MAASEUTU Lusto 2011_02

Page 1

energiapuu puntarissa S.10

n

Perjantai 11.2.2011

MTK-POMO ja Huominen s.3

pangasius ruodittavana S.5

n Numero 2

2

MAASEUTU 11.2.2011

Seuraava MaaseutuLusto

ilmestyy 11.3.

Kananmunapesurit Alan tarpeen mukaan ammisailtletila

Perinteiset “ämpärikoneet” l Korit 100 tai 200 munalle

Uusi kotimainen, paineilmatoiminen munapesuri l Ruostumatonta terästä l Tehokas, mutta hellävarainen

Hollantilainen Morsnik munanpesuautomaatti

l Ruostumatonta terästä l Pesee 252 munaa 8 min. automaatti-

ohjelmalla hohtavan puhtaaksi l Käytössä myös isoissa yksiköissä

Brittiläiset MST pöytä- ja linjakoneet

l Suuriinkin yksiköihin sopivia malleja

Mommolankaari 41, 32700 Huittinen · puh. 0500 223 346, (02) 566 782 seppo.kirra@broilertekniikka.fi · www.broilertekniikka.fi

MAASEUTU

ajankohtaista

11.2.2011

3

Tässä numerossa merkinnät kuntoon ■ SIVU 7 Kasvinsuojeluaineet

joutuvat erityiseen syyniin.

vain muutama innostui säästöistä ■ SIVUt 8-9 Manu Hollmén tietää, että maatilat ovat lähteneet tuettujen energiaselvitysten tekoon hitaasti. Ilkka Mattila haluaa yhteiskunnan siivoavan määräysten viidakkoa pienten elintarvikeyritysten edestä.

Pienyrittäjyyden järjettömyyksiä purettava MTK:n Ilkka Mattila raivaisi leveämpää tietä pienille elintarvikeyrityksille. LUSTO/Jukka Silvast

MTK-Satakunnan uusi puheenjohtaja Ilkka Mattila löytää merkkejä siitä, että pienten elintarvikeyritysten perustamiseen ja toimintaan liittyvien määräysten tiukkuuteen oltaisiin jo kiinnittämässä huomiota. – Ehkä nyt otetaan järki käteen. Pienten elintarvikeyritysten menestyminen palvelisi myös lähiruoka-ajattelua. – Kun yritystoiminta loppuu, eikä uusia yrittäjiä tule tilalle, niin onhan se merkki säännösten epäonnistumisesta. Elintarvikealan pienyrittäjyyden hiipuminen ei ole yksin MTK:n huoli, vaan Mattilan mielestä yleinen asia. Hän uskoo, että järjettömiä vaatimuksia pieniltä elintarvikeyrityksiltä aletaan purkaa. Näillä pykäläviidakon vaatimuksilla ei moni uskalla lähteä kokeilemaan yritystoimintaa.

Kustannusjahdissa Uuteen tehtävään tammikuussa astunut Mattila on toki tyytyväinen satakuntalaisen elintarviketeollisuuden selviytymistaiste-

luun EU-ajassa. Jopa viljelijävetoinen tärkkelystehdas toimii sokeritehtaasta puhumattakaan. Kustannusten karsimisen välttämättömyyteen uskova porilainen löytää visioissaan luomutuotannollekin mahdollisuutensa hinnastaan huolimatta. Mutta erityisesti hän puhuu yhteistyöstä kustannusjahdissa. Askeleita on jo otettukin. Yksi tähän luettava kehitys liittyy yhteisiin työkoneisiin, myös lannoite- ja viljakauppaan. Mattila on mukana kolmen tilan yhteisessä sokerijuurikkaan nostokoneessa, sekä useammassakin muussa kimppakoneessa. Näissä hankinnoissa täytyy vain hyväksyä erilainen omistajuus ja käyttöajat. Hän myös sanoo, ettei hän olisi pystynyt laajentamaan toimintaansa ilman yhteisiä tehokkaita koneita. Yara on saamassa Raision ja ARehun kilpailijoikseen. MTK teki taannoin kyselyn, millainen tarve toimittajien vaihtoehdoille on olemassa. – Lannoitesektorilla viritellään myös yhteisostoja. Näissä vain on Mattilan mukaan vaikeutensa, sillä esimerkik-

Hyvään suuntaan on menty todella nopeasti pakon sanelemana. si lannoitteiden ainesosien määrästandardit vaihtelevat, ja saattavat estää maahantuonnin. Porkkanaa, juurikasta ja viljaa pääosin tuottava Mattila itse osallistuu nestelannoitteiden kokeiluun näillä näkymin myös ensi kesänä. Testeillä haetaan ravinnetehokkuutta.

Selvää yrittäjyyttä Mattilalle itselleen tilanpito on maatalousyrittäjyyttä, millaiseksi hän tämän päivän työtä muutoinkin alalla kuvaa. – Paine on ollut kova, mutta samalla on tapahtunut hyvää rakennekehitystä. Hyvään suuntaan on menty todella nopeasti pakon sanelemana. – Tänään on tärkeää huolehtia EU-päätöksenteossa, että tuottajan asema Suomessa turvataan jatkossakin.

laatua läheltä

■ SIVUt 14-15 Highlanderit

istuvat hyvin SlowFood-ajatteluun. Kirjuriin joukolla Mattila näkee tänään, että kuluttajaa enemmän kauppa pitää tuottajia pihdeissään. Ja jokainen markkinoilla vain kun voi, ottaa hyötynsä. Hän sanoo Saksan dioksiinikohun senkin kääntyneen Suomessa sianlihan hinnan pudotuspaineeksi. Kauppa myös haluaa tänään häivyttää omilla tuotestandardeillaan ja -merkeillään tuottajan alkuperän. Esimerkiksi Saksan myrkkykohun kaltaisissa tapauksissa voisi kuluttajan olla hyvä tietää tuotteen alkuperä. Mutta kehitys on toiseen suuntaan, vaikeasti jäljitettävyyteen. – Mutta ei kauppaa voi aina syyllistää. Maailmalla ruuan hinnalla myös pelataan. Spekulantit ovat tulleet kuvaan mukaan. Tänään Ilkka Mattila suorastaan vetoaa satakuntalaiseen tuottaja- ja elintarviketeollisuuteen, jotta nämä astuisivat tulevana kesänä Farmari-maatalousnäyttelyssä näkyvästi kuluttajien eteen. Se tuottajillekin suuri mahdollisuus.

lomittajille oma kisa farmarissa

■ SIVU 15

nuorten ja lasten vuosi alkoi ■ SIVU 16 Hankeneuvoja Raisa

Ranta lupaa kivaa Karhuseudulle.

n Perjantaina 11.2.2011

Pääkirjoitus

Ympäristöministeriön varjossa on vaikea elää

M

aaseudulla on opittu kantapään kautta, että ympäristöministeriön tavoitteet törmäävät helposti maaseudun ja maakuntien moniarvoisen elämisen ja kehittämisen kanssa. Vaikka maaseudun ihmiset ovat vuosisatojen aikana oppineet elämään luonnon kanssa sopusoinnussa ja ymmärtävät, että vain kestävällä tavalla eläen maasta ja metsästä saa elannon, niin ministeriössä maaseutu nähdään toisella tavalla. Maaseudulla halutaan elää maaseutua kehittä-

Maakunnissa on aivan riittävästi kaavoitusosaamista ja paikallistuntemusta, ettei tätäkin asiaa tarvitse ministeriöön keskittää. en, ei maaseutua museoiden. Jätevesiasetuksessa otettiin eduskunnassa onneksi askeleita oikeaan suuntaan. Seuraavaksi eduskunnassa käsitel-

lään maankäytön- ja rakennuslain uudistamista. Tämäkin laki vaikuttaa keskeisesti siihen, miten maakunnissa saadaan jatkossa rakentaa kauppapaikkoja. Jos lakiesitys ei eduskunnassa muutu, jatkossa voi olla vaarana, että kauppoja rakennetaan vain kaupunkien keskustoihin. Maakunnissa on aivan riittävästi kaavoitusosaamista ja paikallistuntemusta, ettei tätäkin asiaa tarvitse ministeriöön keskittää.

KOLUMNI n

Pohjois-Satakunta tärkeä koko Satakunnalle On hyvä asia, että Jämijärvi, Kankaanpää ja Parkano selvittävät uuden yhteisen kunnan perustamisen mahdollisuudet ja sen myötä kuntalaisille tulevat hyödyt ja paremmat palvelut. Pohjois-Satakunta tarvitsee vahvan veturikunnan, joka toimii alueen kehityksen moottorina. Erittäin valitettavana pidämme sitä, että uuden kunnan perustamisen ennakkoehtona Parkano edellytti sen kuulumisen Pirkanmaan maakuntaan. Toivomme myös maakuntasuuntauksessa kuntalaisten kannalta parhaimman vaihtoehdon etsimistä yhtä ennakkoluulottomasti kuin muissakin palveluissa. Kankaanpäässä on reilusti yli 4300 työpaikkaa (4330 / v. 2007). Parkanossa vastaava luku on noin 2300. Kankaanpään työvoimasta yli 30 % käy työssä Kankaanpään ulkopuolelta. Kankaanpää on työpaikkakeskittymänä voiton puolella kaikkien rajanaapurikuntiensa suhteen. Verrattaessa Pohjois-Satakunnan työssäkäyntisuuntia Kankaanpää on selkeästi vetovoimaisempi työssäkäyntikeskus myös Parkanoon verrattuna. Jämijärveltä käy Kankaanpäässä töissä päivittäin lähes 200 henkilöä. Vastaavasti Parkanossa käy Jämijärveltä töissä vain noin 20 henkilöä. Honkajoelta käy Kankaanpäässä noin 90, Pomarkusta reilut 100, Laviasta lähes 100, Karviasta noin 50 henkilöä ja myös Porista käy Kankaanpäässä yli 200 henkilöä päivittäin töissä. Parkanosta käy Kankaanpäässä töissä reilut 60 henkilöä kun vastaava luku toiseen suuntaan on noin 50 henkilöä. Parkanon osalta suu-

rimmat työssäkäyntikunnat sen sijaan ovat Kihniö, Ikaalinen, Ylöjärvi sekä joitakin muita Pirkanmaan kuntia. Kankaanpään monipuolinen tuote- ja palveluvalikoima sekä riittävä etäisyys suuremmista keskuksista on johtanut siihen, että Kankaanpää on selkeä Pohjois-Satakunnan asiointikeskus. Päivittäistavaroiden sekä monien erikoistavaroiden, kuten esimerkiksi kodinkonekauppaan liittyvä asiointi ylittää reilusti kunnan oman talousmäärän. Kankaanpää on tärkein ulkopuolinen kaupallinen keskus Jämijärvelle sekä Honkajoelle. Jämijärven osalta lähes 40 % päivittäistavara-asioinneista suuntautuu Kankaanpäähän ja erikoistavaroista yli 60 %. Parkanoon suuntautuva kaupallinen asiointi Jämijärveltä on hyvin vähäistä. Pohjois-Satakunnasta on aina löytynyt rohkeutta ja yritteliäisyyttä, joka on näkynyt mm. innovatiivisina ja kunnianhimoisina kehittämishankkeina. Esimerkiksi Kankaanpään puettavan teknologian tutkimusyksikköä tai Jämin voimallista kehittämistä on joskus Satakunnan sisälläkin pidetty uhkarohkeina yrityksinä. Me aluehallintoviranomaiset olemme kuitenkin päätöksillämme tukeneet miljoonilla euroilla Pohjois-Satakunnan ennakkoluulottomuutta. Esimerkiksi panostukset puettavaan teknologiaan ovat poikineet Satakuntaan yliopistotason tutkimusyksikön ja ainakin yhden menestyvän yrityksen. Myös Jämin toimintaedellytykset koko Sa-

takunnan vetovoimaisena ”Lappina” ovat merkittävästi kuntien ja yrittäjien kanssa yhteisten satsaustemme myötä parantuneet. Satakuntaliitto ja ELY-keskus (ja sen edeltäjä TE-keskus) ovat varovaisestikin arvioiden tukeneet Jämin kehittämishankkeita yli 5 miljoonalla eurolla viimeisen kymmenen vuoden aikana. PohjoisSatakuntaan on ohjautunut myös merkittävä osa maaseudun kehittämisrahoista. Vuonna 2010 maaseudun yritystuesta meni 49 % pohjoiseen Satakuntaan. Voidaankin kysyä, olisiko Pohjois-Satakunta osana Pirkanmaata kyennyt yhtä hyvin hyödyntämään EU-tukia kuin Satakunnassa, jossa maaseutualueiden kehittämiseen ja alueiden omaleimaisuuden ja omien vahvuuksien vahvistamiseen on suhtauduttu vakavasti ja arvostavasti. Jos suunniteltu kuntaliitoshanke toteutuu ja Pohjois-Satakunta valitsee Pirkanmaan, se valitsee samalla uudet viranomaiskumppanit. Satakunnan ELY-keskus palkittiin hiljattain vuoden maaseuturahoittajana. Kunniamaininta tuli erityisesti maaseudun kehittämisohjelman tehokkaasta toimeenpanosta, hyvästä tiedotuksesta ja valtakunnan nopeimmista maksatuksen käsittelyajoista. Yhtenä osoituksena siitä Satakunnan ELY hoitaa Leader-toimintaryhmiä yli maakuntarajojen ulottuen sekä Pirkanmaan että Varsinais-Suomen puolelle. Tuleva hallitusohjelma sisältänee esityksiä niin kunta- ja maakuntarakenteen kuin valtion aluehallinnon uudistamistyön jatkamisesta. Tästäkin näkökulmasta pidämme pe-

rusteettomana Parkanon ehdotonta linjausta maakuntasuuntauksesta. Tärkeintä tulevissa uudistuksissa on huolehtia siitä, että päätösvalta alueellisten määrärahojen jaossa säilyy lähellä käyttäjiä. Satakunnan osalta tämä merkitsee päätösvallan säilymistä nykyalueella. On selvää, että noin 15 000 asukkaan siirtyminen maakunnasta pois on merkittävä asia maakunnan itsenäisen päätösvallan kannalta. On hyvä tiedostaa, että se vähentää vaalipiirimme kansanedustajien lukumäärää ja vaikuttaa saamiimme valtion ja EU:n aluekehitysrahoihin. Vetoammekin Pohjois-Satakunnan uuden kunnan rakentajiin, että he maltillisesti selvittävät, millaisia hyötyjä uusi kunta tuo alueelle ja ennen muuta kuntalaisille ja heidän palveluilleen. Vasta tämän selvityksen ja uusien aluehallinnon suunnitelmien selvittyä on aika alkaa pohtia maakunta- ja muuta aluehallintosuuntausta.

Marja Karvonen Ylijohtaja Satakunnan ELY-keskus

Pertti Rajala Maakuntajohtaja Satakuntaliitto

MAASEUTU

ajankohtaista

11.2.2011

Metlalla hintapankki

KOLUMNI n Reima Laaja

Pangasius Hätäisempi otsikon lukija voisi kuvitella, että riistanhoidonneuvojan luki-häiriÜ on pahentunut ja kirjoitan tämän kolumnin pantasusista. Tarkemmalla tavaamisella ja googlettamisella voi todeta pangasiuksen olevan kalan ja melkein sitä kuulua lähiruokaa. Kyseistä kalalajia rahdataan Suomeen Kaukoidästä paikkamaan kuluttajien kalan nälkää ja tuoreimman WWFn kalaoppaan mukaan sen ympäristÜvaikutukset ovat samanarvoisia kotimaisen kasvatetun kalan kanssa.

ja ruuanlaitto-ohjelmia. Yhtenä arvostettuna ja suosittuna raaka-aineena kisailuissa on ollut poronfilee. Pangasius-ilmiÜ voi silti tulla esiin myÜs poronlihassa. Lapin foorumeissa mietitään kuumeisesti keinoja poroelinkeinon turvaamiseksi. Yhtenä ratkaisuvaihtoehtona on tuotu esiin Lapin suurpetomäärien vähentämistä. Sudet, karhut, ilvekset ja ahmat kun popsivat suihinsa vuosittain liki 21 000 poroa. Ehdotuksen jälkeen WWF aktivoitui jälleen ja totesi vaihtoehdon olevan toteutuskelvottoman.

Samaan hengenvetoon suojeluväki taivastelee sitä, miksei suomalaisille kuluttajille tarjota riittävästi kotimaista kalaa. En ymmärrä kalastuksesta minkään vertaa, mutta kalan syÜmisen päälle ymmärrän. Pangasiukseen en usko vielä sortuneeni ja parhaan ymmärrykseni mukaan yritän sitä välttääkin. Tosin olen joskus nautiskellut Borneon viidakossa kultakaloja, mutta siellä se lienee ollut lähiruokaa. Ehkä sitä kuitenkin täytyy käydä tÜllÜttämässä Prisma marketin matalikolla lasiseinän takaa, millainen elikko se ekologinen rahtikala oikein on. Lähes täydellinen ymmärtämättÜmyyteni kalastuksesta oikeuttaa tietysti kirjoittamaan siitä asiantuntevaa tekstiä. Tämähän on yleinen käytäntÜ näin vaalien lähestyessä, vaikka en toki olekaan ehdokkaana ja siten kaikenlaisen äänitavoittelun ulkopuolella. Kotimaisen ammattikalastuksen ja kalankasvatuksen elinkeinojen ahdinkoon olen joutunut tutustumaan tyÜni kautta. Hylkeet, merimetsot ja uudet suojelualueet sekä kalastusrajoitukset ovat omiaan rajoittamaan kotimaisen kalan tarjontaa. Mielenkiintoiseksi kuvion tekee se että näitä edellä mainittuja rajoituksia ajavat juuri suojelujärjestÜt.

Poronlihan tuotantoa vastaan on toimittu muutoinkin. Englannissa nousi joulun alla suuri kohu, kun kauppa tarjosi ostettavaksi poronlihaa. Paikalliset eläinsuojelijat paheksuivat asiaa kovin, eihän kukaan voi syÜdä joulupukin lemmikkejä. Samaten Lapin matkailuelinkeinoa on uhattu boikotilla, jos susien metsästys ei lopu. Toisaalta eihän poronlihasta modernina luomutuotteena voi tulla pulaa, eiväthän nämä aktiivit yleensä edes syÜ lihaa. Jos poronlihan saanti Suomen Lapista loppuu, niin voihan sitä sitten tuoda Siperiasta. Siten se saavuttaa vastaavan lähiruoka-aseman kuin pangasius.

Taloudellisesti kannattava kalastaminen ja kalojen kasvattaminen käy mahdottomaksi. Mitenkä sitä kotimaista kalaa sitten tuotetaan kau-

5

Uudistuneet tilastot raakapuun hinnoista ovat saatavissa Metlasta. Hintatiedot lÜytyvät sekä metsäalan organisaatioiden käyttÜÜn suunnatusta Metinfo Tilastopalvelusta (maksullinen) että metsänomistajille suunnatusta Metinfo Metsänomistajapalvelusta. Merkittävin uudistus puun hintojen tilastoinnissa on pystykaupoin myydyn puun hintatietojen julkaiseminen hakkuutavoittain. Hakkuutavat vaikuttavat selvästi puun hintaan, joten tilastoinnin muutos tekee hintojen seurannan selvästi aiempaa yksityiskohtaisemmaksi ja helpommaksi. Maksullisessa Metinfo Tilastopalvelussa puun hinnat tarjotaan viikoittain ja vapaasti käytettävissä olevassa Metinfo Metsänomistajapalvelussa kuukausittain. Ennen ensimmäisten kuukausitilastojen ilmestymistä myÜs Metsänomistajapalvelu tarjoaa puun viikkohinnat uudistuneessa muodossa. Puun hintoja linkeistä: Metinfo-tilastopalvelu (maksullinen): http://www. metla.fi/metinfo/tilasto/ puukauppa/ Metinfo-metsänomistajapalvelu (ilmainen): http:// www.metla.fi/metinfo/mo/ puunhinnat.htm

Kotimainen pyÜreänä myytävä kala on tuontikalan puristuksessa. pan hyllylle? Toisaalta me kuluttajatkin olemme kovin kronkeleita. Kaupan kalan pitää olla punalihaista, ruodotonta ja fileoitua. Merellekään ei voi mennä ihan muuten vaan virkistäytymään. Kohteella täytyy olla kansallispuistostatus, jotta tulee oikeanlaiset fiilarit. Televisiosta tulvii kaikenlaisia kokkikilpailuita

Reima Laaja riistanhoidonneuvoja Satakunnan riistanhoitopiiri

6LHPHQHW N\OY|LOOH (GXOOLVHVWL WRLPLWHWWXQD S\\Gl WDUMRXV

‡ ‡ ‡ ‡

9LOMDW 1XUPL MD VHRNVHW +HUQH MD KlUNlSDSX 0\|V OXRPXQD

.$//( 3(572/$ S

6

MAASEUTU

maaseutu

11.2.2011

'PUKOO¼KUGV OGKUV¼ M¼[X¼V MCWRCUUC UKNNQKP MWP UKP¼ PWMWW

-WMQPNCWNWP CKMCCP .¼JGU UCVC OCCMWPVCOOG VCXCTCPVQKOKVVCLCC RKV¼¼ JWQNVC GVV¼ QOCUUC QUWWUMCWRCUUCUK QP 5KPWNNG UCVCMWPVCNCKUVC XCNKPPCPXCTCC *[X¼¼ JWQOGPVC

2PD VHQ ROOD SLWll NDXSDQNLQ

0¼O¼ LC OQPKC OWKVCMKP QOCP OCCMWPPCP VWQVVGKVC VCTLQCOOG CCOWUVC KNVCCP /CKVQC 2QTKUVC -CPCPOWPKC -KWMCKUKUVC /CFGVVC .WXKCNVC -KPMMWUWKMCNGKVC *WKVVKUKUVC /CPUKMQKVC 5¼M[N¼UV¼ .GPMMK¼ -CPMCCPR¼¼UV¼ 6¼[VGMCMMWLC 2QTKUVC 4WKUNGKR¼¼ 2QTKUVC -KXKCTKPCNGKR¼¼ 2QTKUVC 5KPCRRKC 2QTKUVC .GKMMGNGKV¼ 4CWOCNVC .KORRWC 2WPMCNCKVWOGNVC XKNLCPNGKR¼¼ *QPMCLQGNVC -KPMMWC -CPMCCPR¼¼UV¼ 2GTWPQKVC 7NXKNCUVC 2QTMMCPQKVC 2QTKUVC -GT¼MCCNKC 2QTKUVC 6WNRRCCPGKVC 2QTKUVC .KPPWPUKGOGPK¼ 'WTCUVC *GTMMWMWTMMWLC 'WTCUVC 4[RUKÑNL[¼ 0CMMKNCUVC

$TQKNGTKC 5¼M[N¼UV¼ 5KKMCC 2QTKUVC *KNNQLC *WKVVKUKUVC 2WNNCRKVMQLC 7NXKNCUVC 2WTLQC -QMGO¼GNV¼ -WTMMWLC -QMGO¼GNV¼ 6QOCCVVGLC -CPMCCPR¼¼UV¼ 6KNNK¼ *QPMCLQGNVC 6CNMMWPCC -QMGO¼GNV¼ 2CRGTKC -QMGO¼GNV¼ *GTPGKV¼ *WKVVKUKUVC -GU¼MWTRKVUCC -Ñ[NKÑUV¼ 2GTUKNLCC *WKVVKUKUVC 4WWUWLC *WKVVKUKUVC 2CNUVGTPCMMCC *WKVVKUKUVC #JXGPKC /GTKMCTXKCNVC .GJVKUCNCCVVKC -QMGO¼GNV¼ 2KPCCVVKC *QPMCLQGNVC 4WWMMWUCNCCVVKC 'WTCLQGNVC .CPVVWC *WKVVKUKUVC 2WPCMCCNKC -KKMQKUKUVC

8CNMQUKRWNKC +TLCPVGGNVC 4GVKKUGL¼ 4CWOCNVC 2WPCLWWTKC 2QTKUVC /WPCMQKUQLC 7NXKNCUVC 2CRTKMCC 0CMMKNCUVC 7WPKLWWUVQC 5KKR[[UV¼ *KNNQOWPMMGLC 2QTKUVC -QVNGVVGLC 7NXKNCUVC 1UVGTKXKPQMMCKVC -KWMCKUKUVC 7WUKC RGTWPQKVC 0CMMKNCUVC 2QUUWPNGKMGVV¼ 4CWOCNVC 0CWFCPOCMUCC *WKVVKUKUVC 5KNCMQKVC /GTKMCTXKCNVC 1JTCMT[[PKXGNNK¼ -WNNCCNVC 5KUMQPOCMMCTQKVC 7NXKNCUVC .CORCCPM[NL[MUK¼ -Ñ[NKÑUV¼ /CCNCKUOCMMCTCC 7NXKNCUVC *¼T¼PRKJXGL¼ -WNNCCNVC 5GNNGTK¼ 0CMMKNCUVC 2WPCUKRWNGKVC 2QTKUVC 8WQJGPLWWUVQC .CRKUVC

*WPCLCC .CXKCUVC 6QOCCVVGLC .WXKCNVC 8CNMQUKRWNKC 'WTCLQGNVC -[UU¼MCCNKC *QPMCLQGNVC /WQXKMCUUGLC /GTKMCTXKCNVC .CWVCRGNGL¼ 2QTKUVC 4[[PKOCMMCTQKVC *WKVVKUKUVC *KOQUKNCMMCC 2QTKUVC /WKMMWLC 5¼M[N¼UV¼ 2GNCTIQPKQKVC *WKVVKUKUVC 5GNNGTK¼ -Ñ[NKÑUV¼ 2QUUWPRCNXKC ,¼OKL¼TXGNV¼ (KNGGRKJXGL¼ -CPMCCPR¼¼UV¼ -WMMCMCCNKC -Ñ[NKÑUV¼ -[NO¼UCXWNQJVC 8COOCNCUVC 5QMGTKC 5¼M[N¼UV¼ )TKNNKJGTMMWLC *WKVVKUKUVC 2CMCUVGXKJCPPGMUKC 5¼M[N¼UV¼

MAASEUTU

maaseutu

11.2.2011

Seurantaloilla oma kisa

Jaana Tontti oli Satakunnassa järjestetyn kevään ensimmäisen kasvinsuojelukoulutuksen ainut naisosallistuja. Heikki Laurila nimesi päivän leikkisästi kasvinsuojelun ajokurssiksi.

Kasvinsuojeluruiskut puhuttivat viljelijöiden koulutuksessa kosen laajasta aineistosta erityistä kiinnostusta näyttivät herättävän kasvinsuojeluruiskut. Ympäristötuki vaatii ruiskun testauksen viiden vuoden välein. Ruiskujen varustelua ja testauskriteerejä suunnitellaan tiukennettaviksi vähin erin vuoteen 2020 mennessä. Kasvinsuojeluaineiden resistenssiasiat vaativat jatkossa myös aiempaa enemmän huomiota ja parempaa suunnittelua.

Pia Rauhalammi

Keväällä maakunnassa järjestettäviin kasvinsuojelukoulutuksiin ProAgria Satakunnassa odotellaan tuhatta osallistujaa. Ensimmäiset 68 saivat oppia helmikuun alussa Porissa. Hotelli ja ravintolaoppilaitos Liisanpuiston auditorion miesjoukosta ainoana naisena erottautui Jaana Tontti. Hän jatkaa lapsuudenkodissaan lypsytilalla vanhempiensa jalanjäljissä. Porin Ahlaisissa sijaitsevassa navetassa on 20 lypsävää. Jaanalle kasvinsuojelukoulutus on kolmas. – Arvelen tämän olevan entisen kertausta.Varmaan jatkossakin pitää laittaa paljon myrkkyjä peltoon. Itse haluaisin torjua pelkästään rikkaruohoja, Jaana Tontti puheli riisuessaan ulkotakkiaan eteiseen.

Ajokurssilla Viljatilallinen Heikki Laurila Porin Kyläsaaresta puolestaan on ollut koulutuksessa viiden vuoden välein vuodesta 1996 eli tämä oli hänelle neljäs kerta. Hän nimeää koulutuksen kasvinsuojelun ajokurssiksi. – Jos ehdot eivät täyty, ympäristötukea leikataan. Eikä kyllä armoa anneta. Oppaissa on samoja tietoja, mutta kai se on hyvä niitä täällä koulutuksessa kerrata. Käytän suorakylvöön

Jarkko Juholalle tulee ilmeisesti hankittavaksi uusi kasvinsuojeluruisku.

Roundupia keväällä kaksi litraa hehtaarille ja kesällä MCPA:ta, Heikki Laurila kertoi siirtyessään etei-

sestä auditorioon uutta oppimaan. ProAgria Satakunnan yritysneuvoja Pertti Rii-

PLUS Tilaneuvontaa: ■ Kasvinsuojeluaineiden käytöstä saa tarvittaessa Pro Agria Satakunnasta tilakohtaista neuvontaa. ■ Tavoitteena on varmistua kasvinsuojeluaineiden oikeista käyttötavoista. ■ Voidaan suunnitella kasvinsuojeluaineiden käyttöä tilakohtaisesti taloudellisimmalla tavalla. ■ Neuvonta on valtion tukemaa. Tulevia kasvinsuojelukoulutuksia: ■ Kevään seuraava kasvinsuojelukoulutus järjestetään tiistaina 15.2. klo 9 -12.30 Eurajoen kunnanvirastossa. Koulutuksia on kaikkiaan 11 kappaletta eri puolilla Satakuntaa. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset ProAgria Satakunta puh. 026311 600 tai sähköpostitse info.satakunta@proagria.fi tai www.proagria.fi/satakunta -tapahtumat. Ilmoittautumisen yhteydessä tarvitaan tilatunnus, osoite ja puh. Koulutuksen hinta on 60 euroa, se sisältää alvin, opetuksen, materiaalin, todistuksen, kahvin ja voileivän.

Aineet syyniin Kuluvana vuonna alkaa tiloilla tukivalvonnan yhteydessä kasvinsuojeluaineiden käytön ja varastoinnin tarkastus. Valvonnassa ei saa löytyä rekisteröimättömiä tuotteita tai pakkauksia. Aineet on oltava asiallisesti varastoituina lukitussa paikassa, jossa ei ole lattiakaivoa, eikä säilytetä rehuja tai elintarvikkeita. Torjunta-aineet on oltava alkuperäisissä pakkauksissa tai sitten selkeästi pakkauksen päälle on kirjoitettava tussilla, mitä pakkaus sisältää. – Jos tilalta löytyy rekisteröimättömiä tuotepakkauksia, sanktio on miinus viisi prosenttia ympäristötuesta, Riikonen muistutti hiljaisuuden vallassa kuuntelemaan keskittynyttä joukkoa. Paras ruiskutusaika on aamun tunnit. Lannoituksessa siirrytään vähin päin

nestemäisiin lannotteisiin ja täydennyslannoitukseen erityisesti perunalla ja vihanneksilla.

Ruisku hankittavaksi Jaana Tontti pohdiskeli, tuleeko hänelle nyt uuden ruiskun osto, kun vanha on testautettava. Vai pitäisikö ostaa ruiskutus joltain vieraalta, hänelle jäi kotiinviemiseksi mietittävää. Osallistujien nuorta polvea edusti Jarkko Juhola perheyhtiö Juholan maatalousalueyhtymästä Porin Kellahdelta. Viljeltävää peltoa on kaikkiaan 135 hehtaaria. Pelloilla kasvaa mallasohraa, vehnää, rypsiä, kauraa ja uutuutena kuminaa. Pertti Riikonen huomioi koulutuksessa uusina kasveina härkäpavun ja juuri kuminan. Hän antoi niihin ruiskutusohjeet. – Kumina tuli meille vuokrapellon mukana. Se vaatii vielä opettelua. Pitää odotella kesää, jotta voi kokeilla Riikosen ohjeita, Jarkko Juhola tuumi. Hänelle koulutus on kolmas. Myös hän havahtui ruiskutestauksesta. Ohjeet ovat voimassa 15.12.2011 alkaen. – Huomasin, että tarvitsemme uuden ruiskun, vaikka vielä hetki sitten kuvittelin vanhan välttävän, koulutuksen annista erittäin innostunut Jarkko Juhola kertoi.

7

Seurantaloasiain neuvottelukunta jakaa Hyvän korjauksen tunnustuspalkinnon vuosittain seurantalolle, jota on korjattu perinteitä kunnioittaen hyvän korjaustavan mukaan ja joka on korjauksen tuloksena käyttäjien kannalta hyvin toimiva. Ehdotuksia palkinnon saajiksi voivat lähettää niin yksityishenkilöt kuin erilaiset yhteisötkin. Ehdotuksia otetaan vastaan 31.5.2011 saakka. Tarkemmat tiedot menettelystä, palkinnon myöntämisperusteet sekä tarvittavat lomakkeet löytyvät osoitteesta www.kotiseutuliitto.fi > Seurantalot > Hyvän korjauksen palkinto. Paras korjattu talo valitaan syksyllä. Vuonna 2010 Hyvän korjauksen palkinnon sai Hyrynsalmen Kirkonkylän Kyläyhdistys.

Yli 350 kilpailijaa umpihankihiihtoon Umpihankihiihdon mmkisoihin 11. – 13.2. osallistuu tänä vuonna yli 350 osallistujaa.Tänäkin vuonna leivotaan kymmenen Umpihankineuvosta. Arvonimen saa, kun on osallistunut kymmenen kertaa kisoihin. Osallistujia on tänä vuonna myös Saksasta, Belgiasta ja Englannista. Kisakeskus on Kurssikeskus Syöte. Umpihankihiihdon internet-sivuilta löytyy ohjeet tapahtuman seuraamiseen kotikoneelta. Lisätietoja www.umpihankihiihto.pudasjarvi.fi. Paikannuslaite asennetaan jokaiselle joukkueelle ja yksilökilpailijalle.

Maaseutuviraston keskitti Seinäjoelle Maaseutuvirasto muutti uusiin pysyviin toimitiloihin tammikuussa Seinäjoelle. Maaseutuvirasto on alueellistanut toimintojaan siirtymäaikana 2008–2011. Vuodenvaihteessa väliaikaisissa toimitiloissa Seinäjoella työskenteli noin sata henkilöä, eli puolet koko Mavin henkilöstöstä. Muuton jälkeen henkilöstömäärä Seinäjoella kohosi noin 140:een. Muuton yhteydessä posti- ja käyntiosoitteet muuttuvat 24. tammikuuta alkaen. Maaseutuviraston postiosoite on Maaseutuvirasto, PL 405, 60101 Seinäjoki. Käyntiosoite on Alvar Aallon katu 5.

8

MAASEUTU

energia

11.2.2011

Maatilat heräävät hitaasti energiatalkoisiin LUSTO/Jukka Silvast

E

nergian käyttĂś on tutkittu vain kolmellatoista Varsinais-Suomen ja Satakunnan maatilalla viimeisen vuoden aikana. Kysymys ei näytä olevan energiasuunnitelmien tekijĂśiden hitaudesta, vaan maatilojen innokkuudesta paneutua ja pureutua energiaan tosissaan. – Pienistä asioista voi yhdessä kasaantua merkit-

täviä kulueriä, tyÜssä osaltaan mukana oleva bioenergianeuvoja Manu Hollmèn korostaa. Maatilojen energiankäytÜn tutkiminen on valtakunnallinen MOTIVA:n ja Maa- ja metsätalousministeriÜn hanke, jossa noin 60 000 tilasta noin 30 000 tilan tilanne halutaan nähdä asiantuntijoiden silmin. Tänään energia maksaa, käytettiin sitä sitten koneisiin tai tuotanto- ja asuintiloihin.

D d ^ E K D / ^ d :

^Ä‚ĆšÄ‚ÄžĹśÄžĆŒĹ?Ĺ?Ä‚ KLJ ŽŜ ŏŽŜÄžÇ‡ĆŒĹ?ƚƚćŊćƉŽŚŊĂĹ?ŜĞŜ ƉƾƾÄžĹśÄžĆŒĹ?Ĺ?Ä‚Ä‚ ŚĂŜŏŏĹ?ǀĂ ĹŠÄ‚ ƉĂĹ?ĹŹÄ‚ĹŻĹŻĹ?Ć?Ĺ?ĹŻĹŻÄž ÄžĹśÄžĆŒĹ?Ĺ?Ä‚ĹŻÄ‚Ĺ?ĆšŽŏĆ?Ĺ?ĹŻĹŻÄž ƚŽĹ?ĹľĹ?ƚƚĂǀĂ LJŚƚĹ?Ć‚ dĹ˝Ĺ?ĹľĹ?ĂůƾĞĞžžÄž ŽŜ ^ĂƚĂŏƾŜĆšÄ‚Í˜ sƾŽĆ?Ĺ?ƚƚĂĹ?ŜĞŜ ƚŽĹ?ĹľĹ?ƚƾĆ?ĹľÄ‡Ä‡ĆŒÄ‡ ǀŽĹ?žĂůĂĹ?ĆšŽŏĆ?Ĺ?ĹŻĹŻÄž ŽŜ ŜŽĹ?Ĺś Ď°Ďą ĎŹĎŹĎŹ DtŚ͕ ĞůĹ? Ϲϲ ĎŹĎŹĎŹ ŚĂŏĞͲžϯ͘

K^d DD : , E</DD E Z'/ Whhd Z/> /^/>d <K,d />d Í—

<Ä‚Ć?Ĺ˝Ĺ?ĹŻĹŻÄž ƉƾĹ?Ěƾƚ ŏƾƾĆ?Ĺ?ĹŹĹ˝Ĺ?ĚĞŜ ŚĂŏŏƾƾƚćŚƚĞĞƚ EƾŽĆŒÄžĹś žĞƚĆ?ćŜ ŚŽĹ?ĆšŽŏŽĹšĆšÄžÄžĆš WĞůƚŽͲ ĹŠÄ‚ ĆšĹ?ÄžĹśĆŒÄžƾŜĂƉƾƾĆ?ƚŽ dŽŜƚƚĹ?Ͳ ĹŠÄ‚ ƉĞůůŽŜĆŒÄ‚Ĺ?ǀĂƾĆ?ŏŽŚƚĞĹ?ĚĞŜ ƉƾƾĆ?ƚŽ

<z^z >/^ : Wzz d Z:Kh^ <K,d ^d ^/ÍŠ

^ d E Z'/ Kz >Ä‚ĆľĆšĆšÄ‚ĆŒÄ‚ĹśĆšÄ‚ ϳ͕ hĹŻÇ€Ĺ?ĹŻÄ‚Í• Ć‰Í˜ ĎŹĎ°ĎŹĎŹ Í´ ϾϭϾ ĎŹĎ°Ď­

Ç Ç Ç Í˜ Ć? Ä‚ Ćš Ä‚ Äž Ĺś Äž ĆŒ Ĺ? Ĺ? Ä‚ ͘ Ĩ Ĺ?

!"! #$" #%&! ' ( )

– Miksi palvelua ei ole otettu vastaan, HollmĂŠn hämmästelee. Suomessa on tänään noin 40 MOTIVAn koulutuksen saanutta energia-asiantuntijaa, joista noin puolet on hakenut ministeriĂśn edellyttämän hyväksynnän suunnitelmien tekemiselle. Satakunnassa suunnitelmia tekee ProAgriasta energianeuvoja Jukka Kontulainen.

Korkeintaan 165 euroa Energiakatselmusten teko kun ei pitäisi olla rahasta kiinni, sillä HollmĂŠn kertoo selvityksen ja neuvonnan omavastuu osuuden maksavan korkeintaan 165 euroa. Tuettava kokonaiskustannus saa olla enintään 1 100 euroa, jota ministeriĂś tukee 85 prosentin osuudella. – Läheskään aina kustannus ei nouse tuohon 165 euroon.

MAASEUTU

energia

11.2.2011

9

Vieressä on Hollmènin laatima aurinkokeräinlaskelma. Luvut on laskettu 10 neliön keräinalalta saatavan tehon mukaan.

Manu Hollménin käyttämä savukaasuanalysaattori antaa tietoa tulipesän säätäjälle.

Hollmén sanoo, että suunnitelman teon aloittaminen saattaa kuulosta byrokraattiselta, mutta lopulta työn tekijä hoitaa paperityöt, kunhan tilallinen ilmaisee tahtonsa. Tahtotila pitää kertoa ELY-keskukselle, josta saa listan selvityksiin oikeutetuista tekijöistä. Ottamalla tämän jälkeen yhteys sopivaan selvityksen tekijään, tämä vie asiaa eteenpäin.

Katselmus jatkoksi Suunnitelmakäynnillä tilalla ensin katsotaan esimerkiksi traktoreiden käyttämät poltto- ja voiteluaineet, lämmitykseen käytettävät polttoaineet, niiden

varastointi, lämmitysjärjestelmät, laitteiden kunto ja rakenteet läpi. Keskustelujen myötä voidaan tarjota tietoa siitä, mitä voidaan tehdä toisin. Manu Hollmén heittää yhden esimerkin pienistä asioista, joka sekin liittyy energiaan. Kun eräs lypsytilallinen ryhtyi lämmittämään lehmien juomavettä kylmästä kaivovedestä 17asteiseksi juomalämpöön, lehmien tuotto kasvoi merkittävästi. Tänään tietysti juomaveden lämmittämiseen voi olla lukuisia uusiakin ratkaisumalleja, vaikka maidon jäähdytyksestä talteen otettavaa energiaa. Jos halutaan vielä paneutua isommin ja syvemmin,

Asenteesta tämän täytyy olla kiinni.

hitys on niin nopeaa maatilataloudessakin, että paikallaan pysyvä tahtoo pudota kelkasta.

myöhemmin samalla periaatteella mukaan voidaan ottaa asiantuntemuksellaan esimerkiksi sähköalan tai lvi-alan asiantuntija tarjoamaan omia teknisiä ratkaisujaan. Hollmén kertoo, että maatiloille suunnattu suunnittelupalvelu on ollut tarjolla vasta noin vuoden, mutta kun sitä on Varsinais-Suomen ja Satakunnan tiloista vain 13 on käyttänyt, neuvojat ovat ihmeissään. – Asenteista tämän täytyy olla kiinni. Mutta ke-

MASU:lla uusiutuviin Maaseudun uusiutuvat energiat Satakunnassa (MASU-hanke) jatkaa sekin tahollaan. Hake on tietysti maatilojen arkea lämmityksessä, mutta jotkut ovat jo haistelleet tuulta ja katselleet auringon suuntaan. Maalämpöä sitäkin hyödynnetään klapeista puhumattakaan. Siihen liittyen viime tiistaina järjestettiin Porin yliopistokeskuksessa aurinko- ja pellettienergiailta. Uusia ratkaisuja tuntuu ra-

.2.(0b(1 /b03g 2< Kartanonvoima 6, 32800 Kokemäki

ha ohjaavan, eikä Hollmén usko ympäristöajattelun vielä ainakaan maaseudulla ohjaavan energiapäätöksiä merkittävästi. Lähinnä uusi koetaan lisäarvona. – Sopivassa kohteessa siellä, missä öljyllä tehdään lämpöä, Hollmén pohtii aurinkokerääjien asentamisen kannattavuutta. Hollmén uskaltaisi maatiloille suositella heti öljyn ja sähkön korvaamista puuenergialla, mutta ei epäile suositella aurinkokerääjien asentamisestakaan, kunhan kohde on oikea. – Perustekniikka aurinkokeräimessä on jo ”peruskauraa”. Yksinkertainen rakenne, kiertovesipumppu,

KAUKOLÄMPÖ tuotanto ja jakelu POLTTOAINE valmistus ja terminaalipalvelut

www.kokemaenlampo.fi

Poltettavan PUUTAVARAN VASTAANOTTO ksetta maanantai – perjantai klo 8-16 veloituksetta maanantai – perjantai klo 8-16

PUUTAVARA: KAIKKI PUUTAVARA:

, runkoja lahopuut, oksat, risut, runkoja lahopuut, nat, sahausjätteet, sahauspinnat, sahausjätteet, purkupuu hyvälaatuinenen purkupuu jne.jne. aidat eikä (EI pensasaidat eikä puu) kyllästetty puu) tuksetta Nouto veloituksetta min täysin kuormin lähialueella. . e ota Huom! Emme ota vastaan muutauta araa. kuin puutavaraa. Alueella kameravalvonta a

säädin ja pieni ohjausyksikkö. Eurajoen kristillinen opisto järjestää yhdessä Prizztech Oy:n kanssa keräinten rakentamiskurssi. Ensimmäisestä kurssista jäi hyvä maku ja innostus näkyi, joten uusi päätettiin järjestää. Kurssilla voi tehdä vaikka oman keräimen. Manu Hollmén hieman harmittelee Suomeen tulevaa syöttötariffijärjestelmää, joka ei tue esimerkiksi biokaasulaitosten perustamista kuin rajallisesti. –Ei niitä montaa sen perusteella synny, tariffi jäi liian alhaiseksi. – Toisaalta Saksan järjestelmä on jo hieman yliampuva.

Valmiiksi tiivistys tehtaalla Honkarakenne Oyj on ottanut ensimmäisenä hirsitaloteollisuudessa käyttöön tehtaalla asennettavan tiivistyksen, mikä lyhentää talon rungon asennusaikaa useilla päivillä. Honkarakenteen oman tuotekehityksen tuloksena syntyneessä HonkaTech™ -tiivistysratkaisussa energiatehokkuutta lisäävä ominaisuus perustuu teknisesti korkealaatuisten tiivistenauhojen hyödyntämiseen. Vastaavia materiaaleja käytetään mm. ajoneuvoissa sekä lääke- ja puusepänteollisuudessa. Honka Tech™ -tiivisteen etuna on kosteusturvallisuus, sillä ratkaisu muodostaa hirsisaumasta vesitiiviin.

10

MAASEUTU

energia

11.2.2011

VAMMALAN

KIERRÄTYS- JA KULJETUSPALVELUT

HYÖTYKERÄYS OY

Kallialankoulutie 38, 38210 Vammala puh. 050 555 9352

Metsähake rahaksi? Metsähakkeen käyttö halutaan lähivuosina kaksinkertaistaa, jotta Suomelle asetetut uusiutuvan energian velvoitteet saadaan toteutettua. Miten metsänomistajan tulisi suhtautua metsähakkeen myyntiin? Ollako mukana täysillä ilmastotalkoissa vai onko parempi jättää kannot, oksat ja neulaset lahoamaan metsään ja kierrättää ravinteet kasvavan metsän tarpeisiin? Kun metsähaketta korjataan, ravinteita kulkeutuu pois metsästä. Eniten ravinteita on neulasissa ja lehdissä, sitten oksissa ja vähiten kannoissa, joissa ravinteita on saman verran kuin runkopuussa. Metsähakkeen varastointi metsässä ja teiden varsilla saattaa aiheuttaa haittaa ja metsätietkin kuormittuvat enemmän. Seuraavassa tarkastellaan eri metsähakelajien korjuun vaikutuksia.

Hakkuutähteet Hakkuutähteitä korjataan pääosin kuusivaltaisista metsistä. Korjuu helpottaa

Kantojen nosto on ainoa tunnettu keino saada kuusen juurikääpä eli maannousemasieni vähenemään. ja nopeuttaa metsän uudistamista. Jos hakkuutähteet on korjattu, taimista suurempi osa pysyy elossa, mutta kuusen taimien on todettu kasvaneen hitaammin. Positiivisina puolina ovat maiseman ja monikäyttömahdollisuuksien paraneminen. Hakkuutäh-

teistä maksetaan noin euron ainespuun kuutiometriä kohden. Suosittelen hakkuutähteiden korjuuta etenkin asutuksen lähellä ja teiden varsilla. Mikäli mahdollista, neulasten kannattaa antaa varista hakkuualalle, koska tämä pienentää ravinnehävikkiä.

Kantoja neljännes Kantoja kertyy noin neljännes runkopuun määrästä ja niitä kerätään kuusivaltaisilta avohakkuualoilta. Hakkuutähteet on kerättävä ensin pois. Maata paljastuu paljon, mutta lisäksi muokkausta täydennetään noston yhteydessä. Luonnontaimia syntyy paljon ja jatkossa on varauduttava hikisempään vesakontorjuntaurakkaan. Kantojen nosto on ainoa tunnettu keino saada kuusen juurikääpä eli maannousemasieni vähenemään tau-

din valtaamasta metsästä. Kannoista maksetaan myös noin euro ainespuun kuutiota kohden ja lisäksi säästyvät muokkauskustannukset. Suosittelen kantojen nostoa metsistä, joissa kuusella esiintyy juurikääpää, muualla kehotan varovaisuuteen. Muinaismuistoalueilla ei kantojen nosto ole mahdollista.

Nuorten metsien hoito Kokopuun korjuu nuorista metsistä vähentää metsän ravinnevaroja juuri siinä vaiheessa, kun ravinteiden tarve on suurimmillaan. Silti koneellisella kokopuukorjuulla päästään usein edullisempaan ratkaisuun kuin metsurityönä, vaikka kasvutappiotkin hinnoitellaan. Metsänomistajan saama hinta energiapuulle vaihtelee paljon kohteen mukaan. Kokopuun korjuussa eni-

Metsienkäsittelyä vapautettava Luonnonsuojeluliitto pitää metsienkäsittelymenetelmien monipuolistamista pohtineen työryhmän julkaistavia esityksiä oikean suuntaisina. – Tärkein edistysaskel on esitys uudistaa metsälainsäädäntöä niin, että metsien käsittely jatkuvan tai peitteisen metsänkasvatuksen keinoin on yksiselitteisesti sallittua, metsäasiantuntija Sini Eräjää kommentoi. Hän lisää, että metsäluonnon kannalta merkittävä uudistus on myös se, ettei ojitettuja suometsiä tarvitsisi enää uudistaa hakkuun jälkeen, vaan ne voisivat ennallistua kohti luonnontilaa. Luonnonsuojeluliitto kannattaa metsänomistajan valinnanvapauden kasvattamista oman metsänsä käsittelyssä. Lainsäädännöllä ja ohjauksella on kuitenkin pidettävä huoli siitä, että metsäluonnon monimuotoisuuden köyhtyminen taittuu ja että metsien ekosysteemipalvelut sekä hiilivarastot säilyvät.

MAASEUTU

energia

11.2.2011

11

Ennätyskalarekisteriin 10 uutta Suomen ennätystä Suomesta pyydettyjen ja ennätyskalalautakunnassa viimeisen vuoden aikana käsiteltyjen 10 ennätyskokoisen kalalajin joukossa on kaksi uutta kalalajia: merialueen härkäsimppu ja viisipiikki. Suomen kansalliskala ahven sai myös uuden ennätyksen. Uusia ennätyskaloja ovat ahven 2,87 kg, hopearuutana 3,497 kg, härkäsimppu (merialue) 0,38 kg, makrilli 0,591 kg, miekkasärki 0,91 kg, mustakitatokko 0,160 kg ja vimpa 0,52 kg sekä pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista siloneula 30,0 cm, törö 17,2 cm ja viisipiikki 4,5 cm. Kalojen 2000-luvun SE-listalla on nyt 71 kalalajia, yksi nahkiaislaji ja neljä rapulajia. Listalta puuttuu edelleen ihan tavallisia kaloja, kuten isosimppu, peledsiika ja turska. Turska oli 1980-luvulla yleinen kala Suomen vesillä, mutta katosi sitten lähes kokonaan. Viime vuosina turskia on jälleen tavattu vesiltämme, mutta yksilöt ovat olleet pienikokoisia verrattuna Atlantilla eläviin lajikumppaneihin. Turskan ilmoitusraja on 3,0 kiloa. Kaikki lautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka on netissä osoitteessa www.vapaaajankalastaja.fi/ennatyskala. Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy lisäksi osoitteesta: www.ahven.net/ennatyskalat Metsänomistaja on säästänyt kustannuksia ja saanut tuloja. Ravinteita kulkeutuu pois metsästä. Tärkeintä on kuitenkin, että metsä tuli hoidettua.

ten ravinteita poistuu kuusen mukana, ja kokopuukorjuuta ei suositella, mikäli kuusta on yli 75 % poistumasta. Männiköissä ja lehtimetsissä ravinnehävikki

on pienempää. Lehtipuut kannattaa korjata talvella. Suositeltavinta on käyttää korjuumenetelmää, jossa puut karsitaan korjuun yhteydessä. Ja kaikkein suosi-

Sähköä ja paljon muuta • sähkö kilpailukykyiseen hintaan • sähkön siirto • sähkösuunnitelmat • monipuoliset asennuspalvelut • asennustarvikkeet • varmennus- ja määräaikaistarkastukset

Loimijoentie 65, Alastaro•puh. 02 76 431•www.sallila.fi

teltavinta on taimikon hoitaminen ajallaan ja koko ongelman välttäminen. Yhteenvetona voin suositella metsänomistajille ilmastotalkoisiin osallistu-

mista, mutta kohteet kannattaa harkita tapauskohtaisesti. Tapio Nummi Suunnittelupäällikkö Lounais-Suomen metsäkeskus

Kierrätä autosi OIKEIN! www.suomenautokierratys.fi

12

MAASEUTU

Laitila

11.2.2011

SISUSTUSsuunnittelija Pauliina Ylenius

’—ŠǤ ͘͜͜ ͚͘͘͜ Í™Í&#x;Íœ ƒ‹–‹Žƒ

™™™Ǥ’ƒ’—Â?ƒ‹ŒƒÂ?‡”Â?Â?‹ǤƤ

Čˆ ‹Žƒ•——Â?Â?‹––‡Ž— ĆŹ ˜ƒŽƒ‹•–—••——Â?Â?‹––‡Ž— Čˆ ‡‹––‹Únj Œƒ ’‡•—–‹Žƒ•——Â?Ǥ Čˆ ‹Â?–ƒÂ?ƒ–‡”‹ƒƒŽ‹– Œƒ –‡Â?•–‹‹Ž‹– Čˆ ‹•—•–—•Â?‘Â?•—Ž–‘‹Â?–‹ ""Ǩ

Í› ÇŚÂ‘ÂŠÂŒÂ‡ÂŽÂ?ƒÂ? ƒ˜—ŽŽƒ Â?¥‡– Â?‘–‹•‹ ——•‹Â? •‹ŽÂ?‹Â?Ǩ

Vakkasuomalainen Laitila panostaa perheiden peruspalveluihin sekä vastaa kasvavan tyÜperäisen muuton tarpeisiin.

Laitila kehittyy valtatien varrella Teijo Rantanen

Vakkasuomalainen Laitila panostaa perheiden peruspalveluihin sekä vastaa kasvavan tyÜperäisen muuton tarpeisiin rakentamalla lisätiloja Valtatie 8:n ja Uuteenkaupunkiin johtavan kantatie 43:n risteyksessä sijaitseva Laitila on määrätietoisesti kehittyvä maalaishenkinen kaupunki. Juuri Laitilan sijainti antaa mahdol-

lisuuksia kaupan ja teollisuuden kasvulle. Tuorein konkreettinen esimerkki munapitäjänäkin tunnetun kaupungin elinvoimaisuudesta on Osuuskauppa Keulan vilkkaan risteysalueen liepeille rakentama 6 500 neliÜn kauppakeskus, joka avattiin vuonna 2009. Laitilassa toimii myÜs kasvavia ja houkuttelevaa kaupunki -brändiä levittäviä yrityksiä, etunenässä valtakunnallisen

median kautta tunnettavuuttaan edistänyt ja vuoden yritykseksikin valittu Laitilan Wirvoitusjuomatehdas. Laitilan kaupungin elinkeinoasiamies Esa Buri kertoo, ettei nähdynlainen kaupan ja teollisuuden alojen kehitys ole ollut Laitilassa pelkkää sattumaa. – Elinkeinoelämän kehittämiseen on satsattu paljon. Toimitilarakentamiseen kaupunki on panosta-

INFO Laitila lukuina: â– perustettu: 1868 â– kaupungiksi: 1986 â– asukasluku: n. 8450 â– maapinta-ala: 531 km2 â– vesipinta-ala: 14 km2 â– elinkeinojakauma: - alkutuotanto 10,5% - teollisuus- ja rakennus 43% - palvelut 46,5% â– tyĂśttĂśmyysprosentti(31.12.2010): 7,5

nut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 11 miljoonaa euroa. Satsaaminen on tullut tarpeeseen, sillä Buri toteaa paikallisessa elinkeinorakenteessa tapahtuneen suuria, muuallakin Suomessa tutuksi tulleita muutoksia. – TyĂśpaikkarakenteemme on muuttunut kahden-

MAASEUTU

Laitila kymmenen vuoden aikana niin, että alkutuotannon työpaikat ovat puolittuneet. Teollisen- ja palvelualan työpaikkoja on enemmän kuin koskaan ennen, hän valaisee.

Kasvua haetaan Laitilan työpaikkaomavaraisuus on Esa Burin mukaan maakunnan neljänneksi suurin. Näin ollen Laitilassa käydään enemmän töissä muualta kuin päinvastoin. Laitilan kaupungin johto tiedostaa tilanteen, ja tavoitteena onkin saada pendelöijät muuttamaan työnsä perässä Laitilaan. – Rakenteilla on muun muassa vuokrakerrostalo sekä -rivitalo. Pyrkimyksenä on vastata yritysten kasvavaan työvoimatarpeeseen rakentamalla uusia asuntoja muuttajille, Buri paljastaa. Laitilassa kiinnitetään huomiota kasvun myötä myöskin kaupunkilaisten viihtyvyyteen sekä perheiden perustarpeiden tyydyttämiseen. Toisaalta uudet hankkeet houkuttelevat myös mahdollisia muuttajia. – Laitilassa on jäähalli, uimahalli ja rakentamisohjelmassa uusi palloiluhalli. Päiväkotia laajennettiin viime vuonna ja valmistumassa on uusi keskustan ala-aste, jonka kustannusarvio on noin kuusi miljoonaa euroa, hän mainitsee, ja lisää vielä että myös kulttuuriin on satsattu paljon. Siitä esimerkkinä vuonna 2006 valmistunut Kustaa Hiekan kirjasto.

Maatalous yhä merkittävää Vaikka Laitilassa onkin koettu viime vuosikymmeninä elinkeinorakenteen muutos, ei maatalous ole kuitenkaan tyystin kadonnut kaupungin alueel-

11.2.2011

ta. Esimerkkinä maatalouden kannattavuudesta toimii munatuotanto, joka ei ole vain vanhentunut myytti Laitilasta, vaan kukoistava liiketoimi, joka tosin sekin käy läpi Esa Burin mukaan jonkinlaista muutoksen aikakautta. – Munivia kanoja Laitilassa on noin 400 000. Määrä on kasvussa, vaikka munatilojen määrä vähenee. Eräänkin kanalayrittäjän suurkanalan tuleva laajennus lisää kapasiteetin munivien kanojen osalta yhteensä 150 000 kappaleeseen ja nuorikkojen 75 000:en. Maatalouden osalta myös sianlihan ja viljan tuotanto sekä metsätalous ovat huomattavia. Buri lisää vielä, että ominaista laitilalaiselle maataloudelle on ollut laaja erikoisvihannesviljely, joka johtuu rikkonaisista ja hajanaisista peltoalueista. Laitila tuottaakin muun muassa 80% koko Suomen varhaisporkkanoista. Laitilan alueen asuttamisen juuret ulottuvat kauas, viiden tuhannen vuoden päähän, jolloin ensimmäiset kalastajat ja hylkeenpyytäjät asettuivat nykyisen Nästin ja Leinmäen kylien seuduille. Tuolloin elanto saatiin merestä ja metsien riistasta. Laitilan historiallinen merkittävyys käy ilmi muun muassa useista arvokkaista arkeologisista löydöistä, varsinkin Untamalan kylän alueella, jonne on perustettu arkeologinen keskus. Vahvoja perinteitä ja värikkään historian omaava Laitila onkin asettanut tavoitteekseen säilyä itsenäisenä, samalla vaalien suhteita naapureihinsa, etenkin Vakka-Suomen kuntiin ja pohjoisen puolella Raumaan. – Laitilan lähtökohtana on itsenäisyys, ja yhteistyötä tehdään tarpeen mukaan. Tärkeintä on kuitenkin kuntalaisten hyvinvointi, Buri päättää.

13

Eläinten käsittelyyn laatua

Munamarkkinat, laitilalainen perinne Teijo Rantanen

Laitilassa järjestettävät munamarkkinat ovat jo vuodesta 1972 edistäneet omalta osaltaan Laitilan mainetta niin munapitäjänä kuin myös eläväisenä kaupunkina, jossa maalaiselämä yhdistyy kaupunkilaisuuteen. Laitilan keskustassa viikkoa ennen juhannusta kokoontuva markkinaväki pitää laajalti tunnettua munakarnevaalia lähtölaukaukauksena kesäkauteen. Tapahtuman kaksi pääkatua, Keskuskatu ja Vihtorinkatu, suljetaan markkinoiden ajaksi osittain torialueeksi, jotta paikalliset ja hieman kauempaakin tulleet myyjät voivat pystyttää kojunsa pöytineen niiden varrelle. Myyntipaikkoja alueelle vuokrataan tätä nykyä lähes 300. – Tavaramerkkimme ovat alusta asti olleet laaja markkinatori sekä monipuolinen, maksuton ohjelmatarjonta, jossa painottuu paikallisuus ja alueellisuus, kertoo Laitilan kulttuurisihteeri Jukka Vehmas, ja jatkaa: – Munamarkkinatori on monipuolisuudessaan värikäs. Kananmuna on esillä sekä ohjelmassa että torilla; munia on aina saata-

vana. Emme ole tosin tutkineet, kuinka moni tulee tapahtumaan ostamaan juuri munia.

Hyvältä näyttää Vuosien saatossa kolmipäiväisestä kaksipäiväiseksi tiivistyneen tapahtuman esiintymislavalla on tarjolla runsaasti musiikkiesityksiä sekä huumoripitoista ohjelmaa. Markkina-alueen ohessa toimii myös omana alueenaan yhteistyökumppanin järjestämä Romutori, jossa vanhoille tavaroille etsitään uusia omistajia. Vehmaksen mukaan taustalla toimivan yhdistyksen voimin järjestettyjen munamarkkinoiden tulevaisuus näyttää hyvältä, kunhan talkootyöläisten työmäärä saadaan pysymään ennallaan. – Munamarkkinoiden suosiosta ja samojen myyjien toistuvasta osallistumisesta päätellen Laitila on hyvä myyntipaikka. Ensi kesänä Laitilan Munamarkkinat järjestetään 18.-19.6. Ohjelman suunnittelu on vielä kesken, mutta luvassa on paljon musiikkia sekä jotain uutta ja räväkkää, ja myös taiteen ystävien kannattaa lähteä paikan päälle.

Korvamerkkien irtoaminen aiheuttaa eläimen omistajalle lisätyötä ja -kustannuksia sekä seurauksena tapaturmavaaran erityisesti aikuisia eläimiä merkittäessä. Vuosina 1998–2005 sattui nautojen korvamerkinnän yhteydessä yhteensä 68 korvaukseen johtanutta tapaturmaa. Kolmasosa tapaturmista oli vakavia, eli niistä seurannut työkyvyttömyys kesti yli 30 päivää. Suurin osa tapaturmista on sattunut eläimen heilauttaessa päätään tai riuhtaistessa itsensä muutoin käsittelijän otteesta, jolloin käsittelijä kaatuu ja samalla loukkaa itsensä. Tyypillistä on myös, että sormet tai käsi jäävät eläimen pään ja parsi- tai muiden rakenteiden väliin. Muita tapaturmia olivat mm. revähtymät, iskut kasvoihin ja puristumiset. Useimmiten käsittelijä oli tullut pusketuksi sonnia merkitessään. TTS muistuttaa, että käsittelyyn tulisi saada laatua vahinkojen ehkäisemiseksi. Vuonna 2008 julkaistussa tiedotteessa esitellään turvallisia tapoja nautojen korvamerkkien kiinnittämisessä. Huomion kohteina ovat työtavat, eläimen käsittely kiinnitystilanteessa, käsittelyvälineet ja käsittelytilat. Neuvot ovat yksinkertaisia, mutta keskeinen sanoma on, että vähäiseltä tuntuvaan toimenpiteeseen kannattaa suhtautua kuitenkin vakavasti. Aiheesta: Sujuva ja turvallinen nautojen korvamerkintä. TTS tutkimuksen tiedote 2/2008 (605).

Energiatehokkkuutta toimitiloihin Suomen maailmanlaajuisestikin erittäin kattava energiatehokkuussopimusjärjestelmä täydentyi helmikuun alussa Toimitilojen toimenpideohjelmalla. Se on kiinteistöomistajien työkalu, jonka avulla he voivat osallistua kansallisten energiatehokkuustavoitteiden saavuttamiseen. Heti alussa mukaan liittyy 15 merkittävää toimitilakiinteistöjen omistajaa. Ohjelman ovat kehittäneet työ- ja elinkeinoministeriö, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry sekä Motiva yhteistyössä alan usean keskeisen toimijan kanssa. Liittyessään toimenpideohjelmaan yritys esittää kiinteistökantansa energiankulutuksen ja säästötavoitteensa sopimusaikana. Näkökulmina ohjelmassa on huomioitu omistajan energiankäytön lisäksi myös vuokralaisten sekä kiinteistönhoidon ja ylläpidon energiakulutukset. Mukaan tulijoita kannustetaan uuden teknologian ja toimintatapojen käyttöön. TEM tukee energiatehokkuussopimuksiin liittyneitä yrityksiä mm. rahoittamalla kehityshankkeita, tukemalla energiainvestointeja ja myöntämällä pienille yrityksille korotettuja tukia energiakatselmuksiin. Lisätietoja verkossa osoitteessa: www.energiatehokkuussopimukset.fi [http://www.energiatehokkuussopimukset

Turussa keväällä laaja puutaloseminaari Lounais-Suomen Puumiehet, Turun kaupunki ja Puumiesten Liitto järjestävät kaksipäiväisen ja korkeatasoisen Puurakentaminen on ekoteko -seminaarin Turun kaupungin auditoriossa, kaupungintalolla sekä kiertoajeluna. Tuolloin tutustutaan neljä puurakentamisen vuosisataan Turussa ajellen laajimpiin Suomessa säilyneiden puualueiden äärelle. Järjestäjät vakuuttavat, että seminaariin 7.4.–8.4. on saatu Suomen ja Ruotsin parhaat asiantuntijat kertomaan nykyaikaisesta puurakentamisesta, sen järjestelmistä sekä tulevista puun käyttöä helpottavista rakennusmääräyksistä. Ensimmäinen seminaaripäivä pidetään kaupungin tilavassa auditoriossa ja päivän huipentaa Turun kaupungin vastaanotto ja illallinen vuonna 1812 valmistuneessa upeassa kaupungintalossa, jossa kaupunginhallitus on kokoontunut jo 125 vuoden ajan. Toisen päivän aloittaa lyhyt luento-osuus hotellin kokoustiloissa ja sen jälkeen tutustutaan kiertoajelulla turkulaiseen puurakentamiseen ja säilytettyihin puutaloaluekokonaisuuksiin asiantuntevien oppaiden avulla. Retki aloitetaan 1700 –luvun säilyneistä kohteista ja päätetään 2000 – luvun tunnetuimpiin puurakentamisen näytteisiin.

14

MAASEUTU

maatalous

11.2.2011

Mattilan tilalla Venesjärvellä käyskentelee highlandereita, joilla slow food on verissä. Rauhalliset ruohonsyöjät ovat vähärasvaisia ja rautapitoisia.

Slow Foodia märehditään ympäri maailmaa Marjut Haapanen

Prötti, klimppisoppa ja sahti toimivat satakuntalaisittain mainiosti esimerkkei-

nä paikallisesta slow foodista. Aitoja, puhtaasti tuotettuja raaka-aineita perinteisillä resepteillä valmistettuna ja ajan kanssa ruo-

kapöydässä nautittuina. Ei mitään pikaruokaa, vaan trendikästä lähiruokaa. Pohjois- ja Itä-Satakunnassa sekä Länsi-Pirkan-

maalla on käynnistynyt Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyvä ”Slow Foodilla lisäarvoa Joutsenten reitti ry: n ja Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n toimintaryhmien alueen ruokaketjuun” -esiselvityshanke. Sen ta-

voitteena on selvittää, onko paikallisilla ruoantuottajilla sekä ravintola-, pitopalvelu- ja matkailuyrittäjillä kiinnostusta lähteä edistämään slow food -toimintaa alueella ja hyödyntää voimallisemmin seudun lähiruokatuottajien elintarvik-

INFO Elämän pieniä nautintoja ■ Slow Food -liike on kansainvälinen lähiruokakonsepti, jonka perusideologiana on, että ruoan on oltava hyvää, puhtaasti tuotettua ja ruoan tuottaja saa tuotannosta riittävän korvauksen. Muita liikkeen tavoitteita ovat mm. paikallisten ruokatraditioiden ylläpitäminen ja kestävän tuotannon

edistäminen. ■ Slow Food -liike alkoi 1980-luvulla Italiassa vastaiskuna pikaruokaketjujen yleistymiselle. Mukana on jo 150 maata ja 100 000 jäsentä. Liike puolustaa elämän pieniä nautintoja ja inhimillistä rytmiä.

Venesjärvellä luotetaan vähärasvaiseen

den tuottajien kanssa ei oo -myymisen välttämiseksi. Slow Food -hankekin kiinnostaa yhteisöllisyytensä takia.

Marjut Haapanen

Mikko Mattila Venesjärveltä naurahtaa, jotta hänen piti hankkia reilut kolme vuotta sitten pari highlanderia 65-vuotislahjakseen. Suunnitelmissa oli pienimuotoista maatilamatkailua ja Ylämaan karja olisi ollut vetonaulana laavutien varrella. Kahta ei myyty, kun vasta kolme muodostaa lauman ja silloin johtajuus on selkeästi voitettavissa. Lopulta Mattilan tilalle tulikin 11 etutukkalehmää. – Ajattelin, että kuluu sitten aika eläkeläisenä. On se kulunut. Nyt highlandereita on 30, joista 12 tiineenä.

Kelpaa papillekin

Laumanjohtaja Poncho tarkastaa Tiina Ylösen leipäpussin sisällön.

Se laavu ja vankkurikyyti on toistaiseksi vaiheessa, kun tuli tämä Venesjärvi Highland. Oma myymä-

lä on kyllä tarkoitus ensi kesänä vanhaan valjashuoneeseen rakentaa. Menekkiä Ylämaan kar-

keita. Hankkeessa toimii yhteistyössä Satafood Kehittämisyhdistys ry. – Kuluttaja on tänä päivänä yhä terveystietoisempi ja haluaa nauttia terveellisiä, monipuolisia aterioita. Ruokaa arvostetaan ja lähiruokaa pidetään puh-

jan lihalla on; sen viedään isännän mukaan käsistä. Niinpä Mattilan tilalla on verkostoiduttu mui-

Venesjärvellä myydään liha kotoa, vain suuremmat erät kuljetetaan. Teurastus tapahtuu Ulvilassa Vuorenmaan tilalla. – Siellä liha raakakypsytetään, pistetään vakuumiin ja tuodaan pakasteena meille. Isot teurastamot eivät näitä eläimiä ota, kun sarvet eivät mahdu porteista. Lihoiksi Highlander voidaan pistää vasta 3,5-vuo-

Näiden eläinten kanssa täytyy olla ja jutella. tiaana ja vasikkakin imee 8 kuukautta, joten karja on todellista slow foodia. Tehdasmaisuuskin on tuotannosta kaukana. Eksoottisen näköiset yksilöt viihtyvät laitumilla, joissa on myös kalliota, kiviä ja puita. Vapaudesta karjan erottaa sähköpaimen, mutta ruoan luota harvemmin karataan. – Näiden eläinten kanssa täytyy olla ja jutella. Kutsun jokaista nimeltä ja ne tuntevat meidät. Heinäpaaleja tuova Ursus nuollaan välillä lamppuja myöden; niin

MAASEUTU

maatalous taana, huomauttaa KVkoordinaattori Krista Antila Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:stä. Hän painottaa, ettei Slow Food ole yhtä kuin herroja syömässä pitkään, hyvin ja kalliisti. Hyvän, puhtaan lähiruoan pitää olla jokaisen etu. – Maailmalla haetaan elämyksiä toisten maiden keittiöistä tekemällä Slow Food -ruokamatkoja. Nytkin eräs italialainen ryhmä on kiinnostunut tulemaan ruokamatkalle Pohjois-Satakuntaan.

Pöytäkunta vireillä Yksi tapa edistää Slow Food -kulttuuria on perustaa pöytäkuntia, vapaamuotoisia yhdistyksiä. Tähän on päädytty mm. Uudessakau-

Maailmalla haetaan elämyksiä toisten maiden keittiöistä. pungissa. – Nyt esiselvitysvaiheessa katsotaan, onko tässä paikallisesti ideaa viedä eteenpäin eli löytyykö kiinnostusta. Hanke järjestää kevättalvella slow food -tutustumismatkan Italiaan Piemonteen, ja Satafood kartoittaa kiinnostusta paikalliseen tapahtumaan yhdessä Suomen muiden pöytäkuntien kanssa, Krista Antila kertoo. Hankkeesta on jo pidetty kaksi infotilaisuutta, Kankaanpäässä ja Sastamalassa. Aiheesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Satafoodiin.

11.2.2011

Maatalouslomittajat kilpailevat Farmarissa Lusto/Sanna Jääskeläinen

Parhaillaan on käynnissä Vuoden Maatalouslomittaja 2011 -kilpailu. Sen kuntakilpailut käytiin 19. tammikuuta ja seuraavaksi ovat vuorossa aluekilpailut, jotka pidetään 13. huhtikuuta. Satakunnassa aluekilpailu käydään Huittisten ammatti- ja yrittäjäopistolla. Kymmenen aluekilpailun voittajaa mittelee mestaruudesta Farmari-maatalousnäyttelyn yhteydessä Porin Kirjurinluoto Arenalla. Finaalin viimeiset tehtävät käydään näyttelyalueella perjantaina 1. heinäkuuta aamupäivällä. Palkinnot jaetaan puolenpäivän aikaan. – Kilpailu on saanut maatalousnäyttelyissä hyvän vastaanoton, kertoo Maatalouslomittajat ry:n toiminnanjohtaja Raimo Kivineva. – Yleisö on ollut mukavasti ja erityisesti maatalousyrittäjät ovat olleet kiinnostuneita ja tulleet keskustelemaan. Maatalouslomittajakilpailun finaali on järjestetty maatalousnäyttelyn yhteydessä jo noin 15 vuoden ajan, ei kuitenkaan joka vuosi. Viimeksi kisa käytiin Farmari-näyttelyn yhteydessä Lahdessa vuonna 2008.

mattitaitokilpailu on hyvä tapa tehdä ammattia tunnetuksi yleisölle ja samalla lisätä ammatissa jo toimivien ammattitaitoa. Raimo Kivineva on ollut mukana ideoimassa kilpailua 1990luvun alkupuolella. – Kilpailu on noudattanut samaa muotoa jo pitkään. Kilpailut alkavat kuntatasolla, jatkuvat alueittain ja finaaliin pääsevät aluekilpailujen voittajat. Finaali on kaksipäiväinen. Tänä vuonna ensimmäinen kisapäivä käydään

Huittisten ammatti- ja yrittäjäopistolla Kokemäellä, jossa muun muassa lypsetään ja tehdään traktori- ja konetehtävät. Maatalousnäyttelyalueella suoritetaan seuraavana päivänä teoreettisia osioita, ruokintatehtäviä sekä hevosiin ja lampaisiin liittyviä tehtäviä. Lisäksi on sosiaalisiin taitoihin liittyvä esiintymistehtävä. – Kilpailu on monipuolinen, kuten on lomittajan ammattikin, Kivineva sanoo.

Lomittajilla haasteita Lomittajakilpailu on myös koulutustapahtuma. Päävastuu Vuoden Maatalouslomittaja 2011 -kilpailun järjestämisestä on Melalla. – Kilpailukysymyksiin on koottu lomitustyön kannalta keskeiset asiat, joten kilpailumateriaalia voi käyttää myös ammattitaidon kehittämiseen ja koulutustarkoituksiin, sanoo yhteyspäällikkö ja kilpailun johtaja Pia Lahin Melasta. Maatalouslomittajan am-

15

matissa työskentelee tällä hetkellä noin 5 000 henkilöä. Työvaiheiden korvaaminen automatiikalla ja kasvavat karjamäärät takaavat, että työssä tulevat käyttöön sekä pää- että hartiavoimat. Ammatissa voi myös erikoistua, sillä esimerkiksi hevosten määrä tiloilla lisääntyy nopeasti.

Raimo Kivineva

Monta taitoa mitataan Maatalouslomittajille am-

Lomittajakilpailun lypsyosuus käydään oppilaitoksella jo edellisenä päivänä. Kilpailu huipentuu Farmari-näyttelyssä.

n MAAUSKO mieleinen on ruokkijan vierailu, tilan emäntä Tiina Ylönen hymähtää. Hän on ravintolakokki ja Mattilan tilalta lihan mukana saakin ruokaohjeita. Mikko Mattila hymähtää tv-kokki Maija Silvennoisen todenneen highlanderin lihasta, että kuin ensimmäistä kertaa olisi saanut kunnon lihaa käsiinsä. – Liha vaan pyöritetään palloksi tai painetaan pihviksi, lisätään suolaa ja pippuria. Ei tarvita kananmunaa eikä korppujauhoja. Meillekin tuli pappismies liperit kaulassa mustalla Volvolla ja huikkasi, että onko sulla niitä äijäpihvivärkkejä.

Kepu ja persu pikatestissä Kepun kone on jo melko vanha, vuodelta 2002. Persun kone on upouusi, aivan tämän kuun alusta. Kepun kone saattaa olla vieläkin tähän aikaan sopivasti viritetty, persun vielä vähän kokeilematon. Mutta kyllä koneet kelpaavat hyvin rinnakkain, eivät ne pahasti yski tai toisiansa syö. Seuraava ei ole varsinaista ja syvällistä testaavaa vertailua, vaan ehkä vain virike lukijalle tutustua koneisiin. Eli perussuomalaisten maaseutuohjelma Maaseudulla kasvaa kaikki - on tuoretta tavaraa. Siinä ei ole havaittavissa suoranaisia samanlaisuuksia minkään muun ohjelman kanssa. Ilmiö, mikä on käynyt ilmi persujen tuoreen ilmasto-ohjelman ja metallin taannoisen ilmastopoliittisen lausunnon välillä. Molemmat ohjelmat ovat mitä ilmeisimmin laati-

joidensa näköiset. Kepun maaseutuohjelmassa laatijoita ei luetella (mutta paistaa aurinkoisesti läpi), persujen ohjelmassa kylläkin. Kepun ohjelma syleilee niin teoriaa kuin käytäntöäkin, persut sukeltavat suoraan niin syteen kuin saveenkin kuitenkin kohtuullisen kovan kallion pohjalta. Kepun ohjelmassa on muun muassa eräänlaista panteismia, kun todetaan, että maaseudun tärkein tuote on maaseutu itse. Mutta kyllä filosofista otetta löytyy persuiltakin, kun lyhyitä iskulauseita on koottu ohjelmatekstin oikealle puolelle omaksi palkikseen. Esimerkkeinä: Tiet kuntoon - suorat tiet vievät menestykseen. Ja: Hevosharrastus antaa juuria ja siipiä: iloa, elämyksiä ja 15 000 työpaikkaa. Persut esittävät maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhdistämistä luonnon-

varaministeriöksi. Sen verran isänmaallisia ja esivaltaa kunnioittavia he ovat, että kirjoittavat noiden ministeriöiden nimet isolla alkukirjaimella. Kokoamisajatus ei ole vallan vieras kepuillekaan, sillä jo ennen ympäristöministeriön perustamista niissä piireissä kaavailtiin (jopa USA:sta mallia ottaen) luonnonvaraministeriötä. Ja eikös joku maa- ja metsätalousministerikin ole hiljattain jotain sensuuntaista esittänyt. Maauskon mielestä persujenkin ohjelmasta huokuu maausko. Kepuillehan maausko on peruskauraa. Soinilta on joskus livahtanut maaseudun kannalta arveluttavia sammakkoja, mutta toivoa sopii, että persujen ohjelma on heidän linjansa maaseudun kehittämiseen.

16

MAASEUTU

maaseutu

11.2.2011

Karhuseudulta

kaikkea kivaa kotikulmille Marjut Haapanen

Muksujen satumaa kaipaa remppaa? Kylän nettisivut ovat vasta haave? Talkoovoimaa on, mutta muutama satku tai tonttu uupuu hyvän idean toteuttamisesta? Karhuseutu jelppaa myöntämällä Leader-rahaa yhdistysten hyville ideoille. Karhuseudun kotikulmat tähtää lasten ja nuorten vapaa-ajan mahdollisuuksien parantamiseen. Karhuseudun vetovoima puolestaan tukee kylien markkinointia ja uusien tapahtumien jär-

Koulut ja kurssit

jestämistä. – Tänä vuonna Karhuseudulla satsataan erityisesti lapsiin ja nuoriin. Näiden kahden hankkeen siivittämät ideat tulevat määrittelemään, mitä ensi kesänä tehdään, mutta kuvitella jo voi: lasten ja nuorten harrastuspaikkojen tai uimarannan kunnostamista, pelikentän tai frisbeegolfradan rakentamista, uusia mahdollisuuksia skeittaajille ja temppupyöräilijöille. – Tärkeää on, että idea ja

Hankeneuvoja Raisa Ranta on innoissaan, kun uusien hankkeiden kautta saadaan rahoitusta pieniin mutta tärkeisiin asioihin. Karhuseudun aluetta ovat Harjavalta, Kokemäki, Luvia, Nakkila, Porin maaseutualueet ja Ulvila.

tarve tulevat kyläläisiltä itseltään, miettii hankeneuvoja Raisa Ranta Karhuseutu ry:stä. Mahdollista on myös hankkia bändikerholle soittimia tai teinitiimille urhei-

luvälineitä. – Sählymailat ja vastaavat eivät tähän käy, sillä hankittujen tavaroiden pitäisi kestää vuosia.

Vähemmän byrokratiaa Kylien markkinoinnissa on aina tekemistä. Tarvitaan esimerkiksi perusesitteitä kylästä ja sen nähtävyyksistä, palveluhakemistoja,

Mahdollista on myös hankkia bändikerholle soittimia tai teinitiimille urheiluvälineitä. nettisivuja, videomateriaalia, pelejä – vain mielikuvitus asettaa rajat. Ja lopputuloksena kylä pääsee esille lisäten vetovoimaansa. Esimerkiksi nuorten tapahtuma on samalla tärkeä markkinointivaltti ja lisää nuorison viihtymistä kotiseudullaan. – Tapahtuman pitää olla uusi tai vähintään ammoisesta uudelleen lämmitetty, Raisa Ranta neuvoo. Rahaa on jaossa aika mukavasti. Lasten ja nuorten hankkeisiin saa 75 prosentin tuen, ja osan omarahoi-

tuksestakin voi korvata talkoilla. – Jos esimerkiksi rakennuskustannukset ovat 800 euroa, maksat omistasi vain reilut 60 euroa. Hyvä idea ja sopivasti talkoohenkeä tuottavat pieniä ihmeitä. Leader-rahalla saadaan tosi hyvä hyötysuhde. Karhuseudun vetovoimankin tuki on tuntuvat 70 prosenttia. Byrokratia on näissä Leader-hankkeissa vähennetty minimiin. Hankeneuvojan puoleen kyllä sopii kääntyä jo hakulomakkeita täytettäessä. – Ottakaa yhteyttä jo suunnittelun alkuvaiheessa, niin katsotaan laskelmat yhdessä kuntoon, kehottaa uusista mahdollisuuksista innostunut Raisa Ranta. Hakuaikaa on jäljellä 14.3. asti, ja ideoiden toteutusaikaa tuleva kesä sekä syksy. Hankkeista on infotilaisuudet Harjavallassa Hotelli Hiittenharjussa maanantaina 7. helmikuuta ja Porissa Liisanpuistossa keskiviikkona 9. helmikuuta. Karhuseudun kotikulmat nuorille esitellään kumpanakin iltana alkaen kello 17.30 ja Karhuseudun vetovoima kello 19.30.

MAASEUTU

maaseutu

11.2.2011

Metsälainsäädäntö uudistuu Keskeinen metsien käyttöä ja metsätalouden valtiontukia koskeva lainsäädäntö on uudistumassa. Samalla yhdistetään nykyiset 13 metsäkeskusta yhdeksi valtakunnalliseksi metsäkeskukseksi ja säädetään laki metsäkeskuksen tietojärjestelmästä.

Pienpuun energiatuki Uudella pienpuun energiatuella eli petu-tuella edistetään pienikokoisen puun energiakäyttöä, joka on korkeiden tuotantokustannusten vuoksi useimmiten liiketaloudellisesti kannattamatonta. Tavoitteena on nostaa metsähakkeen vuotuinen käyttö 13,5 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2020 mennessä. Uu-

si tukijärjes-telmä edellyttää Euroopan komission hyväksyntää, minkä vuoksi petu-tuki on todennäköisesti tulossa voimaan aikaisintaan ensi syksynä. Petu-tuki on harkinnanvarainen veronalainen tuki, jota voidaan myöntää nuorten metsien hoito- ja ensiharvennuskohteilta korjattavalle energiapuulle. Tuen määrä tulee todennäköisesti olemaan 10 euroa kuutiometrille ja sitä maksetaan enintään 45 kuutiometrille energiapuuta hehtaaria kohti. Hehtaarikohtainen enimmäismäärä arvioidaan kiinteistökohtaisesti. Petu-tuen saaminen edellyttää, että vähintään 40 kiintokuutiometrin puuerä luovutetaan energiakäyttöön ja että puuerästä on

olemassa mittaustodistus. Luovutusvaatimus ei täyty, jos maanomistajan ja energiapuuerän käyttäjän välillä on laissa määritelty perhetai taloudellinen sidos. Uusi tuki korvaa nykyiseen kemera-lakiin sisältyvät energiapuun korjuutuen ja haketustuen. Kemeratuesta poiketen pienpuun energiatukea eli petu-tukea voidaan myöntää muidenkin kuin yksityisten maanomistajien metsistä saatavalle puulle, ei kuitenkaan valtiolle.

Kemera-tukiin muutoksia Yhtä aikaa petu-lain kanssa on tulossa voimaan uusi kemera-laki, jonka eduskunta on hyväksynyt jo vuonna 2007. Lain voimaantullessa

17

tiina ahonen

määrästä sekä työlajien yksityiskohtaisista ehdoista säädetään asetuksella, jota valmistellaan maa- ja metsätalousministeriössä.

Uudistaminen jatkuu

Metsänhoito sisältää oman tukijärjestelmän.

kemera-tuen piiristä poistuvat energiapuun korjuun ja haketuksen lisäksi pystykarsinta, kantojen nosto sekä pellonmetsitys. Nuoren metsän hoitoon myön-

nettävä tuki on tarkoitus muuttaa samansuuruiseksi siitä riippumatta, onko kysymys taimikonhoidosta vaiko nuoren kasvatusmetsän harventamisesta. Tuen

Metsien hoitoa ja käyttöä ohjaavaa metsälakia uudistetaan kahdessa vaiheessa. Vuodenvaihteessa tulivat voimaan perustuslain edellyttämät lähinnä teknisluontoiset muutokset. Uudistuksen jatkoa pohtinut työryhmä esittää lainsäädännön uudistamista siten, että metsien hakkuuta koskevia rajoituksia vähennetään. Metsän uudistamisvelvoite hakkuun jälkeen tulee työryhmän mukaan säilyttää. Valmistelutyö jatkuu työryhmän suositusten pohjalta maa- ja metsätalousministeriössä. Janne Uitamo viranomaispäällikkö Lounais-Suomen metsäkeskus

18

MAASEUTU 11.2.2011

koneet ja laitteet

Hinkiä ja Pinkyä vaikka malliksi muille Pinky, Twinky, Goil Rush, Rainbow Warrior II, Hinki.... Siinä makua, miten polkupyörät voidaan nimetä, kunhan niille on saatu persoonallinen ilme. Kankaanpäässä otettiin ja kaivettiin kyliltä vanhat polkupyörän raadot ja pantiin kampe kiertämään. Näitä hylättyjä polkupyöriä tai niiden osia lojuu mailla varmasti runsain määrin, ja jos joku ehtisi niille tekemään jotain, saattaisi syntyä melkoisia taideteoksia ja käyttörautoja. Kankaanpään työtalkoisiin ei kelpuutettu valmiita pyöriä, vaan projektissa haluttiin hyödyntää hylättyä materiaalia. Neljä kankaanpääläistä kuvataitelijaa avustajineen innostui asiasta ja hihat pistettiin heilumaan alkusyksystä 2010. Vanhoja pyöriä kerättiin nuorisotoimen avustuksella kankaanpääläisko-

Vanhan pyörän arvostus nousi jalustalle Kankaanpäässä.

tien varastojen kätköistä. Hannu Ahosolan, Jaakko Autereen, Toni Halosen ja Jukka Isokosken johdolla lopputuloksena syntyi kahdeksan mainioita, huolella ja rakkaudella korjattua pyörää, jotka ovat saaneet värikkäät nimet.

Keväällä käyttöön Kankaanpään kaupunginmuseon vanhojen polkupyörien korjauspajan hedelmät ovat siis valmiita. Pajan tarkoituksena on ollut tuottaa pyöräily- ja taidekaupunkina tunnetun

Kankaanpään katukuvaan lainattavia citypyöriä. Pyöräpajan myötä tekijät harjaantuivat pyöränkorjaustaidoissa mestaritasolle. Miksi samaa ei voisi toteuttaa missä tahansa, kunhan käsityötaidoille osataan varata aikaa ja annetaan tilaa? Pyörät ovat esillä Kankaanpään kaupunginmuseossa 12.2.-8.5. jonka jälkeen ne juhlallisesti ajetaan Kankaanpään keskustaan. Samaan aikaan museossa nähtävänä myös kesän 2010 lasten luovan toiminnan leirillä tuunatut pyörät (5 kpl) ja koko perheen värinäyttely Väristyksiä (tuottaja Suomen Käsityömuseo). Fillariprojektiin museo on saanut avustusta Museoviraston innovatiivista hankkeista.

Pakut kaupaksi Tammikuussa rekisteröitiin 13 784 henkilöautoa, 1 202 pakettiautoa, 300 kuormaautoa ja 20 linja-autoa. Viime vuoden keväällä alkanut pakettiautokaupan kasvu jatkuu edelleen, sillä viime vuoden tammikuuhun verrattuna pakettiautojen ensirekisteröintien määrä kasvoi 31,9 prosenttia. Pakettiautokaupan kasvu kertoo siitä, että erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kaluston uusimistarve jatkuu edelleen.

Hyundai sai myyjän Raumalle Keskusautohalli Oy ja Hyundai Motor Finland Oy ovat tehneet sopimuksen Hyundai henkilö- ja tavara-autojen myynnin ja huollon aloittamisesta Rauman toimipisteessä helmikuun alussa. Toimipisteessä on ennestään Renault ja Volvo edustus. Vuonna 1927 perustettu Keskusautohalli Oy edustaa Volvo, Renault, Dacia, Hyundai, Suzuki ja Isuzu henkilö- ja pakettiautoja viidellä eri paikkakunnalla. Toimipisteet sijaitsevat Turussa, Raisiossa, Forssassa, Raumalla ja Salossa.

MAASEUTU

koneet ja laitteet

11.2.2011

19

Verso NCAP:ssä tila-autojen turvallisin Autojen turvallisuutta testaava Euro NCAP julkisti tammikuun lopussa 2011 vuoden 2010 testeissä parhaiten menestyneet autot. Toyota Verso nousi kymmenen testatun uuden tila-automallin joukosta menestyneimmäksi malliksi. Tunnustuksen saaminen edellytti 5 tähden yleisarvosanan lisäksi korkeita arvioita jokaisesta neljästä testiosiosta. Maaliskuussa 2010 julkistetussa Euro NCAP -testissä Toyota Verso saavutti viidestä testatusta automallista ainoana täydet viisi tähteä. Se suoriutui hyvin kaikilla testin osa-alueilla. Aikuismatkustajan turvallisuutta arvioivassa osuudessa Verso saavutti 89 %: n tuloksen. Lapsimatkustajan kolariturvallisuudessa

Hyundai tuo markkinoille useita uusia malleja, kuten tämän i40-malliston.

Hyundai i40 Geneven autonäyttelyssä Hyundai esittelee Geneven autonäyttelyssä maaliskuun alussa kaksi uutta mallia Euroopan markkinoille, D-segmentin i40mallin, kolmeovisen Veloster coupen, sekä Curb konseptiauton. Nämä kolme uutuutta ilmentävät Hyundain uutta slogania ”New Thinking. New Possibilities”. Lause sisältää Hyundain brändilupauksen: uuden ajattelun kautta uusiin

mahdollisuuksiin. Valokuva antaa viitteitä i40-mallin virtaviivaisesta muotoilusta ja tarkkaan suunnitelluista korkealaatuisista sisätiloista. i40:n myynti alkaa kesäkuussa, Suomeen mallin odotetaan saapuvan syksyyn mennessä.

Veloster julki jo Detroitin autonäyttelyssä

tammikuussa ensi-iltansa saanut Veloster eroaa perinteisistä coupe-malleista 1+2 oviratkaisunsa avulla. Mallissa yhdistyy urheilullinen ulkonäkö, käytännöllisyys, terävää tekniikkaa sekä luokkansa alhaisimmat CO2 -päästöt (132 g/km). Toinen Euroopan ensi-iltansa saava malli, konseptiauto Curb, edustaa seuraavan sukupolven muotoilua

tulos oli 75 %, jalankulkijan loukkaantumisriskissä 69 % ja auton turvajärjestelmissä 86 %. Euro NCAP esitteli uudet arvosteluperusteensa helmikuussa 2009. Aiemmin kolaritestit sisälsivät kolme eri testiosiota: aikuis- ja lapsimatkustajien suojan sekä jalankulkijoiden turvallisuuden. Uudistuksessa mukaan tuli uutena kriteerinä turvajärjestelmät. Täyden viiden tähden arvosteluun vaaditaan nyt myös parempaa jalankulkijan turvallisuustasoa. Sitä on nostettu vuosittain, vuonna 2009 vaatimus oli 25 %, 2010 40 % ja 2012 se on 60 %. Toyota Verso saavutti 69 %:n tuloksen, mikä täyttää jo vuoden 2012 vaatimustason.

ja toimii samalla testipenkkinä tulevaisuuden Hyundai Blue Link™ teknologialle. Hyundai esittelee Genevessä lisäksi viimeisimmät Blue DriveTM -mallinsa BlueOn -sähköauton sekä ix35 FCEV polttokennoauton.

Verso menestyi tila-autojen turvallisuustestissä.

Saaristo- ja vesistömatkailua esitellään vene-messuilla Saaristo- ja vesistömatkailun alueelliset toimijat esiintyvät yhteisellä saaristo- ja vesistömatkailun osastolla 11.–20.2.2011 Vene 11 Båt -messuilla Helsingin Messukeskuksessa. Saaristoasiain neuvotte-

lukunnan organisoimalla osastolla esittäytyvät rannikon ja sisävesistöjen tärkeät saaristo- ja vesistömatkailualueet. Mukana on alueita Saimaan vesistöalueelta Suur-Saimaalta Iisalmeen ja Pohjois-Karjalaan sekä

Päijänne, Keitele ja Kansallisvesi aina Lahdesta SisäSavoon asti. Esittelyssä ovat myös Suomenlahti, Saaristomeri sekä Pohjanlahti eli rannikkoseudut Virolahdelta Kokkolaan. Messuosastolla annetaan

koko viikon ajan tietoa saaristo- ja vesistöalueista sekä niiden matkailutuotteista. Molempina messuviikonloppuina lauantaina ja sunnuntaina kello 11.15– 14.00 osastolla on musiikillisten tietoiskujen sarja.

Järvien ja saarten musiikkia esittää tangokuningas Petri Hervanto säestäjänään Jere Venäläinen, piano. Tietoiskut juontaa toimittaja Mauri Muttonen. Messuyhteistyöllä toteutetaan Suomen matkai-

lustrategiaa. Hallituksen tavoitteena on kehittää saaristo- ja vesistömatkailusta eurooppalainen vetovoimatekijä.

20

MAASEUTU 11.2.2011

Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.