MAASEUTU Lusto 2011_09 by Maaseutu Lusto

SUOMALAISTA PURUPORUA S. 7

PERJANTAI 14.10.2011

SOKERILOBBARI HAASTATTELUSSA S.3

Q Eld\if 0

AHVEN NYT SYVÄNTEISSÄ

S.17

.LLQQRVWDDNR .XPLQDQYLOMHO\" 7DVDD W\|KXLSSXMD SXLQWL HQQHQ YLOMRMD

6DPD NDOXVWR NXLQ YLOMDOOD

0RQLYXRWLQHQ NDVYXVWR

+\Yl NDQQDWWDYXXV

YlKHPPlQ W\|WXQWHMD

+\Yl HVLNDVYL SDUDQWDD PDDQ UDNHQQHWWD YlKHQWll YLOMDQ WDXWHMD

1\W P\|V WRUMXQWD DLQHHW MRWND WRLPLYDW

OODDQ L D K U D H S 7HHPP SLPXNVLD R YLOMHO\V WL H VRLWD K J U .MlOOEH

w w w.c a rawayямБnl a nd.ямБ Caraway Finland Oy puhdistaa ja jalostaa kuminaa N├дrpi├╢ss├д (Porin ja Vaasan v├дlill├д). Tuotanto perustuu sopimusviljelyyn, jota nyt 5000 ha.

ajassa

D88J<LKL (+%('%)'((

TIINA AHONEN

Tässä numerossa

AMMATTIMAISTA PILKONTAA N SIVU 8-9 AXi` CX`e\\cc\

bcXg`Y`je\j fe fjX k`cXeg`kfX%

LISÄÄ VETOVOIMAA N SIVUT 12-13 G pkp e bpc $ Xbk``m` <`aX <cfiXekX b\i _pm p_k\\e%

Sokerikiintiöiden puolesta alkaa taistelu komission esitystä vastaan. Mynämäellä asuva sokerilobbari Pekka Myllymäki uskoo kiintiöiden säilyvän ja suomalaisen sokerijuurikkaan viljelyn jatkuvan.

Sokeritaistelu on vasta alussa Sokerilobbari Pekka Myllymäki uskoo kiintiöiden säilyvän. CLJKF &B`d ?lfm`ecX_k`

MTK:n juurikasvaliokunnan puheenjohtaja ja Euroopan unionin komission pysyvässä sokerin asiantuntijaryhmässä Suomen juurikkaan viljelijöitä edustava Pekka Myllymäki rauhoittelee omiaan. Vaikka komissio toi Myllymäenkin eteen tällä viikolla Brysselissä esityksiä CAP-uudistuksen sokerilinjauksista, niin varsinaissuomalainen sokerilobbari ei vielä lannistu. – Komission peruslinja näyttää olevan se, että kiintiöt pitäisi poistaa ja antaa markkinoiden hoitaa asiat, tulkitsee Myllymäki komis-

sion esitystä. Hän ihmettelee, miten komissio näyttää luottavan sokeasti vieläkin markkinoihin, vaikka finanssikriisissä markkinoiden toiminta ei ole onnistunut. Myllymäki korostaa, että esimerkiksi Saksi ja Ranska ovat edelleen kiintiöiden kannalla ja Suomen linjoilla. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) uutisoi aiemmin syksyllä, että jos sokerikiintiöt poistetaan EU:ssa, on Suomen sokerijuurikkaan viljely silloin vaarassa. Myllymäki peräänkuuluttaa nyt politiikoilta vastuuta, kun komission esitys tulee heidän eteensä.

– Minulla on vahva viesti tuottajille: älkää peljästykö komission esitystä siitä, että kiintiöt pitäisi poistaa. Myllymäki korostaa, että niin EU:n jäsenmaat kuin Euroopan parlamenttikin ovat kiintiöiden säilyttämisen kannalla. Hän myös muistuttaa, että uskoa alan tulevaisuuteen tuo sekin, että sokerin hinnan odotetaan pysyvän maailmanmarkkinoilla korkeana. – Uskon, että kiintiöt säilyvät jatkossakin. Myllymäki muistuttaa, että sokeri on mittaluokkaansa suurempi asia Suomessa. – Siihen ei pidä nyt mennä, et-

RUUANTUOTANTOA ON LISÄTTÄVÄ N SIVU 4 G\ccfjkX fe klcclk

tä annetaan markkinoiden hoitaa asia. Toivottavasti poliitikot ovat tässä mukana. Myllymäen mielestä nyt on pidettävä kiinni alan tuotantoedellytyksistä. Moni muistaa, miten esimerkiksi vuoden 2006 sokerireformi leikkasi kiintiöitä ja alensi juurikkaan hintaa neljässä vuodessa yli 40 prosenttia, mutta elintarviketeollisuuden käyttämän sokerin hinta on tasaisesti jatkanut nousuaan epävarman maailmanmarkkinahinnan vuoksi. – Ruokaturvan näkökulmasta kotimainen sokerin tarjonta on huipputärkeä asia, muistuttaa Myllymäki.

dXX`cdXecXXal`j\jk` e`lbbX i\jlijj`# dl`jklkkXX Al_X Bfib\XfaX%

SUOMALAISET AJOKANSAA N SIVU 19 D\jkXi`k b\_`kkpm k

mX`b\`jjX dXXjkf`jjX%

Q G\iaXekX`eX (+%('%)'((

Pääkirjoitus

Budjettiesitys nostaa maatalouden tikunnokkaan allituksen niukkuuden jakamisen talkoisiin saa osallistua koko kansa, mutta ennakkoaavistuksen mukaisesti maanviljelijät ja metsänomistajat saavat osallistua muita enemmän. Asia selvisi, kun hallitus toi tällä viikolla budjettiesityksensä eduskuntaan.

9l[a\kk`\j`kpj bli`kkXX dXX$ aX d\kj kXcfljklfkkXa`X e`è c\`bbXljk\e blè m\ifebì`jkpjk\ebè bXlkkX%

MTK ehti jo nimetä budjettiesityksen maa- ja metsätaloudelle “surkeaksi”. Budjettiesitys kurittaa maa- ja metsätaloustuottajia niin leikkausten kuin veronkiristystenkin kautta. Kuritus tulee huonoon aikaan. Samaan aikaan kun maatalous painii kannattavuuden kanssa, niin hallitus olisi

viemässä maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta noin 90 miljoonaa euroa. Leikkaukset sotivat myös uusiutuvan metsäenergian lisäämistavoitteita vastaan. Leikkausten lisäksi viljelijäkotitaloudet ovat joutumassa useampien veronkiristysten ja maksukorotusten kohteeksi kuin muut väestöryhmät.

Esitettyjen leikkausten lista on pitkä. Kansalliseen tukeen ja ympäristötukeen kohdentuu noin 27 miljoonan euron leikkaus, maatalouden energiaverojen palautusta alennetaan 20 miljoonalla eurolla, myös maatalouden neuvonnasta haetaan säästöjä. Toivottavasti budjettiesityksen eduskuntakäsitellyssä maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaan kohdistuvat leikkaukset vielä kohtuullistuvat. Säästöissäkin pitäisi olla oikeudenmukainen.

KOLUMNI Q Juha Korkeaoja

Seitsemän miljardia suuta ruokittavana TÄSSÄ KUUSSA maailman väkiluku ylittää seitsemän miljardin ihmisen rajan. Väestön kasvu on ollut nopeaa, väkiluku on kaksinkertaistunut vain noin 40 vuodessa. Eikä väkiluvun kasvu pysähdy tähän. On arvioitu, että kasvu jatkuu lähivuosikymmenien ajan saavuttaen yhdeksän miljardin rajan vuoteen 2050. Tämän jälkeen väestönkasvun arvioidaan tasaantuvan. IHMISKUNNAN SUUREKSI tavoitteeksi on asetettu nälänhädän voittaminen. Oikeus riittävään ja ravitsevaan ruokaan onkin eräs kaikkein keskeisimmistä ihmisoikeuksista. Ponnisteluista huolimatta nälkäänäkevien määrää ei ole kyetty alentamaan tavoitteita vastaavasti. Noin miljardi ihmistä kärsii aliravitsemuksesta edelleen. Toisaalta edistystäkin saavutettu. Vaikka maapallon väestö on kasvanut, aliravittujen määrä ei ole kasvanut. LISÄÄNTYNYT RUUANTUOTANTO on saatu aikaan suurelta osin kasvinjalostuksen keinoin eli uusien lajikkeiden myötä ja soveltamalla parempia viljelymenetelmiä mm. käyttämällä kasvavassa määrin lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita. Ruuan tarpeen kasvaessa jatkuvasti, FAO:n mukaan vuonna 2035 tuotannon pitäisi olla 50 prosenttia suurempi kuin tänään, joudumme vakavan kysymyksen eteen: miten maataloustuotantoa tulisi kehittää tästä eteenpäin, ettei nälkä lisääntyisi, vaan päinvastoin vähenisi. MAAPALLON PELTOALAA ei voida merkittävästi kasvattaa. Sademetsien raivaaminen pelloksi lisäisi hiilidioksidipäästöjä ja siitä seuraa-

van ilmastonmuutoksen myötä päinvastoin menettäisimme maataloustuotannon mahdollisuuksia lisääntyvän kuivuuden ja säiden ääriilmiöiden myötä. Voisiko ruokaa tuottaa muualla kuin pelloilla? Merien levätuotantomahdollisuuksia on tutkittu vuosikymmeniä, mutta toistaiseksi merkittäviä tuloksia ei ole saatu aikaan. ON SIIS tultava toimeen suurin piirtein nykyisellä peltomäärällä. Pellosta onkin tullut niukka resurssi ja sen johdosta kiinnostus pellon omistamista kohtaan on kasvanut. Kiina hankkii maata Afrikasta, kansainväliset suuryritykset ovat ostaneet kymmeniä, ehkä jo satoja miljoonia hehtaareja peltoa eri puolilta maapalloa. RUUAN TUOTANTOA on kyettävä lisäämään kasvattamalla tuotantoa olemassa olevilla pelloilla. Tärkeää on tietenkin myös kyetä vähentämään ruuan nykyään erittäin suurta hävikkiä varastoinnissa, kuljetuksessa ja kaupan portaassa. Lannoituksen ja kemiallisen kasvinsuojelun lisääminen ei tuota enää samanlaista sadonlisää kuin 1950- ja 1960-luvuilla, ns. rajahyöty näiden tuotantopanosten lisäämisen osalta on alentunut selvästi. Lisäksi typpilannoitteiden hinta on kiinteässä yhteydessä energian hinnan kanssa ja siten kovassa nousussa. Maapallon fosforivarat ovat käymässä niukoiksi. Ravinteiden kierrätystä tuleekin voimakkaasti tehostaa. Suomessa kotieläinten lannan ravinteet käytetään jo suhteellisen hyvin hyväksi kasvituotannossa, mutta ihmisen kautta kulkevien ravinteiden tie päättyy pientareille ja läjitysalueille, osin vesistöihin. Puh-

distamolietteen raskasmetallijäämistä on päästy aika hyvin eroon, mutta voimmeko olla varmoja, että ihmisen käyttämien lääkkeiden jäämät eivät muodosta vaaraa, jos liete palautetaan ravintoketjuun. Ja mikä olisi oikea tapa palauttaa haja-asutusalueiden jätevesien sisältämät ravinteet takaisin kiertoon. Biokaasulaitosten käyttökelpoisuutta lannan ja lietteiden energian ja ravinteiden hyödyntämisessä tulisikin edelleen kehittää. TYPENSITOJAKASVIEN HYÖDYNTÄMISEEN kasvisvalkuaisen tuotannossa ja typpilannoitustarpeen vähentäjänä ja tähän liittyvää vuoroviljelyä pitää kehittää ei vain luomutuotannossa, vaan yhä enemmän myös tavanomaisessa viljelyssä. Myös riippuvuutta yhä kalliimmiksi tulevista torjunta-aineista tulee vähentää kasvinjalostuksen ja entistä parempien viljelymenetelmien avulla. RATKAISEVAN TÄRKEÄ rooli taistelussa nälkää vastaan on edelleen kasvinjalostuksella. Tarvitsemme entistä tehokkaampia typensitojia, tarvitsemme kuivuutta ja muita ääriolosuhteita, sekä kasvitauteja ja tuholaisia kestäviä lajikkeita. Suomessa tarvitsemme ilmaston lämmetessä uusia lajikkeita, jotka menestyvät entistä lämpimämmissä, mutta edelleen pitkän päivän olosuhteissa. Tarvitsemme kasveja, joiden sato vastaa nykyistä paremmin ravitsemuksellisiin haasteisiin. Olisi lyhytnäköistä sulkea geenisiirtoteknologia pois kasvinjalostuksen keinovalikoimasta nyt, kun haasteet ovat entistäkin suuremmat. On valitettavaa, että samaan aikaan kun Yhdysvalloissa, Brasiliassa, Kiinassa ja Intiassa tutkitaan ja kehitetään ja

otetaan käyttöön GMO-lajikkeita, Euroopassa kehitys laahaa paikallaan. LOPUKSI EHKÄ tärkein näkökohta: Maailman ruokaongelmaa ei voida ratkaista vapaakauppaa lisäämällä, päinvastoin. Tuottamalla ruoka mahdollisimman lähellä kuluttajaa ja kehittämällä perheviljelmäpohjaista maataloutta mahdollistetaan ravinteiden kierrätys, vähennetään hävikkiä ja ehkäistään keinottelua välttämättömyyshyödykkeillä. Jokaisella maalla onkin oikeus ja velvollisuus pyrkiä itse tuottamaan oman väestön tarvitsemat elintarvikkeet niin pitkälle kuin mahdollista.

Al_X Bfib\XfaX Kokemäki kirjoittaja toimi maa- ja metsätalousministerinä 2003–2007

D88J<LKL

ajankohtaista

(+%('%)'((

Pellava ja alfalinoleenihappo Alfalinoleenihapon on osoitettu alentavan veren kolesterolitasoa ja auttavan lasten normaalia aivojen kehittymistä. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n mukaan riittävä määrä alfalinoleenihappoa on kaksi grammaa päivässä. Sen saa esimerkiksi teelusikallisesta pellavansiemenöljyä tai ruokalusikallisesta pellavarouhetta. Pellavansiemenöljy sisältää kahta ihmiselle välttämätöntä rasvahappoa: alfalinoleenihappoa (omega3) ja linolihappoa (omega6). Molempia on saatava ravinnosta päivittäin ja niitä on pääasiassa kasvikunnan tuotteissa. Veren kolesterolitasoa alentavasta alfalinoleenihaposta (ALA) voi olla länsimaisessa ruokavaliossa niukkuutta. – EFSA on todennut ALA:n kolesterolin alentamista ja lasten aivojen kehittymistä koskevien terveysväitteiden tieteellisen näytön riittäväksi. Tämä tarkoittaa, että terveysvaikutteisuuden saa kirja-

Julkisuudessa keskustelua hämmentävät monet pelkkiin omiin kokemuksiin perustuvat mielipiteet. ta riittävästi ALA:a sisältävien elintarvikkeiden pakkauksiin, kunhan EU:n komissio antaa luvan markkinointikäyttöön. Kuluttaja voi luottaa siihen, että terveysväitteen takana todella ovat riittävät tieteelliset tutkimukset, kertoo EFSAn terveysväitetyöryhmän jäsen, professori Marina Heinonen.

Merkintä pakkauksiin EU-komission päätöstä odotetaan viimeistään kevään 2012 aikana. Tämän jälkeen riittävästi ALA:a sisältävien elintarvikkeiden pakkauksissa ja mainonnassa voivat näkyä toteamukset veren koleste-

rolitason alentamisesta tai lasten normaalista aivojen kehityksestä. – Kuluttajan on helpompi tehdä terveydelleen edullisia valintoja, kun riittävästi ALA:a sisältäviin tuotteisiin saa kirjata terveysvaikutukset konkreettisesti, kertoo Öljypellavayhdistyksen puheenjohtaja Juho Maula.

Rasvan laatu avain Professori Heinonen suosittelee kiinnittämään huomiota ravinnon rasvan laatuun. Hän sanoo tyydymättömiä rasvahappoja sisältävää margariinia ja kasviöljyä terveyden kannalta paremmaksi valinnaksi kuin eläinrasvaa. – Julkisuudessa keskustelua hämmentävät monet pelkkiin omiin kokemuksiin perustuvat mielipiteet, joita usein tarjoilevat muut kuin asiantuntijat. Myös yksittäisten tutkimustulosten merkitystä herkästi suurennellaan. Kuluttajan kannattaa pitää nyt pää kylmänä ja muistaa, että vi-

lyhyesti N Hyvinvointia pellavasta -hankkeessa käytetään maa- ja metsätalousministeriön menekinedistämisrahaa. Hankkeen tärkein tavoite on lisätä ja monipuolistaa pellavansiemenistä tehtyjen elintarvikkeiden tunnettuutta ja käyttöä elintarvikkeena tai ravintolisänä. N Öljypellavayhdistys on Elintarviketeollisuusliitto ry:n toimialayhdistys, joka toimii alan yhteistyöfoorumina ja luo jäsenyrityksilleen lisäarvoa parantamalla niiden toimintaedellytyksiä. Yhdistyksen jäseninä ovat: Elixi Oil Oy, Oy Linseed Protein Finland Ltd, Neomed Oy, Tuusulan Osuuspuristamo ja Sini-Pellava Oy.

ralliset ravitsemussuositukset pohjautuvat aina tieteelliseen tietoon, joka on saatu monista eri tutkimuksista ja josta suuri joukko alan kansainvälisistä asiantuntijoista on yhtä mieltä, Heinonen rauhoittelee ruokakohujen hämmentämää kansaa.

lyhyesti

Häkkikanalakiellon teho epäilyttää Vuoden 2012 alusta lähtien myös varustelemattomissa häkkikanaloissa tuotettujen kananmunien myynti tulee olemaan laitonta. Eläinsuojelujärjestöjen mukaan on vaarana, että laittomasti tuotettuja kananmunia tai niistä valmistettuja tuotteita leviää kiellosta huolimatta myyntiin. Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton ja Eläinsuojeluliiton Animalian mukaan EU-maista kerätyt tuoreet tiedot kertovat, että esimerkiksi Italia ja Espanja eivät ole kertoneet luotettavia lukuja siitä, kuinka moni tuottaja on siirtymässä lainmukaiseen kananmunantuotantoon. Ranskassa taas yli kuutta miljoonaa ja Puolassa yli neljää miljoonaa kanaa tullaan pitämään lainvastaisissa häkeissä vuodenvaihteen jälkeen. Suomessa uudistustyö on aikataulussa, ja direktiivin vaatimukset tulevat täyttymään vuoden loppuun mennessä. – Olemme vedonneet suomalaisiin kaupan keskusliikkeisiin, jotta ne pitäisivät huolta siitä, että laittomasti tuotettuja kananmunia tai munatuotteita ei päätyisi Suomen markkinoille, muistuttaa SEYn toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö.

Eläimet söivät yli puolet viljasta Vuoden 2010 viljasato jäi kolmeen miljardiin kiloon ja oli noin kolmasosan pienempi kuin vuonna 2009. Vehnän ja kauran tuotanto oli kotimaista kulutusta suurempi, mutta ohran tuotanto laski alle kotimaisen kulutuksen. Tiedot ilmenevät Tiken ennakkotiedoista satovuodelta 2010–2011. Lähes 65 prosenttia viljasta käytettiin kotieläinten ruokintaan. Kotimainen elintarviketeollisuus käytti noin 15 prosenttia kokonaiskulutuksesta. 11 prosenttia viljasta meni etanolin ja maltaan tuotantoon, loput pääosin siemenviljana kylvöihin.

VAMMALAN

KIERRÄTYS- JA KULJETUSPALVELUT

HYÖTYKERÄYS OY

Kallialankoulutie 38, 38210 Vammala puh. 050 555 9352

D88J<LKL

maaseutu

(+%('%)'((

Kananmunapesurit Alan tarpeen mukaan ammisailtletila

Perinteiset â&#x20AC;&#x153;Ă¤mpĂ¤rikoneetâ&#x20AC;? l Korit 100 tai 200 munalle

Uusi kotimainen, paineilmatoiminen munapesuri l Ruostumatonta terĂ¤stĂ¤ l Tehokas, mutta hellĂ¤varainen

Hollantilainen Morsnik munanpesuautomaatti

l Ruostumatonta terĂ¤stĂ¤ l Pesee 252 munaa 8 min. automaatti-

ohjelmalla hohtavan puhtaaksi

l KĂ¤ytĂśssĂ¤ myĂśs isoissa yksikĂśissĂ¤

BrittilĂ¤iset MST pĂśytĂ¤- ja linjakoneet

l Suuriinkin yksikĂśihin sopivia malleja

Mommolankaari 41, 32700 Huittinen Âˇ puh. 0500 223 346, (02) 566 782 seppo.kirra@broilertekniikka.fi Âˇ www.broilertekniikka.fi

.HYllQ N\OY|LOOH

887886 .DXUDW

Â&#x2021; 9LOMDQ VLHPHQHW Â&#x2021; 1XUPL MD VHRNVHW Â&#x2021; (GXOOLVHVWL +HUQH KlUNlSDSX WRLPLWHWWXQD S\\Gl WDUMRXV OXSLLQL

$.6(/,%25 52&.< 2KUD

675(,)

.$//( 3(572/$ S

Aki-Jk malleihin esim. kylmĂ¤pihatot saat pĂ¤Ă¤piirustukset rakennuslupa- ja tukihakemuksia varten veloituksetta.

Seuraava MaaseutuLusto ilmestyy 11.11.

D88J<LKL

metsä ja puuenergia

(+%('%)'((

Q KOLUMNI

Porua purusta KAHDEN VIIME viikon metsäteollisuusuutisissa on jutun juonena kovin huonon turvetuotantokesän aikaansaama vajaus turvetta korvaavista biopolttoaineista. Lokakuun ensimmäisellä viikolla tiedotettiin Vapon pellettiteollisuuden puolittamisesta. Tällöin pelletin vientiasiakkaista on ollut pakko luopua, jotta pitkän ajan turpeen toimitussopimukset kyetään täyttämään ylivuotisella turpeella, niukalla viime kesän turpeella ja sahanpurulla, hakkeella ja muilla kokoon ensi talvena haalittavilla puuaineksilla. Ruokohelpistä ei ole avuksi varsinkaan pidemmillä kuljetusmatkoilla. SYYSKUUN VIIMEISELLÄ viikolla Kiteen kunta Karjalan keskiosassa sai syliinsä karmean tilanteen: maan suurin, aikoinaan Antti Aarnio-Vihurin lastulevyrakentamisen kultakaudella 70-luvun alussa perustama Puhos Board -tehdas päätyi konkurssiin. Kipsilevyt rynnivät esiin ja söivät puulevyjen kotimaan menekin pieneksi jo 90-luvulla ja nyt sahanpurun puutteen vuoksi kilpailukyky päävientimarkkinoilla on vielä entistäkin heikompi. LASTULEVYTEOLLISUUS ON ollut ainoastaan Itä-Euroopassa kilpailukykyinen kasvuala viime vuosina. Tuotteen halpuus ja alttius kosteusvaurioille aiheuttaa sen, että se on luonteeltaan lyhyiden kuljetusmatkojen kotimarkkinatuote. Kiteen kunta käynnisti oman toimintansa supistamisen heti päätyönantajan kaatumisen jälkeen, sillä jatkoa ei ole näköpiirissä. Kaikki avut oli käytetty ja yritys oli jo ennestään saneeraustapaus. PITKIN VIIME kevättä lehtemme alueella pyöriteltiin hankintapuulaaneilla käsiin ilman noutajaa jääviä vaneritukkeja. Ehkä maailman pohjoisin vaneriyhtiö Vammalan Vaneri ja sen yhteydessä Visuvesi-konserni päätyivät konkurssiin. Edellä oli käyty vuosien 2008–2009 metsäteollisuuskriisin yhteydessä eloonjäämistaistelua, jossa Sastamalan kaupungin keskustaajamassa Vammaskosken rannalla oli uudistettu pääkone eli sorvi kaupungin yritysrahoitustuella. Visuvesi-ryhmä on ollut merkittävä autoteollisuuden vanerikomponenttien toimittaja sekä kuorma-autojen lavarakenteissa että henkilöautojen verhouksien lujissa bio-osissa.

lastut

Pirkanmaan metsäohjelma valmisteilla Pirkanmaalle laaditaan metsäohjelma vuosille 2012–2015. Metsäohjelma on koko metsäalan ja sen yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma. Se luo mahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä sekä antaa suuntaviivat alueen metsien hoidolle, käytölle ja suojelulle, puun käytölle ja jatkojalostukselle sekä monikäytölle. Pirkanmaan metsäohjelma valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä. Ohjelman laadintaa, seurantaa ja toimeenpanoa tukee 26-jäseninen metsäneuvosto. Käytännön työstä vastaa Pirkanmaan metsäkeskus. Lisäksi ohjelman työstämisessä on apuna kuudesta pirkanmaalaisesta metsä- ja luontoalan toimijasta koostuva ohjelmatyöryhmä. Metsäalan tärkeimmät toimenpiteet neljäksi vuo-

deksi eteenpäin Pirkanmaan metsäohjelmaan kootaan metsäalan kehittämistarpeet, -tavoitteet ja toimenpiteet seuraavalle neljälle vuodelle. Ne liittyvät muun muassa metsätalouden kannattavuuteen, monikäyttöön ja virkistykseen, monimuotoisuuteen, yritystoimintaan ja työllisyyteen sekä osaamiseen.

Puun tuonti supistui heinäkuussa Tuoreen Metsäntutkimuslaitoksen katsauksen mukaan heinäkuussa Suomeen tuotiin 0,9 miljoonaa kuorellista kiintokuutiometriä puuta. Puun tuonti väheni 26 prosenttia edelliskuukaudesta, mutta oli vielä suurempaa kuin kuukausituonti vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Heinäkuussa tuotiin puutavaralajeista eniten koivukuitupuuta ja haketta, 0,3 miljoonaa kuutiometriä kumpaakin. Metsäteollisuusutuotteita vietiin heinäkuussa Suomesta 0,9 miljardin euron

SATAMAKUPPILAN KUULUMISIA Kaskisista: pääosa sellutehtaan koneista laivattiin Intiaan ja niistä kootaan uusi sellutehdas osaksi uusien kulutusosien avulla. Purukeitintä ei kuitenkaan laivan partaan yli nostettu. Kukaan ei juuri nyt halua keittää hieman keskilaadusta poikkeavaa purusellua. MITÄ TÄSTÄ opimme? Viime syksynä, vuosi sitten Biowatti ilmoitti pellettiteollisuutensa lopettamisesta. Vapolla riitti purua vain vuotta kauemmin. Metsästä hankittujen biopolttoaineiden tuotannon kehitys ei ole riittävää korvaamaan turvetta. Siksi metsäteollisuuden sivutuotteet ovat ylikysyttyjä.Miksi? Yksi ja ilmeinen syy on maamme viime hallituksen periksi antaminen etelärannikon kuntien energiayhtiöiden painostukseen, jotta kaasun veroa ei nostettaisi suunnitellulla tavalla. Silloinen oppositiokin oli kovasti tohkeissaan. LOPPUTULOS: VEROTULOJEN sijasta valtio ottaa enemmän uutta velkaa, biopolttoaineiden tuotantoketjun työpaikat vähenevät Suomessa, yritykset köyhtyvät, Ruotsi korvaa Suomen tuontipellettiä öljyllä ja yrittää koota Tukholmaan puupolttoaineita pitkistä kotimaan kuljetusmatkoista ja Baltian tuonnista. Tätäkö halusitte, Katainen, Urpilainen ja Pekkarinen?

Al_X Jle` metsänhoitaja

arvosta. Myös viime vuoden heinäkuusta jäätiin jälkeen 12 prosenttia.

Sami Kapanen valitsi hirren Massiivipuu kelpaa vielä suomalaisille rakentajille. Honkarakenne toteutti hiljan Suomen suurimpiin kuuluvan hirsirunkoisen yksityistalon, kun jääkiekkokuuluisuus Sami Kapanen tilasi liki 600-neliöisen hirsitalon. Sami Kapasen liki 600-neliöinen hirsitalo valmistui Kuopioon Kallaveden rantaan. Kapasen kolmikerroksinen hirsitalo sai vaikutteet isännän NHL-kaudelta Amerikasta. Kapanen halusi panostaa myös parhaaseen A-energialuokkaan sijoittuvan hirsitalonsa energiatehokkuuteen. Asumisen hiilijalanjälki säilyy maltillisena Honkarakenteen suurimman Honka Major -hirren ja energiatehokkuutta lisäävien tiivistysratkaisujen ansiosta. Lämmitysmuodoksi valittiin uusiutuvaan energi-

aan perustuva maalämpö. Lämpöpumppua hyödynnetään myös kesäajan viilennykseen. Talon laskennallinen energiantehokkuusluku (ET-luku, kWh/ brm2/vuosi) on 143.

Tiedonjulkistamispalkinto metsäkirjasta Metsänhoitaja, metsäekologian lehtori Petri Keto-Tokoi ja metsänhoitaja, metsäekologian dosentti Timo Kuuluvainen ovat saaneet vuoden 2011 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon teoksesta Suomalainen aarniometsä (Maahenki 2010). – Suomalainen aarniometsä on harvinaisen monipuolinen ja laadukas tietoja valokuvateos luonnonmetsien elämästä, niiden historiasta ja merkityksistä ihmisille. Teoksessa yhdistyy monia näkökulmia, joita ei yleensä samojen kansien sisällä tavata, arvioidaan palkintoperusteluissa.

D88J<LKL

metsä ja puuenergia

(+%('%)'((

Tätä nykyä Minna Laine hoitaa työt klapikoneella.

Klapi vei mennessään

Euralaista pihapiiriä hallitsevat isot hallirakennukset, Ilomantsista hankittu kuorimakone ja pressujen peittämät pöllipinot. – On tämä kasa pienentynyt viimeisten viikkojen aikana, Jari Laine pohtii klapinkuivaukseen ja varastointiin rakennetun hallin pilkenäkymää. Se tietää sitä, että talvi on tulossa.

Ei rasita Kymmenen vuotta sitten

alkaneesta klapinteosta kehittyi lopulta aika suuri osa Kaunismäen tilan toimintaa. Tänään tilalla pohditaan, että kaikkineen työpanokset laskettuna klapiketju työllistää yhden henkilön täysiaikaisesti. Mutta eihän se aivan niin yksinkertaisesti mene. Niin isäntä kuin emäntä Minna Lainekin tekevät puuhommia ajan ja tarpeen mukaan – mitä maanviljelykseltä, maatalouskoneurakoinnilta ja perheeltä aikaa jää. Viime aikoina varsinai-

Jari Laine sanoo havainneensa, että asiakkaiden kertaostomäärät ovat kasvaneet aivan viime aikoina.

nen halkomatyö on jäänyt Minnan harteille. – Mutta ei se rasita lainkaan, enemmänkin seisominen koneen äärellä on yksitoikkoista, hän tiivistää työnsä. Kaunismäen tilalla klapilinja on koneellistettu käytännössä alusta loppuu. Pihamaalle joko isäntä tilan omista metsistä tai kuljetusyrittäjät metsänhoitoyhdistyksen välittäminä tuovat puuta, joka kuoritaan koneella ja ladotaan pinoihin kuivamaan. Kun lopul-

ta ajan päästä pölli lähtee pilkkomalinjalle, se menee kuljettimelle ja sitä tietä kiinteästi halliin sijoitetun klapikoneen kitaan. Klapi siirtyy koneelta pyörivään rumpuun, joka poistaa vielä sälää ja kuorta. Kuljetin vie edelleen kuljetuskuormaan. Sen jälkeen kuorma menee kuivaushalliin. Siksi Minna sanookin, ettei hänen tarvitse kuin käyttää koneita. – Olen joskus myös nostellut traktorilla puuta lin-

jalle. Isäntä Jari Laine kertoo, että aluksi koko puutouhu ajateltiin siten, että se tuo hieman lisätuloa.

– Olihan tämä ala muutenkin aika pientä vielä kymmenen vuotta sitten. Mutta ihan hyvin tämä on lähtenyt liikkeelle.

INFO KAUNISMÄEN TILA N 150 hehtaaria viljelyä, 100 siitä vuokralla N lisänä maatalouskoneurakointia N uutena mansikanviljelyä N klapibisnes mukaan kymmenen vuotta sitten N klapinmyynti pääosin 50 kilometrin säteelle Eurasta N myy pelkästään irtoklapia heittokuutioina N perusklapi, 33-senttinen koivu ja havupuu N ostaa ison osan puusta metsänhoitoyhdistykseltä

D88J<LKL

metsä ja puuenergia Insinööriä ja rautakouraa Tänään tilalla on runsaan 300 neliöinen käsittelyhalli lähes valmiina koneineen. Jo aiemmin rakennettu 400-neliöinen toimii säilytys ja kuivatustilana. Siipipotkureilla saadaan ilmaa puhallettua hallin läpi – tarvittaessa. – Ihmeen hyvin koivu kuivuu ulkona pinossakin. Pihaan varastoitunakin tänä vuonna päästiin 15 prosentin kosteusarvoon. Pressutkin laitettiin pinojen päälle vasta heinäkuussa. Kokemuksen perusteella hän kertoo, että oman koneenrakennuksen ja korjausosaamisen avulla pystyy leikkaamaan paljon pois kuluista. Hän osti Ilomant-

ISÄNNÄN IHMETYS - miksi yhä suunnitellaan tulipesällisiä omakotitaloja, mutta ei ajatella puulle varastointitilaa

Kaunismäen tilan klapien puhdistusrumpu on isännän käsialaa.

(+%('%)'((

sista saakka vanhan sahan vanhan kuorimakoneen, ja vaikuttaa tyytyväiselle. – Ja jos klapikone maksaa runsaat 10 000 euroa, kuljettimiin ja kuorirumpuun saa kulumaan vielä enemmän. Nyt rauta on ostettu romuraudan hinnalla ja laitteet ovat itse tehtyjä. Isäntä rakensi aivan uuden 350 kW:n ostokattilalla toimivan lämpökontin, jota voi käyttää niin viljankuivaukseen kuin klapien-

Tänään puunkuorella on rajaton menekki. kin kuivaamiseen. Samoin itse hallin rakentamisessa oman käden osuus on merkittävä. Hän kertoo, kun hän takavuosina kyseli jotain klapinkäsittelyyn liittyvää konetta, isot valmistajat eivät edes katsoneet sellaisia

PLUS

Tarkasti laskettava Energianeuvoja Jukka Kontulainen tiivistää klapiyrittäjyyden siten, ettei siihen kannata heittäytyä jättäytymällä pois muista töistä. – Ainakin kannattaa aiheesta kysyä ja laskea tarkasti, hän sanoo. Kontulainen toimii ProAgria Satakunnan palveluksessa, mutta on tällä hetkellä Prizztech Oy:n hankkeessa, joka keskittyy maaseudun uusiutuvaan energiaan. Kontulainen sanoo, että klapiyrittäjyys on lähes poikkeuksetta lisänä muun maatalousyrittäjyyden rinnalla. Usein myös koneet ja tilat ovat olleet valmiina ennen aloittamista. – Kiinnostus tähän on ollut kasvussa. Lounais-Suomessa on vain kaksi kokonaan klapibisnekseen keskittynyttä tekijää. Mutta tekevät sitä enemmän tai vähemmän muun työn ohessa. Kun Porissa hiljan järjestettiin ”klapi-ilta”, siihen osallistui viitisenkymmentä aiheesta kiinnostunutta. – Siellä tuli uutta tietoa – esimerkiksi lämminvesivaraajien eristelaatujen eroista. Ja näyttää siltä, että KeskiEuroopassa jo kymmenisen vuotta käytössä olleet käänteispalokattilat ovat rantautumassa Suomeen, Kontulainen kertoo. Tässä järjestelmässä puhaltimella käännetään palosuunta tavallaan ylhäältä alas, mistä savukaasujen johtamisen myötä saadaan kattilasta irti parempi hyötysuhde. – Mutta siinä kattilassa ei enää voi polttaa roskia.

tarpeellisiksi. Laine teki itse, mutta niin vain valmistajat ovat myöhemmin havainneet samat tarpeet. Tätä odottelua hän ihmettelee tänäänkin. Mutta osansa toimivuudessa ja tuottavuudessa on myös oivalluksilla. – Tänään puunkuorella on rajaton menekki, eikä se tavara jää ongelmaksi. Kuorta myymällä saa paljon kuluja peittoon.

Traktori vain kuljetuksiin Isäntäpari jutteleekin, ettei tänään ole enää akuutteja investointitarpeita. Vuositasolla pihan läpi kulkee noin 1 000 kiintokuutiota pöllitavaraa, pääosin koivua. Noin kymmenesosa puusta myydään eteenpäin

tuoreina pölleinä, sillä joku haluaa edelleen pilkkoa puunsa määrämittaan. Se miten klapinteon kannattavuus sitten mitataan, Jari Laine korostaa monen tekijän summaa. Ostettu raaka-aine ohjaa klapin hintaa, työstä pitäisi saada palkkaa, investoinnit pitäisi saada jollakin aikavälillä kuoletettua. Tilalla päädyttiin kiinteään klapilinjaan ja sähkökäyttöiseen klapikoneeseen. Työlaitteet ovat aina valmiina töihin. – Asiakkaiden kertaostot ovat kasvaneet. Ennen saattoi olla jopa kuution tai kahden eriä, nyt pienimmät määrät ovat 4–5 kuutiota. – Uskoisin, että tätä työtä olisi hyvin tarjolla tulevaisuudessa, isäntä puntaroi.

MitsubishiElectric -ilmalämpöpumput Myös muut merkit. Myynti ja asennus Puh. 045 127 8849 Varsahaantie 110, 32810 Peipohja kalle.lindholm@luukku.com

D88J<LKL

metsä ja puuenergia

(+%('%)'((

TAPIO NUMMI

Metsien käsittelyn tulevaisuus puntarissa Suomessa on sotien jälkeen sovellettu niin sanottua metsikkötalouteen perustuvaa metsien käsittelyä. Siinä metsiä käsitellään metsikköinä, joiden koko Lounais-Suomessa on keskimäärin pari hehtaaria. Metsikköä kasvatetaan aluksi harventamalla ja lopuksi metsä uudistetaan. Kasvatus aloitetaan sitten alusta perustamalla taimikko. Periaate on sama kuin pellolla, mutta satokausi on 80 vuotta, jopa pidempikin.

Nopeaa uudistamista Metsikkömetsätalouden pääperiaatteisiin kuuluu, että harvennuksissa poistetaan pienempiä, luonnon kilpailussa alle jääneitä puita. Näin varmistetaan, että päätekorjuuvaiheen sato koostuu tukkipuista, jotka

ovat mahdollisimman laadukkaita ja samalla arvokkaita. Harvennuksissa voidaan poistaa myös suurempia puita kuitenkin siten, että puuston määrä säilyy riittävän suurena päätehakkuuseen asti. Tasainen tulo metsästä varmistetaan sillä, että tilan metsissä on koko ajan eri vaiheissa olevia metsiköitä. Tällaisessa metsänhoidossa on erityisen tärkeää, että uusi metsä perustetaan korjatun tilalle nopeasti. Puulajin valinnalla ja riittävällä taimikon hoidolla varmistetaan se, että perustettu metsä tuottaa aikanaan arvokkaan puusadon seuraaville sukupolville. Suomen oloissa ei ole niinkään kyse siitä uudistuuko metsä, vaan siitä kuinka nopeasti syntyy täystiheä metsä ja kasvaako se arvopuuta. Kuvatunlainen metsän-

hoito on johtanut sekä puuston määrän että metsien kasvun merkittävään lisääntymiseen. Samalla metsiä on hakattu paljon kehittyvän metsäteollisuuden tarpeisiin.

Kuinka vapaasti? Viime aikoina on jälleen keskusteltu siitä, voitaisiinko metsiä käsitellä toisin, esimerkiksi jatkuvasti kasvattamalla. Samalla nousee esiin se, kuinka vapaasti metsänomistaja voi metsiään käsitellä. Melko yksimielisiä ollaan siitä, että metsän sadonkorjuun jälkeen pitää olla velvollisuus perustaa uusi metsä korjatun tilalle. Keskustelun alla on esimerkiksi se, pitääkö metsän uudistaminen rajoittaa tiettyyn ikään tai järeyteen. Nykyinen metsäla-

Tukkipuuston kasvatus on säilynyt metsänhoidon päätavoitteena.

Nykyinen metsälaki ei salli keskenkasvuisen metsän hakkaamista. ki ei salli keskenkasvuisen metsän hakkaamista. Kuitupuun ja tukkipuun hinnan ero on suuri eli metsän

kasvattaminen tukkipuukokoon on taloudellisesti mielekästä. Pääasiallinen tulo metsästä saadaan myymällä tukkipuuta. Tämä totuus on toistaiseksi pitänyt pintansa. Suurin periaatteellinen pohdinta koskee jatkuvaa kasvatusta. Siinä metsästä poistetaan järeimpiä, tukin mitat saavuttaneita puita ja uskotaan, että harventunut puuston asento johtaa uu-

Metsästä energiaa ja kuitupuuta

sien taimien syntymiseen alueelle. Menetelmä ei sovi männylle ja koivulle, jotka ovat valopuita eivätkä menesty muun puuston alla. Tutkijat ovat erimielisiä siitä, miten alas puuston määrä on laskettava, jotta kuusikossa syntyy riittävästi taimia. Mitä pienempi on puuston määrä, sitä pienempi on myös sen kasvu. Kokemukset metsänhoidon menneiltä ajoilta eivät

Yhdistelmäkorjuu mahdollistaa mäntyvaltaisilta ensiharvennuksilta sekä kuitupuun että energiarangan korjuun samalla kerralla. Uudella korjuumenetelmällä saadaan ensiharvennuskohde kerralla kuntoon metsän ravinnetasapainoa unohtamatta ja metsänomistajalle lisää kantorahatuloja energiapuun myynnistä. Kysy lisää omalta yhteyshenkilöltäsi tai soita meille: Rauman piiritoimisto p. 01046 23100 Tampereen piiritoimisto p. 01046 23200 Turun piiritoimisto p. 0104622500 www.metsaliitto.fi

D88J<LKL

metsä ja puuenergia Suurin periaatteellinen pohdinta koskee jatkuvaa kasvatusta.

Kannot ylös valikoidusti Edelleen tienvarsille ilmestyy valtavia kanto- ja risukasoja. Rekat kuljettavat haketettavaa tavaraa. Energiapuun keräys kuuluu jo suomalaiseen metsänkorjuuseen, vaikka asiantuntijoiden mukaan maatuvan tavaran kerääminen heikentää tulevaisuuden metsänkasvua. – Kantojen keräys soveltuu kohteissa, kun maannousemasieni vaivaa. Keräys on tosi hyvä tapa poistaa sientä. Oikeassa kohteessa kerääminen puolustaa paikkaansa, metsäpalvelupäällikkö Harri Mäihäniemi L&T Biowatista huomauttaa. – Ja minulla on mielikuva, että kun reheviltä mailta hakkuujätteet kerätään, ei keräämisellä kasvun kan-

ole rohkaisevia tämän menetelmän suhteen. Ongelmana on myös puunkorjuu, koska puiden poiminta laajoilta pinta-aloilta jäävää puustoa vaurioittamatta ei nykyisillä menetelmillä ole helppoa. Metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta molemmilla menetelmillä on sekä hyviä että huonoja puolia. Maa- ja metsätalousministeriö on aloittanut metsälain uudistamisen valmistelun. Puu koetaan edelleen Suomen arvokkaimmaksi uudistuvaksi luonnonvaraksi. Siitä on pidettävä huolta, vaikka puun käyttötarkoitukset saattavat vuosikymmenten myötä muuttua. BXi` E`\d`e\e johtaja Lounais-Suomen metsäkeskus

(+%('%)'((

D d ^ E K D / ^ d :

^ĂƚĂĞŶĞƌŐŝĂ KǇ ŽŶ ŬŽŶĞǇƌŝƚƚćũćƉŽŚũĂŝŶĞŶ ƉƵƵĞŶĞƌŐŝĂĂ ŚĂŶŬŬŝǀĂ ũĂ ƉĂŝŬĂůůŝƐŝůůĞ ĞŶĞƌŐŝĂůĂŝƚŽŬƐŝůůĞ ƚŽŝŵŝƚƚĂǀĂ ǇŚƚŝƂ dŽŝŵŝĂůƵĞĞŵŵĞ ŽŶ ^ĂƚĂŬƵŶƚĂ͘ sƵŽƐŝƚƚĂŝŶĞŶ ƚŽŝŵŝƚƵƐŵććƌć ǀŽŝŵĂůĂŝƚŽŬƐŝůůĞ ŽŶ ŶŽŝŶ ϰϱ ϬϬϬ DtŚ͕ Ğůŝ ϱϲ ϬϬϬ ŚĂŬĞͲŵϯ͘

K^d DD : , E</DD E Z'/ Whhd Z/> /^/>d <K,d />d ͗

<ĂƐŽŝůůĞ ƉƵŝĚƵƚ ŬƵƵƐŝŬŽŝĚĞŶ ŚĂŬŬƵƵƚćŚƚĞĞƚ EƵŽƌĞŶ ŵĞƚƐćŶ ŚŽŝƚŽŬŽŚƚĞĞƚ WĞůƚŽͲ ũĂ ƚŝĞŶƌĞƵŶĂƉƵƵƐƚŽ dŽŶƚƚŝͲ ũĂ ƉĞůůŽŶƌĂŝǀĂƵƐŬŽŚƚĞŝĚĞŶ ƉƵƵƐƚŽ <z^z >/^ : Wzz d Z:Kh^ <K,d ^d ^/͊

^ d E Z'/ Kz >ĂƵƚƚĂƌĂŶƚĂ ϳ͕ hůǀŝůĂ͕ Ɖ͘ ϬϰϬϬ ʹ ϵϭϵ Ϭϰϭ

ǁ ǁ ǁ ͘ Ɛ Ă ƚ Ă Ğ Ŷ Ğ ƌ Ő ŝ Ă ͘ Ĩ ŝ

nalta ole merkittävää vaikutusta. Karuilla mailla tilanne on toinen juttu. Mäihäniemen edustama yhtiö hoitaa metsiä ja ostaa samalla harvennuksia kertyvää puuta, josta pääosa ohjautuu energiakäyttöön. Sen sijaan pellettien valmistuksen yhtiö lopetti jo vuosi sitten. – Hakkuujäte ja kannot viedään mahdollisimman lähelle voimalaitoksiin, sillä kuljetuskustannukset näyttelevät isoa osaa ketjussa, hän korostaa. Hänen mukaan energiapuun ostojen määrä on ollut kasvussa, kun vanhoja voimaloita uusitaan ja uusia rakennetaan. – Yleisnäkymänä voisin sanoa, että hyvää kuuluu, kaikkea energiapuuta oste-

taan. Jos mietitään tulevaisuutta, harmaata voisi näkyä vain, miten valtion tukipolitiikka nuoren metsän hoidossa muuttaa. Mäihäniemi sanoo saadun joitakin viestejä, mutta päätösvalta tässä on EU: n elimillä. Päätöksen hän katsoo vaikuttavan myös energiapuun liikkeeseen. Lähes koko Suomen alueella operoivan yhtiön metsäpalvelupäällikkö myöntää, että monelle metsänomistajalle energiapuun käsite on vielä uutta, ja hyödyntämisessä on paljon tekemistä. – Kyllä kohteita on. Mutta mitä valtio tekee? Tällä järjestelmällä koko kenttä hänen mukaansa on osaksi valtion tukien varassa.

((

()

D88J<LKL

Pöytyä

(+%('%)'((

Kylien neuvottelukunta yhdistää ja aktivoi Pöytyällä K\`af IXekXe\e

Pinta-alaltaan laaja ja harvaan asuttu Pöytyän kunta pyöräytti vuoden alussa käyntiin kylien neuvottelukunnan toiminnan. Neuvottelukuntaan osallistuu toiminnassa mukana olevista kylistä valitut edustajat sekä kolme kunnan edustajaa, jotka tapaavat toisensa kokouksen merkeissä muutaman kerran vuodessa. Tavoitteena on lisätä kunnan ja kylien välistä yhteistyötä, sekä kehittää kylien keskinäistä yhteistyötä. Neuvottelukunnan tiedotteen mukaan aikaansaatua kylien yhteistyötä voi pitää esimerkillisenä toimintana Pöytyän kaltaisessa laajassa kunnassa, jossa ei ole yhtä selkeätä kuntakeskusta. Myös julkisen puolen resurssien väheneminen antaa entistä enemmän aihetta kyliä yhdistävälle toiminnalle. Kylät ovat vahvuus, jotka elinvoimaisina houkuttavat asukkaita luonnonläheisyydellään, rauhallisuudellaan ja turvallisuudellaan.

Yhteishenki löytyi heti

Satu Rintala Keihäskoski-Tourulan kyläyhdistyksestä on mielissään kylien neuvottelukunnan toiminnasta. Taustalla Paimenmäen kylätalo.

Neuvottelukuntaan Uudenkartanon kylän edustajana osallistuva ja työn-

D88J<LKL

Pöytyä

säkin puolesta yliopistollisessa kylähankkeessa mukana oleva Eija Eloranta on iloinnut neuvottelukunnan ensiaskeleista. – Olen positiivisesti yllättynyt. Pöytyä on niin laaja kunta, että parhaimmillaan ajomatka kylien välillä kestää tunnin. Silti mukava yhteishenki on löytynyt heti, hän kertoo. Elorannan mukaan näin alkuvaiheissa tärkein tavoite on saada jokaisen kylän asiat kuntoon ja koota kylistä mahdollisimman kattava tietopaketti, jotta niitä voidaan alkaa mainostamaan houkuttelevina käyntikohteina ja hyvinä asuinpaikkoina mahdollisille muuttajille. Tietopaketti on hyödyllinen myös kunnalle, joka saa tätä kautta arvokasta tietoa kyliensä voinnista.

Miten muut toimivat? Keihäskoski-Tourulan kyläyhdistyksen aktiivi ja neuvottelukunnan jäsen Satu Rintala on niinikään tyytyväinen yhteistyökuvioon. – On mielenkiintoista kuulla miten muut kylät toimivat ja miten muilla asiat järjestetään. Meidän kylältä voisi ottaa mallia esimerkiksi kyläkirjeestä, joka jaetaan kerran kahdessa kuukaudessa asukkaille, Rintala kertoo. Keihäskoski valittiin vuoden 2008 kyläksi VarsinaisSuomessa. Voiton avain oli

(+%('%)'((

Rintalan mukaan yhdistyksen omistaman kylätalon virkeä toiminta, jonka käyttäjiin kuuluvat myös paikallinen marttayhdistys, metsästysseura sekä maamiesseura. Entisen koulun pihamaalla kyläyhteisö järjestää kesäisin Paimenenmäen maalaismarkkinat, joiden kokoluokka yllättää. – Kävijöitä oli viime kesänä noin 4000 ja näytteillepanijoita ehkä sata, vapaaehtoisia oli naapurikunnista asti.

Enemmän meteliä kyliltä Rintalan mielestä kylien täytyy pitää itsestään entistä enemmän meteliä, jotta niiden tarpeet tulevat kuulluiksi. – Kaikilla on samat oikeudet palveluihin asuinpaikasta riippumatta. Kylien yhteistyön avulla saamme paremmin kunnan päättäjille mielikuvan siitä, että täälläkin asutaan, Rintala naurahtaa. Eija Eloranta taas haluaisi, että muualtakin löytyisi kykyä vastaavaan kylien ja kuntien väliseen yhteistyöhön. – Toivoisin että kunnat näkisivät kylät houkuttelevana voimavarana. Se on tietenkin paljon kylistä itsestään kiinni, miten paljon omaa markkinointia ja profiilinnostattamista jaksetaan tehdä, Eloranta päättää.

Tiken tiedonkeruu maatiloilta alkoi Tike eli Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus on aloittanut syksyn tilastotiedonkeruut maatiloilta ja puutarhayrityksiltä. Kaikkiin kyselyihin voi nyt vastata verkkopalvelussa. Maatilat voivat antaa verkkopalvelussa sato-, puutarha- ja maatilatutkimuksen tiedot. Osallistujille postitetaan palvelun käyttäjätunnukset ja salasanat.

Myös puhelimessa Verkkopalvelu tarjoaa valmiina viljelijän tukihaussa antamat kasvikohtaiset kylvöalat, joiden avulla satotietojen täyttäminen on helpompaa. Palve-

lu tekee myös satotiedoille tarkistuksia, jotka auttavat antamaan oikeampia tietoja. Verkkopalvelu mahdollistaa puhelinhaastattelua joustavamman vastaamisen itselle sopivaan aikaan. Viljelijöiltä, jotka eivät anna tietoja verkkopalvelussa, kerätään tiedot puhelinhaastattelussa. Tutkimuksessa kerätään peltokasvien satotietoja noin 7000 tilalta. Tämän vuoden satotutkimuksen yhteydessä kerätään myös tiedot maatilan viljan varastomääristä sekä tietoja syysviljojen kylvöaloista ja suorakylvön osuudesta syyskylvöalasta. Vuoden 2011 satotutkimuksen yhteydessä kerätään ensim-

mäistä kertaa satotiedot myös tuhannelta luonnonmukaista tuotantoa harjoittavalta tilalta. Puutarhatutkimuksen verkkopalvelu avautuu 12. lokakuuta. Puutarhatilastojen kohdalla verkkovastaaminen on ollut mahdollista aiemminkin, mutta tänä vuonna verkkopalvelu uudistuu samankaltaiseksi kun muissa maataloustilastoissa. Kysely lähtee noin 4500 puutarhatilalle ja vastaamisaikaa on marraskuun loppuun. Kyselyn sisältö säilyy entisenlaisena. Maatilatutkimuksen tiedonkeruu alkaa marraskuun puolenvälin jälkeen. Tutkimuksessa kerätään tietoja sikojen lukumääris-

tä, maidon käyttömääristä maatiloilla sekä kotiteurastusmääristä noin 3400 kotieläintilalta. Tietoja käytetään kotieläinten lukumäärätilaston sekä maidon- ja lihantuotantotilastojen laadinnassa. Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus, on yksi Suomen neljästä tilastoviranomaisesta. Tiken lakisääteisenä tehtävänä on tuottaa maatila- ja elintarviketalouden tilastoja. Tiken tiedonkeruista löytyy tietoa myös osoitteesta www.maataloustilastot.fi/ tiedonkeruut

Oluenpanon opinnot käynnistyvät Porissa marraskuussa Satakuntalaisia maatalousyrittäjiä kannustetaan parantamaan tulotasoaan ja laajentamaan toimintaansa liitännäiselinkeinoilla. Maatalouden parissa työskentelevät voivat kouluttautua ja hankkia ammatillista osaamista pienpanimotoiminnassa, kotityön tuottamisessa ja erilaisissa metallialan töissä. Koulutukset alkavat marraskuussa ja ne sisältävät ammatillisen koulutuksen lisäksi yrittäjyyden koulutusta. Pienpanimotoiminnan koulutus toteutetaan Poris-

sa. Kurssilla käydään läpi panimotoiminta kokonaisuudessaan ”pellosta pulloon”. Kurssin kouluttajana on porilaisen panimoravintola Beerhunter’sin oluenpanija Mika Heikkinen. Vastaavaa koulutusta ei tiettävästi järjestetä tällä hetkellä Satakunnassa. Koulutukset järjestää maaseudun kehityshanke MaKe It!, jota rahoittaa EU: n maatalousrahasto. Hankkeen tavoitteena on luoda maatalousyrittäjille mahdollisuuksia saada lisätuloja, parantaa lähipalveluja

sekä etsiä ja toteuttaa uusia koulutustarpeita. Koulutuksen projektipäällikkönä toimii Joonas Tutti. Halutessanne voitte tiedustella kurssien kouluttajien ja koulutettavien yhteystietoja mahdollista haastattelua varten projektipäällikkö Joonas Tutilta: Pienpanimotoiminnan kurssissa kouluttajana toimii panimoravintola Beerhunter’sin

oluenpanija Mika Heikkinen ja hän on luvannut kertoa koulutuksesta. Kurssille osallistujan sekä MTK-Satakunnan näkökulmaa on luvannut kertoa pienpanimokurssille osallistuva MTK-Satakunnan puheenjohtaja Ilkka Mattila. Lisätietoja: puh. 040 199 4187, joonas.tutti@sataedu.fi

D88J<LKL

Koski Tl

(+%('%)'((

Maanviljelijä Petri Haapasalo ei ole halukas ajamaan Saloon asti tarvitsemiensa maatalouspalveluiden perässä.

sa Kesäniemi kärjisti kuntaministeri Henna Virkkusen esittämät työssäkäyntialueiden mukaiset kuntaliitoskaavailut ”omaan kaminaan kusemiseksi”, sillä

Kriittisimmät vaikeudet kohdistuisivat pienyrittäjiin. ”kunnan koko ei ratkaise, vaan se miten kunta palvelut tuottaa”. Koskea on Someron kera suunniteltu liitokseen Salon kanssa. Vakavarainen kahden ja puolen tuhannen asukkaan Koski Tl uskoo kuitenkin pystyvänsä tuottamaan tarvittavat palvelut parhaiten pysyttelemällä joustavana, itsenäisenä kuntana.

Vaikutus maatalouteen vähäinen Maaseutu Luston haastateltavana kunnanjohtaja Kesäniemi rauhoittelee maatalousyrittäjiä, jotka pelkäävät mahdollisen kuntaliitoksen vaikutuksia toimintaansa. – Maatalouden tilanne on täällä samanlainen kuin muuallakin Suomessa, haastava. Kiinteät kustannukset ovat nousussa ja tilojen määrä vähenee jäljelle jäävien koon kasvaessa. Kuntaliitos ei niinkään vaikuttaisi alkutuotantoon, vaan kriittisimmät vaikeudet kohdistuisivat pienyrittäjiin, jotka alkaisivat häviämään kilpailutuksia isommille, hän kuvailee. Kesäniemen mukaan Koski Tl avustaa maataloutta niin paljon kuin ”pelimerkit” antavat myöden. Kunnan yrittäjiltä heruu kuitenkin vuolaita kiitoksia kunnanjohtajan suuntaan, joka on aktiivisuudellaan luonut yhteishenkeä

Kuntaliitos voisi pidentää maanviljelijän asiointimatkoja K\`af IXekXe\e

Pienen Kosken Tl kunnan tulevaisuus on herättänyt

keskustelua aina valtakunnallisissa medioissa asti. Kosken johdon ja asukkai-

den vastustus kuntaliitoksia kohtaan profiloituu nykyiseen kunnanjohtajaan,

Jari Kesäniemeen, jonka Koskelle rakennettu uudenkarhea pankkirakennus on molinja on selkeä ja tiukka. nelle kuntalaiselle hyvinvoinnin symboli. Pankin tiloissa Ylen televisiohaastattelus- järjestetään myös koulutuksia yrittäjille.

hoomo Toppatuoli r e V P. 045 129 9123 * kotikäynnit * kuljetuspalvelut * kankaat Tapalantie 255, 31500 Koski Tl www.toppatuoli.ﬁ

D88J<LKL

Koski Tl

(+%('%)'((

En usko suuruuden ekonomiaan. Kosken ilmapiiriin. – Meillä on aloitettu hyvä elinkeinopoliittinen suunnitelma, jota viedään kunnialla loppuun. Käymme tiivistä vuoropuhelua yrittäjien kanssa ja tarjoamme heille koulutuksia uuden pankkirakennuksen auditoriossa, hän selvittää hyvän palautteen taustoja.

Viljelijältä ”ei” palveluille Salossa Maantalousyrittäjä Petri Haapasalo sai isännän tittelin kotitilallansa nuorena, 18-vuotiaana. Nyt viisi vuotta myöhemmin hänellä on vankka näkemys maatalousyrittämisestä Koskella. – Ennenkin olen kehunut, mutta ylistetään nyt vielä, Koskella on ensiluokkaiset yrityspalvelut, hän hehkuttaa, ja mainitsee erityisesti maaseutuasiamies Into Lehtisaaren, jonka kanssa yhteistyö maataloushallinnon asioissa on ollut sujuvaa. Juuri pelko toimivien palveluiden siirtymisestä kauemmas kalvaa Haa-

Petri Haapasalo ja lihakarjan rippeet. Kosken itsenäisyyttä puolustava Haapasalo on luopumassa karjastaan ja keskittyy maanviljelyyn.

pasalon mieltä. Ideaan kuntaliitoksesta hän suhtautuu oletetun nuivasti. – En usko suuruuden ekonomiaan, hän hymyilee. Haapasalo on kokenut AMK-harjoitteluaikoinaan maataloushallinnon toimintaa Salon yhdeksän kunnan liitoskaupungissa. – Kaikki maaseutuelinkeinoviranomaiset koottiin liitoksessa yhteen. Kosken liittyessä Saloon, sinne

siirtyisivät todennäköisesti maaseutupalvelut, rakennusvalvonta sun muut tarpeelliset tahot. Koski pystyy tuottamaan palvelut ihan omin voimin, hän arvelee. Palveluiden karkaaminen 35 kilometrin päähän Saloon ei ole Haapasalon ainoa huoli. Uhkana on myös byrokratian määrän nousu sekä palveluiden henkilökohtaisuuden katoaminen. – Uudessa kunnassa oli-

si yli 2000 maatalousyrittäjää, kun nyt Koskella niitä on alle 200. Sekamelska olisi suuri sellaisessa ympäristössä.

D88J<LKL

Parkano

(+%('%)'((

Kauko Kallioniemi kuntaliitoskeskustelusta:

Asiasyyt tulisi asettaa etualalle K\`af IXekXe\e

Kuntaliitoskeskustelu käy Parkanossa kuumana. Neuvottelut uudesta kunnasta Kankaanpään ja Jämijärven kanssa ovat jo pitkällä, vaikka asukkaiden joukosta kuuluu kova metakka hanketta vastaan. Tilanteen selvittämiseksi kaupungin johto järjestää mielipidekyselyn.

Asialiitos Parkanolainen Kauko Kallioniemi on entinen kaupunginvaltuuston jäsen, nykyinen maanviljelijä ja aktiivinen julkinen keskustelija. Hänen ajatuksiinsa törmää paikallispolitiikan keskusteluareenoilla lehdissä, blogeissa ja internetin palstoilla. Ja aina omalla nimellä. Politiikan monet kierteet todistaneella Kallioniemellä on vahva mielipide myös Parkanon kuntaliitoksesta. – Asiasyiden takia kannattaa tehdä liitos Kankaanpään ja Jämijärven kanssa, hän sanoo. – Alueiden kehityksestä on vain huolehdittava kunnolla.

Suuruudesta voimaa Kallioniemen mielestä Parkanolla on suuremmat mahdollisuudet saada valtion hankerahoitusta isomman kunnan voimin, ja näin edistää paikallista elinkeinoelämää ja palveluita – Pienen kunnan delegaatiolla ei juuri ole vaikutusvaltaa valtakunnan tasolla. Tottakai se vaikuttaa jos kunnassa on 20 000 asukasta 2000-7000:n sijaan, hän vertaa, ja muistuttaa myös valtion tarjoamasta rahallisesta porkkanasta liitoskunnille. Elinkeinoelämän alueellinen vetreytys on Kallioniemen mielestä olennaista, ja siihen tarvitaan juuri valtiollisia hankkeita. – Parkanon perusteollisuus tarvitsee teiden ja varsinkin rautateiden kehitystä pysyäkseen elinvoimaisena. Parkanossa on paljon esimerkiksi haketta voimaloille, joten Tampereen ruuhkaisen asemapihan

Puutavaran kuormausta Parkanon rautatieasemalla. Kauko Kallioniemi näkee liikenneyhteyksien toimivuuden tärkeänä Parkanon elinvoiman kannalta.

ohittava rata on saatava aikaiseksi, hän esittää.

Parkano ollut aktiivinen Kuntaliitoksiin liittyy pienemmillä osapuolilla sisäänrakennettuna pelko palveluiden menetyksestä, ja se lieneekin suurin syy parkanolaisten vastahankaisuuteen liitokseen isomman ja satakuntalaisen Kankaanpään kanssa. Jo kevyt kyselykierros Parkanon keskustassa sen osoittaa. Kauko Kallioniemi muistuttaa kuitenkin, että Parkano on ollut aktiivinen jo vuonna 2007 Ikaalisten ja Pirkanmaan suuntaan, mutta Paras-hankkeen mukainen yhteistyö ei ottanut silloin tuulta alleen, ja kaupungin johtokin menetti uskonsa yhteistoiminta-alueisiin. – Missä olivat nykyisen hankkeen vastustajat silloin? Parkano on ollut moneen suuntaan aktiivinen, mutta vastahakoisen kunnan kanssa ei voida lähteä yhdistymään, hän muistuttaa.

Kysely marraskuussa Kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg kertoo, että neuvottelut Kankaanpään ja Jämijärven kanssa ovat jo niin pitkällä, että lopullinen sopimus saadaan tä-

– Mielikuva kuntaliitoksesta, joka painottaa tunteita, ei toimi, sanoo Kauko Kallioniemi. Takana käytöstä poistunut navetta ja vuosi sitten pystytetty radiomasto.

Parkano on ollut moneen suuntaan aktiivinen. män kuun aikana valmiiksi. – Seuraavaksi tehdään kuntalaisille mielipidemittaus marraskuun aikana. Vastaukset saadaan joulukuun alkuun ja varsinainen päätöksenteko menee alkuvuoteen. Valtiovaltakin on

luvannut vuoden loppuun mennessä esitellä omia kaavailujansa, joten tietoa asian suhteen tulee olemaan laajalti, hän sanoo. Kuntalaisilta kysytään muun muassa tiedottamisesta, kunnan palveluista ja tottakai kanta kuntaliitokseen. Malmbergin mukaan mielipidekysely on merkittävä ja sen painoarvo määräytyy vastausprosentin mukaan. Hän toivookin, että prosentti nousisi mahdollisimman korkealle.

D88J<LKL

luonto

(+%('%)'((

Ahvenen lĂśydĂ¤t syksyllĂ¤ lĂ¤mpimĂ¤stĂ¤ syvĂ¤nteestĂ¤ Ahven on lĂ¤mpĂśĂ¤ rakastava kalalaji, joka siirtyy syksyllĂ¤ veden kylmetessĂ¤ syvempiin vesiin. Ahvenet alkavat vesien kylmetessĂ¤ kerĂ¤Ă¤ntyĂ¤ monttuihin ym. sopiviin lĂ¤mpĂśtaskuihin. Silloin alkavat jigikalastajan juhlahetket. Veden lĂ¤mpĂśtila on vedenalaisissa montuissa ja syvĂ¤nteissĂ¤ ahvenen kannalta suotuisampi.

Kala pohjassa Syysahventa tavoitteleva kalamies etsii kaikuluotaimen tai merikortin avulla nĂ¤itĂ¤ ympĂ¤ristĂśĂ¤Ă¤n syvempiĂ¤ kohtia, jotka kalastetaan tarkasti ankkuroidusta veneestĂ¤.

Ahvenkalastajan jigitysvĂ¤lineiksi sopii nk. ykkĂśsluokan avo- tai hyrrĂ¤kela sekĂ¤ siihen sopiva vapa. Silikonista valmistettuja jigejĂ¤ saa erivĂ¤risinĂ¤ ja -muotoisina, ja joissakin kaupoissa niitĂ¤ myydĂ¤Ă¤n irtokarkkien tapaan laareista. Yleisesti voidaan todeta, ettĂ¤ mitĂ¤ pehmeĂ¤mpi jigi, sitĂ¤ parempi liikkuvuus ja samalla pyytĂ¤vyys. LisĂ¤ksi tarvitaan jigipĂ¤itĂ¤ eli painokoukkuja. NiitĂ¤kin on tarjolla monen muotoisia ja painoisia. Jigikalastus on tehokkainta, kun kala oleskelee pohjassa tai pohjan tuntumassa. JigillĂ¤ kalastaessa tulee siis odottaa kunnes viehe on pohjassa. Sen jĂ¤l-

keen tehdĂ¤Ă¤n vavan kĂ¤rjellĂ¤ pieni nykĂ¤isy, jolla saadaan jigi kohoamaan pohjasta. Kelataan lĂśysĂ¤t siimat pois ja annetaan jigin vajota takaisin pohjalle. Juuri vajoamisvaiheessa kannattaa pysyĂ¤ erityisen valppaana. Silloin on tĂ¤rpin mahdollisuus suurimmillaan. KylmĂ¤ssĂ¤ vedessĂ¤ verkkaiset ahvenet tarvitsevat enemmĂ¤n aikaa iskeĂ¤kseen vieheeseen. Syksyisin voidaan jigin liikettĂ¤ jarruttaa kĂ¤yttĂ¤mĂ¤llĂ¤ astetta kevyempĂ¤Ă¤ jigipĂ¤Ă¤tĂ¤ kuin normaalisti. MyĂśs siiman vaihtaminen hiukan paksumpaan ajaa saman asian.

HULNRLVWXPLVRSLQQRW

2SLVNHOWDYLD DLKHDOXHLWD RYDW Â&#x2021; OlPP|QWXRWDQWR Â&#x2021; \KGLVWHWW\ OlPP|Q MD VlKN|QWXRWDQWR Â&#x2021; OLLNHQWHHQ ELRSROWWRDLQHHW Â&#x2021; PXXW XXVLXWXYDQ HQHUJLDQ OlKWHHW Â&#x2021; OLLNHWRLPLQWDPDKGROOLVXXGHW ELRHQHUJLD DODOOD Â&#x2021; ELRHQHUJLDD NDQVDLQYlOLVHVWL RSLQWRPDWND WDL DODQ NRQJUHVVL 2SLQQRLVVD YRL HULNRLVWXD ELRHQHUJLDKDQNNHHQ YHWlMlNVL \ULWWlMlNVL WDL PDDWLODQ HQHUJLDQHXYRMDNVL 0RQLPXRWR WRWHXWXV VLVlOWll OlKLRSHWXVWD HWlWHKWlYLl MD RSLQWRMHQ ORSSXSXROHOOD NHKLWWlPLVSURMHNWLQ

Ilvespentueet lasketaan tulevana talvena Suurpetojen jĂ¤ljet lasketaan Satakunnassa ensi talvena lumikelillĂ¤. Erityisesti kiinnostaa ilves, mutta myĂśs susi-, ahma- ja karhuhavainnot kirjataan. Vastaava laskenta tehdĂ¤Ă¤n myĂśs Pohjois-Savossa, EtelĂ¤-Savossa, Uudellamaalla ja Keski-Suomessa. Tavoitteena on kehittĂ¤Ă¤ ja testata yhteistyĂśssĂ¤ RKTL: n kanssa laskentamenetelmĂ¤Ă¤, joka tukee nykyistĂ¤ suurpetohavaintojĂ¤rjestelmĂ¤Ă¤ ja parantaa havaintoihin perustuvien kanta-arvioiden tarkkuutta erityisesti ilveksen tihentymĂ¤alueilla. Laskenta kĂ¤ynnistetĂ¤Ă¤n yhtĂ¤ aikaa koko maakunnassa tekstiviestein ja sĂ¤hkĂśpostilla sopivassa lumitilanteessa. TodennĂ¤kĂśisin

%LRHQHUJLDQ

TIINA AHONEN

+$.8$,.$ Â˛ +DNXRKMHHW MD ORPDNNHHW ZZZ KDPN IL HULNRLVWXPLVRSLQQRW .RXOXWXV DONDD WDPPLNXXVVD 2SLQWRMHQ ODDMXXV RQ RSLQWRSLVWHWWl 2SLQWRPDNVX RQ Ä&#x201E; /LVlWLHGRW $QWWL 3HOWROD DQWWL SHOWROD#KDPN IL /DXUL .DLYRVRMD ODXUL NDLYRVRMD#KDPN IL

ZZZ KDPN IL HULNRLVWXPLVRSLQQRW

laskenta-aika Satakunnassa on marras- joulukuun vaihde. Laskennan luotettavuuden varmistamiseksi sidosryhmistĂ¤ etsitĂ¤Ă¤n riippumattomia jĂ¤lkitarkastajia. JĂ¤lkitarkastajia etsitĂ¤Ă¤n mm. Suomen luonnonsuo-

jeluliiton Satakunnan piiristĂ¤, ELY-keskuksesta ja muista sidosryhmistĂ¤. Organisaation rungon muodostavat toimivat petoyhdyshenkilĂśt ja heidĂ¤n avustajansa.

Uusia hevostarinoita pian julki Mannisen toimittamana Hevostarinoita pelloilta ja metsistĂ¤, talleilta ja raviradoilta on koottu Kirsti Mannisen toimittamaan Hevosvoimat-uutuuskirjaan. Teos sisĂ¤ltĂ¤Ă¤ valikoiman kertomuksia, jotka

ovat perĂ¤isin kevĂ¤Ă¤llĂ¤ pĂ¤Ă¤ttyneestĂ¤ kirjoituskilpailusta. Kirja esitellĂ¤Ă¤n Helsingin kirjamessuilla 27.10. Kirjaan on poimittu 31 tekstiĂ¤, joissa hevoset kuljettavat mukanaan ihmisiĂ¤,

KOLUMNI Q Reima Laaja

MetsĂ¤stĂ¤jĂ¤taipaleen alussa ALKANEEN METSĂ&#x201E;STYSKAUDEN mielenkiintoisinta tointa on ollut nuorimmaisen pojan opastaminen metsĂ¤stĂ¤jĂ¤uran alkuun. MetsĂ¤stĂ¤jĂ¤tutkinnon hĂ¤n suoritti viime kesĂ¤nĂ¤, ja ensimmĂ¤inen saaliskin on jo saatu. Toimintaa vaihteeksi ruohonjuuritasolla seuranneena, olen miettinyt nuoren metsĂ¤stĂ¤jĂ¤ntaipaleen aloittamista. Se ei muuten ole kovin helppoa. ENNEN METSĂ&#x201E;STYKSEN aloittamista tĂ¤ytyy lĂ¤pĂ¤istĂ¤ metsĂ¤stĂ¤jĂ¤tutkinto. Valmistautuminen tutkintoon kĂ¤y joko osallistumalla koulutukseen tai lukemalla omatoimisesti MetsĂ¤stĂ¤jĂ¤n Opas -kirja. Lakitekstit ja koekysymyksien muotoilut sopivat aikuiseen makuun paljon paremmin kuin hieman toisella kymmenellĂ¤ olevan pojanjullikan. Kuluja tĂ¤ssĂ¤ vaiheessa tulee noin 50 euroa, hylĂ¤tty koe nostaa joka kerta saldoa aina 20 euroa. Tutkinnon jĂ¤lkeen tĂ¤y-

tyy maksaa metsĂ¤styskortti. Harrastuksen hintalappuun tulee lisĂ¤Ă¤ hintaa 30 euroa vuodessa. Seuraavaksi tĂ¤ytyy hankkia varusteet ja alue, missĂ¤ metsĂ¤stĂ¤Ă¤. Alle 15-vuotias ei saa aselupia, mutta metsĂ¤stĂ¤minen on mahdollista tĂ¤ysi-ikĂ¤isen henkilĂśn vĂ¤littĂśmĂ¤ssĂ¤ valvonnassa. 15â&#x20AC;&#x201C;18-vuotias voi saada rinnakkaisluvan aseeseen, mikĂ¤li lĂ¤pĂ¤isee poliisin lupaprosessin ja siihen liittyvĂ¤n psykologisen palikkatestin. Hintaa harrastukselle taas muutama kymppi lisĂ¤Ă¤. Kaikissa nĂ¤issĂ¤ tapauksissa homma kĂ¤ytĂ¤nnĂśssĂ¤ edellyttĂ¤Ă¤ lĂ¤hisukulaisen metsĂ¤stysharrastusta. Muuten kuvio ei oikein toimi. VARUSTEISIIN SAA uppoamaan niin paljon rahaa kuin haluaa, mutta perushankinnatkin haukkaavat melkoisen loven. Haulikkoa ei saa alle 500 euron, ja jotta sitĂ¤ oppii kĂ¤yttĂ¤mĂ¤Ă¤n ja saamaan osumia, niin harjoituslaukauksia tĂ¤ytyy tehdĂ¤ kym-

menittĂ¤in. Panokset ja kiekot maksavat Ă¤kkiĂ¤ saman summan. PelkkĂ¤ haulikko ei vĂ¤lttĂ¤mĂ¤ttĂ¤ riitĂ¤, isompaa riistaa varten tĂ¤ytyy hankkia vielĂ¤ kivĂ¤Ă¤ri ja siihen tĂ¤htĂ¤inkiikari. Ja pappa maksaa â&#x20AC;&#x201C;- tĂ¤llĂ¤ kertaa tonnin. LĂ&#x201E;MPIMĂ&#x201E;T VAATTEET ja kengĂ¤t ovat vĂ¤lttĂ¤mĂ¤ttĂśmiĂ¤. NiitĂ¤ ei nykynuorisolta vĂ¤lttĂ¤mĂ¤ttĂ¤ lĂśydy. Farkut ja lenkkarit pĂ¤Ă¤llĂ¤Ă¤n viluissaan vĂ¤rjĂśttelevĂ¤ jahtikokelas ei vĂ¤lttĂ¤mĂ¤ttĂ¤ ilmesty enĂ¤Ă¤ uudestaan paikalle. Rahaa vaatetukseen ja kenkiin uppoaa taas helposti viisisatanen. Kasvun ihmeen takia nĂ¤mĂ¤ hankinnat tĂ¤ytyy tehdĂ¤ vuosittain. Muutoin vaatteet nĂ¤yttĂ¤vĂ¤t aikamiespojan rippipuvulta. METSĂ&#x201E;STYSALUE LĂ&#x2013;YTYY helpoiten metsĂ¤stysseuran jĂ¤senyyden kautta. Perheen maanomistus auttaa jĂ¤seneksi pĂ¤Ă¤syĂ¤, isojen kaupunkien asukkaiden pĂ¤Ă¤sy metsĂ¤stysseu-

roihin voi olla varsin kivinen tie. Liittymismaksut, majamaksut, lahtivajamaksut ja muut jĂ¤senyyteen kuuluvat maksut lohkaisevat seuran koosta ja varustelusta riippuen eri suuruisia summia. Oletusarvo on muutamia satasia, joissakin yhdistyksissĂ¤ tuhansia. TĂ&#x201E;SSĂ&#x201E; VAIHEESSA pappa on sponsoroinut harrastusta jo kolmisen tonnia. EnsimmĂ¤inen saaliselĂ¤in on melkoisen hintava, mutta jo toisen tavin jĂ¤lkeen hinta on puolittunut. Nuorison aktiviteetit tosin voivat muuttua kovinkin Ă¤kkiĂ¤ ja uudet harrastukset tulevat esiin melkoisen Ă¤kkiĂ¤. EhkĂ¤ jo ensi viikolla on jĂ¤Ă¤kiekon tai karaten harrastaminen ajankohtaista. Mutta pĂ¤Ă¤asia on, ettĂ¤ nuoriso harrastaa. I\`dX CXXaX riistanhoidonneuvoja Suomen riistakeskus Satakunta

tunteita ja yllĂ¤ttĂ¤viĂ¤ sattumuksia. Suomen historia ja yhteiskunnan muutos peilautuvat moniin omakohtaisesti koettuihin tapahtumiin.

D88J<LKL

koneet ja laitteet

(+%('%)'((

Mallivuoden 2012 Transitin etu- ja sivukynnyksissä, pohjan pitkittäisosissa, poikittaisosissa, takapyörän aukoissa ja muissa pohjan osissa on ylimääräinen sinkkigalvanointi.

polttoainesäästöjä 150 000 kilometrin matkalla edelliseen malliin verrattuna.

Uusi moottorimallisto

Transit päivitti malliston Uusi mallivuoden 2012 Transit tulee Euroopan markkinoille ennen vuoden loppua. Erittäin polttoainetehokkaassa ajoneuvossa on matalat CO2-päästöt, entistä pidempi huoltoväli (2 v / 50 000 km) ja vakiona pidennetty 12 vuoden ruostesuojatakuu. Mallivuoden 2012 Transitin suunnittelussa on huomioitu kustannusten jatkuva nousu. Se on ensimmäinen Ford-malli, jossa käytetään uusia 2.2-litraisia TDCi –moottoriperheen moottoreita. Ne käyttävät vähemmän polttoainetta, mutta ovat silti entistä tehokkaampia, vääntävämpiä

HUOLTOKEIDAS OY Muuntamonkatu 8, Kokemäki puh. (02) 546 1532

ja mukavampia ajaa kaikissa olosuhteissa. – Uuden mallivuoden 2012 Ford Transit -valikoiman avulla varmistamme, että Transit on jatkossakin paras vaihtoehto hyötyajoneuvon ostajille Euroopassa ja kaikkialla maailmassa, toteaa Stephen Odell, Chairman and CEO, Ford of Europe. Mahdollisimman taloudellista ja tehokasta kuljetusta toivoville Ford tarjoaa kaksi vaihtoehtoa ECOnetic Transitista – nyt myös ensimmäistä kertaa pitkän akselivälin ja puolikorkean version. Sekä lyhyen et-

tä pitkän akselivälin mallit on varustettu huippuluokan ympäristöteknologialla, kuten Ford Auto-StartStop -toiminnolla, älykkäällä latausjärjestelmällä sisältäen jarrutusenergian hyödyntämisen ja Fordin edistyksellisellä akunhallintajärjestelmällä. SWB-malli kuluttaa jopa 8,5 prosenttia vähemmän polttoainetta kuin aiempi Transit ECOnetic. Malli kuluttaa vain 6,3 litraa sadalla kilometrillä, jos se on varustettu valinnaisella nopeusrajoittimella. NEDCtestisyklillä mitattuna tämä vastaa 173g/km CO2 -päästöjä. Tämä vastaa 909 litran

Fordin uusi 2.2-litrainen Duratorq TDCi -moottori korvaa tämänhetkiset Transit 2.4- ja 2.2-litraiset dieselmoottorit. Uutta dieselmoottoria käytetään sekä etu-, taka- että nelivetoisissa Transiteissa ja sitä on saatavana eritehoisena, jotta se täyttäisi erilaisten käyttäjien vaatimukset. Uudesta etuvetoisesta Transit-mallistosta löytyy 100-, 125- tai 140-hevosvoimaiset mallit. Tehokkaimmassa takavetoisessa mallissa on 155 hevosvoimaa. Ford tarjoaa mallivuoden 2012 Transit-ajoneuvon ostajille valinnaisena ECOympäristöpaketin, joka on kestävän tavarankuljetuksen seuraava askel. Paketti sisältää Ford Auto-StartStop- sekä 110km/h -nopeusrajoitintoiminnot, jotka on saatavana useimpiin voimansiirtoyhdistelmiin. Kaikissa Transit-malleissa entistä paremmat kuusivaihteiset manuaalivaihteistot .

D88J<LKL

koneet ja laitteet

(+%('%)'((

Suomi tutkitusti menestynein

Tapahtumassa konealan yrittäjät toivat murheensa julki myös kansanedustaja Timo Kallille. Kallia tässä haastattelee Harri Pöntinen ja vieressä seuraa näyttelyvastaava ja MM-Terminaalin isäntä Jorma Mykrä, vieressä Satakunnan Koneyrittäjien puheenjohtaja Tatu Kimpanpää, näyttelyjärjestelijä Antti Koota ja Koneyrittäjien liiton maanrakennusvaliokunnan puheenjohtaja Markku Suominen.

Verotus ruokkii kustannuskriisiä Koneyrittäjät Länsirannikon konepäivillä Ulvilassa pelkäsivät kustannuskriisiä veroratkaisujen myötä. –Valmisteverojen korotukset ruokkivat armottomasti kustannusten nousua. Koneurakoinnin kustannukset nousevat parhaillaan noin kymmenen prosentin vuosivauhtia.

Nyt suunnitteilla oleva dieselin valmisteveron korotus kasvattaa kustannuskriisiä entisestään. Polttoainekuluilla on merkittävä osa konetyöalojen kustannuksissa, harmitteli liiton aluepäällikkö Ari Pihlajavaara Länsiranni-

kon Konepäivät -tapahtumassa Ulvilassa Pihlajavaara huomautti, että tuoreessa muistissa on polttoöljyn valmisteveron tuplaaminen tämän vuoden alussa. Nyt suunnitteilla oleva dieselin valmisteveron korotus kasvattaa kustannuskriisiä entisestään. – Se rokottaa työkonealaoja arviolta noin yhdeksän miljoonan euron lisälaskulla, hän arvioi.

Nostettiin tammikuussa Kaavailtu liikennepolttonesteiden verotuksen kiristäminen koskettaa melkoisesti koneyrittäjiä, sillä työmaakulkemiset ja koneiden siirrot ovat merkittäviä kulueriä koneyrityksille. Karkeasti arvioiden pelkkä dieselin valmisteveron 8 sentin nosto litralta merkitsee noin 9 miljoonan euron lisälaskua koneyrityksissä. – Pitää muistaa, että al-

la on moottoripolttoöljyn valmisteveron viime tammikuinen korotus 8 sentillä litralta. Se toi koneyrityksille reilusti yli 20 miljoonan euron lisä-laskun. Koneyrittäjien mielestä uuden hallituksen hallitusohjelma sisältää tekstiltään paljon yrittäjille myönteisiä kirjauksia. – Valitettavasti monen kirjauksen vaatima rahoitus ontuu ja näköpiirissä on edelleenkin pikemmin itkua ja hammastenkiristystä kuin rahanyörien heltymistä. Selvää on, että julkisen talouden tulee sopeuttaa menojaan eikä varmaankaan verojen kiristämiseltä voida välttyä. Verotuksessa kiristysten painopiste tulee olla loppukulutuksessa eikä tuotantopanoksissa ja yritystoiminnassa. Terveempää olisikin korottaa yleistä arvonlisäveroa kuin lisätä yritysten kustannuksia, vaativat Koneyrittäjät osastollaan.

Ford esitteli konseptin sähköpyörästä Frankfurtin autonäyttelyssä nähtiin Fordin kehittämä konsepti sähköpyörästä. Pyörä on osoitus siitä, miten Fordin muotokieli taipuu muuhunkin kuin

autoihin. Pyörän akun ollessa täysi sillä voi matkata jopa 85 kilometriä. Ford ei kuitenkaan aio ryhtyä valmistamaan sähköpyöriä, vaikka niiden markki-

nat kasvavatkin nopeasti. Alumiinista ja hiilikuidusta valmistettu pyörä painaa vain 2,5 kiloa.

INFO N Koneyrittäjien liitto on 2500:n energia-, maarakennus- ja metsäalan koneyrittäjän valtakunnallinen yrittäjä- ja työnantajajärjestö. Lisätietoja: www.koneyrittajat.fi

Nita Korhosen kansainväliselle moottoriliitto FIM: lle ja Jyväskylän yliopistolle tekemä, Pro gradu -tutkielma “What Makes a Champion” valottaa paitsi moottoripyörämaailmanmestareiden menestyksen saloja, mutta tuo ilmi myös etenkin suomalaisittain merkittävän seikan: Suomi on asukaslukuun suhteutettuna ylivoimaisesti maailman menestynein moottoripyöräurheilumaa. Laskettaessa yhteen maailmanmestaruudet moottoripyöräurheilun päälajeista Road Racingista, Motocrossista, Trialista, Endurosta ja Speedwaysta maailman kuusi menestyneintä maata ovat Italia, IsoBritannia, Espanja, Belgia, Ruotsi ja Suomi. Kun maiden maailmanmestarit suhteutetaan asukaslukuun,

loistaa Suomi suhdeluvulla 7,4. Perässä tulevat Ruotsi (suhdeluku 5,5) ja Belgia (suhdeluku 5,1), muut tulevat kaukana perässä. – Yhteiskunnallisesti merkittävä tekijä Suomen menestyksessä on tietenkin se, että asumme hyvinvointivaltiossa, jossa perheillä on varaa tarjota lapsilleen mahdollisuus aloittaa moottoripyöräharrastus jo nuorena. Toinen erittäin tärkeä tekijä on maastomme, joka antaa mahtavat puitteet etenkin Off Roadlajeille. Eri maiden harjoittelumahdollisuudet näkyvätkin suoraan menestyksessä; Italian ja Espanjan lukuisat MotoGP-radat ja pitkä kesäkausi tuottavat runsaasti Road Racing – mestareita kun taas Suomi dominoi etenkin Endurossa, Nita Korhonen sanoo.

D88J<LKL (+%('%)'((

%20.3 /+ (ELPPOKiYTTyINEN KOTIPIHAN PUHALLIN 3AATAVANA MYyS RiYSTiSSARJA

Ê %20.3 /+ 1 +EVYT JA SUORITUSKYKYINEN PUHALLIN AMMATTIMAISEEN KiYTTyyN

%20.3 /+ 15 !INUTLAATUISEN HILJAINEN JA ERGONOMINEN TEHOPUHALLIN

%20.3 /+ /FABO 4! +ETTERi TAKARUNKO OHJAUS AUTOMAATTIVAIHTEISTO JA NELIVETO TAKAAVAT PARHAAT AJO OMINAISUUDET JOKA SiiLLi

4I Ý

%20.3 /+ 1 4EHOKAS JA SUOSITTU PUHALLIN AMMATTIKiYTTyyN

Acb]dic`]gYh `]g}`U]hhYYh mad}f]jich]gYYb _}mhh b"

221220ǘ

%20.3 /+ #/

%20.3 /+ #5

4ODELLINEN MONITOIMIKONE "ALANCE 8 VALJAAT SEKi SIIMAPii VESAKKOTERi JA RAIVAUSTERi CC K7 KG

4iYSOSUMA METSiNHOITOON "ALANCE 84 VALJAAT JA METSiTERiVARUSTUS CC K7 KG

9LIVOIMAINEN TEHOKKUUDESSA JA KiSITELTiVYYDESSi "ALANCE 84 VALJAAT JA METSiTERiVARUSTUS CMǞ K7 KG

4I Ý

TI Ý