PELASTUSALAN
5
2019
AMMATTILAINEN
Yhdessä tekeminen antaa voimaa!
HoseMaster
TM
TÄYSAUTOMAATTINEN PALOLETKUJEN HUOLTOJÄRJESTELMÄ
▶ työaika lyhenee, tilantarve pienenee ▶ apulaitteiden tarve poistuu ▶ patentoitu letkun koeponnistusmenetelmä ▶ jopa 20 paloletkua / tunti ▶ vedenkulutus vain 5 l / paloletku
TOHATSU VE1500 LUOKKANSA TEHOKKAIN ▶ ▶ ▶ ▶ ▶ ▶ ▶
luokkansa kevein ja pienin paras teho- / painosuhde 2000 l / 7bar nopein alkuimulaite suurin nosto- / imukorkeus 9 m paino toimintakunnossa 127 kg lisävarusteena kuljetuskärry
TOHATSU V20FS LUOKKANSA PARAS ▶ ▶ ▶ ▶ ▶
kevein ja pienin 52 kg / 0,114 m3 paras teho- / painosuhde 525 l / 6 bar : 52 kg nopein alkuimulaite, 15,4 s / 6 m suurin nosto- / imukorkeus 9 m
LUE LISÄÄ TUOTTEISTAMME OSOITTEESTA: WWW.FWP.FI
Since 1968 WWW.VEIKKONUMMELA.FI
WWW.RAUPLAN.COM
WWW.TRVESITYKIT.FI
3
5 4
8
8.11.2019
PÄÄKIRJOITUS: Näkyykö arvostus palkassa? TUTKIMUS: Palomiesten palkat ja alan resurssit
10 SOTE-TILANNE- JA JOHTOKESKUS:
Apua oikeaan aikaan
13 HELSINKI:
Stadin Brankkari Valentino Haralambiev
14 TYÖSUOJELU:
Kaikkien asia
17 HÄTÄKESKUKSET:
Joustava työvuorosuunnittelu tulossa
18 PELASTUSOPISTO:
Oma kurssi +50-vuotiaille palomiehille
21 KYMENLAAKSO:
Elämässä mukana
OMIN SANOIN Pelastusopisto ei tuota kaksikielisiä osaajia siinä määrin kuin olisi aika ajoin tarvetta. Se aiheuttaa meille pientä päänvaivaa etenkin, kun mennään päällystötason, kuten palomestarin ja päällikkötason tehtäviin. POHJANMAAN PELASTUSJOHTAJA TERO MÄKI POHJALAISESSA 15.10.
PELASTUSALAN AMMATTILAINEN PALOMIESLIITON JÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI. Aikakauslehtien liiton jäsen. JULKAISIJA: Palomiesliitto SPAL ISSN: 1456-7709 (painettu), 2489-2963 (verkko) PÄÄTOIMITTAJA: Tuula Kukonlehto TOIMITTAJA: Mikko Terävä PAINO: Erweko OSOITTEENMUUTOKSET: toimisto@palomiesliitto.fi. Liiton jäsenten osoitteenmuutokset välittyvät suoraan Postilta JUTTUVINKIT: mikko.terava@palomiesliitto.fi ILMESTYY SEURAAVAN KERRAN: 18.12.2019 ILMOITUKSET: ilmoitukset@ palomiesliitto.fi, puh. (09) 867 8880 KANSI: Ylipalomies Pasi Rissanen, hätäkeskuspäivystäjä Kaarina Salomaa ja ensihoidon kenttäjohtaja Anssi Lindqvist kuvattuna Kuopion SOTE-tilanne- ja johtokeskuksessa. Kuva Timo Hartikainen
@palomiesliitto @palomiesliitto Ammattilainen.fi Löydät Palomiesliiton myös YouTubesta
PELASTUSALAN AMMATTILAINEN
4
PÄÄKIRJOITUS
Näkyykö arvostus palkassa?
K
ansalaiset nostavat pelastusalan ammattilaiset kärkipaikoille useissa ammattien arvostusta mittaavissa tutkimuksissa. Esimerkiksi sisäministeriön poliisibarometrissä on pelastustoimi toistuvasti äänestetty kansalaisten mielestä luotettavimmaksi turvallisuusviranomaiseksi.
Palomiesliiton tilaaman ja TNR Kantarin toteuttaman tutkimuksen tulos tukee poliisibarometrin tuloksia. Tutkimus selvitti, mikä suomalaisten mielestä on oikeudenmukainen palkka palomiehelle ja ovatko kansalaiset valmiita tinkimään palomiesten määrästä? Suuri osa kyselyyn vastanneista suomalaisista hämmentyi palomiehen palkan tasosta. Tutkimuksessa kansalaiset arvioivat palomiehen lisättömän palkan olevan 3 000 euroa kuukaudessa ja oikeudenmukaisena palomiehen palkkana he pitivät noin 3 420 euroa kuukaudessa. Kansalaisten hämmennys on ymmärrettävää, kun vertaa heidän käsityksiään palomiehen saamaan korvaukseen työstä. Esimerkiksi Helsingissä palomies tienaa ilman lisiä noin 2 000 euroa kuukaudessa — eikä yhdellä muullakaan pelastuslaitoksella palkka ole lähelläkään kansalaisten arviota oikeudenmukaisesta palkasta. Näkyykö kansalaisten arvostus ja luottamus palomiehen palkassa? Tutkimuksen perusteella ei selvästikään näy. Kansalaisten mielestä palomiehen palkkaa tulisi korjata pitkäjänteisesti kohti heidän oikeudenmukaisena pitämäänsä lisättömän palkan tasoa. Me Palomiesliitossa olemme kansalaisten kanssa
PELASTUSALAN AMMATTILAINEN
samaa mieltä, mutta palkkaohjelman toteuttaminen edellyttää meidän tahtomme lisäksi muidenkin tahtoa — kuten kuntatyönantajien tahtoa. Suomalaiset pitävät tärkeänä, ettei palomiesten määrää vähennetä säästöjen toivossa. Kansalaiset ovat lähes yksimielisiä siitä, että palomiesten määrän turvaamiseen tulee kuntien budjeteissa priorisoida verovaroja.
Suomalaisten tuki pelastusalan ammattilaisille on vahvaa. Kansalaiset arvostavat palomiehen ammattia ja ovat valmiita investoimaan pelastusalan ammattilaisten palkkaohjelmaan. Kansalaiset edellyttävät palomiesten määrän turvaamista kaikissa olosuhteissa. Hyvät poliittiset päättäjät, kuntatyönantajat ja pelastusjohtajat, arvostatteko te pelastusalan ammattilaisten työtä?
Kim Nikula
5
SPAL -INFO
Liittokokous Kotkassa 28. marraskuuta PALOMIESLIITON tämän vuoden liittokokous järjestetään Kotkassa 28. marraskuuta. Kokoukseen ennättää vielä ilmoittautua 11.11. mennessä, joko sähköpostilla toimisto@palomiesliitto.fi tai puhelimella (09) 8678 880. Osallistujille on varattu majoituskiintiö hotelli Sokos Seurahuoneesta. Varaukset kiintiöön tulee tehdä 11.11. mennessä suoraan hotelliin tunnuksella SPAL Liittokokous. Majoittujat vastaavat itse kustannuksista. LIITTOKOKOUS käynnistyy 28.11. klo 11 valtakirjojen tarkistuksella. Varsinainen kokous alkaa klo 12. Kokouspaikan Sokos Hotel Seurahuoneen osoite on Keskuskatu 21, Kotka. Kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus kaikilla jäsenillä: sekä jäsenyhdistyksen kautta kuuluvilla jäsenillä että henkilöjäsenillä. Äänestystilanteissa jäsenyhdistyksillä on yhtä monta ääntä kuin niillä liittokokouspäivänä on jäseniä. Henkilöjäsenellä on äänestyksissä yksi ääni. Kokouksen esityslistan sisältävä liittokokouskansio on postitettu jäsenyhdistyksiin. Se on luettavissa myös liiton ekstranetissä.
LIITTOKOKOUS on Palomiesliiton ylin päättävä elin, joka muun muassa käsittelee tilinpäätöksen ja vuosikertomuksen sekä vahvistaa liiton tavoitteet ja toimintasuunnitelman. Tervetuloa liittokokoukseen!
Katso liittokokouskansio: www.palomiesliitto.fi > ekstranet LIITTOKOKOUKSEN ETKOT järjestetään edellisenä iltana 27.11. klo 20.00 alkaen Players Sports Barissa (Keskuskatu 11, Kotka). Liitto tarjoaa jäsenilleen ruokailun. Huom! Etkoihin on ennakkoilmoittautuminen: kun ilmoittaudut liittokokoukseen, ilmoita samalla osallistutko etkoihin.
JÄITKÖ ILMAN SÄHKÖPOSTIA?
HELSINGIN PELASTUSKOULUSTA
SPAL on syksyn aikana lähettänyt jäsenilleen kyselyitä työsuhteen ehdoista sekä useita uutiskirjeitä. Jos et ole saanut viestejä, se voi johtua siitä että yhteystietosi ovat päivittämättä. Katso ohjeet takakannen ilmoituksesta!
on tänä syksynä valmistunut sekä 41. pelastajakurssi että 9. alipäällystökurssi. Palomiesliitto on muistanut stipendillä kurssien priimuksia: PK41:ltä stipendin sai Justus Pusa ja AP9:ltä Jesse Kauppi. Onnittelut kaikille valmistuneille!
ENNAKKOTIETO VUODEN 2020 KOULUTUKSISTA n AY-KOULUTUS: PELASTUS, ENSIHOITO, HÄTÄKESKUS 13.—14.5. HELSINKI 23.9. HELSINKI n LM-KOULUTUS: PELASTUS, ENSIHOITO 11.—12.11. VANTAA n LM-KOULUTUS: PELASTUS, ENSIHOITO
PELASTUSALAN AMMATTILAINEN
6
LAKI JA EDUNVALVONTA
§
Mitä saan jäsenyydestäni? Miksi olisin ammattiliiton jäsen? Mitä saan jäsenmaksun vastineeksi? Pystyn itse huolehtimaan omista työsuhdeasioistani ja -eduistani. En tarvitse luottamusmiestä. Ay-liike on menneisyyttä. Ammattiyhdistysliikettä kritisoivat kommentit ovat nykyisin yleisiä. Erityisesti nuoret eivät koe ammattiyhdistysliikettä omakseen, sillä työsuhteet eivät ole pysyviä. Pätkätyöt ja nollatuntisopimukset ovat tehneet työsuhteista pirstaloituneita.
Useat työntekijöiden saavuttamat edut, kuten pitkät lomat, vanhempainvapaat, sunnuntaija muut työaikakorvaukset sekä työterveyshuolto ovat ammattiliittojen saavuttamia työelämäetuja. Nykyiset, itsestään selviltä tuntuvat edut on kirjattu lainsäädäntöön. Näiden etujen saavuttamiseksi ammattiliitto on vaikuttanut ja työtaistellut jo yli sadan vuoden ajan. Palkansaajista selkeä enemmistö on jonkin työtai virkaehtosopimuksen soveltamispiirissä. Sen johdosta työnantajan on noudatettava työsuhteessa vähintään työehtosopimuksessa sovittuja ehtoja ja määräyksiä. Ne ovat lähes poikkeuksetta työntekijän edun kannalta parempia kuin työlainsäädännön kirjaukset. Palomiesliitto neuvottelee sille määritellyn valtuutuksen mahdollistamana virka- ja työehtosopimusten sisällöistä.
Vanhat saavutukset tuntuvat useista varsin kaukaisilta. Työehtosopimusten laaja kattavuus on saavutettu etu, joita ei sen kummemmin mietitä. Jäseniä kiinnostaa se, mitä oma liitto tekee, jotta asiat olisivat omassa työssä paremmin ja hyvä niin. Väitän kuitenkin, että suurin syy jäsenyydelle on Palomiesliiton jäsenten paikallinen yhtenäisyys ja
PELASTUSALAN AMMATTILAINEN
paikallinen edunvalvonta. Vaikka työ on raskasta ja hektistä, löytyy työn lomassa aikaa yhteisille keskusteluille. Samaan liittoon kuuluminen luo yhteishenkeä, jolloin puhuminen arjen ja työn murheista sekä iloista käy luontevasti. Näistä keskusteluista kumpuaa hyviä ajatuksia, jotka huomioidaan myös liiton toiminnassa ja edunvalvonnassa.
”
Luottamusmiestä tuleekin kannustaa ja hänen työlleen tulee aina antaa tunnustusta.
Palomiesliitto palauttaa jäsenyhdistyksille lyhentämättömänä yhdistyksen päättämän jäsenmaksuosuuden. Jäsenyhdistys päättää itse siitä, mihin sen varat kohdennetaan. Toimimalla aktiivisesti yhdistyksessä, jäsen pääsee vaikuttamaan varojen käyttöön. Käyttökohteena voivat olla esimerkiksi jäsenten käyttöön tarkoitetun mökin hankkiminen, juhlatilaisuudet, risteilyt, urheilutapahtumat tai muut vastaavat yhteishenkeä kohottavat vapaa-ajantoiminnot.
Paikallinen edunvalvonta ja luottamusmies ovat aina lähellä jäsentä. Työmurheiden tai epäselvyyksien kanssa ei tarvitse jäädä yksin, vaan työssä kohdatuista ongelmista voi keskustella luottamuk-
7
sellisesti luottamusmiehen kanssa. Luottamusmies selvittää ja neuvottelee tarvittaessa jäsenen puolesta työnantajan kanssa. Mikäli hän tarvitsee asian hoitamiseen apua, sellaista on aina saatavilla liiton toimistolta. Luottamusmiehen tehtävänä on toimia jäsenten paikallisena edunvalvojana työnantajan suuntaan. Hän toimii usein oman toimen ohella ja käytännössä vailla korvausta. Tehtävien hoitamiseen luottamusmies joutuu usein käyttämään omaa aikaansa. Luottamusmiestä tuleekin kannustaa ja hänen työlleen tulee aina antaa tunnustusta. Syyllistäminen ei auta minkään asian perille viemistä, olipa kyse yksittäisen jäsenen tai koko työyhteisön ongelmasta. Työturvallisuutta koskevissa asioissa apuna on työsuojeluvaltuutettu.
Joskus työssä voi sattua virheitä. Rikosoikeudellinen virkavastuu saattaa todentua esimerkiksi tuottamuksellisena virantoimitusvelvollisuuden rikkomisena. Se tarkoittaa käräjäreissua, jonka kustannuksia työnantaja ei maksa. Liitto sen sijaan kustantaa kulut oikeusturvavakuutuksen kautta ilman omavastuuta. Jäsenen saama etu voi siten olla useiden tuhansien eurojen arvoinen. Käräjille voivat toki joutua myös työsopimussuhteiset. Esimerkiksi kolarointi ambulanssilla saattaa johtaa oikeudenkäyntiin. Oikeuteen saa mukaan liiton järjestämän asianajajan, mikäli työnantaja ei sitä järjestä. Myös ensihoidossa väkivaltatilanteet ovat yleistyneet. Näitä oikeudenkäyntejä työnantaja ei juuri koskaan kustanna. Jälleen liitolta on saatavissa jopa tuhansien eurojen jäsenetu. Liiton jäsenyys on eräällä tavoin verrattavissa matkavakuutukseen. Sen tuomia etuja ei välttämättä koskaan tarvitse, mutta vahingon sattuessa jäsenyyden tuoma hyöty on merkittävä.
Palomiesliitolla on myös muita erinomaisia jäsenetuja. Esimerkiksi Lisävakuusrahasto antaa jäsenille puhdasta taloudellista etua tilanteissa, joissa jäsentä on kohdannut tapaturma tai sairaus, ja tarpeellista ja kuntouttavaa terveydellistä hoitoa ei ole muualta saatavissa. Joissakin tapauksissa korvattava summa on ollut tuhansia euroja. Palomiesliitto tukee myös jäsenten omaehtoista kouluttautumista. Liitto myöntää taloudellista tukea koulutuksiin, jotka kehittävät jäsenen ammatillista osaamista. Lisäksi liitto tarjoaa jäsenetuja, kuten matkustajavakuutuksen, vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen, tuetut kuntoutuslomat, jäsenlehden, kalenterin sekä erilaisia alennuksia.
Palomiesliiton kuten muidenkin ammattiliittojen jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia. Koska vähennykset tehdään suoraan tuloista, on vaikutus progressiosta johtuen suuri. Keskimääräisesti ansaitseva palomies saa verotuksen kautta takaisin 40 prosenttia maksamistaan jäsenmaksuista alhaisemman verotuksen muodossa.
PASI JAAKKOLA EDUNVALVONTAJOHTAJA
PELASTUSALAN AMMATTILAINEN
8
Suomalaiset haluaisivat nostaa palomiesten palkkoja ja turvata pelastustoimen resurssit Palomiesliiton teettämä ja TNS Kantarin toteuttama tutkimus paljastaa, että suomalaiset haluaisivat nostaa palomiesten palkkoja. Ero palomiesten nykyisen lisättömän tehtäväkohtaisen ja suomalaisten olettaman palkan
Teksti TUULA KUKONLEHTO Kuva LEHTIKUVA
välillä on tuntuva, noin 1 000 euroa.
T
ehtäväkohtainen palomiehen palkka vaihtelee eri puolella Suomea. Osassa alueista se on alle 2 000 euroa. Tehtäväkohtaisen palkan päälle palomiehet saavat lisiä, jotka vaihtelevat esimerkiksi osaamisen, iän ja työaikojen mukaan. – Palomiesten ammattikuntaa arvostetaan suomalaisten keskuudessa, mutta sama arvostus ei näy palkkauksessa. Suomalaiset ovat nähneet ja ymmärtäneet palomiesten monipuolisen työnkuvan, mutta monille alan palkkaus tulee kovana yllätyksenä, sanoo Palomiesliiton johtaja Kim Nikula. Kyselyyn vastanneet olettivat, että koulutetun täyspäiväistä työtä (42 h/vko) tekevän palomiehen bruttopalkka kuukaudessa olisi ilman lisiä 3 000 euroa. Suomalaiset toivoivat selkeää korotusta palkkaan. Kyselyssä suomalaiset esittivät, että kohtuullinen kuukausipalkka palomiehelle ilman lisiä olisi nykyistä huomattavasti korkeampi. Jopa 58 %
suomalaisista on sitä mieltä, että palomiesten palkkatasoa pitäisi pitkäjänteisesti nostaa. – Lähtöpalkan tulisi olla muiden turvallisuusviranomaisten lähtöpalkkojen tasolla. Kuntien tiukan taloustilanteen tietäen askeleena kohti oikeuden-
PELASTUSALAN AMMATTILAINEN
mukaisempaa palkkaa voisi toimia pidemmän aikavälin palkkaohjelma, toteaa Palomiesliiton edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola.
Palomiesten työnkuva muuttunut ja laajentunut Palomiehen työnkuva on laajentunut ja muuttunut. Palomies tekee savusukellusta raskaissa suojavälineissä tulipaloissa, rientää ihmisten avuksi ensihoidollisissa hälytystehtävissä ja onnettomuuksissa, taltuttaa metsäpaloja ja torjuu öljyvahinkoja sekä hallitsee nosturien, polttoleikkauskaluston ja erikoisajoneuvojen käytön ja osallistuu kansainvälisiin kriisitehtäviin. Työ on fyysisesti ja henkisesti haastavaa. Paine selviytyä työssä on kova, sillä tiukat fyysiset kunto- ja savusukellustestit on läpäistävä kerta toisensa jälkeen, jotta virkakelpoisuus säilyisi vanhuuseläkeikään asti. Myös palomiehen terveyteen ja henkeen kohdistuvat riskit työssä ovat suuria. Useissa kunnissa ja kaupungeissa pelastustoimi tuottaa ensihoidon palveluja sairaanhoitopiireille palveluntuottajana. Palomies tekee ensivastetyötä kasvavassa määrin.
9
Palomiehet sammuttamassa ullakkopaloa Helsingissä viime vuoden kesäkuussa.
Palomiehet ja ensihoitajat toimivat tiiviissä yhteistyössä ja jopa 87 prosenttia suomalaisista näki sen tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Kaikkein vahvimmin asian tärkeyden kokivat ne vastaajat, jotka olivat joutuneet turvautumaan pelastuslaitoksen palveluihin. – Maailmanlaajuiset muutostekijät, kuten ikääntyminen, kaupungistuminen, ilmastonmuutos ja kansainväliset kriisit ovat laajentaneet pelastajan työnkuvaa, joka tuskin kapenee tulevaisuudessa, Nikula toteaa. n
”
Askeleena kohti oikeudenmukaisempaa palkkaa voisi toimia pidemmän aikavälin palkkaohjelma.
TNS Kantarin toteuttama ja Palomiesliiton teettämä tutkimus toteutettiin kesäkuussa 2019. Kyselyyn vastasi 1 027 henkilöä, jotka edustavat maamme 15–74-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä.
Pelastustoimeen varmistettava riittävät resurssit Tutkimuksessa kysyttiin myös, voidaanko pelastuslaitosten toimintavalmiutta madaltaa, jos kustannuksia saadaan näin pienennettyä. Suomalaiset olivat selvästi tätä vastaan, 49 prosenttia on täysin eri mieltä ja 32 prosenttia jokseenkin eri mieltä. – Viranomaiset tarvitsevat riittävät resurssit, jotta ne voivat jatkossakin tuottaa laadukasta ja nopeaa palvelua. Kyselyn perusteella suomalaiset tuntuvat olevan yhtä mieltä siitä, että se on yhteiskunnan edun mukaista, johtaja Kim Nikula Palomiesliitosta sanoo. Verovarojen käyttöä suunniteltaessa suurin osa vastaajista haluaisi priorisoida pelastusalaa. Samoin vastaajat pitivät tärkeänä, että palomiesten määrä pidetään riittävänä kaikissa olosuhteissa (61 % täysin samaa mieltä, 30 % jokseenkin samaa mieltä). Jyrkkä enemmistö vastaajista vastusti ajatusta, että palomiehiä voisi tarvittaessa säästösyistä vähentää (51 % täysin eri mieltä, 32 % jokseenkin eri mieltä). Myöskään pelastusalan koulutusta ei saa heikentää. Siitä oli täysin samaa mieltä 72 % suomalaisista.
PELASTUSALAN AMMATTILAINEN
10
Teksti MIKKO TERÄVÄ Kuvat TIMO HARTIKAINEN
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ensihoidon kenttäjohtaja Anssi Lindqvist ja Kuopion kaupungin vanhuspalveluiden sairaanhoitaja Teemu Karjalainen työskentelevät samassa tilanne- ja johtokeskuksessa. Yhteinen työympäristö mahdollistaa mutkattoman viestinnän puolin ja toisin.
Apua oikeaan aikaan, yhteisillä resursseilla Kuopion SOTE-tilanne- ja johtokeskuksessa ensihoidon kenttäjohto, sosiaalipäivystys, turvapuhelinpäivystys ja kotihoidon yhteyspiste tekevät työtä yhdessä. Moniammatilliseen yhteistyöhön linkittyvät verkottuneen toimintamallin kautta myös pelastustoimi ja hätäkeskus.
PELASTUSALAN AMMATTILAINEN
K
uopion yliopistollisen sairaalan KYSin tiloissa on jo kahden ja puolen vuoden ajan toiminut Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ja Kuopion kaupungin yhteinen sosiaali- ja terveyspalvelujen tilanne- ja johtokeskus. Tilanne- ja johtokeskuksessa työskentelee ympärivuorokautisella miehityksellä ensihoitopalvelun kenttäjohto sekä Kuopion kaupungin vanhuspalveluiden turvapuhelinpäivystys ja sosiaalipäivystys. Lisäksi keskuksessa
11
on Kuopion kotihoidon yhteyspiste ja KYSin erityisvastuualueen viestikeskus. Sairaanhoitopiiri ja kaupunki loivat uuden moniammatillisen toimintamallin varmistamaan eri palveluiden resurssien oikeaa käyttöä ja toiminnan saumattomuutta. – Yhteistyön ytimessä on tavoitteemme entistä potilas- ja asiakaslähtöisemmästä toiminnasta, sanoo KYSin palvelukeskus Akuutin johtaja ja ylilääkäri Jouni Kurola. Taustalla on huomio siitä että ensihoito, kotihoito, kotisairaanhoito ja sosiaalipäivystys tuottavat palveluja samoille potilaille. – Ensihoidossakin suuri osa tehtävistä on ikääntyneiden ja monisairaiden potilaiden akuuttien tilanteiden ratkaisua yhdessä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Yhteisellä tilannekuvalla pystymme työskentelemään entistä notkeammin yhdessä ja puramme päällekkäisyyksiä, Kurola perustelee. Suomalaiset ikääntyvät vauhdilla ja asuvat vanhuksina omissa kodeissaan. Ilmiö pakottaa miettimään uudenlaisia tapoja sosiaali- ja terveyspalveluiden koordinointiin. Tähän tilanne- ja johtokeskus on yksi keino. – Potilaiden saaman avun tulee olla tarkoituksenmukaista, kohdentua oikea-aikaisesti ja se tulee tuottaa järkevillä resurseilla.
Arjessa tapahtuvaa yhteistyötä Kahden ja puolen vuoden kokemus on Kurolan mukaan osoittanut sen, että keskuksen perustamisessa oltiin aivan oikeilla jäljillä. – Olemme oppineet, miten tärkeä sosiaali- ja terveystoimen tilannekeskus kokonaisuudessaan onkaan. Tarve nousee suoraan siitä erittäin suuresta tehtävämäärästä, mitä tehdään kentällä mutta myös päivystyksessä ja sairaaloissa akuuteissa tilanteissa. – Samalla kun toimialan sisällä tarvitaan entistä tiiviimpää koordinaatiota,
Kenttäjohtaja Anssi Lindqvist esitteli keskusta HALin puheenjohtaja Kaarina Salomaalle, Kuopion Palomiesyhdistyksen puheenjohtaja Pasi Rissaselle ja kaikille muillekin paikalliskierrokselle osallistuneille.
Paikalliskierroksella tutustuttiin tilannekeskukseen SOTE-tilanne- ja johtokeskus oli yksi vierailukohde Pohjois-Savon paikalliskierroksella 18. syyskuuta. Tapahtumapäivän järjestivät Palomiesliitto, Kuopion Palomiesyhdistys, Savon ensihoitajat ja Hätäkeskusammattilaisten liitto. Kierroksella tutustuttiin myös Kuopion hätäkeskukseen, Pohjois-Savon pelastuslaitokseen sekä uuteen FinnHEMSin tukikohtaan Kelloniemessä. Illalla järjestettiin vielä pelastus-, ensihoito- ja hätäkeskushenkilöstön yhteistapaaminen, jossa keskusteltiin muun muassa edunvalvonnan ajankohtaisista asioista.
Keskuksen moniammatillisuus teki vaikutuksen paikalliskierroksen osallistujiin. Se on Suomen ensimmäinen sosiaali- ja terveyspalveluiden kenttäjohtoa ja tilannekuvaa yhdistävä toiminto Suomessa.
meidän tulee verkottua muiden viranomaisten kanssa, jotta osaamme toimia yhdessä. Käytännössä sektorien välinen yhteistyö käynnistyy tilanne- ja johtokeskuksessa arkisten potilastehtävien kautta. Sytyttimenä voi olla hätäkeskuksen välittämä tehtävä tai ammattilaisten kentällä tekemä havainto. Kenttäjohtaja Anssi Lindqvist on nähnyt keskuksen vähentävän ensihoidon puhelinrumbaa, kun viesti kulkee saman katon alla sutjakkaasti.
Hätäkeskuspäivystäjä, Hätäkeskusammattilaisten liiton puheenjohtaja Kaarina Salomaa oli ennättänyt tutustua keskukseen jo aikaisemmin työpaikkansa tyhy-päivän yhteydessä. – Kenttäjohtaja seuraa hätäkeskuksen ensihoidolle välittämiä tehtäviä. Tarvittaessa hän voi tilanne- ja johtokeskuksessa tehdyn huomion perusteella perua tehtävän ensihoitoyksiköltä, jos on tarkoituksenmukaisempaa lähettää kotihoidon partio, tiivistää Salomaa tyypillisen työnkulun. Ylipalomies, Kuopion Palomiesyhdistyksen puheenjohtaja Pasi Rissanen tunsi myös toimintamallin. – Jos veronmaksajana tarkemmin ajattelee palveluiden käyttöasteita ja kuntien taloutta, huomaa miten tärkeä juttu resurssien oikein kohdistuminen onkaan. Tässä oikeasti säästetään yhteiskunnan varoja.
– Meillä on paljon potilastehtäviä, joihin liittyvät sosiaalipäivystys ja kotipalvelu. Juuri äsken kotipalvelun työntekijä soitti yhteyspisteen sairaanhoitajalle ja kysyi neuvoa heidän asiakkaansa tilanteeseen. Yhdessä harkittiin, että nyt on syytä lähettää ensihoidon yksikkö. – Jos kotipalvelulla ei olisi tällaista yhteyspistettä, vastaavissa tilanteissa aikaa hukkaantuisi puhelinnumeroiden etsimiseen ja ristiin rastiin soitteluun toimijoiden välillä. >
PELASTUSALAN AMMATTILAINEN
12
Tilanne- ja johtokeskus verkottunut pelastustoimeen PELASTUSTOIMEN ja poliisin kenttäjohtoihin Kuopion SOTE-tilanne- ja johtokeskus on verkottunut Krivat-tilannekuvapalvelun kautta. – Verkottunut tapa toimia muiden viranomaisten kanssa on toimiva, kun yhteyttä säännöllisesti harjoitellaan ja pidetään tietenkin yllä arjessa, ylilääkäri Jouni Kurola perustelee. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä nähdään SOTE-tilanne- ja johtokeskuksen merkitys tärkeänä myös häiriötilanteisiin varautumisen kannalta. – Kun kenttäjohtamisessa ja tilannekuvan ylläpidossa on arjessa ympärivuorokautisesti käynnissä oleva keskustoiminto, sen päälle on vaivattomampaa rakentaa johtaminen häiriötilanteissa ja jopa poikkeavissa tilanteissa. Päivittäistoiminnot jatkuvat normaalisti ja samalla sen rinnalla vastataan häiriötilanteeseen.
Tilanne- ja johtokeskuksen toimivuus on Kurolan arvion mukaan näkynyt erinomaisesti esimerkiksi Kuopiossa bussiturmassa vuosi sitten ja viimeksi kauppakeskuksessa tapahtuneessa hyökkäyksessä lokakuussa. – Joskin jälkimmäinen tapaus oli sellainen, että kaikki viranomaiset joutuivat hetken kokoamaan
Keskuksessa seurataan kenttäjohtamisjärjestelmä Codeaa. Siitä kotipalvelu ja turvapuhelinpäivystys voivat tunnistaa palvelutalojen ja asiakkaiden osoitteita, joissa tietyt ensihoidon hälytykset toistuvat. Tarvittaessa voidaan selvittää tilannetta D-koodin takaa ja tehdä ratkaisu, onko kohteeseen järkevintä lähettää ensihoito, kotihoito tai turvapartio. Turvapartio tekee esimerkiksi tarkistuksia ja nostoja, jotka aikaisemmin ovat kuormittaneet ensihoitoa.
PELASTUSALAN AMMATTILAINEN
tilannekuvaa – mutta meillä oli heti virtuaalinen yhteys pelastustoimen ja polisin johtokeskuksiin, ja saimme nopeasti sen kuvan mikä saatavilla oli. Keskustoiminto antaa hyvät eväät viranomaisyhteistyölle, mutta myös omien joukkojen johtamiselle. Vertailukohdaksi Kurola esittää, miten häiriötilannejohtaminen käynnistettiin sosiaali- ja terveystoimessa aikaisemmin: – Kun keskusta ei ollut, keräännyttiin johonkin paikkaan, jota ei ollut lainkaan suunniteltu keräämään tilannekuvaa ja johtamaan. Joka kerta aloitettiin nollasta ja aina käynnistäminen oli erinomaisen vaikeaa.
Isoihin häiriötilanteisiin vastaamisessa ollaan sosiaali- ja terveystoimessa vasta kehityspolun alussa, arvioi Kurola. – Luulen että täysin valmiita emme voi olla koskaan, mutta aina kokemus kerrallaan parempia. Kun opimme johtamisesta ja kokonaisuuksista, olemme entistä valmiimpia kohtaamaan seuraavia haasteita. Aihe on ajankohtainen — Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto ovat tänä vuonna julkaisseet kaksi uutta ohjetta sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisesta häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. STM perusti viime vuonna poikkeusolojen neuvottelukunnan koordinoimaan sote-palveluiden valmius- ja varautumistyötä. – Selvästi toimialamme sisällä on tarve verkottuneeseen kansalliseen kokonaistilannekuvaan. Se auttaisi meitä suoriutumaan paremmin arjessa, mutta erityisesti vahvistaisi kyvykkyyttämme toimia yhdessä häiriötilanteissa.
Kotipalvelussa yhteistyön hyödyt nähdään syntyvän kummallekin sektorille: – Olemme tehneet tuloksellista yhteistyötä tilanteissa, joissa asiakas toistuvasti soittaa hätänumeroon, mutta tehtävälle ei ole ensihoidollista perustetta, vaan taustalla ovat sosiaaliset syyt kuten yksinäisyys, kotipalvelun yhteyspisteen sairaanhoitaja Teemu Karjalainen kertoo. – Toisissa tilanteissa kotona asuvan vanhuksen palvelutarveselvitys
on laitettu nopeasti vireille ensihoitajalta tulleen viestin perusteella. Myös sosiaalipäivystyksessä on nähty uudenlaisen yhteiskeskuksen synergiaedut. – Tieto saadaan tarvittaessa liikkumaan nopeasti tehtävissä, jotka ovat turvapalvelu- tai ensihoitovetoisia. Saamme ensikäden tietoa ja pääsemme valmistautumaan omaan tehtäväämme jo varhaisessa vaiheessa, sanoo Tuuli Vaittinen, Kuopion kaupungin sosiaalityöntekijä. n
13
STADIN BRANKKARI 2019: Yhdeksäs tunnustuspalkinnon saaja julkistettiin Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen vuosipäiväjuhlassa 1. lokakuuta.
O
len erittäin otettu ja täydellisen yllättynyt tunnustuksesta. On häkellyttävää saada tällaista huomiota työkavereilta, sanoo Stadin brankkari -tunnustuksen saanut Valentino Haralambiev, 36-vuotias palomies-ensihoitaja. Haralambieville tie palomiehen työhön avautui ensihoidon kautta. Alun perin hän haaveili ammatista matkailualalla, mutta restonomiopinnot eivät tuntuneet omalta jutulta. Opiskelukaverilta hän sai vinkin ensihoidosta. – Se kuulosti mielenkiintoiselta. Suoritin lähihoitajan tutkinnon ja olin harjoittelussa Kipparlahden paloasemalla, kun työvuoron palomiehet kehottivat hakemaan Pelastuskouluun. Seuraavassa haussa pääsin sisään ja valmistuin pelastajaksi 2008. Olen viihtynyt oikein hyvin. Hämmästyin, kun huomasin että takana on jo kymmenen vuotta palomiehenä!
Stadin brankkarin valinta tehdään työkavereiden äänestyksen perusteella. Tunnustuksella huomioidaan pelastus- ja ensihoitotyön etulinjassa työskenteleviä ammattilaisia. Haralambievin valinnan perusteina olivat muun muassa hyvä ammatillinen osaaminen, positiivinen asenne, yhteistyökykyisyys ja sosiaalisuus. Positiivisuus tulee Haralambieville luonnostaan, ja tärkeäksi voimavaraksi hän sanoo työyhteisön vaikutuksen. – Jos jostain syystä työhön saapuu vähän allapäin, niin hyvin äkkiä mieli kääntyy paremmaksi. Tunnustuksen perusteluissa kiitettiin myös Haralambievin aktiivista osallistumista työn ja työ-
HELSINGIN PELASTUSLAITOS
Valentino Haralambiev
yhteisön kehittämiseen, kuten ensihoidon koulutukseen. Hän itse toivoo, että pelastuslaitoksella ymmärrettäisiin panostaa osaamisen kehittämiseen työvuoroissa. – Nykyinen koulutusmalli on ongelmissa, kun keikkamäärä on noussut ja vielä edelleenkin nousee. Miten tulevaisuudessa saadaan ylläpidettyä nykyistä ammattitaitoa ja kehitettyä uutta osaamista? Se on iso haaste, johon minulla ei ole suoraa vastausta, mutta toivon että tätä todella mietitään.
Palomiehen työn osana Haralambiev työskentelee Kallion keskuspelastusasemalla myös ensihoitajana lääkäriyksikössä, keskimäärin noin joka toisessa työvuorossa. Lääkäriambulanssia hän pitää hyvin opettavaisena työpaikkana. – Korkeariskisissä ensihoitotehtävissä pääsee siinä toimimaan huomattavasti enemmän kuin perusyksikössä. Suosittelen ehdottomasti palomiehille hakeutumaan lääkäriyksikköön. Työstä tulee entistä monipuolisempaa. n
PELASTUSALAN AMMATTILAINEN
14
Työsuojelu Teksti ja kuva TUIJA TERVO
— meidän kaikkien asia Työsuojelua ei voi ulkoistaa eikä delegoida eteenpäin. Jokaisella on asemasta riippumatta työsuojeluvastuu omalla työpaikalla.
L
änsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella työsuojelu on rakennettu työturvallisuuslain edellyttämällä tavalla esimerkillisesti. Työsuojeluun on budjetoitu aikaa, laitoksella on päätoiminen työsuojeluvaltuutettu ja toimiva työsuojeluorganisaatio sekä työsuojelukulttuurin rakentamiseen on panostettu. Lisäksi johto on sitoutunut vahvasti työsuojeluun, kiittää Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen työsuojeluvaltuutettu Ilkka Mustakangas. – Työsuojelukulttuurin rakentaminen on kaikkein suurin työ, Mustakangas painottaa. – Työsuojeluorganisaatio on pelkkä elin, joka käsittelee asioita, mutta se pystyy vaikuttamaan kulttuuriin ja asenteen muodostumiseen. Ilman hyvää, toimivaa työsuojeluorganisaatiota ei myöskään pystytä rakentamaan kulttuuria. Työsuojelukulttuuri on jokapäiväiseen toimintaan sisään leivottua arkipäiväistä tekemistä, missä kaikki työntekijät kokevat, että työturvallisuus on tärkeä asia. Kaikilla on myös oma osuutensa työsuojelun kokonaisuudessa.
PELASTUSALAN AMMATTILAINEN
– Jokaisella on vastuu työsuojelusta. Tämän sisäistäminen ja ymmärtäminen sitouttaa organisaatiota toimimaan. – Työntekijän on noudatettava ohjeita ja määräyksiä mitä annetaan. Mitä korkeammalle organisaatiossa edetään, sitä suuremmaksi vastuu kasvaa, Mustakangas muistuttaa. Työsuojelun kuntoon laittaminen on kannattanut. Mustakangas on toiminut viisi vuotta päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna ja sinä aikana tapaturmien määrä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on laskenut. Samaan aikaan läheltä piti -ilmoitusten ja työturvallisuushavaintojen määrät ovat nousseet, mikä kielii siitä, että järjestelmä on toimiva. Kun havainnot kirjataan ylös ja niihin reagoidaan, pystytään vaikuttamaan tapaturmien määrään. n
Työsuojelun neljä kulmakiveä Työsuojeluvaltuutettu Ilkka Mustakangas vinkkaa, miten työsuojelu saadaan hyvälle tasolle.
1
AMMATTIMAINEN TOIMINTA Työsuojelu on nostettava ammattimaiselle tasolle. Työsuojeluun on palkattava ihmisiä, jotka tekevät sitä päätyökseen – vähintäänkin kokopäiväinen työsuojeluvaltuutettu, mielellään myös työsuojelupäällikkö omasta organisaatiosta.
15
– Työturvallisuus on kaikkien etu, eikä vaan yhden haitta -slogan kertoo Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen työturvallisuuskulttuurin hengestä, kertoo työsuojeluvaltuutettu Ilkka Mustakangas.
2 3
SÄHKÖINEN TIETOJÄRJESTELMÄ Työsuojelun käytössä on oltava toimiva sähköinen järjestelmä, johon asiat saadaan kirjattua ja dokumentoitua. Järjestelmä jolla asioita pystytään käsittelemään ja tieto saadaan kulkemaan. PERA -turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmällä on ollut ratkaiseva merkitys Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen työsuojelun eteenpäin viemisessä.
4
HENKILÖSTÖN ASENNE Työsuojelun onnistumisessa avain asia on koko henkilökunnan asenne. Henkilökunnan on sitouduttava työturvallisuuskulttuuriin ja koettava, että työturvallisuus on tärkeä asia.
TYÖSUOJELUORGANISAATIO Työsuojeluorganisaatiorakenne on saatava kuntoon. Kun työsuojelua toteutetaan työturvallisuuslain mukaisesti ja työsuojeluorganisaatio on rakennettu oikeaoppisesti, työsuojelukulttuurin rakentaminen helpottuu.
> Katso seuraavalta sivulta:
Länsi-Uudenmaan työsuojeluprosessi ja työsuojeluparit
PELASTUSALAN AMMATTILAINEN
16
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen työsuojeluprosessi Ohjaus, tuki, valvonta ja tietoisuus
Ohjaus
Työturvallisuuslaki
Espoon kaupungin tavoitteet, kaupungin työturvallisuusjaosto
Strategisen johtamisen ja ohjauksen prosessi / Jory
LÄHDE: LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS
Työturvallisuuden Työn vaarojen koordinointi selvittäminen ja Tiedon kokoaminen ja arviointi käsittely, tarpeiden koonti
Seuranta ja raportointi
Turvallisuushavainnot, poikkeamaraportit Riskienarviointi, riskinarviot poikkeamien käsittely, tilastot
Ennaltaehkäisy Ohjeet, toimintamallit
Poikkeamaraportit, riskinarviot, valvonta, käytännön toimenpiteet: koulutus, perehdytys, työkykytestit Linjaukset Pääprosessit Palvelutuotanto
Välineet ja keinot
Miksi?
– PERA – Viestintä – Poikkeamien toimintamallit – Virallinen organisaatio – Ohjeet
– Työtapaturmien ehkäiseminen – Työkyvyn mahdollisimman nopea palauttaminen – Sairauspoissaolojen väheneminen – Työhyvinvoinnin lisääminen – Yhteiset työtavat organisaatiossa – Tietoisuus työturvallisuuden kokonaisuudesta paranee – Ennaltaehkäisy (turvallisuushavaintojen kautta) – Tulee tuoda esille työntekijän näkökulma
Turvallinen työympäristö työntekijälle
Työsuojeluparit ovat Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen työsuojelun kivijalka Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen työsuojeluorganisaatio on kytkeytynyt Espoon kaupungin työsuojeluorganisaatioon. Pelastuslaitoksella on kokopäiväinen työsuojeluvaltuutettu ja osa-aikainen työsuojelupäällikkö. Työsuojeluvaltuutettu on pelastuslaitoksen
PELASTUSALAN AMMATTILAINEN
omaa henkilöstöä, työsuojelupäällikkö Espoon kaupungin. Heidän apunaan toimii jokaisella paloasemalla työsuojeluparit, jotka muodostuvat palomestarista ja henkilöstön edustajasta. Työsuojeluparit ovat koko järjestelmän kivijalka.
Pelastuslaitoksella toimii myös työturvallisuuslain mukainen työturvallisuusjaosto, jossa työnantajan ja työntekijöiden edustajat käsittelevät työturvallisuusasioita. Sen yläpuolella toimii Espoon kaupungin konsernin hallinto ja henkilöstötoimikunta.
17
Hätäkeskusten joustaviin työaikoihin ladataan paljon odotuksia Uuden vuorosuunnittelun kokeilu käynnistyy ensi keväänä kahdessa hätäkeskuksessa.
S
yksyllä käynnistyneessä kehityshankkeessa hätäkeskuslaitos saa ohjelman, joka mahdollistaa joustavammat työvuorojärjestelyt. Toinen kokeilukeskus on Kuopio ja toinen ilmoitetaan myöhemmin. Jos kokemukset ovat hyviä, uudenlainen suunnittelu otetaan kaikissa keskuksissa käyttöön ehkä syksyn 2020 aikana. Tiukasta vuorokierrosta luovutaan. Työntekijä voi esittää toiveen keskimääräisestä vuoronpituudesta, joka voi olla kahdeksan, kymmenen tai 12 tuntia. Työnantaja kuulee henkilöstön toiveita ja ohjelma pystyy sen perusteella rakentamaan työvuorot henkilöstölle. Työnantaja on määritellyt minimi/maksimimäärät, mitä salissa pitää olla henkilöstöä eri rooleissa samanaikaisesti eri vuorokauden ja viikonpäivien aikana. Hätäkeskuksille järjestelmä mahdollistaa henkilöstöresurssin paremman kohdentamisen puhelumäärien mukaisesti.
Hätäkeskuspäivystäjillä on suuret odotukset entistä yksilöllisempää työvuorosuunnittelua kohtaan. Joustavuus ja vaihtelevuus toisivat helpotusta työn ja vapaa-ajan yhdistämiseen sekä vuorotyöstä palautumiseen. – Osa päivystäjistä kokee lyhyempien vuorojen sopivan paremmin itselleen, osa taas tuntee pitkien
vuorojen olevan parhaita. On siis paljon mielipiteitä, pääluottamusmies Arto Pirttimaa Hätäkeskusammattilaisten liitosta kertoo. Oleellista kehityshankkeessa on, että työaikamalli ei ole enää kaikilla sama, vaan pyrkimys on kohti päivystäjien hyvinkin henkilökohtaisia työaikoja. – Jatkossakin saisi tehdä 12 tunnin vuoroja, joita osa päivystäjistä pitää parhaana mallina. Joustavan työvuorosuunnittelun aloitus on teknisten syiden vuoksi viivästynyt vuoden verran aikaisemmin ilmoitetusta. Pirttimaa pitää tärkeänä, että jo ennen kokeilun lopullista tulosta hätäkeskuksissa pystytään tekemään työaikajoustoja niille työntekijöille, jotka niitä kipeästi tarvitsevat oman työssäjaksamisensa takia. – Vaativaa työtä tekevät hätäkeskusten ammattilaiset ansaitsevat työajan, joka huomioi työssäjaksamisen entistä paremmin. Vaikka ohjelma ei vielä ole käytössä, voidaan joustoja mahdollistaa nyt käsin tehtävän suunnittelun aikanakin. Tämä on henkilöstön kannalta kohtuullista, kun suuresti odotettu uudistus on siirtynyt.
Hätänumeropalvelun toimintavarmuuden kannalta työvuorouudistus on tärkeä, HAL muistuttaa. Hanke tulekin viedä läpi tiiviissä yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. Kehityshankkeen aikana toivotaan ratkaisuja niihin asioihin, jotka nyt askarruttavat päivystäjiä. Näitä ovat esimerkiksi se, miten tehtäväkierto jatkossa toteutuu, kun työvuoromalli ei ole ryhmäsidonnainen tai jääkö vuorojen väliin riittävästi vapaata eli palautumisaikaa. – Ylipäätään henkilöstö odottaa tietoa siitä, mistä työvuorojen suunnitteluohjelmistossa on kyse ja miten henkilökohtaiset työaikatoiveet tullaan käytännössä toteuttamaan, Pirttimaa täsmentää. n
PELASTUSALAN AMMATTILAINEN
18
Teksti ja kuvat MIKKO TERÄVÄ
Oma kurssi yli viisikymppisille palomiehille Pelastusopisto järjestää +50-vuotiaiden palomiesten täydennyskoulutuksia kahdesti vuodessa, jos hakijoita riittää.
P
elastusopistolla järjestettiin syyskuussa toinen täydennyskoulutus yli 50-vuotiaille palomiehille. Kurssille osallistui 11 pitkän työuran tehnyttä palomiestä kymmeneltä pelastuslaitokselta eri puolilta Suomea. – Kurssia pilotoitiin vuosi sitten ja saimme siitä hyvää palautetta, joten koulutuksia päätettiin järjestää lisää, kertoo vanhempi opettaja Kari Kinnunen. Epävirallinen nimi "virtaa viisikymppisille" kuvaa hyvin ideaa: tavoitteena on tukea kokeneita palomiehiä työssä jaksamisessa ja kokonaisvaltaisessa kehittymisessä. Palomiehille annetaan eväitä kelkassa pysymiseen muuttuvassa työympäristössä nyt ja tulevaisuudessa. Pelastusopistolla on huomattu, että viisikymppiset tarvitsevat heille räätälöityä täydennyskoulutusta, joka tukee osaamisen kehittämistä ja työinnon säilyttämistä. Tämän ikäisellä palomiehellä on takana tyypillisesti kolmisenkymmentä vuotta pelastustoimen palveluksessa — osalla lähes 40 vuotta — ja edessä vielä paljon työvuosia, jopa yli kymmenen vuotta.
Lisää motivaatiota omaan työhön Täydennyskoulutus on suunnattu palomiehille, jotka eivät ole suorittaneet nykymuotoista pelastajatutkintoa Pelastusopistossa.
PELASTUSALAN AMMATTILAINEN
– Tyypillisesti he ovat suorittaneet aikoinaan palomieskurssin Palo-opistossa tai alueellisen palomieskurssin. Pelastajan perustaitoja heille ei ole opetettu niin kuin nykyisin opetetaan, Kinnunen kertoo. – Selkeästi näyttää siltä, että kun ikää on yli viidenkymmenen, kaipaa sekä intoa että uusia tapoja tehdä työtään eri tavalla. Jos peruskoulutuksesta on kulunut kolmekymmentä vuotta, oman työpaikan koulutus ei välttämättä riitä. Tähän tarkoitukseen perustimme +50-kurssit. Kurssilaiset perehdytetään myös Pelastusopiston nykyiseen sähköiseen oppimisympäristöön ja täydennyskoulutustarjontaan. – Voi olla, että osallistujille tulee kipinä opiskella lisää jotain osa-aluetta. Iän ja työkokemuksen lisäksi koulutukseen ei ole erityisiä pääsyvaatimuksia. Savusukelluskelpoisuus ei ole välttämättömyys, mutta paineilmalaitteita pitää harjoitusten takia pystyä käyttämään. Osaamista ei testata, eikä kokeita järjestetä, painottaa Kinnunen: – Täällä ei tarvitse näyttää kenellekään, mitä osaa ja miten osaa. Kurssilla ollaan oppimassa ja katsomassa, onko vaihtoehtoisia tapoja tehdä asioita.
Opetusta ja käytännön harjoituksia Kurssi muodostuu kolmesta päivästä, joiden aikana aiheina ovat muun muassa ravitsemusasiat, työergonomia, terveysliikunta sekä opetusoppi ja työvuoron harjoitussuunnitelman tekeminen. Yksi päivä on varattu toimintaan Pelastusopiston harjoitusalueella. Harjoitusten aiheina ovat savusukelluksen perustekniikat ja täydentävät sammutusmenetelmät, liikenneonnettomuuspelastaminen ja korkealla työskentely. Täydentäviä sammutusmenetelmiä, kuten käsisammuttimien, korkeapainesam-
19
Täydentävien sammutusmenetelmien harjoitusten jälkeen kurssilaiset purkivat tekemänsä huomiot sammutuslaitteiden toimivuudesta. Keskustelua vetämässä yliopettaja Ismo Huttu.
muttimen ja heittosammuttimen toimintoja kurssilaiset testaavat kolmella rastilla. Kouluttajat painottavat laitteiden ennakkoluulotonta käyttöä, kuitenkin aina työturvallisuusnäkökulmat huomioiden.
Jokainen kokee ikääntymisen vaikutukset Jatkossa Pelastusopisto voi järjestää +50-vuotiaiden täydennyskoulutuksia kahdesti vuodessa, jos hakijoita riittää. Syyskuun kurssille osallistuneista moni oli kuullut koulutuksesta työpaikallaan. Pelastusopistolla toivotaankin, että tieto uudesta täydennyskoulutusmahdollisuudesta leviäisi pelastuslaitoksissa. – Esimies kertoi, mutta olin ennättänyt katsella kurssia jo itsekin ja mietin, että tämä voisi sopia minulle, palomies Reijo Alanko-Luopa Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen Kurikan paloasemalta kertoo. – Kurssi on oikein hyvä — kouluttajat ohjasivat meitä äijiä sopivan rennolla meiningillä. Seuraavaksi odotankin, että pääsen +60-vuotiaiden kurssille! Myös palomies Jarmo Arpiainen Keski-Suomen pelastuslaitoksen Äänekosken paloasemalta on tyytyväinen. – Kannatti osallistua. Opistolla on ammattitaitoiset opettajat, ja täällä aina oppii jotain uutta.
– Kunnossa pysyminen teettää yhä enemmän työtä, Jarmo Arpiainen sanoo.
– Kurssilla on sopivan rento meininki, kiittelee Reijo Alanko-Luopa.
Eläkeiän noustessa ikääntyvä palomies kamppailee säilyttääkseen fyysisen ja henkisen työkykynsä kunnialla uran loppuun saakka. Jokainen vanhenee omaan tahtiinsa, mutta kukaan ei säästy ikääntymisen vaikutuksilta. – Viidenkympin jälkeen huomaa esimerkiksi näön heikentymisen. Se tuo lisähaasteita, totta kai. Lasit on oltava mukana työtehtävissä, Arpiainen pohtii. – Toinen juttu on, että kunnossa pysyminen teettää yhä enemmän työtä. Entistä enemmän joutuu ponnistelemaan, jotta selviytyy kaikista eteen tulevista työtehtävistä. n
PELASTUSALAN AMMATTILAINEN
KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS
20
Viranomaiset ovat Kymenlaaksossa osallistuneet tänä vuonna kahteen suureen Kymi-paikallispuolustusharjoitukseen. Karjalan prikaatin johtamat harjoitukset järjestettiin maaliskuussa ja syyskuussa. Kuva kevään harjoituksesta, jossa mallinnettiin NH-90-kuljetushelikopterin kova lasku maastoon Kouvolan Haukkasuolle.
KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS:
Teksti MIKKO TERÄVÄ
Elämässä mukana Kotkan meriltä Kouvolan järville — Kompaktin kokoinen Kympe haluaa olla ketterä ja ajan hermolla pysyvä pelastuslaitos.
PELASTUSALAN AMMATTILAINEN
K
ymenlaakson pelastuslaitos vastaa pelastustoimen palveluista 182 000 asukkaan alueella, joka ulottuu EteläSavon ja Päijät-Hämeen rajalta Kouvolasta Suomenlahden rannikolle Kotkaan 90 kilometrin päähän. Leveyssuunnassa aluetta on 60 kilometrin matkalla ItäUudenmaan ja Etelä-Karjalan välillä. Kympellä on päätoimista henkilöstöä noin kaksisataa, joista pelastustoiminnassa ja ensihoidossa on noin 160
työntekijää. Päätoimisilla palomiehillä miehitetyt asemat ovat Haminassa, Kotkassa, Karhulassa, Kouvolassa ja Kuusankoskella. Niillä pelastushenkilöstö työskentelee vuorokausirytmillä, aluehallintoviraston poikkeusluvalla. Päivittäinen operatiivinen minimivalmius on 2+5+20. Sopimuspalokuntalaisia on kirjoilla 900 henkilön verran. Pelastustoimella on vuosittain noin 3 500 hälytystä (3 831 vuonna 2018,
21
Kymenlaaksossa viihdytään hyvin tuore jäsenyhdistys. Kymenlaakson Pelastushenkilöstö KPH ry liittyi SPALiin vuosi sitten. Yhdistyksen juuret ovat kaukana: kun Kouvolaan valmistui uusi paloasemarakennus 1991, palomiehet perustivat yhdistyksen nimellä Pohjois-Kymenlaakson palomiesyhdistys PK-PAM. – Tiettävästi se oli ensimmäisten joukossa, kun palomiesyhdistyksiä alkoi liittyä uuteen valtakunnalliseen Palomiesliittoon muutamia vuosia myöhemmin, KPH:n puheenjohtaja Jarno Ekman kertoo. Myöhemmin yhdistyksen tie vei pois liitosta. Vaikka nyt toimitaan nykyisellä nimellä ja henkilövoimilla, ovat pohjoiskymenlaaksolaiset palomiehet tarkasti ottaen liittyneet SPALiin kaksi kertaa.
TUULA KUKONLEHTO
KYMENLAAKSOSSA toimii Palomiesliiton
Jarno Ekman pitää pelastuslaitoksen koulutusmyönteisyyttä hyvänä asiana. – Täydennyskoulutuksiin on halutessaan päässyt.
Kymenlaakson pelastushenkilöstö KPH ry:ssä on 82 jäsentä, joista suurin osa työskentelee Kouvolassa. Kotkassa ja Haminassa jäseniä on toistakymmentä. Ekman toivoo KPH:n yhdistävän pelastuksessa ja ensihoidossa kentällä työskentelevien voimat Kymenlaaksossa. – Tietysti tavoite on saada kaikki työntekijät saman katon alle. Se olisi meille kaikille parasta, sanoo Ekman. Luottamusmiestehtävästä yhdistyksessä vastaa Mikko Aalto ja varaluottamusmiehenä on Juha Jyräs. Puheenjohtajan tehtävien lisäksi Jarno Ekman hoitaa myös yhdistyksen jäsenasioita ja on alueen edustaja SPALin liittohallituksessa.
PRONTOn mukaan) ja ensihoidolla 13 000 tehtävää. – Pelastustoimi jakaantuu pohjoiseen ja eteläiseen toimialueeseen, kertoo palopäällikkö Tero Vanhamaa, joka vastaa pohjoisesta Kouvolan alueesta. Kympe on Kotkan kaupungin hallintoon kuuluva liikelaitos. Pelastuslaitosten joukossa se asettuu tunnuslukujen puolesta suurin piirtein keskikastiin. – Laitoksen pieni koko ja kompakti alueemme antaa mahdollisuuksia teh-
Ekmanin mielestä Kymenlaaksossa on toimiva yhteishenki ja ymmärrys työntekijöiden ja työnantajan välillä. – Sellainen tuntuma on, että suurin osa henkilöstöstä kokee asioiden olevan pääpiirteittäin oikein hyvin. Yhtenä mittarina voi käyttää henkilöstön vaihtuvuutta, joka on vähäistä. Kun Kymenlaaksoon on tultu työhön, tänne mielellään jäädään. – Varmasti myös pelastuslaitoksen tiivis koko vaikuttaa siihen, että meillä on hyvää sisäistä vuoropuhelua. Koemme, että henkilöstöä kuullaan.
dä nopeitakin päätöksiä. Ketteryys on se asia, mistä Kympen itse tunnistan. Me haluamme olla kehityksessä mukana, Vanhamaa sanoo. – Itse olen ollut tällä seudulla pelastustoimen työssä 90-luvun palomiesvuosista asti. Oma kokemukseni on, että aluelaitoksen aikana toiminta on kehittynyt hyvään suuntaan. Olemme saaneet kehitettyä niin osaamista, kalustoa kuin varusteitakin entistä paremmiksi.
Satamat ja ratapihat Pelastuslaitoksen käyttämä tunnus elämässä mukana on vahva viesti siitä, että Kympe on Kymenlaakson asukkaille arkisen turvallisuuden tekijä. Riskikohteet painottuvat sen mukaan, katsotaanko eteläistä vai pohjoista aluetta. Kotkaa ja Haminaa leimaavat Suomenlahden laivaliikenne öljy- ja kemikaalikuljetuksineen, kaksi vientisatamaa sekä jalostamoalue. >
PELASTUSALAN AMMATTILAINEN
22 Vakinainen paloasema Sopimuspalokunta-asema Sotilaspalokunta
KOUVOLA
KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS
KOTKA HAMINA
Palomiehet kertoivat työstään Tykkimäen huvipuistossa Kouvolassa 10. heinäkuuta. Tuleville ensihoitajille ja pelastajille esiteltiin varusteita sekä pelastus- ja ensihoitoyksikköjä, johtokeskusbussia ja nostolavayksikköä.
Kouvolassa Suomen suurin kemikaaliratapiha sijaitsee keskellä kaupunkia. – Kemikaaliratapihoja on myös Kotkan ja Haminan satamissa. Rautatieliikenne on vilkasta Kaakkois-Suomessa, kun käytännössä kaikki liikenne Venäjän suunnasta kulkee tätä kautta. Kemikaalikuljetuksia kulkee myös maantiellä, joista kuutostie ja seiskatie itärajalle ovat merkittävimmät, Vanhamaa toteaa. Kuljetuksia tarvitsee muun muassa alueen teollisuus. Kouvolassa sijaitsevat UPM:n Kymin paperi- ja sellutehdaskeskus sekä Stora Enson Anjalan
PELASTUSALAN AMMATTILAINEN
paperitehdas, Kotkassa muun muassa KotkaMillsin paperi- ja kartonkitehdas ja Stora Enson Sunilan paperitehdas. Yksi merkittävä ominaispiirre alueella on puolustusvoimien vahva näkyminen turvallisuusviranomaisten työssä. Kymenlaaksossa sijaitsee Karjalan prikaati, Utin jääkärirykmentti ja Reserviupseerikoulu Haminassa. – Puolustusvoimien kanssa tehdään voimakkaasti viranomaisyhteistyötä. He osallistuvat päivittäisiin tehtäviimme sopimuksen puitteissa. Pohjois-Kymenlaakson osalta pelastustoimi varautuu kahdenlaiseen uuteen matkailukohteeseen. Iitin kunnassa sijaitsevalla uudella moottoriurheiluareenalla Kymiringillä järjestetään ensi kesästä alkaen kansainvälisiä kilpailuja. Kouvolaan on avautumassa Kimolan kanava, joka yhdistää Kymenlaakson vesistöt Päijänteeseen. – Olemme viimeisen kolmen vuoden ajan rakentaneet järjestelmällisesti vesisukellusvalmiutta Kouvolaan, alueellisten vesisukelluskurssien ja Pelastusopiston kurssien kautta. Syyskuun lopussa saimme neljä uutta sukeltajaa kurssilta, joka järjestettiin Etelä-Karjalan kanssa, Vanhamaa kertoo. Kympellä on tällä hetkellä 45 vesisukeltajaa, joista 13 työskentelee Kouvolassa.
Kokonaispalkkaa kokeillaan Viimeaikaisista muutoksista yksi merkittävin oli pelastuslaitoksen 30 ensihoitajan siirtyminen Kymsoten eli maakunnan sote-kuntayhtymän palvelukseen tämän vuoden alussa. Kympellä on viidellä paloasemalla ensihoitoyksikkö, jossa työparina työskentelevät palomies (perustason ensi-
hoito) ja Kymsoten ensihoitaja (hoitotaso). Vuoden alussa käynnistyi myös yhden ensihoito-pelastushybridin toiminta Miehikkälässä. Pelastushenkilöstölle merkittävä muutos oli kokonaispalkkaan siirtyminen toukokuussa. Työaikakorvaukset maksetaan 41 prosentin kiinteänä korvauksena. Syksyn aikana pelastuslaitoksella on käyty läpi kokemuksia, joita kokonaispalkkakokeilusta on tähän mennessä saatu. – Saimme keväällä käyttöön myös uuden henkilöstöhallinto-ohjelman, joka tehostaa työaika- ja lomasuunnittelua. Tavoite on saada tarjottua kansalaisille entistä tasaisempaa pelastustoimen valmiutta. Kokonaispalkka helpottaa joustavan työajan suunnittelua, Vanhamaa toteaa.
Sisäilmaongelmat vaivana Sisäilmaongelmien kanssa Kymenlaaksossa on painittu vuosien ajan. Kotkan Jylpyssä operatiivinen henkilöstö on työskennellyt väliaikaistiloissa, pihalla parakeissa, vuodesta 2008 asti. Myös Haminassa on ollut sisäilmaongelma, samoin Kouvolassa. Askel kerrallaan ongelmat ratkeavat. Kuusankoskelle peruskorjattiin 2012 vanha kaupungin tekninen varikko paloasemaksi. Kotkansaareen valmistui kaksi vuotta sitten pelastusyksikön ja ensihoitoyksikön satelliittiasema. Karhulan uudesta keskusasemasta on tehty tarveselvitys, rakentamisajankohdasta ei ole vielä päätöstä. Haminassa uusi asema rakennetaan sataman läheisyyteen. Kouvolassa aseman laajennuksen työt käynnistyvät ensi vuonna, peruskorjauksen aika on 2021. n
23
PALOMIESLIITON YHTEYSTIEDOT Suomen Palomiesliitto SPAL ry Vernissakatu 6, 01300 Vantaa Toimisto avoinna arkisin klo 9—16 puh. (09) 867 8880 toimisto@palomiesliitto.fi www.palomiesliitto.fi
TOIMISTO JÄRJESTÖN JOHTAJA Kim Nikula puh. 040 716 1805 Toiminnan ja toimiston johto, liiton edustus EDUNVALVONTAJOHTAJA Pasi Jaakkola Edunvalvonta, koulutus TYÖMARKKINALAKIMIES Jari Koivuluoma Edunvalvonta, koulutus EDUNVALVONNAN PÄIVYSTÄVÄ PUHELIN ARKISIN KLO 9—15 PUH. 040 1630 112 VIESTINTÄJOHTAJA Tuula Kukonlehto puh. 0400 352 709 Vaikuttamis- ja sidosryhmäviestintä TIEDOTTAJA Tuija Tervo puh. 045 136 5995 Tiedotus, nettisivut TOIMITTAJA Mikko Terävä puh. 045 657 6882 Jäsen- ja sidosryhmälehti JÄRJESTÖSIHTEERI puh. (09) 867 8880 Liisa Haimi Jäsenasiat, jäsenmaksut, laskut, tilaisuuksien järjestelyt Toimiston sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@palomiesliitto.fi
LIITTOHALLITUS 2019—2020 PUHEENJOHTAJA
PIRKANMAA
Ilkka Mustakangas puh. 0400 963 388
Sami Ahola puh. 0400 910 556
VARAPUHEENJOHTAJA
Matti Välikoski puh. 0400 480 131
Jyrki Savolainen puh. 050 919 3112
VARAPUHEENJOHTAJA Pasi Rissanen puh. 0440 519 291
KESKI-SUOMI Jouni Salonen puh. 050 375 6489 Jari Niutanen Puh. 050 303 2744
JÄSENET JA VARAJÄSENET
ETELÄ-POHJANMAA JA POHJANMAA
HELSINKI
Mikko Koivuluoma puh. 0400 903 361
Jari Aalto puh. 040 757 8232 Kari Nurminen puh. 040 334 5961
Hannu Kaatikko puh. 050 583 2221
POHJOIS-SAVO
ITÄ-, KESKI- JA LÄNSI-UUSIMAA
Pasi Rissanen puh. 0440 519 291
Ilkka Mustakangas puh. 0400 963 388
Petri Partanen puh. 041 436 8276
Janne Nieminen puh. 050 599 4161
POHJOIS-KARJALA
VARSINAIS-SUOMI JA SATAKUNTA Kim Salminen puh. 040 560 8373
Jorma Hämäläinen puh. 050 591 3416 Pekka Tykkyläinen puh. 044 568 1682
Pekka Puisto puh. 040 594 8397
KESKI-POHJANMAA, JOKILAAKSOT, KAINUU JA OULU-KOILLISMAA
KANTA-, PÄIJÄT-HÄME JA KYMENLAAKSO
Pasi Mänty puh. 040 930 7406
Jouni Kokki puh. 040 596 7212
Petri Rautio puh. 040 723 7677
Mikko Räsänen puh. 041 501 8918
LAPPI
ETELÄ-SAVO, ETELÄ-KARJALA JA KYMENLAAKSO Jarno Ekman 040 744 1123 Asko Heimonen puh. 040 533 2111
Jyrki Savolainen puh. 050 919 3112 Miko Määttä puh. 040 540 5062
HÄTÄKESKUKSET Kaarina Salomaa puh. 045 111 6816 Mika Tiilikainen puh. 040 078 7618
PELASTUSALAN AMMATTILAINEN
24
KOUVOLAN SEUDULTA PELASTUSALAN
Kiitos ilmoittajille! Palomiesliitto
PELASTUSALAN AMMATTILAINEN
25
AMMATTILAISIA TERVEHTIVÄT:
PELASTUSALAN AMMATTILAINEN
26
PELASTUSALAN AMMATTILAINEN
PIRKANMAA
LÄNSI-PIRKANMAAN PALOMIESYHDISTYS PJ: Markku Kukkula 0500 957 214 markku.kukkula@tampere.fi JÄS: Jere Helenius 050 559 3916 jere.helenius@tampere.fi POHJOIS-SAVO
TURUN SEUDUN PALOMIEHET PJ: Petteri Broström 040 558 6074 petteri.brostrom@turku.fi NEUVOTTELEVA LM: Petri Huttunen 050 357 5666 petri.o.huttunen@turku.fi LM: Janne Kauppinen 040 585 7995 janne.kauppinen@gmail.com VLM: Miika Mattila 0400 883 704 miika.mattila@turku.fi JÄS: Risto Tsharkov 050 5936 766 risto.tsharkov@gmail.com KANTA-HÄMEEN PELASTUSHENKILÖSTÖ PJ: Jussi Kivelä 040 776 3672 jussi.kivela@pelastuslaitos.fi LM: Mikko Räsänen 041 501 8918 mikko.rasanen@pelastuslaitos.fi VLM: Tero Hynynen 045 880 9526 tero.hynynen@pelastuslaitos.fi JÄS: Tuomas Puustinen 050 572 0737 tuomas.puustinen@pelastuslaitos.fi KESKI-SUOMEN PELASTUSALAN AMMATTIHENKILÖSTÖ PJ: Jouni Salonen 050 375 6489 jouni.salonen@jkl.fi LM: Jari Niutanen 050 303 2744 jari.niutanen@jkl.fi VLM: Christian Mäki 040 538 1334 christian.maki@jkl.fi JÄS: Veli-Matti Karjalainen 040 777 7344 veli-matti.karjalainen@jkl.fi
PIRKANMAAN PELASTUSALAN AMMATTILAISET PJ: Panu Mustajärvi 0400 945 255 panu.mustajarvi@tampere.fi LM: Matti Välikoski 0400 480 131 matti.valikoski@tampere.fi VLM: Sami Ahola 0400 910 556 sami.ahola@palomiesliitto.fi JÄS: Taru Välimaa 040 525 8002 taru.valimaa@tampere.fi TAMPEREEN PALOESIMIEHET PJ: Heikki Kivelä 040 731 4835 heikki.kivela@tampere.fi LM: Harri Tanhuanpää 050 582 7911 harri.tanhuanpaa@tampere.fi JÄS: Heikki Tamminen 050 567 6428 heikki.tamminen@tampere.fi
KUOPION PALOMIESYHDISTYS SPAL PJ: Mauri Koivisto 040 5128 821 mauri.koivisto@kuopio.fi LM: Pasi Rissanen 0440 519 291 pasi.rissanen@palomiesliitto.fi VLM: Tomi Puurunen 0440 323 524 tomi.puurunen@kuopio.fi JÄS: Lasse Tolvanen 040 865 1628 lasse_tolvanen@hotmail.com SAVON ENSIHOITAJAT RY PJ: Jere Heiskanen 050 3318 578 jere.heiskanen@kuh.fi LM PSSHP: Jere Nikkarinen 040 5837 557 jere.nikkarinen@kuh.fi LM ESSOTE: Susanna Vyyryläinen 040 572 3779 titta.vyyrylainen@essote.fi JÄS PSSHP: Jere Nikkarinen JÄS ESSOTE: Susanna Vyyryläinen
KYMENLAAKSO
LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN ESIMIEHET LUPE PJ: Arttu Lankinen 040 523 6480 arttu.lankinen@espoo.fi LM: Jarno Lappalainen 040 526 6693 jarno.lappalainen@espoo.fi JÄS: Aija Röynä 043 825 2896 aija.royna@espoo.fi
KESKI-UUSIMAA
LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSHENKILÖSTÖ LUPH PJ: Karri Litja LUPH@pm.me PLM: Petri Torkkel 043 825 8088 petri.torkkel@espoo.fi LM: Kimmo Lehikoinen 050 587 8478 kimmo.lehikoinen@espoo.fi JÄS: Erki Pelgonen 044 971 9022 LUPH.JA@protonmail.com
PÄIJÄT-HÄME
ITÄ-UUDENMAAN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Roger Nybom 040 5400 882 roger.nybom@porvoo.fi LM: Henri Forsberg 044 562 2056 henri.forsberg@porvoo.fi VLM: Aki Rasilainen 050 466 2095 aki.rasilainen@porvoo.fi JÄS: Jussi Koivukangas 040 511 0670 jussi.koivukangas@porvoo.fi
LAHDEN PALOMIESYHDISTYS PJ: Jouni Kokki 040 596 7212 jouni.kokki@windowslive.com PLM: Petri Kautto 040 723 0246 petri.kautto@phpela.fi LM: Petri Marjamäki 040 515 4481 pete.marjamaki@luukku.fi JÄS: Antti Mustonen 044 500 6337 antti.musto@gmail.com
VARSINAIS-SUOMI
LÄNSI-UUSIMAA
ITÄ-UUSIMAA
HELSINGIN PALOMESTARIJA PALOESIMIESYHDISTYS PJ: Kari Nurminen 040 334 5961 kari.nurminen@palomiesliitto.fi VPLM: Tommi Sarvikivi 040 505 0801 tommi.sarvikivi@hel.fi JÄS: Juha Laine 040 840 5715 juha.l.laine@hel.fi
KESKI-UUDENMAAN PALOMIESYHDISTYS PJ: Janne Nieminen 050 599 4161 janne.nieminen@palomiesliitto.fi LM: Jari Ruuska 044 501 2964 jari.ruuska@ku-pelastus.fi JÄS: Jesse Kokkonen 040 8230 187 jesse.kokkonen@ku-pelastus.fi
KANTA-HÄME
HELSINGIN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Jarno Naumanen 040 5159 190 japinaumane@gmail.com PLM: Jari Aalto 040 757 8232 jari.aalto@hel.fi LM: Sami Anttila 044 526 8573 sami_anttila@msn.com JÄS: Karim Lounes 044 592 5854 patdelounes@gmail.com
KESKI-SUOMI
HELSINKI
PALOMIESLIITON JÄSENYHDISTYKSET
KYMENLAAKSON PELASTUSHENKILÖSTÖ KPH PJ: Jarno Ekman 040 744 1123 jarno.ekman@kympe.fi PLM: Mikko Aalto 040 585 5256 mikko.aalto@kympe.fi VLM: Juha Jyräs 044 502 8965 juha.jyras@kympe.fi JÄS: Jarno Ekman
27
KESKI-POHJANMAA
SATAKUNTA
PORIN PALOHENKILÖSTÖ SPAL PJ: Asko Mansikkamäki 040 520 7491 asko.mansikkamaki@satapelastus.fi PLM: Pekka Puisto 040 594 8397 pekka.puisto@palomiesliitto.fi VLM: Joel Puranen 040 7327 813 joel.puranen@satapelastus.fi VLM: Jani Hakala 044 544 6686 jani.hakala@satapelastus.fi JÄS: Marko Virtanen 0400 528 518 marko.virtanen@satapelastus.fi KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN PELASTUSALAN AMMATTILAISET PJ: Mikael Gebala 0400 580 387 mikael.gebala@gmail.com LM: Mikael Gebala JÄS: Mikael Gebala
JOKILAAKSOJEN PELASTUSALAN AMMATTILAISET PJ: Jouko Eerola 040 543 2786 jouko.eerola@jokipelastus.fi LM: Tuomo Ylikoski 0400 776 123 tuomo.ylikoski@jokipelastus.fi VLM: Petteri Riihijärvi 0440 712 664 petteri.riihijarvi@jokipelastus.fi LM/ENSIHOITO: Juhani Sahlström 0400 741 749 juhani.sahlstrom@jokipelastus.fi VLM/ENSIHOITO: Kaisa Sipilä kaisa.sipila@jokipelastus.fi JÄS: Hannu Rautio 040 511 2469 hannu.rautio@jokipelastus.fi
LAPPI
SEINÄJOEN ALUEEN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Tuomas Vaismaa 040 778 1530 tuomas.vaismaa@seinajoki.fi PLM: Mikko Koivuluoma 0400 903 361 mikko.koivuluoma@seinajoki.fi VLM: Tuomas Vaismaa JÄS: Esa Miilumäki 040 551 8101 esa.miilumaki@seinajoki.fi
JÄS = JÄSENASIOIDEN HOITAJA
LAPIN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Juha Rantamartti 040 556 6887 juha.rantamartti@lapinpelastuslaitos.fi PLM Jussi Hannukari 040 765 5025 jussi.hannukari@lapinpelastuslaitos.fi VPLM Arto Mäkinen 050 557 0262 arto.makinen@lapinpelastuslaitos.fi JÄS: Lasse Rytkönen 040 673 2588 lasse_rytkonen@hotmail.com LAPIN ENSIHOITAJAT PJ: Jussi Pääkkölä 040 5799 911 LM LSHP: Miko Määttä 040 815 6662 1. VLM LSHP: Mika Latvakoski 050 018 9027, mika.latvakoski@lshp.fi 2. VLM LSHP: Jesse Niskanen 045 898 8991, jesse.niskanen@lshp.fi LM L-PSHP: Matti Suopajärvi 040 034 7997, matti.suopajarvi@lpshp.fi VLM L-PSHP: Marko Baas 040 074 5199, marko.baas@lpshp.fi
HÄTÄKESKUKSET
SAVONLINNAN PALOMIESYHDISTYS SPAL PJ: Janne Päykkönen 044 3025 205 janne.paykkonen@espl.fi LM: Timo Suoninen 040 554 3398 tsuoninen@hotmail.com VLM: Alain O'Leary 044 050 2049 al.kr.ol@hotmail.com JÄS: Mikko Hakkarainen 050 575 4463 mikko.hakkarainen@espl.fi
POHJANMAA
MIKKELIN VAKINAISET PALOMIEHET PJ: Ville Mäkinen 040 729 3587 ville.makinen@espl.fi LM: Vesa Olkkonen 050 569 6630 vesa.olkkonen@espl.fi JÄS: Heli Hyttinen 050 354 5245 heli.hyttinen@espl.fi
ETELÄ-POHJANMAA
PIEKSÄMÄEN SEUDUN PALOHENKILÖSTÖ PSPH PJ: Mika Heimonen 040 533 2117 mika.heimonen@espl.fi LM: Asko Heimonen 040 533 2111 asko.heimonen@palomiesliitto.fi JÄS: Asko Heimonen
VAASAN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Kimmo Norrgård 050 585 0902 kimmo.norrgard@vaasa.fi LM: Hannu Kaatikko 050 583 2221 hannu.kaatikko@vaasa.fi JÄS: Johanna Välirinne 040 546 5007 johanna.valirinne@vaasa.fi
KAINUU
POHJOIS-KARJALAN PELASTUSHENKILÖSTÖ PJ: Pekka Tykkyläinen 044 568 1682 pekka.tykkylainen@pkpelastuslaitos.fi LM: Jorma Hämäläinen 050 591 3416 jorma.hamalainen@palomiesliitto.fi VLM: Petteri Kohonen 045 317 9113 petteri.kohonen@pkpelastuslaitos.fi JÄS: Juha-Pekka Jolkkonen 044 080 0802 juha-pekka.jolkkonen@pkpelastuslaitos.fi
LM = LUOTTAMUSMIES VLM = VARALUOTTAMUSMIES
JOKILAAKSOT
PLM = PÄÄLUOTTAMUSMIES VPLM = VARAPÄÄLUOTTAMUSMIES
OULU-KOILLISMAA
ETELÄ-SAVO
POHJOIS-KARJALA
PJ = PUHEENJOHTAJA VPJ = VARAPUHEENJOHTAJA
KAINUUN PALOMIEHET SPAL -97 PJ: Mikko Tuikka 050 537 1638 mikko.tuikka@kaipe.fi LM: Jorma Halonen 044 358 0835 jorma.halonen@kaipe.fi LM: Sami Juntunen 044 042 5096 sami.juntunen@kaipe.fi VLM: Kari Kähkönen 0400 589 423 kari.kahkonen@kaipe.fi JÄS: Kyösti Härkönen 044 302 4650 kyosti-petteri.harkonen@kaipe.fi OULUN PALOMIESYHDISTYS PJ: Pasi Mänty 040 930 7406 pasi.manty@palomiesliitto.fi LM: Petri Rautio 040 723 7677 petri.rautio@palomiesliitto.fi KUUSAMON LM: Jaakko Kallunki 040 729 7983 jaakko.kallunki73@gmail.com ESIMIESTEN LM: Ermo Tihinen 040 728 2427 ermo.tihinen@gmail.com JÄS: Marko Jaatinen 040 753 0179 jaatinen.marko@gmail.com
HÄTÄKESKUSAMMATTILAISTEN LIITTO HAL PJ: Kaarina Salomaa 045 111 6816 kaarina.salomaa@112.fi PLM: Arto Pirttimaa 050 409 8502 arto.pirttimaa@112.fi VPLM: Kaarina Salomaa KERAVA LM: Saana Välimaa saana.valimaa@112.fi PORI LM: Anne Reinhardt 050 529 2706 anne.reinhardt@112.fi PORI VLM: Tuula Toivanen 040 501 8426 tuula.toivanen@112.fi TURKU LM: Juho Niiles 0400 700 990 juho.niiles@112.fi TURKU VLM: Mika Tiilikainen 0400 787 618 mika.tiilikainen@112.fi VAASA LM: Minna Andrejeff 0400 404 544 andrejeffminna@gmail.com minna.andrejeff@112.fi VAASA VLM: Jenni Vikman 050 466 3236 jenni.vikman@112.fi KUOPIO LM: Kaarina Salomaa 045 111 6816 kaarina.salomaa@112.fi KUOPIO VLM: Sanna Jääskeläinen 045 638 8317, sanna.jaaskelainen@112.fi OULU LM: Helka Hiltunen 040 540 1456 helka.hiltunen@112.fi OULU VLM: Johanna Åström-Pietilä 040 556 9298 johanna.astrom-pietila@112.fi
PELASTUSALAN AMMATTILAINEN
Se tunne
Ilmoita sähköpostiosoitteesi! Palomiesliitto lähet tää jäsenille uutisia, tiedotteita ja kyse
lyitä. Varmista oma posti si! Helpoiten teet ilm
oituksen sähköpostistasi läh ettämällä viestin liittoon: toimisto@palomies liitto.fi Samalla voit ilmoit taa myös puhelinnum erosi tai muita muuttuneita tietojasi.
US LAST TOIMI PE
O ENSIH ITO
ÄKESKUS HÄT
kun kaveri saa sähköpostia SPALista mutta sinä et
PA S U O M E N O LO M T I E S L IIT
Yhdessä olemme vahvempia.