Lusto 2011_08

Page 1

KOLUMNISTI LAAJA TUNNUSVIIDAKOSSA S.18

Q

PERJANTAI 16.9.2011

SATAMAIDON PIINAVIIKOT S. 3

METSÄ-LUSTO LIITTEENÄ

Q Eld\if /

9LOMDNDXSDQ \NN|VSDLNND .DWVR NLOSDLOXN\N\LVHW KLQWDPPH ZZZ DYHQDNDXSSD À

)

D88J<LKL (-%0%)'((

Seuraava MaaseutuLusto ilmestyy 14.10.

VAMMALAN

KIERRÄTYS- JA KULJETUSPALVELUT

HYÖTYKERÄYS OY

Kallialankoulutie 38, 38210 Vammala puh. 050 555 9352

ajankohtaista

D88J<LKL (-%0%)'((

*

Tässä numerossa

SONNIVASIKOILLE UUTTA TILAA N SIVUT 6-7 Al_X C\mfj\e

k`cXccX ?l`kk`j`jjX liXbf`k``e llj` jfee`bXjmXkkXdf%B m`dd\ gX`bXccX%

Toimitusjohtaja Jarmo Oksman yllättyi kuluttajien reaktiosta. Maito nostatti tunteita.

Miljoonan litran maitokohu lähiruuasta Kuluttajat käänsivät poliitikkojen mielen Porissa päälaelleen. CLJKF&AlbbX J`cmXjk

Satamaidon toimitusjohtaja Jarmo Oksman myöntää suoraan, ettei hän odottanut kuluttajien reagoivan kuten tapahtui Porin maitohankintapäätösten jälkeen. Palveluliikelaitos päätti vaihtaa Satamaidon Valioon maidon toimittajana, mikä laskennallisesti olisi merkinnyt noin 35 000 euron nimellistä säästöä. – Kaupunki ei katsonut kokonaisuutta, ja sitä mitä päätös vaikuttaa kaikkeen muuhun, Oksman laskee tänään. Porin päättäjät lähtivät hakemaan säästöjä roimasti paisuneesta Palveluliikelaitoksen ruokalaskusta. Mutta kun seudun asukkaiden jupina yltyi, päätös joutui uudelleen harkintaan. Palveluliikelaitoksen suurimmat asiakkaat, koulutuslautakunta ja perusturvalautakunta saavat vielä antaa lausuntonsa maidontoimittajasta, mutta henki on tänään Satamaidon puolella. Oksman sanoo, että hekin ovat investoineet esimerkiksi Porin Veden jätevedenkäsittelyyn 600 000 euroa, yritys maksoi maidosta tuottajille 18,6 miljoonaa euroa, maksoi palkkoja työntekijöille 2,6 miljoonaa. Palveluja yritys

osti 6,3 miljoonalla ja ostaahan Satamaito energian ja veden kaupungin liikelaitoksilta. – Isoja summia, toimitusjohtaja sanoo. Oksman sanoo yhtiön periaatteena olevan, että se ostaa läheltä kun se on mahdollista. Tuolloin tuetaan aluetaloutta. Kaupunki hankkii maitotaloustuotteet Kesprolta. Palveluliikelaitos silti voi itse päättää, tilaako Kesprolta Satamaidon vai Valion tuotteita.

Muutaman tilan tuotanto Satakunnassa yhteishankintarenkaaseen kuuluu 12 kuntaa. Satamaito on toimittanut hankintarenkaalle 1,4 miljoonan litraa maitoa vuositasolla, osan on toimittanut Valio, mutta Porissa isot laitokset ovat juoneet paikallista. Porin päätös vaihtaa oma toimittajaa olisi tiennyt miljoonan litra menestystä alueelliselle meijerille. Aivan varmaa ei vielä ole, miten päätöksen käy, mutta Palveluliikelaitos toteuttanee lautakuntien tahtoa. Miljoona litraa on 3,3 prosenttia Satamaidon vuosituotannosta, eli 5–6 tilan vuosituotanto. – Ei se olisi vaikuttanut investointisuunnitelmiin. Olemme in-

vestoineet tänne tosi paljon viime vuosina, Oksman tyytyy sanomaan. Toimitusjohtaja myöntää, että tapaus on jonkinlainen heräte lähiruokaa koskevassa keskustelussa. Yleensä kuluttaja päättää aina, ja yleensä siinä maitohyllyn edessä, mitä ja kenen maitoa hän ostaa. Nyt esimerkiksi täysmaidon myynti on kasvanut 10 prosentilla, ja voita on myyty 12 prosenttia aiempaa enemmän. Rasvaisempien tuotteiden suosion kasvu liittyy rasvakeskusteluun, näin Oksman uskoo.

Uusia isoja Mutta maitotalouden hän uskoo menestyvän Suomessa, sillä nurmirehu tai heinä mahdollistavat naudoille hyvät elinolot. Tänään maitotuotteiden kulutus on kovassa kasvussa Kiinassa, Lähi-idässä ja Afrikassa. Kysynnän kasvu noilla alueilla on tuotantoa suurempaa, mutta tänään Satamaito ei pysty juuri tätä hyödyntämään. – Siellä juustot ja jogurtit kasvattavat markkinoitaan. Oksman sanoo meijerin tuottajista 2–3 investoivan vuosit-

INFO Satamaito lyhyesti

MARTTANEUVONTAA UUDESSA KEITTIÖSSÄ N SIVUT 8 K\`aX D b\c k`\k #

\kk llj` k`cX kf`d``%

N maidontuottajia 240-250 N vuosituotanto maitotuotteita 45 miljoonaa litraa N tuotannosta 60 prosenttia Satakuntaan, Etelä-Suomeen 28 prosenttia N investoinnit viime vuonna noin kolme miljoonaa euroa, tänä vuonna suunnilleen samaa luokkaa

tain, ja suunta on isompaa. Normaalia on laittaa sen verran isolleen, että robottilypsy kannattaa – 50–70 lehmän kokoon. Uutta syntyy muun muassa Luvialle ja Huittisiin.

Lähiruokaa pöydässä Vaikka Porin meijerin tuotannosta oltiin sipaisemassa siivu, Oksman itse ei omien sanojensa tästä yöunia menettänyt. Tuotantoa olisi vain sopeutettu. Meijerijohtaja sanoo olevansa lähiruokaintoilija. – Riistaa metsästä ja perunatkin ovat kasvaneet kilometrin päässä, hän tiivistää lähiajattelua.

SATONEN KIRJOITTAA N SIVU 4 BXejXe\[ljkXaX# dXX$

aX d\kj kXcfljmXc`fbleeXe a j\e 8i$ kf JXkfe\e JXjkXdXcXjkX Xcf`kkXX k jj eld\ifjjX bfclde`gXcjkXejX%

HIRVIKÄRPÄNEN HAKEE ISÄNTÄÄ N SIVU 17 JlfaXlklX mX` \`#

j``e bpjpdpj%

Q G\iaXekX`eX (-%0%)'((

Pääkirjoitus

Suomesta lähtee väärä signaali

M

aan hallitus on ollut tällä viikolla budjettiriihessä vääntämässä kättä. Maatalouden kannalta budjetin eduskuntakäsittelyyn jää vielä paljon parannettavaa. Valtiovarainministeriön esitys olisi viemässä maatalousbudjetista sata miljoonaa euroa. Budjettiesityksen yksi suuri huolenaihe liittyy siihen, millaisen signaalin se antaa Suomesta ulospäin ja erityisesti Euroopan unioniin. Kun budjettiesityksen leikkaukset osuvat maatalouden kan-

Hallitusohjelmassa luvataan turvata perheviljelmien tuotantoedellytykset. Tämä lupaus pitää nyt lunastaa. salliseen tukeen ja luonnonhaittakorvaukseen, niin samalla Suomi antaisi EU:lle miltei luvan koskea myös EU:n kautta tuleviin tukiin. Ajankohta tällaisen signaalin antamiselle juuri nyt on huono, koska EU:n maatalouspolitiikan ja -budje-

tin kokonaistarkastelu on aivan kohta edessä. Jos Suomi alkaa itse leikata tukiaan, on vaikea perustella, miksei muitakin leikkauksia voitaisi tehdä. Maataloustukien leikkaukset osuvat siksikin huonoon aikaan, koska moni maatalouden sektoreista on kannattavuusongelmissa. Leikkaukset ja alan kannattavuusongelmat vaikeuttavat myös alan tulevaisuutta ja uusien sukupolvien lähtemistä maatalousyrittäjiksi. Hallitusohjelmassa luvataan turvata perheviljelmien tuotantoedellytykset. Tämä lupaus pitää nyt lunastaa.

KOLUMNI Q Arto Satonen

Suomalaisen ruoan tulevaisuuden ratkaisee suomalainen kuluttaja KOTIMAINEN MAATALOUS on ahtaassa raossa. Tuotantokustannusten kasvua on vaikea saada takaisin tuotantohinnoissa. Rakenteellista kehitystä suurempaan tilakokoon on tapahtunut vauhdikkaasti, mutta sekään ei yksin riitä ratkaisuksi. Viime kädessä suomalaisen maatalouden tulevaisuus on suomalaisen kuluttajan käsissä. JYRKI KATAISEN hallitus on nostanut yhdeksi politiikan kärjekseen lähiruokastrategian. Tavoitteena on löytää aiempaa selvästi enemmän lähiruoalle kanavia pellolta ruokapöytään. Tavoitteena on sekä lisätä kuluttajien mahdollisuuksia ostaa paikallista ruokaa, että parantaa paikallisen tuotannon kannattavuutta. Avainasemaan nousevat alkuperämerkinnät, joiden kattavuutta tulee lisätä. Kun kuluttajalla on tieto siitä mistä ruoka on peräisin, niin silloin valinnanmahdollisuus on hänellä. Maatalouspoliittisessa keskustelussa usein

nousee esille tuottajan saama vähäinen osuus lopputuotteen hinnasta suhteessa teollisuuden ja kaupan osuuteen. Tämän suhteen muuttamiseksi on vaadittu uutta lakia tuottaja/toimialaorganisaatioista, jonka tarkoituksena on parantaa tuottajien neuvotteluasemaa. Lakiesitystä selvitetään parasta aikaa maa- ja metsätalousministeriössä, mutta siltä ei kannata odottaa liikaa. Jokainen ketjun porras toimii omasta kannattavuusnäkökulmastaan järkevällä tavalla. EUROOPAN UNIONIN maatalouspolitiikan uudistus on käynnissä parasta aikaa. Suomalaisen maatalouden toimintaedellytysten kannalta on tärkeää, että menestymme neuvotteluissa. Ei ole kuitenkaan realistista olettaa, että tässä taloudellisessa tilanteessa Suomen maatalouden tuki kasvaisi, vaikka Suomen neuvottelutavoitteita onkin komissiossa ja parlamentissa hyvin ymmärretty. Menestymällä tukineu-

votteluissa mahdollistetaan kotimaisen elintarviketuotannon toimintaedellytykset, mutta ei ratkaista nykyisiä kannattavuusongelmia. VIIME KÄDESSÄ valta on siis kuluttajalla. Lainsäädännön keinoin voimme vaikuttaa siihen, että kuluttaja tietää milloin hän valitsee kotimaisen ja ulkomaisen ruoan välillä. Jos kuluttajan koriin päätyy laadukkaamman kotimaisen tuotteen sijasta edullisempi ulkomaalainen, niin on aivan varmaa, että ulkomaalaisia tuotteita on kaupan hyllyllä entistä enemmän. Silloin häviäjinä eivät ole vain suomalaiset tuottajat, vaan myös kotimaisesta tuotannosta riippuvaiset elintarviketeollisuuden työntekijät. Sastamalassa valtuutettu Ilkka Naatula jätti aloitteen aterioiden pääraaka-aineiden alkuperämerkinnöistä Sastamalan kaupungissa. Aloitteen idean mukaisesti koulujen ja päiväkotien ruokalistan yhteydessä olisi maininnat ruoan

raaka-aineiden alkuperämaista. Tämä on erinomainen tapa myös pedagogisesti opettaa suomalaista nuorisoa ottamaan selvää ruokansa alkuperästä. Juuri tällaisia avauksia suomalainen maatalous nyt tarvitsee.

8ikf JXkfe\e kansanedustaja, maa-ja metsätalousvaliokunnan jäsen

SITAATIT

Ministeri Urpilainen on vähätellyt maatalousleikkausten määrää vertaamalla niitä koko maatalouspolitiikan menoihin. Analyysi on lyhytjänteinen, väärä ja vaarallinen. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila 6.9.

Kehyskuntien kustannuksella kasvukeskuksia suosiva veroremontti osaltaan ohjaa kehitystä kohti vahvoja peruskuntia. Mielenkiintoista on seurata, miten kuntien valtionosuuksien leikkaukset kohdistuvat eri kuntiin. PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm 12.9.

Metsä- ja energiateollisuuden välinen viiva alkaa olla melko lailla veteen piirretty. TEM:n ylijohtaja Esa Härmälä 2.9.

D88J<LKL (-%0%)'((

Merimetsojen vaikutus luultua pienempi Suomen ympäristĂśkeskuksen tuoreen selvitykseen mukaan merimetsojen lanta ja pesimätavat vaikuttavat lintujen pesimäalueiden kasvistoon paikallisest. Suorat vaikutukset näkyvät lähinnä puustossa ja välittĂśmästi pesäyhdyskunnan alueella. Vanhemman tutkijan Terhi Ryttärin mukaan merimetsojen vaikutus saarten kasvistoon on osittain samanlaista kuin lokkien. –Ne lannoittavat oleskelualueitaan hyvin voimakkaasti. Paikoittain edes lintuluodoille tyypilliset typensuosijajäkälät eivät kestä merimetsojen lantakuormitusta. Merimetsojen kallioisilla pesimäsaarilla Suomenlahdella sadevedet levittävät ja laimentavat merimetsojen lantaa kallioiden rakoihin ja juotteihin. Niissä lisäravinteiden myĂśtä kukoistavat lintuluodoille luonteenomaiset merisaunio, ruoholaukka, vadelma ja keltamaksaruoho. Vaikka osa putkilokasvilajistosta hyĂśtyy merimetsojen tuomasta lannoituksesta, osalle se on haitta. Selvimmin ylimääräisestä lannoituksesta kärsivät happamilla mailla viihtyvät varpukasvit ja kataja sekä myĂśs mänty ja koivu. Lannan lisäksi puuvartiset kasvit kärsivät merimetsojen aiheuttamista mekaanisista vaurioista, kun linnut katkovat oksia pesänrakennustarpeiksi. Eniten pesänrakennuksesta kärsivät katajat ja männyt. Puuvartisten ja typpeä karttavien kasvila-

nimityksiä

Pirkanmaan metsäkeskuksessa

Saariston kasvisto toipuu nopeasti, jos merimetsopopulaatio muuttaa. Kasvit ovat palanneet SkĂśldharunin luodolle vain vuosi merimetsojen lähdĂśn jälkeen. Merimetson pesimäluoto Ă–stergaddenissa. Kuva: Terhi Ryttäri

jien hävitessä saarilta ravinteita suosivien lajien kuten maltsojen ja horsmien osuus kasvaa.

Kasvillisuus toipuu nopeasti Merimetsojen pesinnällä on maisemallisia vaikutuksia, jotka ovat havaittavissa heti ensimmäisen pesintävuoden jälkeen. Lannan peittämä pesä- ja oleskelualue sekä kuolevat puut näkyvät kauas. Saarien kasvusto toipuu kuitenkin nopeasti, jos meri-

.LLQQRVWDDNR .XPLQDQYLOMHO\" 7DVDD W\|KXLSSXMD SXLQWL HQQHQ YLOMRMD

6DPD NDOXVWR NXLQ YLOMDOOD

0RQLYXRWLQHQ NDVYXVWR

+\Yl NDQQDWWDYXXV

YlKHPPlQ W\|WXQWHMD

+\Yl HVLNDVYL SDUDQWDD PDDQ UDNHQQHWWD YlKHQWll YLOMDQ WDXWHMD

1\W P\|V WRUMXQWD DLQHHW MRWND WRLPLYDW

MHO\ O L Y V X SLP R V V R D D W V R NLLQQ

VRLWD HUJ .MlOOE

w w w. ca rawayďŹ nl and .ďŹ Caraway Finland Oy puhdistaa ja jalostaa kuminaa NärpiĂśssä (Porin ja Vaasan välillä). Tuotanto perustuu sopimusviljelyyn, jota nyt 5000 ha.

,

metsopopulaatio poistuu alueelta tai pienenee. KalansyĂśjinä merimetsot eivät levitä kasvien siemeniä. –Merimetsoyhdyskuntien suojeluksessa elää kuitenkin esimerkiksi lokkeja, joiden mukana saarille kulkeutuu myĂśs niille varsin epätyypillisiä lajeja, kuten tomaatti ja auringonkukka, Ryttäri kertoo. Merimetso on Itämeren piirissä voimakkaasti levittäytyvä ja rauhoitettu pesimälintu.

Moteista megawateiksi Pirkanmaalla -hankkeelle projektivastaavaksi on nimitetty agrologi (AMK) Perttu Ojakoski. Projektissa edistetään ensisijaisesti puun, mutta myÜs Perttu Ojakoski. muiden kiinteiden biopolttoaineiden käyttÜä ja siihen liittyvää yrittäjyyttä Pirkanmaalla. Hankkeen keskeisin tehtävä on kunnissa tehtävä aktivointityÜ sekä potentiaalisten biolämmityskiinteistÜjen kartoitus. Hankkeessa kehitetään kuntakohtainen ns. Moteista Megawateiksi - tiedote, jonka avulla on tarkoituksena herättää keskustelua ja aktivoida kuntia siirtyä käyttämään kotimaista puuta energian lähteenä. Puu on päästÜtÜn biopolttoaine ja puun energiakäytÜllä on merkittävät aluetalousvaikutukset. Hankkeen muita tehtäviä on järjestää lyhytkestoista koulutusta ja retkeilyä, antaa ensivaiheen neuvontaa kiinteistÜlle ja maatiloille lämmitysjärjestelmiin liittyen sekä toimia maakunnallisena toimialan yhteystahona. Perttu Ojakoski, joka siirtyi tehtävään Pohjois-Pohjanmaalta bioenergianeuvojan tehtävistä. Pertun tavoittaa numerosta 040-673 5006.

-

D88J<LKL

koti ja rakentaminen

(-%0%)'((

Harjunmaan perinteikäs sikatila Huittisissa on rakentanut kerralla kaikki toisen tuotantosuunnan rakennukset sonnivasikoiden lihottamiseksi teruasmittoihin lähinnä kotoisella rehulla.

Uuden sonnikasvattamon avoimet ovet Huittisissa Al_X Jle`

– Kivasti meni ja väkeä kävi runsaasti, sekä paikkakuntalaisia että alan ammattilaisia, juuri niin kuin oli tarkoituskin, toteaa Juha Levonen tyytyväisenä nautakasvattamon rakentamisen teemapäivän jälkeen. Avoimien ovien tilaisuus

pidettiin puintien aloittelun aikaan elokuun alkupuolella, kun karsinoiden varustelu ei ollut vielä aivan valmis. Nyt kasvattamoon on jo otettu ensimmäiset maitorotuiset sonnivasikat sisään kasvamaan. – Eläimet tulevat toistaiseksi kokonaan yhteistyökumppanilta Porin puolesta. Näin terveysasiat suju-

vat mahdollisimman mallikkaasti, kertoi isäntä.

Kilpailutettu Kasvattamon toimintamallina on päädytty pelkkään sonnikasvatukseen kylmäpihatossa. Lisäksi tilalla harjoitetaan sikataloutta. Tukien vyöhykkeittäisyys on johtanut teurashieho-

jen kasvattamiseen käytännössä kokonaan parempien tukien alueella, C-vyöhykkeellä Pohjois-Satakunnassa ja siitä pohjoiseen. Lypsytilat kasvattavat pitohiehonsa edelleen pääosin itse. – Kasvattamon kooksi valittiin 250 paikkaa eri syistä. Kaikki kapasiteetti lanta- ja rehuvarasto-

D88J<LKL

koti ja rakentaminen

(-%0%)'((

Selkeät kuljetusyhteydet ovat Harjunmaan kasvattamon yksi tunnuspiirre. Päivittäisen rehunkäsittelyn ja viikoittaisen lannankäsittelyn pyöränjäljet eivät koske toisiinsa. Lantalan ja kasvattamon välillä on kovapohjaista vara-aluetta vaikka siirtokuljetuksia odottaville eläimille. Lanta työnnetään suoraan katettuun lantalaan alamäkeen. (kuva oik.) Juha Levonen on valinnut järeät mitoitukset metallisiin karsinarakenteisiin ja oman metsän männyt lujaan niskapuomiin. Kattorakenteet ja kantavat palkit ovat terästä ja karsinoiden seinät betonielementeistä. (kuva alh.)

ja myöten rakennettiin tänä vuonna kerralla, kilpailuttaen ja mahdollisimman edullisesti. Tila tulee tuottamaan pääosan nurmirehuista itse, mutta opittavaa on, kun nurmea ei ole viljelty kolmeenkymmeneen vuoteen, LSO:n neuvonta- ja tuotannonohjaustehtävissäkin pätevöitynyt viljelijä, agronomi Juha Levonen sanoo.

PLUS

Kävijän kokemaa Al_X Jle`

Omaa ja naapureiden nautakarjaa aiemmin hoitanut maanviljelijä tuli teemapäivään aidolla uteliaisuudella ja kutsuttuna enemmän muiden asioiden kuin lainkaan omien nautakarjarakennushankkeiden tähden. Tapio Loimaalta on osallistunut rakennustöihin lähinnä omalla kylällään ja hän arvelee nyt meneillään olevan varsin hiljaisen maaseuturakentamisen vuoden osaltaan lisää-

vän teemapäivien kävijämääriä. – Ammattilaisetkin ehtivät nyt paremmin poikkeamaan työmaaesittelyissä, vaikka näin arkena ja työpäivänä, loimaalainen totesi. Vierailijällä oli alan seuraa tilavierailulla niin kotikunnasta kuin kauempaakin. – Kyllä oli kaikenpuolisen tyrnevästi tehty ja lantaliikenteen ja rehuliikenteen erottaminen oli kohdallaan kans, hän sanoi rakenteista. Kylää ja pitäjää tuntevana hän ar-

vioi, että jatkossakin tällaisten nurmen käyttöä laajentavien tilojen kannattaa pyrkiä yhteistyöhön nurmirehun hankinnan, lannanlevityksen ja konetöiden tähden naapureiden ja paikkakuntalaisten kanssa. Kylmäkasvattamojen toimintaperiaate on näillä kulmilla jo yleisesti hyväksytty. – Kyl se nautaeläin vaan siellä toimeen tullee, kun on kuivat alustat ja tuulen suojaa, märkä alusta se vaan kylmän tekee, Tapio huomautti.

.

/

D88J<LKL

koti ja rakentaminen

(-%0%)'((

Kotitalousneuvoja Teija Mäkelä esittelee Satakunnan marttojen uutta opetuskeittiötä.

Martat aloitti uusissa tiloissa Cljkf&JXeeX A jb\c `e\e

Satakunnan Marttojen uudet tilat avautuivat syyskuun alussa. Porin keskustassa Valtakadulla sijaitsevat hulppeat 400 neliömetrin tilat kiiltelevät uutuuttaan, vaikka toiminta on lähtenyt ripeästi käyntiin. Elokuun alusta marttapiiri sai myös uuden kotitalousneuvojan, kun noormarkkulainen Teija Mäkelä aloitti työt. Hän siirtyi kotitalousneuvojaksi työskenneltyään 22 vuoden ajan A. Ahlström Osakeyhtiön Vierastoiminnan palveluksessa. – Iso syy työpaikan vaihtoon olivat työajat. Juhlapalvelua tehdään suurella sydämellä ja sitoutuen, joten joulut, uudet vuodet ja muut juhlapyhät tuli työskenneltyä monen vuoden ajan, hän kertoo. Mäkelä opiskeli työn ohella restonomiksi ja ammatilliseksi opettajaksi, joten uusi työ vastaa hyvin koulutusta. – Tässä voin nyt yhdistää juhlapalvelutyön ja opetta-

misen. Aiemmassa työssäni arvostettiin kotitaloutta ja se sama on tässäkin työn ydin, kotona tekemisen ja kotitalouden arvostaminen. Myös kokemukseni liiketoiminnan kehittämisestä on hyväksi nyt, kun me kehitämme toimintaamme uusissa tiloissa. Mäkelän lisäksi marttojen palveluksessa toimivat edelleen toiminnanjohtaja Raija-Liisa Heinonen ja kotitalousneuvoja Sari Raininko.

Kaikille opetusta Marttojen uusissa tiloissa on marttapiirin toimistojen lisäksi kahvila, vuokrattava kokous- tai juhlatila 70 hengelle, Marttapalvelut Oy:n toimitilat sekä opetuskeittiö, johon kuuluu erillinen havaintokeittiö. – Keittiö on nyt testattu ja se toimii. Kursseille mahtuu 15 henkilöä, Mäkelä kertoo. Syksyn uutuus marttojen toiminnassa ovat kaikille avoimet yleisöluennot torstaisin ja ruokakurssit keski-

viikkoisin. Ruokakursseille ilmoittaudutaan tapahtumaviikon maanantaihin mennessä. – Molempia on jo pidetty, joskin lisää väkeä toivomme molempiin. Jäsenkursseille on sen sijaan ollut runsaasti kysyntää. Syksyn aikana on luvassa yleisöluentoja muun muassa perintöverotuksesta tai tyrnistä. Kursseilla opetellaan kokkaamaan muun muassa sieniruokia ja kastikkeita. Marttojen kurssi- ja luentoaikataulu löytyy osoitteesta www.martat.fi/jarjesto/alueellinen_ toiminta/satakunta/avoimet_kurssit/

Nuoret mukaan Teija Mäkelä toivoo, että myös nuoret tulisivat rohkeasti mukaan marttojen toimintaan. – Täällä voi opetella vaikka sen, miten hyvää ruokaa voi tehdä kotona halvalla. Tv-kokit ovat innostavia, mutta täällä oppii todellisuutta. tervetulleita ovat niin tytöt kuin pojatkin.

Opetuskeittiön yhteydessä sijaitsevassa havaintokeittiössä on havaintokamera, jonka avulla isompikin joukko voi seurata työvaiheita television kautta. Varsinaisessa opetuskeittiössä ohjaaja on koko ajan läsnä ja kaikki saavat tehdä itse ruokaa. Ruokakurssipäivän voi yhdistää esimerkiksi yrityksen illanviettoon tai tyky-päivän ohjelmaksi. – Työpäivät tässä ovat kaikki erilaisia ja koko ajan tapaa mielenkiintoisia ihmisiä. Tällä viikolla on ohjelmassa esimerkiksi sienitentti, lastenkutsut, sieniretki, kalaruokakurssi sekä ruokakurssit Sininauhassa ja maahanmuuttajille, Mäkelä iloitsee.

2/2011

V

altiovarainionisteriĂśn valmistelema budjettiesitys kohtelee kovalla â€? kirveellä â€? metsänomistajia ja vesittää hallitusohjelmassa sovittuja metsäsektorin tavoitteita. Yhteismetsien osalta budjettiesitys on erityisen huono, koska siinä vesitetään ne lupaukset, joita yhteismetsien perustajille ja osakkaille on annettu. Nuoren metsän hoitoon varatut varat jäävät murto-osaan siitä, mitä tuleville vuosille oli kaavailtu ja mitä nuorien metsin hoito edellyttäisi. Metsien kasvatus on pitkäjänteistä tyĂśtä ja kaukana tulevaisuudessa häämĂśttävät hyĂśdyt vaativat valtion tukea alkuvaiheessa. Muuten tyĂśt jäävät tekemättä ja tuloksena on risukoitunut Suomi. Sahojen on turha odotella tukkia oman maan metsistä. Toisaalta jo nyt pitkät junavaunurivistĂśt ja puuta pullistelevat proomut lisäävät kulkuaan naapurimaista kotimaamme sahoille. Puun myynnistä metsänomistajille tulevat puunmyyntitulot jäävät saamatta. Sen sijaan rahat valuvat kotimaasta ulkomaisille puun myyjille. MyĂśs kuitupuun saanti vaarantuu hoitamattomista metsistä. Polttoon sopivaa puuta metsiin kyllä kertyy, mutta sitäkään ei kenenkään kannata sieltä kerätä, jos budjettiesitys tulee nykymuodossaan voimaan. Polttopuun energiatukea ollaan leikkaamassa murto-osaan metsäsektorin yhdessä määrittelemästä tarpeesta. Hallitusohjelmassa on tavoitteeksi asetettu metsien pirstoutumisen estäminen. Yhtenä keinona tä-

hän on yhteismetsien perustaminen. Yhteismetsien perustamista on vauhditettu muun muassa veroedulla. Pääomatulovero on niillä 26 prosenttia. ValtiovarainministeriÜn budjettiesityksessä yhteismetsiltä on poistettu yhteisÜverotuksen status. Jatkossa niitä tullaan verottamaan samoin kuin muitakin puun myyjiä. Vaikka alhaisempi veroprosentti ei olisikaan pääasiallinen syy yhteismetsän perustamiseen, niin jonkinlainen vaikutus sillä kuitenkin päätÜksentekoon on. Pahinta on se, että nyt kun monia uusia yhteismetsiä on perustettu, niin budjettiesityksessä petetään annetut lupaukset. Tällaisessa tilanteessa yhteismetsiin kuuluvien metsänomistajien tulisi vaatia yhteismetsälain avaamista niin, että yhteismetsästä irtaantuminen tulee ilmoitusluontoiseksi asiaksi. ValtiovarainministeriÜn budjettiesitys on vasta esitys. Maa-ja metsätalousministeriÜn tulee nyt pitää huolta siitä, että aikaisemmin annetut lupaukset pidetään ja metsäsektorille turvataan sellaiset eurot, että kannattava metsätalous on edelleen mahdollista Suomessa.

Tässä lehdessä Kaikkia puutavaralajeja ostetaan .................................. s.10 Etelä-Suomen kangasmaat parhaita lannoituskohteita....... s.11 Kannattava metsätalous .......... s.12 Halko, hÜyry ja hinaaja - sillä puu kulki......................... s.14 Harkiten hankintahakkuille...... s.15 Energiapuuta nuorista metsistä..................... s.16

Lisätietoja: IXlef Eldd`e\e# gl_\\eaf_kXaX Suomen Metsätilanomistajien Liitto ry raunonumminen@hotmail.com 0500 328 333

Päätoimittaja Rauno Numminen Jakelu: 17.000 kpl Mainosmyynti: Merja Hietaranta-Mäkinen

Taitto: Lalli Oy Paino: IPrint 2011

Nauti metsäsi tuotosta Mitäpä jos sijoittaisit Kotimaahan? Metsäähän sinulla jo on.

Tilaa sähkÜinen

UUTISKIRJE

osoitteessa www.metsako ri.fi

Kun huolehdit metsästäsi ja myyt puuta metsäsuunnitelman mukaisesti, turvaat puustosi kasvun sekä tasaisen tulovirran itsellesi tulevaisuudessakin. Metsäliitto tarjoaa tueksesi puukaupan tekoon ja metsänhoitoon tarvitsemasi palvelut. Olemme kiinnostuneita ostamaan kaikkia puutavaralajeja. Nyt on myÜs hyvä hetki lähteä ilmaiselle tilakäynnille oman yhteyshenkilÜsi kanssa.

SĂ„Ă„STĂ–PANKKI KOTIMAA

sijoittaa varansa suomalaisiin osakkeisiin. Siis siihen sijoittamalla sinusta tulee usean suomalaisen yrityksen osaomistaja. EläkÜÜn rahastosijoittamisen helppous! Jatketaan tästä meillä konttorissa. Varaa oma aikasi osoitteessa www.saastopankki.ďŹ /huittistensp

SäästÜpankin rahastoja hallinnoi Sp-RahastoyhtiÜ Oy.

Eura • Huittinen • Kokemäki • Pori Säkylä • Ulvila • Vammala • Ă„etsä Puh. 010 841 5700

Kysy lisää meiltä: Rauman piiritoimisto p. 01046 23100 Tampereen piiritoimisto p. 01046 23200 Turun piiritoimisto p. 01046 22500 www.metsaliitto.fi

('

metsä

(-%0%)'((

Piiripäällikkö Pekka Kantola Metsäliitosta

Kaikkia puutavaralajeja ostetaan, hinta ok ”Metsäliittoa kiinnostavat kaikki puutavaralajit”, toteaa Metsäliiton Rauman piirin piiripäällikkö Pekka Kantola. Tehtaat ovat hyvässä vauhdissa ja puuta tarvitaan. Pelkästään Rauman tehdas käyttää puuta yli 3.5 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Kaikkein kiinnostavimpia ovat tällä hetkellä kesäkorjuukelpoiset leimikot. Kauppaa käydään yhtä hyvin pysty- ja hankintakaupoilla. ”Metsäliito hankintaesimiehet kiertävät ahkerasti toimialueellaan, mutta myös metsänomistajat voivat ottaa yhteyttä tuttuun ostomieheensä”, kehottaa Pekka Kantola. Puun hinta on tällä hetkellä Kantolan mielestä hyvällä tasolla lopputuotteiden hintoihin verrattuna ja mitta sekä laatuvaatimukset ovat pysyneet ennallaan. ”Jos metsä vaatii ennakkoraivausta, niin ennakkoraivauksen kustannukset voidaan sisällyttää ennakkomaksuun”, toteaa Pekka Kantola. Näin ollen metsänomistajalle ei koidu kustannuksia raivauksesta ennen puukauppatulojen saantia. Metsäliitto tarjoaa uutena muotona kaikille omistajajäsenilleen, jotka ovat oikeutettuja puukaupan bonuksiin, mahdollisuuden hankkia erilaisia metsätalouteen ja vapaa-aikaan liittyviä palveluita ja tuotteita verkkokaupasta. Ostoksien maksamiseen voi käyttää osittain puukaupoista saatuja bonuksia. Metsäliitto alkaa maksaa bonuksia, kun neljän edellisvuoden yhteenlasketut puukaupat ylittävät 500 kuutiometriä tai jos kyseessä on sopimusasiakas. Metsäliiton verkkokaupassa tuotteita ja palveluita tar-

Piiripäällikkö Pekka Kantola Metsäliitosta lupaa metsänomistajille veloituksettoman metsäretken Metsäliiton metsäammattilaisen kanssa. Metsäretken aikana voidaan selvittää sekä hakkuumahdollisuudet että tarvittavat metsän hoitotyöt. Kannattaa ottaa yhteyttä.

joavat Elfving, Uittokalusto, Metsäkustannus ja OP-Pohjola. Verkkokaupasta voi hankkia etuseteleitä Stihlmerkkisten moottorisahojen ja turvavarusteiden ostoon jälleenmyyjäliikkeistä. Uittokaluston metsätarvikkeet ja vapaa-ajan asut toimitetaan tilaa-

jan toivomalla tavalla kotiin samoin kuin Metsäkustannukselta tilatut kirjat. Lisäksi verkkokaupan välityksellä saa alennusta OP-pohjolan metsävakuutuksista. IXlef Eldd`e\e

metsä

(-%0%)'((

((

Nykyaikaiset paikkatieto-ohjelmistot ja GPS-seuranta mahdollistavat tarkan kuvioittaisen levityksen. Lannoiterakeet putoavat ilmasta tasaisesti levitysalueelle.

Etelä-Suomen kangasmaat parhaita lannoituskohteita Hehtaari levitys muutamassa minuutissa Huomioiden isojen varastopaikkojen edulliset suunnittelu- ja kuljetuskustannukset sekä kuviokohtaiset lisätyÜt on helikopterilevitys edelleen kustannustehokas menetelmä. Hehtaarin levitykseen kuluu aikaa 35 minuuttia. Nopeus säästää aikaa ja rahaa. Maasta tehtävän koneellisen levityksen yksikkÜhinta voi olla edullisempia kuin lentolevityshinta, mutta pienten varastojen rahti- ja muiden yleiskustannusten huomioiminen nostaa sen kokonaiskustannukset samalle tasolle lentolevityksen kanssa. Maalevitysmenetelmä

on käytännÜssä poissuljettu juurikäävän leviämisen riskialueilla. Juuristovaurioiden välttämiseksi maalevityksen käyttÜ rajoittuu vain hyvin kantaviin kangasmaan kohteisiin, joissa puusto on riittävän harvaa tai joilla on riittävän tiheä ja säännÜllinen ajouraverkko. Lannoitteiden käsilevitykseen ei tyÜvoimaa enää lÜydy muutoin kuin maanomistajien omana tyÜnä pienille alueille. Toisaalta esimerkiksi nuorten kuusikoiden lannoitus maasta käsin miestyÜnä, puhumattakaan koneesta, ei onnistu, koska kuusen elävä latvus ulottuu lähes maahan saakka ja puuston tiheys on suuri.

Etelä-Suomen kangasmaat parhaita lannoituskohteita Puuston iällä ja rakenteella tukkipuun ja kuitupuun suhteen on suurin merkitys lannoituksen kannattavuuteen. Tuottavampia lannoitusmetsiä ovat kuivahkojen ja tuoreiden kankaiden tukkipuumännikÜt ja tuoreiden kankaiden tukkipuukuusikot. Näillä kohteilla lannoituksella aikaansaatu kasvunlisäys on kaikki arvokasta tukkipuuta. Kangasmailla puuston kasvun ns. minimitekijä on yleisesti typen puute. Kasvu määräytyy pitkälti sen mukaan millainen on maan typpitila. Yksinkertainen typpilannoitus kesällä tuo

parhaimman taloudellisen tuloksen. Etelä- ja Länsi-Suomessa on hivenravinteista harvoin puutetta. Täällä metsät saavat oman pienen boorilisäyksen vuosittain. Tarvittava boori on osaksi peräisin meriltä tuulen mukana tulevassa sadevedessä. Kangasmetsien lannoituksissa Etelä-Suomessa nyrkkisääntÜnä voidaan pitää, että yhden kuutiometrin lisäkasvun tuottamiseen tarvitaan 10 kg typpeä. Suosituksien mukaisella typpimäärällä N 150 kg/ha saadaan siten kasvunlisäystä noin 15 m3. IXlef Eldd`e\e

Metsäntutkimuslaitos Parkanon toimipaikka Tutkimme mm. metsiin perustuvaan yritys- ja elinkeinotoimintaan sekä metsäekosysteemin rakenteeseen ja toimintaan liittyviä asioita. Maksullisina palveluina tarjoamme: • tilaustutkimuksia • kemiallisia analyysejä ja muita laboratoriopalveluja • koulutus- ja retkipalveluja Kaironiementie 54, 39700 Parkano puh. 010 2111, fax 010 211 4001 etunimi.sukunimi@metla.ďŹ http://www.metla.ďŹ /pa/

Ăž >FJFHLKELFQLQVpQ Ăž >HHRR>I>K BKK>HHLO>FS>RHPBQ Ăž PQRQRPÂĽHVISpQ Ăž RRIBKH>>ALQ JÂ’ MBOFKQBFPBQ JBQPROFKQVpQ S>KH>II> >JJ>QQFQ>FALII> >IILKQFB ‚— €…€€ˆ MÂ’ ˆƒˆ ƒ… ƒ€…

()

metsä

(-%0%)'((

Kannattava metsätalous Paitsi puun hinta vaikuttaa metsätalouden kannattavuuteen myĂśs metsänkasvatuksesta aiheutuvat kustannukset. Kustannuksia syntyy kun metsiä halutaan kasvattaa tehokkaasti. Tukkipuuta on tuotettava mahdollisimman nopeasti, koska se tuo tulon metsänomistajalle. Seuraavassa muutamia käytännĂśn kokemukseen perustuvia kokemuksia ja näkemyksiä metsän kasvatuksesta. Ne perustuvat kirjaviisauden sijaan henkilĂśkohtaisiin kokemuksiin lähes kolmenkymmenen viiden vuoden ajalta. Metsänomistaja – ole hyvä ja käytä kokemukset ja ajatukset hyväksesi.

Jos metsän uudistamisalalla kasvaa mäntyjä ja maapohja ei ole lehtoa, niin uudista alue luontaisesti. Muista kuitenkin raivata alue ja muokata maaperä. Näin säästät kustannuksia. Sillä onko ensimmäinen hakkuu viisi vuotta ennemmin tai myÜhemmin ei ole suurta merkitystä metsänomistajalle.

Harvenna metsä heti, kun se alkaa näyttää liian tiheältä. Harvennustarpeen voit tarkistaa vielä mittaamalla relaskoopilla. Jokaisessa harvennuksessa tulee rahaa kassaan. Muista se! (vas.)

‹ +DQQX +XWWX

Uudista vanha metsä ajoissa. Ă„lä kasvata lahoa. Lahosta puusta saat parhaimmillaan kymmenesosan terveen tukin hinnasta. PĂśnttĂślahosta ei kukaan maksa mitään ! (oik.)

0HWVlQRPLVWDMD /lKGH NDQVVDPPH 7DPSHUHHOOH OD NOR Âą 7DPSHUHHQ DPPDWWLNRUNHDNRXOX .XQWRNDWX 7LHWRLVNXMD MXXUL VLQXOOH ² YDOLWVH YDSDDVWL ‡ PLQXXWLQ WLHWRLVNXW \OL PHWVlWHHPDVWD YLLGHVVl VDOLVVD

.\V\ QHXYRMD O|\Gl WHNLM|LWl MD NXPSSDQHLWD ‡ Ql\WWHLOOHDVHWWDMLQD ODDMD MRXNNR PHWVlDPPDWWLODLVLD MD SDOYHOXLWD ‡ SDLNDOOD \OL Ql\WWHLOOHDVHWWDMDD ‡ PHWVlQKRLGRQ YlOLQHHW MD WDUYLNNHHW WXWXNVL YLQNLW KRLWRW|LKLQ

0DNVXWRQ WDSDKWXPD MD EXVVLNXOMHWXNVHW ‡ 3RUL OLQMD DXWRDVHPD .XOODD 1HVWH .LLNRLQHQ $%&

‡ 5DXPD OLQMD DXWRDVHPD (XUD 6 PDUNHW +XLWWLQHQ +lUNlSDNDUL 6DVWDPDOD 1HVWH 9DPPDOD

‡ 6DOR (XURPDUNHW 6RPHUR $%& +lUNlKRYL )RUVVD $XWRNHLGDV

‡ 7XUNX 0HWVlNHVNXV .XUDODQNDWX $XUD 6KHOO /RLPDD 5DXWLD . PDDWDORXV 8UMDOD 3HQWLQNXOPD

0HWVlVVl RQ PDKGROOLVXXV ² WLHWR DXWWDD O|\WlPllQ 3lLYlQ RKMHOPD ZZZ PHWVDNHVNXV ¿ 7RLPL SLDQ EXVVLW Wl\WHWllQ LOPRLWWDXWXPLVMlUMHVW\NVHVVl SXK WDL ZZZ PHWVDNHVNXV ¿

metsä

(-%0%)'((

(*

Metsäsäätiö rahoittaa metsäalan kouluyhteistyötä Metsäsäätiön tavoitteena on kertoa koululaisille metsän, uusiutuvan luonnonvaran, kestävästä hoidosta ja käytöstä. Koulujen metsäretkillä oppilaat tutustuvat monenlaisiin metsäalan töihin, työpaikkoihin ja työntekijöihin. Tietoa saa myös opettaja, joka kantaa sitä mukanaan opetustyössä vuodesta toiseen. Metsäsäätiön tuella maksetaan retkipäivien bussikulut. Tuki on ratkaiseva Huolehdi siitä, että metsässäsi on hyvä tiestö. Motolla juontaminen pitkiä matkoja metsäs- metsäretkien toteutumiselsä pienentää kantorahatuloja. Valtio tukee uuden tien rakentamista 40 prosentilla ja vanhan tien kunnostusta 60 prosentilla. Myös tukkeutuneet ojat kannattaa perkauttaa ajoissa. le. Kuntien koulutoimi tai koulut eivät pysty matkoja Puun juuret eivät pidä tulvavedestä. maksamaan. Metsäammattilaiset ovat aina olleet innokkaita järjestämään metsäpäiviä. Retkellä pitää tutustua nimenomaan metsätalouteen ja siihen liittyviin elinkeinoihin. Opettajan lisäksi retkillä on aina mukana metsäammattilainen. Tuki näyttää konkreettisesti maakuntien metsäväelle, mitä Metsäsäätiön varoilla tehdään. ”Metsäalan toimihenkilöt ja metsänPidä metsätietosi ajan taomistajat näkevät, mitä yhsalla. Osallistu koulutuksiin. teisillä rahoilla voidaan saaMetsäasiat muuttuvat jatkuvasti. Jos et tunne metsän da aikaan”, sanoo Metsäsääkasvatuksen tukimuotoja tiön toiminnanjohtaja Liisa metsätulojen verotusta, olet Mäkijärvi. netto häviäjä !

D d ^ E K D / ^ d :

^ĂƚĂĞŶĞƌŐŝĂ KLJ ŽŶ ŬŽŶĞLJƌŝƚƚćũćƉŽŚũĂŝŶĞŶ ƉƵƵĞŶĞƌŐŝĂĂ ŚĂŶŬŬŝǀĂ ũĂ ƉĂŝŬĂůůŝƐŝůůĞ ĞŶĞƌŐŝĂůĂŝƚŽŬƐŝůůĞ ƚŽŝŵŝƚƚĂǀĂ LJŚƚŝƂ dŽŝŵŝĂůƵĞĞŵŵĞ ŽŶ ^ĂƚĂŬƵŶƚĂ͘ sƵŽƐŝƚƚĂŝŶĞŶ ƚŽŝŵŝƚƵƐŵććƌć ǀŽŝŵĂůĂŝƚŽŬƐŝůůĞ ŽŶ ŶŽŝŶ ϰϱ ϬϬϬ DtŚ͕ Ğůŝ ϱϲ ϬϬϬ ŚĂŬĞͲŵϯ͘

K^d DD : , E</DD E Z'/ Whhd Z/> /^/>d <K,d />d ͗

<ĂƐŽŝůůĞ ƉƵŝĚƵƚ ŬƵƵƐŝŬŽŝĚĞŶ ŚĂŬŬƵƵƚćŚƚĞĞƚ EƵŽƌĞŶ ŵĞƚƐćŶ ŚŽŝƚŽŬŽŚƚĞĞƚ WĞůƚŽͲ ũĂ ƚŝĞŶƌĞƵŶĂƉƵƵƐƚŽ dŽŶƚƚŝͲ ũĂ ƉĞůůŽŶƌĂŝǀĂƵƐŬŽŚƚĞŝĚĞŶ ƉƵƵƐƚŽ <z^z >/^ : Wzz d Z:Kh^ <K,d ^d ^/͊

^ d E Z'/ Kz >ĂƵƚƚĂƌĂŶƚĂ ϳ͕ hůǀŝůĂ͕ Ɖ͘ ϬϰϬϬ ʹ ϵϭϵ Ϭϰϭ

ǁ ǁ ǁ ͘ Ɛ Ă ƚ Ă Ğ Ŷ Ğ ƌ Ő ŝ Ă ͘ Ĩ ŝ

Metsäsäätiömaksu on metsänomistajille vapaaehtoinen. Sen suuruus on 0.2 prosenttia puukaupan euromäärästä pystykaupassa ja 0.1 prosenttia hankintakaupassa. Periaate on sellainen, että jos puun myyjä maksaa metsäsäätiömaksun niin puun ostaja maksaa saman määrän. Paitsi kouluyhteistyöhön käytetään metsäsäätiömaksua moneen muuhun metsänomistajan kannalta tärkeään kohteeseen kuten ko-

timaisen puun puolesta puhumiseen maailmalla. Metsäsäätiömaksu on isommassakin puukaupassa enimmillään muutaman satasen, joten metsänomistajan kannattaa suhtautua siihen myönteisesti, kun puunostaja sitä hänelle esittää. Metsäsäätiömaksu on metsänomistajalle vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. IXlef Eldd`e\e

(+

metsä

(-%0%)'((

METSÄ-VALTONEN OY • Hakkuut, metsänhoitotyöt • Hakkuutähteiden haketusta ja poiskuljetusta • Polttopuun ja hakkeen myynti • Ostamme puuta pystystä ja tienvarrelta Rauma, Karikummuntie 8 Jari 0400 595 160, Tuomo 040 557 6203

Höyryhinaaja Näsijärvi II valmiina lähtöön.

Halko, höyry ja hinaaja – sillä puu kulki Raskasta rautaa, halkoja kannella, savua ilmassa ja höyrykoneen hiljainen ääni – siinä se on höyrylaivan teho ja tenho. Höyrylaiva Näsijärvi II käyttää halkomotin verran puuta kymmenen merimailin purjehdukseen kevyellä kuormalla. Haloilla laivan tuhannen litran säiliön vesi lämmitetään lähes kahteen sataan asteeseen. Moottoriin johdettava höyry saa männän liikkumaan ja parimetrisen potkurin pyörimään. Tahti on hidas. Potkurissa runsaat sata pyörähdystä minuutissa, mutta ison potkurin teho on sitäkin rajum-

pi. Kun perässä on puuta hinauksessa saman verran mitä mahtuu kymmeneen tukkirekkaan, niin voimaa tarvitaan. Vaikka Suomessa on arviolta toistasataa höyrylaivaa liikenteessä, niin puun kuljetukseen niitä ei enää käytetä. Höyrylaiva Näsijärvestä poiketen useimpien muiden höyrylaivojen ”voimaveden” lämmitys hoidetaan käytännöllisyys syistä polttoöljyllä eikä haloilla.

Vihreä metsä, sininen vesi, vaalea neito ja koivuhalot – siinä on suomalaisuuden syvin olemus.

Tekniikka ja halot työllistävät Höyrylaivan starttaus pi-

metsä

(-%0%)'((

Lääkärin neuvo tää aloittaa jo vuorokausi ennen matkalle lähtöä, sillä ison höyrykattilan veden lämmitys vie aikaa. Matkaan pääsy vaatii kipparin lisäksi konemiehen, lämmittäjän ja kansimiehen tai joskus parikin. Kippari huutelee komentosillalta torven kautta ohjeita konehuoneeseen. Yhteistyön on pelattava saumattomasti, sillä koneen vauhdin säätely tapahtuu höyryn syöttöä säätelemällä. Kippari voi komentosillaltaan säädellä vain laivan kulkusuuntaa. Konemiehen ja lämmittäjän homma on hikinen. Lämmittäjän on heitettävä pesään taukoamatta ja konemiehen on oltava käsi kaasukahvalla tarkkana reagoimaan kipparin komentoihin. Höyrylaiva Näsijärvellä kaikki tiesivät mitä tekivät ja matka taittui. Höyrylaivan uljasta, mutta ääneltään hiljaista menoa pysähtyivät ihailemaan monet kanssa veneilijät. Käsi nousi helposti lippaan tai heilutukseen.

Kaupunki omistaa ja yhdistys hallinnoi Vuonna 1929 Varkauden konepajalla rakennetun alkuperäiseltä nimeltään Neptunin ja sittemmin Näsijärvi II nimetyn höyrylaivan omistaa Tampereen kaupunki. Vuoden 1981 alusta alkaen aluksen haltijana on toiminut Tampereen Pursiseura ry. Kuusikymmentä tonnia painava, yli kaksikymmentä metriä pitkä ja viisi metriä leveä höyrylaiva tekee maksimissaan kymmenen solmun vauhdilla risteilyjä Tampereelta. Mukaa mahtuu maksimissaan neljäkymmentä henkilöä. IXlef Eldd`e\e

Harkiten hankintahakkuille Hankintapuulle on kysyntää ja moni metsänomistaja harkitsee metsään menoa motit ja eurot mielessään. Ajatus on kannatettava sekä metsän- että metsänomistajan kunnon kannalta. ”Metsätyöt kannattaa kuitenkin aloittaa maltti mielessään”, kehottaa Länsi-Suomen Diakonialaitoksen osastonlääkäri, geriatrian erikoislääkäri Markus Halminen. Metsässä tehtävä työ rasittaa sekä lihaksia että verenkiertoelimiä. Olisi hyvä, jos ennen metsätöiden aloittamista olisi kropan treenausta takana muutaman kuukauden verran. Treeniä saa toki metsässäkin, mutta työt on syytä aloittaa rauhallisesti. ”Jos metsänomistajalla on todettu sydänperäisiä sairauksia, kannattaa sellaisia liikkeitä välttää, missä kädet nousevat yli vyötärölinjan”, neuvoo Markus Halminen. Näin voi käydä moottorisahan kanssa työskennellessä. Tässä mielessä raivaussaha on turvallisempi työkalu. Ravintoon kannattaa kiinnittää huomiota metsään mennessä. Nopeavaikutteisia hiilihydraatteja kuten suklaata kannattaa välttää ja käyttää sen sijaan pitkävaikutteisia hiilihydraatteja kuten täysjyväleipää. Näin energiaa riittää pidempään raskaissa metsätöissä. Tärkeää on nauttia myös valkuaista sisältävää ravintoa kuten lihaa, kalaa ja kananmunia. Nestetasapainosta pitää myös pitää huolta. Länsi-Suomen Diakonia-

KONEHUOLTO ARI HIRVIKOSKI JJ>QQFQ>FALII> GL SRLABPQ> S>IQRRQBQQR> HLKBERLIQL> >KH>>KM__PP_ Þ >PPBV BODRPLK Þ >PB KQBOK>QFLK>I Þ >JML LPBKIBT ¦MRFJROFQ >FHHF HLOG>RHPBQ PRLOFQBQ>>K >IHRMBO_FPLPFK >KPF>KH>QR >KH>>KM__

Puh: 0400 223 851

Geriatrian erikoislääkäri Markus Halminen Porin Diakonialaitokselta kehottaa kaikkia metsänomistajia kuntoilemaan jo ennen metsään menoa. Kävely- ja hölkkä ovat hyviä keinoja rasittaa sopivasti lihaksia sekä hengitys-ja verenkiertoelimiä.

laitoksen yhteydessä toimii DiaVire, joka tarjoaa tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalveluja. Uutena kuntoutuspalvelumuotona on ensimmäisten joukossa Suomessa CorusCardio-sydänkuntoutusohjelma, joka soveltuu sekä sellaisille henkilöille, joille on tehty esimerkiksi pallolaajennus että sellaisille henkilöille, jotka kuuluvat sydän- ja verisuonitautien riskiryhmään. Toki muutkin voivat osallistua oman kuntonsa pa-

rantamiseen menetelmällä. ”Jo kuuden kuukauden harjoittelulla voi merkittävästi parantaa hapenottokykyään ja rasituksen sietoaan”, lupaa Markus Halminen. Samalla veren kolestroli- ja sokeriarvot laskevat, rasvaprosentti alenee ja lihasmassa kasvaa, paino putoaa, olo paranee ja vireystila paranee. Kokonaisuudessa alttius sairastua kakkostyypiin diabetekseen sekä sydän-ja verisuonitauteihin vähenee. Jos metsässä työskennellessä tulee huono olo ja sydänvaivoja kannattaa mennä makuulle. Näin verenpaine laskee. Jos sydänvaivat eivät mene ohi muutamassa minuutissa kannatta naputella puhelimeen numero 112 ja pyytää apua paikalle. Tärkeää on tiedostaa itse missä on ja kertoa myös metsään lähtiessään kotijoukoille, minne on menossa. ”Oman sijainnin tarvittaessa osoittava gpspaikannin olisi hyvä turvavaruste jokaiselle metsään menijälle”, neuvoo Markus Halminen. Esimerkiksi sydänkohtauksessa jokainen minuutti on elintärkeä. Hoitoon pitää päästä mahdollisimman nopeasti, jotta suuremmilta sydänvauriolta vältyttäisiin. IXlef Eldd`e\e

(,

(-

metsä

(-%0%)'((

Energiapuuta nuorista metsistä

Metsäliiton hankintaesimies Tapani Pöysti tarkastelee hoitamatta jäänyttä taimikkoa. Puuston pituus on nyt noin kuusi metriä. Energiapuun korjuuseen tämä taimikko soveltuu noin viiden vuoden kuluttua. Siinä vaiheessa puuston pituus lähentelee jo kymmentä metriä ja energiapuuta kertyy tien varteen viitisenkymmentä kiintokuutiota. Metsäomaisuuttaan ei kannata päästää tämän näköiseksi vaan tehdä hoitotyöt ajoissa. Jos näin on kuitenkin käynyt, kannattaa metsä laittaa heti kuntoon eikä odottaa metsän menoa vielä huonompaan kuntoon. Taloudellisia tappioita syntyy vuosi vuodelta enemmän ja arvokkaan tukkipuun saanti viivästyy ja pahimmassa tapauksessa jää kokonaan saamatta.

Taimikonhoito pitäisi metsässä tehdä aina ajallaan eli viimeistään siinä vaiheessa, kun lehtipuut alkavat haitata kasvatettavaksi valittujen puiden kasvua. Yleensä käy niin, että nopeakasvuinen koivu valtaa männikön ja alkaa varjostaa mäntyjen kasvua ja piiskaa mäntyjen latvoja. Jos taimikonhoito on viivästynyt, voi tilanteen korjata koneellisella energiapuun korjuulla. Korjuussa käytetään menetelmää, jossa kone kerää useamman rungon oksineen kouraan ja nämä rungot ajetaan tien varteen. Tällainen nipsu-menetelmällä tehtävähakkuu onnistuu vain, jos metsässä tehdään näkemäraivaus, missä poistetaan läpimitaltaan alle neljä senttiset rungot. Jos niitä ei poisteta on monitoimikoneella hankala kerätä energiapuuksi kelpaavat rungot. Energiapuun korjuu on kannattavaa taimikossa, missä puus-

ton pituus on kymmenkunta metriä. Energiapuun korjuussa määritellään poistettavalle puustolle kuutiohinta. Kertymä on keskimäärin viitisenkymmentä kiintokuutiota hehtaarilta ja kuutiohinta tämän päivän hinnoin noin 15 euroa kiintokuutiolta. Näkemäraivauksen hinta riippuu taimikon tiheydestä, mutta kustannus on useimmiten samaa luokkaa valtiolta saatavan nuoren metsän hoidon tuen kanssa. Useimmissa tapauksissa puun ostaja tekee näkemäraivauksen ja hakee myös valtion tuet. Näin metsänomistajan taimikossa tehtävästä energiapuun korjuusta saama puun myyntitulo on keskimäärin 500-1000 euroa hehtaarilta. Energiapuuta korjataan myös yhdistelmämenetelmällä nuorista metsistä, joissa kasvaa jo kuitupuu kokoisia puita. Tällai-

sessa tapauksessa kuitupuu laitetaan omaan pinoon ja energiapuu omaan pinoon. Puut kerätään metsästä karsittuina, Näin ravinteet jäävät oksissa metsiin. Kaikelle puutavaralle määritellään yksi hinta. Lehtipuulla on oma kuutiohinta, samoin havupuilla. Myös tällaisessa metsässä tehtävästä työstä valtio maksaa nuoren metsän hoidon tukea. Jos taimikko on jäänyt hoitamatta ja nuori kasvatusmetsä riukuuntunut, on tärkeää tehdä metsässä nopeasti jotain. Energiapuun korjuu nipsu-menetelmällä taimikosta tai yhdistelmäkorjuuna nuoresta metsästä on metsänomistajalle hyvä vaihtoehto, Metsä tulee kasvukuntoon, polttolaitokset saavat kotimaista energiaa ja metsänomistajan tilillekin rapsahtaa rahaa. IXlef Eldd`e\e

D88J<LKL

maaseutu

(-%0%)'((

TEUVO VEHKALAHTI

Hirvikärpäset - syysmetsän vitsaus Loppukesän ja alkusyksyn riesana metsässä kulkijoille ovat hirvikärpäset. Hirvikärpänen kuuluu täikärpäsiin ja sen varsinainen isäntäeläin on hirvi. Aikuiset hirvikärpäset elävät talven yli hirven turkissa. Niiden ravintona on hirven veri. Hirvikärpänen ei muni hirven nahkaan eikä hirvessä ole hirvikärpäsen toukkia. Hirvikärpäsnaaraan sisällä muodostuu yksi kerrallaan valmiita toukkakoteloita, jotka putoavat enimmäkseen hirven makuupaikoille. Koteloista kuoriutuu elo-syyskuussa aikuisia hirvikärpäsiä, joiden on yritettävä lÜytää hirvi tai muuten ne kuolevat.

Nyt runsaimmillaan Hirvikärpästä esiintyy laajasti pohjoisella pallonpuo-

liskolla. On täysin mahdollista, että Suomessakin hirvikärpästä on ollut menneinä aikoina eikä se olisi varsinaisesti tulokaslaji. Se, että hirvet 1800-luvulla ammuttiin Suomesta sukupuuton partaalle, selittäisi myÜs hirvikärpäsen katoamisen luonnostamme. Tämän oletuksen puolesta puhuu se, että Ruotsissa tiedetään olleen hirvikärpäsiä jo 1700-luvulla. Hirvikärpäsiä esiintyy eniten juuri syyskuun alkupuoliskolla ja lämpiminä päivinä ne ovat aktiivisimmillaan. Hirvien talvehtimisalueilla ja muutenkin hirvien suosimilla paikoilla hirvikärpäsiä voi olla todella runsaasti. Siellä metsässä kulkijan kimppuun saattaa lentää parvittain hirvikärpäsiä. Niitä voi kulkijaan kertyä satoja päivän aikana.

Vaikea suojautua Hirvikärpänen iskeytyy ihmiseen vahingossa luullen ihmistä hirveksi. Se ei siis muni ihmisen ihoon eikä muuallekaan, mutta ilmeisesti se yrittää joissain tapauksissa imeä verta ihmises-

(.

HOMESANEERAUS JA DESINFIOINTI ‡ (ULNRLVGHVLQÀRLQQLW MD YDDWLYDW SHVXSDOYHOXW ‡ .DUMD MD WXRWDQWRWLORMHQ SDLQHSHVXW ‡ .DUMD MD WXRWDQWRWLORMHQ GHVLQÀRLQQLW ‡ 5XRNLQWDMlUMHVWHOPLHQ SXUNDPLVHW MD SHVXW ‡ 5XRNLQWDMlUMHVWHOPLHQ GHVLQÀRLQQLW ‡ blQLNDUNRLWWHHW OLQQXLOOH SXXWDUKRLKLQ MD SHOORLOOH ‡ 7XKRODLVWRUMXQWD URWWDWRUMXQWD OLQWXHVWHHW ‡ +RPHHQSRLVWRW MD KRPHHQHVWRNlVLWWHO\W ‡ 9HVLYDKLQNRMHQ NXLYDXV MD PLWWDXVSDOYHOXW

Myynti 0400 246 240 • Päivystys 0400 226 622 ZZZ Ă€ VHUYLFH Ă€

tä. Joka tapauksessa ihmisen iho altistuu puremasta hirvikärpäselle ja seurauksena on allergisia ihoreaktioita eli näppylÜitä tai paukamia. Altistuminen tapahtuu vähitellen vuosien kuluessa, joten satunnaiselle metsässä kävijälle harvemmin seuraa muuta kuin inhottavaa hirvikärpästen nyppimistä ja lievää kutinaa. TyÜkseen metsässä kulkeville hirvikärpänen on paljon ikävämpi otus. Suojautuminen hirvikärpästä vastaan on vähintäänkin haasteellista. Tänä vuonna markkinoille on tullut karkoteainekin hirvikärpästä vastaan, mutta ainakaan metsäkeskuksen metsäsuunnittelijat eivät ole ainetta kovin tehokkaana pitäneet. Jo aiemmin myyntiin tullut hirvikärpäsanorakki estää aika tehokkaasti hirvikärpäsen pääsyn iholle, mutta sen pitäminen yllä on varsin tukalaa. MyÜs

sääskihuppu auttaa, jos hirvikärpäsiä on oikein runsaasti. Vaalea vaatetus ehkä vähentää hirvikärpäsen iskeytymistä, ei kuitenkaan kaikkien mielestä. Tehokkainta on välttää menemistä metsään siellä, missä hirvikärpäsiä on oikein paljon. Allergialääkkeet auttavat iho-oireisiin. Tänä vuonna hirvikärpäset ilmaantuivat metsään ehkä jonkun verran tavanomaista myĂśhemmin ja voi olla, että niitä on vähemmän kuin aiemmin. Tämän suuntaista ovat kertoneet muutamat metsäammattilaiset Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Kuitenkin hirvikärpäsiä voi olla runsaasti tänäkin vuonna hirvien oleskelupaikoilla aina ensimmäisiin kunnon pakkasĂśihin asti. DXibbl J`\m€e\e esittelijä, MH Lounais-Suomen metsäkeskus, Turku

Katso lisää www.karvianyrityspalvelu.fi tai soita 040 195 4432

6LHPHQHW N\OY|LOOH (GXOOLVHVWL WRLPLWHWWXQD S\\Gl WDUMRXV .$//( 3(572/$ S

(/

D88J<LKL

Urjala

(-%0%)'((

KOLUMNI Q Reima Laaja

Salasana

Maaseutumatkailu

ALAN OLLA hukassa näitten salasanojen ja käyttäjätunnusten kanssa. Jokapäiväisessä elämässä kuluu yhä enemmän aikaa muistella ja kokeilla, mikä koodi kuuluu mihinkin käyttöön. Vakiotunnusten käyttö ei auta, ne aiheuttavat kuulema tietoturvariskin ja ohjelmien päivitykset vaativat aika-ajoin nieluunsa uudet merkinnät. Helposti muistettavat koirien nimet ja niiden syntymäajat eivät olekaan ikuisia käyttiksiä. TYÖELÄMÄN KÄYTTÄJÄTUNNUSVAATIMUKSET ovat lisääntyneet radikaalisti sähköisten tietojärjestelmien ansiosta. Aamulla ensimmäiseksi yön suljettuna ollut kännykkä vaatii käynnistyäkseen numerosarjan. Auton liikkeelle lähtöön en tarvitse vielä alkolukkoa, se kai hoituisi kuitenkin puhaltamalla eikä numerosarjalla. Toimistoon tultua läppäri vaatii käynnistyäkseen omat numeronsa. Itse työntekoon kuuluu massiivinen määrä salasanoja ja käyttäjätunnuksia. Lupahallintaohjelma, kauriskaatoilmoitusten tarkistus, matkalaskun väsääminen, asiahallintaohjelmisto, suurpetohavainto-ohjelma, hirvihavainto-ohjelma, kännykkähavaintotestiohjelma ja muutamat muut työssä niin tärkeät työkalut vaativat käynnistyäkseen juuri oikeat merkkisarjat. Ja siinä sitä muistelemista riittää, varsinkin jos niitä on joutunut muuttamaan. Pahimmillaan edessä on ohjelmaan pääsyn ikuinen esto, tai ainakin esto siihen asti kunnes saa jonkun ohjelmaa hallitsevan muuttamaan lukituksen. TÖITTEN JÄLKEEN pankkiautomaatilla käynti vaatii oman lukunsa, samoin laskujen maksu kotitietokoneelta. Laskujen maksun takia täytyy muistaa pitää mukanaan avainlukulistaa ja viivailla siitä yli käytetyt numerot. Lisäksi tietysti täytyy muistaa, että numeroita ei saa laittaa sähköpostiin vaikka joku niitä siellä kyselisi pankin nimissä. Auton tankkaaminen automaatilla alkaa olla tiedettä. Lukuisten valintojen, koodien ja eurosumman ennakoinnin jälkeen saat lirautettua tankkiisi menovettä. ONNEKSI ILLALLA voi rentoutua raskaan työpäivän jälkeen. Voi vaikka lähteä koiran kanssa metsälle tai käydä katsomassa riistakameran otokset tai sitten vain katsella telkkaria. Koiralle täytyy tietenkin laittaa gps-lähetin. Sen löytää metsästä sen kanssa paremmin ja jos sudet tai autot uhkaavat sitä, niin paikalle voi mennä nopsasti pelastushommiin. Lähettimessä on tietenkin oma käyttäjätunnuksensa ja salasanansa. Jollei lukusarjaa käytetä, niin kaikki, jotka tietävät koirasi puhelinnumeron voivat seurata sen työskentelyä. Se on tietysti aika noloa, jos koira sattuu hölmöilemään oikein kunnolla. Jälkikäteen koiran työskentelyn voi tarkastaa palvelimelta internetin kautta – tosin vain silloin kun muistat tunnukset. Riistakameran saa ohjelmoitua ottamaan videota tai kuvia tietyin välein, tosin muutoksiin tarvitaan kameralle annetut tunnusluvut. NO, KATSELLAAN sitten telkkaria ja rentoudutaan. Kanavien paikat ovat tosin päivitysten ansiosta taas muuttuneet ja kai uudelleen hakuunkin tarvitaan tunnuksia tai sitten joku hieman yli kymmenvuotias, joka käyttää näitä laitteita paljon näppärämmin.

I\`dX CXXaX riistanhoidonneuvoja Suomen riistakeskus Satakunta

Hanna ja Jaakko Honkaniemen maatilalla on tänä vuonna käynyt totuttua enemmän matkailijoita. Taustalla laiduntava ylämaan karja on osa toimivaa kokonaisuutta.

Nuutajärven Lasikylä

D88J<LKL

Urjala

(-%0%)'((

(0

nosteessa Urjalassakin Suomalaisten matkailutottumukset muuttuvat. Nyt suositaan lyhyempiä matkoja ja viihdytään kotimaassa. Myös maaseutumatkailu hyötyy trendistä. K\`af IXekXe\e

Urjalalaiset Hanna ja Jaakko Honkaniemi ovat vuosisatojen takaiset perinteet omaavan maatilan 13. isäntäpari. He saivat tilan haltuunsa vuonna 1989, ja ovat siitä asti aktiivisesti kehittäneet maatilan toimintoja markkinatilanteiden sekä omien voimavarojensa mukaisesti. – Täällä pidettiin lypsykarjaa 70-luvun alkuun asti, mutta siitä luovuttiin. Kun saimme Hannan kanssa tilan itsellemme, otimme tänne lihakarjaa. Meidän mielestä karja kuuluu maalle, Jaakko Honkaniemi hymähtää. Suurin muutos maatilalla lienee kuitenkin Honkaniemien päätös lähteä yrittämään tilanhoidon ohessa myös matkailupuolella. Idea pulpahti esiin 90-luvun puolivälissä, kun maatilan päärakennus oli toiminut varapaikkana läheisen kartanon asiakkaille. Piharakennuksia kunnos-

Täällä ei ole muuta häiriötä kuin peurat. tettiin, mökki valjastettiin yöpyjille ja pian Honkaniemien tiluksille tuotiin kävijöitä linja-autolla.

Kaupunkilaiset hakevat rauhaa Nykyisin Honkaniemien tila tarjoaa majoituksen lisäksi juhla- ja kokouspalveluja, retkeilytoimintaa sekä elämyksiä maatilalla. He ostivat myös oman kartanon lähes naapurista ja remontoivat sen uuden veroiseksi yöpyjille ja juhlaväelle. Kesän jokainen viikonloppu kartanolla on ollut varattu erilaisille tilaisuuksille, kuten häille, ja itse maatilallakin kävijöitä riittää. – Matkailijoita on tänä kesänä ollut enemmän kuin ennen ja varsinkin majoittujien määrä on lisäänty-

nyt, Hanna Honkaniemi kertoo. Yrittäjäpariskunta arvelee, että maaseutumatkailun suosion nousu johtuu kaupunkilaisten kasvaneesta halusta lähteä maalle viettämään vapaa-aikaansa, pois kaupungin meluista ja kiireestä. – Täällä ei ole muuta häiriötä kuin peurat, jotka saattavat syödä kukat pihasta, Jaakko naurahtaa kartanon viheriön äärellä.

Kesäkuun tilastot nousussa Honkaniemet kertovat painopisteen olevan yhä maatilan pyörittämisessä, mutta matkailupuoli nostaa päätään koko ajan. Suhdanteen muutokselle on tilastollisestikin katetta, vahvistaa Kimmo Aalto Maaja Metsätalouden Keskusliitosta. – Koko kesän tilastot tulevat vasta syyskuussa, mutta kesäkuun lukemat maaseutumatkailun määristä olivat

nousussa, hän toteaa. Osasyynä Aalto pitää lämmintä kesää, mutta taustalla on toki monimutkaisempiakin selityksiä ilmiölle. – Suomalaisten matkailu on muuttunut. Nyt liikutaan enemmän, suositaan lyhyempiä matkoja ja esimerkiksi viikonloppureissailu on lisääntynyt. Hän mainitsee myös yhteyden lähi- ja luomuruokabuumiin sekä ulkomaalaisten kasvaneen kiinnostuksen suomalaista maaseutua kohtaan. – Venäläisten merkitys on todella suuri, ja sieltä päin matkailuyrittäjät hakevatkin kasvua. Saksassa taas on meneillään suomalaisten mökkien markkinat, hän muistuttaa. Urjalassa Hanna ja Jaakko Honkaniemi ovat silminnähden tyytyväisiä monipuoliseen työnkuvaansa sekä maatilallisina, että matkailuyrittäjinä. Kaksoisroolin toteuttamisen voisi luulla ottavan voimil-

Maaseudun viehätys näkyy jo matkailutilastoissakin.

le, mutta Hanna Honkaniemi kertoo toisin. – Matkailijoista saa lisää

voimavaraa viljelyyn, hän vakuuttaa.

Maatilatalouden rahoituspäällikkö palveluksessasi Urjalassa ja Forssassa!

Asiantuntemukseni on käytössäsi, kun suunnittelet esimerkiksi ä sukupolvenvaihdosta ä maatilasi kehittämistä ä perheesi taloudellista hyvinvointia ä finanssivarallisuutesi kasvattamista

Maatilatalouden rahoituspäällikkö, MMM, Agronomi Maria Granni puh. 029 041 2352 gsm. 050 511 8541 maria.granni#saastopankki.fi

Otayhteyttä! www.lähisäästöpankki.fi Tampereentie 4, 31760 Urjala, p. 029 041 2350

)'

D88J<LKL

Karvia

(-%0%)'((

Kalastus ja metsästys Karviassa kiinnostavat Saksassa asti K\`af IXekXe\e

Syksyn riistanmetsästyskaudet ovat käsillä ja metsämiehet sekä -naiset puhaltelevat pölyjä huomiovaatteistaan. Metsästäjät liikkuvat mieluusti tutuilla mailla, mutta myös uusia alueita ja kokemuksia haetaan. Tällöin matkailualan yrittäjien ja metsästysseurojen paikallinen yhteistyö nousee arvoonsa. Karviassa muualta tulleelle eränkävijälle toimiva paketti onkin jo koossa. Monenlaista riistaa kuhisevat metsät ja kalaisat vedet kokeneessa opasseurassa yhdistyvät majoitusmahdollisuuteen saunoineen ja ruokineen. – Meillä ovat majoituspuitteet valmiit, täysi ylläpito metsästäjille, kertoo karvialainen matkailuyrit-

täjä Kirsti Tupala. Hänen tiluksensa sijaitsevat hyvien metsästysmaiden kupeessa ja matka majoituksesta metsälle taittuu vaikka jalan. Kalastajia ja sorsastajia yöpyy Tupalan majoitustiloissa tämän tästä, pienriistan ja hirvien metsästäjiä hieman vähemmän.

Metsästysseuran kanssa he täällä liikkuvat. – Metsästysseuran kanssa he täällä liikkuvat, Kirsti Tupala sanoo vierailevista metsästäjistä, ja lisää että hirviä näkee lähimmillään aivan muutaman sadan metrin päässä majoituspaikasta, läheisten met-

SEPPO ROPPONEN

säteiden varrella. – Aika lailla luonnon keskellä täällä ollaan, hän naurahtaa.

Itsenäistä matkailua Metsästyksestä omien sanojensa mukaan mitään tietämätön Tupala jättää itse metsäreissujen organisoinnin ilomielin paikallisille metsästysseuroille. Metsästysseurat hoitavat byrokratian, kuten lupien hankinnan ja vieraskorttien myynnin, sekä opastavat hyville apajille. Metsästyksestä Karvian korvissa kiinnostuneet ulkopaikkakuntalaiset ottavat yhteyttä, lähtökohdista riippuen, joko metsästysseuraan tai majoituspaikkaan. Kirsti Tupala mainostaakin matkailun ja metsästyksen yhdistämisen

Suomalaista luontoa on yritetty muuttaa rahaksi jo useamman kymmenen vuoden ajan.

mahdollisuutta internetissä. Yhteydenoton tullessa kumpainenkin taho informoi toista, ja asiakkaalle räätälöidään tälle sopiva kokonaisuus. Paikallisesta metsästysseurasta kerrotaan, että

suositun sorsastuksen ohella kävijät haluavat pyytää jänistä, rusakkoa ja sepelkyyhkyä. Hirvestys vaatii jo enemmän järjestelyä, ja mahdollisesta saaliista joutuu maksamaan erikseen. Metsästysmatkailulla

INFO Poimintoja syksyn metsästysajoista: N 10.8.–31.10. sepelkyyhky N 20.8.–31.12. sorsalinnut N 1.9.–29.2. metsäjänis ja rusakko N 24.9.–31.12. valkohäntäpeura, metsä- ja kuusipeura, hirvi N Ketun metsästys on lähes ympärivuotista Lähde: Suomen riistakeskus, www.riista.fi

Suomessa on rahkeet nousta pienoiseksi menestystarinaksi maaseudun elinkeinojen joukossa. Kiinnostuneita riittää nimittäin naapurikunnista aina KeskiEurooppaan asti. – Tänäkin syksynä on ollut puhetta että Saksasta olisi tulossa metsästäjäryhmä. Sitä ei ole tosin vielä varmistettu, Tupala kertoo. Hänen mielestään metsästysmatkailu on ehdottomasti itsenäinen matkailumuoto. Sellainen jota voitaisiin kehittää siinä missä muutakin turismia.

Ostetaan kuituvaltaisia leimikoita paikalliseen energiakäyttöön pysty- ja hankintakaupalla. Pyydä tarjous! Jukka Ohrankämmen puh. 0400 591 784 | www.energiapalvelu.fi

D88J<LKL

maaseutu

(-%0%)'((

Retkellä Teijossa Varsinais-suomalainen Teijon alue on yhdistelmä historian raudanvalmistusta, teollisuustoimintaa ja monipuolista luontoa. Värikkäiden vaiheiden näkyminen rakennuksissa ja luonnossa tekevät alueesta monipuolisen ja persoonallisen retkikohteen.

Kirkon vieressä sijaitsevalla Teijon kartanolla on ikää yli 240 vuotta.

Ruukkeja ja hiilimiiluja

kunnan säästymiseltä ennustetulta vedenpaisumukselta. Kirkon vieressä sijaitsevalla Teijon kartanolla on ikää yli 240 vuotta. Luonnossa raudanvalmistuksesta kertovat vielä hiilimiilut. Miilut erottuvat painanteina maastossa ja niissä saattaa olla ympäristöstään poikkeavaa kasvillisuutta. Teollisuustoimintaa varten alueen lähes kaikkiin järviin on rakennettu pato.

Salon kaupungissa, entisessä Perniön kunnassa sijaitsevalla Teijolla on värikäs ja pitkä historia. Teollinen toiminta Teijolla alkoi 1600luvun lopulla, kun alueelle rakennettiin ensimmäinen rautaruukki. Myöhemmin raudan valmistusta ja jalostusta oli kaikkiaan kolmella kylällä Kirjakkalassa, Matildassa ja Teijolla. Alueella on valmistettu mm. puimakoneita, puhelin- ja lennätinkoukkuja sekä nappeja. Raudan valmistuksen jäljet näkyvät yhä alueella. Teijon kylällä on useiden teollisten rakennusten joukossa nähtävillä masuunirakennus piippuineen. Masuunissa rautamalmista ja hiilestä valmistettiin rautaa aina 1900 – luvun alkuun asti. Pieni kivikirkko mäen päällä on rakennettu vuonna 1830 kiitokseksi ihmis-

Monipuolista käyttöä Entisille kartanonmaille on 1991 perustettu Metsähallituksen hallinnoima Teijon retkeilyalue. Alueen mäntyvaltaisia kangasmetsiä elävöittää jääkauden hiomat kalliot, järvenrantasuot ja monipuolisen kasvilajiston korpipainanteet. Retkeilyalueen kyljessä on kolme luonnonsuojelualuetta, joilla suojellaan kei-

)(

MAAUSKO

Keisarinnan komennossa SAKSASSAKIN AIEMMIN hevostyttönä kunnostautunut Henna Virkkunen piiskaa nyt vuorostaan kunnallispamppuja. Kuntaministeri piirtää kätyreineen Vuorikadun kammioissa kuntakarttaa, jota moni kuntaihminen jo etukäteen karttaa.

Suo ja karpalo, se on tätä aikaa Teijon maisemissa.

dassuota, linnustoa ja lehtoa. Retkeilyalueella voi törmätä luonnontilan palauttamistoimiin, ennallistamiseen. Poltetun pystymetsän ja tukittujen ojien tarkoituksena on taata vaativille eläin- ja kasvilajeille sopivat elinolosuhteet. Metsätaloutta harjoitetaan valtion alueella retkeilyn asettamin ehdoin.

Metsään Merkityt polut kulkevat monipuolisessa luonnossa kallioilta, metsän läpi alas

suon pitkospuille. Nuotiopaikalla voi nauttia eväät ja halutessaan voi yöpyä laavulla tai teltassa.Kalastajalle löytyy haastetta alueen järviltä. Sieni ja marjaapajat ovat jokamiehen oikeuksin kaikkien käytettävissä. Retkeilijät käyttävät aluetta noin 75 000 kertaa vuodessa, kertoo asiakasneuvoja Jaana Heino. Vertailun vuoksi mainittakoon, että vastaava luku läheisellä Tammisaaren kansallispuistolla on 47 000 ja Liesjärven kansallispuistolla 31 000. Mikä sitten saa lähtemään syksyiseen metsään? ”Vakio makkaranpaistopaikka, joka on siisti, taaperoystävällinen ja siellä on aina kuivia puita” vastaa salolaisen perheen äiti Heljä Juuti. Perhe suuntaa tutulle nuotiopaikalle syksyisin

VITSAILLAAN, ETTÄ kun Suomen kuntakartan sanotaan olevan hevosaikakaudelta, niin kuntaministeri palauttaa toimintatavoillaan meidät tsaarinaikaan. Ehkä hänelle voitaisiinkin suoda lempinimi keisarinna Henna. Tähän mennessä Hennan on ajateltu puhdistavan hiukset, nyt puhdistuu se hiusten alapuolella olevakin. Hennan mies on kunnanjohtaja - vissiin Hankasalmella. Siitäkö tämä hankaluus johtuu? Halu vapauttaa siippa pienkunnan paineista? No ei tietystikään. Ministeri vain haluaa jäädä Suomen hallintohistoriaan historiallisen kuntauudistuksen toimeenpanijana. Eihän se nyt mikään kummoinen juttu ole. Tottelivathan ne hevosetkin. ON SE muuten kumma, kun sitä vikurointia esiintyy melkein siellä ministerin kotikulmilla ja vielä omista uskollisista joukoista. Eihän Keski-Suomen kulmilta ole kuin hevonheitto Sysmään, jossa kunnanhallituksen puheenjohtaja on ryhtynyt kuntakapinan puuhamieheksi ja kokoomustaa porukoita hirnumaan Hennan aikomuksia vastaan. HYVÄ KUNTALAINEN, kuntatalouden (mahdollinen) kurimus on yhteinen ilomme. Kuntahallinnon kurimuksen pykääminen on herrojen ja hennojen huvia. Siitä pääsevät tosin kaikki nauttimaan, vaikka pääsylipun hinta on vielä auki. Keskitysleirejä on rakennettu kautta aikojen ja monenlaisia. Syksyn tullen tunnelmakin alkaa tiivistyä.

pahimman hirvikärpäsajan jälkeen. Teijon retkeilyalueelle pääsee autolla Kemiön, Perniön ja Salon suunnalta. Maastoon lähtöä helpottavat viitoitetut reitit ja ennakkoon hankittu kartta esimerkiksi osoitteesta retkikartta.fi.

Rehu-, lanta- ja salmonellaanalyysit NOVALAB OY www.novalab.fi Lepolantie 9 03600 KARKKILA Puh. (09) 2252 860 Fax (09) 2252 8660

Aki-Jk malleihin esim. kylmäpihatot saat pääpiirustukset rakennuslupa- ja tukihakemuksia varten veloituksetta.

))

D88J<LKL

koneet ja laitteet

(-%0%)'((

Merenrantojen laiduntaminen pitää maiseman avoimena ja hillitsee mm. järviruo´on kasvua. Kuvassa laidunnetun ja laiduntamattoman alueen eron näkee hyvin, etualalla laidunnettua niittyä.

Umpeutumassa olevat maisemat hoitoon Avoimet viljelymaisemat, niityt ja vanhat laidunhaat ovat umpeutumassa. Karjatilojen vähentyminen on saanut vanhat laidunnetut niityt ja hakamaat kasvamaan umpeen. Perin-

nemaisemat ovat tärkeitä maaseudun viihtyvyyden, vetovoimaisuuden sekä kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämisen vuoksi ja usein näillä alueilla sijaitsee myös vanho-

ja rakennuksia ja rakenteita, kuten heinälatoja, aitoja, maitolaitureita. Mahdollisuutena maisemien hoitoon on maatalouden ympäristötuen erityistuet. Ympäristötuen si-

Satakuntalainen tuottaja Haluaisitko tulla rakentamaan kanssamme valikoimiamme ja vahvistamaan lähialueemme omien tuotteiden näkyvyyttä kaupassamme? Itsenäinen K-citymarket-kauppias on laadun takuumies kaupassaan ja vastaa myös valikoimien kehittämisestä yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Haluamme olla aktiivisesti mukana tuomassa asiakkaillemme uusia lähiruokaherkkuja yhä monipuolisemmista valikoimista. Lähiruoka ja paikallinen ruokaosaaminen ovat arvoja, jotka vahvistavat tuoreuden ja laadun merkitystä kaupassamme. Tuottaja, haluaisitko sinä tuotteinesi tulla täydentämään valikoimiamme alueemme parhaaksi ja asiakkaidemme iloksi? Ota reilusti yhteyttä niin sovitaan sävelet yhteispelille. Soittamalla tai sähköpostilla.

K-citymarket kauppias Jari Puumala puh. 0400 722 769 jari.puumala@citymarket.fi

Pori Mikkola, Itäkeskuksenkaari 8, 28130 Pori, puh. 020 720 3400

toumuksen tehneet viljelijät ja rekisteröityneet yhdistykset ovat oikeutettuja hakemaan maisemanhoitoon liittyviä tukia. Suunnitelman valmisteluun kannattaa ryhtyä jo syksyllä Ympäristötuen erityistukien hakuaika on kerran vuodessa keväällä muiden peltotukihakujen yhteydessä. Nyt onkin hyvä aika suunnitella, mitä alueita ensi vuonna voisi hakea sopimusten ja hoidon piiriin. Suunnitteluvaiheessa kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen, jos itse ei ole varma asiasta. Satakunnan rannikkoseudulla (Rauma, Eurajoki, Luvia, Pori ja Merikarvia) on mahdollista saada apua erityistukialueiden suunnittelussa, ProAgria Satakunnan/maa- ja kotitalousnaisten VeturiVihreä- hankkeen tavoitteena on järjestää hoitoa sellaisille alueille, jotka ovat arvokkaita luonnon ja maiseman kannalta. Myös muualla Satakunnassa neuvontaa on mahdollista saada. Jos sinulla on laiduntavaa karjaa tai otollisia alueita, niin ota yhteyttä ProAgria Satakunta/Sanna Seppälä puh: 050 5902085

Sukellus muinaispaikoille Muinaisuudesta ja arkelogiasta kiinnostuneille avautuu mahdollisuus tutustua maakunnan omiin kohteisiin lauantaina päivän kestävällä retkellä 1.10. Euraan, Nakkilaan, Kiukaisiin ja Ulvilaan suuntautuvalla retkellä oppaina toimivat museoviraston tutkija Leena Koivisto ja Satakunnan Museon museolehtori Carita Tulkki. Markan hinta on 20-30 euroa riippuen osallistujamäärästä. Ilmoittautuminen on viimeistään keskiviikkona 28.9. museolehtori Tulkille.

Vöillä 50 pelastuu Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat arvioineet, että turvavyön käyttö pelastaisi vuosittain lähes 50 henkeä. Kuluvan viikon aikana (12.–18.9.) poliisi on valvonut tehostetusti turvavöiden ja kypärien käyttöä liikenteessä eri puolilla Suomea. Valvontaviikon aikana poliisi on kiinnittänyt kiinnittää huomiota myös koulukuljetusten turvallisuuteen.

Teollisuustie 31, 39700 Parkano puh. (03) 458 9958, fax (03) 448 5518 Avoinna ma 9.00 –17.00, ti–pe 8.00 –16.00 Henkilö- ja pakettiautot ilman ajanvarausta (raskaskalusto ajanvarauksella) a! o l u Aikaa varaamatta vet Ter www.parkanonautokatsastus.fi

D88J<LKL

koneet ja laitteet

(-%0%)'((

Comia Porista Lähes kaikki on uutta. Näin voisi luonnehtia SampoRosenlew Oy:n tuoreinta luomusta, Comia-mallia. Valmistaja sanoo sisällyttäneensä uutuuteen 500 uutta osa tai ominaisuutta – uusi runko, uusi moottori... Uusi malli korvaa Sampo 2000-malliston. Lista on pitkä. Valmistaja sanoo Comian tehokkuuden kulmakiveksi vaivatonta puhdistettavuutta. Sivusuojien alta voit helposti irrottaa heittokuljettimen kaistat, seulat, kohlimen pohjat sekä viljasäiliĂśn ruuvit pelto-olosuhteissa ja puhdistaa ne yksitellen. Comian helppo puhdistettavuus on ominaisuus, jota mm. siemen- ja luomuviljelijät osaavat arvostaa. Uusi hiljainen ohjaamo on suunniteltu pitkää tyĂś-

päivää ajatellen. Uusi kyynärnoja, siihen integroidut ajokahva ja puintisäätimet, uusi katseen korkeudelle sijoitettu mittaripilari sekä käden ulottuvilla sijaitseva ohjainkonsoli helpottavat puimista.

Monella pÜytäleveydellä Comian leikkuupÜydän sanotaan toimivan kaikilla viljalajikkeilla ja kaikissa olosuhteissa LeikkuupÜydän geometria ja terän optimoitu etäisyys syÜttÜruuvillle ovat vuosikymmenien tuotekehittelyn tulosta. Erityistä huomiota on kiinnitetty syÜttÜruuvin isoon halkaisijaan ja laonnostokelan muovipiikkeihin. Comiaan lÜytyy pÜytäkoko 3,1 metristä aina 5,1 metriin. Uusi runko on hitsat-

tu viimeisintä CMT-MIG tekniikkaa käyttäen Porissa. Sen suunnittelussa on alusta alkaen huomioitu paras mahdollinen tuottavuus ja ajettavuus. Isompien mallien tavoin siinä Upalkki yhdistää etu- ja taka-akselin. Se painaa lähes 150 kg enemmän, mutta siinä on yli 40 elementtiä vähemmän.

Kolmella koneella Comian uusi tehokas Sisu Power 3rd Generation TurboDiesel –moottori on entistä ympäristĂśmyĂśnteisempi – hiljaisempi ja pienikulutuksisempi. Moottorin vääntĂśalue ja tasainen käynti ovat optimaalisia puintiin. Se on helppo huoltaa. Moottorin jäähdytyksen hoitaa itsestään

Yli 500 000 auton käyttĂśvoimavero alenee vuonna 2012 HenkilĂś- ja kuorma-autojen ajoneuvoveron käyttĂśvoimavero eli entinen dieselvero alenee 1.1.2012. HenkilĂśautoissa alennus on 18 prosenttia. Kuorma-autojen käyttĂśvoimavero alenee 29–45 prosenttia akselien lukumäärästä ja vetolaitteesta riippuen. Vuoden 2009 lopussa ajoneuvoliikennerekisterissä oli käyttĂśvoimaveron alaisia, liikennekäytĂśssä olevia henkilĂśautoja noin 460

000, pakettiautoja 270 000 ja kuorma-autoja noin 90 000. Noin 20 prosenttia kaikista henkilĂśautoista on dieselkäyttĂśisiä. Uudet veroperusteet tulevat voimaan vuoden mittaisella siirtymäajalla. Siirtymäaikana verolipulla näkyy sekä vanhan että uuden veroperusteen mukaan laskettua veroa. Kahta eri veroperustetta sisältäviä verolippuja lähetetään 2.1.2011–1.1.2012. KäyttĂś-

voimaverollisten autojen verolippujen mukana lähetetään muutoksesta kertovaa tiedotetta. KäyttÜvoimaveron taso on mitoitettu siten, että bensiini- ja dieselkäyttÜisen henkilÜauton verorasitus on suurin piirtein yhtä suuri noin 25 000 kilometrin vuotuisella ajosuoritteella. Pakettiautojen käyttÜvoimavero ei muutu.

Kaasuautoilu heräämässä Nyt nekin on järjestetty – nimittäin ensimmäiset kaasuautojen kokoontumisajot. Kaasuautoja on Suomessa jo lähes tuhat. Kaasun tankkausasemaverkosto alkoi rakentua vuonna 2004, kun kaasukäyttĂśisiltä ajoneuvoilta poistettiin aiemmin voimassa ollut erittäin korkea käyttĂśvoimavero.

Nykyinen tankkausasemaverkosto mahdollistaa ajamisen jo suurelle osalle suomalaisia. Täysin uusiutuvan ja kotimaisen biokaasun rooli on lähiaikoina kasvamassa merkittävästi liikennekäytÜssä. Vuoden 2011 lopulla kaasuverkkoon aletaan syÜttää maakaasun laatuun jalostettua biokaasua. Bio-

kaasun jakelu laajenee tällÜin myÜs nykyisille maakaasun tankkausasemille. Liikennebiokaasun tankkausasemahankkeita on vireillä monin paikoin myÜs kaasuverkon ulkopuolella, kuten Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Laukaassa on tankkauspiste, ja Jyvässeudulla ajaa biokaasulla jo 50 kaasuautoilijaa.

puhdistuva pyĂśrivä imuverkko, joka on varustettu tehokkaalla imurilla. Sen ansiosta voit tyĂśskennellä keskeytyksettä kaikissa olosuhteissa. Uusittu iso moottoritila on suunnittelu huollon helppoutta ajatellen: mm. vanhojen nesteiden poisto onnistuu maasta käsin. Comia C4, 4 sylinterinen 150 hv Sisu Power moottorilla 3,9 m leikkuupĂśytä, Comia C6, 6-sylinterinen 185 hv Sisu Power moottori 4,2 m leikkuupĂśytä, Comia C8 6 – sylinterinen 210 hv Sisu Power moottori. 4,5 m leikkuupĂśytä Uutuuden esittelykierros, Sampo Roadshow, Agrimarketin konekeskuksissa on Turussa 22.9., Porissa 23.9. ja Seinäjoella 30.9.

Oikaisu Viime numeron â€?Yrittäjät ja asiakkaat kohtasivat Punkalaitumellaâ€? -juttuun haastateltu tekstiilialan yrittäjä on nimeltään Laura Jonkka, eikä Leena Jonkka, kuten jutussa virheellisesti luki. Lisäksi hän on asunut Punkalaitumella yksitoista vuotta jutussa ilmoitetun vuoden sijaan. Pahoittelemme virheellisiä tietoja.

)*

Päivitä heijastin Heijastin on hyvä uusia säännĂśllisesti. Laadukasta heijastinta ei silmämääräisesti erota. Liikenneturva kehottaa kiinnittämään huomiota heijastimien pakkausten merkintĂśihin, hanki vain CE-hyväksytty sekä tyyppitarkastettu heijastin. – Kun hankkii heijastimen on syytä tarkistaa, että se on CE-hyväksytty. Silloin se täyttää turvallisuustuotteiden standardien vaatimukset. CE-hyväksytyssä (EN13356) heijastimessa on riittävän paljon heijastavaa pintaa ja materiaali on tarkoitukseen sopivaa. Myyntipakkauksesta lĂśytyvät myĂśs käyttĂśohjeet, Liikenneturvasta viestitetään. Heijastimet eivät ole ikuisia. Heijastin on voinut naarmuuntua eikä se tällĂśin enää heijasta riittävästi. Samoin voi käydä lasten ulkoiluhaalareille, kun ne on pesty riittävän monta kertaa. TällĂśin heijastavan materiaalin teho voi vähentyä huomattavasti. Viime vuonna taajamissa

tehdyissä Liikenneturvan tarkkailuissa 44 prosenttia jalankulkijoista käytti heijastimia. Heijastinta onkin syytä käyttää myÜs kaupungissa, sillä autoilijan voi olla vaikea havaita valojen ja varjojen seassa liikkuvaa jalankulkijaa. Vuodesta 2003 laki on velvoittanut jalankulkijaa yleensä käyttämään asianmukaista heijastinta pimeän aikaan tiellä liikuttaessa. Varmista että ostamasi heijastin on asianmukainen ja siitä lÜytyy ainakin seuraavat tiedot: - CE - EN 13356, heijastin (EU-standardi) - tyyppitarkastuksen suorittaneen laitoksen tiedot (esim.TyÜterveyslaitos = TTL / Finnish institute of Occupational Health = FIOH) - käyttÜohjeet - valmistaja

)+

D88J<LKL (-%0%)'((

Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.