Maaseutu Lusto 2011_11

Page 1

PERTTI HAKANEN MTK:N YTIMEEN S.3

Q

PERJANTAI 16.12.2011

SUOMEN METSÄKESKUS ALOITTAA S.7

Q Eld\if ((

SÄHKÖYHTIÖLLE SÄHKÖAUTO S. 17

)

D88J<LKL (-%()%)'((

.HYllQ N\OY|LOOH

887886 .DXUDW

9LOMDQ VLHPHQHW 1XUPL MD VHRNVHW (GXOOLVHVWL +HUQH KlUNlSDSX WRLPLWHWWXQD S\\Gl WDUMRXV OXSLLQL

$.6(/,%25 52&.< 2KUD

675(,)

.$//( 3(572/$ S

.LLQQRVWDDNR .XPLQDQYLOMHO\" 7DVDD W\|KXLSSXMD SXLQWL HQQHQ YLOMRMD

6DPD NDOXVWR NXLQ YLOMDOOD

0RQLYXRWLQHQ NDVYXVWR

+\Yl NDQQDWWDYXXV

YlKHPPlQ W\|WXQWHMD

+\Yl HVLNDVYL SDUDQWDD PDDQ UDNHQQHWWD YlKHQWll YLOMDQ WDXWHMD

1\W P\|V WRUMXQWD DLQHHW MRWND WRLPLYDW

OODDQ L D K U D H S 7HHPP SLPXNVLD R YLOMHO\V WL H VRLWD K J U .MlOOEH

w w w. c a raway fin la n d.fi Caraway Finland Oy puhdistaa ja jalostaa kuminaa Närpiössä (Porin ja Vaasan välillä). Tuotanto perustuu sopimusviljelyyn, jota nyt 5000 ha.

D d ^ E K D / ^ d :

^ĂƚĂĞŶĞƌŐŝĂ KLJ ŽŶ ŬŽŶĞLJƌŝƚƚćũćƉŽŚũĂŝŶĞŶ ƉƵƵĞŶĞƌŐŝĂĂ ŚĂŶŬŬŝǀĂ ũĂ ƉĂŝŬĂůůŝƐŝůůĞ ĞŶĞƌŐŝĂůĂŝƚŽŬƐŝůůĞ ƚŽŝŵŝƚƚĂǀĂ LJŚƚŝƂ dŽŝŵŝĂůƵĞĞŵŵĞ ŽŶ ^ĂƚĂŬƵŶƚĂ͘ sƵŽƐŝƚƚĂŝŶĞŶ ƚŽŝŵŝƚƵƐŵććƌć ǀŽŝŵĂůĂŝƚŽŬƐŝůůĞ ŽŶ ŶŽŝŶ ϰϱ ϬϬϬ DtŚ͕ Ğůŝ ϱϲ ϬϬϬ ŚĂŬĞͲŵϯ͘

K^d DD : , E</DD E Z'/ Whhd Z/> /^/>d <K,d />d ͗

<ĂƐŽŝůůĞ ƉƵŝĚƵƚ ŬƵƵƐŝŬŽŝĚĞŶ ŚĂŬŬƵƵƚćŚƚĞĞƚ EƵŽƌĞŶ ŵĞƚƐćŶ ŚŽŝƚŽŬŽŚƚĞĞƚ WĞůƚŽͲ ũĂ ƚŝĞŶƌĞƵŶĂƉƵƵƐƚŽ dŽŶƚƚŝͲ ũĂ ƉĞůůŽŶƌĂŝǀĂƵƐŬŽŚƚĞŝĚĞŶ ƉƵƵƐƚŽ <z^z >/^ : Wzz d Z:Kh^ <K,d ^d ^/͊

^ d E Z'/ Kz >ĂƵƚƚĂƌĂŶƚĂ ϳ͕ hůǀŝůĂ͕ Ɖ͘ ϬϰϬϬ ʹ ϵϭϵ Ϭϰϭ

ǁ ǁ ǁ ͘ Ɛ Ă ƚ Ă Ğ Ŷ Ğ ƌ Ő ŝ Ă ͘ Ĩ ŝ

ajankohtaista

D88J<LKL (-%()%)'((

*

Tässä numerossa

TRENDIT PÖYDISSÄMME N SIVU 4 Bfclde`jk` Bfib\XfaX

b`iaf`kkXX dlle dlXjjX bXiggXlb$ j\jkX aX clfdljkX

KATSAUS JÄTTIMÄISEEN AGRITECHNICAAN N SIVUT 18-19 Eläinaktivistien joululahja tuottajille Pertti Hakasen mukaan tuli perinteiseen tapaan kuvakohun saattelemana. Hakasen mukaan eläimiä kasvattavien tuottajien pitää silti olla avoimia ulospäin joka käänteessä.

Tilallisen aika käy vähiin MTK:n johtokuntaan valittu Pertti Hakanen perää nopeita liharatkaisuja.

LIETO LÄHIKUVASSA N SIVUT 12-13

ALUEELLISET METSÄ-OHJELMAT VALMISTUMASSA N SIVU 7

CLJKF&AlbbX J`cmXjk

MTK-liittojen lihavaliokunnat peräsivät jo keväällä lihan tuottajahintoihin tuntuvaa korostusta. – Jos puhutaan tuntuvasta, ei sellaista ole tapahtunut, sanoo porsastuottaja Pertti Hakanen Sastamalasta. Ensi vuoden alusta hän siirtyy vaikuttamaan myös MTK:n johtokuntaan. Aivan toivottomana hän ei lihantuotannon kannattavuuskriisiä näe. Mutta jotain pitää tapahtua vuodenvaihteen tienoilla. Parhaillaan mietitään sianlihaa tuottavilla ja porsaita kasvattavilla tiloilla jatkosuunnitelmia otsat kurtussa. Keväisessä kannanotossaan MTK julisti, että kannattavuusongelmat ovat jatkuneet jo vuosia, eikä mikään toimiala voi toimia pitkään tappiolla. Tuottajahinnan korostuksia vaadittiin nopeasti. MTK:n laskujen mukaan keväällä lihankasvutus oli vahvasti tappiollista niin nautapuolella kuin sikatiloilla.

Atrialle välitysporsaita tuottavan Hakasen mukaan jotain pientä korotusta tilityshintaan on näkyvissä, mutta MTK on vaatinut nopeita toimia. Tilat tekevät ratkaisujaan. – Hinta on porsaalta nyt hieman parempi kuin kesällä. Hän muistuttaa, että tilojen ratkaisut eivät kauan odotuta. Tilojen ja sikojen määrä on jo laskussa.

Kaupan on kilpailutettava teollisuutta rehdimmin. – Lopetetun lihasian kasvatuksen voi nopeastikin aloittaa uudelleen, mutta emakoita ei oteta tuotantoon juuri koskaan uudelleen. – Voimme joutua jossain vaiheessa jopa porsaspulaan.

Kaupan nähtävä

Koko kentän asialla

Pertti Hakanen viestittää kaupan portaalle, että sen on nyt nähtävä ja ymmärrettävä kokonaisuutta. Hakasen mukaan teollisuudelle jätetään ota tai jätä -vastauksia, ja vaaditaan pitkiä toimitussopimuksia tietämättä, mitä sinä aikana tapahtuu ketjussa. – Kaupan on kilpailutettava teollisuutta rehdimmin. Inhimillisyyttä tähän hommaan. Hakasen mukaan sitä kautta tuottajan siivua voidaan kasvattaa. Mutta ympäristöehtojen tuomiin vaatimuksiin tuottajakenttä on Hakasen mukaan sopeutunut. Tukien puolesta ympäristötuesta niiden toteuttajille, viljelijöille, ei jää kylläkään mitään työstä käteen. Mutta kun kotieläintiloille luotiin ravinnetase-ehdot, se on luonut yhteystyötä kasvinviljelytilojen kanssa. Lannan sijoittamisesta ei ole tullut ongelmia.

Sastamalalainen tuottaja lähtee MTK johtokuntaan ajamaan koko kentän asiaa, mitä hän nimenomaan korostaa. – Lähden puolustamaan maatalousyrittäjyyttä, metsätaloutta, ja niiden etuja. Vien mukanani erikoisosaamista sikataloudesta ja porsastuotannosta. Hakanen on kaupunginvaltuutettu, myös Suomen Keskustan puoluevaltuuskunnan varapuheenjohtaja. Hän vakuuttelee suhteiden toisiinkin puolueisiin olevan kunnossa. Maatalousministeri Jari Koskisen (kok.) hän tietää tuntevan ammattinsakin puolesta kentän. Koskisella on myös myös kokemusta kansainvälisistä tehtävistä. – Mutta toisille hallitusryhmille pitää viedä konkreettisesti faktatietoa maa- ja metsätaloudesta. Hallituskokoonpano on haasteellinen.

KIRJOJA JOULUKSI N SIVU 16 B`iaXjkX fgg`` mX`bbX

dXbbXiXek\fe XXbbfj\k%

VILJELIJÄ OITTISELLA JO OMA N SIVU 11 D`e`jk\i` CXli` KXiXjk` epk kllc`mf`dXe \jk\`[\e gliblle%

Q G\iaXekX`eX (-%()%)'((

Pääkirjoitus

Jouluna kotimainen ruoka on arvossaan

S

uomalaisia suuria juhlapyhiä yhdistää yksi asia: niitä juhlistetaan kotimaisen ruoan voimalla. Esimerkiksi pääsiäisenä, juhannuksena ja varsinkin jouluna kotimainen ruoka on keskeinen osa juhlaa. Kuluttaja hakee ajankohtaan sopivaa kotimaista ruokaa. Vaikka kuluttajat yleisesti ovat alkaneet arvostaa entistä enemmän kotimaista ruokaa, niin valitettavan pieni osuus arvoketjusta jää tuottajalle. Isommat ja ketjuuntuneemmat tahot vievät katteet.

DXXkXcflbj`\e kp cc`jk m e b\kale g`kllj a mXc`k\kkXmXe lj\Xjk` dfe\ckX _lfdXXdXk$ kX% Kotimaista tuottajaa ei pitäisi enää enempiä ahdistaa. Kehittyäkseen alalla pitää olla uskoa tulevaisuuteen, jotta alalla investoidaan ja jotta se olisi

houkutteleva yrittäjyyden muoto. Maatalouksien työllistävän ketjun pituus jää valitettavan useasti monelta huomaamatta. Esimerkiksi pelkästään vajaan 10.000 suomalaisen maitotilan liikevaihto tukineen on tiloilla noin 1,5 miljardia euroa vuodessa ja kerrannaisvaikutuksineen ala työllistää noin 50 000 henkeä. Vaikka maailmantalous heiluu, niin ruokatuotanto on pidettävä omassa maassa kannattavana tulevaisuuden elinkeinona.

KOLUMNI Q Juha Korkeaoja

Ruoka puhuttaa – muoti-ilmiöitä vai kestäviä trendejä RUOKA ON ollut tärkein kotimainen keskustelun aihe kuluneen syksyn aikana, jos jätämme laskuista pois eurooppalaisen velkakriisin ja sen vaikutukset Suomeen. Ruoka herättää suuria tunteita, kaikilla on siitä oma mielipide, onhan se meille se jokapäiväinen asia. Mutta tänä vuonna ja erityisesti kuluneena syksynä keskustelun laineet ovat lyöneet poikkeuksellisen korkeina. Luulen, että samanlaista kiihkeyttä kun on ilmennyt karppauskeskustelussa, esiintyi edellisen kerran suuressa rasvasodassa, jota käytiin voin ja margariinin välillä 1950luvulta alkaen. KARPPAUS, ELI hiilihydraatiton ruokavalio, on nostettu läskiintyvän Suomen pelastajaksi tänä syksynä. Ylipaino on suomalaisten kasvava terveysongelma, se on selvää. Laihdutuskeinona hiilihydraattien vähentäminen on hyvä keino, kun se tehdään viisaasti. Karkkien, ja kaiken muunkin makean syömisen ja juomisen vähentäminen on hyvä tapa alentaa painoa, samoin kuin valkoisista vehnäjauhoista tehdyn ruuan välttäminen. Ns. tyhjien kalorien syönti on syytä minimoida, mutta sellaiset hiilihydraatit kuin peruna ja täysviljatuotteet kuuluvat ehdottomasti terveelliseen ruokavalioon. Suorastaan vastuutonta on suositella karppausta lapsille. Olen aivan varma, että kohtuullisuus ruoka-asioissakin on kestävin tie. Karppausvillitys on muoti-ilmiö, joka häipyy unholaan muutamassa kuukaudessa – niin kuin monet aiemmatkin muoti-ilmiöt. LUOMU- JA lähiruuasta on myös puhuttu paljon. Onko näidenkin osalta kysymys vain muoti-ilmiöstä, joka aikansa kestettyään häviää pois, vai jostain pitempiaikaisesta kehityssuunnasta, trendistä, tai peräti megatrendistä, vää-

jäämättömästi etenevästä kehityslinjasta. Luomutuotannosta puhuttiin voimallisemmin Suomessa ensi kertaa 1970-luvun alussa. Olin itse järjestämässä agronomiopiskelijoille tiedekunnan ensimmäistä luomutuotantokurssia noihin aikoihin. Luomutuotanto on sen jälkeen ollut välillä vähän taka-alalla ja taas noussut uudelleen voimakkaammin esille. Perusteena on ollut välillä luomutuotannon ympäristöystävällisyys tai ekologinen kestävyys, välillä taas luomutuotteiden väitetty parempi maku ja/tai terveellisyys. Luomu on jälleen vahvassa myötätuulessa, tällä kertaa perusteluina ovat sekä luonnontaloudelliset että tuotteiden laatuun liittyvät perusteet.

kutusta makuun.

LUOMU- JA lähiruoka liitetään usein yhteen. Kysymys ei kuitenkaan ole samasta asiasta. Lähiruoka voi olla tavanomaisesti tuotettua ja toisaalta kaikki luomu ei ole lähiruokaa, vaikka ekologisuusperusteen mukaan pitkät kuljetusetäisyydet eivät hyvin sovikaan yhteen luomun kanssa. Lähi- ja luomuruoka on tänä päivänä trendikästä, mutta taittuuko trendi, onko kehityksellä luja perusta?

TOINEN ARVO, jonka uskon säilyvän pitkälle tulevaisuuteen, on kestävän kehityksen vaatimus. Ruokaketjun on toimittava ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla, muuten päädymme katastrofiin. Ekologinen kestävyys edellyttää ilmastomuutoksen ja sen myötä tuotannon ja kulutuksen hiilijalanjäljen pienentämistä, ravinteiden kierrätystä ja mm. hyvän peltomaan suojelua muilta maankäyttömuodoilta ja eroosion estämistä. Luomutuotannossa pyritään toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, mutta myös lähiruoka toteuttaa monia näistä periaatteista. Kaiken kaikkiaan kestävässä kehityksessä on kuitenkin kysymys hyvin moniulotteisesta kokonaisuudesta, jonka arvioiminen edellyttää vielä paljon tieteellistä tutkimusta. Ruuantuotannon on oltava myös taloudellisesti kestävällä pohjalla eli kannattavaa. Sekä luomu- että lähiruuan suurin haaste onkin siinä, miten tuotantokustannukset voidaan pitää tasolla, joka mahdollistaa näiden tuotteiden hankkimisen maapallon koko ajan kasvavalle väestölle.

MITKÄ VOISIVAT siis olla sellaisia kestäviä arvoja ja perusteita, megatrendejä, joiden voitaisiin vääjäämättä arvioida vaikuttavan ruuan tuotantoon ja kulutukseen varmasti ja vakaasti pitkälle tulevaisuuteen. Ensimmäiseksi asiaksi nostan ruuan maun. On varmaa, että aina kun vain on mahdollista, ruuan tulee muiden ominaisuuksien ohella maistua hyvältä. Lähiruuan keskeinen idea on lyhyt kuljetusmatka ja siitä johtuva tuoreus ja hyvä maku. Luomutuotannossa käytetyillä orgaanisilla ravinteilla ja kotieläintuotannossa eläinten rehun laadulla ja suuremmalla liikkumisvapaudella on vai-

KOLMAS ARVO, jonka kestävyyteen on syytä uskoa, on eettisyys. Sekä ruuan tuotannon että kulutuksen on oltava eettisesti hyväksyttävää. Eettinen hyväksyttävyys edellyttää muun muassa sitä, että kotieläimiä hoidetaan hyvin. Eettiset arvot ovat kuitenkin suhteellisia, joidenkin mielestä kotieläinten kasvattaminen ruuaksi on lähtökohtaisesti epäeettistä. Eettisyys edellyttää myös sitä, että terveellinen ja riittävä ravinto turvataan kaikille ihmisille. Oikeus ruokaan on perustavaa laatua oleva ihmisoikeus. Onko lähi- ja luomuruoka eettistä. Luomutuotannossa eläinten hyvinvointiin kiinni-

tetään erityistä huomiota, mutta vaatimus ei voi koskea vain luomukotieläintuotantoa. Lähiruuan eettisyyttä korostaa se, että kuluttaja voi näin parhaiten valvoa tuotanto-olosuhteita. Ministeriaikanani valmistuneeseen maatalouspoliittiseen selontekoon kirjattiin seuraava eettinen periaate: jokaisella maalla on oikeus ja velvollisuus pyrkiä tuottamaan omien kansalaisten tarvitsema ruoka, mutta tavalla, joka ei vaikeuta ( esim. dumppauksen muodossa) muiden maiden samaa. MIELESTÄNI KAIKKEIN epäeettisintä on kuitenkin ruuan heittäminen pois ja päästäminen pilaantumaan. Eräiden tietojen mukaan ruuasta jopa yli puolet heitetään pois tai pilaantuu matkan varrella. Paitsi että ruuan pois heittäminen on epäeettistä, lisää tuhlaus tavattomasti ruuan aiheuttamaa hiilijalanjälkeä, merkitsee suurta luonnonvarojen tuhlausta ja on maailmantalouden kannalta suuri ongelma. Ruuan tuhlaaminen onkin lopetettava ja ruuan kunnioitus nostettava takaisin tärkeäksi arvoksi.

Al_X Bfib\XfaX Kokemäki Kirjoittaja toimi maa- ja metsätalousministerinä 2003-2007

D88J<LKL

ajassa

(-%()%)'((

,

Naisille räätälÜity Agronaisen avaintaidot -paketti tarjoaa nykypäivän maatilan emännälle tietojen päivityksen. Vaikka asuisi maalla ja tyÜskentelisi emäntänä, vanhat opit maataloudesta voivat kaivata välillä tuuletusta. Agronaisen avaintaidot paketti tarjoaa nykypäivän maatilan emännälle tietojen päivityksen. Tammikuussa aloittava AgroNaisen avaintaidot -koulutus tarjoaa tie-

toja, taitoja ja motivaatiota maatilan tÜihin. Naisille räätälÜidyn maataloudellisen koulutuksen aikana paneudutaan muun muassa elintarvikeketjuun pellolta ruokapÜytään, tarkastellaan EU:n vaikutuksia maatalouteen, pohditaan tilan talous- ja metsä-asioita sekä opetellaan huoleh-

INFO Lähde tammikuun ryhmään mukaan tutustumaan uusiin ihmisiin ja päivittämään tietojasi tämän päivän maatalousyrittäjyydestä.

Kysy lisää: Satakunnan maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Marjut Koivisto puh. 050 555 8440.

Koulutuksessa saa käytännÜnläheistä oppia maatalouden aihealueisiin. Kuva: Maaseutulalliin kuva Agronaiset

timaan omassa tyÜssä jaksamisesta. KoulutusyhteistyÜssä mukana ovat Varsinais-Suomen ja Satakunnan maa- ja kotitalousnaiset. Koulutuksen järjestelyä tukee ProAgria Satakunnan Maatilavalmentaja -hanke ja Varsinais-Suomen emäntäkoulutuksen kannatusyhdistyksen ry.

Vertaistukea muilta Koulutus on suunnattu ensisijaisesti niille, jotka tyÜskentelevät maatilalla koko- tai osa-aikaisesti tai ovat muuten kiinnostuneet siitä miten maatilayritys tänä päivänä toimii. Maatiloja johdetaan nykyisin yhä yritysmäisemmin, niinpä tiedon tarve on suuri myÜs

emännälle. Koulutuksessa tutustuu myÜs muihin maatilojen emäntiin ja jaetaan kokemuksia samalla alalla tyÜskentelevien ihmisten kanssa.

KäytännÜnläheistä AgroNaisen avaintaidot koulutus koostuu kolmesta

VS__ LRIR> G> KKBIIFPQ> RQQ> RLQQ>� •Honkajoki

Honkajoki Oy

•Jämijärvi

•Punkalaidun •Siikainen

•Karvia

Veljekset Syrjälä gl_% '+'' *)' )0,# '+'' .*( (//

kokonaisuudesta. Yhteensä koulutuksessa on 13 monipuolista lähiopetuspäivää. Päivien aikana käsiteltävät asiat ovat niin käytännÜnläheisiä, että niitä on helppo soveltaa oman tilan arkityÜhÜn. Koulutuksen vetäjinä toimivat alan asiantuntijat.

-

D88J<LKL (-%()%)'((

VS__ LRIR> G> KKBIIFPQ> RQQ> RLQQ>� •Kiikoinen

•Harjavalta

•Nakkila

Harjavallan Sairaankuljetus Oy

•Oripää

•Säkylä

•Pori

•Ulvila

D88J<LKL

metsä

(-%()%)'((

.

Alueelliset metsäohjelmat valmistumassa Metsäkeskusten johdolla laaditut alueelliset metsäohjelmat ovat valmistumassa. Metsäohjelmissa linjataan tavoitteet ja toimenpiteet metsäsektorin kehittämiselle lähivuosina. Metsäohjelmia laatimassa on ollut myös monipuolisen sidosryhmäedustus. Lounais-Suomessa on metsäteollisuuden puunkäyttö edelleen suurta, jo-

ten puun kysyntä säilynee jatkossakin hyvänä. Puun energiakäyttö on lisääntymässä voimakkaasti etenkin Varsinais-Suomessa. Hakkuumäärät ovat jääneet selkeästi tavoitteista jälkeen ja niihin tavoitellaankin 30 prosentin lisäystä. Vastaavasti metsänhoitotöitä tulee lisätä. Myös metsien monimuotoisuutta halutaan edistää.

PLUS Poimintoja Lounais-Suomen metsäohjelman toimenpiteistä: • Puumarkkinoiden toimivuuden edistäminen • Metsäenergia tulee polttaa niin, että tuhka voidaan rakeistettuna palauttaa takaisin ojitetuille turvemaille • Tiedotetaan metsänomistajille aktiivisesti METSO-ohjelmasta, • Kehitetään uusia ansaitsemismahdollisuuksia, esimerkiksi maisema-arvokauppa, virkistysalueiden ylläpito, tulvantorjunta, hiilensidontapalvelut • Sukupolvenvaihdosten edistäminen • Hirvien talvikanta pidetään korkeintaan tiheydessä 2,5 /1000 ha • Kehitetään uusia toimintatapoja ojitusalueiden hakkuiden ja hoidon edistämiseksi. • Heikkotuottoisia ojitusalueita ennallistetaan tai annetaan palautua suoekosysteemeiksi Taajamien lähivirkistysalueiden hoitoa parannetaan.

METSO-ohjelman tavoitteena on nostaa suojeltujen metsien osuus nykyisestä 3 sta 4 prosenttiin, mutta valtion rahapula viivästyttänee tavoitteiden toteutumista pitkälle 2020-luvulle. Talousmetsien luonnonhoidossa on saavutettu hyviä tuloksia ja toimenpiteitä tulee jatkaa. Vesiensuojelu tulee ottaa huomioon kaikessa toiminnassa esimerkiksi suojakaistoin, kaivukatkoin ja kosteikkoja rakentamalla.

Vähemmän stressiä Puun käyttöä halutaan lisätä erityisesti kerrostaloissa ja julkisissa rakennuksissa. Puutuoteteollisuudelle tavoitellaan 4 prosentin vuotuista kasvua, ja tämä turvaisi myös tavoitteena olevaa työllisyyden säilymistä nykytasolla. Metsänhoidon koneellistuminen etenee lähivuosina. Työvoimaa tarvitaan metsään lisää sekä raivaussahan varteen että metsäkoneiden ohjaimiin. Met-

Suomen metsäkeskus aloittaa Vuoden 2012 alusta aloittaa toimintansa Suomen metsäkeskus. Siinä nykyiset 13 alueellista metsäkeskusta liitetään yhdeksi organisaatioksi. Samalla erotetaan toisistaan julkisen palvelun yksikkö ja metsäpalvelujen yksikkö, joka toimii markkinaehtoisesti. Molempia yksiköitä johtaa Suomen metsäkeskuksen johtokunta.

Julkiset Lahteen Julkisen palvelun yksikön keskusyksikkö sijoitetaan Lahteen. Sen organisointi ja toimipaikan valmistelu ovat parhaillaan menossa. Väliaikaisena johtajana toimii Keski-Suomen metsäkeskuksen johtaja Ari Eini. Alueyksiköt ovat nykyisten metsäkeskusten kokoisia ja niiden päätoimipaikat ovat entisissä paikois-

sa. Läntisessä Suomessa ne ovat Turussa, Seinäjoella ja Tampereella. Henkilöstön kanssa on käyty keskustelut eri yksiköihin sijoittumisesta.

Metsäpalvelun keskus etelässä Metsäpalveluyksikön keskusyksikkö on pääkaupunkiseudulla. Tämä yksikkö organisoituu liiketoiminnan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Sen suurimmat toiminta-alueet ovat yksityisteiden kunnostus- ja hoito, ojitusalueiden hoito ja tilakohtainen metsäsuunnittelu. Metsäpalveluyksikön väliaikaisena johtajana toimii Jukka Enarvi. Julkisen palvelun yksikön tehtävä on edistää kestävää metsien hoitoa ja käyttöä sekä metsiin perustuvaa yritystoimintaa. Keskeinen

voimavara ovat metsävaratiedot, joita kartoitetaan laserkeilaukseen perustuvalla menetelmällä. Metsäkeskus perustaa Metsään.fi palvelun, jonka avulla metsävaratietoja voidaan jakaa metsänomistajille ja heidän valitsemilleen toimijoille. Metsäkeskuksen toimintaa on myös monipuolinen neuvonta sekä tarkastus- ja rahoituspalvelut. Metsäkeskusten edeltäjät, metsähoitolautakunnat aloittivat alueellisen toimintansa vuonna 1929. Toimialueet pysyivät muutamia yhdistämisiä lukuun ottamatta lähes ennallaan runsaat 80 vuotta.

BXi` E`\d`e\e johtaja Lounais-Suomen metsäkeskus kari.nieminen@metsakeskus.fi

Mäntykuitupuun hakkuut ovat jääneet eniten jälkeen tavoitteesta ja monissa nuorissa männiköissä on kiireellinen harvennustarve.

säalan tulee olla aktiivinen, jotta nuoriso saadaan hakeutumaan alan koulutukseen. Metsäalan yrittäjyyttä edistetään. Sekä metsäomistuksen keskipinta-alaa että metsikkökuvioiden keskikokoa halutaan kasvattaa, jotta metsätalouden kannattavuus säilyisi. Metsäohjelma korostaa myös metsien merkitystä ihmisten hyvinvoinnille. Luonnossa liikkuminen parantaa kuntoa ja vähentää stressiä. Metsämarjat ja

-sienet ovat suomalaista superruokaa.

Samaa Pirkanmaalla Pirkanmaalla tavoitteet ovat hyvin samansuuntaisia kuin Lounais-Suomessa. Ohjelmaan on koottu kaikkiaan 25 toimenpidettä, joilla halutaan tulevien neljän vuoden aikana lisätä puun käyttöä, kiinnittää huomiota metsänhoito- ja metsänparannustöiden oikea-aikaisuuteen, turvata metsien monimuotoisuus

ja parantaa metsänomistusrakennetta. Metsänomistajien koulutus ja henkilökohtainen neuvonta edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi nähdään tärkeänä. Myös metsäalan tunnettuuden parantamiseen aiotaan Pirkanmaalla kiinnittää entistä enemmän huomiota.

KXg`f Eldd` suunnittelupäällikkö Lounais-Suomen metsäkeskus

Metsänreunat suurennuslasin alla Metsäelinympäristöjen reuna-alueiden luonnonhoitoa ryhdytään kehittämään siten, että riistaeläinten elinolot otetaan paremmin huomioon. Tämä on tavoitteena Suomen riistakeskuksen vetämässä Riistaa reunoilta -hankkeessa, jota rahoitetaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metson kautta. Hankkeella pyritään lisäämään metsästäjien luonnonhoitointoa sekä saamaan aikaan metsästäjien, metsänomistajien ja metsätalouden eri organisaatioiden omaehtoinen halu ja osaaminen hoitaa ns. vaihettumisvyöhykkeitä nykyistä paremmin. Vaihettumisvyöhykkeet ovat metsäkanalintujen tärkeimpiä poikastuottoalueita ja niillä on tärkeä merkitys myös muun riistan elinympäristöinä. Luonnon monimuotoisuuden lisäämisen ohella vaihettumis-

vyöhykkeillä on myös tärkeä merkitys maisemassa, tulvasuojelussa sekä ojitusalueiden ravinne- ja kiintoaineshuuhtoumien pysäyttämisessä. – Tulevaisuudessa on tärkeää panostaa talousmetsien monimuotoisuuden turvaamiseen luonnonhoidon eri keinoin, sanoo luonnonvara-asiantuntija Saara Lilja-Rothsten Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta.

Metsästäjät isossa roolissa Metsästäjien rooli luonnonhoidossa on erittäin tärkeä, sillä metsästäjät omistavat lähes kolmanneksen koko maan pinta-alasta ja heillä on motiivi hoitaa elinympäristöjä riistan kannalta paremmiksi, muistuttaa erikoissuunnittelija Marko Svensberg Suomen riistakeskuksesta.

Esimerkkinä metsästäjien luonnonhoitoinnokkuudesta toimivat lähes 2000 kosteikkokohdetta, joita metsästäjät ovat perustaneet ja kunnostaneet viimeisen 40 vuoden aikana. Riistaa reunoilta -METSO-yhteistoimintaverkostohankkeessa on mukana laajavaltakunnallisella tasolla toimiva yhteistyöverkosto, johon kuuluvat Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Metsähallitus, Rannikon, Etelä- ja PohjoisPohjanmaan metsäkeskukset (Suomen metsäkeskuksen alueyksiköt 1.1.2012 alkaen), Länsi-Suomen metsänomistajaliitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Metsäliitto-konserni sekä joukko hankkeesta innostuneita maanomistajia aina Kokkolan ja Oulun kaupunkia myöten. Lisäksi tarkoitus on rakentaa alueellisella tasolla toimivia verkostoja.

/

D88J<LKL (-%()%)'((

VS__ LRIR> G> KKBIIFPQ> RQQ> RLQQ>ย โ ขLappi

โ ขKรถyliรถ

โ ขKiukainen AUTOTARVIKE JA -PURKAAMO

โ ขLavia

โ ขKankaanpรครค

โ ขKiukainen

โ ขKรถyliรถ

D88J<LKL

maaseutu

(-%()%)'((

Tyhjä voihylly muistuttaa CLJKF&AlbbX J`cmXjk

Kun johtaja Minna-Mari Kaila MTK:sta vieraili MTK Satakunnan syyskokouksessa Noormarkussa, hän nosti esiin niinkin arkisen artikkelin kun voin, tai sen puuttumisen kaupan hyllyiltä valokeilaan. Jos ruokavaliotrendit voivat kääntää kysynnän päälaelleen, niin voin puuttuminen olla myĂśs muistutus siitä, että ruokaa on arvostettava. – Kotimaisten elintarvikkeiden saatavuus heikkenee, jos maataloustuotanto on jatkossakin tappiollista. Ilman suomalaista alkutuotantoa meillä ei ole myĂśskään suomalaista elintarviketeollisuutta, Kaila kertasi yhtälÜä. MTK:sta muistutetaan, että vaikka viljelijĂśiden osuus on vain noin 3,5 prosenttia väestĂśstä, alkutuotannon ja sen jatkojalos-

tuksen kautta sadat tuhannet suomalaiset saavat tyĂśtä. EtujärjestĂś MTK pitääkin ääntä alkutuotannon säilymisestä, eli riittävästä maatalousyrittäjän tulosta. Tänään MTK puhuu paljon teollisuuden ja kaupan valta-asemasta. – Kilpailuviranomaiset ovat suhtautuneet hyvin varauksella tuottajien yhteistoimintaan sallien samalla kuitenkin hyvin keskittyneen kaupan. Perusteluina on käytetty kuluttajien etua, mutta lyhyellä aikavälillä saavutetut säästĂśt tulevat meille kuluttajille hyvin kalliiksi tulevaisuudessa. Ruokaketjun toimijoiden neuvotteluvoimaa on tasapainotettava, hän korosti.

Puheenjohtaja lähiviikkoina Kokousväki teki päätÜksiä

niinkin juhlavissa puitteissa kuin A. AhlstrĂśmin klubilla perjantaina 9.12. MTK Satakunta tulee valitsemaan uuden johtokunnan puheenjohtajan ensi vuoden alussa järjestäytymiskokouksesaan erovuorossa olevan Ilkka Mattilan tilalle. Marja-Liisa Mikola-Luoto myĂśs oli erovuorossa johtokunnasta. Uusina valittiin vuosiksi 2012–14 Veli-Pekka Suni KĂśyliĂśstä ja Ilkka Markkula Ulvilasta. Johtokunnassa jatkavat Harri Asmala Merikarvialta, Antero Kaappa Kankaanpäästä, Maarit Kallio Vammalasta, Jarkko Laitila Pomarkusta, Saku Mekkonen Kokemäeltä ja Anne Kangasvuori-Hosike Huittisista. MTK:n valtuuskuntaan 2012–2013 valittiin MTK:n johtokuntaan valitun Pertti Hakasen tilalle Heik-

ki Pohjala Harjavallasta. Muut liiton edustajat ovat Kalevi Pukara Honkajoelta ja Ilkka Mattila Porista. Kokous hyväksyi toimintasuunnitelman tulevalle vuodelle. EU:n maatalouspolitiikkaan viitaten korostettiin, että Suomen maatalouden ja maaseutukehityksen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että pohjoisen alueen erityispiirteet tulevan huomioon otetuiksi. Tuotantoon sidotun tuen säilyminen, kansallisen kotieläintuen säilyminen ja sokerikiintiÜt ovat tärkeimmät tavoitteet. Toimintasuunnitelmassa haluttiin korostaa etenkin maa- ja ympäristÜpolitiikan saralla esimerkiksi edunvalvontaa sähkÜlinjojen lunastusmenettelyissä. Satakunnassa valmistellaan jo Olkiluoto 4 -voimalaa sekä lukuisia tuulipuistoja.

Koskenkorvan ohra Huippuvuorten siemenholviin Koskenkorvan raaka-aineeksi jalostettu suomalainen ohralajike, Botnia, talletetaan Huippuvuorten kansainväliseen siemenholviin. Siellä se tulee olemaan

osa koko maailman yhteistä viljelykasvien perintÜä. Viljelykasvien tulevaisuuden käytÜn varmistaminen voi tarjota ratkaisun moniin arvaamattomiin ongel-

miin tulevaisuudessa. Lajike, joka nykyisissä olosuhteissa on vain keskinkertainen, voi jonkin luonnonmullistuksen seurauksena tuottaa parempaa

satoa kuin monet kehittyneemmät lajikkeet. Huippuvuorten holvissa siemenet ovat turvassa mm. tulvilta ja ilmaston lämpenemiseltä.

Mattila ProAgriaan vaikuttamaan

0 JUKKA SILVAST

Porilainen maatalousyrittäjä Ilkka Mattila siirtyy vuoden 2012 alusta vaikuttamaan ProAgria Satakunnan hallitukseen. Puheenjohtajaksi valittu Mat- Ilkka Mattila. tila on toiminut viimeisen kolme vuotta MTK Satakunnan puheenjohtajana. ProAgria Satakunnan vielä tämän vuoden loppuun tehtävässä oleva hallituksen puheenjohtaja, maaseutupäällikkÜ Pasi Tuominen Euran Kiukaisista, on toiminut hallituksen puheenjohtajana vuodesta 1994 alkaen. Mattila viljelee Porissa ja Ulvilassa pääasiassa sokerijuurikasta ja porkkanaa. Mattila on halunnut lähentää kuluttajien ja tuottajien yhteyttä, ja on toivonut kuluttajien ohjaavan kauppojen tavaravalikoimaa nimenomaan siihen suuntaan, että tarjolla olisi entistä enemmän lähellä tuotettua tai ainakin suomalaista elintarviketta. Se ajaisi myÜs tuottajien asemaa ainakin vähitellen eteenpäin.

Maa- ja kotitalousnaisille uusi puheenjohtaja Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry.:n hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi vuosiksi 2012–2014 valittiin matkailuyrittäjä KTM Kaisu Merilä Utajärveltä Oulusta. Hän on johtanut Merilän Kartanoa vuodesta 1993 lähtien. Nykyisen puheenjohtajan Eeva Nurmen toimikausi päättyy vuoden 2011 lopussa. Lisäksi hallituksen jäseneksi vuosiksi 2012–2014 valittiin uudelleen maatalousyrittäjä Ritva Mäkiniemi Kauhavalta Etelä-Pohjanmaalta. Hallituksessa jatkavat jäseninä maatalousyrittäjä Riitta Ryhänen Lapinlahdelta Pohjois-Savosta, kansanedustaja Mirja Vehkaperä Haukiputaalta Oulusta, kasvihuoneyrittäjä Sirke Lehtilä Laitilasta Varsinais-Suomesta, matkailuyrittäjä Maija Saikko Taipalsaarelta Etelä-Karjalasta sekä toiminnanjohtaja Liisa Niilola. Uusi teema â€?Näe hyvä lähelläâ€? ohjaa toimintaa vuosina 2012–2014. Teeman myĂśtä neuvonnassa korostetaan lähiruuan ja kotimaisen elintarvikeketjun arvostusta sekä kestävän kehityksen mukaisia ruokavalintoja.

VS__ LRIR> G> KKBIIFPQ> RQQ> RLQQ>Â?

('

D88J<LKL (-%()%)'((

VS__ LRIR> G> KKBIIFPQ> RQQ> RLQQ>� •Huittinen Korkeatasoista rakentamista

Lauttakylänkatu 1, p. (02) 566 005

ZZZ U\KPDUDNHQWDMDW IL

•Eura

•Rauma

•Eurajoki

D88J<LKL

maaseutu

(-%()%)'((

Tarastin ryhmä purkamaan esteitä tuulivoimarakentamisesta Valtiovalta aikoo raivata esteistä tuulivoiman rakentamisen tieltä. Elinkeinoministeri Jyri Häkämies kutsui ministeri Lauri Tarastin laatimaan selvityksen tuulivoiman rakentamisen hallinnollisista esteistä. Selvitysmiehen raportin tulee olla tyÜ- ja elinkeinoministeriÜn käytettävissä ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Suomen tavoitteena on nostaa tuulivoiman tuotanto kuuteen terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä. Tämä merkitsisi noin 700 uuden tuulivoimalan rakentamista ja 2 500 megawatin kapasiteettia. Keväällä 2011 voimaan tullut syÜttÜtariffijärjestelmä on kannustanut alan toimijat vauhdittamaan tuulivoimahankkeita, joita on vi-

reillä jo yli 6 000 megawatin edestä. Tarastin tulee tehdä ehdotuksia, joilla voidaan vähentää tuulivoiman rakentamiseen liittyviä esteitä ja rajoitteita sekä sovittaa yhteen eri ministeriĂśiden hallinnonalojen tavoitteita. SelvitystyĂśn pääpaino on tuulivoimaloiden maankäyttÜÜn ja rakentamiseen sekä ympäristĂśasioihin liittyvissä lupa-, korvaus- ja muissa kysymyksissä. – Tuulivoimaa voidaan rakentaa nopeasti, ja nykyinen korotettu syĂśttĂśtariffi tekee hankkeista kannattavia. Meillä vain menee nyt kohtuuttoman kauan aikaa suunnitteluun ja selvityksiin ennen kuin rakentamaan päästään, arvioi ministeri Häkämies.

Tilan oma voimala Lokakuussa vuoden 2011 nuoreksi maaseutuyrittäjäksi valittu Jussi Oittinen Sastamalasta hyĂśdyntää jo tuulivoimaa broilerinkasvatukseen erikoistuneella tilallaan. Energiaa jauhaa 225 kW:n voimala. – Tuulivoima maatilalla on taloudellisesti järkevää, jos pystyy siitä saadun energian itse hyĂśdyntämään, Oittinen sanoo tänään. Hän sanoo, että syĂśttĂśtariffijärjestelmän muutokset vetivät tavallaan mattoa alta. – Saadakseen syĂśttĂśtariffihinnan voimalan pitää olla uusi ja vähintään 0,5 MW:n tehoinen, mutta käytännĂśssä uusia ei tehdä kuin 1 MW ylĂśspäin, Jussi

Oittinen täsmentää. Oittisen Tila Oy parhaimmillaan kuluttaa tuulivoimalasta saamansa energian, noin 220 000 kW vuodessa. Hän sanoo, että tuulivoimalan rakentaminen tänään edellyttäisi siis yhden megan voimalaa hyvälle tuuliselle paikalle ja noin 1–1,5 miljoonan euron sijoitusta tähän. – Realisisempaa olisi, jos sellaiseen investoisi useampi tila yhdessä. Jussi Oittinen silti luottaa uusiutuvaan energiaan, ja pohtii aurinkoenergian hyĂśdyntämistä tulevaisuudessa aurinkokeräimien avulla kesäaikaan. Nyt lämmityksessä ja viljan kuivaamisessa käytetään kotimaista biopolttoainetta – pellettiä ja haketta.

BPHRPQ>K G_OGBPQpQ QLFSLQQ>S>Q VS__ LRIR> G> KKBIIFPQ> RQQ> RLQQ>Â?

(( JUKKA SILVAST

()

D88J<LKL

Lieto

(-%()%)'((

Liedon Yrittäjät ry jakoi joulupuuroa joulukauden avausta sankoin joukoin juhlistamaan lähteneelle kansalle. Kuvassa Kkauppias Kimmo Lähtinen (vas.), Liedon Yrittäjät ry:n pj. Markku Lehtonen, hallituksen jäsen Jaakko Heininen sekä sihteeri Tapio Hänninen.

Lieto on Suomen yritysmyönteisin kunta K\`af IXekXe\e

Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkaisi marraskuun alussa tulokset teettämästään yritysilmastoselvityksestä Suomen kun-

nissa, jossa Lieto nousi kärkeen viime vuoden kahdeksannelta sijalta. Selvityksessä oli mukana 50 kuntaa, ja tänä vuonna ensimmäistä kertaa erillisessä kategoriassaan myös 25 seutukun-

taa, joista yritysmyönteisin oli Salon seutukunta. EK haluaa yritysilmastoselvityksellään kannustaa kuntia tarkastelemaan päätöksentekoaan suhteessa alueen yritysten hyvin-

vointiin ja tehostaa yrittäjien sekä kuntapäättäjien välistä keskusteluyhteyttä elinkeinopolitiikan yhteisessä suunnittelussa. Keskusliiton intresseissä on myös laskea julkista yrit-

D88J<LKL

Lieto

Yrittäjillä on selkeästi halua kuulua johonkin.

(-%()%)'((

on kasvanut viime aikoina roimasti. – Se ei tarkoita välttämättä sitä, että yritysten lukumäärä olisi noussut, mutta yrittäjillä on selkeästi halua kuulua johonkin, esimerkiksi yrittäjäyhdistykseen, hän luonnehtii. Tiivistyvän yritystenvälisen yhteistyön lisäksi välit kunnan elinkeinoelämän päättäjiin ovat kitkattomat. – Kunnan lähestymistapa on hyvä. Liedon elinkeinolautakunta työstää etunenässä yrittäjien asioita ja vuorovaikutus toimii myös virkateiden ulkopuolella, Lehtonen kehaisee. Hänen mukaansa keskusteluyhteys kunnan ja yrittäjien välillä on auki vuorokauden ympäri, mikäli tilanne sitä vaatii.

Ketterä kunta täjyyskeskustelua hieman matalammalle, lähemmäs itse tapahtumakenttiä, joissa tärkeimmät päätöksetkin usein tehdään.

Ei mikään ihme Liedossa valinta ei äimistystä herättänyt ainakaan paikallisten yrittäjien keskuudessa, vaikka tämänkaltaisten selvitysten tuloksia harva osaa odottaa. –Valtaosin kunta on hoitanut oman osansa hyvin, sanoo Liedon Yrittäjät ry: n puheenjohtaja Markku Lehtonen. Hän paljastaa, että yrittäjyydellä on 16 000 asukkaan Liedossa juuri nyt nostetta ja yhdistyksen jäsenmäärä

Elinkeinoelämän keskusliitto kiteytti hyvän yritysympäristön omaavan kunnan kriteereiksi monipuolisen yrityskatraan sekä yhdessä tekemisen hengen. Lisäksi selvityksessä nousevat myönteisesti esille kunnat, jotka huolehtivat pienten ja keskisuurten yritysten kannusteista, ottavat yritysvaikutukset huomioon päätöksenteossaan, hyödyntävät alueen pk -yrityksiä palvelutuotannossaan sekä toimivat aktiivisesti ja läpinäkyvästi yritysten kanssa. Liedossa yritysmyönteinen kulttuuri on terveesti pesiytynyt toimijoihin molemmin puolin, eivätkä yrittäjien edustajat löydä juuri parannettavaa. – Tärkeintä on, että eteenpäin kehittämisen kulttuu-

INFO Yritysmyönteisimmät kunnat 2011 1. Lieto (8.) 2. Kaarina (2.) 3. Raisio (1.) 4. Kerava (3.) 5. Nurmijärvi (-) (Sijoitus 2010) Seutukunnat 1. Salon seutukunta 2. Tampereen seutukunta 3. Lahden seutukunta 4. Imatran seutukunta 5. Seinäjoen seutukunta Lähde: Elinkeinoelämän keskusliiton kuntien yritysilmaston selvitys

ri on juurtunut. Nykytilanteen säilyttäminen ja päätöksenteon jatkuvuuden turvaaminen on avainsana, kertoo Jaakko Heininen, Liedon yrittäjät ry:n hallituksen jäsen. – Kun puhutaan olemassa olevien yritysten tukemisesta, kunnan rooli näkyy eniten tonttipolitiikassa ja siinä miten se ottaa huomioon kasvavien yritysten tarpeet, korostaa puolestaan yhdistyksen sihteeri Tapio Hänninen. Puheenjohtaja Lehtonen näkee Liedon sijainnin lähellä suurta satamaa, lentokenttää, moottoritietä ja läheisiä rautatieyhteyksiä merkittävänä, mutta kunnan roolin notkeana elinkeinopolitiikan ajajana hän nostaa esille. – Paljon riippuu siitä, miten ketterästi kunta pystyy toimimaan yritysten kanssa, hän sanoo.

(*

Kansa tahtoo juhlakinkun JUKKA SILVAST

Kinkun asema suomalaisen joulupöydän herkkuna on vahva. Noin seitsemään kymmenestä kotitaloudesta aiotaan tänäkin jouluna hankkia kinkku. Kinkun hankkivista talouksista 93 prosenttia aikoo ostaa kotimaisen ja vajaa 6 prosenttia ulkomaisen kinkun.

Kotimaisuus nousussa Joulukinkun kotimaisuus on tärkeää kahdeksalle kymmenestä kuluttajasta. Määrä on kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Tärkeintä kotimaisuus on naisille, 84 prosenttia heistä pitää sitä erittäin tai melko tärkeänä ostoperusteena. Miehille kotimaisuus on vähemmän tärkeää, mutta 76 prosenttia heistäkin arvioi kotimaisuuden melko tai erittäin tärkeäksi. Tiedot käyvät ilmi Suomen Gallup Elintarviketiedon 26.-27.11.2011 teke-

mästä kyselystä, johon vastasi 1 204 yli 15-vuotiasta suomalaista.

Juhlakinkut suosikkeja Vuonna 2010 Suomessa syötiin lihayritysten ja tullitilaston tietojen mukaan yhteensä noin 7,2 miljoonaa kiloa joulukinkkua. Määrä kasvoi kymmenisen prosenttia edellisvuo-

desta. Ulkomaisten kinkkujen osuus oli 5 prosenttia, eniten kinkkuja tuotiin Tanskasta. Koko viime vuoden kinkkumäärästä 5–7 kiloa painavien juhlakinkkujen osuus oli hieman yli puolet. Luuttomia, 3–5 kilon kinkkurullia oli neljännes ja perinteisiä, noin 10 kilon kinkkuja reilu viidennes.

Uitto Pellervon valtuuskunnan puheenjohtajaksi Maanviljelysneuvos Tauno Uitto Tyrnävältä on valittu Pellervo-Seuran valtuuskunnan puheenjohtajaksi. Hän on mm. Valion hallituksen varapuheenjohtaja ja aikaisempi valtuuskunnan varapuheenjohtaja. Tiina Varho-Lankinen ei ollut enää ehdolla tehtävään. Hallituksesta erovuorossa olleet Lars Björklöf Raa-

seporista, Erkki Moisander Varkaudesta ja Salme Näsi Tampereelta valittiin uudelleen. Toimikausi on kolmevuotinen. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin edelleen metsäneuvos Martti Asunta Ylöjärveltä ja varapuheenjohtajaksi ja maatalousyrittäjä Tiina Linnainmaa Hämeenkyröstä. Valtuuskunta hyväksyi

Seuran uuden strategian vuosiksi 2012-2017. Strategiassa tuodaan voimakkaasti esille osuustoiminnan tutkimus, opetus ja kehittäminen, osuuskuntamallin tunnetuksi tekeminen, yhteistyö oppilaitosten kanssa ja suotuisien toimintaedellytysten rakentaminen osuustoimintayritysten perustamiselle ja kehittymiselle.

(+

D88J<LKL

maaseutu

(-%()%)'((

Satakuntaan 16 ilveksen kaatolupaa

VS__ LRIR> G> KKBIIFPQ> RQQ> RLQQ>Â?

Suomen riistakeskuksen Satakunnan toimialueelle on myĂśnnetty joulukuun alusta alkaneelle metsästyskaudelle poikkeusluvat 16 ilveksen metsästykseen. Kannanhoidollisten poikkeuslupien tavoitteena on ilveskannan harventaminen tiheimmillä alueilla. Muutama poikkeuslupa jätettiin harkittavaksi tammikuun puolivälissä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on arvioinut piirin ilveskannaksi ennen alkavaa metsästyskautta 110– 130 yksilÜä. Riistantutkimuksen koko maan ilveskantaarvio oli noin 2 600 eläintä. Maa- ja metsätalousministeriĂś salli kaikkiaan 440 ilveksen pyytämisen Suomessa kuluvana metsästysvuonna. Ilveksen metsästysaika päättyy 28. helmikuuta. Suomen riistakeskus Satakunnan toimialue kattaa Satakunnan maakunnan lisäksi osan Pirkanmaan maakunnasta; KihniĂśn, Parkanon, Ikaalisten, HämeenkyrĂśn, Sastamalan ja Punkalaitumen kunnat sekä entisen Viljakkalan kunnan alueen.

Majavia lähes 10 000 Valtakunnallisissa majavalaskennoissa syksyllä 2010 lĂśydettiin yhteensä 2 091 pesää, joista 1 400 oli kanadanmajavan eli amerikanmajavan pesiä. Euroopanmajavan pesiä lĂśydettiin 691. Koko majavakantamme on jo 9 000– 10 000, joista noin 2 000 on euroopanmajavia. Kanta on jonkin verran kasvanut edellisestä laskennasta, joka tehtiin vuonna 2007. Silloin kanta oli noin 8 000 majavaa. Kasvua on tapahtunut etenkin Savossa ja hieman myĂśs Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla, kun taas Kainuussa kanta on pienentynyt. Euroopanmajava on vähän kasvattanut levinneisyysaluettaan. Sitä esiintyy edelleen pääasiassa Satakunnassa, mutta joitakin euroopanmajavia elää myĂśs Pohjois-Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla. Kanadanmajavia on eniten Etelä-Savossa ja melko runsaasti myĂśs Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Noin puolet maamme kanadanmajavista elää Etelä-Savossa. Majava on edelleen harvalukuinen Hämeessä, KeskiSuomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Varsinais-Suomesta ja Uudeltamaalta majavat puuttuvat. Viimeisen kolmen metsästyskauden aikana Satakunnassa on metsästetty 526 majavaa (keskimäärin 175/vuosi). Vuosittainen kiintiĂś on viime vuosina ollut 250 majavaa, ja lupia on myĂśnnetty keskimäärin 239.

KOLUMNI Q Reima Laaja

Valoa pimeään JOULUNODOTUS TUO ihmisten mieliin valoa ja toivottavasti myÜs hyvää tahtoa. Kiireen ja valmisteluitten kaaoksessa on syytä välillä pysähtyä ja miettiä kaiken hÜssÜtyksen tarkoitusta. Lueskelin jostain lehdestä uudesta elämäntapasuuntauksesta, artikkelissa sitä kutsuttiin kotoiluksi. Huomasin, että siinä on tulevan jouluni ohjelma. Ei mitään reissua, ei lähtemistä eikä tulemista, vain kotoilua. Taakse jäävä vuosi on ollut tyÜelämässä melkoista myllerrystä. Riistakeskuksen synnyttäminen ja jalkauttaminen on vaatinut organisaation tyÜntekijÜiltä melkoista ponnistusta. On tullut aika vetää vähän henkeä. Valitettavasti vain nuo joulunpyhät näyttävät tänä vuonna melko lyhyiltä. SYKSY ON ollut pimeä ja kurainen. Olen ollut syksyn mittaan tieliikenteessä pari kertaa läheltä piti -tilanteessa. Lopputuloksena oli onneksi vain säikähdys, eikä mitään tapahtunut. Mutta tapahtumat puin jälkikäteen mielessäni. Syksyisessä sadesäässä olin vähällä ajaa hirvikolarin. Onneksi elikko ei ollut lukenut noita meidän valistusmateriaalejamme, joten poik-

keuksellisesti se pysähtyi valtatien penkalle ja pyĂśrähti takaisin tulosuuntaansa. Yleensähän hirvi ei tuollaisessa tilanteessa pysähdy, vaan jatkaa matkaansa ja väistĂśyritykset kannattaa tehdä hännän puolelta. Tärinästä toivuttuani totesin, että autoni pyyhkijänsulat olivat täysin kelvottomat ja ajovalotkin taisivat olla saven peittämät. Paremmilla ja puhtaimmilla olisin havainnut vaaran pari sekuntia aikaisemmin ja siinä tilanteessa tuo pari sekuntia on tosi pitkä aika. Seuraavalla huoltoasemalla pesin ajovalot ja vaihdoin uudet sulat. HYVĂ„ RATKAISU olisi, jos hirvillä ja peuroilla olisi heijastinliivit. Siinä olisi riistanhoidonneuvojalle sopivasti puhdetĂśitä, kun pujottelisi turvavarusteita niiden ylle. Jospa kuitenkin aloittaisimme toisesta kohteesta – kanssaihmisistämme. Eläimillä sentään on kiiltävät silmät, mutta pimeällä tiellä ilman heijastinta tai turvaliiviä kulkeva kansalainen on autoilijan silmiin lähes näkymätĂśn. Se toinen vaaratilanne tuli tällaisen pimeän kulkijan kanssa. Onneksi ei kopsahtanut. Tiedoksesi – kuka sitten olitkaan – että näin sinut vasta ohi-

tuksen jälkeen. KOLMAS MIELEEN jäänyt tapahtuma oli pari viikkoa sitten mutkaisella pikkutiellä. Ajelin toisen auton perässä, kun kaurisnaaras hyppäsi tielle 20–30 metriä edellä kulkevan auton edestä. TĂśrmääminen eläimen kanssa ei ollut kovin lähelläkään, mutta hämmästykseni oli suuri, kun edellä ajanut auto ei edes jarruttanut saati hidastanut vauhtiaan. Jos naaraalla olisi ollut vasa tai pari perässään, niin auto olisi tĂśrmännyt seuraavaksi suoraan niihin. Nyt ei ollut ja mitään ei tapahtunut, mutta toisella kertaa voi olla. Liki ei killata kuin Raumalla, mutta tilanteen jälkeen taisin opettaa kyydissä oleville pojilleni vähän liikennekasvatusta ja ihmetystä ihmisten välinpitämättĂśmyydestä. Ja taisivat he kuulla pari ärräpäätäkin, vaikka voi olla, että he ovat oppineet ne jo aikaisemmin. KANSALAISET. JOS päätätte viettää joulun jotenkin muutoin kuin kotoilemalla, niin tarkastakaa ennen matkalle lähtÜänne autonne pyyhkijän sulat, pesunesteen riittävyys sekä ajovalot – ja jos liikutte jalan niin heijastimen

kunnon. Joulu on paljon iloisempi tapahtuma, kun kaikki pääsevät hengissä perille. Rauhaisaa joulunaikaa ja vuotta 2012.

I\`dX CXXaX riistanhoidonneuvoja Suomen riistakeskus Satakunta

D88J<LKL

maaseutu

(-%()%)'((

JUKKA SILVAST

Kynttiläpalot keskittyvät itsenäisyyspäivään ja joulunpyhiin Joulukuussa rakennuspaloja syttyy toiseksi eniten vuodessa. Vuosien 2009 ja 2010 kynttiläpalotilastojen valossa palot keskittyvät selkeästi itsenäisyyspäivään ja joulunpyhiin. Selvitetyistä rakennuspaloista 6 prosenttia oli kynttilöiden aiheuttamia. Tulipaloissa on tänä vuonna marraskuun loppuun mennessä kuollut jo 60 ihmistä. Elävän tulen käyttöön liittyy aina tulipaloriskejä. Juhlatunnelmissa kynttilöiden kanssa kannattaa olla erityisen varovainen. Tärkein turvaohje on, että palavaa kynttilää ei saa jättää hetkeksikään yksin ilman valvontaa. Tulipaloissa on ennakkotietojen mukaan marraskuun loppuun mennessä kuollut 60 ihmistä. Heistä kahdeksan menehtyi marraskuun aikana. Miehiä on tämän vuoden

tulipaloissa kuollut 35; yhdeksän sukupuoli ei ole SPEKin tiedossa. Tänä vuonna palokuolemia on ollut 13 vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Lisätietoja: www.spek.fi/paloturvallisuus Tiedot perustuvat sekä SPEKin mediaseurantaan että viranomaisten PRONTO-tietokantaan. SPEK seuraa palokuolemien määrää tiedotusvälineiden uutisista. Tämä antaa järjestölle tapauskohtaista tietoa, jota sillä ei olisi muuten käytettävissään. Tilastointia on tehty vuodesta 1999 alkaen, ja se on usein vastannut hyvin viranomaisten PRONTOtilastointia.

(,

INFO Seuraavia vinkkejä noudattamalla joulunajan tunnelmavalaiseminen pysyy paloturvallisena: N Kynttilän vieressä tai yläpuolella ei saa olla mitään, mikä voisi syttyä tuleen. N Kynttilänjalka on metallia, lasia, posliinia tai kiveä, ja kynttilä pysyy siinä tanakasti. Mansetteja ei käytetä. N Tuikut asetetaan palamattomalle ja lämpöä eristävälle alustalle, vähintään 5 cm:n etäisyydelle toisistaan. N Jos tuikun koko nestepinta syttyy, se tukahdutetaan esimerkiksi sammutuspeitteellä tai matolla. Vettä ei missään nimessä saa käyttää. N Kynttilälyhty on palamatonta ainetta ja vähintään noin litran kokoinen, ja siinä on riittävästi tuuletusaukkoja, jotta se ei kuumene liikaa. N Parvekekynttilää poltetaan turvallisessa lyhdyssä, joka kiinnitetään vahvasti riippumaan tai asetetaan palamattomalle alustalle niin, että tuuli ei pääse kuljettamaan sitä. N Ulkotuli asetetaan tukevasti lumihankeen, hiekkaan tai palamattomaan, painavaan astiaan. Tulet sijoitetaan koosta riippuen 3–5 metrin etäisyydelle palavasta aineesta, pensaista ja kulkuteistä. Jätkänkynttilät on pidettävä jopa 10 metrin etäisyydellä, koska niistä lentää kipinöitä pitkälle ja korkealle. N Huolehdithan mummun ja vaarin taikka lastenlastesikin ja muiden läheistesi kynttiläturvallisuudesta ystävällisin vinkein.

(-

D88J<LKL

maaseutu

(-%()%)'((

Eränkävijä 2011–2012 Toimittaneet Mauri Soikkanen ja Jussi Soikkanen Tekstit useilta kirjoittajilta Kannen kuva Seppo Polameri Otava s. 143 2011 Otavan kirjapaino CLJKF&AlbbX J`cmXjk

Ulkoasu ei petä vanhoja Eränkävijän lukijoita. Miksi sitä muuttamaan, voisi joku toinenkin sanoa. Eränkävijän koosteeseen mahtuu tällä kertaa vaikkapa kuikan elämän valaisua, pilkkimistä, suomalaisen eräkirjallisuuden esittelyä, käynti Norjan vuonoilla kalastamassa ja ihmettelemässä isoja kaloja. Erilaista on hylkeenpyynti sekin sekä silakkamarkkinat. Muutama värikuva markkinoilta, Norjasta ja kuikkavesiltä antavat tukevuut-

ta. Tuttuuden tunteen tuo piirrosten käyttÜ, uskoakseni piirtäjä ei ole vaihtunut edellisiltä vuosilta. Jokainen kuva ei ehkä ole onnistunut, mutta näilläkin tekijät selviävät, eikä kuvitus haittaa lukemista millään tavoin. Jos Eränkävijä-sarjaa on kotiin jo kerätty, tämäkin on ostettava. Kyllä se erilaisine tarinoineen lukuelämyksestä käy, jos erähenkisyyttä lÜytyy lukijan paidan alta. Ei sisällä ruokaohjeita.

Herkkuja riistasäilykkeistä Sari Ahonen ja Petri Ahonen s. 127 Gummerus CLJKF&AlbbX J`cmXjk

Mitä sanoisin? Hirvisäilykkeistä ruuan loihtiminen tuntuu jotenkin ristiriitaiselta ruuanlaiton käsitteen kanssa, mutta onhan se varmaan nopeaa ja nykyaikaan sopivaa. Jos

jossakin nämä ohjeet onnistuvat, se juontaa varmaan, millaisia riistasäilyk-

keitä olet hankkinut, tai itse purkittanut. Säilykepurkeista kun saa sitä ja tätä tekijästä riippuen. Lämmin hirviparsasalaatti, pippurinen porokeitto, tillilihaa villisiasta, hirviminestronekeitto... Säilyke on kirjassa sovitettu lähes kaikkeen muutenkin tehtävään piirakoihin, pizzapatonkiin sekä kevätkääryleisiin saakka. Kokeileva maistaa.

Jos on säilykettä yllin kyllin, säilÜntä on ratkaistu näin, miksi ei voisi soveltaakin. Kokeilisin jos näitä tarpeita lÜytyisi. Kirjassa on siis erilaista, sillä kokkauskirjojen kirjossa usein samat ohjeet kertaantuvat kirjasta toiseen. Nyt puhutaan säilykkeestä, villisiasta ja karhusta alkaen. LÜytyypä sieltä hirvisushikin.

Sisustajan kauneimmat väripaletit Hollanninkielinen alkuteos VT Wonen Suomenkielinen Werner SÜderstrÜm OsakeyhtiÜ 2011 s. 192 Painettu EU:ssa CLJKF&AlbbX J`cmXjk

Lankkulattiaa, vanhoja kaappeja modernissa ympäristÜssä, vinttikamareita uudelleen sävytettyinä... Kirja tukeutuu runsaaseen kuvitukseen, minkä kautta voimme lukea ideoista, joita vaikkapa vanhan maalaistalon pikkuviilauksessa voisi käyttää hyväkseen. Sisustaminen on usein oival-

Makkaroita maailmalta Nick Sandler & Johnny Acton suomentanut Siiri Susitaival kuvat Cristian Barnett KustannusosakeyhtiĂś Tammi Painettu Kiinassa 2011

tamista, rohkeutta, kokeilua ja lopputulosta. Kaikkineen, hyvä silmä tuo paljon tunnetta kotiin. Jos olet mustan tai valkoisen ystävä, kirja antaa. Kirja selittää värimaailmoja muutenkin. Ehkä kirjan suurin anti syntyy oivaltamisen. Mikään tietoteos se ei ole – kysymys on väreistä.

CLJKF&AlbbX J`cmXjk

Suomalainen makkarahyllystĂś pursuaa yhtä ja samaa tavaraa pieninä muunnoksina – mitä nyt bratwurstia vähän lisukkeena. Tämän kirjan avulla voi päästä hieman syvemmälle, noin positiivisesti ilmaistuna. Makkaroita maailmalta -kirjassa esitellään makkaratyypit, valmistetaan makkaraa jokaisesta kolmesta pääryhmästä, raaka-, kesto- ja esikypsennetyt makkarat, ja valmistetaan ruokaa näistä erilaisista luomuksista. Makkaroiden valmistus maatilalla vaikkapa omista lihoista istuisi talvi- ja syysiltaan ajatusmaailmassa ai-

nakin. Nyt ei ehdi enää kirjan aakkosten kautta jouluksi valmistamaan omia luomuksia, mutta entä uutta vuotta vastaanottamaan omien tuotoksien kera. Hieman erilaista pÜytään siis. Kirjassa on lukemattomia erilaisia reseptejä, välineistÜäkin. Noita reseptejä toki voi soveltaa ostamalla kaupasta valmista makkaraa, silloin ehtii kiireisempikin isäntä loihtimaan pÜytään uutta. Tulee vesi kielelle, sillä anti on pitkä hyppäys suomalaisen marketin makkarahyllyltä eteenpäin.

Perinteisen puuikkunan kunnostaminen Juulia Mikkola ja Netta BÜÜk s. 352 Moreeni Bookwell Oy, Porvoo 2011 CLJKF&AlbbX J`cmXjk

Jos jokin kirjan perusaineistosta kiinnostaa, se on kunnostamisen perusteet – miksi se tehdään? Ja jos uusitaan, niin mitä sitten ja millä periaatteilla? Voin sanoa, että suoma-

VS__ LRIR> G> KKBIIFPQ> RQQ> RLQQ>Â? •Kokemäki

METSĂ„KONEURAKOINTIA Eero Ojala Tuliniementie 47 32920 KAUVATSA

1+8 1 pyÜrätuolipaikka

Puh. 02-556 4119 tai 040 557 6397

KAUVATSA

laisten into ikkunoiden uusimiseen jossain 1970-180 luvuilla murhasi vanhojen talojen henget kertaheitol-

D88J<LKL

maaseutu la. Tyylitön uusi vaikkapa 1950-luvun talossa näyttää kauhealta, valepuitteineen kaikkineen. Kirjassa sanotaan, että useimmiten kunnostus on uusimista parempi vaihtoehto ja kunnostuksessa rakennuksen rakennushistoriallinen arvo säilyy. Kirjan yksi punainen lanka on tarjota vaihtoehto ikkunoiden tarpeettomalle uusimiselle. Teos on niin seikkaperäinen eri asioiden kooste, että jos se ei avaa lukijan silmiä, ihme. Kirjan sanoma on kunnostaminen. Kirja käy läpi ikkunatyylejä eri vuosikymmeniltä, niiden ominaispiirteitä ja ominaisuuksia materiaaleista alkaen. Nyt kun talvi tulee, ja vanhan ulkorakennuksen tai käyttämättömän navetan ikkunoiden kunnostaminen kiinnostaa, voisin suositella hyvinkin tämän tietopaketin hankkimista. Aiheeseen on paneuduttu, kuvitus toimii, ellei sitten tietotulva tuo nielemisongelmia. Lähteitä kirjalle on listattu viisi sivua kirjan loppuun.

(-%()%)'((

Ajokiellon uhka vähentänyt ajamista kännykkä kädessä Matkapuhelimeen puhuminen ajon aikana ilman handsfree-laitetta on vähentynyt. Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen epäilee, että taustalla on todennäköisesti lakimuutos. Matkapuhelimeen puhuminen ajon aikana ilman handsfree-laitetta lisättiin ajokieltoon johtavien rikkomusten joukkoon. Puhelimeen puhuminen ajon aikana ilman handsfree –laitetta on ollut kiellettyä vuodesta 2003 lähtien. Tuolloin kyselytutkimuksissa monet kuljettajista kertoivat lopettaneensa matkapuhelimen käytön kokonaan ajon aikana. Ajan myötä kännykkä löysi tiensä takaisin monien kuljettajien käteen. Puhelin korvalla ajavien osuus on kasvanut tasaisesti aina vuoteen 2010 asti. Liikenneturvan tarkkai-

lujen mukaan niiden kuljettajien osuus, jotka puhuivat matkapuhelimeen ilman handsfree –laitetta laski ensimmäistä kertaa kahdeksaan vuoteen. Viime vuonna matkapuhelin havaittiin liikennevirrassa noin joka kahdeksannen autoilijan kädessä, kun taas tänä vuonna joka yhdennentoista. – Ajokiellon pelote on

saanut entistä suuremman osan autoilijoista jättämään kännykän rauhaan, Tarvainen sanoo. Liikenneturva on tehnyt tievarsitarkkailuja autonkuljettajien kännykän käytöstä vuodesta 2003 lähtien. Vuoden 2011 tiedot perustuvat 5157 havaintoon. Kännykän käytöstä ajon aikana ilman handsfree –laitetta voi saada 50 euron rikesakon. Kesäkuusta lähtien tämä on voinut johtaa toistuessaan myös ajokieltoon. Poliisi voi määrätä ajokiellon, jos liikennerikkomuksia kertyy vuodessa kolme tai kahdessa vuodessa neljä. Ajokielto kestää yhdestä kuuteen kuukautta. Kaikkien rikkomusten ei tarvitse olla kännykän käyttöön liittyviä, vaan mukana voi olla esimerkiksi kaksi ylinopeusrikkomusta.

Paneliankosken Voima siirtyi sähköautoaikakauteen Paneliankosken Voima Oy on hankkinut käyttöönsä sähköauton. Yhtiö haluaa olla ensimmäisten joukossa edistämässä päästöttömien autojen ja latausverkoston tuloa Suomeen. – Sähköautot ovat jo markkinoilla. Seuraavaksi on luotava niitä varten latausverkosto. Se työ taas liittyy meidän toimialaamme, toimitusjohtaja Kimmo Nurminen sanoo.

Sadan kilometrin ajon kustannukseksi tulee vain noin 2 euroa. Ensimmäiset latauspisteet on tehty Paneliankosken Voiman ja Kokemäen Sähkön konttoreiden pihoille. Paneliankosken Voiman lisäksi sähköauton ovat energiayhtiöistä jo hankkineet ainakin Fortum, Helsingin Energia ja Oulun Seudun Sähkö.

Valko-vihreä väritys Paneliankosken Voiman sähköauto on Peugeot iOn. Auton tunnistaa yhtiön logosta, teksteistä sekä valkovihreästä värityksestä.

Toimitusjohtaja Kimmo Nurminen ja uusi ajopeli.

Sähköauto kuluttaa kes- kustannukseksi tulee vain – Auto on ensimmäinen starttaus Paneliankosken kimäärin 15 kilowattituntia noin 2 euroa, Kimmo NurVoiman juhlavuoteen. Yh- (kWh) sähköä sadalla kilo- minen laskee. tiö täyttää ensi keväänä sa- metrillä. – Sadan kilometrin ajon ta vuotta. Sähköauto tulee näkymään paljon tien päällä, INFO mutta myös erilaisissa yleiPeugeot iOnin teknisiä N Latautuminen kestää sötapahtumissa. tietoja:

Puhtaita kilometrejä Sähköauton CO2-päästöt ovat pyöreä nolla. Auto liikkuu tasaisesti ja äänettömästi.

N Käyttösäde yhdellä latauksella on 130 kilometriä. N Auton voi ladata 230 voltin/16 ampeerin kotitalouspistokkeessa.

6-7 tuntia. N Energialähteenä sähkömoottori ja litiumioniakut. N Mitoitettu neljälle hengelle. N Kokonaispaino 1 450 kiloa.

(.

Varas liikkuu pimeässä TIINA AHONEN

Mökit kiinnostavat varkaita pimeimpään vuodenaikaan. Jälleen pimeimmän vuodenajan koittaessa poliisille tulee ilmoituksia mökkimurroista. Talvikuntoon laitetut mökit ja niiden varustus kiinnostavat. Useimmiten mökeistä viedään käyttötavaroita, joskus mukaan lähtee myös arvokkaampia esineitä. Mökeillä kannattaakin käydä säännöllisesti katsomassa, että paikat ovat kunnossa. Mikäli mökillä on käynyt varkaita, olisi asiasta hyvä tiedottaa myös mökkinaapureille. Myös arvokkaammat esineet kannattaa viedä talven ajaksi talteen muualle.

(/

D88J<LKL

koneet ja laitteet

(-%()%)'((

Saksan näyttely jo maailman ykkönen? M

HUOLTOKEIDAS OY Muuntamonkatu 8, Kokemäki puh. (02) 546 1532

Pukin konttiin

Al_X Jle`

tai työhön lästä Valtra-my ymä

TARJOUS Led-työvalo 18 W, 6-lediä

4 kpl yht.

120,-

Valtra T191

Otsalamppu

lelutraktori

Elwis Focus H120-A

42201992

177360120

28,-

2950

Valtra

Mikkolantie 14, 28130 PORI, p. 020 455 1641

Vielä viimeisenä, 7. näyttelypäivänä saksalaisperheet tulvivat kaikilla näyttelyosastoilla. Energia-alan, etenkin kaasutekniikan suuryhtiön, Suomessakin paljon mainostavan Viessmannin osastolla esitellään pienoismallin avulla siirtymistä biokaasun sähköksi polttamisesta 30–40 prosentin hyötysuhteella sen jalompaan käyttöön, eli puhdistamiseen, kaasuverkkoon syöttöön ja kaasuverkon hyödyntämiseen yhä uusilla tavoilla ja yli 90 prosentin hyötysuhteella. Näyttely ei ole avoinna kotimaisille kävijöille kahtena ensimmäisenä päivänä, elleivät he ole median tai viennin ja tukkukaupan väkeä.

arraskuussa järjestetty Euroopan maatalousteknologian suurkatselmus, Agritechnica-näyttely, ilmoittaa mainoksissaan olevansa maailman ykkösnäyttely nykyään. Tiedolla siitä, onko Pohjois-Amerikan näyttelyjen johtoasema todella väistynyt, ei ole oikeastaan merkitystä suomalaiselle viljelijälle eikä juuri konevalmistajallekaan. Mammuttikoneiden ihmettelyä on tarjolla kaikissa ulkomaisissa näyttelyissä. Harva meistä hakee kuitenkaan sitä. Siltä osin on kuitenkin todettava, että Yhdysvaltain ja Kanadan koneviennin edistämisorganisaatiot olivat tehneet kaikkien aikojen yri-

Agritechnicaan kannattaa lähettää ”tunnustelija”.

Saksan biokaasuntuotannon tuet heikkenevät vuodenvaihteessa, vaikka ydinvoimasta luopuminen edellyttäisi aivan muuta. Kyse on reagoimisesta lyhyellä tähtäimellä vielä vaikeampaan ongelmaan: julkisen talouden vajeeseen ja eurovaluutan uskottavuuteen liittovaltion talouden kannalta. Tukipolitiikka ohjaa biokaasun käyttöä kohti entistä korkeampia hyötysuhteita. Kuvan pienoismalli on ideamalli hyvästä toiminnasta. Biokaasulaitos kuluttaa vain osan tuotannostaan omaan myyntisähkön ja omakäyttölämmön tuotantoon ja sähkön tuotannon ohessa syntyvää hukkalämpöosuutta pyritään käyttämään biomassojen kuivaukseen ja lämmön myyntiin aluelämpöverkkoihin. Osa biokaasusta puhdistetaan korkean kolonnin avulla myyntikaasuksi yleiseen kaasuverkkoon.

D88J<LKL

koneet ja laitteet

Pienten yritysten ei välttämättä kannata mennä pystyttämään osastoa yksin. tyksen rantautua Saksaan yhteisosastoilla. Ne olivat toki näyttävämpiä kuin Tanskan ja Suomen konevalmistajien osastot, mutta kokeneet Pohjolan konkarit ehkä kuitenkin sijoittavat messupanostusten munat oikein päin koriin. Nämä kaksi maata ovat väkilukuun nähden erittäin tärkeä ryhmä sekä naytteilleasettajina että vieraina.

Kasvaa yhä Saksan näyttely on ykkönen, vaikka vihannes- ja riisitekniikka, komponenttitulva ja jättikoneet eivät kiinnostaisikaan. Näyttelyn eri tunnusluvut ovat taas kasvaneet yli 10 prosenttia viime näyttelystä. Siksi ruuhkaisuudesta johtuva kitka alkaa tuntua kaikkialla, varsinkin jos menettää kaksi ruuhkatonta, ulkomaisille vieraille ja lehdistölle suunnattua ensimmäistä esittelypäivää. Pienten yritysten ei vält-

tämättä kannata mennä pystyttämään osastoa yksin eikä liioin mammuttimaisille monen alan yrityksiä kokoaville yhteisosastoille, vaan Agritechnicaan kannattaa lähettää ”tunnustelija”, joka tutkii oman toimialan muiden yritysten esittäytymisen ja käy alustavia neuvotteluja vaikka edustuksista. Yhteinen osasto kahden tai kolmen suomalaisen tai naapurimaiden yritysten kesken voisi olla paras toinen askel. Samalla rahalla viljelijä saa ehkä enemmän irti, jos käyttää vain kolme päivää paikalla, jos osallistuukin Tanskan Agromekiin tai vuorovuosin myöskin Saksan Hannoverissa järjestettävään Euro Tieriin Jos näyttelystä tulee kiloja kannettavaksi, pois lähettämisen postipalvelut hämmästyttävät ja nopea junayhteys Tanskan kautta alkaa pärjätä lentojen ja liityntäliikenteen eri yhdistelmille.

(-%()%)'((

(0

Alansa markkinajohtajan, Ropan kuusi palvelukeskusta Euroopan sokerijuurikaskoneille sijaisevat paitsi Ranska-Saksan BaijeriTshekki -akselilla myös Puolassa, Ukrainassa ja peräti kaksi Venäjällä. Tämä kartta osoittaa maatalousinvestointien alueellista jakaumaa ja odotuksia tulevien vuosien konemarkkinoiden odotuksista laajemminkin.

PLUS

Poimintoja Agritechnica2011-näyttelystä Al_X Jle`

Suomalaisittain merkittävin uutinen oli ilmoitus Sampo-Rosenlewin liittymisestä amerikkalaisvetoiseen Agco-ryhmään. Agco ostaa 10 prosentin omistusosuuden porilaisesta perheyrityksestä ja tarjoaa maailmanlaajuisen markkinaverkoston ja komponenttiyhteistyötä. Ryhmässä on ennestään italialaisia Laverda-puimureita ja Lamborghini-traktoreita, monikansallisia Massey-Fergusoneja, suomalais-brasilialaisia Valtra-traktoreita ja Saksan markkinoille Agcon kärkimerkki Fendt. Se palkittiin Agritechnican jaetulla ykköspalkinnolla traktorien peltotyön automatisoinnin parityön avulla. Kuljettaja ajaa yhtä traktoria ja työkonetta, jota toinen, automaattisesti liikkuva, mahdollisimman identtinen traktorin ja työkoneen yhdistelmä jäljittelee.

Suomalaisen voi käydä maailman ykkösnäyttelyssä tosi huonosti, jos varaa aikaa liian vähän ja panostaa askeleensa vääriin halleihin. Väenpaljoudessa ja äespaljoudessa voi jäädä jumiin vaikkapa Gregoire Bessonin sisänsä mykistävän maanmuokkausteknologian uumeniin voimatta keskustella, ostaa tai välittää yhtään mitään. Näyttelyn pääkieli on saksa. Muilla kielillä informaatiota tarjotaan korkeintaan 10 prosenttia siitä varsinaisten saksalaisten näytteilleasettajien osastoilla. Uudet, ulkomaiset tarjoajatulokkaat ovat myös heikolla jäällä, jos osastolla ei hallita myös italiaa, ranskaa, englantia, venäjää ja puolaa. Venäjän kieltä tarvitaan enemmän sen naapurimaiden kuin itse venäläisten edustajien kontaktointiin.

Maatalouskoneteollisuuden globaali kehitys vie kohti osavalmistuksen siirtymistä Aasiaan. Turkkilaiset, intialaiset ja kiinalaiset valimot, koneistamot ja konepajat olivat kasvattaneet huomattavasti esiintymistään Saksan näyttelyssä. Hitsatut tuotteet, joita on vaikeata pakata merikontteihin, tulevat jatkossa yhä enemmän Turkista ja Puolasta – maista, joilla on nyky-EU:ssa ja EU:n lähentymisprosessin maista suurin nuori työvoima ja hyvin suuret kotimarkkinat maatalouskoneille. Turkkilaiset yritykset ovat vähintään yhtä myötämielisiä suomalaisten yhteydenotoille kuin puolalaiset. Puolan markkinat ovat paljon kilpaillummat, onhan se EU-Euroopan ainut varmasti kasvava kansantalous.

Uusi ennätysmäärä kävijöitä saavutettiin edelleen saksalaisin voimin: 415 000 kävijästä seitsemänä virallisena päivänä tuli ulkomailta 100 000 vierasta. Näistä oli yli 6 000 Tanskasta ja Suomesta ilmeisesti noin 5 000. Näytteilleasettajista, yhteensä 2 700, oli ensi kertaa puolet ulkomaisia toiminimiä. Esimerkiksi Nokia Reifen-yritys tuo maahan Nokian maatalousrenkaita ja se on saksalainen toiminimi. Valtra Agcon osaston osana on USA:sta. Silti suomalaisiakin toiminimiä oli yli 30 ja Suomi oli siten jälleen Pohjolan maista toiseksi vientiaktiivisin. Näytteilleasettajien tyytyväisyyskyselyssä oli selvästi nähtävissä viljelijöiden, kauppiaiden ja teollisuuden väen kielitaidon paraneminen. Kaikilla mittareilla mitattuna yritykset olivat entistä tyytyväisempiä ulkomaalaisten kontaktiensa laatuun ja tuloksellisuuteen sekä Euroopan sisäpuolisten että ulkopuolisten vieraiden osalta. Näyttelyssä saavutettavan tuloksellisuuden ykköskieli on kuitenkin edelleen saksa ja kakkoskieli englanti! Kirjoittaja itse vakuuttui jälleen kerran puolan kielen kasvavasta merkityksestä. Sikäli kotimaahan palattua hämmästytti huomata, että Turun korkeakoulut ovat juuri alkavana vuonna lopettamassa puolan kielen opetuksen kokonaan Länsi-Suomesta!

)'

D88J<LKL (-%()%)'((

2RQRRPǘ

221220ǘ

%20.3 /+ #/

%20.3 /+ #5

%20.3 /+ #5

4ODELLINEN MONITOIMIKONE "ALANCE 8 VALJAAT SEKi SIIMAPii VESAKKOTERi JA RAIVAUSTERi CC K7 KG

4iYSOSUMA METSiNHOITOON "ALANCE 84 VALJAAT JA METSiTERiVARUSTUS CC K7 KG

9LIVOIMAINEN TEHOKKUUDESSA JA KiSITELTiVYYDESSi "ALANCE 84 VALJAAT JA METSiTERiVARUSTUS CMǞ K7 KG

Ê

Ê

4I Ý

TI Ý

TI Ý

Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.