen osaamisen edistäminen. Tarkoitan sitä, mitä itse kukin meistä henkilökohtaisella tasolla osaa, mutta myös mitä pelastustoimi organisaationa, kokonaisuutena, konsernina osaa tehdä ja vastata asiakkaiden tarpeisiin.

– Pelastustoimea täytyy kehittää itsenäisenä toimijana, mutta synergia ensihoitoon on ratkaistava jollakin tavalla, kuitenkin vaarantamatta pelastustoimen asemaa ja kehittämistä.

– Olemme Palopäällystöliitossa viljelleet näkökulmaa, että pelastustoimen tehtäviä ei pitäisi laittaa tärkeysjärjestykseen. Kaikki tehtävät ovat yhtä tärkeitä, yhtä arvokkaita.

– Jos riskienhallinnan näkökulmasta ajattelee valtiomallia, niin nykyinen malli mahdollistaa sen, että jos jollakin alueella menee huonosti, jollain toisella alueella voi mennä pikkuisen paremmin. En oikeasti uskalla lähteä arvailemaan oikeaa mallia.

Marko Hasari, toimitusjohtaja, SPEK – Pitkään uskoin, että se menee läpi (sote-uudistus).

Ehkä tästä kuitenkin tulee hyvä uusi mahdollisuus pelastustoimelle. Mikään työ ei mene hukkaan, perustyötä on tehty.

– Olisihan Suomen historiassa ollut jo mahdollisuus siirtää pelastustoimi valtiolliseksi toimijaksi, jos yhteiskunta olisi niin halunnut. Ei kai nykyinen malli sinänsä ihan rikkikään voi olla.

> PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

16

TURVALLINEN SUOMI

Isto Kujala, toiminnanjohtaja, SSPL – Alalla on liian vähän rahaa käytössä. Olen yrittänyt herätellä keskustelua, voitaisiinko avoimesti asioista puhua. Se on jollakin tavalla kohtalon kysymys — ala näivettyy koko ajan, jos se ei saa kunnollisia toimintaedellytyksiä. Meillä on asioita, jotka ovat lakisääteisiä, ja ne eivät ole kunnossa.

– Olen todella iloinen, kun maakuntauudistus kaatui.

Minun on ollut vaikea käsittää, miten pelastustoimi voisi siinä menestyä.

– Kun kuuntelin keskustelua tänään, varmastikin pelastustoimen tehtäviä pitäisi saada laajennettua.

Näin rankkaa työtä eivät palomiehet jaksa tehdä loppuun asti. Pitäisi olla muita tehtäviä, niitä varmasti siviiliturvallisuuden, varautumisen ja turvallisuuskoulutuksen puolelta olisi saatavissa.

– Ihan hyvin sopisi, että pelastustoimi olisi myös valtiolla. Varmasti kansalaiset saisivat hyvää palvelua ja silloin päästäisiin yhdenmukaiseen toimintaan.

En usko että sopimuspalokuntatoiminta loppuisi.

Pasi Jaakkola, edunvalvontajohtaja, SPAL – Resurssit täytyy saada kuntoon seuraavalla nelivuotiskaudella, jotta ylipäätään mitään konkreettisia uudistuksia pystytään tekemään. Tässä on tietysti ongelmana se, että pääresurssit tulevat kunnista.

Silloin valtion budjetin suuntaan on ehkä turha huudella. Mutta tavalla tai toisella resurssikysymys on ratkaistava.

– Oli seuraava uudistus mikä tahansa, sinne mennään vain sote-edellä, siltä se vahvasti näyttää. Pelastustoimi ei siinä mukana ole. Toivon että pelastustoimi jatkaa ensihoitopalveluiden tuottamista.

– Palomiesliiton liittokokouksen linjauksen mukaisesti viisi aluetta — mikä kerran jo synnytettiin ja sittemmin kuopattiin — olisi hyvä jälleen sisäministeriön arkistosta kaivaa esille. Myös valtiollistaminen tulee selvittää. Me selvitämme sitä jäsenten näkökulmasta eli vertailemme palkkoja, virkaehtosopimuksia ja luottamusmiesjärjestelmää.

– Onko mahdollista löytää yhteisiä hallitusohjelmatavoitteita — meillä on 22 pelastuslaitosta, sisäministeriön pelastusosasto ja useita järjestöjä, jotka tekevät omia lobbauksiaan. Löydetäänkö yhteisiä tavoitteita, pidän sitä aika vaikeana.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

17

Palomiesliiton eduskuntavaalitavoitteet Pelastustoimi, ensihoito ja hätäkeskus auttavat kansalaisia hädän hetkellä.

Tehdään seuraavaksi ainakin nämä kolme asiaa.

1

2

3

Rahoitus turvataan, kun uudistuksia jatketaan. n

Sisäisen turvallisuuden viranomaiset tarvitsevat riittävät resurssit, jotta ne voivat jatkossakin tuottaa laadukasta ja nopeaa palvelua kansalaisille.

n

Pitkäjänteisen rahoituksen ja henkilöstön muutosturvan välttämättömyys korostuvat muutoksissa, kuten sote-uudistuksessa, maakuntauudistuksessa, pelastustoimen uudistuksessa ja tietojärjestelmien uudistuksissa.

Auttamisen ammattilaisten työturvallisuus varmistetaan. n

Ensihoito- ja ensivastetehtäviä tekeviin kohdistuvat väkivallanteot tulee huomioida rikoslaissa.

n

Uhkatilanteiden käsittelyyn on saatava yhtenäiset valtakunnalliset toimintamallit. Henkilöstön uhkatilannekoulutusta ja kansalaisviestintää jatketaan.

n

Haastamme pelastuslaitokset, ensihoidon ja hätäkeskukset systemaattiseen turvallisuusajatteluun: tehokkuutta työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden järjestelmäperusteisella johtamisella.

Pelastustoimen koulutusuudistus käynnistetään. n

Uudistuksen valmisteluun ja toteutukseen tulee osoittaa rahoitusta.

n

Palomiesliitto kannattaa pelastajakoulutukseen moduulimallia ja AMK-tutkintoa.

n

Kokonaisvaltainen koulutusuudistus on pelastus toimelle elinehto, kun se vastaa yhteiskunnan muutokseen.

n

Tutkintojen ja täydennyskoulutuksen kehittäminen mahdollistaa uudenlaisen ammatillisen osaamisen sekä monipuolisemmat työurat.

Suomen Palomiesliitto SPAL PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

18

SPAL kysyi yhteistyön sujuvuudesta Palomiesliitto toteutti tutkimuksen, jossa selvitettiin sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden mielipiteitä liiton toiminnasta.

T

utkimus toteutettiin puhelinhaastatteluina ja sähköisillä kyselyillä helmikuussa. Kyselyistä ja tulosten analysoinnista vastasi konsultti- ja tutkimusyhtiö Innolink.

Kyselyyn vastasi 87 henkilöä eri puolilta Suomea. Vastaajiksi oli valittu työmarkkinajärjestöjen ja valtionhallinnon edustajia, Hätäkeskuslaitoksen, pelastuslaitosten ja sairaanhoitopiirien johtoa, pelastusalan järjestöjen edustajia sekä muita sidosryhmien edustajia.

Vastaajista 51 prosenttia kertoi tuntevansa SPALin toimintaa erittäin hyvin tai melko hyvin.

Yleisarvosana SPALin toiminnasta

5,3

Asteikko 0—7

Vastauksista selvisi, että mitä paremmin vastaaja tunsi liiton toimintaa, sitä paremman arvosanan hän toiminnalle antoi.

Yhteistyön "erittäin tai melko sujuvaa"

74 %

4,6 % joitain ongelmia 21,8 % en osaa sanoa

Sidosryhmien odotukset liiton toiminnan suhteen ovat korkealla. Kun vastaajilta kysyttiin, mikä heidän mielestään olisi ammattiliitolle tärkeää

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

toimintaa, kärkeen nousivat työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin kehittäminen, yhteistyön luotettavuus sekä yhteistyö alan toimijoiden kanssa.

Vastaajien mielestä SPAL oli onnistunut parhaiten työturvallisuuden kehittämisessä ja yhteistyön luotettavuudessa. Eniten kehitettävää liitossa kerrottiin olevan innovatiivisen ja myönteisen kuvan antamisessa sekä negatiivisista asioista viestimisessä.

Avoimista palautteista nousi esiin kehityskohteina muun muassa avoin ja aktiivinen vuorovaikutus, innovatiivisuus ja uudistuminen, alan selkiyttäminen ja yhtenäistäminen sekä yhteistyön syventäminen.

Eniten tietoa Palomiesliitosta vastanneet olivat saaneet Pelastusalan ammattilainen -lehdestä sekä suoraan liiton henkilöstöltä.

Valtaosa vastaajista (88 prosenttia) koki liiton viestinnästä välittyvän kokonaisuutena erittäin tai melko myönteisen kuvan. Viestintämuodoista parhaimmat arvosanat saivat Pelastusalan ammattilainen ja henkilökunnan toiminta. Viestinnän kokonaisarvosana oli 5,1 (asteikolla 0—7).

Viestinnän parantamisen osalta vastaajat toivoivat lisää kahdenkeskistä vuorovaikutusta, vuorovaikutusta alan toimijoiden kanssa sekä paikallisten jäsenyhdistysten viestinnän kehittämistä.

Kehitettävät tiedotusmuodot jakoivat mielipiteitä, mutta eniten mainintoja saivat Twitter, henkilöstön toiminta sekä Internet-sivut.

Palomiesliitto kiittää kaikkia vastanneita! Palautetta käytetään hyödyksi liiton kehittämisessä.

Vastanneiden kesken arvottiin matka- ja herkuttelulahjakortteja. Onnetar suosi Juha Hyötyläistä Jyväskylästä, Petteri Helisteniä Oulusta ja Lotta Holopaista Porvoosta.

19

O T IIN

E I VÄ K I VA L

L A N UHK A A

VA L L A N U H K A A

E H J Ä N Ä KO

T IIN

N I I T O K Ä N Ä J H E

E I VÄ K I VA L

L A N UHK

E I VÄ K I VA L

JÄRJESTÖT: Ensihoitoon tarvitaan

kansallinen työturvallisuushanke SEHL, SPAL ja Tehy vaativat vastuuministeriöiltä pikaisia toimia työturvallisuuden kehittämiseksi.

E

nsihoitotehtävien väkivallanuhka on lisääntynyt viime vuosina pelastuslaitosten kumppanuusverkoston tilastoinnin mukaan.

Ensihoitoalan liiton kyselyyn vastanneesta 377 ensihoitajasta yli 90 prosenttia kertoi kokeneensa uhkaja väkivaltatilanteita ja joka neljäs oli joutunut pahoinpitelyn kohteeksi.

Esiin nousi myös huoli siitä, ettei

uhkatilanteisiin suhtauduta aina riittävällä vakavuudella.

Ensihoitoalan liitto, Palomiesliitto ja Tehy vaativatkin toimenpiteitä ensihoidon työturvallisuuden parantamiseksi.

Sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön tulee yhteistyössä käynnistää mahdollisimman pian ensihoidon ja ensivastetoiminnan työturvallisuuden parantamiseen tähtäävä kansallinen hanke. Sen tavoitteena tulee olla uhka- ja väkivaltatilanteiden vähentäminen ja alan turvallisuuskulttuurin edistäminen.

Uhkatilanteissa tärkeintä on ennakointi sekä kyky välttää tilanteen eteneminen fyysiseksi pahoinpitelyksi. Tähän voidaan vaikuttaa esimerkiksi parantamalla uhkatilannekoulutuksen yhtenäistä saatavuutta, resursointia sekä kiinnittämällä huomiota työssä uhka-

tilanteiden tunnistamisen valmiuksien parantamiseen.

Järjestöt pitävät tärkeinä valtakunnallisia sitovia ohjeita henkilökohtaisista turvavarusteista sekä selkeämpiä, yhtenäisiä valtakunnallisia toimintamalleja jo tapahtuneiden uhkatilanteiden käsittelyyn organisaatioissa.

Myös rikoslain rangaistusasteikolla on merkitystä ensihoitotyön yleisen kunnioituksen ja arvostuksen kannalta.

Järjestöt vaativat lainsäätäjiä arvioimaan nykyistä rikoslakia siten, että työturvallisuuden heikkenemiseen vastattaisiin lainsäädännöllisin keinoin. Ongelma on maailmanlaajuinen ja siihen on muutamissa maissa jo puututtu. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa säädettiin laki, joka tiukentaa ambulanssi- ja pelastushenkilöstöön kohdistuvasta väkivallasta annettavia rangaistuksia. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

20

EDUSKUNTAVAALIT

Käytä ääntäsi viisaasti. Äänestä eduskuntavaaleissa tuttua oman alan ehdokasta, joka tuntee pelastustoimen, ensihoidon ja hätäkeskusten työntekijöiden maailman.

T

urvallisuuden tekijöillä ei eduskunnassa ole liikaa "omia edustajia". Viimeisimmissä vaaleissa Arkadianmäelle on valittu yksi pelastustoimessa ammatikseen työskentelevä, mutta ei tiettävästi yhtään hätäkeskus- tai ensihoitotaustaista henkilöä.

Nyt on tilaisuus korjata tilanne.

Palomiesliitto kannustaa jäseniään tutustumaan oman ammattikunnan ehdokkaisiin ja heidän tavoitteisiinsa — sekä äänestämään. Vain äänestämällä voi vaikuttaa siihen, ketkä päätöksiä tekevät. Käytä ääntäsi ja valitse turvallisuuden ammattilainen!

Palomiesliitto edellyttää, että seuraavalla hallituskaudella pelastustoimen koulutusuudistus oikeasti käynnistetään. Kun uudistus kirjattaisiin hallitusohjelmaan, se saisi riittävän painoarvon.

Koulutusuudistuksen suunnittelu ja toteutus on pitkä prosessi. Siksi ei ole syytä viivytellä, vaan osoittaa rahoitus valmistelutyöhön.

Rahoitusta tarvitaan jo ennen uudistuksia: Pelastusopiston pelas-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

tajakoulutuksen aloituspaikkamäärää tulee nostaa, jotta korvataan Helsingin pelastuskoulun kurssien lopettaminen.

Koulutusuudistuksen Palomiesliitto odottaa toteutuvan laajamittaisena — "uudistetaan mieluummin kunnolla". Liitto kannattaa tutkintoihin moduulimallia, joka mahdollistaisi erikoistumisen jo tutkintovaiheessa.

Pelastajakoulutus voidaan toteuttaa AMK-tutkintona.

HANNE SALONEN / EDUSKUNTA

Valitse auttamisen Ammattiliitot SEHL, SPAL ja Tehy ovat kampanjoineet ensihoitotyön uhkatilanteiden ja väkivallan puuttumiseksi. Yhteistyötä on tehty esimerkiksi lakimuutosten eteen.

Seuraavalla eduskuntakaudella työtä auttamisen ammattilaisten työturvallisuuden parantamiseksi tulee edelleen jatkaa. Lainsäädännön kehittämisen lisäksi tulee jatkaa henkilöstön uhkatilannekoulutuksia sekä kansalaisiin kohdistuvaa viestintää: auttamistyöstä tulee päästä ehjänä kotiin! Uhkailulle nollatoleranssi!

Uhkatilanteiden käsittelyyn on luotava yhtenäiset valtakunnalliset toimintamallit. Väkivalta ei kuulu auttamisen ammattilaisten työhön. Uhkatilanteista tulee ilmoittaa ja raportoida.

Rahoitus on asia, josta Palomiesliitto pitää ääntä vaaleista toiseen.

Erilaisissa poliittisissa selonteoissa ja ohjelmissa sisäisen turvallisuuden viranomaisten resurssitarpeet onkin huomioitu, mutta käytännön rahoituspäätöksissä törmätään vieläkin liian usein riittämättömiin määrärahoihin tai pitkäjänteisen rahoituksen puutteeseen.

Pitkäjänteisen rahoituksen ja henkilöstön muutosturvan välttämättömyys korostuvat erityisesti muutoksissa, kuten sote-uudistuksessa,

maakuntauudistuksessa, pelastustoimen uudistuksessa ja tietojärjestelmien uudistuksissa.

Rahoituksella varmistetaan se, että kansalaiset saavat hädän hetkellä nopeasti apua: hätäkeskuksissa, paloautoissa ja ambulansseissa on riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä, kalusto, välineet ja työtilat ovat kunnossa, ja yksiköitä on tarpeeksi. Riittävästä henkilöstömäärästä huolehtiminen — riittävä vahvuus — on tärkeää myös

EDUSKUNTAVAALIT

21

ammattilainen!

Seuraavalla hallituskaudella tulee käynnistää kaikki koulutussektorit kattava aikuisille suunnatun koulutuksen kokonaistarkastelu ja mahdollistaa osaamisen päivittäminen työn ohessa.

Koulutetuille aikuisille tulee tarjota mahdollisuuksia päivittää osaamistaan tai suorittaa korkeakoulututkinto työn ohessa tai oppisopimuksena. Osaaminen on paras vastaus myös ilmastonmuutoksen ja teknologian kehityksen aikaansaamaan työn murrokseen.

EDUSKUNTAVAALIT 2019 työturvallisuuden ja työn kuormituksen kannalta.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n hallitusohjelmatavoitteiden avainsana on kestävä. Suomen työelämän, talouden ja osaamisen tulee olla kestäviä.

Työelämän lainsäädäntöä pitää uudistaa vastaamaan työmarkkinoiden, yritysrakenteiden, teknologian sekä työnteon muotojen muutokseen.

Yhteistoimintalain tilalle tarvitaan kokonaan uusi laki työpaikan yhteistoiminnan kehittämisestä.

Perhevapaajärjestelmää pitää uudistaa, jotta perhevapaat jakautuisivat nykyistä tasaisemmin vanhempien kesken. Sosiaaliturvajärjestelmää tulee uudistaa työllistymiseen ja yhteiskuntaan osallistamiseen kannustavaksi.

Talouden rakenteita pitää uudistaa, osaamista vahvistaa ja investointien määrää lisätä.

Ammattiliitto Pron tavoitteet hallitusohjelmaan sisältävät toimenpiteitä niin yritysten kuin valtionhallinnon toimintaympäristöön.

Työajan tulee joustaa entistä paremmin työntekijöiden elämäntilanteen mukaan. Työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa työaikaansa ja työnteon olosuhteisiin kaipaavat parannusta. Paikallisen sopimisen laajeneminen tarvitsee lainsäädännön tukea.

Kansallista kilpailukykyä voidaan parantaa investoimalla yhteiskunnan infrastruktuuriin ja valtion palveluihin sekä niihin liittyviin hyvään hallintoon, koulutukseen ja tutkimukseen. Hyvät valtion palvelut tarvitsevat osaavia ja motivoituneita työntekijöitä. n SPAL on STTK:n jäsenliitto. Pro on Palomiesliiton neuvottelujärjestö hätäkeskuksissa työskentelevien jäsenten osalta.

Lue ehdokasesittelyt seuraavilta sivuilta.

Haastattelut on julkaistu pitempinä verkkolehdessä ammattilainen.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

22

EDUSKUNTAVAALIT

Janne Aso Palomestari VARSINAISSUOMI

128 KOKOOMUS Kaarinalainen Janne Aso pyrkii eduskuntaan "kolmen teen ohjelmalla": Ason vaaliteemoja ovat työ, terveys ja turvallisuus.

– Turvallisuus on kokonaisasia, joka muodostuu monesta muusta hyvin toimivasta asiasta. Se on ihmisten arkista turvallisuuden tunnetta ja sitä, että heikoimmista pidetään huolta.

Terveyspalvelut tulee Ason mielestä järjestää niin, että ihmiset voivat ne saavuttaa entistä nopeammin. Hoitopaikka ei välttämättä ole enää lähin, mutta tarkoituksenmukaisin.

– Kun apua saa nopeasti, pystyy palamaan työelämään nopeammin. Hoidon saaminen on tärkeää myös yleisen elämän laadun kannalta. Koko yhteiskunta siis hyötyy terveyspalveluiden nopeudesta.

Työnteon, yritteliäisyyden ja hyvinvoinnin edestä pitää purkaa kannustinesteitä ja byrokratiaa.

– Työ synnyttää hyvinvointia, joka tarkoittaa, että yhteiskunnalla on lisää yhteistä hyvää jaettavaksi. Tätä kautta pysytään parantamaan myös tärkeitä turvallisuusviranomaisten resursseja.

Pelastuslaitoksella Aso tekee asemamestarin tehtävää palomestarin virassa. Lisäksi hän on työpaikallaan toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu.

Kaarinassa Aso on kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen. Eduskuntaehdokkaaksi hän asettui, koska haluaa päätöksentekoon uutta ajattelutapaa ja uusia tekijöitä.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

– Suomi tarvitsee sekä kasvua että ihmisten huolenpitoa. Nämä tavoitteet on mahdollista toteuttaa yhtä aikaa. Päätöksenteon pitää olla ihmisten puolella. Suomessa meillä on paljon oikeuksia, mutta se tarkoittaa myös sitä, että meillä on velvollisuus huolehtia asioista.

– Tarvitsemme vahvaa uskoa tulevaisuuteen.

Vahvaa politiikkaa, jossa kansalaisista pidetään huolta tasavertaisesti. Ihmisyydestä välittäminen luo myös turvallisuutta, Aso painottaa.

– Politiikassa olen kokenut, että jokaisella puolueella on hyviä asioita. Niistä pitää osata rakentaa yhdessä se paketti, joilla yhteiskuntaa viedään eteenpäin. Asioihin perehtymällä, yhteistyöllä, harkinnalla ja kompromisseilla saadaan hyviä tuloksia.

– Politiikassa yksittäinenkin henkilö voi vaikuttaa ryhmän sisällä, jos asia on hyvä ja sen pystyy perustelemaan. n

EDUSKUNTAVAALIT

23

Jarmo Haapaniemi Asemamestari OULU

6 SDP Kempeleessä asuvalla Jarmo Haapaniemellä on mittava kokemus kunnallisista luottamustehtävistä Oulun seudulla. Kunnanvaltuutettuna Haapaniemi on ollut jo vuodesta 1989 lähtien. Kunnanhallituksen varapuheenjohtajan ja valtuuston puheenjohtajan tehtävät ovat tuttuja.

Yksi syy eduskuntavaaliehdokkaaksi lähtemiselle oli tunne siitä, että päätöksenteon kokemuksesta olisi hyötyä valtakunnan politiikassa.

– Tehtävä kiinnostaa kovasti, ja sain ehdokasasettelun aikaan paljon pyyntöjä asettua ehdolle.

Meillä yhteisten asioiden päätöksentekoa tehdään eri tavalla kuin muualla ja näen, että tälle pohjoisen viestille voisi olla paikkansa eduskunnassakin.

Kempeleessä siirryttiin kymmenen vuotta sitten uuteen päätöksentekomalliin, jossa luovuttiin lautakunnista ja perustettiin neljä valiokuntaa. Luottamushenkilöt ja viranhaltijat valmistelevat asioita yhdessä, jolloin kuntalaisten ääni kuuluu paremmin.

Haapaniemi haluaa painottaa turvallisuuteen, tasa-arvoon ja inhimillisyyteen liittyviä arvoja.

– En ole luonteeltani ja tyyliltäni populistinen yhden asian poliitikko. Varsinkin Oulun seudulla turvallisuuden korostaminen voidaan tulkita väärin.

Minä koen sen laajana asiana ja tärkeänä osana jokapäiväistä elämää.

Pelastustoimessa Haapaniemi on työskennellyt koko työuransa ajan 80-luvulta asti. Tällä hetkellä Haapaniemi työskentelee asemamestarina

Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella.

– Kohtaan paljon ihmisiä ja heille tärkeitä asioita niin luottamustehtävissä kuin omassa työssänikin.

Olen kokenut päättäjä ja auttaja, joka uskaltaa laittaa itsensä likoon. Ammattini kautta voin tuoda päätöksenteossa turvallisuutta esiin uskottavasti.

Luonnollisesti koen pelastuksen, ensihoidon ja hätäkeskusten asiat sellaisiksi, joita haluan edistää.

Omasta vaalikampanjastaan Haapaniemi kertoo saaneensa hyvin positiivista palautetta.

– Kansalaisia puhuttaa kovasti ikääntyvien ihmisten laadukas hoiva. Toinen asia, mikä huolestuttaa kovasti, ovat toisen asteen koulutuksen leikkaukset, joita viime aikoina on tehty. Kansalaiset ovat huolissaan myös työssä jaksamisesta, kun eläkeikää on nostettu. Samoin huolettaa riittävä toimentulo eläkevuosina. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

24

EDUSKUNTAVAALIT

Petri Huru Ylipalomies SATAKUNTA

32

PERUSSUOMALAISET

Porin Petri Huru on toista kertaa ehdolla eduskuntaan. Kokemusta politiikasta Hurulla on kaupunginvaltuustosta ja -hallituksesta. Sydäntä lähellä oleva tehtävä on myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan jäsenyys.

Vaaleissa Huru haluaa tarjota äänestäjille vaihtoehdon nykymenolle: – Jos kansalaiset haluavat päätöksentekoon uusia tuulia, niin tässä on haastaja nykyisille valtaapitäville. Vanhoja puolueita äänestämällä saat vanhaa politiikkaa, sanoo Huru.

– On paljon asioita, joita päättäjänä tekisin eri tavalla, oli sitten kohteena maahanmuutto- tai ilmastopolitiikka, EU-päätöksenteko tai elinkeinopolitiikka. Lähtökohtana täytyy olla, että ajatellaan aina Suomen kansan etua. Nyt tuntuu, että näin ei välttämättä joka asiassa toimita.

Vaaliteemana Hurulla on turvallisuus, laajasti ajateltuna. Huru painottaa peruspalveluita, jotka luovat turvallisuutta vauvasta eläkeläiseen: varhaiskasvatus ja koulutus ovat kunnossa, Ikäihmisille pitää turvata arvokas vanhuus, työikäisille pitää varmistaa työn ja osaamisen kohtaaminen.

Turvallisuuden viranomaistoimijoiden osalta Huru vaatii riittävät resurssit suorittavaan portaaseen. Vaatimus koskee niin pelastusta, poliisia, rajavartiolaitosta — kuin myös puolustusvoimia.

Pelastustoimessa työskentelevänä Huru sanoo saavansa viestiä siitä, mitä suomalaiset ajattelevat

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

yhteiskunnan tilasta.

– Kansalla on oikeasti syvä huoli peruspalveluiden toimivuudesta. Hoivapalveluissa nähdään, että pienet paikalliset palveluntuottajat on syöty ja globaalit markkinavoimatuottajat tulleet tilalle. Hyvän ja inhimillisen palvelun tilalle on tullut bisnestä.

Yksittäisistä asioista, joissa kansalaisia pitäisi kuulla paremmin, Huru nostaa petoeläinpolitiikan: – Sudet juoksevat pihoissa ja petovahingot ovat lisääntyneet. Poistolupia ei kuitenkaan saada. Ihmiset kokevat, että päätökset tehdään kehäkolmosen sisäpuolella.

Pakolaispolitiikassa Huru asettuu perussuomalaisten peruslinjalle: – Maahanmuutto ei voi olla hallitsematonta. Yhteiskunnan sääntöihin täytyy sopeutua. Tarvittaessa rikollisilta on peruutettava oleskelulupa tai jopa kansalaisuus. n

EDUSKUNTAVAALIT

25

Ari Jalonen

Kansanedustaja, paloesimies SATAKUNTA

76 SITOUTUMATON Porilainen Ari Jalonen on Sinisen tulevaisuuden kansanedustaja, joka on ehdolla Satakunnassa Kasitien vaaliliitossa, sitoutumattomana Kokoomuksen listoilla. Jalonen valittiin eduskuntaan Perussuomalaisten riveistä 2011 ja 2015. Puolueen hajaantuessa 2017 hän siirtyi sinisiin.

Satakunnassa kisa paikoista on kova. Jalonen myöntää, että sinisten kannatuksen valossa läpimeno näyttää vaikealta, mutta edellä mainitun vaaliliiton kautta valinta näyttää mahdollisemmalta.

– Koen että minulla on vielä paljon annettavaa kansanedustajana. Vaikka veri vetää takaisin pelastusalalle ja kotiseudulle lähemmäs lapsiani, haluan vielä kokeilla, jos paikka kolmannelle kaudelle avautuisi, Jalonen sanoo.

Eduskunnassa Jalonen on sinisten ryhmän 2. varapuheenjohtaja. Valiokuntajäsenyyksistä merkittävin on liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtajuus. Jalonen on myös lakivaliokunnan jäsen sekä varajäsenenä muun muassa suuressa valiokunnassa ja valtiovarainvaliokunnassa.

Sinisten vaaliohjelmassa turvallisuus näkyy yhtenä keskeisenä teemana. Puolue vaatii hätäkeskuksiin, pelastustoimeen ja rajavartiostoon lisää henkilökuntaa. Tarvitaan ajantasainen lainsäädäntö sekä riittävät työntekijät ja resurssit, jotta viranomaiset voivat hoitaa niille kuuluvat tehtävät.

Pelastustoimessa tulee huolehtia jokaisen kunnan ja alueen operatiivisista toimintaresurs-

seista ja toimintavalmiudesta. Lisäksi on huolehdittava valtakunnallisesta osaamisesta ja uudistettava pelastusalan koulutusjärjestelmää.

Koulutusuudistuksen yhteydessä tulee huomioida myös hätäkeskuslaitoksen koulutustarpeet.

Hätäkeskus on koko turva-alan sydän ja sen pitää voida hyvin, sinisten vaaliohjelmassa muistutetaan.

Jalosen omassa vaalityössä teemana on "Ari turvaa". Jalosen mukaan se tarkoittaa lapset ja tulevat sukupolvet huomioivaa päätöksentekoa, jossa sateenvarjona on laaja kansanturvallisuus.

– Arjen turvallisuutta on se, että ihmisillä on toimeentuloa ja hyvä olla. Turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa hyvin moni asia. Yksi isoimmista tekijöistä on työllisyys, jossa vielä voidaan parantaa tilannetta kehittämällä pienyrittäjyyden toimintaedellytyksiä, Jalonen sanoo. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

26

EDUSKUNTAVAALIT

Jarkko Lahtinen Palomiesensihoitaja PIRKANMAA

146 KESKUSTA Lempäälässä asuva Jarkko Lahtinen on 50-vuotias monilapsisen perheen isä, joka omaa monipuolisen ja pitkän kokemuksen. Ammatiltaan hän on pelastusalan ammattilainen, palomiesensihoitaja.

Harrastuksina Lahtisella on liikunta kaikissa muodoissa, lasten kanssa harrastaminen ja touhuaminen sekä turvallisuuden edistäminen.

Kunnallisissa luottamustoimissa hän on toiminut jo yli 10 vuoden ajan valtuutettuna, varavaltuutettuna, sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja hyvinvointilautakunnassa.

Turvallisuus, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, yhteistyö ja vastuu ovat hänen arvojaan.

Tärkeitä asioita hänelle ovat lapsiperheiden asiat, ikääntyvien asiat ja turvallisuusasiat.

– Lapsiperheiden kohdalla tärkeää on saada palvelut ja avuntarve kohtaamaan. Perheiden, lasten ja nuorten ongelmiin pitää puuttua riittävän ajoissa.

– Ikääntyvien kohdalla tärkeää on kotona asumisen paloturvallisuus ja toimintakyky.

Hoitolaitoksissa tärkeää on potilasturvallisuus, työntekijöiden työturvallisuus ja ihmisarvon kunnioittaminen.

Muita asioita hänellä on palomiehen eläkeiänlasku esimerkiksi 58-vuoteen, palvelutarjonnan vahvistaminen ja yrittäjien toimintaedellytysten turvaaminen.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

– Arvojen mukaista vastuullista päätöksentekoa lapsiperheiden, ikääntyvien ja kaikkien heikompiosaisten puolesta. Mahdollistetaan kaikille turvallinen arki, oikeudenmukainen, tasa-arvoinen ja hyvään yhteistyöhön perustuva yhteiskunta, jossa kaikista pidetään huolta. n

EDUSKUNTAVAALIT

27

Tatu Lääveri Ruiskumestari KAAKKOISSUOMI

58

SEITSEMÄN TÄHDEN LIIKE

Kouvolalainen Tatu Lääveri pyrkii eduskuntaan Seitsemän tähden liikkeen ehdokaslistalta.

Hän ei ole ollut aikaisemmin mukana politiikassa tai kansanedustajaehdokkaana. Vaalityöhön Lääveri lähti, koska näki tarpeen muutokselle: – Olen kyllästynyt Suomen nykysuuntaan, valtion velan kasvuun ja ihmisten pahoinvointiin.

Olen tavallinen maalaisjärjellä ajatteleva mies ja sellaisia eduskuntaan tarvitaan enemmän. Muutos vaatii uutta näkemystä, jotta saadaan Suomen suunta kääntymään.

Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella ruiskumestarina työskentelevä Lääveri kuvailee itseään kotona puuhastelevaksi maajussiksi, joka on reilu, oikeudenmukainen ja tarvittaessa epäkohtiin puuttuva.

– Arvostan itsenäistä Suomea sekä meidän kaunista ja monipuolista luontoa. Mielestäni meidän pitää hoitaa suomalaisten asiat ensimmäisenä kuntoon. Haluan puolustaa Suomen itsenäisyyttä, koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta omissa asioissamme.

Lääveri haluaa vaikuttaa siihen, että työn tekeminen on kannattavaa koko Suomessa ja että yrittäjyys on helpompaa ilman turhaa byrokratiaa.

– Kevennetään ansiotuloverotusta, jolloin ihmisten ostovoima paranee ja yrittäjille jää myös enemmän palkkaa käteen. Verojen kiristysten tie on jo kuljettu loppuun. Työn tekemisestä kuuluu saada palkkaa ja jos haluaa tehdä enemmän töitä,

niin tulojen täytyy kasvaa. Pienituloisten täytyy myös pystyä pärjäämään ilman äärimmäistä köyhyyttä.

Lääveri sanoo olevansa perustulon kannalla: – Perustuloa on tutkittu ja siitä ei löytynyt mitään huonoa verrattuna nykyjärjestelmään. Perustulo lisäisi hyvinvointia ja vähentäisi byrokratiaa.

Koulutuksesta ei saa leikata, koska se on kehityksen perusta, Lääveri muistuttaa: tarvitsemme ammattiosaajia myös tulevaisuudessa.

Yksi tärkeä teema hänelle on jatkossakin elinvoimainen metsätalous: – Suomella on pitkät metsätalouden perinteet, jotka luovat myös paljon työpaikkoja. Metsien järkevällä hoidolla ja uudistamisella pidämme hiilinielut kunnossa ja ilman puhtaana. Puupohjaisia tuotteita kehitetään jatkuvasti korvaamaan muovituotteita. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

28

EDUSKUNTAVAALIT

Kenneth Morelius Palomies UUSIMAA

480 LIIKE NYT Nurmijärveläinen Kenneth Morelius on ensimmäistä kertaa ehdolla eduskuntavaaleissa.

Palomiestutkinnon ja valtiotieteen maisterin tutkinnon suorittanut Morelius pyrkii eduskuntaan Liike Nytin listalta.

Liike Nyt ei ole puolue, vaan kaikille avoin poliittinen liike. Tavoitteekseen se ilmoittaa päätöksenteon uudistamisen: kansalaisia kuunnellaan kaikessa heitä koskevassa päätöksenteossa.

Moreliuksen mukaan juuri liikkeen luoma puolueeton alusta yhteiskunnalliseen keskusteluun innosti hänet vaalityöhön. Liike Nyt haluaa kuulla ihmisiä, joita politiikka ei ole aikaisemmin kiinnostanut.

– Yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttaminen on mahdollista myös vaalien välillä, Morelius sanoo.

Toinen politiikkaan ohjannut asia liittyy huomioon siitä, että ilmastonmuutos on totta.

– Neljän lapsen isänä olen huolissani siitä, millaisen ympäristön jätämme lapsillemme ja heidän lapsilleen. Päätökset on tehtävä ympäristön kannalta kestävällä tavalla.

Kolmanneksi Morelius sanoo pahoittaneensa mielensä sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä maakuntahallinnon uudistamisen kiemuroista.

– Tarvitsemme sote-uudistusta, mutta emme tarvitse poliittisia koplauksia. Minusta Suomella ei ole varaa kolmiportaiseen hallintoon.

Morelius on työskennellyt pelastusalalla lähes 40 vuotta. Tällä hetkellä palveluspaikkana

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

on Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen nelosasemalla eli Nurmijärven paloasemalla. Moreliuksen mielestä politiikka tarvitsee tällä hetkellä enemmän tavallisia ihmisiä, joilla on erilaiset taustat.

– Pelastusalan ammattilaisena olen nähnyt ja kohdannut hädässä olevia ihmisiä jo paljon ennen kuin Oulun tapahtumat ja hoivakotiyhtiöiden ongelmat tulivat julkiseen tietoisuuteen. Havaittuihin puutteisiin pitäisi puuttua riittävän ajoissa.

Vaaleissa Morelius haluaa tuoda esiin erityisesti turvallisuuteen liittyviä asioita.

– Jokaisesta suomalaisesta, vauvasta vaariin, on pidettävä huolta. Maailma tuntuu olevan mullin mallin ja ihmiset kokevat, että turvallisuuden tunne heikkenee. Meillä kaikilla on oikeus turvalliseen elämään, turvallisuus ei saa riippua siitä, missä asumme. n

EDUSKUNTAVAALIT

29

Meiju Marjanne Salmela Ensihoitaja LAPPI

20 KESKUSTA Rovaniemeläinen ensihoitaja ja projektisuunnittelija Meiju Salmela lähti ehdokkaaksi, koska Lappi tarvitsee alueensa edustajan, joka tuntee arjen elämän Lapissa. Sellaisen edustajan, joka pitää kotiseudun ja ihmisten puolta ja toimii turvallisen, kestävän ja elinvoimaisen pohjoisen puolesta — tulevien sukupolvien hyvän elämän turvaamiseksi.

Päättäjänä Salmela huolehtisi peruspalveluiden yhdenvertaisesta saatavuudesta.

– Elämisen edellytykset on luotava koko maahan. Peruspalvelut on turvattava asuinpaikasta riippumatta. Tarvitsemme yhteistyötä alueiden ja maakuntien elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi.

Lapissa täytyy riittää työtä ja toimeentuloa, se on elinehto elinvoimaiselle Lapille.

Vanhustenhoito ja heikoimmista huolehtiminen on ajettu tilaan, jossa rahalle on annettu valta inhimillisen hoidon kustannuksella. Jatkossa tarvitaan sujuvia ja nopeita hoitoketjuja sekä perusterveydenhuollon vahvistamista. Suomi tarvitsee yhä enemmän hoitajia töihin. Hoitoalan houkuttelevuuteen vaikuttavat vahvasti palkkaus, koulutus, työhyvinvointi ja työympäristö sekä se, miten näitä johdetaan.

– Sosiaalinen eriarvoisuus ja seriytyvyys sukupolvelta toiselle on pysäytettävä! Suomessa mahdollisuudet edetä elämässä eivät saa olla kiinni iästä, sukupuolesta, perhetaustasta, lompakon

paksuudesta tai postinumerosta. Koulutus on ihmisen tärkein pääoma, varhaiskasvatuksesta lähtien aina korkeakouluihin asti.

Työn tekemisen täytyy aina olla kannattavaa ja kannustinloukkoja tulee purkaa. Työllistämisen, työllistymisen ja yrittäjyyden edellytyksiä täytyy parantaa. Joustava työelämä vaatii byrokratian purkua perheen, työelämän ja opiskelun parempaan yhteensovittamiseen. Työstä on saatava kunnollinen korvaus. Ansiotuloverotusta ei voi enää kiristää ja verotuksen tiukka progressio ei ole kannustavaa.

– Minulle turvallisuus on osaksi sitä, että meillä on laadukkaat ja toimivat poliisi, pelastus- ja ensihoitopalvelut. Laadukas hätäkeskustoiminta on ensiarvoisen tärkeää. Puolustusvoimille ja rajavartiolaitokselle on taattava riittävät resurssit. Turvallisuuden tekijöiden rahoituksesta on myös huolehdittava, painottaa Salmela. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

30

EDUSKUNTAVAALIT

Pauliina Valkovirta Ensihoitaja OULU

136 KOKOOMUS Haapavedellä asuva Pauliina Valkovirta haluaa tuoda päätöksentekoon harvaan asutun seudun ja pohjoisen Suomen ääntä.

– Moni asia näyttäytyy täällä eri tavalla kuin tiheissä kasvukeskuksissa, hän sanoo.

Valkovirta on kotipaikkansa kaupunginhallituksen ja valtuuston jäsen. Kokoomuksessa hän on puoluevaltuuston jäsen, Pohjois-Pohjanmaan piirin varapuheenjohtaja sekä paikallisyhdistyksen puheenjohtaja.

Politiikassa Valkovirta sanoo edistävänsä vastuullista ja välittävää päätöksentekoa. Itselle läheisiä teemoja ovat koulutus, työ ja yrittäjyys, terveydenhoito ja työhyvinvointi.

Suomen menestys on perustunut vahvaan osaamiseen ja niin tulee olla jatkossakin, Valkovirta sanoo. Laadukas koulutus on oltava kaikkien suomalaisten saavutettavissa.

– Pitkällä tähtäimellä on välttämätöntä, että koulutukseen panostetaan ja innovaatiotoimintaa tuetaan. Lisäksi ammattimaiseen varhaiskasvatukseen tulee satsata — kaksivuotinen esiopetus avaisi tasapuolisemmin jokaiselle lapselle mahdollisuuden elinikäiseen oppimiseen.

Työelämä ja koulutus tulisi sovittaa entistä paremmin yhteen. Opintotuen tulorajojen poisto mahdollistaisi monen työssä käyvän tai yrittäjän lisäkouluttautumisen.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Työnteon kannustimista tulee huolehtia, ja työllisyysaste tulee saada pohjoismaiselle tasolle.

Verotuksella tulee kannustaa työhön, ei rangaista lisätyöstä.

Terveydenhuollossa tulee varmistaa laadukas hoito kaikenikäisille. Hoitajamitoitus on tärkeä, mutta palveluissa tulee olla muitakin laatukriteereitä. Valkovirran mielestä hoitohenkilökunnan työhyvinvointi ja työssä jaksaminen luovat oikeaa arjen hoidon laatua.

Pelastustoimen puolella Valkovirta on huolestunut pelastushenkilöstön riittävyydestä pitkien etäisyyksien seuduilla. Ammattipalomiesten viroissa on rekrytointiongelmia, sopimuspalokunnilla puolestaan haasteita saada henkilöstöä hälytyksiin.

Ensihoidossa Valkovirta pitää ehdottoman tärkeänä, että kampanjointia uhka- ja väkivaltatilanteiden vähentämiseksi jatketaan. n

EDUSKUNTAVAALIT

31

Sami Virtanen

Palomies VARSINAISSUOMI

97

PERUSSUOMALAISET

Uudenkaupungin kaupunginvaltuustossa toista kautta istuva Sami Virtanen on ensimmäistä kertaa ehdolla eduskuntavaaleissa.

– Haluan olla vaikuttamassa asioihin. Kansanedustajaehdokkuus on uusi haaste poliittisella puolella, Virtanen perustelee.

Päätöksenteossa Virtanen haluaa olla edistämässä perussuomalaisia arvoja, joka tarkoittaa sitä, että Suomi ja suomalaiset ovat etusijalla: – Ei voida olla koko maailman sosiaalitoimisto, varsinkaan kun meillä kotimaassakaan suomalaisilla asiat eivät ole kuten pitäisi olla.

Erityisiksi vaaliteemoikseen Virtanen nostaa ensinnäkin koulutukseen panostamisen. Nykyisestä politiikasta on hänen mielestään jo huonoja esimerkkejä.

– Muun muassa ammatillisen koulutuksen taso on tietyillä aloilla jo huolestuttava. Tämä aiheuttaa turhia riskejä.

Peruskouluissa tulisi satsata erityisesti liikuntakasvatukseen, jolla olisi suotuisia vaikutuksia kansanterveyteen.

– Näin liikkumiseen totuttaisiin jo lapsuudessa.

Liikunnan lisäämisellä on monia positiivisia oheisvaikutuksia.

– Pelastustoimen organisaatio on murrosvaiheessa, jossa seuraavalla eduskuntakaudella on mahdollisia muutoksia tulossa. On parempi, kun asioista on mukana päättämässä pelastustoimen ammattilaisia, joilla on kuva kokonaisuudesta myös käytännössä. Sama pätee kaikkeen muuhunkin pelastustoimeen liittyvään päätöksentekoon. n

Virtanen työskentelee palomiehenä VarsinaisSuomen pelastuslaitoksella. Eduskuntaan hän toisi mielellään oman alan näkemystä ja kokemusta.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

32

KYSYTÄÄN

^

KUMPPANILTA

Miksi STTK haluaa vaikuttaa hallitusohjelmaan?

Eduskuntavaalien alla etujärjestöt esittelevät tavoitteitaan, joihin päättäjien halutaan tarttuvan. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK on myös julkaissut omat teesinsä hallitusohjelmasta. Miksi puolueiden lobbaaminen on tärkeää, STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen johtaja Taina Vallander?

– Puolueiden lobbaaminen on tärkeää, jotta palkansaajille tärkeät asiat näkyisivät puolueiden agendalla. Meillä on sellaista työelämän asiantuntemusta, jota puolueista ei välttämättä löydy tai sitten heidän tarkastelutapansa on toinen. Me tuomme keskusteluun nimenomaan työelämän ja tavallisen suomalaisen työssäkäyvän ihmisen näkökulmaa.

– Toisaalta STTK pyrkii ajattelemaan laajasti koko Suomen etua. Olemme keskusjärjestönä poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen. Pyrimme esittämään ratkaisuja, jotka vastaavat Suomen tulevaisuuden haasteisiin ja tuottavat siten hyötyä STTK:laisten liittojen jäsenille.

Mitä eduskunnassa sitten ensi kaudella pitäisi tehdä?

– STTK on kiteyttänyt omat kärkitavoitteensa kolmen otsikon alle: Kestävä työelämä, kestävä talous, kestävä osaaminen.

– Haluamme, että suomalainen työelämä on maailman parasta. Työelämän lainsäädäntöä pitää uudistaa vastaamaan työmarkkinoiden, yritysrakenteiden, teknologian sekä työnteon muutokset.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Nykyisen yhteistoimintalain tilalle tarvitaan työpaikan toiminnan kehittämisestä uusi laki, joka huomioi osaamisen, työhyvinvoinnin ja johtamisen kehittämisen ja asettaa työnantajalle velvoitteen tehdä tätä kehitystyötä yhdessä henkilöstön kanssa.

– Sosiaaliturvaa tulee uudistaa työllistymiseen ja yhteiskuntaan osallistamiseen kannustavaksi.

Ajamme myös perhevapaajärjestelmän uudistamista.

– Talouden rakenteet kaipaavat uudistamista, jotta olisimme kilpailukykyisiä. Tarvitsemme strategian vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymiseksi.

– Hyvinvointivaltion ja sen palveluiden kestävä rahoitus edellyttää vahvaa veropohjaa. Työllisyysasteen tulee olla mahdollisimman korkea. Työn verotuksen tulee tukea työn tekemistä ja teettämistä.

– Työikäisten aikuisten mahdollisuudet oman osaamisen päivittämiseen eivät ole nyt riittävän joustavat. Tarvitsemme mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen joustavasti työn ohessa.

Miten STTK lobbaa poliitikkoja vaalien välillä?

– Vaikuttamistyö on päättymätön prosessi.

Hallitusohjelman valmistuttua muodostamme tilannekuvan ja laadimme työsuunnitelman. Mitä ohjelma sisältää meidän näkökulmastamme, miten omat tavoitteemme menivät läpi, mitä jäi rannalle?

– Informoimme, annamme taustatietoa ja perustelemme omia näkemyksiämme. Joskus ajamme uudistusta, joskus vastustamme uudistusta ja joskus haluamme säilyttää nykytilan.

33

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 15 jäsenliittoa ja yli 500 000 jäsentä. Palomiesliitto on STTK:n jäsenliitto.

Palomiesliitto ja STTK tekevät

LIISA VALONEN

yhteistyötä monella eri tavalla.

SPALilla on edustaja STTK:n hallituksessa, edustajistossa ja edunvalvontatoimikunnassa.

SPAL on mukana STTK:n jäsenliittojen viestinnän yhteistyössä ja järjestöfoorumissa sekä eri puolilla Suomea alue- ja paikallistoiminnassa.

STTK on mukana kolmikantaisessa lainsäädäntötyössä ja siihen liittyvissä taustatyöryhmissä SPALilla on edustus, kun käsiteltävä asia koskettaa liiton jäsenistöä.

Taina Vallander vastaa STTK:ssa yhteiskuntavaikuttamisen suunnittelusta ja totettamisesta.

– Lainsäädäntöprosessin eri vaiheissa esitämme omaa ratkaisuamme. Usein on tärkeintä pyrkiä vaikuttamaan suoraan asiasta vastaavaan ministeriin ja virkamiesvalmistelijoihin. Prosessin edetessä eduskuntaan asti vaikutamme myös kansanedustajiin erityisesti valiokuntakuulemisissa ja tapaamisissa.

Osa työtämme on lausuntojen kirjoittaminen.

– Jos hallitus päättää valmistella lainsäädäntöä kolmikantaisesti, me olemme aina näissä työryhmissä mukana.

– Nostamme julkisen keskustelun kautta esille asioita, joihin haluamme muutosta. Samasta ilmatilasta kilpailevat myös monet muut, mutta olemme onnistuneet tässä hyvin.

STTK on 15 ammattiliiton keskusjärjestö.

Miten STTK huomioi Palomiesliiton tavoitteet toiminnassaan?

– STTK valmistelee kaikki kannanottonsa yhteistyössä jäsenliittojen kanssa. Valmistelussa käymme koko ajan tiivistä vuoropuhelua liittojen ja keskusjärjestön välillä.

– Tavoitteiden pitää elää ajassa, koska politiikan agenda ei lepää. Esimerkkinä tästä on soteuudistus, joka kaatui kalkkiviikoilla, ja joka tavalla tai toisella on seuraavalla hallituksella edessä. Me korostamme muutoksen kohteena olevien työntekijöiden turvaa ja asemaa. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

34

Palomies Jari Saario Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta on Vuoden palomiesurheilija 2018.

S

uomen Palohenkilöstön Urheiluliitto SOPU valitsi vuoden palomiesurheilijan kahdeksannetta kertaa. Nimitys julkistettiin 112-päivänä Espoon Sellossa järjestetyssä tapahtumassa Tittelin ja kiertopalkinnon Saario otti vastaan lämpimin ajatuksin. Sisäsoutu on ollut aina "palomieslaji", joten SM-voitoillaan Saario jatkaa alan urheiluperinnettä.

– Perinteisesti palokunnassa on kova kilpailu kaikesta urheiluun liittyvästä. Paloasemilla on aina soudettu ja myös kilpailtu tuloksista. Tällaisen tunnustuksen kun saa, niin tosi hyvälle tuntuu.

Valintaa tehtäessä huomiotiin Saarion menestys viime vuoden sisäsoudun SM-kilpailujen 500 metrin lähdöissä. Maaliskuussa Imatralla käydyissä kisoissa Saario voitti ensin 40-vuotiaiden miesten sarjan uudella SE-ajalla 1.17,8. Tämän jälkeen hän otti SM-kultaa myös avoimessa luokassa. Kolmas mestaruus tuli joukkuesoudussa.

Koko ikänsä urheilua eri muodoissa harrastanut Saario aloitti aiempaa määrätietoisemman soutu-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

harjoittelun vasta vähän aikaa sitten ja tämä näkyy tuloksissa.

– Olen nyt pari vuotta keskittynyt täysillä soutuun. Soutu on aina tuntunut itselleni sopivalta lajilta, minulla on lajiin hyvät välitykset. Ajatkin ovat olleet hyviä ja olen niitä vertaillut muiden aikoihin.

Lopulta tuli ajatus hoitaa myös tekniikkapuoli kuntoon ja kilpailla tavoitteellisemmin.

Avuksi tuli kuopiolainen soutaja Joel Naukkarinen, joka auttoi treeniohjelmien laatimisessa.

– Viikkoharjoituksissa hiottiin tekniikkapuolta, voimapuoli minulla onkin ollut aina hyvä.

”

Olen koko elämäni asunut niin, että meren ranta on ollut lähellä.

Urheilu on Saariolle voimien ja taitojen mittelyä muiden kanssa, mutta vähintään yhtä paljon myös sisäistä taistelua, omien rajojen testausta.

– Varsinkin palomiehelle on tärkeää tuntea omat rajansa. Se että tietää mihin kykenee, on paras henkivakuutus itselle ja työkavereille, kun kova keikka tulee. Kun oman jaksamisen rajat kokeilee urheilussa, tietää myös työtehtävissä mihin kykenee. Ei tule yritettyä mitään yliluonnollista.

Meri on ollut Saariolle tärkeä elementti lapsesta alkaen.

– Olen koko elämäni asunut niin, että meren ranta on ollut lähellä. En oikeastaan osaisi kuvitellakaan asuvani kauempana. Tuntuu kotoisalta.

Itämeren suojelutyö on tärkeää, Saario sanoo.

Lapsuudesta hän muistaa, miten pinnalta näkyi pohjaan asti, kun rakkolevä heilui. >

Teksti MIKKO TERÄVÄ Kuvat MAURI RATILAINEN

Omien rajojen tunteminen on paras henkivakuutus

35

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

36

Keskinäinen kilpailu on perinteisesti kuulunut palomiesten urheiluun, myös sisäsoutuun. – Tuloksia vertaillaan ja toisia haastetaan entistä kovempiin suorituksiin.

– Tänään ei näe metriä pitemmälle. Se on todella surullista.

Yksikin ihminen voi tehdä muutoksen, vaikka usein sanotaan toisin.

– Ajatus luonnon suojeluun ja ilmastomuutoksen torjuntaan voi lähteä yhdestä teosta. Ihmiset aiheuttavat pahaa, joten muutoskin alkaa ihmisistä. Ensin pitää miettiä omaa tekemistä, työpaikan tekemistä ja niin edelleen laajentaa ajattelua.

Suurelle yleisölle Saario tuli tunnetuksi kahdesta viime vuonna toteuttamastaan soututempauksesta.

Hän souti ensin Helsingistä Tallinnaan ja hieman myöhemmin saman matkan edestakaisin.

Aloittaessaan aktiivisemman harjoittelun otti Saario ohjelmaan myös ulkosoudun ja pitkät lenkit.

Lauttasaaressa asuva palomies teki 4—6 tunnin harjoituksia, joiden aikana puhelin siirtyi Viron verkkoon.

– Mietin että kauankohan pitäisi vielä soutaa lisää, että olisin rannassa Tallinnassa. Sitten eräänä

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

tyynenä aamuna tuumasin, että nyt mä menen.

Sitten tuli mentyä.

Jo paluureissulla laivassa Saario pohti, että olisi pitänyt palata omalla veneellä.

Lopullinen sytyke uuteen yritykseen tuli, kun radiotoimittaja lähetyksessään piikitteli, että kuka tahansa pystyy soutamaan Tallinnaan, mutta olisipa soutanut takaisin.

– Se oli vähän niin kuin sillä selvä — päätin että nyt mennään menopaluu.

Seuraava, entistä mittavampi tempaus on edessä kahden kuukauden päästä: Saario soutaa yli tuhannen kilometrin matkan Kööpenhaminasta Helsinkiin.

– Tällä kertaa haluan todella testata omia rajojani. Ensin suunnittelin soutua Visbystä. Se tuntui järjettömältä matkalta. Ajattelin että no, kun lähden, niin soudan sitten Kööpenhaminasta. n

JARI SAARIO

37

Puuvene, jolla Jari Saario soutaa Kööpenhaminasta, oli esillä Helsingin Venemessuilla helmikuussa.

Kesäloma Itämerellä Kun palomies Jari Saario jää lomalle kesäkuun alussa, luvassa on tavallisesta poikkeava loma.

Saario soutaa Kööpenhaminasta Helsinkiin.

– Olen laskenut, että kahdesta neljään viikkoa menee. Toivottavasti ei kauempaa, jotta pääsen takaisin töihin. Varsinaista aikatavoitetta minulla ei ole.

Varmasti tulee päiviä, jolloin matka ei edisty tai tuulen takia voin ajautua takaisin päin.

Tällä kertaa Saariolla on upouusi puuvene, jossa on myös majoitustila. Kun hänen Tallinnan soutuihin käyttämänsä yksikkö painoi 45 kiloa, Kööpenhaminan vene painaa varusteineen vähintään 350 kiloa.

– Kun painoa on kirkkoveneen verran, niin onhan siinä sutimista.

Lähtöpaikka Kööpenhaminassa on paikallisen veneseuran laiturilta läheltä pienen merenneidon patsasta. Saario suuntaa Ruotsin eteläkärjestä Öölannin ja Gotlannin saarille, josta edelleen Viron lähettyville ja Helsinkiin.

– Soutua voi suunnitella noin kolmeksi päiväksi kerrallaan sen mukaan, millaiset tuuliennusteet ovat.

Ilma tulee muuttumaan moneen kertaan, joten kovin tarkasti en reittiä vielä mieti. Varmasti tulee kommel-

luksia ja tappioita, mutta sehän tekee matkasta sen jutun.

Vuorokaudessa tehokkaita, mutta rauhallisia soututunteja on 16, joista kaksi tuntia menee vesihuoltoon.

– Tavoite on, että en kävisi matkan aikana maissa. En voi ottaa tarpeeksi juomavettä veneeseen, joten veneessä on vesipumppu. Ruokaa otan mukaan viiden viikon tarpeeseen.

Olosuhteissa Saariota askarruttaa eniten se, jos merenkäynti estää levon ja palautumisen.

– Jos aalto menee koko ajan harjalta rikki, niin toivottavasti sitä ei kestäisi putkeen kolmea vuorokautta. Vielä on vaikea sanoa, miten korvien väli kestää, jos valvottaa neljättä vuorokautta.

Ennen matkaa Saario testaa venettä ja välineistöä.

Ohjelmassa on esimerkiksi testisessio laivatekniikan laboratoriossa Otaniemessä.

– Siellä on sadan metrin allas, jossa voin puhtaassa vedessä kokeilla, miten vene käyttäytyy kun se menee ympäri. Ettei merellä sitten tulisi yllätyksiä.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

38

myös muita kuin vuorokausirytmiä tekeviä pelastusalan ammattilaisia. Yleistyöaikaa tekevien palomiesten edunvalvonnan kehittäminen on yksi liiton tavoitteista.

P

alomiesliitto järjestää tänä keväänä kolmannen tapaamisen ns. päiväpaloasemien henkilöstölle. Seminaari järjestetään Kuopiossa tämän hetkisen tiedon mukaan 18. toukokuuta. Kutsut ja tarkemmat tiedot tilaisuudesta tulevat jäsenille kevään aikana jäsenyhdistysten kautta.

Kaksi edellistä seminaaria järjestettiin viime vuonna kesäkuussa ja lokakuussa. Näitä tapaamisia edelsi sähköinen jäsenkysely, joka toteutettiin vuoden 2017 lopulla.

Edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkolan mukaan tapaamisissa on keskusteltu hyvässä hengessä edunvalvonnan tavoitteista. Keskustelua tarvitaan, sillä yleistyöaikaa tai toimistotyöaikaa tekevillä jäsenillä on omat palvelussuhteeseen liittyvät haasteensa.

– Usein päiväasemien henkilöstö kokee, että he eivät ole yhdenvertaisia 24/7-asemien henkilöstön kanssa. Eniten tähän vaikuttaa tietysti palkkaus: palkka on pienempi, kun työajasta ei makseta hait-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

talisiä. Silloin palkkaerot ovat huomattavat, käytännössä 40—50 prosenttia, Jaakkola sanoo.

– Samaan aikaan henkilöstö kuitenkin kokee, että heillä on paljon vastuullista työtä, jota tehdään yksin tai muutaman henkilön voimin.

Päiväasemilla miehistö vastaa useissa tapauksissa kaikista aseman pyörittämiseen liittyvistä tehtävistä ja usein myös sopimuspalokuntalaisten ryhmänjohdosta ja kouluttamisesta.

– Pienellä asemalla vastassa on koko palomiehen työn kirjo. Tehtäväkenttä on laaja ja tehtävää on koko pelastustoimessa laidasta laitaan. Työ voi olla monipuolista ja omaa ammattitaitoa kehittävää, mutta kuitenkin moni miettii, johtaako ahkeruus ja kehittyminen mihinkään.

Toukokuun seminaarissa nousee esille muun muassa palkkauskysymys, Jaakkola kertoo. Keskustelua käydään ja ohjeita annetaan myös työn vaativuuden arvioinnista eli työpaikalla toteutettavasta TVA-prosessista.

Yleistyöaikaa tekevillä asemilla on perinteisesti pelastustoimen valmius virka-ajan ulkopuolella järjestetty varallaolona.

Varallaolo-ohjeisiin on viime vuosina tehty muutoksia useassa pelastuslaitoksessa. Toistaiseksi Pirkanmaan pelastuslaitos on ollut ainoa laitos, joka on luopunut varallaolosta ja järjestänyt miehityksen ympärivuorokautisena, Jaakkola kertoo.

– Pirkanmaalla päiväasemilla on virka-aikaan kahdesta kolmeen palomiestä ja virka-ajan ulkopuolella yksi palomies. Palomiehet tekevät kahdeksan tunnin päivävuoroja ja 24 tunnin vuoroja, 40 tunnin viikkotyöajalla. 24 tunnin vuoroja tulee kuukaudessa neljästä kuuteen kappaletta, Jaakkola kertoo.

Teksti MIKKO TERÄVÄ

Palomiesliitossa on jäseninä

Kuva OTAVAMEDIA / LEHTIKUVA

Liitto kuulee päiväpaloasemien henkilöstöä

39

– Pirkanmaalla johdon ratkaisuja varallaolon lopettamisen suhteen täytyy kunnioittaa. Heillä on uskallettu ottaa edelläkävijän paikka.

Usealla yleistyöajan paloasemalla on viime aikoinakin ollut rekrytointiongelmia, kun avoimiin virkoihin ei ole hakijoita.

– Tietyillä alueilla on isoja ongelmia, kun pelastustoimen jatkuva valmius tulisi varmistaa. Näiltä seuduilta nuoret lähtevät mielellään isompiin keskuksiin töihin ja elämään. Näissä tilanteissa työantajan tulisi todella miettiä, miten palkalla ja työajalla houkuteltaisiin työntekijöitä. Houkutteleeko nykyinen liksa ja varallaolon sitovuus?

Mitään työ- ja virkaehtosopimuksiin tai yhdenvertaisuuteen liittyvää estettä ei ole maksaa päiväasemien palomiehille nykyistä parempaa palkkaa.

Julkinen keskustelu rekrytointiongelmista on hyvästä, sillä niin saadaan ongelmia myös päättäjien ja kuntalaisten tietoon, Jaakkola arvioi.

– Paloasemat ovat rakennuksina usein varsin näyttäviä. Kansalaisilla saattaa olla virheellinen käsitys, että asemalla olisi paljonkin porukkaa töissä, erityisesti silloin kun apua tarvittaisiin iltaisin ja öisin.

Päiväpaloasemien henkilöstön kannattaa aktivoitua myös paikallisessa edunvalvonnassa, Jaakkola toteaa.

– Suosittelen ottamaan yhteyttä oman yhdistyksen luottamusmiehiin, jotta palvelussuhteisiin liittyvät ongelmat saadaan paikallisesti käsittelyyn. Lähin luottamusmies voi laajalla alueella olla sadan kilometrin päässä ja silloin tarvitaan yhdistyksen sisällä hyvää tiedonvälitystä. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

40

HÄTÄKESKUKSET

lähdetään työvuorosuunnitteluun, urakehitykseen sekä esimiestyöhön ja johtamiseen liittyvien puutteiden vuoksi, paljastaa tutkimus.

P

elastusopiston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut selvitti kyselytutkimuksella hätäkeskuspäivystäjävajeen taustalla vaikuttavia tekijöitä sisäministeriön pelastusosaston tilaamana. Kyselyyn vastasi 195 hätäkeskuspäivystäjäkoulutukseen vuosina 2009—2016 valittua henkilöä. Tutkimusraportti Kadonneen päivystäjän jäljillä julkaistiin viime tammikuussa.

Kyselyyn vastanneista päivystäjäksi valmistuneista hätäkeskuksessa työskenteli 67 prosenttia ja 27 prosenttia oli työskennellyt jonkin aikaa valmistumisensa jälkeen. Ainoastaan neljä prosenttia ei ollut koskaan työskennellyt hätäkeskuksessa.

Selvityksen mukaan päivystäjän tehtävistä hakeuduttiin muihin tehtäviin useimmiten työaikaan

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

ja työvuorojärjestelyihin liittyvistä syistä. Päivystäjän työstä oli lähdetty, koska muualla oli paremmat työajat (56 % vastanneista), joustamattomien työvuorojärjestelyjen vuoksi (56 %), työ muualla oli mielekkäämpää (46 %), työvuorot olivat liian pitkiä (43 %) sekä työn

epäsäännöllisyyden ja kolmivuorotyön vuoksi (40 %).

Työvuorojärjestelyjen joustamattomuus nousi selkeästi kehitettäväksi asiaksi kaikkien, sekä päivystäjänä tällä hetkellä työskentelevien että joskus työskennelleiden vastauksissa.

Työvuorojärjestelyt vaikeuttivat työn ja yksityiselämän yhteensovittamista, eikä mahdollistanut optimaalista palautumista kuormittavasta kolmivuorotyöstä.

Työvuorojärjestelyjen joustamattomuus yhdistettynä niiden pituuteen ja kolmivuoron luonteeseen aiheuttavat yhdessä ongelmia työssäjaksamiseen, tutkimuksessa kerrotaan. Kyselyn perusteella vaikuttaakin, että monet päivystäjän työstä lähteneet ovat ratkaisseet työssäjaksamisen ongelmia hakeutumalla uudelleen koulutukseen tai toisiin työtehtäviin.

Päätökseen lähteä hätäkeskuksesta olivat vaikuttaneet merkittävästi myös puutteet esimiestaidoissa (41 %) ja henkilöstöjohtamisessa (40 %).

Teksti TUIJA TERVO

Hätäkeskuspäivystäjän työstä

Kuva ISTOCK.COM/GEORGEPETERS

Kadonneen päivystäjän jäljillä

41

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

42

HÄTÄKESKUKSET

Johdon ja esimiestyöskentelyn puutteet nousivat esiin avoimissa palautteissa, joissa työilmapiiriä kuvattiin negatiiviseksi ja työpaikan sisäistä toimintaa hierarkkiseksi, epätasa-arvoiseksi ja ongelmalliseksi.

Myös noin 67 prosenttia kyselyyn vastanneista hätäkeskuksessa tällä hetkellä työskentelevistä ei pitänyt henkilöstöjohtamista hyvin organisoituna.

Hätäkeskusten yhdistyminen oli osalle merkittävä syy päivystäjän työuran päättymiseen. Vastaajista kolmannes kertoi työn siirtymisen toiselle paikkakunnalle olleen merkittävä syy alan vaihtoon

(31 %). Myös liian pitkä työmatka oli vaikuttanut työpaikan vaihtoon (36 %).

Kolmas vaikuttava tekijä alan vaihtoon oli puutteelliset urakehitysmahdollisuudet. Tämä nousi esille niin tällä hetkellä hätäkeskuksissa työskentelevien kuin jo työpaikkaa vaihtaneiden päivystäjien vastauksissa. n

Tutkimus ei paljastanut mitään uutta, sanotaan Hätäkeskuslaitoksesta PELASTUSOPISTON tekemän selvityksen tulokset hätäkeskuspäivystäjävajeesta eivät yllättäneet Hätäkeskuslaitoksen johtoa. Esiin tulleet asiat ovat tiedossa ja niille on tehty jo paljon, kertoo laitoksen henkilöstöpäällikkö Antti Koskela.

Selvityksen mukaan suurimmat ongelmat kiteytyvät työvuorosuunnitteluun ja -järjestelyihin.

Onko ongelmaan keksitty ratkaisua?

– Olemme tehneet sopimuksen uuden työvuorosuunnitteluohjelman hankinnasta ja meneillään on sen käyttöönottoprojekti. Uusi työvuoro-ohjelmisto sisältää optimointityökalun, joka mahdollistaa joustavammat työvuorojärjestelyt ja yksilöllisen työvuorosuunnittelun, Koskela kertoo.

– Optimointi tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaiselle henkilölle tehdään kysely, minkälaisia työvuoroja hän haluaa tehdä. Vuorojen pituus voi olla kuuden ja 12 tunnin välillä. Lisäksi suunnittelussa huomioidaan hätäkeskuksen työntekijämäärän tarve eri vuorokauden aikoina.

– Ohjelmisto optimoi tietyille tunneille tietyn määrän työnteki-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

jöitä hätäkeskuksittain.

– Se myös ottaa automaattisesti huomioon erilaiset määritteet esimerkiksi lepoajoista ja vapaapäivistä – että itse kullekin tulee riittävästi peräkkäisiä vapaapäiviä ja viikonloppuvapaita.

– Uudella ohjelmistolla pääsemme siis sellaiseen työvuorosuunnitteluun, mikä on yksilöllistä, mutta mikä myös täyttää Hätäkeskuslaitoksen tarpeet, eli meillä on riittävästi väkeä tietyillä tunneilla.

Kehittämiskohteiksi Pelastusopiston selvitys esitti esimiestyöskentelyä ja johtamista.

Miten näitä asioita on kehitetty?

– Hätäkeskuslaitoksessa tehdään joka vuosi valtakunnallinen henkilöstön jaksamiseen ja hyvinvointiin liittyvä kysely, ja niissä tyytyväisyys esimiestyöskentelyyn ja johtamiseen on parantunut viime vuosina, Koskela huomauttaa.

– Esimiestyöskentelyä arvioidaan ja kehitetään koko ajan omaehtoisesti. Joka toinen vuosi toteutamme esimiesarviointitutkimuksen kaikille esimiehille. Tutkimuksen valmistuttua jokainen esimies tekee oman kehittymissuunnitelman omien tulosten

perusteella. Sitä tullaan vertaamaan seuraavan kahden vuoden päästä tehtävään tutkimukseen ja arvioidaan, onko kehitystä tapahtunut.

– Esimiestyöskentelyn kehittäminen vaatii lisäksi koulutusta, myös saliesimiesten osalta, ja sen puuttuminen on ollut selkeä puute.

Tähän asiaan on nyt saatu korjaus.

Meillä alkoi viime syksynä vajaan vuoden kestävä lähiesimiehen ammattitutkinto ja lähiesimieskoulutus vuoromestareille. Ensi syksynä alkaa heille uusi koulutus.

Juurisyy hätäkeskusten henkilöstövajeeseen on päivystäjien riittämätön koulutusmäärä, Koskela korostaa.

Pelastusopiston selvityksen puutteena hän pitää sitä, että siinä ei ole tarkasteltu eroavaisuuksia ennen Hätäkeskuslaitoksen rakenneuudistusta ja sen jälkeen valmistuneiden vastaajien kesken, vaan kaikkia vastauksia on käsitelty yhtenä massana. Näin ollen selvityksessä korostuu vastaajat, jotka ovat olleet hätäkeskuksessa töissä ennen uudistusta, mutta poistuneet sittemmin laitoksen palveluksesta.

43

Nostolavatoiminnan opintopäivät 8.-9.5.

Bronto Skyliftilla!

Safety above all

koulutus.spek.fi Palokuntakoulutus (ilm. 15.4. mennessä)

Avustusrahasto tukee jäsenen työhön paluuta Palomiesliiton lisävakuusrahasto avustaa liiton jäseniä taloudellisesti työtapaturmista syntyneiden vammojen sekä työperäisten tai työolosuhteista aiheutuneiden sairauksien lääketieteellisissä tutkimuksissa ja hoidoissa.

Tarkoitus on edistää, tukea ja nopeuttaa jäsenen työhön palaamista. Avustusta myönnetään pääsääntöisesti silloin, kun hoitoa ei saada työnantajan tai tämän vakuutuksenkautta.

Hakemus voi olla vapaamuotoinen, mutta siinä tulee huomioida avustusten myöntämisen kriteerit, tarvittavat todistukset tai lausunnot sekä aikarajat.

Katso tarkat hakuohjeet: www.palomiesliitto.fi > Jäsenpalvelu > Jäsenedut > SPALin avustusrahasto

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

44

OSAAMINEN

Päivystävän päällikön ja päivystävän palomestarin osaamisen selvittämiseen ja arviointiin on kehitetty toimintamallit ja työkalut, joita voidaan hyödyntää laajemminkin pelastustoimessa.

T

oimintaympäristön jatkuva muutos muuttuvine osaamistarpeineen haastaa paitsi koko yhteiskuntaa myös pelastustoimea.

Haasteeseen vastaaminen edellyttää, että tiedetään mitä osaamistarpeet ovat ja mitä tällä hetkellä osataan. Kun tiedetään mitä henkilöstö osaa ja mitä sen pitäisi osata, voidaan suunnitelmallisesti kehittää niin työntekijän omaa osaamista kuin koko organisaation osaamispääomaa.

Tähän haasteeseen on pyrkinyt vastaamaan Pelastusopiston koordinoima Osaamiskartoitushanke (OKA-hanke), jossa kehitettiin pelastustoimen yhteiset osaamisenkartoitusmallit, arviointikriteerit ja osaamisentasot päivystävälle päällikölle ja päivystävälle palomestarille sekä tilannekeskustoimintaan.

Palosuojelurahaston rahoittama OKA-hanke alkoi syyskuussa 2016 ja se saatiin päätökseen viime helmikuussa. Se toteutettiin yhteistyössä pelastuslaitosten kanssa, isäntälaitoksena toimi Etelä-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Pohjanmaan pelastuslaitos. Hanketta pilotoitiin 21 pelastuslaitoksella ja Pelastusopistolla.

Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen kertoi hankkeen loppuseminaarissa olevansa tyytyväinen lopputuotokseen.

– Hankkeesta on oikeasti tulossa tuloksia, jotka varmasti jäävät elämään ja kehittymään, mikäli me itse niin haluamme. Olen ymmärtänyt niin, että tahtotila on varsin vahva, Parviainen totesi.

– Olen myös aika vakuuttunut siitä, että tätä tietoa, jota tässä hankkeessa on tullut, voidaan hyödyntää ja on tarvetta hyödyntää laajemminkin pelastustoimessa.

Osaamiskartoitus tehdään Koulumaalissa OKA-hankkeen projektipäällikkönä toiminut Pelastusopiston yliopettaja Matti Honkanen kertoo, että hankkeen ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin, minkälaista osaamista päivystävän päällikön ja päivystävän palomestarin tehtävissä sekä tilannekeskustoiminnassa tarvitaan ja kasattiin teoreettinen aineisto.

”

Jos meillä on tehtävä, joka pitää ratkaista, oppimistulokset ovat paremmat.

Verkko-oppimisympäristö tehtiin Moodle-oppimisympäristöön, johon luotiin Pelastusopistolle ja pelastuslaitoksille oma käyttöliittymä. Se sai nimekseen Koulumaali. Tämän jälkeen ryhdyttiin tuottamaan verkkoalustalle aineistoa, jossa varsinainen osaamisenkartoitus ja arviointi tapahtuvat.

Teksti ja kuva TUIJA TERVO

Työkaluja pelastustoiminnan johtamisen laadun varmistamiseen

45

O PELASTUSOPIST

OSAAMINEN

ympä

ulumaali-verkko

s tehdään Ko Osaamiskartoitu . toimipaikoillaan

Koulumaaliin tuotettiin yhtenäinen osaamisen kartoituksen materiaali, joka sisältää tiedolliset ja taidolliset osiot. Se sisältää myös työkalut osaamisen arviointiin sekä kysymyspankin, josta voidaan valita osaamiskartoituksen tekijälle valmiit kysymykset aihealueittain.

– Koulumaali on pyritty tekemään myös arvioinnin tekijälle, kouluttajalle yksiselitteisesti. Kaikki hänen tarvitsemansa työkalut ovat siinä mukana ja alusta toimii myös tabletilla ja kännykällä, Honkanen kertoo.

– Ohjeistuksia on tehty oppikirjamuotoon, jotta luettavuus olisi helppoa ja niitä voi myös tulostaa.

Osaamisen arvioinnissa on mukana myös laadullista arviointia, joka käydään läpi palautetilaisuudessa. Jokaiseen kohtaan arviointilomakkeeseen on ohjeelliset tekstit laadullisesta arvioinnista arvi-

ksen omilla

itu ivat tehdä karto

sen tekijät vo ristössä, jolloin

oitsijan tueksi, jotta hän pystyy käymään palautekeskustelua. Tällä tavoitellaan myös tasalaatuisuutta ja yhdenmukaisuutta arviointiin.

Koulumaali ei ole ainoastaan kartoituksen ja arvioinnin työkalu vaan myös oppimisympäristö.

Oppimisen tehostamiseksi järjestelmään on tehty onnettomuustyyppikohtaisia johtamissimulaatioita sekä erilaisia harjoituksia ja toiminnallisia tehtäviä.

– Jos otamme esimerkiksi Virven käyttöön ja ryhdymme selaamaan sen eri toimintoja läpi, muistijälki on nolla, jos siinä tilanteessa ei ole ongelmanratkaisua mukana. Jos meillä on tehtävä, joka pitää ratkaista, oppimistulokset ovat paremmat, perustelee Honkanen.

Hankkeen aikana laadittiin lisäksi eri tasojen suorituskykymääritykset ja osaamistasomittaristo, jotka myös löytyvät Koulumaalista. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

46

OSAAMINEN

Mitä OKA-hanke tuotti?

OKA-hanke tuotti yhdenmukaisen osaamisen kartoituksen mallin, joka yhdenmukaistaa laadullista arviointia, vähentää kuormitusta osaamisenkartoituksen suunnittelussa ja rakentamisessa sekä yhtenäistää ja parantaa pelastustoiminnan johtamisen laatua koko maassa. Koska se toimii verkkoympäristössä, se on myös kustannustehokas.

Hankkeessa tuotettiin

n Teoreettisen ja toiminnallisen osaamisen määrittely n Verkko-oppimisympäristö osaamiskartoituksen toteuttamiseksi n Kysymyspankki ja kysymykset eri aihealueisiin n Johtamissimulaatioita ja harjoitteita n Suorituskykyvaatimukset n Arviointiohjeet ja -mallit n Toimintamallit osaamisenkartoitukseen:

malli 1. joukkueenjohtamisen malli osasuorituksina

ja malli 2. komppanian johtamisen malli kokonais suorituksina

n n

Toimintaohje osaamiskartoituksen järjestämiseksi

Koulutus henkilöstölle osaamiskartoituksen pitämiseen

Osaamisenkartoituksella saadaan selville, mitkä ovat omat vahvuudet ja kehitettävät osa-alueet oman toimenkuvan vaatimuksiin nähden. – Samalla se antaa tietoa laitoksen tasolla henkilöstön osaamispääomasta, kertoo OKA-hankkeen projektipäällikkö Matti Honkanen.

Jatkoa hankkeelle suunnitellaan Koulumaali on nyt käytössä kaikilla pelastuslaitoksilla ja reilu 40 henkilöä on koulutettu osaamiskartoitusmallin käyttöön.

Sen lisäksi hankkeen tuotoksena on vielä tulossa julkaisu ”Ohjeita ja vinkkejä osaamiskartoitustilaisuuden järjestämiseksi ja arvioimiseksi”.

Honkanen kertoo, että hankkeelle suunnitellaan parhaillaan jatkohanketta, joka toteutuu, mikäli sille saadaan rahoitus. Jatkohankkeessa päämääränä

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

olisi valmistuneen hankkeen käytäntöön saattaminen, samanlaisen materiaalin valmistaminen alipäällystölle ja ryhmänjohtajille sekä arviointisovelluksen tekeminen.

– Pääpaino jatkohankkeessa olisi tuottaa vastaavanlainen teoreettinen ja toiminnallinen osaamisen mittaaminen alipäällystölle ja ryhmänjohtajille.

Alusta ja toimintamallit ovat valmiita — vain sisältö puuttuu, Honkanen kertoo.

Honkanen visioi, että tulevaisuudessa alustalla ja toimintamalleilla voisi tuottaa myös muita osaamiskartoituksia, esimerkiksi siviilivalmiuteen, palotutkintaan ja onnettomuuksien ehkäisyyn.

Myös sovellusta voisi kehittää niin, että arviointitiedot osaamiskartoituksesta saataisiin suoraan sähköiseen arkistoon ja palaute voitaisiin lähettää esimerkiksi kartoituksen tekijän sähköpostiin. Tällä hetkellä tiedot on vielä tulostettava paperille. n

OSAAMINEN

Työ tehdään yhdessä ja toisiin luottaen.

Samoin toimitaan liitossa. SPALin jäsenenä et ole yksin: saat työpaikallasi luottamusmiehen avun ja liiton toimistolta edunvalvonnan neuvot työhön liittyvissä kysymyksissä.

USTOI MI LAST PE

IHOITO ENS

TÄKESKUS HÄ

Kukaan meistä ei pärjää yksin.

47

PA SUO M E N O LOM T IESLIIT

Yhdessä olemme vahvempia

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

48

POHJOIS-KARJALASTA pelastusalan ammattilaisia tervehtivät:

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

49

YHTEYSTIEDOT

SPAL

LIITTOHALLITUS 2019—2020

Suomen Palomiesliitto SPAL ry

PUHEENJOHTAJA

PIRKANMAA

Vernissakatu 6, 01300 Vantaa Toimisto avoinna arkisin klo 9—16

Ilkka Mustakangas puh. 0400 963 388

Sami Ahola puh. 0400 910 556

puh. (09) 867 8880 toimisto@palomiesliitto.fi www.palomiesliitto.fi

VARAPUHEENJOHTAJA

Matti Välikoski puh. 0400 480 131

TOIMISTO

VARAPUHEENJOHTAJA

JÄRJESTÖN JOHTAJA Kim Nikula puh. 040 716 1805 Toiminnan ja toimiston johto, liiton edustus

EDUNVALVONTAJOHTAJA Pasi Jaakkola Edunvalvonta, koulutus

TYÖMARKKINALAKIMIES Jari Koivuluoma Edunvalvonta, koulutus

EDUNVALVONNAN PÄIVYSTÄVÄ PUHELIN ARKISIN KLO 9—15 PUH. 040 1630 112 TIEDOTTAJA Tuija Tervo puh. 045 136 5995 Tiedotus, nettisivut

TOIMITTAJA Mikko Terävä puh. 045 657 6882 Jäsen- ja sidosryhmälehti

JÄRJESTÖSIHTEERI puh. (09) 867 8880 Liisa Haimi Jäsenasiat, jäsenmaksut, laskut, tilaisuuksien järjestelyt Toimiston sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@palomiesliitto.fi

Jyrki Savolainen puh. 050 919 3112

Pasi Rissanen puh. 0440 519 291

KESKI-SUOMI Jouni Salonen puh. 050 375 6489 Jari Niutanen Puh. 050 303 2744

JÄSENET JA VARAJÄSENET

ETELÄ-POHJANMAA JA POHJANMAA

HELSINKI

Mikko Koivuluoma puh. 0400 903 361

Jari Aalto puh. 040 757 8232 Kari Nurminen puh. 040 334 5961

Hannu Kaatikko puh. 050 583 2221

POHJOIS-SAVO

ITÄ-, KESKI- JA LÄNSI-UUSIMAA

Pasi Rissanen puh. 0440 519 291

Ilkka Mustakangas puh. 0400 963 388

Petri Partanen puh. 041 436 8276

Janne Nieminen puh. 050 599 4161

POHJOIS-KARJALA

VARSINAIS-SUOMI JA SATAKUNTA Kim Salminen puh. 040 560 8373

Jorma Hämäläinen puh. 050 591 3416 Pekka Tykkyläinen puh. 044 568 1682

Pekka Puisto puh. 040 594 8397

KESKI-POHJANMAA, JOKILAAKSOT, KAINUU JA OULU-KOILLISMAA

KANTA-, PÄIJÄT-HÄME JA KYMENLAAKSO

Pasi Mänty puh. 040 930 7406

Jouni Kokki puh. 040 596 7212

Petri Rautio puh. 040 723 7677

Mikko Räsänen puh. 041 501 8918

LAPPI

ETELÄ-SAVO, ETELÄ-KARJALA JA KYMENLAAKSO Jarno Ekman 040 744 1123 Asko Heimonen puh. 040 533 2111

Jyrki Savolainen puh. 050 919 3112 Miko Määttä puh. 040 540 5062

HÄTÄKESKUKSET Kaarina Salomaa puh. 045 111 6816 Mika Tiilikainen puh. 040 078 7618

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

50

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

KANTA-HÄMEEN PELASTUSHENKILÖSTÖ PJ: Jussi Kivelä 040 776 3672 jussi.kivela@pelastuslaitos.fi LM: Mikko Räsänen 041 501 8918 mikko.rasanen@pelastuslaitos.fi VLM: Tero Hynynen 045 880 9526 tero.hynynen@pelastuslaitos.fi JÄS: Tuomas Puustinen 050 572 0737 tuomas.puustinen@pelastuslaitos.fi KESKI-SUOMEN PELASTUSALAN AMMATTIHENKILÖSTÖ PJ: Jouni Salonen 050 375 6489 jouni.salonen@jkl.fi LM: Jari Niutanen 050 303 2744 jari.niutanen@jkl.fi VLM: Christian Mäki 040 538 1334 christian.maki@jkl.fi JÄS: Veli-Matti Karjalainen 040 777 7344 veli-matti.karjalainen@jkl.fi

PIRKANMAA

LÄNSI-PIRKANMAAN PALOMIESYHDISTYS PJ: Markku Kukkula 0500 957 214 markku.kukkula@tampere.fi JÄS: Jere Helenius 050 559 3916 jere.helenius@tampere.fi POHJOIS-SAVO

TURUN SEUDUN PALOMIEHET PJ: Petteri Broström 040 558 6074 petteri.brostrom@turku.fi NEUVOTTELEVA LM: Petri Huttunen 050 357 5666 petri.o.huttunen@turku.fi LM: Janne Kauppinen 040 585 7995 janne.kauppinen@gmail.com VLM: Miika Mattila 0400 883 704 miika.mattila@turku.fi JÄS: Risto Tsharkov 050 5936 766 risto.tsharkov@gmail.com

PIRKANMAAN PELASTUSALAN AMMATTILAISET PJ: Panu Mustajärvi 0400 945 255 panu.mustajarvi@tampere.fi LM: Matti Välikoski 0400 480 131 matti.valikoski@tampere.fi VLM: Sami Ahola 0400 910 556 sami.ahola@palomiesliitto.fi JÄS: Taru Välimaa 040 525 8002 taru.valimaa@tampere.fi TAMPEREEN PALOESIMIEHET PJ: Heikki Kivelä 040 731 4835 heikki.kivela@tampere.fi LM: Jarkko Pietiläinen 040 550 6378 jarkko.pietilainen@tampere.fi JÄS: Heikki Tamminen 050 567 6428 heikki.tamminen@tampere.fi

KUOPION PALOMIESYHDISTYS SPAL LM: Pasi Rissanen 0440 519 291 pasi.rissanen@palomiesliitto.fi VLM: Tomi Puurunen 0440 323 524 tomi.puurunen@kuopio.fi JÄS: Lasse Tolvanen 040 865 1628 lasse_tolvanen@hotmail.com SAVON ENSIHOITAJAT RY PJ: Jere Heiskanen 050 3318 578 jere.heiskanen@kuh.fi LM: Jere Nikkarinen 040 5837 557 jere.nikkarinen@kuh.fi LM ESSOTE: Susanna Vyyryläinen 040 572 3779 titta.vyyrylainen@essote.fi JÄS: Jere Nikkarinen

KYMENLAAKSO

LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN ESIMIEHET LUPE PJ: Arttu Lankinen 040 523 6480 arttu.lankinen@espoo.fi LM: Jarno Lappalainen 040 526 6693 jarno.lappalainen@espoo.fi JÄS: Aija Röynä 043 825 2896 aija.royna@espoo.fi

KESKI-UUSIMAA

LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSHENKILÖSTÖ LUPH PJ: Karri Litja LUPH@pm.me PLM: Petri Torkkel 043 825 8088 petri.torkkel@espoo.fi LM: Kimmo Lehikoinen 050 587 8478 kimmo.lehikoinen@espoo.fi JÄS: Erki Pelgonen 044 971 9022 LUPH.JA@protonmail.com

PÄIJÄT-HÄME

ITÄ-UUDENMAAN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Roger Nybom 040 5400 882 roger.nybom@porvoo.fi LM: Henri Forsberg 044 562 2056 henri.forsberg@porvoo.fi VLM: Aki Rasilainen 050 466 2095 aki.rasilainen@porvoo.fi JÄS: Jussi Koivukangas 040 511 0670 jussi.koivukangas@porvoo.fi

LAHDEN PALOMIESYHDISTYS PJ: Jouni Kokki 040 596 7212 jouni.kokki@windowslive.com PLM: Petri Kautto 040 723 0246 petri.kautto@phpela.fi LM: Petri Marjamäki 040 515 4481 pete.marjamaki@luukku.fi JÄS: Antti Mustonen 044 500 6337 antti.musto@gmail.com

VARSINAIS-SUOMI

LÄNSI-UUSIMAA

ITÄ-UUSIMAA

HELSINGIN PALOMESTARIJA PALOESIMIESYHDISTYS PJ: Kari Nurminen 040 334 5961 kari.nurminen@palomiesliitto.fi VPLM: Tommi Sarvikivi 040 505 0801 tommi.sarvikivi@hel.fi JÄS: Juha Laine 040 840 5715 juha.l.laine@hel.fi

KESKI-UUDENMAAN PALOMIESYHDISTYS PJ: Janne Nieminen 050 599 4161 janne.nieminen@palomiesliitto.fi LM: Jukka Tuomila 0400 631 824 jukka.tuomila@ku-pelastus.fi LM: Jari Ruuska 044 501 2964 jari.ruuska@ku-pelastus.fi JÄS: Jesse Kokkonen 040 8230 187 jesse.kokkonen@ku-pelastus.fi

KANTA-HÄME

HELSINGIN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Jarno Naumanen 040 5159 190 japinaumanen@gmail.com PLM: Jari Aalto 040 757 8232 jari.aalto@hel.fi LM: Sami Anttila 044 526 8573 sami_anttila@msn.com JÄS: Karim Lounes 044 592 5854 patdelounes@gmail.com

KESKI-SUOMI

HELSINKI

PALOMIESLIITON JÄSENYHDISTYKSET

KYMENLAAKSON PELASTUSHENKILÖSTÖ KPH PJ: Jarno Ekman 040 744 1123 jarno.ekman@kympe.fi PLM: Mikko Aalto 040 585 5256 mikko.aalto@kympe.fi VLM: Juha Jyräs 044 502 8965 juha.jyras@kympe.fi

51

KESKI-POHJANMAA

SATAKUNTA

PORIN PALOHENKILÖSTÖ SPAL PJ: Asko Mansikkamäki 040 520 7491 asko.mansikkamaki@satapelastus.fi PLM: Pekka Puisto 040 594 8397 pekka.puisto@palomiesliitto.fi VLM: Joel Puranen 040 7327 813 joel.puranen@satapelastus.fi VLM: Jani Hakala 044 544 6686 jani.hakala@satapelastus.fi JÄS: Marko Virtanen 0400 528 518 marko.virtanen@satapelastus.fi KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN PELASTUSALAN AMMATTILAISET PJ: Mikael Gebala 0400 580 387 mikael.gebala@gmail.com LM: Mikael Gebala JÄS: Mikael Gebala

JOKILAAKSOJEN PELASTUSALAN AMMATTILAISET PJ: Jouko Eerola 040 543 2786 jouko.eerola@jokipelastus.fi LM: Tuomo Ylikoski 0400 776 123 tuomo.ylikoski@jokipelastus.fi VLM/ENSIHOITO: Juhani Sahlström juhani.sahlstrom@jokipelastus.fi JÄS: Hannu Rautio 040 511 2469 hannu.rautio@jokipelastus.fi KAINUUN PALOMIEHET SPAL -97 PJ: Mikko Tuikka 050 537 1638 mikko.tuikka@kaipe.fi LM: Jorma Halonen 044 358 0835 jorma.halonen@kaipe.fi haloojorma@gmail.com VLM: Esa Moilanen 040 728 3628 moilanen.esa@gmail.com JÄS: Ville Lappalainen 044 357 6454 ville.lappalainen@kaipe.fi

LAPPI

SEINÄJOEN ALUEEN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Tuomas Vaismaa 040 778 1530 tuomas.vaismaa@seinajoki.fi PLM: Mikko Koivuluoma 0400 903 361 mikko.koivuluoma@seinajoki.fi VLM: Tuomas Vaismaa JÄS: Esa Miilumäki 040 551 8101 esa.miilumaki@seinajoki.fi

JÄS = JÄSENASIOIDEN

HOITAJA

LAPIN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Juha Rantamartti 040 556 6887 juha.rantamartti@lapinpelastuslaitos.fi PLM Jussi Hannukari 040 765 5025 jussi.hannukari@lapinpelastuslaitos.fi VPLM Arto Mäkinen 050 557 0262 arto.makinen@lapinpelastuslaitos.fi JÄS: Lasse Rytkönen 040 673 2588 lasse_rytkonen@hotmail.com LAPIN ENSIHOITAJAT PJ: Jussi Pääkkölä 040 5799 911 LM LSHP: Miko Määttä 040 540 5062, miko.maatta@lshp.fi 1. VLM LSHP: Mika Latvakoski 050 018 9027, mika.latvakoski@lshp.fi 2. VLM LSHP: Jesse Niskanen 045 898 8991, jesse.niskanen@lshp.fi LM L-PSHP: Matti Suopajärvi 040 034 7997, matti.suopajarvi@lpshp.fi VLM L-PSHP: Marko Baas 040 074 5199, marko.baas@lpshp.fi

HÄTÄKESKUKSET

SAVONLINNAN PALOMIESYHDISTYS SPAL PJ: Janne Päykkönen 044 3025 205 janne.paykkonen@espl.fi LM: Timo Suoninen 040 554 3398 tsuoninen@hotmail.com VLM: Alain O'Leary 044 050 2049 al.kr.ol@hotmail.com JÄS: Mikko Hakkarainen 050 575 4463 mikko.hakkarainen@espl.fi

POHJANMAA

MIKKELIN VAKINAISET PALOMIEHET PJ: Ville Mäkinen 040 729 3587 ville.makinen@espl.fi LM: Vesa Olkkonen 050 569 6630 vesa.olkkonen@espl.fi JÄS: Heli Hyttinen 050 354 5245 heli.hyttinen@espl.fi

ETELÄ-POHJANMAA

PIEKSÄMÄEN SEUDUN PALOHENKILÖSTÖ PSPH PJ: Mika Heimonen 040 533 2117 mika.heimonen@palomiesliitto.fi LM: Asko Heimonen 040 533 2111 asko.heimonen@palomiesliitto.fi JÄS: Asko Heimonen

VAASAN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Kimmo Norrgård 050 585 0902 kimmo.norrgard@vaasa.fi LM: Hannu Kaatikko 050 583 2221 hannu.kaatikko@vaasa.fi JÄS: Johanna Välirinne 040 546 5007 johanna.valirinne@vaasa.fi

KAINUU

POHJOIS-KARJALAN PELASTUSHENKILÖSTÖ PJ: Pekka Tykkyläinen 044 568 1682 pekka.tykkylainen@pkpelastuslaitos.fi LM: Jorma Hämäläinen 050 591 3416 jorma.hamalainen@palomiesliitto.fi VLM: Petteri Kohonen 045 317 9113 petteri.kohonen@pkpelastuslaitos.fi JÄS: Juha-Pekka Jolkkonen 044 080 0802 juha-pekka.jolkkonen@pkpelastuslaitos.fi

LM = LUOTTAMUSMIES VLM = VARALUOTTAMUSMIES

JOKILAAKSOT

PLM = PÄÄLUOTTAMUSMIES VPLM = VARAPÄÄLUOTTAMUSMIES

OULU-KOILLISMAA

ETELÄ-SAVO

POHJOIS-KARJALA

PJ = PUHEENJOHTAJA VPJ = VARAPUHEENJOHTAJA

OULUN PALOMIESYHDISTYS PJ: Pasi Mänty 040 930 7406 pasi.manty@palomiesliitto.fi LM: Petri Rautio 040 723 7677 petri.rautio@palomiesliitto.fi KUUSAMON LM: Jaakko Kallunki 040 729 7983 jaakko.kallunki73@gmail.com ESIMIESTEN LM: Ermo Tihinen 040 728 2427 ermo.tihinen@gmail.com JÄS: Marko Jaatinen 040 753 0179 jaatinen.marko@gmail.com

HÄTÄKESKUSAMMATTILAISTEN LIITTO HAL PJ: Kaarina Salomaa 045 111 6816 kaarina.salomaa@112.fi PLM: Arto Pirttimaa 050 409 8502 arto.pirttimaa@112.fi VPLM: Kaarina Salomaa KERAVA LM: Arto Pirttimaa PORI LM: Anne Reinhardt 050 529 2706 anne.reinhardt@112.fi PORI VLM: Tuula Toivanen 040 501 8326 tuula.toivanen@112.fi TURKU LM: Juho Niiles 0400 700 990 juho.niiles@112.fi TURKU VLM: Mika Tiilikainen 0400 787 618 mika.tiilikainen@112.fi VAASA LM: Minna Andrejeff 0400 404 544 andrejeffminna@gmail.com minna.andrejeff@112.fi VAASA VLM: Jenni Vikman 050 466 3236 jenni.vikman@112.fi KUOPIO LM: Kaarina Salomaa 045 111 6816 kaarina.salomaa@112.fi KUOPIO VLM: Tiina Kajanus 041 436 5421 tiina.kajanus@112.fi OULU LM: Helka Hiltunen 040 540 1456 helka.hiltunen@112.fi OULU VLM: Johanna Åström-Pietilä 040 556 9298 johanna.astrom-pietila@112.fi PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

löydä oma tapasi voida hyvin ja tee siitä pysyvä.

Oletko tyytymätön hyvinvointiisi ja haaveilet elämäntaparemontista?

Ovatko arjen kiireet terveyttäsi tukevien valintojen esteenä?

Pysyvään muutokseen -hyvinvointikursseilla saat työkaluja itsestäsi huolehtimiseen ja tukea motivaation löytämiseen.

Ota ensimmäinen askel kohti pysyvää hyvinvointia. Me autamme sinua!

Tutustu ja hae kursseille osoitteessa pht.fi