MAASEUTU Lusto 2010_09

MARTIN PÄIVÄ JA HANHIJAHTI S.15

n

TRAKTORIKISAAN VIRITYS KOTIPAJASSA S.17

Perjantai 12.11.2010

n Numero 9

VILJELIJÄLLE HAETAAN UUSIA TÖITÄ S.3

2

MAASEUTU 12.11.2010

$. .,9, Hautakivet ym. kivialan tyĂśt

(02) 648 075

www.ak-kivi.fi

Seuraava Maaseutu ilmestyy 17.12.

.LLQQRVWDDNR .XPLQDQYLOMHO\" 7DVDD W\|KXLSSXMD SXLQWL HQQHQ YLOMRMD

6DPD NDOXVWR NXLQ YLOMDOOD

0RQLYXRWLQHQ NDVYXVWR

+\Yl NDQQDWWDYXXV

+\Yl HVLNDVYL

1\W P\|V WRUMXQWD DLQHHW MRWND WRLPLYDW

YlKHPPlQ W\|WXQWHMD

SDUDQWDD PDDQ UDNHQQHWWD YlKHQWll YLOMDQ WDXWHMD

YLOMHO\ V X P L S -RV VR DD

W

V

R

Q

Q L NL

VRLWD UJ .MlOOEH

w w w.c a raway fi n l a n d . fi

DOSATRON MAAHANTUOJA JO VUODESTA 1990

ANNOSTELUPUMPUT Kaikkeen annosteluun 9LWDPLLQLW MD KLYHQDLQHHW /llNNHHW MD URNRWWHHW 3HVX MD GHVLQILRLQWLDLQHHW -XRPDYHGHQ KDSRWXV

HelppokäyttÜinen 7RLPLL LOPDQ VlKN|l +HOSSR DVHQWDD MD VllWll ,PHH VXRUDDQ NDQLVWHULVWD

Dosatron perusmallit O K

',

',

', 5( ', 5(

UUTUUS! Dosatron COMPACT-mallit pienille (5-700 l/h) vesimäärille.

Caraway Finland Oy puhdistaa ja jalostaa kuminaa NärpiÜssä (Porin ja Vaasan välillä). Tuotanto perustuu sopimusviljelyyn, jota nyt 5000 ha.

Mommolankaari 41, 32700 Huittinen, www.broilertekniikka.fi Puh. (02) 566 782, 0500 223 346, seppo.kirra@broilertekniikka.fi

MAASEUTU 12.11.2010

3

Tässä numerossa

Seppo pietilä pureutuu maan viljavuuteen ■ SIVU 6

Sataedun Harjavallan oppilaitoksen projektikoordinaattori Eero Kylväjä ja projektipäällikkö Joonas Tutti uskovat maaseudulla olevan paljon mahdollisuuksia muun muassa hoiva-alan sivuelinkeinoille.

Maatilalle lisätuloja koulutuksen kautta

optikolla metsässä oikea pönttöjen verkosto ■ SIVU 8

Nyt selvitetään, millaisella koulutukselle maakunnan maatilojen asukkailla olisi tarvetta.

Lusto/Sanna Jääskeläinen

Sataedussa työskentelevä projektikoordinaattori Eero Kylväjä on jo pitkään miettinyt, miten maatalojen asukkaille saataisiin lisäansioita sivuelinkeinoilla.

– Maatilojen tulotaso on tippunut EU:n aikana. Maaseudulla olisi kuitenkin paljon mahdollisuuksia löytää lisäansioita.

Maatiloilla on usein hyvä rakennus- ja konekanta, joita voisi hyödyntää enemmän. Lisäksi monella maaseudun isännällä ja emännällä on jo olemassa ammatillinen koulutus, jota ei ole hyödynnetty oman tilan ulkopuolella. Kylväjän mielessä syntyi idea projektista, jossa etsittäisiin luontevia tapoja saada lisätuloja maatilalle.

Sataedu mahdollisti Kun Kylväjän työnantaja

Varsinkin hajaasutusalueilla voi olla vaikea löytää palveluita.

Harjavallan sosiaali- ja terveysalan oppilaitos liittyi osaksi isompia yksiköitä, projekti alkoi näyttää mahdolliselta.

– Nyt olemme osa Sataedua ja kauttamme voi järjestää todella monenlaisia koulutuksia eri puolilla maakuntaa, hän iloitsee.

Sataedun muista yksiköistä ja Ely-keskuksesta näytettiin Kylväjän ajatuksella vihreää valoa. Syyskuussa käynnistyi Make It -esiselvityshanke, jota rahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

MTK Satakunnan ehdotuksesta liikkeelle lähdettiin esiselvityshankkeella, jossa ensin selvitetään koulutuksen tarve. Jos kysyntää on, voisi varsinainen koulutushanke alkaa ensi vuoden syksyllä. Hanke etenee maaseudun väen ehdoilla eli koulutuksia ei järjestetä silloin, kun tiloilla on muutenkin kiirettä.

Hoiva-alalla näkymiä Make It -hankkeen projektipäälliköksi valittiin Kankaanpäästä kotoisin oleva Joonas Tutti, joka kertoo lähteneensä innolla mukaan kehitystoimintaan.

– Olemme olleet yhteydessä kuntien sosiaalitoimiin. Palveluille on kunnissa kiinnostusta erityisesti vanhustenhoidon puolella.

Perinteisten sivuelinkeinojen lisäksi nyt on tarkoitus panostaa myös hoivaalaan, sillä maaseudun ikääntyvä väestö

INFO ■ Make It -esiselvityshankkeesta on tulossa jakoon esite marraskuun aikana. Lisätietoja koulutustarjonnasta löytyy osoitteesta www. sataedu.fi.

■ Hanke kiertää tammikuussa Sataedun oppilaitoksissa esittelemässä koulutusmahdollisuuksia. Tilaisuuksista ilmoitetaan paikallislehdissä.

■ Koulutuksista kiinnostuneet maatalousyrittäjät voivat ottaa myös heti yhteyttä projektipäällikkö Joonas Tuttiin, puh.

040 1994187 tai joonas.tutti@sataedu.fi

tarvitsee lisää palveluja.

– Varsinkin haja-asutusalueilla voi olla vaikea löytää palveluita, vaikka käytössä olisikin esimerkiksi palvelusetelit, koska palvelujen tuottajia ei alueilla useinkaan ole.

Sivuelinkeinona voisi harjoittaa muun muassa perhehoitoa, omaishoitajien vapaapäivien lomittamisia, kotiapua, talonmiespalvelua.

Kouluttautuminen näihin töihin voidaan räätälöidä henkilökohtaisten tarpeiden mukaan.

Myös perinteisempiin sivutoimiin tullaan tarvittaessa räätälöimään koulutuksia. Näitä ovat esimerkiksi rakennus-, metalli-, auto- ja koneala, erilaiset kulttuurialan työt tai catering-ala. Harrastuksestakin voi saada sivutoimen, jos vaikkapa omaksi ilokseen huonekaluja entisöivä ottaa tehdäkseen myös tilaustöitä. Myös vaikkapa kesämökkien hälytyslaitteiden vartiointi voisi olla sivutoimi.

– Sivuelinkeino lähtee usein liikkeelle pienestä ja kasvaa sitten, jos kysyntää on.

Toteutuessaan hanke maksaa koulutusten kustannuksista suurimman osan.

suon vuokraus turvetuotannolle kannattaa ■ SIVU 10

vinssit siirtyvät hydrauliikan aikakauteen ■ SIVU 19

n Perjantaina 12.11.2010

Pääkirjoitus

Nyt lĂśytyy maaseudun puolestapuhujia

S

uuri joukko maanviljelijÜitä, metsänomistajia ja maaseutuyrittäjiä kokoontui lokakuun lopulla Helsinkiin MTK:n järjestÜtapahtumaan �Halutaanko Vihreää kasvua maalta?�. Tapahtuman yhtenä osana oli suurten eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tentti, jossa keskityttiin maatalouden kannattavuuskehitykseen sekä metsätalouden ja maaseutuyrittäjyyden haasteisiin.

Jos puoli vuotta ennen eduskuntavaaleja kuullut puheenvuorot pitävät paikkansa vaalien jälkeen ja tulevat mukaan myÜs uuteen hallitusohjelmaan, maaseudun yrittäjät voivat nukkua yÜnsä rauhassa.

Toivoa sopii, etteivät puheenjohtajien linjaukset muutu eduskuntavaalien lähestyessä.

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat vannoivat tentissä muun muassa lähi- ja luomuruoan nimeen. Lähiruokaa pidettiin suurena mahdollisuutena ja eettisenä valintana. Sitäkin puheenjohtajien suulla ihmeteltiin, miksei kouluihin osteta ruokaa lähialueen tuottajilta. MyÜs metsätalous

sai puheenjohtajilta ymmärrystä. Metsätalous ja -teollisuus nähtiin tulevaisuuden alana ja metsä kansallisvarallisuutena. Puheenjohtajat uskoivat puurakentamisen mahdollisuuksiin - jopa vientituotteena.

Maa- ja metsätalousyrittäjien kannalta puheenvuorot olivat toivoa antavia. Toivoa myÜs sopii, etteivät puheenjohtajien linjaukset muutu, kun eduskuntavaalitaistelu todella ensi kevättalvena alkaa.

MAAUSKO Näinä aikoina maaseudullakaan tuskin puhutaan mistään vesistä ja vyÜhykkeistä. Siksipä onkin aina ajankohtaista kirjoittaa vaikkapa luonnonvaroista ja luonnonvarahallinnosta.

Suomi on luonnonvaroiltaan kohtuullisen rikas maa. Malmejakin lÜytyy mukavasti muualtakin kuin Helsingistä. Tosin ympäristÜministeriÜssä luonnonvarojakin katsellaan jotensakin Helsingin Malmin perspektiivistä.

Uutta Nokiaa on aika ajoin odotettu bio-

SITAATTI

“Kyllä alkutuotannon kohoavat kustannukset pitäisi ottaa huomioon elintarviketeollisuuden ja kaupan välisissä neuvotteluissaâ€?.

Sirkka-Liisa Anttila 29.10.

talouden suunnalta. Tiedä häntä, syntyykÜ Nokian kaltaista ilmiÜtä millekään alalle ja onko edes tarpeenkaan. Kunhan taplaamme osaavasti ja luonnonvarojamme ja luonnonvaroja hyÜdyntävää teknologiaa globaalistikin kehittäen.

Silloin kun kaikille rakasta ympäristÜministeriÜtä ei vielä ollut, hahmoteltiin joissakin kammareissa luonnonvaraministeriÜnkin perustamista. Olihan Amerikoissa sellainen. Nyt jos joku mainitseekin moisen ministeriÜn ni-

men, niin ainakin ympäristÜhallinnon betonisista kammioista kuuluu kumea ei-huuto.

Luonnonvaroja tirkistellään, tarkastellaan ja hallinnoidaan niin maa- ja metsätalousministeriÜssä, ympäristÜministeriÜssä, tyÜ- ja elinkeinoministeriÜssä kuin myÜs ulkoasiainministeriÜssäkin. Kun näitä asioita pitäisi tarkastella yhtenä kokonaisuutena ja suunnitellakin vähänkin pitemmällä aikavälillä, niin olisikohan aivan kohtuutonta, jos vaikka seuraavaan hallitukseen pykättäisiin luonnonvaraministerin palli. Se voitaisiin tehdä puusta, aidosta

kivestä, metallista ja lasista, mutta betonia ja muovia ei saisi missään nimessä käyttää.

Maatalousministerin ja ympäristÜministerin pallit ovat kantajiensa viimeaikaisista sukupuolista huolimatta olleet hieman heiluvaa sorttia, joten luonnonvaraministerin palli pitäisi rakentaa riittävän raskaaksi ja täten vakaaksi. Haltijakin voisi olla raskaan sarjan sorttia.

PANTSEN KUPPILA KOIRILLA ON MONTA ERILAISTA TAPAA OSOITTAA DOMINOIVA ASEMANSA HEIKOIM MILLE

YKSI TAPA ON SEISTi ViHEMMiN VAHVAN KOHTEEN PiiLLi

PANTSE LOPETA SE PETUNIAN ¹DOMINOINTI² MINiHiN VAIN SEI SON TiS Si JESSUS

NIINPi RUO HO NUOLE NiITi ANTU ROITA

MAASEUTU 12.11.2010

5

Metsätalouden tukijärjestelmä muutoksessa Reijo Suninen

Nuorten metsien hoitoon ja ensiharvennuksiin halutaan ryhtiä.

Minna Rautelin

Kestävän metsätalouden rahoituslakiin on tulossa merkittäviä muutoksia ensi vuonna. Tuettavista toimenpiteistä jäävät pois muun muassa pellonmetsitys ja pystykarsinta. Suurin muutos entiseen on kuitenkin Kemerasta omaksi laikseen eriytettävä pienpuun energiatuki, jota kaavaillaan maksettavaksi yksityisten metsänomistajien lisäksi kunnille, seurakunnille, metsäyhtiöille ja Metsähallitukselle. Tuki korvaa nykyiset Kemeran nojalla myönnettävät energiapuun korjuun ja haketuksen tuet.

Kehityksen vuoksi Esitys pienpuun energiatueksi on juuri ollut lausun-

Pienpuun energiatuen toivotaan lisäävän metsähakkeen käyttöä tuntuvasti.

tokierroksella. Tukimuodon eriyttämisellä tähdätään metsähakkeen nykyisten vuotuisten käyttömäärien yli kaksinkertaistamiseen sekä metsien tulevan kehityksen turvaamiseen edistämällä nuorten metsien hoidon ja ensiharvennusten toteuttamista ajallaan. Suomi on yhdessä muiden EU-maiden kanssa sitoutunut nostamaan uusiutuvien energialähteiden osuutta energian loppukulutuksesta.

Kemeraan haetaan Energiapuun korjuun ja haketuksen työlajien poistamisen Kemerasta toivotaan helpottavan nykytilannetta, jossa nuoren metsän hoitoon suunnatut Kemera-varat loppuvat kesken vuoden. Tälle vuodelle Kemera-tukeen on esitetty vielä kahdeksan miljoonan lisäpanosta auttamaan metsäkeskuksiin tukihakemuksen lähettäneiden ja si-

ten tuen maksua jo odottavien tilannetta.

– Osa tämän vuoden puolella saapuneista tukihake-

Tuen suuruus vaikuttaa myös suoraan koneyrittäjien investointihalukkuuteen. muksista siirtyy lisämäärärahasta huolimatta maksettavaksi ensi vuoden puolelle, toteaa Pirkanmaan metsäkeskuksen viranomaispäällikkö Mauri Liukkala.

Vuoden 2011 Kemera-määrärahaksi esitetään 76,03 miljoonaa euroa.

Pienpuun energiatuen suuruus energiapuukuutiometriä kohden on vielä avoinna. Joissain arvioissa tuen määräksi on esitetty kahdeksan euroa ja enimmäiskertymäksi 50 kiinto-

kuutiometriä hehtaarilta.

– Tilanne kentällä on odotteleva, kertoo Pirkanmaan metsäkeskuksen puuenergianeuvoja Juha Hiitelä.

– Mikäli tuen määrä laskee nykyisestä, uhkaavat nuoren metsän hoitokohteet jäädä tekemättä, samoin kuin puun energiakäytölle asetetut valtakunnalliset tavoitteet jäädä saavuttamatta.

– Tuen suuruus vaikuttaa myös suoraan koneyrittäjien investointihalukkuuteen pienpuun korjuuseen sopivan kaluston osalta, näkee Hiitelä. Kaikkiaan pienpuun energiatukeen esitetään vuodelle 2011 yhteensä 13,5 miljoonan euron määrärahaa Uudet lait tulevat näillä näkymin voimaan aikaisintaan ensi vuoden kesänä. Eduskuntakäsittelyn lisäksi uuden tukijärjestelmän käyttöönotto edellyttää vielä EU:n komission hyväksyntää.

Mannan maitoa yli 100 000 kiloa Satatonnarin paras vuosituotos syntyi kuudennella lypsykaudella.

Mirja Laukkanen

– Ei nyt tehdä tästä numeroa, tuumi omanarvontuntoinen 12-vuotias raumalaislehmä Manna ja yritti väistellä lehtikuvaajia, kun Lapin Kuolimaalla Helena ja Timo Ollilan tilalla juhlittiin lokakuisena perjantaina 100-tonnaria.

Ayshirelehmä Mannan elinikätuotos ylitti elokuun 1. päivänä 100 000 maitokilon rajan. Kunniakirjaan on kirjattu 101 350 kiloa.

Uusimman virallisen kirjauksen mukaan Manna on tuottanut 102 907 maitokiloa, 4 365 kiloa rasvaa ja 3 510 kiloa valkuaista.

Mannan vuosituotos on ollut reilu 10 000 maitokiloa. Paras tuotos on kuudennelta lypsykaudelta, jolloin Mannan maitoa saatiin 12 831 kiloa. Ummessa Manna on ollut kuukauden tai pari.

Nyt Manna on lypsänyt yhtä mittaa kaksi vuotta. Viimeksi se on poikinut vuonna 2008. Manna on poikinut kahdeksan kertaa

ja synnyttänyt kymmenen elävää vasikkaa, kahdesti kaksoset.

Ayshirelehmien 100-tonnareista Manna on järjestyksessä Suomen 1 537. ja Satakunnan alueen 59. ja toinen yhdistyneen Rauman kaupungin alueella.

Lapin alueella vastaavaan elinikätuotokseen on yltänyt yksi naapuruston lehmistä jo ennen kaupunkiin liittymistä.

Tuloskunto kasvanut Manna polveutuu 1970-luvulla Honkilahden Hyörältä vasikkana tuodusta Anusta. Karjantarkkailija Henna Kylänpää oli tuolloin kuskina, kun Ollilan tila sai ensimmäisen ayshirevasikkansa. Kantalehmän jälkeläisistä piirretty sukupuu kertoo, että Ollilan pihatossa kasvaa jo Anun jälkeläisten kymmenes polvi. Manna edustaa viidettä polvea.

Niistä ajoista, kun Ollilan ensimmäinen ayshire alkoi tuottaa maitoa, ovat lypsy-

lehmien tuotosluvut kasvaneet. Henna Kylänpää muistelee 1960-luvulla lehmien lypsäneen vuodessa noin 4 500 maitokiloa.

Ollilan tilan parinkymmenen lehmän keskituotos vuonna 2009 oli 9 957 maitokiloa. Tilan lehmistä useampi hätyyttelee jo 50 000 maitokilon elinikätuotosrajaa.

Pro Agria Satakunnan vastaava kotieläinneuvoja Riitta Pietilä pitää 10 000 maitokilon keskituotosta hyvänä. Hän arvioi Ollilan lypsykarjan sijoittuvan Satakunnan parhaaseen viidennekseen. Mannan saavutusten johdosta isäntäväki sai hopeisen voiveitsen, johon on kaiverrettu Mannan nimi.

Vastaavissa juhlahetkissä Pietilä on tänä vuonna vieraillut viidesti. Kaikille 100tonnareille ei juhlia järjestetä. Vuosittain 100-tonnarikunniakirjoja jaetaan Satakunnassa kymmenkunta.

Sen jälkeen kun karjantarkkailutilastot ovat siir-

Emäntä Helena Ollila houkutteli herkkutarjoilulla Mannaa poseeraamaan valokuvaajille.

tyneet tietokoneelle, on elinikätuotosten seuranta helpottunut. Viimeisten 15 vuoden aikana 100-tonnareita on tullut yhä useammin. Tuotosmäärien kasvu jatkuu, sillä Suomessa on jo viitisentoista lehmää, jotka ovat lypsäneet 150 000 maitokiloa.

Kestävyyttä ja terveyttä – Kestävyys, terveys ja hyvä tuotostaso, siinä emäntä Helena Ollilan mukaan

Helena Ollila (vas.) ja jalostusneuvoja Heli Vilander laativat Ollilan lypsykarjalle jalostussuunnitelmaa ensi vuodeksi.

ovat tärkeimmät 100-tonnarin ominaisuudet. Kunniakirjalla palkittavaan tuotokseen pääsy kertoo myös karjanhoitajan am-

mattitaidosta. Hyvän lypsykarjan kasvatus on pitkäjänteistä toimintaa. Tulokset näkyvät vasta vuosien kuluttua.

6

MAASEUTU 12.11.2010

Katseet pintaa syvemmälle

maaseutu

EL K

MAASEU N TU

Maanviljelijä Seppo Pietilä haluaa ratkaista maaperän ja sadonvaihtelun syy-yhteyksiä.

EL K N MA AS EUTU

Neuvoja Pasi Nummela (oik.) ja Seppo Pietilä tekevät yhteistyötä Proviljelysryhmässä.

LUSTO/Jukka Silvast

Seppo Pietilä Sastamalan Kiikasta on paneutunut peltoviljelyn tehokkuuteen, tarkennettuun viljelyyn. Hän kiinnostui tästä jo yliopisto-opiskelujensa aikana 1990-luvulla. Sama tutkimusmatka jatkuu kotitilalla.

Sana on tarkennettu täsmäviljely. Tähän ei riitä, että on hienot koneet GPSlaitteineen, vaan Pietilän ajatusmaailman täsmäviljely alkaa olosuhteiden ja maaperän kartoituksesta.

– Jo yliopistoaikaan pähkäilimme, mikä on se alue, mikä pitäisi tutkia. Onko se aari, pienempi, vai pienen pieni 0,25 neliön koeotos?

Mutta esimerkiksi pienten ruutujen satomäärät vaihtelevat valtavasti, isäntä kertoo.

Ei järkevään hintaan Seppo ja Riitta Pietilän tila kuuluu ProAgria Satakunnan kasvinviljelyn kehittä-

järyhmään, proviljelysryhmään. Seppo Pietilä haluaisi paneutua siihen, miksi sato vaihtelee jollakin alueella, esimerkiksi peltolohkon jossakin osassa. Hän kyllä näkee puimurin päältä hetken tilanteen, mutta hän haluaisi paneutua ilmiön syihin.

– Mutta kun ei ole käyttökelpoista maanäyteanalyysia järkevään hintaan.

Hän puhuu maanrakenteesta, peruskuivatuksesta, maan kerroksista, ravinteista.

– Kun on paljon vuokramaita, ja uusia tulee, niin ottaa aina aikansa ennen kuin tunnen peltolohkon.

Pietilän mielestä maa tarvitsee maata parantavaa tekniikkaa, korjausliikkeitä. Mikä on järkevyyden rajoissa, se on toinen juttu.

– Tänä kesänä olisi nähnyt sopivassa valossa hyvin salaojien paikat ja olisi voinut piirtää salaojakartat.

– Täällä meillä ehdottomasti suurin syy satovaihteluun on vesi. Sademittta-

ri on sama kuin satomittari, sastamalalainen sanoo.

Ongelmat vaihtuvat Seppo Pietilä toisaalta korostaa, että jos satojen vaihteluun hakee kattavasti syytä maanäytteillä, erilaisilla analyyseilla, se ei taloudellisesti kannata. Analyysitekniikka pitäisi saada käyttöön kohtuulliseen hintaan.

Toisaalta ongelmakohdat peltolohkoilla nekin vaihte-

Ottaa aina aikansa ennen kuin tunnen peltolohkon. levat usein vuosittain, pysyvää perusasentoa kun ei tahdo olla. Se tuo korjausliikkeisiin omat vaikeutensa.

– Ehkä meillä seuraava hankinta on kosteutta mittavat anturit, jotka sijoite-

INFO Pasi Nummela ■ kasvinviljelyagrologi ProAgria Satakunta ■ toimii kasvinviljely- ja talousneuvonnan toimialavastaavana ■ esimiestyön lisäksi tekee kasvinviljelyneuvontaa, esimerkiksi proviljelysryhmälle ja vastaa saman ryhmän toiminnasta

PLUS

Proviljelys – 35 tilan rypäs Satakunnassa toimii kasvinviljelyn kehittäjäryhmä – Proviljelys. Neuvojan ympärille koostuva 35 tilan ryhmä antaa mahdollisuuden alan ammattilaisten kanssa tiedon ja kokemuksen vaihtoon.

Kehittäjäryhmissä yleensäkin neuvotaan, viljelijä saa oma-neuvojansa kokemuksen ja arvion päätöksiensä tueksi, koskevat ne sitten viljelyn ongelmia tai strategiaa tilalla.

Alkuun lähdetään viljelysuunnit-

telusta. Kasvukauden aikana seurataan kasvustojen kehitystä, annetaan toimenpidesuositukset jokaisella tilakäynnillä ja ennusteita tuhoojista.

Pellolla käydään 1–2 kertaa kasvukauden aikana, arvioidaan tilanne tai ongelmat.

Kasvukauden jälkeen tulokset toimitetaan laatutietopankkiin analysoitaviksi. Kun tähän liitetään ja yhdistetään asiakastietoja, teknologiatietoja ja kasvukaudella tehtyjä ha-

vaintoja ja kokemuksia, sekä huomioidaan viljelijän tapa toimia, antaa analysointi lähtökohdan keskusteluille suunnitelmien ja strategian muutostarpeista.

Tavoitteena on, että ryhmiin muodostuu avoin ilmapiiri, jolloin viljelijät voisivat myös vaihtaa kokemuksia tuttujen kollegojen kanssa muulloinkin kuin ryhmätapaamisissa.

Satakunnassa toimii myös 15 tilan nurmenviljelyryhmä.

taan maaperään.

Hän selaa myös esitettä, jossa puhutaan satelliittiavusteisesta satoanalyysista. 180 hehtaaria viljelevä Pietilä harkitsee hankkia viimeisimmän tekniikan satokartoituslaitteiston puimuriin erikseen, tai viimeistään seuraavan puimurin vaihdon yhteydessä. Järjestelmä mahdollistaa peltolohkojen analysoinnin, tulkinnan, suunnittelun ja dokumentoinnin. Tietoa voi soveltaa erilaisten työkoneiden ajossa.

Sen hän sanoo kättelyssä, että GPS-järjestelmä auttaa esimerkiksi torjuntaaineen levityksessä ajourien mitoituksessa. Muuten ruiskutusjälkeä ei pysty havaitsemaan.

Samassa esitteessä on traktori, jonka katolle on sijoitettu kasvustoa peilaava optinen silmä. Se antaa käskyt lannoiteen levityskoneelle, säätää levitystä ajon aikana automaattisesti. Seppo Pietilä säätää lannoitteet edelleen oman silmän näkemykseen perustuen – ajon aikana.

Hän kertoo, että hän käy ennen torjunta-aineruiskutuksia jokaisella lohkolla katsomassa, mitä ne tarvitsevat. Se tietää myös tehoainevalikoiman tarkentamista – myös säästöä ja tehoa. Samaa silmämääräistä tarkastusta on kasvun seuraaminen ja sadon ennakointi, mikä ohjaa myös lisälannoitusta.

Biologia vaikeaa Kasvinviljelyagronomi Pasi Nummela ProAgria Satakunnasta kertoo, että

Keski-Euroopassa kasvun aikana voidaan antaa useammankin kerran lisälannoitusta, mutta Suomessa viljelytekniikka perustuu siihen, että iso osa apulannasta annetaan kylvön yhteydessä, ja ehkä kerran lannoitusta tarkennetaan.

Kasvuston analysointiin kasvun aikana voidaan puuttua enemmän kuin Suomessa.

– Biologisen prosessin hallitseminen on tosi vaikeaa, Nummela myöntää.

Jos maan satoon vaikuttavat perusasiat saadaan analysoitua, sen korjausliikkeen tekeminen Seppo Pietilän mielestä voidaan taloudellisesti hoitaa myös nykykalustolla.

Lennosta kuvattu Niin Pietilä kuin Nummelakin pohtivat sitä, että kun sallittuja lannoitusmääriä saatetaan edelleenkin laskea, ehkä olisi syytä keskittyä niiden heikoimpien lohkon osien tuoton kasvattamiseen nimenomaan perusteellisen täsmäviljelyn kautta.

– Ehkä se työ olisi ojitusta, syvämuokkausta, kalkituksen tarkentamista..., Pietilä aprikoi.

Nummela edelleen muistuttaa kuluista, mikä on järkevää, ja mikä kannattaa tehdä silmämääräisesti.

Pietilän tilalla käytettiin taannoin kaukokartoitusta, kun osa lohkoista lentokuvattiin.

– Erot lohkojen sisällä tulivat kyllä esiin, isäntä kertoo.

Samaan hengenvetoon hän sanoo, että lentokuvaus on säistä kiinni.

Lannoituksen täsmentäminen, torjunta-aineiden optimointi ja kastelun tarpeellisuus on monimutkaisen yhtälö. Pasi Nummela muistuttaa siitä, että näköhavaintoihin perustuva analyysi voi joskus tuottaa yhtä hyvin kuin tekniikkaan tukeutuminen.

12.11.2010

Tässä lehdessä Nyt on puukaupan aika......s.8 Pikkulinnut hoitavat metsää.................s.9 Sopimuksista on noudatettava myös metsässä.................s.10 Vuokraa turvesuosi..........s.11 Hirvi ja kala eivät sovi samaan taimikkoon.........s.13 Myrskyt lisääntyvät, vakuuta metsäsi..............s. 13

Päätoimittaja Rauno Numminen

Joulukuusien kasvatuksessa on yksi mahdollisuus erikoistua metsän hyödyntämisessä. Siikaislainen metsänomistaja Pentti Raekallio tutustumassa joulukuusien kasvatukseen Tarton lähimaastossa. Kuvan kuusella on ikää kymmenkunta vuotta ja sitä on leikelty oikeaan malliin vuosittain.

Metsänomistaja, huolehdi oikeuksistasi Metsäkiinteistöllä on suuri taloudellinen arvo omistajalleen. Useimmiten metsäkiinteistö siirtyy omistajalta toiselle perinnön kautta. Samalla siirtyy useimmiten myös tietoa metsäomaisuuden hoidosta isältä pojalle.

Metsäkiinteistöistä on viime vuosina tullut myös erittäin kiinnostava sijoituskohde monille ihmisille. Maatahan ei tehdä lisää.

Kaiken omaisuuden hoidosta pitää huolehtia. Myös metsäomaisuuden. Metsäomaisuuden hoitoon liittyy erittäin paljon tiedettäviä asioita kuten puukauppaa, taimikonhoitoa, kunnostusojitusta, tienrakennusta, puunkorjuuta, maanmittaustoimituksia, metsiensuojelua, metsästysvuokrasopimuksia, jokamiehenoikeuksia ym. Metsissä asiat sujuvat yleensä hyvin, mutta joskus voi tapahtua tahattomia tai tahallisiakin virheitä tai sopimusrikkomuksia.

Saako puita varastoida toisen maalle ilman lupaa, kaivettiinko ojat sellaiseen paikkaan kuin oli sovittu, hakattiinko puut metsästä niin kuin oli sovittu, jäikö korjuussa metsään liikaa kolhiintuneita puita ja metsäkoneen jälkiä. Muun muassa tällaisia kysymyksiä esitetään allekirjoittaneelle usein.

Kaikki kysymykset ovat oikeutettuja, jos ne askarruttavat metsänomistajan

mieltä. Vastauksen ja mielenrauhan saa vasta, kun asioiden todellinen tila on selvitetty. Useimmiten asiat metsässä ovat kunnossa ja jos jotain puutteita tai virheitä on tapahtunut, niin niistä sovitaan osapuolten kesken.

Jakelu: 65.000 kpl Mainosmyynti: Merja Hietaranta-Mäkinen

Taitto: Lalli Oy Paino: Suomen Lehtiyhtymä 2010

On tärkeää hoitaa hyvin sekä metsää, että metsätalouden raha-asioita.

Säästöpankista saat metsäsi raha-asioiden hoitoon monipuoliset palvelut ja asiantuntijan hyvät neuvot.

Joskus asiat voivat kuitenkin olla tai mennä niin pahasti hakaukseen, että välien selvittämiseen tarvitaan asiantuntijoiden apua. Silloin ei metsänomistajan kannata empiä, vaan ryhtyä toimenpiteisiin asian selvittämiseksi. Viisautta on varautua kaikkeen mahdolliseen vakuuttamalla oma metsäomaisuutensa. Myrskytuhojen, metsäpalojen ja myyrätuhojen lisäksi metsävakuutuksella voi varautua myös sellaisiin kustannuksiin, jotka aiheutuvat mahdollisista oikeudenkäynneistä.

Varautuminen on viisautta ja omista oikeuksistaan huolehtiminen järkevää. Paitsi henkistä merkitystä niin sillä, että asiat tehdään sopimuksen mukaisesti ja metsänomistajaa tyydyttävällä tavalla, voi olla metsänomistajalle erittäin suuri taloudellinen merkitys. Metsänomistaja, huolehdi oikeuksistasi.

www.sphuittinen.fi Metsälakiasiantuntija Rauno Numminen

Eura, Huittinen, Pori, Säkylä, Ulvila, Vammala, Äetsä

8 Piiripäällikkö Pekka Kantola

Nyt on aika myydä, kaikkia puutavaralajeja ostetaan Piiripäällikkö Pekka Kantola kehottaa puukaupan yhteydessä tarkistamaan myös metsän tarvitsemat metsänhoitotyöt. Metsäliitolta kannattaa pyytää tarjous, olipa kysymys sitten taimikonhoidosta, metsänviljelystä tai vaikka kunnostusojituksesta.

Metsäliitto ostaa tällä hetkellä kaikkia puutavaralajeja, joten nyt on hyvä aika puukaupalle. Kaikki tukit käyvät hyvin kaupaksi, ja kuitupuusta kysytyintä on koivukuitu. Erityisen kysyttyjä ovat kesä- ja kelirikkoleimikot, mutta myös talvikorjuuleimikot kiinnostavat. Talvikorjuuleimikoiden teolla on jo kiire, koska korjuuaikaa on vain alkava talvi. ”Vielä ehtii hyödyntää 25 prosentin verohuojennuksen, jonka saa tä-

nä vuonna tehdyistä leimikosta.

Puut on korjattava ensi vuoden aikana ja metsärahojen on oltava metsänomistajan tilillä ensi vuoden viimeiseen päivään mennessä”, muistuttaa piiripäällikkö Pekka Kantola Rauman hankintapiiriltä. ”Ostamme kaikkia puutavaralajeja myös hankintana, mutta kaupasta on hyvä sopia etukäteen ostoesimiehen kanssa.”

Perinteisten puutavaralajien lisäksi Metsäliitto ostaa energia-

puuta. Valtakunnallisesti Metsäliitto on Suomen suurimpia puuenergian toimittajia. Puolet myytävästä energiapuusta tulee metsäenergiasta ja puolet sahauksen sivutuotteista. Motteina metsästä saatavaa energiapuuta myydään noin miljoona kiintokuutiota. Metsäliitto on panostanut myös energiapuun korjuuseen sopivaan kalustoon. Käytännössä tämä merkitsee joukkokäsittelyä, missä kone pystyy ottamaan kouraansa yhdellä kertaa 2-4 runkoa. Energiapuun korjuun kehittämiseen liittyy myös yhdistelmäkorjuu, jossa energiapuu ja kuitupuu korjataan eri kasoihin. ”Puukaupan tekeminen on Metsäliiton omistajajäsenelle hyvä tilaisuus kerryttää bonusta, jota jäsen puolestaan voi käyttää vaikka saman tien metsähoitopalveluiden ostoon omalta osuuskunnalta. Kaikki palvelumme saa tilat-

Energiapuun korjuu metsästä tuo lisäeuroja metsänomistajalle, helpottaa metsässä liikkumista ja edistää uusiutuvan energian käyttöä.

Optikko Seppo Nordling

pönttöihin ja metsään Pöntön ripustus ja rakennus tärkeää Seppo Nordling ei koskaan naulaa pönttöä puuhun kiinni, koska se vahingoittaa puuta. Pöntöt kiinnitetään puuhun vanhalla sähköjohdolla niin, että se riippuu vapaasti puun runkoa vasten. Puu ei vahingoitu ja puun paksuuskasvu ei katkaise kiinnitysjohtoa. Seppo asentaa pöntöt parin metrin korkeudelle maasta niin, että ne pystyy puhdistamaan ilman tikapuita. Pöntöt Seppo Nordling puhdistaa 2-3 vuoden välein.

Nyt on oikea aika rakentaa ja ripustaa pönttö Seppo Nordling rakentaa linnun pönttönsä yleensä niin, että etu-ja takaseinä ovat neljän tuuman raakalautaa ja sivuseinät viisi tai kuusituumaista lautaa. Katon hän tekee vesivanerista, koska

Rauno Numminen

Optikko Seppo Nordlingilla on metsissään nelisenkymmentä linnunpönttöä. Ne on ripustettu killumaan puihin sellaiselle korkeudelle, että ne pystyy puhdistamaan ilman tikkaita. Seppo puhdistaa pönttönsä 2-3 vuoden välein.

Pihkassa Seppo Nordling on innokas omien metsiensä hoitaja. Metsissä kulkiessaan hän on todennut, että hyvässä metsänhoidossa kololinnuille sopivat pesimäpuut vähenevät. Seppo on omalta osaltaan päättänyt helpottaa lintujen pesintäpaikkapulaa rakentamalla linnuille pönttöjä. Lintujen metsässä viihtymisestä hyötyy myös metsänomistaja. 70-luvulla Sepon metsässä oli paljon mäntypistiäisiä. Isompaa ongelmaa pistiäisistä ei päässyt syntymään, sillä tiaiset pistivät pistiäisen munt parempiin suihin. Metsiin asennetut varpuspöllön pöntöt ovat olleet myös kovassa käytössä. Varpuspöllöjen öiset liitelyt metsissä ovat kohtalokkaita etenkin myyrille. Yksi pöllö voi yön tunteina saalistaa kymmeniä myyriä. Pöllön pönttöjä metsiinsä laittamalla Seppo estää myyrien etenkin taimille mutta myös suuremmille puille aiheuttamia vahinkoja.

tua helposti oman ostoesimiehen kautta”, Kantola muistuttaa. ”Metsäliitolla on myös hyviä sijoituskohteita metsärahoille ”, kertoo Kantola. Esimerkiksi Metsäliiton A-lisäosuus tuotti viime vuonna 5 prosentin koron. ”Vuoden loppuun asti voi merkitä myös uusia C-lisäosuuksia, joissa on korkotuoton ohella mahdollisuus hyötyä M-realin B-osakkeen kurssikehityksestä.”

Metsänomistajan on mahdollista saada puukaupalleen tavallista suurempi ennakkorahoitus, kun hän sitoutuu sijoittamaan rahat Metsäliiton lisäosuuksiin.

Osuuksien tuotto on verovapaata 1500 euroon saakka henkilöä kohden. Yhteisesti omistetussa metsässä tämä merkitsee pariskunnalle 3000 euron verovapaata korkotuottoa.

se on eniten sään armoilla. Vesivaneri katossa kestää moninkertaisesti lautaan verrattuna. Katto kannattaa tehdä hieman alaspäin viettäväksi. Etuseinän Seppo saranoi ylälaidastaan niin, että pönttö on helppo aukaista. Istuinpuuta pönttöön ei kannata tehdä, koska se palvelee enemmän linnun vihollisia kuin lintua itseään.

Lentoaukko kannattaa ympäröidä alumiini pellillä. Se estää tikkoja suurentamasta aukkoa itselleen sopivaksi ja pikkulinnulle lii-

an suureksi. Lentoaukon ilmansuunnalla ei Sepon kokemuksen mukaan ole paljon merkitystä, mutta se kannatta suunnata valoon päin

Oleks käkki kuullu, oleks kärmet nähny Kun käki alkaa kukkua ja kun käärmeet tulevat esille talvipiiloistaan niin silloin pitää pönttöjen olla jo paikallaan. Suomessa talvehtivat pönttöpesijät kuten

tiaiset alkavat etsiä sopivia koloja perheen perustamiseen jo maalis-huhtikuussa. Kaukomailla talvehtivat pikkulinnut, siepot ja käenpiiat palaavat kotimaan kamaralle varhain keväällä. Niidenkin ensimmäinen ja tärkein tehtävä on löytää sopiva pesäkolo sellaisesta paikasta missä myös ruokaa löytyy poikasten nälkäisiin suihin. Seppo Nordling on jättänyt metsiinsä sinne tänne tiheikköja, joissa musta- ja laulurastaat pesivät. Käki puolestaan käyttää rastaiden pesiä niin, että se munii niihin yhden munan kuhunkin. Käkiemo hautoo tietämättään myös käen munan. Rastaan poikasia suurempi käenpoika tuuppaa muut poikaset pesästä ja varttuu ylhäisessä yksinäisyydessään rastasemon ruokinnassa komeaksi ja kukkuvaksi käeksi. ” Luonto on ihmeellinen ja sitä on hieno seurata ” toteaa Seppo Nordling.

Rauno Numminen

9 Asianajaja Markku Asmala

Sopimukset on tarkoitettu noudatettaviksi Rauno Numminen

Metsänomistaja ja eri metsäalan toimijat kuten puunostajat, metsänhoitoyhdistykset, metsäpalveluyritykset ja metsäkeskukset tekevät vuosittain kymmeniä tuhansia sopimuksia. Osa on suullisia ja osa kirjallisia. Molemmat ovat yhtä päteviä. Riitatapauksissa suullisen sopimuksen sisällÜn näyttÜ on hankalampaa. Ennen minkäänlaisen sopimuksen allekirjoitusta, jokaisen metsänomistajan on tärkeää tutustua sopimuksen sisältÜÜn erittäin huolellisesti. Jos jälkeenpäin huomaa sopineensa jotain mikä jälkeenpäin ei tunnukaan järkevältä niin siitä on vaikea reklamoida.

Seuraavassa asianajaja, varatuomari Markku Asmala Asianajotoimisto Asmala, Härmäläinen, Santavuo OY:stä valottaa sopimuksen merkitystä.

Sopimus merkitsee sitä, että jos jotain sovitaan niin sen mukaisesti myÜs toimitaan. Jos jotain sopimuksen vastaista tapahtuu, niin silloin jäljet korjataan. Asioista sopiminen on nykyään en-

tistä tärkeämpää, koska yhä useammat metsänomistajat asuvat etäällä metsätilastaan. Päivittäin ei voi seurata esimerkiksi hakkuun etenemistä. Sopimuksesta voi myÜhemminkin tarkistaa ovatko asiat menneet sovitusti.

Metsänomistajan ja esimerkiksi puuta ostavan yhtiÜ välillä tehty sopimus sitoo yhtälailla molempia osapuolia. ison yhtiÜn perussopimuksia metsänomistajan on hankala muuttaa vaikka joskus siihen olisi aihettakin, sillä se voi aiheuttaa laajempaakin reagointia asiaan. Sellainen ei ole metsäyhtiÜn edun mukaista. Tärkeää on kuitenkin huomata, että Suomessa on sopimusvapaus. Osapuolet voivat sopia mistä tahansa, kunhan se ei ole lain vastaista.

Jos metsässä tapahtuu jotain sopimuksen vastaista, niin parasta olisi sopia asia osapuolten kesken mahdollisimman nopeasti. Esinevahinkojen kuten esimerkiksi ladon kulman vaurioituminen korjuun yhteydessä on helppo korvata, sillä vahinko on arvioitavissa. Jos sen sijaan metsänomistajan mielestä sopimuksen vastai-

sesta varastoinnista aiheutuu hänelle vahinkoa, niin näyttÜ voi olla hankalampaa. Onneksi vahingot ovat yleensä suhteellisen pieniä. Ison organisaation on oman maineensa takia parempi sopia asia kuin lähteä käymään oikeutta. Markku Asmala kehottaa sopimaan asioista ja pitää oikeudenkäyntiä vasta viimeisenä vaihtoehtona. Hän muistuttaa myÜs, että mielipahaa ei korvata.

Metsänomistajan on sopimushetkellä syytä olla tarkkana. Jälkeenpäin on vaikea vedota esimerkiksi sellaiseen seikkaa, että väsymyksen vuoksi myin puuni liian halvalla tai että parin kaljan jälkeen allekirjoitin kunnostusojitussopimuksen, vaikkei tarkoituksen ollut sellainen. Jos metsänomistaja on oikeustoimikelpoinen, niin hän on vastuussa tekemisistään. Jos metsänomistaja on oikeustoimikelvoton, niin sellaisessa tilanteessa myÜs toisen osapuolen on syytä olla tarkkana.

Puukauppaan ja muuhunkin sopimiseen liittyen Markku Asmala kehottaa selvittämään, ku-

Jos metsänomistajalle tulee sellainen tunne, että metsässä kaikki ei mennyt niin kuin oli sovittu, niin siihen kannattaa reagoida. Kysy neuvoa asiantuntijalta.

ka tai ketkä ovat kiinteistÜn omistajia. Sopimus on pätevä vain, jos sille on kaikkien osapuolien hyväksyntä. Usein on niin esimerkiksi puukaupassa, että isäntä allekirjoittaa puukauppasopimuksen vaikka lainhuuto olisi isännällä ja emännällä yhteisesti. Samaa koskee metsäyhtymiä. Sopi-

mus on pätevä vain, jos sille on kaikkien yhtymän osakkaiden hyväksyntä.

Asianajaja Markku Asmala kehottaa tutustumaan tarkkaan tarjottuun sopimukseen ennen sen allekirjoittamista. Vetoaminen siihen, ettei tiennyt mitä sopi, ei oikeudessa päde.

 Â? Â?Â? Â? Â?  ­  Â? Â?Â? Â? Â?  ­  Â? Â?Â? Â?Â?€ Â

‚

ƒƒƒ „

10

maaseutu Tutkija Niko Silvan

Turvesuon vuokraus kannattaa metriä. Etäisyyttä turpeen käyttöpisteeseen ei saisi olla yli 150 kilometriä.

van. Yleensä luvan saa, jos alueella ole merkittäviä ympäristöarvoja.

Kahdenlaista turvetta

Turpeessa runsaasti energiaa Suon turvekerros muodos-

Yksittäisen turvetuotantoalueen koon pitäisi olla vähintään 50 hehtaaria ja turpeen syvyyden vähintään puolitoista metriä. Pienempikin alue riittää, jos lähimaastossa on jo turvetuotantoa. Turpeen nostolla ei ole vaikutusta suon linnustoon tai kasvustoon, sillä soita Suomessa riittää. Kuvan kurki ruokailee pellolla syksyisellä muuttoreissullaan.

Metsäntutkimuslaitoksen Parkanon tutkimusaseman tutkija Niko Sivan on tutkinut työkseen turvesoiden vuokraukseen liittyviä asioita. Turvetuotantoon so-

veltuvan suon vuokraaminen on metsänomistajalle kannattavampaa kuin sen pitäminen vähäpuustoisena kitu- tai joutomaana.

Paras tilanne suon vuokrauksessa on silloin, jos lähimaastossa on jo toiminnas-

sa oleva turvesuo. Tällaisessa tilanteessa pienialainenkin suo kiinnostaa turpeen tuottajia. Itsenäisenä turvetuotantoalueena suolla pitäisi olla kokoa vähintään 50 hehtaaria ja turpeen paksuutta vähintään 1.5

(

Rauno Numminen

tuu useimmiten kahdenlaisesta turpeesta. Tummaa saraturvetta on syvemmällä ja pinnassa on vaaleampaa rahkaturvetta. Saraturvetta käytetään energiantuotantoon ja rahkaturvetta kasvuturpeena. Kasvuturpeen arvo määritellään kuutioina ja polttoturpeen arvo megawatteina. Suon vuokraajalle tulevat korvaukset muodostuvat varausmaksusta, perusvuokraprosentista, laatulisistä ja tuotantovuokrasta.

Eri korvausten tarkempi määrittely selviää MTK:n laatimasta sopimusmallista. ”Yli 10 hehtaarin turvetuotantoalueet vaativat aina ympäristövaikutusten arvioinnin”, muistuttaa Niko Si-

Energiatuotantoon käytettävässä saraturpeessa on tonnia kohden energiaa 34 megawattia. Vastaavasti tonnissa koivuklapeja on energiaa 2 megawatin verran. Tyypillisen omakotitalon lämmitykseen tarvittaisiin näin ollen turvetta noin 5 tonnia. Vaikka omakotitalon omistajalla olisikin oma suo niin oman tuotannon aloittaminen vaatii useimmiten liikaa investointeja kannattaakseen.

Parempi on vuokrata suo ja ostaa turve. Tutkija Niko Silvanin mielestä ojitettukin suo kannattaa vuokrata turvetuotantoon. Kannattavuus paranee entisestään kun suon boniteetti heikkenee. Alle kitumaak-

si luokiteltava suo kannattaa aina ottaa turvetuotantokäyttöön jos muut turvetuotantosuolle asetettavat edellytykset täyttyvät. Pohjoisimmat turvetuotantoalueet Suomessa sijoittuvat Kolarin korkeudelle.

Turvetuotantoalue metsälle Turpeen noston päätyttyä alue kannattaa metsittää. Esimerkiksi 50 hehtaarin suo, jonka turvepaksuus on puolitoista metriä, toimii turvetuotantoalueena 15-20vuotta. Aikaisemmin suo kuivatus tapahtui painovoimalla eli vesi laskettiin pois ojaa myöden.

Nykyään kuivatus tapahtuu tyypillisimmin pumpuilla. Turpeen noston päätyttyä veden taso suon pohjalla asettuu pohjaveden tasoon. Reunoille voi istuttaa kuusta, koivua tai mäntyä.

Turvetta ei kivennäismaan

11

maaseutu

Kalanhaju hätistää hirvet taimikoista Rauno Numminen

Tutkija Niko Silvanin mielestä suo kannattaa vuokrata turvetuotantoon, jos siihen on logistiset edellytykset.

päällä saisi kuitenkaan olla yli puolta metriä, jotta juuret yltävät kivennäismaahan. Turvesuossa on runsaasti typpeä ja fosforia, mutta niukasti kalia ja booria. Soiden hallanarkuuden vuoksi ennen kuusen istutusta pitäisi istuttaa verho-

puustoksi koivu. Mänty ei verhopuustoa vaadi , mutta ongelmana on puu oksaisuudesta johtuva laatu.

Turvesuolla metsän kasvatuksessa voidaan päästä jopa 10-15m3 vuosituotantoon hehtaarilla ja kiertoaika on noin 70 vuotta.

Satakunnan Metsäpalvelut ky Metsänomistajan asialla metsäomaisuuden hoitoon liittyvissä asioissa: metsälakiasiat, puukaupat ”avaimet käteen periaatteella ”, tilakaupat ym. Huom. Hinta-arvio etukäteen!

Ota yhteyttä: Rauno Numminen, MTI, LKV, metsälakiasiantuntija puh. 0500-328333 Itsenäisyydenkatu 37, 28100 PORI raunonumminen@hotmail.com

Padasjokilaisella Timo Katajaisella on jo kymmenen vuoden kokemus siitä, että pilaantuneen kalan haju pitää hirvet pois taimikosta.

Timo on käyttänyt menetelmää menestyksellisesti sekä visakoivun että männyn taimikoissaan. Hän on kokeillut hirvien torjuntaan myös teurasjätteitä ja hajusaippuaa, mutta ne eivät hänen kokemuksensa perusteella toimi.

Timo Katajainen on innokas kalastaja, joten materiaali hirvikarkotteeseen tulee omasta takaa. Kalat hän pilaannuttaa laittamalla ne pariksi kolmeksi päiväksi jätesäkissä pannuhuoneeseen. Metsään hän vie muutaman kilon kalaa muoviseen leipälaatikkoon pakattuna. Laatikossa on reikiä, mistä haju pääsee ulos, mutta toisaalta linnut, ketut ja supit eivät pääse kalaan käsiksi. Kuukauden välein kalaa lisätään jotta haju säilyy. Hehtaarin alueelle Timo vie kalaa pariin laatikkoon. Vaikka itse ei kalastaisikaan niin roskakalaa saa kalastajilta.

Timo Katajaisen kokemuksen mukaan pilaantuneen kalan käyttö hirvien torjunnassa ei ole kovinkaan työlästä. Hän kuitenkin kehottaa asiasta kiinnostuneita tahoja esimerkiksi Metsäntutkimuslaitosta miettimään pystyisikö kehittämään sellaisen aineen, joka vastaisi pilaantu-

Männyn ja koivun taimikot ovat vaarassa etenkin sellaisilla alueilla, missä hirvet talvehtivat. Vahinko voi olla iso, jos hirvilauma innostuu syömään ja katkomaan puita.

nen kalan hajua. Timo on valmis kertomaan myös kokemuksistaan muille metsänomistajille, jos hirvien

torjunta kotikonstein kiinnostaa. Timon tavoittaa numerosta 040-5113551.

12

Verotuksessa muutoksen tuulia Rauno Numminen

Hetemäen verotyöryhmä on esittämässä verotukseen sellaisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat myös metsänomistajan verorasitukseen. Jos pääomatulojen verotus nousee 28 prosentista 30 prosenttiin, merkitsee se esimerkiksi 20000 euron puukaupassa metsänomistajalle 400neuron kasvua pääomatuloverossa. Parinkymmenen tuhannen puukauppatulon saaminen merkitsee keskimäärin noin 600 motin leimikkoa. Puumotille pitäisi saada lisähintaa euron verran, jotta metsänomistajan saama puukauppatulo ei pienenisi.

Yhteismetsät maksavat pääomatuloveroa 26 prosenttia. Jos pääomatulojen

verotus nousee 30 prosenttiin, niin on suuri todennäköisyys, että yhteismetsien verotuskin nousee 28 prosenttiin.

Arvonlisäveroa ollaan nostamassa nykyisestä 23 prosentista 25 prosenttiin.

Alv nousi viimeksi prosentilla eli 22:sta 23:een prosenttiin tämän vuoden heinäkuun alusta. Arvonlisäverovelvolliselle metsänomistajalle nousulla ei ole merkitystä, koska puun myynnissä saatuun puukauppatuloon lisätään arvonlisävero, josta puolestaan voi vähentää metsätalouteen liittyvien hankintojen arvonlisäveron. Jos metsänomistaja ei ole ilmoittautunut arvonlisäverovelvolliseksi niin alv:n nousu kahdella prosentilla lisää kuluja samalla prosenttimääräl-

lä. Metsänomistajan on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvolliseksi metsätaloudestaan, jos puukauppatulot vuodessa nousevat yli 8500 euroon. Metsänomistajan kannattaa liittyä arvonlisäverovelvolliseksi, vaikka se ei olisikaan pakollista.

Luovutusvoittoverotusta ollaan nostamassa. Tällä hetkellä hankinta olettamana voidaan käyttää 40 prosenttia, jos metsäkiinteistö on ollut metsäomistajan omistuksessa yli kymmenen vuotta. Alle kymmenen vuoden omistuksissa hankinta olettama on 20 prosenttia. Käytännössä hankinta olettamaa käytetään niin, että jos kiinteistön myyntihinta on 100000 euroa, niin 28 prosentin pääomatuloveron joutuu

maksamaan 60000 erosta.

Jos mitään oleellista vähennettävää ei kauppahinnasta ole, niin veron määrä on lähes 17000 eroa. Luovutustappio voidaan vähentää luovutusvoitoista kuluvan vuoden ja sitä seuraavan kolmen vuoden aikana. Kolmen vuoden aikarajaa ollaan nostamassa viiteen vuoteen. Muutos on oikean suuntainen.

Verotuksen muutoksista esitelmöi Huittisten Säästöpankin järjestämässä tapahtumassa Porin Yliopistokeskuksessa Veronmaksajien Keskusliiton lakiasiainjohtaja Vesa Korpela.

Paikalla oli lähes parisataa asiasta kiinnostunutta henkilöä.

Metsäntutkimuslaitos Parkanon toimipaikka

Tutkimme mm. metsiin perustuvaan yritys- ja elinkeinotoimintaan sekä metsäekosysteemin rakenteeseen ja toimintaan liittyviä asioita.

Maksullisina palveluina tarjoamme: • tilaustutkimuksia • kemiallisia analyysejä ja muita laboratoriopalveluja • koulutus- ja retkipalveluja

Lehtosen Konepaja Oy Haanmäentie 31 FI-32810 Peipohja, Finland

Kaironiementie 54, 39700 Parkano puh. 010 2111, fax 010 211 4001 etunimi.sukunimi@metla.fi http://www.metla.fi/pa/

Tel. +358 207 498 650 Gsm +358 50 385 7620 Fax +358 2 540 9910 www.lehtosenkonepaja.fi

13

Metsävakuutusten korvaukset myrskyvahingoissa Metsävakuuttamisen suurin puute on vakuutusten määrässä. Metsänomistajat voivat Lähivakuutuksessa valita myrskyvahingoista maksettavan korvauksen ylärajan. Korvauksen määrä harvoin aiheuttaa kritiikkiä. Isompi ongelma on se, että metsänomistaja jää vaille korvausta, koska hänellä ei ole metsävakuutusta. Enemmistö yksityismetsänomistajista ei joko tunnista metsään kohdistuvia riskejä tai sitten se arvioi taloutensa kestävän metsään kohdistuvat tuhot.

Maamme yksityismetsistä on vakuutettu noin 40 %.

Lukemassa ei ole mukana ainaisvakuutuksia, joiden korvaukset ovat mitättömiä. Neljännes vakuutuksista sisältää korvauksen vain tulipalon varalta. Tulipalo on metsää uhkaavista vaaroista vakavin siksi, että sen jäljiltä ei jää myytävää. Vähänkään mustunut puu ei ole enää kauppatavaraa. Palovahingot korvataan täydestä arvosta, samoin muut metsävahingot myrskyä lukuun ottamatta.

Myrskyissä valinnainen enimmäiskorvaus Myrskyvahingoissa on kaikilla vakuutusyhtiöillä enimmäiskorvausmäärä vahingoittuneen puuston kiintokuutiometriä kohti. Enimmäismäärään asti vahinko korvataan täydes-

tä arvosta. Myrskyvahingoissa on enimmäiskorvaus kahdesta syystä: 1. Ylärajan johdosta metsänomistajalla säilyy motivaatio ryhtyä nopeasti toimenpiteisiin vahingon rajoittamiseksi. Tämä tarkoittaa nopeaa puun korjuuta ja kauppaa. Myös ostajia kannattaa kilpailuttaa mahdollisimman hyvän hinnan saamiseksi.

2. Ilman ylärajaa, vakuutusmaksut olisivat selvästi nykytasoa korkeammat.

Vuodesta 2005 lähtien Lähivakuutuksen metsävakuutuksen ottajat ovat voineet valita myrskyvahingoille maksettavan enimmäiskorvauksen. Vaihtoehdot ovat tällä hetkellä – 14 € / m³.

– 22 € / m³.

– 30 € / m³.

Luonnollisesti vakuutusmaksu nousee ylärajan myötä. Yhä useampi on huomannut korkeampien ylärajojen tarpeen.

Matalinkin yläraja voi olla riittävä Myrskyvahingoissa menetyksiä aiheutuu kohonneista korjuukustannuksista, puun hävikistä ja puutavaralajisiirtymästä. Myrskypuun korjaaminen metsästä on kalliimpaa kuin pystypuun. Lisäkustannus vaihtelee kahdesta kymmeneen euroon kuutiometriltä. Muutama prosentti

puustosta myös pirstoutuu korjuukelvottomaksi.

Matalimmat myrskyvahinkojen ylärajat tulevat vastaan, kun tukkivaltainen puusto joudutaan myymään kuituna. Joskus korkeinkaan enimmäiskorvaus ei riitä. Sellainen tilanne on harvinainen, koska yläraja lasketaan koko vahinkopuustolle ja vain harvoin puutavaralajisiirtymä koskee koko puustoa. Osa olisi muutenkin ollut kuitua ja osa saattaa vielä kelvata tukiksi.

Kuitupuuvaltaisessa metsässä vahinko ei usein ylitä edes alinta euromääräistä ylärajaa. Nuorelle puustolle maksetaan myös korvausta odotusarvosta. Euromääräinen yläraja ei leikkaa odotusarvolle maksettavaa korvauksen osaa.

Metsänomistajan on vakuutusta ottaessaan syytä valita myrskyvahinkojen yläraja metsätilan valtapuuston mukaan. Vakuutuksen tarkoituksenmukaisuus kannattaa arvioida silloin tällöin uudelleen esimerkiksi 10 vuoden välein tai vaikka metsäsuunnitelman uusimisen yhteydessä, jolloin muutenkin metsien rakenne ja puusto tulee arvioiduksi.

Joissain tapauksissa puun korjuu voi viivästyä luonnonoloista johtuen.

Jos metsä on saaressa eikä puuta voi korjata kuin jäätä pitkin, vahinkopuun ar-

Parempi petäjä pystyssä kuin juuret pystyssä maassa. Jos kuitenkin vahinko sattuu, niin vakuutus korvaa vahingon.

Vakuuta metsäomaisuutesi.

vo pienenee nopeasti talvea odotellessa. Tällaista metsää vakuutettaessa kannattaa valita korkeampi enimmäiskorvausmäärä.

kon arvoon. Näin saadaan myös ajallisuuskustannus mukaan arvioon eli aikoinaan tehdylle investoinneille korko.

Taimikoiden korvaus on kustannusarvo

Yhteistyötä metsäammattilaisten kanssa aiheutunei-

Taimikoille den vahinkojen korvausperusteena on niin sanottu kustannusarvo eli taimien ja istutustyön aiheuttama uudelleen perustamiskustannus. Korvaus voidaan maksaa toteutuneiden kustannusten mukaan ja se onkin tarkoituksenmukaista 1 - 2 -vuotiaissa taimikoissa. Vaihtoehtoinen ja vanhempien taimikoiden osalta suositeltavakin tapa on käyttää Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion tuottamia summaarvomenetelmän mukaisia taulukoita, joissa taimikon ikä vaikuttaa myös taimi-

Metsävahinkojen arvioimisessa vakuutusyhtiöt käyttävät ulkopuolista asiantuntijaa, kuten metsänhoitoyhdistystä. Laajojen myrskytuhojen yhteydessä, kuten kesällä 2010 Lähivakuutuksessa on korvauskäsittelyn jouduttamiseksi otettu myös vastaan vahinkoilmoituksia, joissa vahinkoarvio perustuu joko metsänomistajan arvioon, moto-listaan tai puun ostajalta saatuun tilitykseen. Jos vahinko on pienehkö ja valtaosassa puustoa arvioidaan tapahtuneen puutavaralajisiirtymää, on mak-

settu suoraan enimmäiskorvausmäärä. Väistämättä on osa vakuutuksenottajista tällöin saanut todellista vahinkoa paremman korvauksen. Tämän on kuitenkin katsottu olevan pienempi haitta kuin se, että puun korjuu viivästyy arvion tekoa odotellessa.

Julkisuudessa on esiintynyt mielipiteitä, joiden mukaan metsävakuutusten kattavuus ei ole riittävä. Eihän se toki olekaan, kun 60 % yksityismetsistä on vailla vakuutusturvaa.

Kaikki metsänomistajat eivät ole tulleet ajatelleeksi, että metsä on arvokasta omaisuutta, johon kohdistuu erilaisia riskejä.

Metsänomistajarakenteen muuttuminen etäännyttää metsänomistajia metsistään sekä fyysisesti, että tiedollisesti. Jos metsänomistaja hädin tuskin edes tietää, missä kunnassa hänen omistuksensa sijaitsee, hän tuskin osaa ajatella sen vakuuttamistakaan. Tässä riittää tiedotuksellista haastetta metsänomistajajärjestöille ja vakuutusyhtiöille.

Lähivakuutuksen markkinaosuus metsävakuutuksista on noin 35 %. Markkinaosuutemme velvoittaa meidät tekemään tiivistä yhteistyötä etämetsänomistajia edustavan Suomen Metsätilanomistajien liiton sekä Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n kanssa. Molemmista järjestöistä on metsänomistajaedustus Lähivakuutuksen Maaseutuneuvottelukunnassa. Saamme palautetta ja kehitysehdotuksia, joiden mukaan olemme kehittäneet vakuutustuotteitamme. Ilmeisesti olemme kohtalaisesti onnistuneetkin. Vuonna 2009 metsävakuutustemme maksutulo nousi 7 % ilman, että olisimme nostaneet vakuutusmaksuja. Tänä vuonna nousua tule olemaan enemmänkin.

14 • METSÄSEKTORILLA TAPAHTUU

Metsänomistajien tietojen luovutus Rauno Numminen

olla koetuksella.

Jos valmisteilla oleva metsävaratietolaki hyväksytään tämänhetkisessä muodossaan, niin metsäkeskus voi jatkossa luovuttaa metsänomistajan puustotietoja vain metsänomistajan luvalla. Ratkaisu on hyvä metsänomistajan kannalta.

Vanha kunnon Tapio

Itsenäiset metsäkeskukset ovat tulleet tiensä päähän

Metsähallitus

Tämänhetkiset 13 metsäkeskusta yhdistetään metsäkeskukseksi, joilla on alueellista toimintaa. Samalla metsäkeskuksen liiketoiminta ja julkisen hallinnon tehtävät erotetaan toisistaan.

Ratkaisu on metsänomistajan kannalta hyvä, koska se yhtenäistää metsäkeskusten toimintamallia. Liiketoiminnan ja julkisen hallinnon toiminnan selkeämpi eriyttäminen on myÜs tarpeen, koska molempia toimintoja johdetaan tällä hetkellä samoista tiloista. Puolueettomuus ja tasapuolisuus voi joskus

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta ollaan tekemässä valtion omistamaa osakeyhtiÜtä. Ratkaisulla ei liene suurta vaikutusta yksityiselle metsänomistajalle.

Metsähallituksen toimintamallia tarkastellaan maa-ja metsätalousministeriÜssä, koska sen on arvosteltu olevan ristiriidassa EU:n kilpailulainsäädännÜn kanssa. Lopputuloksella ei liene suurta vaikutusta yksityiselle metsänomistajalle.

Metsälaki ja kestävän metsätalouden rahoituslaki Molemmat lait ovat olleet jo pitkään valmisteilla. Aika näyttää mitä uudistukset tuovat tullessaan.

Aki-Jk malleihin esim. kylmäpihatot saat pääpiirustukset rakennuslupa- ja tukihakemuksia varten veloituksetta.

6LHPHQHW N\OY|LOOH (GXOOLVHVWL WRLPLWHWWXQD S\\Gl WDUMRXV .$//( 3(572/$ S

‡ ‡ ‡ ‡

9LOMDW 1XUPL MD VHRNVHW +HUQH MD KlUNlSDSX 1XUPLNNR /DMLNHWLHWRD ZZZ WLODVLHPHQ À

MAASEUTU

maaseutu

Tampere tarjosi energiapaketin Juha Suni

Monista suurin, energia10messut kesti lähes viikon.

Maanantai oli turvepäivä.

Alan toimialajärjestö, Turveteollisuusliitto, kokosi kohderyhmänsä viestinnän ja yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden teemojen alle.

Tiistai oli lvis-tekniikan, eritoten painelaitetekniikan teemapäivä. Tehon nosto, kohoavat lämmöt ja höyrypaineet, vaihtoehtoisen polttoaineet ja biokaasun tulo näkyvät putkitekniikassa.

Viking esillä Samana päivänä järjestettiin paneelikeskustelu, jonka osanottajia olivat TEM: n energiaosaston tuleva ylijohtaja Esa Härmälä, Valtioneuvoston ilmastoasiantuntija, kansanedustaja Oras Tynkkynen (vihr.), Tampereen kaupunginvaltuustoryhmän pj Pekka Salmi, (sd), kansanedustaja Harri Jaskari, (kok.), kansanedustaja Timo Kaunisto, (kesk.) ja vaalityöntekijä Matti Putkonen (ps.).

Härmälä korosti mm.

Puolan uusien syvien savikerrostumien alaisten liuskekaasuesiintymien tulevaa merkitystä ja kaasun hyviä tuontimahdollisuuksia. Kaunisto pyrki hienosäätämään Härmälän linjausta kohden biomassoihin, jopa puuhun perustuvaa uusiutuvaa kaasun tuotantoa. Viking Linen investointiaikeet panevat joka tapauksessa vauhtia Varsinais-Suomen energiateknologian uudistamiseen.

Merenkulussa ja sähkön

Mikael Lappalainen Sarlin Oy:stä esittelee vedellä toimivaa Greenlanen biokaasun puhdistuslaitteistoa pienoismallista.

tuotannossa sekä laivanrakennuksessa voidaan siirtyä ensin meritse kuljetettuun nesteytettyyn maakaasuun, LNG:hen ja sitä voidaan täydentää myöhemmin puhdistetulla biokaasulla.

Keskiviikkona puhuttiin maamme laitosteknisesti järeimmistä energiantuotantomuodoista. Teemapäivän yleisö oli toisaalla koolla ydintekniikan parissa, toisaalla Suomen Soodakattilayhdistys piti selluteollisuuden osana harjoitettavan energiatuotannon toimialapäivän. Sen aiheina olivat päästöjen ja kulumisen mittaus sekä valmistautuminen uudenlaisten biojalostamoinvestointien suunnitteluun ja liikkellelähtöön siten, että puu-

ta kuivattaisiin ja kaasutettaisiin nestemäisten polttoaineiden välilliseksi raaka-aineeksi. Enemmän tai vähemmän valmiita, suuria puun kaasuttimia eri tarkoituksiin tarjosivat sekä Andritz Oy että Metso Power Oy, molemmat kotimaisista suunnittelu- ja tuotantoyksiköistään käsin.

Sellutehtailla saumaa Haastattelussa ja esitelmässään Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Esa Vakkilainen ennakoi soodakattilatekniikan kehittämisen mahdollistavan entistä joustavamman ja yhä edelleen lisätyn sähköntuotannon sellutehtailla. Mustalipeän ohes-

Mustalipeän ohessa voitaisiin polttaa samassa kattilassa vähätuhkaisia biopolttoaineita. sa voitaisiin polttaa samassa kattilassa vähätuhkaisia biopolttoaineita kuten kuorittua puuta. Lisätty puun poltto voitaisiin ohjata markkinatilanteen mukaan niihin kellonaikoihin, jolloin sähkön tarve on keskimääräistä suurempi tai tuulivoiman tuotannon heikkeneminen ai-

heuttaa tulevaisuudessa tehon puutetta.

Torstai oli Pirkanmaan energiapäivä ja teemana oli ”Energiatehokkuutta teollisuuteen”. Seminaarikeskuksessa luennoitiin teknologiakeskus Hermia Oy: n, Ekokumppanit Oy:n ja TEM energiaosaston hallitseman, energiansäästön järjestelmälliseen kehittämiseen ja ohjaamiseen erikoistuneen Motiva Oy:n johdolla koko päivän ajan kuntien ja yritysten energiatalouden parantamisen tukemisesta.

Monilukuisista energiaalan vuotuistapahtumista kaikkien energiamuotojen yhteiset Energia10-messut olivat eniten voimalaitosalan ammattilaisille suunnatut.

12.11.2010

15

Kädentaitoja esillä Tampereella Suomalainen käsityöosaaminen pääsee esille 19. - 21. marraskuuta, kun merkkipäiväänsä juhliva Suomen Kädentaidot -messutapahtuma kokoaa lähes 600 näytteilleasettajaa Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen. Koko 15-vuotiaan historiansa ajan tamperelaisen messutapahtuman punaisena lankana on ollut antaa kunniaa nimenomaan kotimaisille taitajille.

Tapahtuma on jo noin 10 vuoden ajan houkutellut messuviikonvaihteeseen yli 30 000 kävijää ihastelemaan käsitöitä, viihtymään monipuolisen ohjelman parissa sekä tekemään ostoksia.

Myyräkannat vahvassa nousussa Metla ennustaa Etelä-Suomen myyrähuipun osuvan ensi syksyyn, ja pahin tuhoriski on talvella 2011–12.

Pohjoisessa on nyt meneillään huippuvaihe, ja Lapissa on suurin myyrähuippu yli 30 vuoteen.

Myyriä alkaa olla melko runsaasti myös Kokkola– Kainuu-linjan eteläpuolella ja myyrätuhoja voi jo tänä talvena esiintyä paikoin.

Metsänomistajien kannalta huolestuttava piirre: myyrähuiput ovat kerta kerralta voimistuneet. Jos etelän metsänistuttajalla on mahdollisuus harkita toimiensa ajankohtaa, niin ensi kevään istutuksilla on suurin riski joutua myyrien hampaisiin. Kevät 2012 olisi turvallisempaa aikaa, koska myyräkanta on silloin romahtamassa.

KOLUMNI n Reima Laaja

Martinhanhi Satuin saamaan syksyllä saaliiksi pari merihanhea. Nykyisten hienojen tietoliikenneyhteyksien aikana on arvosaaliitten esittely kavereille varsin helppoa. Valokuvan näppäiseminen ja datasiirron toimittaminen sujuu maastosta ja kohteeksi valitaan henkilö, joka ei varmasti ole päässyt jahtiin aikoihin mukaan työ-, lastenhoito- tai muiden kiireiden ansiosta. Kutsuttakoon toimintamallia jonkinlaiseksi puukon kiertämiseksi haavassa. Kuvaviestin otsikoksi muistan laittaneeni viestin ”Martin päivä on pelastettu ”.

Aloin miettiä jälkikäteen, miksi Martin päivä ja hanhi oikein kuuluivat yhteen. Tietouteni asiasta perustui lähinnä vanhaan piirrossarjaan Peukaloisen retkistä. Ruotsalaisessa animaatiossa valkoinen kesyhanhi Martti ja velhon pieneksi taikoma Nils Holgersson seikkailivat pitkin Ruotsia villihanhien matkassa. Onneksi Google on olemassa, joten nettiin surffailemaan. Martin ja hanhen yhteiselo on selvitet-

tävä, onhan kyseinen päivä marraskuun 10. ja hanhenvalmistus edessä.

Historiasta löytyi vuonna 316 nykyisen Unkarin alueella syntynyt Martinus Toursilainen eli myöhemmin Pyhä Marttina tunnettu henkilö. Martin isä oli roomalainen sotilas ja jo 15-vuotiaana Marttikin astui Rooman armeijan riveihin. Kolmea vuotta myöhemmin Martti taisteli Galliassa ja kohtasi kaupungin portilla palelevan kerjäläisen. Martti leikkasi miekallaan kerjäläisen kaulan sijaan puolikkaan viitastaan ja antoi sen hädässä olevalle. Seuraavana yönä Martille ilmestyi kyseiseen viitanpuolikkaaseen pukeutunut Kristus. Martti kääntyi kristinuskoon, hän lopetti sotahommat ja alkoi munkiksi.

Munkkina toimiminen ja pakanoitten käännyttäminen sekä heidän temppeleittensä tuhoaminen onnistui Martilta niin hyvin, että hänestä alettiin kaavailla Toursin piispaa.

Martti ei tällaisista urakehitysnäkymistä pitänyt, joten hän piiloutui etsijöiltään latoon. Pahaksi onneksi ladossa oli hanhia ja näiden kaakatus paljasti Martin piilopaikan. Hänet napattiin kiinni ja vihittiin piispaksi väkisin. Kuoltuaan hänet julistettiin pyhimykseksi.

Martti on muun muassa juoppojen sekä täysraittiiden suojeluspyhimys. Kohtuukäyttäjät ovat tässä asiassa väliinputoajia. Lisäksi hän on kerjäläisten, kapakoitsijoitten, räätälien, sotilaiden, hevosten, ratsastajien, hanhien ja viininviljelijöiden sekä muutamien maakuntien suojeluspyhimys. Pakanallinen kolmipäiväinen Bacchuksen hedelmällisyyden ja viinin juhla muutettiin kristilliseksi Pyhän Martin juhlaksi. Hanhet ovat marraskuussa lihavia, eikä niiden elättäminen talven yli ollut kannattavaa, joten Ranskassa alettiin juhlia päivää hanhea syöden ja uuden sadon viiniä nauttien. Tapa kulkeutui Saksan kautta Ruotsiin ja Suomeen 1900-luvulla. Suomessa Martin päivänä

on muistettu myös 600-luvun Martti-Paavia sekä Martti Lutheria.

Pohjanmaalla Marttia on juhlittu makkaran kanssa, Lapissa lampaanpäätä kaluten.

Minä taidan kuitenkin pysyä hanhessa ja etsiskellä vielä sopivan viininkin. Ja jospa vielä sitten hieman sitä pakanallista hedelmällisyyden juhlaakin…

Reima Laaja riistanhoidonneuvoja Satakunnan riistanhoitopiiri

16

MAASEUTU

maaseutu

12.11.2010

Puun markkinahäiriö jäänee lyhytaikaiseksi Vilkkaan puumarkkinasyksyn jälkeen puun kysyntä on heikentynyt nopeasti parin viime viikon aikana. MTK:sta viestitetääbn, että tarjouksia ei tule kaikkiin hyviinkään leimikkoihin ja hinnat ovat laskussa.

Metsänomistajat ovat hämmen-

tyneitä tästä markkinoiden käänteestä, kun puun ostajat itse ovat peräänkuuluttaneet puukaupan tasaisuuden tarvetta. Nyt tasainen puukauppajakso on kestänyt kolme ja puoli kuukautta.

– Ostajien tulisi kertoa avoimemmin todellisesta puun tarpeestaan

nopeasti muuttuvassa tilanteessa.

Tämä auttaisi markkinahäiriöihin sopeutumisessa vuodenvaihteen molemmin puolin, sanoo MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen.

Markkinatilanne vaihtelee alueittain ja metsänomistajien kannattaa varmistaa paikallinen markki-

natilanne omasta metsänhoitoyhdistyksestään ennen myyntipäätöksiä. Markkinahäiriöstä ei odoteta pitkäaikaista. PTT:n ja Metlan tuoreiden suhdanne-ennusteiden mukaan sekä metsäteollisuustuote- että puumarkkinoiden odotetaan paranevan ensi vuonna.

Vuoden 2010 ATERIAteko valittu Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma lanseerasi viime vuonna 2009 ATERIAteko-kilpailun, jossa etsittiin julkisen sektorin ammattikeittiötyöyhteisöä, joka on kehittänyt ja toteuttanut kestävää kehitystä esimerkillisesti valtioneuvoston kestävän kehityksen periaatepäätöksen (VNP 04/2009) mukaisesti.

Vuoden ATERIAteko 2010 -kilpailun voittajaksi on valittu Espoo Catering. Ruokapalvelulla sunnitelmallisine ruokalistoineen on muun muassa oma ympäristöohjelma, ja tähän koulutetaan henkilöstöä. Yritys on myös mukana ilmastopäästöjen vähentämisohjelmassa, ja on kouluttanut kuljettajiaan taloudelliseen ajotapaan.

Tuomaristo palkitsi kunniamaininnalla Seinäjoen Seurakunnan, joka on luonut toiminnalleen myös kattavan ympäristöohjelman, ja konkreettiset ohjeet.

MAASEUTU

autot ja koneet

12.11.2010

Voimavetoa omaviritteisillä LUSTO/Jukka Silvast

”Prostock luokan voittoon ajoi näyttävästi Johanna Herlevi Doriksella”. Tämä on tiivistelmä suomalaismenestyksestä hiljakkoin pidetyistä Tractor Pulling lajin EM-kisoista.

Amerikkalaissyntyinen lajin harrastajat Suomessa ovat keskittyneet pitkälti Pohjanmaalle. Mutta alaseurojen osoitteissa on toki Nurmes ja Loimaakin.

– Jos SM-kisoissa ajetaan 60 koneella, on meiltäkin mukana toistakymmentä konetta, muistuttaa puheenjohtaja Kai Jokinen Varsinais-Suomen Traktoriklubista. Hän asuu Loimaalla.

talampi kynnys osallistua kuin SM-kisaan. SM-kisoja on myös televisioitu.

– Voihan kisoihin mennä vakiokoneella, mutta ei siellä menesty. Mutta Farmi-sarjaan osallistuakseen ei laitteelle tarvitse paljon tehdä.

Jokinen opastaa, että Farmi-sarjaan saa tehdä vain pienia muutoksia, mutta kun syöttöpumppua säätää ja turbon suuttimet vaihtaa, saa ihmeitä aikaan.

Lajissa kisataan neljässä

Farmiin edullisesti

Voihan kisoihin mennä vakiokoneella, mutta ei siellä menesty.

Vaikka laji yhdistetään traktoreihin, ja traktorit maatalouteen, Jokinen kertoo, että aktiivikilpailijoista yli puolet tulee maanviljelyn ulkopuolelta.

– Iso osa tulee yrittäjäpuolelta. Sitten on niitäkin, jotka vain omistavat sen kilpailukoneen.

Jokinen tietää, että Suomen Traktoriurheiluliiton alaseurat järjestävät paikallisia kisoja, joihin on ma-

sarjassa: Farmi, Super-Farmi, Pro Stock ja Modified.

Ne taas jakaantuvat eri painoluokkiin. Viimeksi mainittu on lähes vapaan rakentelun sarja, muissa virittäminen on rajoitettua.

Herlevien suku kuuluu lajiin tänään. Usein nimi vilahtelee isojen kisojen palkintoluetteloissa. EMkisoissa oli mukana myös Pekka Herlevi ja Mat-

ti Herlevi. Suomun Traktoriurheiluliiton hallitusta johtaa Tiina Herlevi Pirkkalasta.

EM-kisoissa Modified 3500 kg luokassa Suomea edusti Tero Äyräväinen.

Modified 950 kg luokassa Suomen edustajana toimi Tommi Kotilainen.

Kai Jokinen ei ole kisaillut kolmeen kauteen, vaan suvun kisavastuu on velipojalla Kallella.

Kun pohditaan harrastajia, hänen mieleensä ei ole ketään satakuntalaista harrastajaa, eikä aktiivikilpailijaa Pirkanmaaltakaan.

Jäsenmaksun liitolle on maksanut alle 400 henkilöä. Silti Jokinen muistuttaa, ette laji vaadi monen tuhannen euron panostuksia, jotta on kisassa mukana.

– Kun pikkupojasta on rakennellut koneita, ja mukaan tähän lähtenyt, ei siitä pääse irtikään, hän puhuu itsestään.

Lajin suola kuulemma on siinä, kun on itse virittänyt laitteen, niin voi vähän kehaistakin saavutuksillaan. Lajia leimaa kotiviritteisten koneiden kaarti.

Harvemmin niitä tehdään erityisissä virityspajoissa.

17

Johanna Herlevi käski kesän ajan traktoria nimeltä Doris, kuten Ruotsissakin EM-kisoissa.

PLUS

Lyhyesti vedosta Vetokilpailuissa kilpaillaan kussakin luokassa siitä, mikä ajoneuvo vetää jarruvaunua pisimmän matkan. Vedon pituus mitataan lähtöviivasta jarruvaunun etummaiseen pisteeseen.

Kilpailussa menetellään yleensä seuraavasti: luokan kilpailijat vetävät arvotussa järjestyksessä samalla vaunun asetuksella ensimmäisen vetokierroksen. Koska traktoreissa saattaa esiintyä teknisiä ongelmia, halukkaille sallitaan normaalisti toinen vetokierros samalla vaunun asetuksella.

Luokan paremmuusjärjestys voi ratketa jo ensimmäisten vetokierrosten aika-

na. Tavallisesti kuitenkin useampi kuin yksi traktori vetää ensimmäisellä tai toisella vedollaan ns. Full Pullin, eli täyden vedon, ts. vetää jarruvaunua vähintään 100 metriä. Full Pullin vetäneet kilpailujat menevät finaaliin eli pull-offiin, joka ajetaan raskaamalla vaunun asetuksella. Pull-offissa pisimmälle vetänyt on luokan voittaja.

Ennen kuin traktorin sallitaan kilpailla, sen on täytettävä koko joukko erilaisia turvallisuusmääräyksiä. Nämä koskevat erityisesti moottorin ja voimansiirron suojausta ja hätäpysäytysjärjestelmää.

Lähde: Suomen Traktoriurheiluliitto ry

MAASEUTU

autot ja koneet

12.11.2010

Voimavetoa omaviritteisillä LUSTO/Jukka Silvast

”Prostock luokan voittoon ajoi näyttävästi Johanna Herlevi Doriksella”. Tämä on tiivistelmä suomalaismenestyksestä hiljakkoin pidetyistä Tractor Pulling lajin EM-kisoista.

Amerikkalaissyntyinen lajin harrastajat Suomessa ovat keskittyneet pitkälti Pohjanmaalle. Mutta alaseurojen osoitteissa on toki Nurmes ja Loimaakin.

– Jos SM-kisoissa ajetaan 60 koneella, on meiltäkin mukana toistakymmentä konetta, muistuttaa puheenjohtaja Kai Jokinen Varsinais-Suomen Traktoriklubista. Hän asuu Loimaalla.

talampi kynnys osallistua kuin SM-kisaan. SM-kisoja on myös televisioitu.

– Voihan kisoihin mennä vakiokoneella, mutta ei siellä menesty. Mutta Farmi-sarjaan osallistuakseen ei laitteelle tarvitse paljon tehdä.

Jokinen opastaa, että Farmi-sarjaan saa tehdä vain pienia muutoksia, mutta kun syöttöpumppua säätää ja turbon suuttimet vaihtaa, saa ihmeitä aikaan.

Lajissa kisataan neljässä

Farmiin edullisesti

Voihan kisoihin mennä vakiokoneella, mutta ei siellä menesty.

Vaikka laji yhdistetään traktoreihin, ja traktorit maatalouteen, Jokinen kertoo, että aktiivikilpailijoista yli puolet tulee maanviljelyn ulkopuolelta.

– Iso osa tulee yrittäjäpuolelta. Sitten on niitäkin, jotka vain omistavat sen kilpailukoneen.

Jokinen tietää, että Suomen Traktoriurheiluliiton alaseurat järjestävät paikallisia kisoja, joihin on ma-

sarjassa: Farmi, Super-Farmi, Pro Stock ja Modified.

Ne taas jakaantuvat eri painoluokkiin. Viimeksi mainittu on lähes vapaan rakentelun sarja, muissa virittäminen on rajoitettua.

Herlevien suku kuuluu lajiin tänään. Usein nimi vilahtelee isojen kisojen palkintoluetteloissa. EMkisoissa oli mukana myös Pekka Herlevi ja Mat-

ti Herlevi. Suomun Traktoriurheiluliiton hallitusta johtaa Tiina Herlevi Pirkkalasta.

EM-kisoissa Modified 3500 kg luokassa Suomea edusti Tero Äyräväinen.

Modified 950 kg luokassa Suomen edustajana toimi Tommi Kotilainen.

Kai Jokinen ei ole kisaillut kolmeen kauteen, vaan suvun kisavastuu on velipojalla Kallella.

Kun pohditaan harrastajia, hänen mieleensä ei ole ketään satakuntalaista harrastajaa, eikä aktiivikilpailijaa Pirkanmaaltakaan.

Jäsenmaksun liitolle on maksanut alle 400 henkilöä. Silti Jokinen muistuttaa, ette laji vaadi monen tuhannen euron panostuksia, jotta on kisassa mukana.

– Kun pikkupojasta on rakennellut koneita, ja mukaan tähän lähtenyt, ei siitä pääse irtikään, hän puhuu itsestään.

Lajin suola kuulemma on siinä, kun on itse virittänyt laitteen, niin voi vähän kehaistakin saavutuksillaan. Lajia leimaa kotiviritteisten koneiden kaarti.

Harvemmin niitä tehdään erityisissä virityspajoissa.

17

Johanna Herlevi käski kesän ajan traktoria nimeltä Doris, kuten Ruotsissakin EM-kisoissa.

PLUS

Lyhyesti vedosta Vetokilpailuissa kilpaillaan kussakin luokassa siitä, mikä ajoneuvo vetää jarruvaunua pisimmän matkan. Vedon pituus mitataan lähtöviivasta jarruvaunun etummaiseen pisteeseen.

Kilpailussa menetellään yleensä seuraavasti: luokan kilpailijat vetävät arvotussa järjestyksessä samalla vaunun asetuksella ensimmäisen vetokierroksen. Koska traktoreissa saattaa esiintyä teknisiä ongelmia, halukkaille sallitaan normaalisti toinen vetokierros samalla vaunun asetuksella.

Luokan paremmuusjärjestys voi ratketa jo ensimmäisten vetokierrosten aika-

na. Tavallisesti kuitenkin useampi kuin yksi traktori vetää ensimmäisellä tai toisella vedollaan ns. Full Pullin, eli täyden vedon, ts. vetää jarruvaunua vähintään 100 metriä. Full Pullin vetäneet kilpailujat menevät finaaliin eli pull-offiin, joka ajetaan raskaamalla vaunun asetuksella. Pull-offissa pisimmälle vetänyt on luokan voittaja.

Ennen kuin traktorin sallitaan kilpailla, sen on täytettävä koko joukko erilaisia turvallisuusmääräyksiä. Nämä koskevat erityisesti moottorin ja voimansiirron suojausta ja hätäpysäytysjärjestelmää.

Lähde: Suomen Traktoriurheiluliitto ry

MAASEUTU

autot ja koneet

Vinssi on kovaa valuuttaa

12.11.2010

19

Käyttäjät vaativat laitteilta ennen kaikkea luotettavuutta ja toimintavarmuutta.

LUSTO/Vesa-Pekka Järvelä

INFO

Ajoneuvon lisävarustukseksi hankittu vinssi ei ole tänä päivänä harvinaisuus.

Vinssikaluston käyttäjäkuntakin on nykyään hyvin moninainen.

– Vinssien alkuperäinen käyttötarkoitus rajoittui uponneen ajoneuvon pelastamiseen, mutta nykyisin vinssiä osataan hyödyntää muun muassa metsätöissä, kivien siirrossa tai sähkölinjojen raivauksessa. Pääosin vinssejä hankkivat maaseudulla liikkuvat. Viime vuosien aikana vinssien käyttö on kuitenkin kokonaisuudessaankin lisääntynyt merkittävästi.

Yleistyminen on sekä tarjonnan, mutta myös tietoisuuden lisäämisen ansiota, Timo Kopra Atlok Oy:stä kertoo.

Vinssejä on kolmea päätyyppiä:

Hydraulisten suuntaan Riihimäellä toimiva Atlok Oy on ajoneuvoihin liittyvien teknisten laitteiden ja lisävarusteiden maahantuontiin ja myyntiin erikoistunut yritys. Juuri erilaiset vinssit kuuluvat Atlok Oy:n tuotevalikoimaan.

Vinssivalikoimista löytyy sekä mekaanisia että nykyisin niitä selvästi yleisempiä sähkö- että hydraulitoimisina.

– Mekaanisten vinssien aika alkaa olla jo ohitse.

Mikäli autossa on hydrauliikka, kannattaa vinssin käyttövoima ottaa siitä.

Asiantuntijoiden mu-

Paloesimies Jarno Joensuun mukaan vinssi on Satakunnan pelastuslaitoksella päivittäisessä käytössä.

kaan sähkökäyttöisillä vinsseillä pärjätään hyvin vielä 7–8 tonnin painoluokissa ja melkeinpä tätä isommissa ajoneuvoissa onkin jo oma hydrauliikkajärjestelmä.

– Sähkövinssejä käytetään vielä nykyään esimerkiksi paloautoissa. Hydraulisten vinssien käyttö on puolestaan yleisintä muun muassa hinausautoissa, vahvistaa Kopra.

Vetokyky ratkaisee Puolustusvoimien ajoneuvoissa vinssejä on perinteisesti ollut runsaasti.

– Armeijan hankintoja on viime vuosina supistettu, mutta edelleen vinsseistä on oiva apu esimerkiksi rauhanturvatehtävissä, jossa liikutaan usein vaikeissa maasto-olosuhteissa.

Millaisia ominaisuuksia käyttäjät vinssejä valitessaan sitten painottavat?

Teollisuustie 31, 39700 Parkano puh. (03) 458 9958, fax (03) 448 5518 Avoinna ma 9.00 –17.00, ti–pe 8.00 –16.00 Henkilö- ja pakettiautot ilman ajanvarausta (raskaskalusto ajanvarauksella) a! o l u Aikaa varaamatta vet Ter www.parkanonautokatsastus.fi

Mikäli autossa on hydrauliikka, kannattaa vinssin käyttövoima ottaa siitä.

– Kuluttajat haluavat vinsseiltäkin toimitavarmuutta ja luotettavuutta.

Vetokyky on kuitenkin valintakriteereistä se tärkein.

Vetokyky määräytyy paljolti työtehtävien mukaan ja se on aina mitoitettava oikein, korostaa Kopra.

Hänen mukaansa ajoneuvon pelastamisessa vaaditaan vetokykyä puo-

litoista kertaa ajoneuvon painon verran, metsätöissä tai mönkijän puskulevyn nostossa huomattavasti vähemmän.

– Alhainen virrankulutus on selvä etu varsinkin pienikokoisilla akuilla varustetuissa mönkijöissä

Teräsvaijerilla haastaja Vinssien käyttäjät ovat yleensä suosineet laitteissaan teräsvaijeria. Viime aikoina teräsvaijerin valta-asemaa on murentanut synteettinen köysi.

– Sillä on oma käyttäjäkuntansa ja se onkin monien mielestä vahvempaa ja mukavampaa käsitellä kuin teräsvaijeri.

Mekaaniset Sähkökäyttöiset Hydrauliset ■ Mekaaninen vinssi saa käyttövoimansa yleensä jakovaihteiston voimanulosotosta kardaaniakselilla. Näitä ei juurikaan enää käytetä kahdesta syystä: voimansiirtoakseli ja ylikuormasuoja on työläs järjestää. Mekaaninen vinssi on hyvä jatkuvaan käyttöön.

■ Yleisimpiä ovat sähkövinssit. Ne ovat helppoja asentaa ja voimakkaita, mutta eivät sovi jatkuvaan käyttöön akkujen rajallisen kapasiteetin vuoksi.

■ Hydrauliset vinssit sopivat ammattikäyttöön tai vaativalle harrastajalle. Käyttö otetaan omalta hydraulipumpulta tai joissakin tapauksissa ohjaustehostimen pumpulta.

Hydraulivinssi sopii jatkuvaan käyttöön.

Teräsvaijerilla on kuitenkin omat vahvuutensa.

– Vaijeri kestää paremmin esimerkiksi metsätöissä vaarana olevia viiltoja.

Hintava synteettinen köysi on metsässä työskennellessä varsin haavoittuvainen. Jos se osuu vaikkapa tukin tyveen, se myös katkeaa turhan helposti.

Vinssien hintahaitari on Kopran mukaan varsin laaja. Hinnat vaihtelevat vajaasta 700 eurosta 2 500: een.

– Kotimaisia vinssivalmistajia ei ole ainakaan minun tiedossani. Meille laitteet tulevat Yhdysvalloista, mutta myös kiinalaisia tuotteita on Suomenkin markkinoilla.

20

MAASEUTU 12.11.2010

/+

7 KG NEN METALLIVALURUNKOINEN MAISEEN KiYTTyyN

/+ B

NISTii JA KEVYT KiYTTii N SUORITUSKYKY JA KiSI NIPiiSTyINEN 8 4ORQ

Ê

Ê

Ê

Ê