MAASEUTU Lusto 2011_05

Page 1

HYVÄ KASVUKAUsi EDEssä s.3

n

Perjantai 13.5.2011

BIOVOIMALA hämeenkyröön s.12-13

MAAUSKO POHTII ULKOISTAMISTA S.7

n Numero 5

Asiakaspalvelu puh. 010 636 6032 nelilokero@lassila-tikanoja.fi www.nelilokero.fi


2

MAASEUTU 13.5.2011

โ ข Tienpohjat โ ข Ojankaivuu โ ข Pohjatyรถt โ ข Maankaivuu โ ข Maansiirtotyรถt โ ข Jรคtevesijรคrjestelmien kaivuu ja asennustyรถt โ ข Kannonnosto bioenergiaksi

Rehu-, lanta- ja salmonellaanalyysit

Myรถs rakennustarvikkeet kauttamme

Valmislaiturit hinnat alkaen 900 โ ฌ + rahti

NOVALAB OY www.novalab.fi

HAUTAKIVET

6LHPHQHW N\OY|LOOH (GXOOLVHVWL WRLPLWHWWXQD S\\Gl WDUMRXV .$//( 3(572/$ S

$ULDQH 6 LVNHH MXXULVWRRQ (ULW\LVHVWL YDOYDWLQ \P YDLNHLGHQ ULNND NDVYLHQ WRUMXQWDDQ

2QJHOPDULNDW RYDW QLLWl MRLGHQ KlYLWWlPLQHQ RQ NDLNNHLQ YDL NHLQWD 9DLNHXV V\QW\\ OHKWL PDVVDQ VXKWHHOOLVHQ SLHQHVWl RVXXGHVWD MXXULPDVVDDQ $ULDQH 6 RQ NROPRLVVHRV MRND VLVlOWll PP NORS\UDOLGLD D .ORS\UDOLGL WHKRDLQH OLLNNXX WH KRNNDDVWL V\YlOOH YDOYDWLQ MD RKGDNNHHQ MXXULVWRRQ $ULDQH 6 WHKRDD K\YLQ P\|V PDWDUDDQ \P OHYHlOHKWLVLLQ ULN IDUPLW QHW %HUQHU NDVYLQVXRMHOXQHXYRQWD SXK NRLKLQ /XH DLQD Nl\W W| RK MH MD QRXGDWD VLWl

YM. KIVIALAN TYร T SUORAAN KIVIVEISTร Mร LTร KYLร SAARESTA

AK-KIVI

Kiviveistรคmรถntie 39, 28760 Pori puh. 02-648 075 www.AK-KIVI.fi

Lepolantie 9 03600 KARKKILA Puh. (09) 2252 860 Fax (09) 2252 8660


MAASEUTU

ajankohtaista

13.5.2011

Vesa-Pekka Järvelä

3

Tässä numerossa

FARMARI LÄHESTYY ■ Sivu 10 Porissa pidettävään

maatalousnäyttelyyn on tulossa noin 500 näytteilleasettajaa.

LUONNONKUIDUT HYÖTYKÄYTTÖÖN

■ Sivu 5 Satafood on mukana

luonnonkuituhankkeessa.

Edellytykset olemassa hyvälle vuodelle LUSTO/Jukka Silvast

Köyliöläinen Veli-Matti Syrilä kiittelee, kun pellolle on päästy ajoissa. Tärkkelysperunaa ja sokerijuurikasta viljelevä sanoo, että nyt kun saadaan ajoissa taimettumaan, myöhemmät kylmät eivät enää kovin haittaa. – Nyt on edellytykset hyvällekin vuodelle olemassa, vaikka maatalouden epävarmuus totuttuun tyyliin on päällimmäisenä. Syrilä aloitti tärkkelysperunasta. Hän on muokannut vielä viime viikolla kyntämättömät 50 hehtaarin alan sokerijuurikkaalle. – Se ottaa aikansa, hän kommentoi kyntöjen alla. Syrilän pelloille kylvetään perunaa 6–7 hehtaaria. Hän ei innostunut ruokaperunan hinnannoususta. Siemenperunan saatavuus on ollut kysymysmerkkinä. – Ne isot määrät ja massat, hän laskee perunanviljelypolitiikkansa.

Juurikas liipasimella Syrilä tietää, että viljanviljelyka-

luston omistavat tilat siirtyvät nyt helposti sokerijuurikkaasta viljapuolelle. – Juurikas on työläs, ja kustannukset ovat kovat. Sokeri on monen liipasimella. Syrilän mukaan tuleva Suomen maatalouspolitiikka menee kyllä uimiinsa, vaikka se pohdituttaa uuden hallituskuvion varjossa. – Aina asioilla on tapana järjes-

Kevät on hieno, päivät pitenevät. tyä. Kun todella asioista päättävät ihmiset istuvat samaan pöytään, joku ratkaisu aina löytyy. Syrilän mukaan asioita ei riidoilla rakenneta, ja maatalousministerin posti sekin voi olla ottajalleen kasvun paikka. Suomeen Syrilä ennakoi kiihtyvää maataloustuotannon keskittymistä ja perheviljelmäkäsitteen katoamista. – Maatalous keskittyy voimakkaammin mitä Kalevi Hemilä ai-

koinaan ennusti, ja sitäkin kritisoitiin silloin kovasti, itsekin kritisoin. Ihmisellä on taipumus kieltää itseltään ne pahimmat asiat. Syrilä sanoo saavansa kevätauringosta intoa ja voimaa jaksaa kevään töissä. – Kevät on hieno, päivät pitenevät, hän sanoo.

Odotusarvoja MTK:n viljavaliokunnassa vaikuttava Juha Strömberg Porin Tuorsniemeltä käyttää sanoja ”kohtuulliset odotukset” alkavalle kasvukaudelle. – Kyllä vehnälle on kysyntää, kaurallekin. Mallasohran ala kasvaa hieman vehnää enemmän. Helmikuun ennusteissa oli, että vehnäala Suomessa kasvaa hieman, myös kauran viljelyalat. Mutta kauralle olisi vientimarkkinoita kasvuakin enemmän, porilainen uskoo. Hän itse viljelee siemenviljaa, ja hän tietää siemenkaupan käyneen kohtuullisesti. Itse hän joutuu arvioimaan markkinoita vuoden eteenpäin.

– Ohraa, kauraa, vehnää, rypsiä, sokerijuurikasta, hän luettelee kasvukauden paletin. Hän aistii sikäli luottamuksen maatalouteen olevan pinnalla, sillä uusia siemenviljantuottajia on etsitty kevään aikana sopimusviljelijöiksi. Strömberg sanoo onnistuneensa lannoitekaupoissa viime kesänä, jolloin kuluvan kauden lannoitteet ostettiin. Nyt lannoitekauppaa jännittävämpää on politiikan markkinoilla. – Mielenkiinnolla odotan, kuka on maatalousministeri ja millainen hallitus. Aika vähän vaalikeskusteluissa puhuttiin elintarviketuotannosta, ja eivät demaritkaan käyttäneet maataloutta vaaliaseenaan. Tietysti puhuttiin yritystukien leikkaamisesta, miten se sitten maataloutta koskettelee, viljelijä pohtii.

MIKÄ MUUTTUU MAATALOUSPOLITIIKASSA?

■ Sivu 6 Uuteen hallitukseen löytyy poliittinen maatalousministeri vakuuttaa kokoomuksen Arto Satonen.

TUHOLAISET KURIIN

■ Sivu 8 – Hyönteisten suuri

määrä voi kertoa kosteusvahingosta, tietää Tomi Laiho.

AMMATIN ILOJA

■ Sivu 10 Kolumnisti Laaja kertoo riistanhoitajan kokemuksista.


n Perjantaina 13.5.2011

Pääkirjoitus

Maatalouden mahdollisuudet neuvotellaan nyt

E

duskuntavaalit on käyty ja edessä on hallitusneuvottelut, jahka Portugalin tukipaketista päästään ensin poliittisesti säädylliseen sopuun tulevien hallituspuolueiden kesken.

Uudella hallituksella on äärimmäisen merkittävä rooli turvata suomalaisen maatalouden toimintaedellytykset. Maatalouden tulotason parantaminen ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistus ovat asioita, joissa tulevan hallituksen onnistuminen mitataan. Näihin asioihin liittyy myös eniten odotuksia.

Maatalouden tulotason parantaminen ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistus ovat asioita, joissa tulevan hallituksen onnistuminen mitataan. Suomi on tähän mennessä onnistunut kohtuullisesti turvaamaan itselleen tärkeät asiat EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa. Tämä on vaatinut muiden EU-maiden ymmärtämystä Suomen

erityisolosuhteille ja pitämistä kiinni siitä linjauksesta, että maataloutta on voitava harjoittaa koko EU:n alueella. Suomen olosuhteiden tunnustaminen ja se, että EU:n yhteinen maatalouspolitiikka on mahdollistanut tähän asti Suomen erityisolosuhdehaittojen korvaamisen kansallisilla tuilla, on vaatinut aikaisimmilta neuvottelijoilta taitoa ja sitä, että Suomella on ollut luottamuspääomaa, jota on taiten käytetty. Tätä pääomaa tarvitaan nytkin EU-neuvotteluissa ja hallitusohjelmassa on tämän lisäksi taattava riittävä kansallinen tukitaso.

KATSAUS

Metsäsektorilla tyyntä myrskyjen jälkeen - PTT katsaus Viime vuosien vuoristoradan jälkeen näkymät ovat metsäsektorilla viimein tasaisemmat. Talouskasvun seurauksena metsäteollisuustuotteiden kysyntä jatkaa kasvuaan. PTT:n arvion mukaan sekä tuotannon että hintojen kasvu on pääosin muutaman prosentin luokkaa tänä ja ensi vuonna. Markkinoita leimaa kuitenkin epävarmuus euroalueen ja Pohjois-Afrikan vakaudesta sekä Japanin katastrofin vaikutuksista. Metsäteollisuuden kasvun maltillisuus, lisääntyneet puuvarastot ja puun tuonnin kasvu pitävät markkinahakkuut ja puukaupat tänä vuonna hieman viime vuotta alhaisempina. Ensi vuonna myös metsätalous lähtee uudelleen loivaan kasvuun. PTT arvioi paperin tuotanto- ja vientimäärien nousevan hieman Suomessa tänä ja ensi vuonna. Myös paperin vientihinta on hienoisessa nousussa. Hinnannousun mahdollistavat kysynnän asteittainen elpyminen ja hiukan parantunut kapasiteettitilanne Euroopassa. Myös nousevat kustannukset, erityisesti korkea sellun hinta, tuovat paineita hintojen korotuksiin. Euroopassa on kuitenkin paperintuotannossa edelleen liikaa kapasiteettia kysyntään nähden. Tämä jarruttaa hintojen nousua. Kartongin tuotannossa ja viennissä kasvu on paperin kasvua suurempaa ja myös hinnan kasvuprosentti on korkeampi. Arviomme mukaan sellun vientihinta säilyy korkeana tänä ja ensi vuonna, vaikka hinta jonkin verran laskeekin viime vuodesta. Myös vientimäärät säilyvät korkeina. Paperin- ja kartongintuotannon lisääntyessä massantuotanto kasvaa kokonaisuudessaan Suomessa edelleen viime vuodesta.

Metsäteollisuuden puunkäyttö lisääntyy Suomessa PTT:n ennusteen mukaan tänä vuonna 63 miljoonaan kuutiometriin ja ensi vuonna edelleen noin 64 miljoonaan kuutiometriin. Tuonti kasvaa tänä vuonna hieman puun käyttöä nopeammin eli noin 13 miljoonaan kuutiometriin. Ensi vuonna tuonti kasvaa edelleen viitisen prosenttia, jos Venäjän WTOneuvotteluissa ei tule ratkaisua. PTT ennustaa kotimaan markkinahakkuiden vähenevän vajaalla neljällä prosentilla viimevuotisesta eli noin 50 miljoonaan kuutiometriin. Ensi vuonna ennustamme hakkuumäärän nousevan jälleen.

PTT ennustaa kemiallisen metsäteollisuuden kannattavuuden parantuvan edelleen viime vuoden voitollisista luvuista, kun sellun hinta pysyy yhä korkeana ja paperin sekä kartongin hinnat ja tuotanto nousevat. Kemiallisessa metsäteollisuudessa käyttöasteet nousevat edelleen viime vuodesta. PTT ennustaa Suomen sahatavaran tuotannon nousevan tänä vuonna 9,7 miljoonaan kuutiometriin eli noin kolme prosenttia viime vuodesta. Tuotannon kasvu perustuu vahvaan kotimaan kysyntään ja rakentamisen vähittäiseen elpymiseen Euroopassa. Ensi vuodeksi ennustettu tuotannon kasvu yli 10 miljoonaan kuutiometriin perustuu erityisesti viennin vahvistumiseen. Jälleenrakentamisen Japanissa

ennustamme lisäävän toimituksia ensi vuonna. Suomen sahatavaran vienti kasvaa PTT:n ennusteen mukaan tänä vuonna muutamia prosentteja ja ensi vuonna reilun viisi prosenttia. Vientihinnat nousevat muutamia prosentteja tänä ja ensi vuonna. Vanerin tuotanto ja vienti ovat piristyneet laman aikaisen notkahduksen jälkeen. PTT:n ennusteen mukaan lisääntynyt kysyntä kasvattaa tuotantoa vajaan kymmenyksen tänä vuonna ja noin viisi prosenttia ensi vuonna. Kohonneet kustannukset ja lisääntyvä kysyntä luovat hintoihin nousupaineita tänä vuonna. Arvioimme keskimääräisen vientihinnan nousevan reilun viisi prosenttia. Ensi vuonna hinnan nousu on pienempää.

Puukaupat kaksinkertaistuivat viime vuonna, mikä lisäsi myös teollisuuden pystyvarastoja. PTT:n ennusteen mukaan puukaupat vähenevät noin kahdeksan prosenttia tänä vuonna. Ensi vuonna puukaupat vauhdittuvat taas ja kasvavat noin 41 miljoonaan kuutiometriin. Kasvu saattaa olla ennustetta suurempi, jos puukauppojen piristämiseksi esitetyt toimenpiteet otetaan käyttöön. Puun nimellinen keskihinta nousee tänä vuonna arviomme mukaan vajaan kolme prosenttia viime vuoden keskihinnasta. Siten puun reaalihinta pysyy viime vuoden tasolla. PTT ennustaa ensi vuoden hintojen pysyttelevän myös reaalisesti tasaisina eli nousua on muutama prosentti. PTT:n arvion mukaan seuraavan viiden vuoden aikana yksityismetsien puuntarjonta jatkuu tasaisena, jos reaalihintataso vakiintuu ja hintaodotusten vaikutus puukauppojen lykkäämiseen tai jouduttamiseen pienenee.


MAASEUTU 13.5.2011

Merja Mäkinen

Luonnonkuidut hyötykäyttöön Marketta Saastamoinen, Jaana Laurila ja Ari Klemola

Satafood Kehittämisyhdistys ry on ollut mukana kahdessa luonnonkuituhankkeessa: Luonnonkuituhankkeen käynnistäminen - esiselvityshanke Pirkanmaan Liitosta ja Liiketoimintaa luonnonkuitukomposiiteista Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Satakunnan ja Pirkanmaan ELY-keskusten rahoittamana. Kumpikin hanke on ollut Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy:n vetämiä. Hankkeissa on selvitetty mahdollisuuksia käyttää peltokuitua, lähinnä öljypellavan varsimassaa ja myös viljojen olkea luonnonkuitukomposiittien raaka-aineena. Sastamalassa toimiva Elastopoli Oy tuottaa luonnonkuitukomposiitteja, joiden raaka-aineena on käytetty lähinnä Pohjanmaalla tuotettua kuituhamppua ja puukuitua muoviin yhdistettynä. Hankkeiden tarkoituksena on erityisesti ollut hyödyntää maataloudessa muodostuvia jätekuituja, kuten öljypellavan varsimassaa ja viljan olkea luonnonkuitukomposiittien raaka-aineena. EU:ssa astuu vuonna 2015 voimaan direktiivi, joka määrää, että suurin osa tuotteista esimerkiksi autojen on oltava 95-prosentti-

sesti kierrätettäviä. Lasikuitua on vaikea tai lähes mahdoton kierrättää tai hävittää. Tällä hetkellä Suomessa on varsin paljon lasikuidusta valmistettavien tuotteiden valmistamiseen erikoistuneita yrityksiä. Lasikuitua käytetään etenkin veneissä ja lujuutta vaativissa urheiluvälineissä, kuten jääkiekkomailoissa, suksissa, sauvoissa ja muissa lasketteluvälineissä. Näiden tuotteiden korvaaminen luonnonkuitukomposiiteilla synnyttää ja on jo synnyttänyt hyvin voimakkaasti kasvavan teollisuuden haaran. Luonnonkuitukomposiitteja käytetään nykyään jo hyvin paljon esimerkiksi autojen puskureissa, sivupeltien suojina ja muissa lujuutta vaativissa osissa sekä esimerkiksi keveyttä vaativissa lentokoneissa kuten hävittäjäkoneissa. Öljy- ja kuitupellavan varressa kuitu sijaitsee varren kuorikerroksen alla olevissa kuitukimpuissa, jotka ulottuvat varren tyvestä latvaan saakka. Varren sisäosa on puumainen ja ontto. Kuitukimput voi erottaa varresta mekaanisesti liotuksen jälkeen. Tästä syystä pellavan käyttö tekstiilien raaka-aineena on kehittynyt jo hyvin varhain ennen teollista aikakautta. Öljy- ja kuitupellavan kuitu on periaatteessa samanlaista, varren pituus vaikuttaa vain siihen, miten pitkänä

kuitu irtoaa varresta. Tekstiilikuiduksi kelpaa vain vähintään 50 cm pitkä kuitu. Luonnonkuitukomposiittiin kelpaa sen sijaan hyvinkin lyhyt kuitu, jopa muutaman senttimetrin mittainen kuitujae. Kuidun pituutta tärkeämpää on kuidun puhtaus, homeettomuus ja lujuus. Luonnonkuituhankkeissa on selvitetty muun muassa öljy- ja kuitupellavalajikkeiden siemen- ja kuitusadon määrää, siemensadon laatua ja varsisadon kuitupitoisuutta. Samalla on selvitetty myös kylvötiheyden ja lannoitustason vaikutusta satoon, kasvustorakenteeseen ja sadon laatuun. Hankkeessa on toteutettu lajikekokeita, kylvömääräkokeita, lannoituskokeita ja maatilakokeita. Hankkeessa on kerätty näytteitä maatiloilta ja kokeista. Näytteitä on kerätty öljy- ja kuitupellavasta, öljyhampusta ja nokkosesta. Varsisadon kuitupitoisuutta on määritetty erilaisilla menetelmillä: useilla entsyymeillä ja muilla kemikaaleilla sekä laboratoriotason kuidutuslaitteella, vesiliotuksella ja liottamalla näytteitä pellolla ennen kuidun eristämistä. Hankkeessa työskennellyt Turo Kiviranta on tehnyt kuituja öljypellavan sekä kuituhampun vertaileva kannattavuuslaskelman, josta ilmeni, että öljypellavan

5

Pellavan maatilakoe Juha Järvihaaviston tilalla pellonpiennarpäivänä 2010.

viljely nousi kannattavimmaksi tuotantomuodoksi. Hankkeessa on tehty myös viljan oljen käyttökokeilu luonnonkuitukomposiitin ja paperin raaka-aineena.

Hankkeen lajikekokeissa ja maatilakokeissa ovat olleet seuraavat öljypellavalajikkeet: Helmi, Heljä, Laser, Abacus, Sunrise, Taurus, Aries ja Comtess. KuituTapani Suonperä

Pellavaa ennen paalausta Tapani Suonperän maatilakokeella.

pellavalajikkeina kokeissa ovat olleet Martta ja Belinka. Helmi, Heljä ja Martta ovat kotimaisia Boreal Kasvinjalostus Oy:n lajikkeita. Laser, Abacus ja Sunrise ovat englantilaisia lajikkeita, Comtess ranskalainen ja Taurus ja Aries ovat Limagrain:in jalostamia englantilaisia lajikkeita. Belinka on EU:n kasvilajikeluettelossa Islannin luettelossa oleva kuitupellavalajike. Suomen kasvilajikeluettelossa näistä lajikkeista ovat ainoastaan Helmi, Heljä ja lajikeluettelosta poistuva kuitupellava Martta, joista on olemassa Suomen virallisten lajikekokeiden tuloksia. Laser ja Comtess ovat hyvin lyhytvartisia, joista varsisadon määrä jää yleensä pienemmäksi. Laser, Abacus, Sunrise ja Comtess ovat Elixi Oil Oy:n edustuksessa olevia lajikkeita. Taurus on ollut Ruotsin eniten viljelty öljypellavalajike, keskipitkä ja satoisa. Kuitupellavalajikkeiden varsisato on ollut noin 50-100 % suurempi kuin öljypellavalajikkeiden samalla kylvösiemenmäärällä kylvettynä. Vastaavasti siemensato on pienempi. Kirjoittajat

FT, MMM Marketta Saastamoinen ja MMT Jaana Laurila ovat Satafood Kehittämisyhdistys ry:n kehitysasiantuntijoita, MMM Ari Klemola on työskennellyt pellava-asiantuntijana Liiketoimintaa luonnonkuitukomposiiteista hankkeessa.


6

MAASEUTU

maaseutu

13.5.2011

Mikä muuttuu maatalouspolitiikassa? Juha Suni

Huhtikuun eduskuntavaalit tuottivat Suomen politiikassa suurimman käänteen vuoden 1945 jälkeen. Perussuomalaisten vaaliohjelman mukaan ja puolueen nyt saavuttaman 19 prosentin kannatuksen avulla ja kolmanneksi suurimman eduskuntaryhmän voimin vaalivoittajan tavoitteena on yhdistää ympäristöministeriö ja sekä maa- ja metsätalousministeriö, säilyttää 141- ja 142-artiklojen mukaisten kansallisten tukien tasot, kumotaan jätevesiasetus ja GMO:ta mahdollistava lainsäädäntö ja lain valmistelu. Ovatko nämä tavoitteet ja niiden ajamiseen käytettävissä olevat keinot mahdollisia alkavalla vaalikaudella? Entä millaiseksi suurin eduskuntapuolue kokoomus ja viljelijöiden ykköspuolueen keskustan maatalouskonkari näkevät maatalouspolitiikan haasteet alkaneella vaalikaudella? – Aivan ensimmäisenä ongelmakohtana tuli mieleen neuvontajärjestöjen rahoitus. Uskon, että uusi vallanjako ei ainakaan helpota neuvontajärjestön budjettirahoitusta. On syytä varautua supistuksiin ja omatoimisen varainhankinnan lisäämiseen, sanoo Vanhasen hallituksen maatalousministerinä toiminut kokemäkeläinen Juha Korkeaoja. Kokoomuksen sastamalalainen kansanedustaja

Arto Satonen nostaa ehdottomaksi ykkösongelmaksi viljelijöiden tulotason. – Se voi parantua markkinamuutosten kautta, mutta viljelijöiden asemaa vahvistava, tärkeä laki pysähtyi ennen kaikkea Vihreän Liiton vastustukseen viime hallituskaudella. Pian valmistaudutaan CAP-tuen uudistamiseen ja 141- ja 142-tuen jatkon neuvottelemiseen. Nämä ovat tärkeimmät asiat. Satonen sanoutuu myös irti Brysseliin viedyistä, maaseutua koskevista kanteluista Euroopan komissiolle. – En voi tukea europarlamentaarikko Ville Itälän (kok.) nimissä eteenpäin vietyä valitusta siitä, että imeytyskentät olisivat koneturvallisuus- ja työkonedirektiivin vastaisia ilman omaa CE-merkintää. Satosen mielestä valitus on epärealistinen, eikä se tule aiheuttamaan merkittävää haittaa jätevesitakkujen suoristamiselle. – Sen sijaan Metsäteollisuus ry:n valitus puuenergian tuen maksamisesta on jo raskaampaa sarjaa. En yhdy siihenkään, mutta ymmärsin viime talvena, että näinkin voisi käydä, niin suuri eturistiriita asiassa näytti olevan. Yllättäen teollisuus ei tyytynyt tuettavan energiapuun hehtaarikertymärajan alentamiseenkaan, vaan lähti tälle uuden säädösten ja uuden rahoituksen käyttöönottoa hidastavalle tielle, sa-

Vaikka uuden hallituksen muodostaminen muistuttaa shakkia, niin kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen Sastamalasta muistuttaa, että kokoomuksella on tarpeen tuleen useita nimiä maatalousministeriksi. – On syytä muistaa, että kokoomuksella on ex-ministeri Jari Koskinen on korkoa kasvamassa Euroopan Investointipankissa.

noo Satonen. Samaa asiaa ovat julkisuudessa kommentoineet ruotsinkielisten metsänomistajien Stefan Thölix sekä elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) ja MTK. Kaikki tuskastuneeseen sävyyn. Viivästyksen vuoksi budjettivaroja tulisi siirtää pian takaisin vanhan lain alle, Kemeratuen puolelle. Uuden hallituksen synnyttämistuskien alla on pohdittu myös sitä, mistä löytyy uuteen hallitukseen poliittinen maatalousministeri. – On syytä muistaa, että kokoomuksella on ex-

ministeri Jari Koskinen on korkoa kasvamassa Euroopan Investointipankissa. Hänen lisäkseen on tietenkin lukuisia muita sopivia nimiä, mutta Jari on tehtävään kokenein. Virkamiehiltä löytyy kokemusta enemmän kuin poliittista voimaa, summaa Satonen. Sekä Satonen että Korkeaoja arvioivat mahdollisuutta kytkeä edeltä Portugalin tukea 141/142-problematiikkaan. Molemmat katsovatkin, että Portugalin asian hoitamatta jättämisellä saadaan varmasti aikaan vahinkoa Suomen myöhemmille tavoitteille, mutta etukäteen painostaminen yrittämällä kytkeä nämä asiat ehdottomasti

Vanhasen hallituksen maatalousministerinä toiminut Juha Korkeaoja (kesk.) muistuttaa, että komission kanssa pitää olla hyvissä väleissä, jos haluaa ajaa suomalaisen talonpojan asiaa.

edeltä yhteen ei tuota vastaavaa hyötyä kuin moni äkkiä kuvittelisi. Näitä kytkentätoiveita oli kuultavissa muun muassa silloin, kun kokoomuksen maatalousehdokkaat kohtasivat Vaasassa ulkoministeri Alexander Stubbin (kok.). Vastaus oli heille hyvin sama. – Kun Kokoomus on ollut oppositiossa, siltä puolelta on säännöllisesti huudeltu tällaisten kytkentöjen perään. Harkitkoot nyt itse, sanoo Korkeaoja.

Kaiken kokenut vuoden 2003 maatalousneuvotteluissa mukana ollut Korkeaoja muistuttaa, että komission kanssa pitää olla hyvissä väleissä. – Kun jäsenmaita on 27, hyvin valmisteltu komission ehdotus, pohjapaperi, menee sellaisenaan läpi paljon useammin kuin silloin, kun jäsenmaita oli 15. Parlamentin ja ministerineuvoston vallan kasvu suhteessa komissioon on tässä suhteessa näennäistä.

Valtakunnalliset kotiseutupäivät kesällä Turussa Turun vilkkaan kulttuurikesän antia rikastuttavat tänä vuonna myös 63. Valtakunnalliset kotiseutupäivät. Kotiseututyön vuotuisen päätapahtuman teemana 28.-31.7.on eurooppalainen kulttuuri Suomessa. Kotiseutupäivien ohjelma koostuu Suomen Kotiseutuliiton jäsenille suunnatusta ohjelmasta sekä yleisötapahtumista. Päiville odotetaan eri puolelta Suo-

mea 500–700 kotiseutuaktivistia ja yleisötapahtumiin tuhansia paikallisia. – Kotiseutupäivät palaa Turkuun yli 30 vuoden tauon jälkeen. Tällä kertaa perehdytään suomalaisen kulttuurin ja sivistyksen juuriin. Turun seutu tarjoaa siihen runsaasti erilaisia näkökulmia, sanoo Kotiseutuliiton pääsihteeri Lassi Saressalo.

Neljän päivää ohjelmaa Kotiseutupäivien avajaisia vietetään Vanhalla Suurtorilla, Turun keskiaikaisen kaupunkikulttuurin syntysijoilla. Yhdessä Turun yliopiston kanssa järjestettävässä avoimessa seminaarissa pohditaan eurooppalaisten kulttuurivirtausten tuloa Suomeen. Kotiseutuliiton keskustelukamareissa taas lähes-

tytään kotiseudun monia merkityksiä pika-alustusten ja keskustelun pohjalta. Teemoja ovat esimerkiksi kotiseutukiusaaminen, maassa- ja maahanmuutto ja paikallismuseoiden toiminta. Kaksipäiväinen Vähätori-tapahtuma perjantaina ja lauantaina kokoaa yhteen Turun ja lähiseutujen yrittäjiä ja välittää kotiseutuviestiä suurelle yleisölle.

Kotiseutuväen iloksi on suunniteltu useita retkiä, jotka järjestetään lauantaina 30.7. Kohteita ovat esimerkiksi Turun saaristo ja saaristokaupungit sekä lähiseutujen puutarhat ja kartanot. Kotiseutupäivillä jaetaan myös kotiseututyön ansiomitalit sekä julkistetaan Vuoden kaupunginosa, Vuoden kotiseututeko ja Vuoden kotiseutupolku.

Kotiseutupäivien järjestelyistä vastaavat Turun kaupunki, Suomen Kotiseutuliitto, Varsinais-Suomen liitto ja Turun yliopisto. Myös paikalliset kaupunginosaseurat osallistuvat järjestelyihin. Lisätietoa: www.turku.fi/ kotiseutupaivat ja www.kotiseutuliitto.fi


MAASEUTU

maaseutu

13.5.2011

7

n MAAUSKO

Ulkoistetaan hallitus Ulkoistaminen ja yksityistäminen on ollut muotia jo noin neljännesvuosisadan. Samainen aika on siitäkin, kun parlamentarismi viimeksi ulkoistettiin eli kun Mauno Koivisto runnasi Holkerin hallitun rakennemuutoksen hallituksen. Kun Katainen ulkoisti Portugalin tukipaketin, niin poliittisessa ulkoistamisessa on päästy hyvään vauhtiin. Saman tien voisi ulkoistaa myös kaikki eteen tulevat sisäpoliittiset suuret kysymykset, joista potentiaaliset hallituspuolueet ovat eri mieltä. Tunnelin päässä odottaa tietysti koko hallituksen ulkoistaminen eli perustetaan virkamieshallitus. Tai sitten annetaan vain valtiovarainministeriön päättää kaikista suurista linjoista (kuten tähänkin asti?).

Irmeli Pihalan mukaan näyttelyalueena toimivan Kirjurinluoto Arenan valmistelut käynnistyvät 6. kesäkuuta. Näyttelyn purku sujuu puolestaan pikavauhdilla.

Konekenttä Farmari 2011 -näyttelyn vetonaula Viikkoa juhannuksen jälkeen pidettävään maatalousnäyttelyyn on tulossa noin 500 näytteilleasettajaa. Tämänvuotiseen Farmari Suomen Maatalousnäyttelyn alkuun on vajaat kaksi kuukautta. Näyttely pidetään Kirjurinluoto Arenalla heinäkuun ensimmäisen viikonloppuna. Farmarinäyttelyn järjestelyistä vastaa ProAgria Satakunta, joka juhlii samalla toimintansa 150-vuotis juhlavuotta.

Tavallista aiemmin

70 000 toiveissa Viime vuosien Farmari näyttelyissä näytteilleasettajien kokonaismäärä on vaihdellut 400–500 välillä. – Aikataulussa ollaan myös sen suhteen. Tähän viikkoon mennessä meillä on jo yli 400 varmistuneen näytteilleasettajan lista. Varsinkin suurimmat tilat tarvitsevat ovat olleet

varhain liikkeellä. Mukaan toki mahtuu vieläkin, mutta vähitellen kannattaa jo kiirehtiä, jotta saa nimensä kesäkuun vaiheessa painettavaan näytteilleasettajien luetteloon, Pihala korostaa. Edellisen kerran Satakunnassa on järjestetty maatalousnäyttely vuonna 1994 Ulvilan Ravanissa. Tuolloin näyttelyyn tu-

tustui noin 70 000 näyttelyvierasta. Myös aivan viime vuosina Farmari on kerännyt runsaasti väkeä. – Viime kesänä paahtavassa helteessä Mikkeliin saapui myös 70 000 vierasta. Samansuuruista kävijämäärää tavoitellaan tälläkin kertaa, säiden suosiossa voidaan odottaa jopa suurempaakin joukkoa.

Näyttelyn järjestämisaika poikkeaa perinteisestä Farmarin ajankohdasta. Syy siihen löytyy Kirjurinluoto Arenan vilkkaasta käytöstä, sillä Porin kesä on tänäkin vuonna täynnä tapahtumia. Farmari 2011 järjestetäänkin nyt huomattavasti aiemminkin kuin yleensä. – Varhaisemmasta ajankohdasta huolimatta näytteilleasettajien kiinnostus on nytkin ollut kova. Monien näytteilleasettajan ja vieraankin mielestä tämänkertainen ajankohta sopii heille jopa paremmin, ProAgria Satakunnan viestintäpäällikkö Irmeli Pihala kertoo. Kirjurinluoto sopii hyvin maatalousnäyttelyn järjestyspaikaksi. Siellä järjestettiin jo vuonna 1911 Satakunnan Maanviljelysseuran 50-vuotisjuhlanäyttely.

Mutta vakavasti ajatellen Maausko on jo pitkään uskonut, että tässä pienessä, kaukaisessa, kylmässä ja harvaanasutussa maassa voisi olla kuntahallinnon tapaan kaikkien puolueiden hallitus. Tänä keväänä, jos koskaan, toivoisi keskustelun kunnolla käynnistyvän tästä asiasta. Kun kaikki olisivat puolueiden sisäisen ja keskinäisen raikkaan keskustelun päätteeksi vastuussa, niin sinällään hyvään nuukuuteen kuuluvaa takinkääntöä ei kenenkään tarvitsisi tehdä, kun takki olisi aina oikein päin - sen sisällä vain pyörittäisiin. Tosisuomalaiset vastasivat Kataiselle, etteivät voi hyvällä omallatunnolla hyväksyä Portugalin tukipakettia. Huonolla omallatunnolla muutkin sitä ovat olleet hyväksymässä, joten nyt vain pitäisi löytää persuille se huono omatunto. Toivottavasti hallitus, mikä se sitten tulee olemaankaan, voi hyvällä omallatunnolla tukea suomalaista maaseutua ja kotimaisen ruoan tuottamista. Toivoa myös sopii, että Suomen alue- ja maatalouspoliittisille tavoitteille tulee EU:n pöydissä laajaa tukea, kun vääntö tulevana suvena alkaa. Ettei ruokaakin tarvitsisi nykyistä enemmän ulkoistaa.

Vahva paikallisuus Pihalan mukaan pääosa näyttelyvieraista tulee todennäköisesti noin 150 kilometrin säteeltä. Sen sijaan näytteilleasettajia odo-

Mukaan toki mahtuu vieläkin. tetaan Kirjurinluotoon ympäri maata. – Myös Suomen rajojen ulkopuolelta, muun muassa Tanskasta ja Ruotsista on tulossa muutamia näytteilleasettajia. Kansainvälisen tuulahduksen tuo lisäksi Euroopan Komissio Brysselistä, joka rakentaa oman osastonsa Poriin. Kolmipäiväinen Farmari 2011 on avoin teollisuutta, kauppaa sekä maa- ja metsätaloutta harjoittaville yrityksille, muiden maaseutuelinkeinojen harjoittajille sekä yhteisöille ja järjestöille. – Pääpaino Porin näyttelyssä nimenomaan paikallisuudessa, korostaa Pihala. Farmari-näyttely on ennen muuta ammattilaista-

pahtuma, josta hakevat tietoa sekä alan ammattilaiset että kuluttajat. – Merkittävä osa vieraista on investointeja suunnittelevia ja uusia ideoita etsiviä maa- ja metsätalousyrittäjiä. Maaseudun tarjoamat elämykset, maut ja tunnelmat puhuttelevat tänä päivänä vahvasti myös kaupunkilaisia.

Koneita ja energiaa Poriin saapuville vieraille on luvassa monipuolinen kattaus. – Pitkästä aikaa näytille saadaan mahtava joukko erilaisia koneita ja laitteita. Vastaavaa ei ollut viime kesänä Mikkelissäkään. Farmari 2011 -tapahtumaan toteutetaan myös muun muassa satakuntalaisten näytteilleasettajien maakuntatori ja Satakunta-areena. Kotieläinkentällä halutaan puolestaan esitellä maakunnan monipuolista tuotantoeläinten kirjoa. – Erittäin kiinnostava on myös kattava, muun muassa tuuli- ja aurinkovoiman mahdollisuuksia esittelevä energia-alan osasto.


8

MAASEUTU

puutarha, piha

13.5.2011

Yrttimaa Ruukku- ja puutarhaviljelijän opas ruotsalainen alkuperäisteos Örtagården Agneta Ullenius, Jurek Holzer Minerva Kustannut Oy 2011 s.128 LUSTO/ Jukka Silvast

Tuholaisten torjunta alkaa aina kartoituksella, jonka perusteella tiedetään, millaisia toimenpiteitä tarvitaan, kertoo Tomi Laiho.

Kodin tuholaiset kuriin Porilainen Tomi Laiho torjuu tuholaisia työkseen. Lusto/Sanna Jääskeläinen

Tomi Laiho työskenteli kosteuskartoitusten ja vesivahinkokorjausten parissa. Hän huomasi, miten monessa kosteusvauriokohteessa oli ongelmia myös hyönteisten kanssa. Laihon mielessä alkoi kypsyä ajatus oman yrityksen perustamisesta. – Noin puoli vuotta sitten aloitin pieneläintorjunnan, hän kertoo. Laihon yritys Pro Protection Finland rientää apuun, kun kodista pitää häätää kutsumattomia vieraita: hiiriä, rottia, muurahaisia, sokeritoukkia tai erilaisia kuoriaisia. – Teen myös edelleen töitä home- ja sisäilmaongelmien kanssa, hän kertoo.

Hajun saa pois Yksi asunnoista tai esimer-

kiksi autoista häädettävä asia on haju. Vaikkapa pinttynyt tupakan haju on poistettavissa nykyaikaisilla menetelmillä. – Hajun saa pois, se ei ole iso asia. Tupakan haju lähtee otsonoinnilla. Savudesinfiointi on uusi, tehokas menetelmä, joka poistaa hajun ja jatkaa desinfiointia rakenteissa kahden viikon ajan, Laiho kertoo. Hajupoistoja tehdään myös kosteusvaurioiden tai pinttyneen rasvanhajun takia. Laiho kertoo työskennelleensä myös paikoissa, joiden hajun on aiheuttanut pitkään kiinteistössä lojunut ruumis.

Hyönteisiä ja hiiriä Hyönteisten tuhoamista kiinteistöistä Tomi Laiho on opiskellut kirjoista ja internetistä. Hän yhdistää työssään tuhohyönteis-

ten hävittämiseen annettuja oppeja sekä rakennusalan koulutustaan.

Hyönteisten suuri määrä voi kertoa kosteusvauriosta. – Usein hyönteisten tuhoamiseksi on osattava purkaa rakenteita, hän kertoo. Hyönteisten suuri määrä voi kertoa kosteusvauriosta. Esimerkiksi sokerimuurahaiset ja sokeritoukat viihtyvät kosteissa oloissa. – Ei jokaisessa kosteusvauriokohteessa ole hyönteisiä, mutta usein on ja ne kertovat ongelmista. Se, häiritsevätkö hyönteiset, on yksilöllistä. Toisille riittää, että vesivahinko korjataan. Tomi Laiho on tehnyt tuholaistorjunta-alan töitä nyt alkuun lähinnä raken-

nuttajille yhteistyössä entisen työnantajansa kanssa. Hän on käynyt myös esimerkiksi maatiloilla asentamassa loukkuja pienjyrsijöille, poistamassa väärissä paikoissa olevia linnunpesiä sekä laittamassa kauppoihin laskeutumisesteitä linnuille.

Liikkeelle kartoituksella Tuholaisten torjunta lähtee aina kartoituksesta. – Mistä ne tulevat, missä niitä on eniten. Sitten mietitään, millaiset myrkytykset tarvitaan ja kuinka laajalti, Laiho kertoo. Hän lupaa, että joka elukalle löytyy tappava aine. – Jotkut hyönteiset ovat hankalia poistettavia erityisesti kerrostaloissa. Voin luvata, että paikallisesti ne saadaan pois, mutta taloyhtiön viemäreitä ei voi alkaa myrkyttää.

■ Sokeritoukka, aikuisena noin sentin pituinen, siivetön, suippeneva. Takapäässä on kolme pitkää sukasta. Elää kosteissa sisätiloissä. Syö tärkkelyspitoisia aineita. ■ Faaraomuurahainen, 2 mm pitkä, keltainen, takaruumiin kärki tumma. Lisääntyy melko korkeassa lämpötilassa. Pesii kaikissa mahdollisissa rakopaikoissa. Päästessään sähkölaitteisiin voivat aiheuttaa oikosulun.

Keittiöpuutarhurin käsikirja Agneta Ullenius suomentanut Anna Maija Luomi Minerva Kustannus Oy 2011 s. 128 LUSTO/Jukka Silvast

Et ole vielä myöhässä. Routaa on vieläkin maassa kiitos vappuviikon läntisessä Suomessa. Mutta ehkä kannattaa jo tarkoin miettiä, mikä ehtii ja mikä ei, ja mikä olisi pitänyt esikasvattaa keväästä alkaen. Angeta Ulleniuksen kirja antaa tottuneemmallekin taas annoksen kasvatustietoutta. Maailmalla on kovassa kurssissa nimenomaan itse kasvattujen vihannesta ja maustekasvien maailma, siitä on saatu lisäarvoa pelkkien kauppapuutarhojen tarjouksille. Kirjassa edetään kasvi kasvilta päätyen papuihin. Mielenkiintoisia ovat parsa ja parsakaali, kurpitsa ja kesäkurpitsa. Parsaa joutuu toki odottamaan vuosia istutuksesta, mutta hätäisemmille salaatin ja pinaatikasvatuksen voi tarjoilla, ja usein onnistuen. Kirjan kautta pääsee myös maanlannoituksen perusteisiin, maan hyvinvointiin ja sitä kautta kasvatetun kasvin makumaailmaan. Kirja on sen verran tiukka lukupaketti hyvin kuvin, että sen jaksaa kahlata maallikkokin.

Värien lumoa puutarhaan Tekstit: kootut asiantuntijakirjoitukset/ViherPiha Gummerus 2011 s. 127 LUSTO/Jukka Silvast

INFO Sisätilojen hyönteisiä ovat muun muassa:

Kirjan kirjoittaja huomauttaa, että ruuan laittaminen ilman tuoreita yrttejä on kuin ottaisi pelkästään mustavalkoisia valokuvia ta kuuntelisi musiikkia monona. Kasvatus on oma elämysmaailmansa sekin, ja sadonkorjuu kruunaa ponnistelun. Ehkä tässä on pieni väritys mukana, mutta aivan uusi tuoksumaailma tuoreyrteistä syntyy. Vaikka yrttien esikasvatusta suositaan, monet mausteyrtit voi kylvää suoraan ulos, kunhan maa on riittävän lämmintä. Kirja sopivasti erittelee kuivuutta kestävät ja kosteutta vaativat, joten ryhmittely lienee enemmän kuin välttämättämyys omassa pihassa. Kirja tarjoilee 25 eri yrtin kasvatusniksit. Niissä on tuttuja ja tuntemattomia, mutta tuttukin vaatii kasvattajalta osaamista, ollaakseen makoisa. Mutta ruuan laittaja saa tuoreyrtteistä uutta potkua ruokaan, siksihän kauppojen tuoreyrttiruukut nekin menevät kaupaksi tänään suomalaiseen keittiöön kasvavaa tahtia. Miksi yrtti ei kasvaisi omassa ruukussa parvekkeella tai pihanurkkauksessa?

■ Sokerimuurahainen eli mauriainen, musta noin puolen sentin mittainen muurahainen. Saattaa ilmestyä keittiöön suurin joukoin keväällä ja kesällä. Pesä on usein ulkona rakennuksen kivijalassa tai nurmikossa, mutta saattaa olla myös rakennuksessa. ■ Mahlakärpänen, tunnetaan myös nimellä etikkakärpänen, 2–4 mm pitkä, kellanruskea hyönteinen. Käyttää ravinnokseen mm. pilaantunutta, kasviperäistä ruokaa. Lisääntyy nopeasti, naaras saattaa munia kerralla jopa 400 munaa.

■ Vyöturkiskuoriainen, 4–6 mm kokoinen, tummanruseka kuoriainen, jolla on selässään kellertävä aaltojuova. Toukka on suklaanruskea, poikkairaitainen. Saman tyyppinen tekstiilituholainen on hieman isompi pilkkuturkiskuoriainen, jonka selän keskiosassa on kaksi harmaata pilkkua. ■ Lähde: Kodin kutsumattomat vieraat tuhohyönteisten tunnistus ja torjunta -esite, joka löytyy sähköisenä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen nettisivuilta kohdasta Asuminen ja terveys > Sisätilojen tuholaiset.

Tummat kasvit vangitsevat katseen, kirjavat kuka ilottelevat väreillään, hopea hurmaa hohdollaan. Lauseet ovat suoraan kirjan kappaleotsikoista. Kirja paneutuu nimenomaan värien esiintymiseen puutarhassa, puutarhan rakentamiseen värimaailmaa ajatellen. Väreillä on tekijöiden mukaan psykologisia heijastetita, siis tunnelmaan ja tilaan. Kirja on koottu ViherPihalehden artikkelisarjasta, joka oli eri asiantuntijoiden käsialaa. Kirja neuvoo kasvatuspaikkoja, ryhmäistutuksia, ja väittää, että väreillä on taikavoimaa. Puutarhasta voi saada väriterapiaa. Vaaleanpunainen sopii kuulemma uneksijoille.


MAASEUTU

puutarha, piha

13.5.2011

9

Onnenpensaat ja esikot ovat toukokuun kasvit Taimistoviljelijät ry nimeää kutakin kasvukauden kuukautta kohden yhden puuvartisen kasvin ja yhden perennan eli ruohovartisen kukan. Valinnoilla tuodaan esille Suomen oloihin sopivia monivuotisia puutarhakasveja.

Keltakukkaiset onnenpensaat Lämpimillä paikoilla viihtyvät onnenpensaat ovat puutarhan varhaisimpia kukkijoita. Niiden keltaiset kukat avautuvat huhti–toukokuussa. Nämä 150–200 senttiä korkeat pensaat menestyvät Etelä-Suomessa. Koreanonnenpensas (Forsythia ovata) puhkeaa kukkaan yleensä jo huhtikuun loppupuolella. Terälehdet on lyhyet ja vaaleahkon keltaiset. Oksat paleltuvat ajoittain lumen yläpuolelta, mutta paksun hangen suojassa pensas voi menestyä jopa Pohjois-Suomessa – tosin tavallista matalampana. Jalo-onnenpensas ’Northern Gold’ on vähintään yhtä kestävä kuin koreanonnenpen-

sas. Sen kukat ovat vahvan keltaiset ja suhteellisen isot. Komeaonnenpensailla (Forsythia x intermedia) on isommat ja voimakkaamman keltaiset kukat kuin koreanonnenpensaalla. Lisäksi kukinta alkaa myöhemmin toukokuussa. Komeaonnenpensaat menestyvät lumen suojaan jäävillä paikoilla II-vyöhykkeellä asti. Pensaiden korkeus vaihtelee lajikkeen mukaan.

Valoisa kasvupaikka on ihanteellinen onnenpensaille. Valoisa kasvupaikka on ihanteellinen onnenpensaille, mutta ne kukkivat tyydyttävästi puolivarjossakin. Kasvualustan tulee olla lämmin ja läpäistä tehokkaasti vettä. Kovin voimakasta lannoitusta ei tarvita.

Kun onnenpensaat leikataan säännöllisesti vanhimpia versoja harventaen, kasvustot ovat aina edustuskelpoiset. Leikkaus tehdään ennen kukkanuppujen turpoamista. Melko vanhat, 3–4-vuotiaat versot kukkivat runsaimmin, joten niitä säästellään.

Tuoksuvat pienet esikot Esikoiden (Primula) kukat kestävät erinomaisesti kylmyyttä. Makeasti tuoksuva kukinta kestää tavallisesti toukokuun alkupuolelta kesäkuuhun, mutta osa lajeista kukkii vasta keskikesällä. Esikot ovat perennoja eli monivuotisia kukkakasveja, ja ne sopivat matalina kasviryhmän reunaan. Esikot viihtyvät parhaiten kevyessä varjossa, missä lehdet pysyvät vihreinä koko kesän. Kasvualustan tulee olla 20–40 senttiä syvä, runsasmultainen, hikevä ja hyvin vettä läpäisevä.

Metsän reunassa, rinteessä ja nurmikolla menestyvät parhaiten luonnonvaraiset esikkolajimme, kuten etelänkevätesikko (Primula elatior) ja kevätesikko (P. veris). Ne kasvavat paitsi kosteahkoissa lehdoissa, myös kui-

villa kedoilla. Kestäviin perennoihin luetaan myös pihaesikko (P. x pubescens) ja vasta heinäkuussa kukkiva kesäesikko (P. florindae), joka viihtyy kosteassa maassa. Pihaesikossa huomio kiinnittyy nahkamaisiin lehtiin, jotka säilyvät vihreinä talven yli. Esikoissa on monia suhteellisen lyhytikäisiä perennoja, joita viljellään paitsi ulkona myös huonekasveina suurten, moniväristen kukkien vuoksi. Tällaisia ovat loistoesikot (Primula Polyantha-ryhmä) ja kääpiöesikot (P. vulgaris). Varhain kukkivat palloesikot (P. denticulata) ja suikeroesikot (P. juliae) ovat suosittuja kotipuutarhoissa huolimatta lyhytikäisyydestään. Kotipihan erikoisuudeksi sopii myös tähkäesikko (P. vialii), jolla on puna-violetit kukinnot.


10

MAASEUTU

maaseutu

13.5.2011

KOLUMNI n Reima Laaja

Ammatin iloja Aloitin riistanhoidonneuvojan tehtävissä joulukuussa 1992. Kohta kuluneiden parin vuosikymmenen aikana alalla on tapahtunut paljon. Metsästyslaki on remontoitu kertaalleen perusteellisesti ja muita lainsäädännöllisiä muutoksia on tullut vähintään muutama vuodessa. Liittyminen Euroopan unioniin toi omat kuvionsa ja riistaeläinkannoissakin on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Parikymmentä vuotta sitten esimerkiksi hyljeasioissa ei oltu siinä tilanteessa kun ollaan nyt. Vuosien varrella työssä on tapahtunut monenlaista mielenkiintoista tapahtumaa. Kirjoitan niistä sitten eläkkeelle jäätyäni muistelmateoksen. Tosin siinä on se riski, etten silloin enää muista mitään. Kaikista mielenkiintoisimpia ammattiin liittyviä kertomuksia ovat tapaukset, joita olen kuulemma tehnyt, ja joista minulla itselläni ei ollut minkäänlaista hajua. Yleensä nämä varmat suusta suuhun levinneet tapaukset liittyvät suurpetoihin ja niiden kuljetuksiin.

Omistin aikanani punaisen neliveto pakettiauton, jonka tavaratilaan rakensin koirienkuljetushäkin. Käytettävissä ollut verkko oli sangen vankkaa ja kun koiriakin oli useampia niin rakennelmaan tuli kaksi kerrosta. Suuremmat koirat matkustivat häkin alakerrassa ja pienemmät yläkerroksen osastoissa. Vekotin oli varsin painava ja lisäksi liinoilla tiukasti kiinnitetty, joten se oli yleensä aina valmiina auton perässä. Maakunnassa alkoi liikkua huhu autosta, jonka sisällä oli karhunkuljetushäkki. Maastohommissa ollessani auto oli tietysti parkissa tien laidassa ja ilmeisesti jotkut uteliaat selvittivät rekisterinumeron perusteella haltijan. Autoissani omistaja kun yleensä aina on ollut pankki. Jos vielä kyseiseltä alueelta sattui tulemaan petohavainto, niin yhtälö oli valmis. Siinä oli turha selitellä olleensa katsomassa majavapatoa tai poimineensa vapaa-aikana herkkutatteja. Kerran olin kuulemma jäänyt kiinni ihan itse teostakin. Eteläsatakuntalaisella huoltoasemalla oli nähty kyseinen auto ja ikkunaan sisään kurkittaessa häkissä oli irvistellyt kaksi

ahmaa. Riistanhoitoyhdistyksen kokouksessa tuotiin sitten ilmi huolestuneisuus riistanhoidonneuvoja tekemistä petosiirroista. Karkeakarvaiset mäyräkoirani eivät ole aina ihan täydessä trimmissä, mutta kyllä sitä koirien kasvattajana vähän huolestuu, jos ne alkavat ulkonäöltään muistuttaa ahmaa. Neuvojan toimessa olen joskus päässyt lentämään hirvilaskennoissa, mutta tapaus jossa kuljetin karhuja helikopterilla Nakkilan yllä ei pidä paikkaansa. Siinäkin tosin silminnäkijähavainto oli varma. Karhu roikkui häkissä kopterin alla ja minä heiluin ohjaamossa. Tarina ei tosin kerro että, osasinko ohjata konetta vai oliko paikalla ammattipilotti. Totta tapauksessa oli se, että Nakkilassa oli kopteri ja että se siirsi puhelinmaston kappaleita paikasta toiseen. Minä tosin en ollut mailla enkä halmeilla eikä varmaan karhukaan. Näin ei käynyt siinäkään tarinassa, jossa päästin karhunpennun irti omasta kotipihastani. Asian todenmukaisista yksityiskohdista voisi kertoa enemmän meillä hoidossa ollut lammaskoiranpentu. To-

sin se ei osannut puhua – edes niissä mielikuvitusjutuissa.

Reima Laaja riistanhoidonneuvoja Suomen riistakeskus Satakunta

INFO

Paloturvallisuus on mökkiläisen omissa käsissä Kesämökkien ja muiden vapaa-ajan asuntojen tulipalot johtuvat usein huolimattomasta tulen käsittelystä. Paloturvallisuusasiat kannattaa käydä systemaattisesti läpi heti mökkikauden alussa. Tulen kanssa tulee olla varovainen myös ulkona. Kuivassa maastossa risujen poltto leviää helposti laajaksi paloksi. Tulipaloissa on tänä vuonna kuollut 24 ihmistä. Jos haluat polttaa risuja, tarkista onko se sallittua alueella, jossa kiinteistö sijaitsee. Lähimaasto pitää kastella ennen sytyttämistä. Avotulta tulee jatku-

vasti valvoa, ja lähellä pitää olla paljon sammutusvettä. Tuulinen sää voi tehdä risujen polttamisesta vaarallista. Metsäpalovaroituksen aikaan avotulen tekeminen on kiellettyä.

Tarkista palovaroitin Tarkista palovaroittimen toiminta ensi töiksesi mökille tullessasi. Paristo tai koko palovaroitin on saattanut mennä epäkuntoon talven kylmissä ja kosteissa olosuhteissa. Tarkista palovaroittimen toiminta testipainikkeella mökilläkin kuukausittain.

Lämmitä tulisijaa varovasti ensimmäisillä kerroilla talven jälkeen halkeamien välttämiseksi. Pienellä määrällä palavaa paperia tarkastetaan, että hormi vetää. Sitten tulisijaa lämmitetään hitaasti pienillä puilla vähän kerrallaan. Omassa käytössä olevan kesämökin tulisijat ja hormit on nuohottava kolmen vuoden välein. Tarkista sähkö- ja kaasulaitteiden kunto talven jälkeen. Talven kosteus ja kylmyys ovat saattaneet aiheuttaa vahinkoja tai hiiret ovat voineet jyrsiä sähköjohtoja. Älä käytä vial-

lisia laitteita, vaan korjauta ne tai vaihda uuteen. – Kaasun käytössä ovat vaarana häkä, kaasuvuodot ja vuodosta räjähdysmäisesti syttyvä palo. Taivuta letkua jyrkästi mutkalle; jos näet halkeamia, vaihda letku uuteen. Tarkista liitosten tiiviys esim. sivelemällä saippualiuosta liitoskohtiin; jos tulee kuplia, liitokset vuotavat ja ne pitää kiristää. Varmistu, että mökissä on toimivat alkusammutusvälineet, ja että kaikki osaavat käyttää niitä. Sammutuspeite ja käsisammutin ovat tehokkaita sammu-

■ Varaudu pelastautumaan tulipalosta, ja huolehdi, että vieraasikin tietävät, miten tulipalossa toimitaan. ■ Mieti ennakkoon, miten rakennuksesta poistutaan ja missä kokoonnutaan, kuka huolehtii lapsista ja vanhuksista, kuka soittaa hätänumeroon ja kuka ryhtyy alkusammutukseen. ■ Selvitä mökkisi tarkka osoite ja ajo-ohjeet etukäteen. Voit käyttää http://www.112.fi/-sivujen karttakoordinaattipalvelua.

tusvälineitä myös mökillä. Perinteinen sankoruisku on valmiiksi täytettynä tehokas sammuttaja, mutta vettä ei saa käyttää rasvatai sähköpaloihin. Sammutusvettä kannattaa säilyttää myös saaveissa tai muissa isoissa astioissa.

Kuollut 24 ihmistä SPEKin mukaan tulipaloissa on huhtikuun loppuun mennessä kuollut 24 ihmistä, joista huhtikuussa menehtyi 5. Viime vuonna vastaavaan aikaan tulipaloissa oli kuollut 34 henkilöä.

Metsäkeskukset fuusioituvat Tasavallan presidentti vahvisti 6.5.2011 lain Suomen metsäkeskuksesta. Laki tulee voimaan 1.1.2012, jolloin 13 alueellista metsäkeskusta fuusioituu yhdeksi valtakunnalliseksi metsäkeskukseksi. Uudessa metsäkeskuksessa toimivat julkisen palvelun yksikkö ja eriytetyn liiketoiminnan liiketoimintayksikkö. Julkisen palvelun yksikkö muodostuu keskusyksiköstä ja alueyksiköistä. Yksiköillä on yhteinen johtokunta. Alueyksiköissä toimivat alueneuvottelukunnat. Liiketoimintayksikkö eriytetään omaksi organisaatiokseen vuoden 2014 loppuun mennessä. Tarkoituksena on, että nykyisistä metsäkeskuksista muodostetaan alueyksiköt nykyisillä rajoillaan. Keskusyksikkö perustetaan jonkin nykyisen metsäkeskuksen päätoimiston yhteyteen. Päätöksen keskusyksikön sijaintipaikkakunnasta tekee tuleva hallitus.


MAASEUTU

metsä

13.5.2011

Porin Yyterin männikkötuhoja torjutaan biologisesti Yyterissä mäntyjä tappaneita tähtikudospistiäisiä torjutaan biologisesti levittämällä alueelle noin 210 miljardia sukkulamatoa. Levitystyö tehtiin toukokuun alussa 2.-4. päivien välisenä aikana. Ruiskutustyön toimeenpanosta vastasi Lounais-Suomen metsäkeskus ja se tehtiin traktoreihin asennetuilla kasvinsuojeluruiskuilla.

Alueilla, joille sukkulamatoja levitetään, ei toisin sanoen ole sienestystä ja marjastusta koskevia tai muitakaan rajoituksia.

Toimenpiteet Yyterin alueella

Männyn neulastuhot Yyterissä Tähtikudospistiäinen on aiheuttanut vuodesta 2006 lähtien mäntyjen neulastuhoa Yyterin alueella. Metsäntutkimuslaitoksen tekemien selvitysten mukaan tuhonaiheuttajan kanta säilyy tällä alueella suurena ja neulasten syönti jatkuu edelleen. Ensi vuoden (2012) arvioidaan olevan lähivuosista pahin tuhovuosi. Neulasten syönti on johtanut pääsääntöisesti mäntyjen kuolemiseen, ja aiheuttanut siten ennenaikaisen avohakkuu-tarpeen. Yyterissä on tähän mennessä jouduttu hakkaamaan männiköitä lähes 200 hehtaaria. Pistiäiset ovat jo levinneet tätäkin laajemmalle. Pistiäisen toukat elävät maassa 2-3 vuotta ennen koteloitumistaan ja kuoriutumistaan mäntyjen latvoihin lentäviksi ja neulasiin muniviksi pistiäisiksi. Munista kuoriutuvat tou-

11

kat syövät sitten mäntyjen neulaset. Tähtikudospistiäinen kuuluu Suomen luontaiseen eliölajistoon ja on levinnyt yhtä laajalle kuin mäntykin. Tämä on kuitenkin ensimmäinen paha tähtikudospistiäisen massaesiintymä Suomessa. Keski-Euroopassa ja Baltian maissa massaesiintymiä on ollut, ja ne ovat pahimmillaan kestäneet kymme-

niäkin vuosia ja tuhoalueet ovat olleet jopa satojatuhansia hehtaareita.

Biologinen torjunta sukkulamadoilla Tähtikudospistiäistä yritetään torjua Yyterissä biologisella torjuntakeinolla, jota käytetään yleisesti puutarha- ja koristekasviviljelmillä sekä myös kotioloissa (kauppa-tuotenimikkeil-

lä Isosukkula, KotiSukkula). Alueelle siis levitetään sukkulamatoja, joita esiintyy luontaisestikin pieninä määrinä Suomen metsämaassa, myös Yyterissä, ja joiden on viime vuonna suoritetuissa kokeissa todettu tuhoavan tähtikudospistiäisen maassa eläviä toukkia. Käytettävä valmiste on hyönteisiä tappava sukkulamato. Se on paljaalla sil-

mällä erottumaton noin puolen millimetrin pituinen eliö. Sukkulamadot eivät ole myrkyllisiä eivätkä vaikuta tasalämpöisiin eläinlajeihin. Sukkulamadot eivät myöskään vaikuta vesistöihin eivätkä pohjaveteen. Niiden liikkuminen maaperässä on hyvin hidasta, vain 0,5 - 1,0 metriä vuodessa. Sukkulamatojen käyttöön ei liity rajoituksia eikä varoaikoja.

Lounais-Suomen metsäkeskus levitti tähtikudospistiäisen torjumiseksi veteen sekoitettuina sukkulamatoja traktorikäyttöisillä kasvinsuojeluruiskuilla yhteensä noin 80 hehtaarin alueelle. Torjunta-alueiksi oli nyt otettu ne alueet, joista tänä kesänä lentoon ja mäntyjen neulasiin munimaan kuoriutuva pistiäiskanta on Metsäntutkimuslaitoksen havaintojen mukaan suuri ja joissa toukat ovat sukkulamadoille arassa vaiheessa. Torjunnan kannalta otollisin säätila olisi ollut pilvinen ja sateinen, koska sukkulamato on arka kuivumiselle ja UV-säteilylle. Kun ennustettuja sateita ei saatu, jouduttiin työ tekemään illan ja iltayön sekä aamuyön ja aamun tunteina. Torjuntatyötä ei voitu lykätä pitemmälle sukkulamatojen rajallisen säilyvyyden ja pistiäisten kohta käsillä olevan kuoriutumisajankohdan takia. Hannu Heikkilä metsänhoitopäällikkö, Lounais-Suomen metsäkeskus


12

MAASEUTU

Hämeenkyrö

13.5.2011

Hämeenkyrön Kyröskosken kartonkitehtaan yhteyteen nousee biovoimala vuonna 2012.

Itsellänikin kalusto on sellainen, että isotkin työt onnistuvat.

Biovoimala sai veden kielille Hämeenkyrössä Päätöksiä uuden biovoimalan hake- ja turvetuotannon urakkasopimuksista odotellaan Hämeenkyrössä paikallisten sanoin kuin kuuta nousevaa. Alueen metsä- ja kuljetusalan yrittäjät saanevat kuitenkin tyytyä toistaiseksi vain odottamiseen. Teijo Rantanen

Alueen metsä- ja kuljetusalan yrittäjät saanevat kuitenkin tyytyä toistaiseksi vain odottamiseen. Hämeenkyrön Kyröskosken kartonkitehtaan kupee-

seen nousevalle biovoimalalle annettiin maaliskuussa myönteinen investointipäätös, joten varsinaiset rakennustyöt on voitu käynnistää. Projektijohtaja Tero Siltasen mukaan työmaalla paalutetaan parhail-

laan uutta kattilarakennusta, sekä siirretään vanhoja kaapeleita ja kanaaleja pois alueelle tulevien uusien rakennusten alta. Siltanen uskoo, että biovoimalalla on sekä valmistuttuaan vuonna 2012, et-

tä jo rakennusaikanaankin positiivinen merkitys alueen työllisyydelle. – Uusi voimala tuo tehtaalle jatkuvuutta. Tämänkaltainen iso investointi on merkki siitä, että myös itse tehtaan tulevaisuuteen us-

kotaan, hän kertoo. Voimalatyömaa työllistää tässä vaiheessa parikymmentä henkeä kahdelta urakoitsijalta, joista toinen on paikallinen kuljetusalan yritys.

Paikallisilla yrittäjillä käsi pystyssä Käynnistyessään biovoimalan päivittäinen tarve polttoaineena käytettävälle puuhakkeelle ja turpeelle lasketaan muutamissa

Pirkanmaan Lähivakuutusyhdistys Kyrönsarventie 6, Hämeenkyrö puh. 03 3391 1110 Uotsolantie 39, Sastamala (Mouhijärvi) puh. 03 3391 1130


MAASEUTU

Hämeenkyrö kymmenissä kuorma-autolastillisissa. Tämän ovat tiedostaneet myös hämeenkyröläiset yrittäjät ja metsänomistajat, jotka näkisivät itsensä mielellään osana tuotantoketjua. Yksi heistä on Jani Rantala, jonka yritys on erikoistunut puun murskaukseen ja haketukseen. Hän on jo ottanut yhteyttä Metsäliittoon, joka viime kädessä päättää urakoitsijasopimuksista. – Vastausta ei ole vielä tullut, mutta luulisin kuitenkin, että paikallisia yrityksiä tullaan käyttämään. Itsellänikin kalusto on sellainen, että isotkin työt onnistuvat. Jos kutsu käy, pitänee kuitenkin palkata lisää väkeä, hän visioi.

tion tilalle kasvaa 100 miljoonaa kuutiota uutta puuta. Sojakalle metsä merkitsee elintärkeätä ja uusiutuvaa suomalaista pääomaa, jota kannattaakin hänen mielestä hyödyntää. – Kyllä materiaalia riittää. Tarkoitus on nostaa tuottamamme energiapuun määrä kahden vuoden aikana vähintään kak-

13.5.2011

sinkertaiseksi, osittain ehkä juuri tämän Kyröskosken voimalan myötä, Sojakka luonnehtii. Metsänhoitoyhdistyksen käyttämä puu tulee lähimetsistä, ja sen haketukseen käytetään liikkuvaa kalustoa omaavia yrityksiä. Tällä hetkellä heidän tuottamaansa haketta viedään ympäri Pirkanmaata

13

kymmenen kuorma-autollisen kapasiteetilla. – Tarjous urakasta on lähetetty ja töitä tehdään sen eteen, että kaikki valmiudet on tarvittaessa olemassa. Päätösten olisi tapahduttava pian, sillä ensi syksyn puutavaran hakkaaminen pitäisi aloittaa jo nyt, hän päättää.

Metsänhoitoyhdistyskin valmistautuu Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan toiminnanjohtaja Matti Sojakka esittelee Häijään haketerminaalin valtavaa puuhakekasaa, ja kertoo vastaavia löytyvän Kyröskosken kartonkitehtaan lähettyviltä yhteensä kolme. Hän vakuuttaa, että Suomen metsissä on mistä ottaa, sillä vuosittain hakatun 50 miljoonan puukuu-

Matti Sojakka kertoo lähiseudulta löytyvän polttoainetta Kyröskoskenkin biovoimalan tarpeisiin.

SIIVOUSPALVELU TAINA PUSA OY

Kevätsiivouksen aika. Tarjoamme monipuolisia siivouspalvelujamme niin yritysten kuin yksityisten käyttöön. KYSY TARJOUS. Puh. 0400 636 136

KESÄTEATTERIA HÄMEENKYRÖSSÄ 2011 Teksti: Markku Pölönen • ohjaus: Eeva Kähtävä

Kuningasjätkä klo 19.00 • aikuiset 15€ • ryhmät (yli 20 hlöä) 13€ • • eläkeläiset ja opiskelijat 13€ • lapset (alle 15v.) 10€ • Tiedustelut ja lippuvaraukset:

Hämeenkyrön matkailupalvelut, p. 050 364 6052.

Ryhmän on ennen tai teatteriesityksen jälkeen mahdollista varata itselleen teatteriristeily sillanpääläisissä maisemissa, joissa tukkeja uitettiin vuosikymmeniä

Esityksen pituus n. 2 h. Puffetti. Esityspaikkana toimii Jokiteatteri, Laivatie 4, Hämeenkyrö.

Järjestäjät pidättävät itselleen oikeuden muuttaa näitä ennakkotietoja.


14

MAASEUTU 13.5.2011

koneet ja laitteet


MAASEUTU

koneet ja laitteet

13.5.2011

Tractor pullingin EM-kisat Kauhavalla Valtra toimii Alahärmässä 3.-4. syyskuuta pidettävien tractor pullingin EM-kisojen pääyhteistyökumppanina. Kilpailuviikonloppuna odotetaan paikalle saapuvaksi noin 20 000 innokasta pulling-fania. Alahärmässä ratkaistaan Euroopan mestaruudet kaikissa tractor pullingin pääluokissa. Valtra Shell Pulling Team puolustaa mestaruutta Pro Stock 3500 -luokassa. Kisajärjestäjä Härmä Pulling ry ja Valtra järjestävät yhteistyössä arpajaiset, joiden pääpalkintona on uusi Valtra A93 HiTech -traktori. Palkintojen arvo on huomattava ja arvan hinta on kymmenen euroa. Arpoja

myydään sekä EM-kisoissa, tractor pullingin SMosakilpailuissa että Valtran varaosapisteissä kautta maan. Palkinnot arvotaan EM-kisojen päätöspäivänä. Kisaemäntänä toimii Valt-

ran messuosastoiltakin tuttu Miss Suomi Noora Hautakangas, joka sai kunnian olla traktoriarpajaisten ensim-

mäisen arvan ostaja. Valtra on markkinajohtaja Pohjoismaissa ja toiseksi myydyin merkki Latinalaisessa Amerikassa. Suomen ja Brasilian tehtailla valmistettiin viime vuonna yhteensä 22 000 traktoria. Valtra on AGCO-yhtymän kansainvälinen tuotemerkki.

Tapahtuman arpajaisissa arvostaan arvan ostaneiden kesken Valtra A93 HiTech -traktori.

Seuraava Maaseutu ilmestyy 17.6.

Leinot Lapista ovat Satakunnan Vuoden Yrittäjäperhe Vuoden 2011 yrittäjäperheeksi Satakunnassa on valittu Rauman Lapissa sijaitsevan metallialan yrityksen Leimet Oy:n Leinot. Jo neljännessä polvessa toimivan yrityksen pääomistaja on talousneuvos Erkki Leino ja toimitusjohtaja puolestaan hänen poikansa Antti Leino. Osaomistajina ovat myös omaa uraansa muualla tekevät Erkki Leinon

nuoremmat lapset AnniLeena Katajisto ja Risto Leino. – Tällainen tunnustus antaa luonnollisesti lisäpotkua yrittämiseen. Se on kiitos ennen kaikkea kiitos siitä, että arkinen työ on tehty kunnolla, Erkki Leino selvittää. Leimet Oy:n juuret ulottuvat aina 1870-luvulle as-

ti, jolloin Erkki Leinon isän isoisä Juho Gabriel Grönholm aloitti työt Lapin Kodiksamin kylän seppänä. Lapin keskustaan yritys siirtyi 1970-luvun alussa ja Erkki Leino otti vetovastuun isältään Einolta vuonna 1972, jolloin myös nykyinen nimi otettiin käyttöön. Leimet Oy valmistaa erilaisia paalutarvikkeita eli

betonipaalujen jatkoksia, kalliokärkiä ja levykenkiä. Yrityksen noin kymmenen miljoonan euron liikevaihdosta peräti 85 prosenttia tulee viennistä. Tärkein vientialue on Skandinavia. Kaikkiaan vientiä on yli kymmeneen maahan.

Klapikoneet Hydraulihalkaisijat Juontokourat Hiekoittimet

15


16

MAASEUTU 13.5.2011


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.