irlannista tietoa kolumnisti laaja ja maisemanhoito vahvat mielikuvat s.16 toimintaryhmille s.5 syksyn pohdinta s.6
n
Perjantai 8.10.2010
n Numero 8
.RQH$JULD \ULWWlM\\V MD \KWHLVW\|
6HPLQDDULW MD WLHWRLVNXW NHVNLYLLNNR $YDMDLVVHPLQDDUL PXNDQD PP PDD MD PHWVlWDORXVPLQLVWHUL WRUVWDL <KWHLVW\|Q PDKGROOLVXXGHW KLHKRQNDVYDWXNVHVVD SHUMDQWDL 0LWHQ SDUDQQDQ VlLO|UHKXQ NRUMXXQ NDQQDWWDYXXWWD ODXDQWDL /DPPDVWDORXGHQ PDKGROOLVXXGHW
.XXGHV .RQH$JULD -\YlVN\OlQ 3DYLOMRQJLVVD
/LVlNVL WLHWRLVNXLVVD DLKHLQD HQHUJLD NRQH\KWHLVW\| NRWLHOlLQWXRWDQWR MD SDOMRQ PXXWD
7DSDKWXPDD WlKGLWWlYlW WLHWRLVNX ODYDOOD P\|V 0DUMD 7\UQL -RSH 5XRQDQVXX MD +DODYDWXQ 3DSDW
7DUNHPPDW RKMHOPDW
ZZZ NRQHDJULD IL
.XYDW 9DOWUD 7XUXQ .RQHNHVNXV 1+. .HVNXV (NRWMlQVW /LQGJnUG .MHOOPDQ
1l\WWHO\VVl WDSDDW PDDWDORXGHQ DPPDWWLODLVLOOH WlUNHlW WRLPLMDW 8XVLHQ NRQHLGHQ MD ODLWWHLGHQ OLVlNVL O|\GlW .RQH$JULDVWD ODDMDW WLHWR RVDVWRW
FNEN
FNTgFGTENT
2VWD OLSXW HQQDNNRRQ MD YlKHQQl MRQRWXVWD ZZZ NRQHDJULD IL ! OLSXW /LSXW 5\KPlOLSSXMHQ HQQDNNRP\\QWL /LSSXNDXSSD QHWLVVl ZZZ NRQHDJULD IL WDL S $YRLQQD NOR -\YlVN\OlQ 3DYLOMRQNL 0HVVXNDWX -\YlVN\Ol
2
MAASEUTU 8.10.2010
$. .,9,
.DONLQ YHUUDQ SDUHPSL
Hautakivet ym. kivialan tyรถt
(02) 648 075
www.ak-kivi.fi
.LLQQRVWDDNR .XPLQDQYLOMHO\" 7DVDD W\|KXLSSXMD SXLQWL HQQHQ YLOMRMD
6DPD NDOXVWR NXLQ YLOMDOOD
0RQLYXRWLQHQ NDVYXVWR
+\Yl NDQQDWWDYXXV
+\Yl HVLNDVYL
1\W P\|V WRUMXQWD DLQHHW MRWND WRLPLYDW
YlKHPPlQ W\|WXQWHMD
SDUDQWDD PDDQ UDNHQQHWWD YlKHQWll YLOMDQ WDXWHMD
YLOMHO\ V X P L S -RV VR DD LN LQQRVW
VRLWD UJ .MlOOEH
6 1<7 7,/$$ .$/.,78 Q .XQ WLODDW NDONL Q YXRGHQ ORSSXX W PHQQHVVl VDD WDHGXQ Q V\\VKLQ MD OHYLW\VDLNDD ND VDDN
Seuraava maaseutu ilmestyy 12.11.
w w w. c a raway fi n l a n d . fi Caraway Finland Oy puhdistaa ja jalostaa kuminaa Nรคrpiรถssรค (Porin ja Vaasan vรคlillรค). Tuotanto perustuu sopimusviljelyyn, jota nyt 5000 ha.
MAASEUTU
ajankohtaista
8.10.2010
3
Tässä numerossa
Sikala ja lämmitys ensin kuntoon ■ SIVUT 8-9 Vesa ja Sari Harjunmaan tilalla energiasuunnitelman toteuttaminen aloitetaan sikalan remontilla ja lämmitysjärjestelmän uusimisella. Malla ja Niilo ovat mukana tutkimassa piirustuksia. Antti Impola näkee, että riistanhoitopiirin kouluttamat petoyhdyshenkilöt osaavat suurpetojen tunnistamistyön kenttäolosuhteissa.
Petotulkintoja
joudutaan välillä tekemään Tärkeintä riistaeläinten kannanarvioinneissa on saada selville kehityssuunta. LUSTO/Jukka Silvast
Susi vai koira, vai koirasusi? Suurpedoista susi herättää intohimoja jopa niin, että havaintojakin tulkitaan eri tavalla. Viimeksi Porissa, missä pässin tappajan merkistöä tulkittiin kahta tíetä. Satakunnan riistanhoitopiirin päällikkö Antti Impola luottaa piirin kouluttamaan petoyhdyshenkilöiden joukkoon, johon nykyisin kuuluu noin 80 henkilöä, 3–5 kunkin riistanhoitoyhdistyksen alueella. Tapetilla olleen puolueettoman erillisen työryhmän perustamisen hän tyrmää. – Ei ole tarvetta erilliselle työryhmälle. Puolueettoman työryhmän perustaminen nousi esiin maakunnallisessa sidosryhmien neuvottelukunnassa. Impola sanoo, että näissä petoarvioissa yleensä toisella puolella on metsästysseurojen etujärjestö Metsästäjäliitto, joka näkee arvioitujen suurpetojen määrän liian pieneksi, ja toisella puolella luontojärjestöt pitävät lukua liian suurena. – Mikä olisi sitten tällaisen eril-
lisen ryhmän puolueettomuus, Impola kysyy. Nyt näyttää siltä, että tämä hanke on haudattu. Kentällä toimivat petoyhdyshenkilöt itse tai yhdistyksen kautta raportoivat nykyisin jo sähköisesti suoraan havainnoistaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle. – RKTL tekee sitten johtopäätöksensä näistä havainnoista, Impola tiivistää.
Yhteiseen näkemykseen Riistapäällikkö korostaa, että tärkeintä havaintojen teossa on nähdä suunta kantojen kehitykselle, ei niinkään yksilötarkasti laskemisessa. Lukumäärät toki ovat silloin tärkeitä, kun pohditaan esimerkiksi kaatolupien määrää. Suurpetojen pyyntilupien myöntäminen perustuu maa- ja metsätalousministeriön määräyksiin. Niin sanottuja kannanhoidollisia pyyntilupia ei läntisessä Suomessa ole mahdollista myöntää sudelle ja karhulle, vaan ainoastaan vahinkojen estämiseksi. Riistanhoitopiiri myöntää mahdolliset suurpetojen kaa-
Näistä tapauksista on olemassa paljon materiaalia pohjaksi, myös kokemusta. toluvat, mutta esimerkiksi poikkeusluvat merimetsoille on ELYkeskuksen käsissä. Porin pässitapaus oli siten ristiriitainen, että petoyhdyshenkilö näki jäljet suden tekemiksi, Luontoliiton organisaatio koiran tekemiksi. – Kun on tapettu ruho, eikä muita selviä jälkiä jää sulalle maalle, niin näitä merkkejä tulkitaan. Mutta näistä tapauksista on olemassa paljon materiaalia pohjaksi, myös kokemusta. Satakuntaliiton vetämässä yhteistyöryhmässä keskustellaan suurpedoista ja erilaisista lajeista, joista syntyy intressiristiriitoja. – Tavoitteena on näistä asioista luoda yhteinen näkemys. Hirvieläinlupia pohditaan taas omas-
sa perinteisessä sidosryhmäkoostumuksessa riistapiirin, metsänhoidon, viljelijöiden, liikenteen ja poliisin kanssa.
Aluetoimistot jäävät Ensi vuoden alussa riistahallinto siirtyy uuden Riistakeskuksen vetämäksi. Lopullinen päätös rakenteesta on tekemättä, mutta lausuntokierroksella ollut malli yhdistää jo ensi vuoden alussa Metsästäjäin Keskusjärjestön MKJ:n ja hyvin itsenäisinä toimineet 15 riistapiiriä. Riistakeskuksen ohjaukseen siirtyvät riistapiirit jatkavat aluetoimistoina. – Lupien myöntäminen jää edelleen alueellisesti päätettäviksi, oikeastaan siinä ei tule olennaisesti mikään muuttumaan, Impola tietää. Siirtymävaiheessa myös toimipaikat säilyvät ennallaan. Mutta Impola näkee, että organisaatiosta poistuu päällekkäisiä toimintoja, ja työtä tehostetaan. – Nythän jokainen piiri tekee esimerkiksi oman tilinpäätöksenkin, hän huomauttaa.
Pienpuu liikkeelle ■ sivu 11 Lounais-Suomessa
energiapuun käytön voisi kaksinkertaistaa vaarantamatta kestävän käytön periaatetta.
Ahtaiden paikkojen ahertaja
■ sivu 19 Metsäkäyttöön suositeltavan mönkijän tulee olla riittävän järeä.
n Perjantaina 8.10.2010
Pääkirjoitus
Metsänomistajat kärsivät puualan lakosta
L
akoista kärsivät helposti sivulliset. Niin on käymässä nytkin, ellei mekaanisen metsäteollisuuden tyĂśehtosopimusneuvotteluihin lĂśydetä nopeaa ratkaisua. Alan lakko käynnistyi, kun Puuliiton hallitus hylkäsi viime viikon perjantaina valtakunnansovittelija Esa Lonkan antaman sovintoesityksen. Lakon piirissä on nyt 39 tyĂśpaikkaa ja noin 4â&#x20AC;&#x2030;100 Puuliiton jäsentä. Tämän viikon perjantaina (8.10.) lakon on tarkoitus laajentua kaikkiin
Suomalaisen metsäteollisuuden yksi kivijalka on hyvin toimivat puumarkkinat. Metsäteollisuus ry:n jäsenyrityksiin ja seuraavana perjantaina koko mekaaniseen metsäteollisuuteen. TällĂśin lakon piirissä olisi noin 18â&#x20AC;&#x2030;000 tyĂśntekijää.
Metsänomistajien ja alan itsensäkin kannalta tilanne on ikävä. Loppukesän myrskyjen kaatamat puut pitää saada korjattua nopeasti pois, jotteivät ne pilaannu metsiin. MyÜs viime kuukausina hyvin käynyt ja kaikkia osapuolia hyÜdyntänyt puukauppa uhkaa lamaantua. Suomalaisen metsäteollisuuden yksi kivijalka on hyvin toimivat puumarkkinat. Tätä asiaa ei saisi nyt vaarantaa. Siksi tyÜehtosopimuskiistaan on lÜydettävä pian ratkaisu.
KOLUMNI n Veli Pohjonen
Hakkeen tuotannon on noustava roimasti KeksintÜnä metsähake on puolen vuosisadan ikäinen. Varhaisimmat haketukset liittyvät 1950-luvun koivuongelmaan. Koivupropsilla oli silloin menekkiä vain haloiksi ja klapeiksi. Kun niiden kysyntä hiipui polttoÜljyn vallatessa lämmitystä, koivu julistettiin rikkapuuksi. Koivua oli maassamme liikaa, ja siitä oli päästävä eroon. Vanha kansa muistaa vieläkin, kuinka koivua lyÜtiin maahan kokonaisina runkoina männynviljelyn tieltä. Koivuviha johti puun tuhlaukseen, ja tutkijat hakivat siihen vaihtoehdon hakemenetelmästä. Koivu oli määrä hakettaa polttoaineeksi lämpÜkeskuksiin. Itävallasta tuotiin 1956 kokeiltavaksi ensimmäinen hakkuri. Urakoitsijat oivalsivat haketuksen edut, ja jo 1960-luvun alussa metsähakkeen vuosituotanto nousi sataan tuhanteen kuutioon. Sitten koivupeliin tuli toinen keksintÜ. Puunjalostuksen kemistit kehittivät koivulle
SITAATTI â&#x20AC;?Suomalaisen ruokakulttuurin mutta myĂśs aluetalouden ja tyĂśllisyyden kannalta ei ole yhdentekevää, mitä julkisista ruokahankinnoista päätetään.â&#x20AC;? Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila 1.10.
sulfaattisellun keiton. Rikkapuu koivu oli yhtäkkiä rahapuu, kun sen sai myytyä selluteollisuudelle. Metsähake ei jaksanut kilpailla hinnallaan. Hake katosi lämmityksestä, ja hakkurit romutettiin 1960-luvun lopulla. Hake palasi metsätalouteen 1978, kun suoprofessori Olavi Huikari esitti eduskunnalle, että maassamme tulisi aloittaa uudelleen Üljyä korvaavan metsäenergian tutkimus. Eduskunta myÜnsi Metsäntutkimuslaitokselle varat. Tuotanto pääsi silti vauhtiin vasta 1990luvun lopussa. Haketta on kehitetty nyt yli 50 vuotta. Siitä on tullut merkittävä tekijä Suomen energiatalouteen. Vuonna 2009 hakkeen käyttÜ vastasi 3,7 prosenttia energian kokonaiskäytÜstä (loppukäytÜstä). Toinen kehitteillä oleva uusioenergia, tuulivoima, tuotti puolestaan vain 0,09 prosenttia. Metsäteollisuus on silti ylivoimaisin uusioener-
gian tuottaja, edelleen vaikka tehtaita on viime vuosina suljettu. Pelkästään sellun sivutuote, palava ligniiniliemi eli mustalipeä, tuottaa 10 prosenttia energiastamme, kolmekertaisesti hakkeen ja satakertaisesti tuulivoiman verran. Ilman järisyttäviä erityistoimia ainakaan tuulivoima ei pysty täyttämään sitä uusioenergian vajetta, jonka sellutehtaiden lakkauttaminen loi. Metsähakkeella on siihen mahdollisuus, mutta ei sekään onnistu ilman eduskunnan säätämiä Kemera-lain tyyppisiä tukia. Viime vuoden metsähakkeen määrä on runsas kymmenen prosenttia kaikesta metsänkorjuustamme.
Muutaman viime vuoden tuo prosentti on junnannut paikallaan. Hakkeen tuotannon on noustava roimasti, jotta se täyttää sellun jättämän energiavajeen. Haketta on ruvettava viljelemään myÜs pelloilla ja turvesuonpohjilla. Ydinvoiman kylkiäisiksi luvatulla uudella risupaketilla on monenkirjavat haasteet.
Veli Pohjonen
Meidän on myÜs hyväksyttävä, että harvennuspuuta haketetaan entistä enemmän polttoon. Olemme lupautuneet Euroopan unionissa nostamaan uusioenergian (bio, vesi, tuuli) osuutemme vuoteen 2020 mennessä 38 prosenttiin. Nyt olemme 27 prosentin tasolla.
maat.metsät.tri Helsingin yliopiston dosentti energiapuu- ja turvetuotannon professori Joensuun yliopistossa 1990-1999
PANTSEN KUPPILA KUN MINUA STRES SAA NIIN ORAVILLE HAUKKUMINEN RAU HOITTAA MINUA MITi SINi TEET KALA
AI NIIN OLET KALA MIHIN SINi STRES SINHELPOTUSTA TARVITSISIT
yyMM
MAASEUTU 8.10.2010
Irlanti ja Suomi yhteisrintamana Leaderin puolesta
5
20 suomalaista Leader-toimintaryhmätyÜn parissa tyÜskentelevää henkilÜä kävi opintomatkalla Irlannissa. Syyskuun lopussa 20 suomalaista Leader-toimintaryhmätyÜn parissa tyÜskentelevää henkilÜä osallistui maaseutuverkostoyksikÜn järjestämälle opintomatkalle Irlantiin. Osallistujien joukossa oli edustajia maa- ja metsätalousministeriÜstä, maaseutuvirastosta, ELY-keskuksista ja Leader-toimintaryhmistä. Matkan tavoitteena oli vertailla Irlannin ja Suomen maaseudun kehittämisen malleja ja ottaa oppia toinen toisiltamme. Ongelmat ovat osittain yhteisiä varsinkin mitä byrokratiaan tulee, mutta hyviä käytäntÜjä vertailemalla monta karikkoa voidaan väistää. Irlannissa on paikalliskehittämisessä Suomea kokonaisvaltaisempi ote ja Leader-toiminta on yksi keskeisimmistä maaseudun kehittämisen toimintamalleista. Leader-rahoituksen lisäksi monien kansallisten ohjelmien rahoitus kanavoidaan alueille Leader-toimintaryhmien kautta. Irlannissa on huomattavan paljon kansallisia ohjelmia, joilla ehkäistään mm. sosiaalista syrjäytymistä ja järjestellään maaseudun asukkaiden asiointiliikennettä turvaten kuljetukset syrjäkylil-
Irlannista suomalaisryhmä haki vaikutteita huomisen tyÜhÜn.
tä. Euroopan komission DG Agrin edustaja Jean-Michel Courades toivoo Leaderin kansainvälisen etujärjestÜn ELARDin vievän vuonna 2012 Suomen puheenjohtajakaudella Leaderiä juuri tähän suuntaan: vahvasta Leader-verkostosta tulisi välittäjäorganisaatio myÜs muulle ohjelmarahoitukselle Irlannin mallin mukaan. Irlannista puuttuu kokonaan aluetason viranomainen (Suomen ELY-keskus), mikä antaa Irlannin Leader-toimintaryhmille mahdollisuuden tehdä hankkeista rahoituspäätÜkset ja myÜs maksaa rahat hakijoille, toki maksajaviraston käsittelyn jälkeen. Tämä vähentää hallinnoinnin päällekkäisyyksiä ja antaa toimintaryhmälle Suomen mallia vahvemman roolin. Leader-toimintaryhmien henkilÜstÜssä ja hallituksessa on moniosaajia ja pääosin kentän tuki, mutta Suomessa viranomaisten, kuntien ja poliittisten päättäjien silmissä toimintaryhmät eivät välttämättä nauti sitä arvostusta, mikä niille kuuluisi. Suomessa selkeästi parempi asia on yksittäisen Leader-toimintaryhmän hallituksen muo-
dostamisperiaate ja tapa päättää rahoitettavista hankkeista. Irlannissa toimintaryhmät ovat organisoituneet yrityksiksi ja jokaisen toimintaryhmän hallituksessa istuu 24 osakasta. Hankkeiden ennakkoarviointi tehdään ulkopuolisen asiantuntijaraadin toimesta. Suomessa toimintaryhmät ovat yhdistyksiä ja hallituksessa on vähintäänkin puolet vähemmän edustajia. Hallitus on koottu kolmikannan mukaan siten, että kolmannes edustajista edustaa kuntia, kolmannes yhdistyksiä ja kolmannes yksittäisiä asukkaita tai pienyrittäjiä. Ulkopuolisia asian-
tuntijoita ei käytetä. Kun OECD teki pari vuotta sitten tutkimuksen Suomen Leader-toiminnasta, tärkeimmäksi onnistumista selittäväksi tekijäksi nousi toimintaan valmis ja toiminnan mahdollistava kenttä: kylätoiminta ja toimintaryhmät. Irlannissa ei ole yhdistystoimintaa eikä kylätoimintaa samalla tavalla kuin Suomessa, mutta Irlannin Leaderin menestystarina perustuu muulla tavoin organisoidun erilaisten paikallistoimijoiden kentän toimivuuteen ja yhteen hiilen puhaltamiseen.
6LHPHQHW N\OY|LOOH (GXOOLVHVWL WRLPLWHWWXQD S\\Gl WDUMRXV .$//( 3(572/$ S
Â&#x2021; Â&#x2021; Â&#x2021; Â&#x2021;
9LOMDW 1XUPL MD VHRNVHW +HUQH MD KlUNlSDSX 1XUPLNNR /DMLNHWLHWRD ZZZ WLODVLHPHQ Ă&#x20AC;
Aki-Jk malleihin esim. kylmäpihatot saat pääpiirustukset rakennuslupa- ja tukihakemuksia varten veloituksetta.
Keskusteluissa Irlannin ja Suomen maksajaviraston, toimintaryhmien ja verkostoyksikÜn edustajien kesken nousi esiin mahdollisuus Irlannin ja Suomen intensiivisestä yhteistyÜstä Leaderin kehittämiseksi ja parantamiseksi entisestään. Kun yhdistetään Leaderin erityisluonteen huomioivat pelisäännÜt (vähäisempi byrokratia), Irlannin sujuvat käytännÜt ja toimiva hanketietojärjestelmä sekä meidän suomalaisten hyvät toimintakäytännÜt (hallituksen kolmikanta ja yhdistys toiminnan pyÜrittäjänä), Leader-toiminnan kehittymiselle entistä ehommaksi on erinomaiset mahdollisuudet, kun vielä muistamme itse olla innostuneita ja innostavia.
Marja Kares-Oksman toiminnanjohtaja Kehittämisyhdistys Pyhäjärviseutu ry
6
MAASEUTU
maaseutu
8.10.2010
Perinnemaisemat ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta ja ovat samalla ilo silmälle.
Onko lähimaisemasi umpeutumassa? Nyt on hyvä aika miettiä, mitä voisi tehdä. Vuosisataiset viljelymaisemat, perinnemaisemat ja vanhat laidunhaat ovat umpeutumassa. Karjatilojen vähentyminen on saanut vanhat laidunnetut niityt ja hakamaat kasvamaan umpeen. Perinnemaisemat ovat tärkeitä maaseudun viihtyvyyden, vetovoimaisuuden sekä kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämisen vuoksi ja liittyväthän niihin usein vanhoja rakennuksia ja rakenteita kuten heinälatoja, aitoja
ja maitolaitureita. Mahdollisuutena maisemien hoitoon on maatalouden ympäristötuen erityistuet. Ympäristötuen sitoumuksen tehneet viljelijät ja rekisteröityneet yhdistykset ovat oikeutettuja hakemaan maisemanhoitoon liittyviä tukia.
Valmistele syksyllä Ympäristötuen erityistukien hakuaika on kerran vuodessa keväällä muiden
peltotukihakujen yhteydessä. Nyt onkin hyvä aika suunnitella, mitä alueita ensi vuonna voisi hakea sopimusten piiriin. Viljelijän ja yhdistyksen on laadittava tukihakemuksen liitteeksi perusteellinen selvitys alueesta ja alueella sopimuskauden aikana toteutettavista toimenpiteistä, kun hakee perinnebiotooppien tukea ja luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämistukea. Suunnitteluvaiheessa kan-
nattaa kääntyä asiantuntijan puoleen, jos itse ei ole varma asiasta. Neuvonnasta aiheutuvat kustannukset lasketaan suunnitelmaan liitettävän kustannusarvioon sisälle, kustannusarvion perusteella maksetaan alueelle erityistukea. Maksimitukimäärä on 450 €/ ha. Suunnitelman valmisteluun kannattaa ryhtyä jo syksyllä. Satakunnan rannikkoseudulla (Rauma, Eurajoki, Luvia, Pori ja Merikar-
www.lalli.fi
Laiduntavat eläimet ovat hakamaiden parhaita hoitajia.
via) on mahdollista saada apua erityistukialueiden suunnittelussa, ProAgria Satakunnan/maa- ja kotitalousnaisten VeturiVihreä- hankkeen tavoitteena on järjestää hoitoa sellaisille alueille, jotka ovat arvok-
kaita luonnon ja maiseman kannalta. Jos sinulla on laiduntavaa karjaa tai otollisia alueita, niin ota yhteyttä ProAgria Satakunta/Sanna Seppälä puh. 050 5902085.
MAASEUTU
maaseutu
Farmarinäyttely on maatalouden merkkitapahtuma Satakunnassa Farmari Suomen Maatalousnäyttely 2011 on koko Satakunnan yhteinen ponnistus. Maatalous ja maaseutu esittäytyvät sekä ammattilaisille että kaupunkilaisille Porissa ensi kesänä 1.–3. heinäkuuta. Näyttely Kirjurinluoto Arenalla samalla ProAgria Satakunnan 150vuotis juhlanäyttely. Edellisestä Satakunnan omasta maatalousnäyttelystä on aikaa jo reilut 16 vuotta. Silloin Ulvilan Ravanin näyttelykentällä vieraili kolmen päivän aikana noin 70 000 vierasta. Ulvilassa oli esillä strutsi ensimmäisen kerran Suomessa. Tämän asian lähes kaikki muistavat vielä hyvin. Samansuuruista kävijämäärää tavoitellaan myös ensi kesänä Kirjurinluoto Arenalle. Arena on hieno paikka Farmarin järjestämiselle, sillä paikka on suunniteltu ja rakennettu nimenomaan suuria ihmismääriä varten. Näyttelyalueelle on helppo tulla suoraan 8-tieltä. Autojen paikoitus saadaan aivan näyttelykentän viereen ja kaupunkilaiset pääsevät paikalle kätevästi jalan tai polkupyörällä.
Valmistelut käynnissä Farmarinäyttelyn valmistelut ovat jo hyvässä vauhdissa. Näyttelyosastojen myyn-
8.10.2010
MAAUSKO
Paska-asetus Maaherra Esa Timonen totesi joskus muinoin suomalaisesta väliportaan (lue alue-) hallinnosta, että se on kuin savolaispojan asento. Sitä ei voi korjata, se pitää purkaa ja koota uudelleen. No, tuota korjaamista on muutama vuosikymmen tehty tuon toteamuksen jälkeen ja jäljestä ei oikein voi asentoa tunnistaa. Vähän samanlainen olo on ollut tämän haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen kanssa. Siitä on puhuttu ja kirjoitettu jo niin paljon, ettei siitä oikein voi enää edes sitä itseänsä vääntää. Kansanedustaja Esko Kiviranta lopetti kirjoituksensa asiasta vähän yli viikko sitten Maaseudun Tulevaisuudessa seuraavasti: ”Yhteiskunnan tulee myös kohdella haja-asutusalueen asukkaita tasapuolisesti suhteessa kunnallisten siirtoviemärien varrella asuviin.” Niinpä niin, mutta mitäs tehdään, jos asut haja-asutusalueella kunnallisen siirtoviemärin varrella. Ja siihen pirun paineviemäriin kun ei riittävän harvassa yksin asuja oikein pääse. Kai tällaiset tapaukset jätetään iloisesti ihailemaan maanalaisen itsensä sutjakkaa sukeltamista putkistossa kohti suurpuhdistamon autuaallista kitaa.
Ja siihen pirun paineviemäriin kun ei riittävän harvassa yksin asuja oikein pääse.
Viime kesän Farmari Mikkelissä tarjosi sekin koko perheelle katsottavaa ja koettavaa.
ti on aloitettu, ja näyttelykentän kokonaisuuden suunnittelu etenee. Monia muitakin asioita, jotka eivät vielä näy ulospäin, on koko ajan menossa. Oman maakunnan alueelta on tullut ilahduttavan paljon jo nyt kyselyjä näyttelypaikoista ja muista yhteistyömahdollisuuksista. Näyttelyinnostus on nousemassa! Farmarinäyttelyn rakentaminen ja toteutus on voimannäytös koko Satakunnalle. Jo ennen näyttelyn avautumista tarvitaan talkoolaisia ja näyttelypäivien aikana kentällä häärii sato-
ja henkilöitä erilaisissa tehtävissä.
Sukutilatunnukset hakuun Farmarinäyttelyissä on perinteisesti mukana sukutilakunniakirjojen ja viirien jako. Ensi kesän Farmarinäyttelyssä jaetaan sukutilatunnuksia mielellään kaikkien maakuntien tiloille, ei ainoastaan satakuntalaisille. Sukutilakunniakirjan saaminen tutkimuksineen ei käy aivan käden käänteessä. Siihen pitää vara-
ta riittävästi aikaa. Uuden sukutilakunniakirjan hakemukset pitää toimittaa oman alueen ProAgria keskukseen viimeistään helmikuun 2011 loppuun ja sukutilakunniakirjojen uusintahakemukset maaliskuun 2011 loppuun mennessä. Sukutilakunniakirjaa ja viiriä voi hakea tila joka on ollut saman suvun hallinnassa vähintään 200 vuotta. Irmeli Pihala ProAgria Satakunta
Mitäpä tästä vakavasta asiasta vitsiä vääntämään, kun ummetusta tuppaa asiasta tulemaan niillekin, jotka maalaislääkäri Kiminkisen sanoin ovat laihoja läpipaskoja. Johtavalla halllituspuolueella on joka tapauksessa käsissään jo housuun tullutta ja asia ei kyllä hoidu käsienpesulla tai vaikka uusilla vaipoilla. Saapi nähdä mitä tästäkin asiasta poliittisesti seuraa. Keskustaa uhkaa talvivaara, mutta onneksi vaalit sentään siirtyivät maaliskuulta huhtikuulle. Vaikka sielläkin vaanii takatalven uhka.
7
8
MAASEUTU 8.10.2010
maaseutu
Sianlanta sika lämmönlähte Mirja Laukkanen
Asuinrakennuksen ja konehallin lämmitystä varten rakennetaan uusi viljajätettä polttava lämpökeskus entiseen hakevarastoon. Energianeuvoja Jukka Kontulainen (vas.) on laatinut energiasuunnitelman Vesa Harjunmaan tilalle.
Huittisten Jokisivulla Kaistin sikalaa lämmitetään parin kuukauden päästä tuhannen sian lannalla. Lähipäivinä käynnistyvän sikalan sisätilojen uudistustyön yhteydessä lietelantakouruun asennetaan energiaa talteen keräävää putkisto. Sikalaremontti on hyvinvointi-investointi, johon saa tukea. Kun lannasta kerätään energiaa, myös sikalan sisäilma paranee, sillä ammoniakin vapautuminen vähenee. Lietelannan hyödyntäminen lämmityksessä on uutta tekniikkaa, jota on asennettu lähinnä uudisrakennuksiin. Kaistin sikalan sisätiloissa lattiat, karsinat ja ruokintalaitteet uusitaan osasto kerrallaan. Samalla asennetaan maalämpö-
tyyppinen energiankeräysjärjestelmä. – Se tietää 60 prosentin säästöä öljylaskusta, isäntä Vesa Harjunmaa arvioi. Lietelantalämmityksen rinnalle jää edelleen öljylämmitys.
Viljajäte lämmöksi Kaistin tilan energiasuunnitelma tietää muutoksia myös asuinrakennuksen ja konehallin lämmitykseen. Vanhasta hakelämpökeskuksesta luovutaan, koska omaa metsää ei ole ja hake on ostettava. Uusi järjestelmä rakennetaan omavaraiselle lämmönlähteelle eli jäteviljalle. – Jäteviljajärjestelmä on puolet halvempi kuin hakelaitos. Viljan jätettä tulee omasta takaa, naapuritilojen rahdinajosta, viljan lajittelusta ja kuivatuksesta.
Tähän asti jätevilja on kipattu metsään, nyt se hyödynnetään lämmitykseen, Harjunmaa perustelee ratkaisua. Uudessa lämpökeskuksessa voidaan polttaa myös pellettiä. Energia-asioihin Kaistin tilalla on kiinnitetty huomiota jo ennen nyt toteutettavaa energiasuunnitelmaa. Tilalle on hankittu ilmatiivis säiliö, johon vilja ajetaan suoraan pellolta. Viljan kuivatusta ei tarvita, sillä hiilidioksidin avulla vilja säilyy säiliössä käyttökelpoisena.
Tuulimylly kallis Energianeuvojalta kysytään koulutustilaisuuksissa tuulivoimasta. Vesa Harjunmaankin on ajatellut tuulivoimalaa. – Kyseessä on miljoonien eurojen investointi, jota yk-
alan eeksi
sittäinen viljelijä ei pysty toteuttamaan. Ei lÜydy rahaa eikä rahoittajaa, Harjunmaa tuumaa. Kaistin isäntä on äskettäin käynyt Keski-Euroopassa tuulivoimaenergiamessuilla ja tutustunut Saksassa koko kylän omis-
9
MAASEUTU
maaseutu
8.10.2010
Hakkuisiin valmistaudutaan erittäin aktiivisesti
PLUS
Energianeuvoja lÜytää suunnittelemalla säästÜjä Se tietää 60 prosentin säästÜä Üljylaskusta. tamaan kansalaispuistoon, jossa pyÜrii viisi tuulivoimalaa. Kylän 200 asukkaasta 40 on osakkaana tuulivoimalayhtiÜssä.
INFO Jokainen tila on erilainen â&#x2013; Nautatilalla sähkÜä kuluu lypsyyn ja maidon jäähdytykseen. â&#x2013; Sikatilalla energiaa menee lämmitykseen. â&#x2013; Viljatiloilla energiaa kuluu viljan käsittelyyn ja koneiden polttoaineisiin. â&#x2013; Mitä kauempana peltolohkoja on, sitä enemmän polttoainetta palaa. â&#x2013; MaalämpĂśtekniikkaan perustuva lämmĂśn talteenotto kehittyy koko ajan. â&#x2013; Uusiutuvista energiamuodoista kallein tai halvin vaihtoehto saattaa olla esimerkiksi hakelämpĂśkeskus. Hakelaitosinventoinnin takaisinmaksu voi viedä joskus neljä vuosikymmentä ja joskus järjestelmä tienaa hintansa vaikka 10 vuodessa.
Mirja Laukkanen
Pro Agria Satakunnan energianeuvojana vuoden alusta toiminut agrologi Jukka Kontulainen on laatinut maatiloille seit- Energianeuvoja Juksemän energiasuunnitelmaa, Sa- ka Kontulainen suuntakuntaan kuusi ja Varsinais-Suo- nittelee Satakunnan meen yhden. Energianeuvoja on ja Varsinais-Suomen maatilojen energianlisäksi tehnyt tehontarvemitoi- kulutuksen hallintaa. tuksia, kustannus- ja investointilaskelmia Maaseudun uusiutuvat energiat Satakunnassa -hankkeelle. EY-tukikelpoisten maatilojen energiasuunnittelu alkoi huhtikuussa. Kontulainen on opastanut niin broileri-, sika- ja nautatilaa kuin kasvihuoneviljelmää ja viljatilaa energiakustannusten hallintaan.
Kahden päivän tyÜ Suunnitelman teko vie pari päivää. Ensin kartoitetaan tilan energiankulutus ja investointitarpeet. Energian hankintaan ja omavaraisuuteen kiinnitetään huomiota. SähkÜsopimukset kannattaisi kilpailuttaa, vaikka Kontulainen on havainnut viljelijÜiden olevan uskollisia paikalliselle sähkÜyhtiÜlle. Energialaskelmien pohjana käytetään edellisvuoden kulutuslukuja. Mikäli vuosi on ollut poikkeuksellinen, tämä otetaan huomioon. Maatalouden laskelmat tehdään energian verottomilla hinnoilla, yksityispuolella verollisena. Viljelijä maksaa energiasuunnitelmasta 165 euroa. Hinta on pieni kustannuserä neuvonnan myÜtä lÜytyviin säästÜihin. HyÜty riippuu tilan tuotantosuunnasta ja energian käyttÜtavoista.
tiina ahonen
Uudistushakkuuilmoitusten hehtaarimäärä hyppäsi yksityismetsissä elokuun ennakkotietojen perusteella ennätyslukemiin. Hehtaarimäärä nousi lähes 22 000 eli yli 3-kertaisiksi edelliseen vuoteen verrattuna. Koko alkuvuoden kertymä on runsaat 66 000 hehtaaria eli selvästi yli kahden edellisen vuoden tason. Tiedot käyvät ilmi metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion keräämistä tilastoista. Kasvatushakkuisiin varattujen kohteiden pintaala nousi yksityismetsien metsänkäyttĂśilmoituksissa elokuun ennakkotietojen perusteella lähes 50 000 hehtaariin. Määrä ylittää viime vuoden tason lähes kolminkertaisesti. Koko alkuvuoden kertymä oli lähes 213 000 hehtaaria, mikä on lähes kaksi kertaa viimevuotista enemmän. â&#x20AC;&#x201C; Vuodesta 2010 on metsänkäyttĂśilmoitusten perusteella muodostumassa selvästi kahta edellisvuotta vilkkaampi vaikka myrskyjen vaikutukset jätettäisiinkin huomiotta. Kokonaisuutena ollaan jo lähes ennätysvuoden 2007 tahdissa. On onni onnettomuu-
dessa, että myrskypuulle on nyt markkinoilla kysyntää, arvioi Tapion johtaja Ritva Toivonen. Elokuun ennakkotiedot näyttävät niin ikään selvää nousua kaikkien metsänomistajien metsiin kohdistuvissa hakkuuaikeissa. Uudistushakkuissa luvut nousivat selvästi yli kolmen edellisen vuoden tason eli lähes 27 000 hehtaariin. Koko alkuvuoden aikana hehtaareja kirjattiin yli 97 000. Kasvatushakkuisiin varattiin lähes 59 000 hehtaaria, kun viime vuonna päästiin alle puoleen tästä. Koko alkuvuoden kertymä on lähes 309 000 hehtaaria.
ɴɨĘ&#x17D; 4Č?É&#x153;É&#x2022;Ę&#x17D;Č˝É&#x201E;ȚȨÉ&#x2022;É&#x153;ǸȏǸѳ
.DWNRQQDOOD RQ YlOLl K\|G\QQlPPH DUYRNNDDQ UDDND DLQHHVL WDUNDVWL
+DQNLQWDHVLPLHKHPPH SDOYHOXNVHVVDVL -DODVMlUYL .DULMRNL .ULVWLLQDQNDXSXQNL
.DXKDMRNL
.LKQL|
.DUYLD
,VRMRNL +RQNDMRNL
3DUNDQR
0HULNDUYLD 6LLNDLQHQ
0DUNNX (UNLQWDOR *60
.DQNDDQSll -lPLMlUYL ,NDDOLQHQ
/DYLD
3RUL 8OYLOD /XYLD
+DUMDYDOWD .RNHPlNL (XUD
5DXPD
+lPHHQN\U|
.LLNRLQHQ
1DNNLOD
(XUDMRNL
0DWWL 7HQKR *60
<O|MlUYL
3RPDUNNX
.|\OL|
1RNLD
6DVWDPDOD
/HPSllOl 9HVLODKWL
+XLWWLQHQ
3XQNDODLGXQ
7DUPR 6DDULQHQ *60
8UMDOD
6lN\Ol 3|\W\l 2ULSll
3LUNNDOD
/RLPDD
+XPSSLOD
 �
Â?
3LKODYDQ 6DKD 2\ $KOVWU|PLQWLH 3RUL
Â? Â?  Â&#x20AC; Â?   Â&#x20AC; Â? ÂÂÂ&#x201A;
HWXQLPL VXNXQLPL#SLKODYDQVDKD IL ZZZ SLKODYDQVDKD IL
10
MAASEUTU
metsä
8.10.2010
Jussi Somerpalo
Tuhti tietopaketti puuenergiapäivästä Jussi Somerpalo
Länsirannikon puuenergiapäivää saatiin viettää aurinkoisessa syyssäässä Kullaalla lauantaina.Tapahtumassa oli näytillä koneita hakkurista kattilaan ja sisätiloissa tarjoiltiin tuhti paketti puuenergia-asiaa seminaariväelle. Tapahtuma järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa. Aamupäivän seminaarissa, jonka avasi kansanedustaja Timo Kalli, kuultiin asiantuntijoiden esityksiä puuenergiasta. Yhteenvetona esityksistä voisi todeta, että metsäenergiaa koskevat kansalliset käyttÜtavoitteet ovat haastavia. Ne
tarjoavat samalla mahdollisuuden metsäenergiaan liittyvän liiketoiminnan kasvulle niin metsänomistajille kuin metsäenergian logistiikkaketjussa mukana oleville yrittäjille.
Tarvitaan lisää polttajia Jotta hakepuu saadaan liikkeelle, tarvitaan lisää kysyntää puupolttoaineelle, toisin sanoen uusia puuta käyttäviä laitoksia. Toisaalta myÜs tarjontaa tulisi lisätä tiedottamalla metsänomistajille sopivista korjuukohteista ja energiapuun korjuun hyÜdyistä ja haitoista. Metsähakkeen korjuu voitaisiin Satakunnassa kak-
sinkertaistaa. Valtiovallan tuki energiapuun korjuulle on välttämätÜn, mikäli halutaan saada puu liikkeelle nuorista metsistä. Koneyrittäjien Simo Jaakkola esittikin toiveen, että KEMERA-tuki suunnattaisiin nykyistä hieman järeämpipuustoisiin leimikoihin, joissa kertymät olisivat suurempia ja tyÜ taloudellisesti kannattavampaa. Tällä hetkellä energiapuun korjuu on koneyrittäjälle taloudellisesti heikoiten kannattava tyÜlaji. Hän esitti myÜs toiveen metsävaratietojen nykyistä paremmasta saatavuudesta, jotta yrittäjät voisivat tehdä metsänomistajil-
le tarjouksia. Tähän on tulossa selvä parannus metsäkeskusten uuden Metsään. fi palvelun myÜtä. Nyt kohteita voi etsiä mm. metsäkeskusten Metsään Palstat verkkopalvelun avulla.
Niksejä kuulijoille Iltapäivän Puulämmittäjän tietolaarissa kuultiin lyhyitä esityksiä polttopuusta ja puulämmityksestä. Hyvälaatuinen ja kuiva polttopuu varmistavat sen, että takan lämmÜstä voi nauttia turvallisesti ja ympäristÜystävällisesti ja samalla säästää lämmityskuluissa. Puut kannattaa sytyttää päältä päin ja täyttää puilla korkeintaan kaksi kolmannesta tulisijasta. Ja jos polt-
Päivän päätteeksi järjestettiin polttopuuhuutokauppa. Meklarina toimi Juha-Pekka Koivusalo Winnovasta.
topuuta ei ole omasta takaa, sitä voi kätevästi ostaa metsäkeskusten ylläpitämästä Halkoliiteri.com -polttopuun verkkokaupasta. Näytteilleasettajat, joita oli noin 30, olivat tuoneet näytille pilkekoneita, hak-
kureita, kattiloita ja muuta päivän teemaan liittyvää. Tapahtuman järjestelyistä vastasivat Prizztech/Maaseudun uusiutuvat energiat Satakunnassa -hanke sekä Winnova/Ulvilan toimipiste.
VINYYLIVERHOUKSEN HINTAROMAHDUS !
Edustava talon ULKOVERHOILU + 50 vuoden takuu + huolto- ja maalausvapaa
hinta sis. alv:n sekä tarvittavat listoitukset
ENTAA VOI AS SSĂ&#x201E;, N I L Y Y SĂ&#x201E;Ă&#x201E; VIN Ă&#x201E; KUIN I SĂ&#x201E;Ă&#x201E;SS ALVELLA TA T A A P S IS JO Q N SATE SYKSY WXWXVWXPDD
NAANTALIN VINYYLIPOJAT OY 044 - 523 3374
PH WXORD 7HUYH \\PlOllP 7XUNX P WX PLQND 6WnODU
9,/-(/,-b $9(1$.$833$ 88',678, $YHQDNDXSSD RQ SDOYHOOXW YLOMHOLM|LGHQ NDXSDQNl\QWL MD ULVNLHQKDOOLQWDW\|NDOXQD MR YXRGHVWD DONDHQ
$YHQDNDXSDVVD RQ Q\W XXVLD YLOMH OLM|LWl K\|G\WWlYLl SDOYHOXMD +LQWDYDKWL $QDO\\VLWLODXNVHW 7LODKLQWDODVNXUL MD WLODKLQWDVRSLPXV 9DUDVWRQKDOOLQWDW\|NDOX 6llSDOYHOX \P 5HNLVWHU|LG\ MD WXWXVWX 2WD Wl\VL K\|W\ XXGHVWD $YHQDNDXSDVWD
ZZZ DYHQDNDXSSD Ă&#x20AC; 2WD \KWH\V (VSRR -RKDQ $QGEHUJ +DQQD ,NlYDONR 6HLMD 8XVNRVNL .RXYROD .HQQHWK $KOTYLVW
3RUL 0DWWL .RVNHOD 0DDULW 7DPPHOLQ 6DOR 0DWWL +lPlOlLQHQ 9DDVD %URU 6WDIIDV
9LOMDNDXSDQ \NN|VSDLNND .DWVR NLOSDLOXN\N\LVHW KLQWDPPH ZZZ DYHQDNDXSSD Ă&#x20AC;
MAASEUTU
metsä
8.10.2010
Metsäenergiassa haastetta kerrakseen Lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin vuonna 2009 ennätykselliset 5,4 miljoonaa kiintokuutiometriä metsähaketta. Koko maan hakkuukertymä oli samana vuonna hieman vajaa 48 miljoonaa kiintokuutiometriä. Metsähakkeen käyttö on yli viisinkertaistunut 2000-luvun alusta, jolloin vuotuinen metsähakkeen käyttö oli vajaa miljoona mottia. Ainoa poikkeus oli vuosi 2007, jolloin käyttö pieneni edelliseen vuoteen verrattuna. Lämpö- ja voimalaitosten lisäksi puuta palaa runsaasti myös pienkiinteistöissä. Metlan mukaan pientaloissa käytettiin polttopuuta lämmityskaudella 2007/2008 6,7 miljoonaa kiintokuutiometriä.
Monikertaiseksi Nykyiset korjuumäärät eivät kuitenkaan riitä vaan metsähakkeen käyttö tulisi kaksin- tai kolminkertaistaa vuoteen 2020 mennessä, jotta EU:n asettama uusiutuvien energialähteiden käyttötavoite saavutettaisiin. Tämän tavoitteen mukaan uusiutuvien energialähteiden osuus loppukulutuksesta vuonna 2020 on EU:ssa keskimäärin 20 prosenttia. Suomessa uusiutuvien osuuden tulisi kuitenkin tästä poiketen olla vuonna 2020 38 prosenttia. Tällä hetkellä uusiutuvan energian osuus loppuku-
Jussi Somerpalo
lutuksesta on noin 30 prosenttia.
Ammattiväkeä mukaan Lounais-Suomen metsäkeskuksen arvion mukaan energiapuun, ts. hakkuutähteen, kantojen, pienpuun, käyttö voitaisiin Lounais-Suomessa metsävarojen puolesta kaksinkertaistaa vaarantamatta metsävarojen kestävän käytön periaatetta. Ketjussa metsästä kattilaan metsänomistajat ovat keskeisessä asemassa ketjun alkupäässä energiapuun tuottajina ja myyjinä. Seuraavaan vaiheeseen eli energiapuun korjuuseen ja kuljetukseen tarvitaan riittävästi kalustoa ja ammattitaitoista työvoimaa. Tarvitaan myös lisää puuta käyttäviä lämpöja voimalaitoksia sekä puuenergian käytön lisäämistä niissä olemassa olevissa laitoksissa, joissa se on teknisesti mahdollista.
Uusia tukimuotoja Konkreettisten toimien lisäksi on Työ- ja elinkeinoministeriön Uusiutuvan energian velvoitepaketissa esitetty kolmiosainen tukipaketti metsäenergian kilpailukyvyn parantamiseksi. Sen mukaan ”pääosa metsäenergian hyödyntämisen kasvusta tulisi tapahtua pienpuulla ja kannoilla, joista etenkin pienpuun korjuukustannukset ovat
Energiapuun, hakkuutähteen, kantojen ja pienpuun, käyttö voitaisiin Lounais-Suomessa metsävarojen puolesta kaksinkertaistaa vaarantamatta metsävarojen kestävän käytön periaatetta.
Tarvitaan myös lisää puuta käyttäviä lämpö- ja voimalaitoksia. nykyisellään liian korkeat energiayritysten maksukykyyn nähden. Tämä edellyttää uusia tukimuotoja
metsäenergian hyödyntämisen lisäämiseksi. Metsäenergian lisäkäyttöä varten on määritetty kolmiosainen tukipaketti, jolla nostetaan metsäenergian kilpailukyky tasolle, jossa tarvittava kasvu voi tapahtua. Esitettävään tukipakettiin sisältyvät pienpuun energiatuki, metsähakkeen ja vaihtoehtoisen polttoaineen kustannusten välisen erotuksen kattamiseksi maksetta-
Opiskele työn ohessa! Hae tammikuussa alkaviin agrologiopintoihin: - Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma (Ilmajoki)
HAKUAIKA 13.9.–15.10.2010 Suomen suurin AMK-agrologien kouluttaja: Uutuutena elintarvikeagrologin opinnot
MAASEUTUELINKEINOT, ILMAJOKI | METSÄTALOUS, ÄHTÄRI
www.seamk.fi
va syöttötariffi ja ns. pienten CHP-laitosten syöttötariffi.” Metsäenergiatavoitteet ovat haasteellisia, mutta eivät kuitenkaan mahdottomia, saavuttaa. LounaisSuomen metsissä kyllä riittää puuta sekä poltettavaksi että muuhun käyttöön. Jussi Somerpalo projektipäällikkö, puuenergianeuvoja Metsäkeskus Lounais-Suomi
11
Härmälä energiaosaston ylijohtajaksi Esa Härmälä on nimitetty työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtajaksi 1.1.2011 alkaen. Agronomi Esa Härmälän (56) tehtävä työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikön virassa on määräaikainen 31.12.2015 saakka. Tehtävä vapautui, kun sen pitkäaikainen hoitaja Taisto Turunen jäi eläkkeelle elokuun lopussa. Tehtävää hoitaa tällä hetkellä teollisuusneuvos Arto Lepistö. Härmälä siirtyy ministeriön ylijohtajaksi Euroopan lannoiteteollisuusyhdistyksen (Fertilizers Europe) toimitusjohtajan tehtävästä. Sitä ennen hän toimi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n johtokunnan puheenjohtajana vuosina 1994–2006. Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastolle kuuluvat energiapolitiikka mukaan lukien energiatalouden kehityksen ennakointi ja analysointi, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden edistäminen, energiamarkkinoiden toimivuus, energiansaannin varmuus, ydinenergia, ydinturvallisuus ja ydinjätehuolto, ilmastopolitiikan kansallisen valmistelun ja toimeenpanon yhteensovittaminen ja kasvihuonekaasujen päästökaupan valmistelu ja toimeenpano sekä energiateknologia ja viestintä.
12
MAASEUTU
metsä
8.10.2010
Puumarkkinoihin haetaan lisää potkua Hintaindeksin toimivuutta selvitetään raakapuumarkkinoilla. Työ-ja elinkeinoministeriön Metsäalan strategisen ohjelman toimeksiannosta tehdyssä puumarkkinoiden toimintaa koskeneessa selvityksessä Pöyry Oy esitti, että olisi tarpeen perustaa keskustelufoorumi, joka keskustelee puumarkkinoiden kehityksestä ja hintaan vaikuttavista tekijöistä, sekä seuraa Suomen hintakilpailukyvyn kehittymistä ja puun hintaan vaikuttavia tekijöitä sekä seuraa Suomen hintakilpailukyvyn kehittymistä ja puumarkkinoihin liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä. Maa-ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila joukkoineen pisti asian ripeästi käyntiin ja ensimmäinen puumarkkinatyöryhmän kokous kattavalla ja laajalla sekä asiantuntevalla joukolla on jo pidetty. Puumarkkinatyöryhmän ensimmäisessä tapaamisessa keskustelua herätti se, millaisella aluejaolla toteutuneiden puukauppojen hintatasoa seurataan. Puukaupan toimijoilta toivottiin myös mahdollisimman laajaa hintatietojen antamista, erityisesti itsenäisiltä sahoilta ja valtakirjakauppaa tekeviltä metsänhoitoyhdistyksiltä. Laajaa hyväksyntää sai ehdotus siitä, että toteutuneet hintatiedot julkaistaisiin leimikkotyypeittäin. Käytännössä tämä merkitsisi sitä, että ensiharvennuksille, muille harvennuksille ja päätehakkuille kerättäisiin omat tilastot toteutuneista hinnoista. Tämä olisi merkittävä uudistus, sillä asiaa tuntemattomalle vain yhden hinnaston seuraaminen voi johtaa väärään käsitykseen eri puutavaralajien kulloiosestakin makkinahinnasta. Professori Matti Kärkkäinen on osuvasti todennut, että suurin este puukaupoille on tällä hetkellä hintaodotukset. Puuta ei myydä, koska muistissa ovat vielä parin vuoden takaiset hetkelliset huippuhinnat. Tilanteeseen ei paljon vaikuta se, mikä markkinatilanne tällä het-
deksiperhe puuperäiselle biomassalle sen eri käyttömuodoissa alkaen raakapuusta aina valmiisiin teollisiin puutuotteisiin saakka. Esimerkiksi puupellettien hintaindeksiä julkaistaan jo nyt säännöllisesti. Vastaava käytäntö on ollut käytössä jo pitkään muun muassa öljyn, maakaasun ja sähkön hintatason määrityksessä. Tarvitaan vain yhteinen näkemys ja päätös asiassa. – Jos raakapuu markkinoille päätetään kehittää hintaindeksi niin se on tehtävissä yhdeksässä kuukaudessa, lupaa Matti Sihvonen.
Puukaupan hintaindeksoinnilla voidaan vaikuttaa siihen, että puukauppa ei ole niin poukkoilevaa ja ennalta arvaamatonta kuin nyt. kellä reaalisesti on. Foex Oy:n erilaisiin indekseihin perehtyneellä konsultilla Matti Sihvosella oli puumarkkinatyöryhmän kokouksessa pitämässään esityksessä yksi ratkaisuehdotus siihen miten puumarkkinoita häiritseviä hintaodotuksista voitaisiin vähentää. Käytännössä hintaindeksin käyttö raakapuukaupassa toimisi niin, että puunmyyjä ja ostaja sopivat esimerkiksi viiden tai vaikkapa kymmenen vuoden aikana myytävät puumäärät ja niiden toimitusajankohdat. Kunkin toimitusajankohdan hinta määräytyisi sen hetkisen indeksin perusteella. Indeksi määritellään sen hintatiedon perusteella, joka on kerätty eri puun ostajilta mahdollisimman kattavasti. Hintatiedot kerätään ainoastaan sellaisilta ostajilta, joiden puukaupat eivät ole indeksiin sidottuja.
Tieto toteutuneiden kauppojen hinnoista pitäisi kerätä vähintään viikottain. Indeksiin perustuvassa puukaupassa hinnan keruun alueellisella jaolla ei ole suurta merkitystä, koska on oletettavaa, että hinnan muutokset ovat samansuuntaisia koko maassa. – Indeksiin sidotussa raakapuukaupassa on oleellista se, että myyjä saa puustaan aina markkinahinnan, jonka puolueeton osapuoli on määritellyt, Sihvonen on todennut. Vastaavanlaisia sopimusasiakkaille räätälöityjä takuuhintajärjestelmiä on jo lähes kaikilla suurilla puun ostajilla. Ne poikkeavat Foexin esittelemästä siinä, että sopimusaika on huomattavasti lyhyempi ja hinnan muutoksen määrityksestä vastaa puun ostaja. Foexin tavoitteena on luoda kansainvälinen in-
Jotain uutta raakapuumarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi pitää kehittää. Poukkoileva kaupankäynti ei ole puun myyjän eikä ostajan etu. Jos halutaan kehittää suomalaista metsien omistusta siihen suuntaan, että metsänomistus keskittyisi entistä enemmän sellaisille henkilöille tai yhtymille, jotka haluavat kartuttaa metsäomaisuuttaan, pitää puukaupan toimivuuteen voida luottaa. Metsiä ei kannata hankkia eikä puuta kasvattaa, jos business ei toimi, eli käytännössä puuta osteta markkinahintaan markkinoille tuleva määrä. Toimiva puukauppa vaikuttaa suoraan myös siihen miten metsänhoitoon panostetaan. Indeksiin sidottu raakapuun hinta mahdollistaa myös metsämaan arvonmäärityksen pidemmällä aikajänteellä. Sama koskee puuvarastoja ja metsäyrityksiä.
Rauno Numminen
MAASEUTU
metsä
8.10.2010
Puunostajien yhteydet metsänomistajiin kuntoon Metsänomistaja haluaa tietää ennakkoon hakkuun aloituksesta metsässään. Jos metsänomistaja ei ole tyytyväinen saamaansa palveluun, niin hänen kannattaa antaa siitä palautetta.
Rauno Numminen
Puunostajien yhteydenpito metsänomistajiin ennen hakkuun aloittamista on lopahtanut. Pahimmissa tapauksissa metsänomistaja on saanut tiedon toimenpiteistä metsässään vasta, kun kaikki puut on hakattu ja mahdollisesti ajettu jo tehtaallekin. Luottamus on koetuksella, jos metsänomistaja ei missään vaiheessa näe metsästään kaadettuja puita. Metsäliiton Rauman piiripäällikkö Pekka Kantola näkee erittäin tärkeänä sen, että metsänomistajalle ilmoitetaan joko soittamalla tai tekstiviestillä pari kolme päivää ennen hakkuun aloittamista. Ainakin Metsäliitto on ohjeistanut henkilökuntansa toimimaan näin. Virheitäkin voi kuitenkin sattua. Metsänomistajien palaute otetaan huomioon toimintaa kehitettäessä. – Jos metsänomistaja ei ole tyytyväinen saamaansa palveluun, niin hänen kannattaa antaa siitä palautetta, Pekka Kantola kehottaa.
Ketjuongelmia Puun korjuussa on siirrytty alueurakoitsija malliin. Siinä yhdellä urakoitsijalla voi olla useita aliurakoitsijoita palveluksessaan. Alueurakoitsija jakaa työt ali-
Puukaupasta saatavien rahavirtojen ennakointi pidemmällä aikavälillä on tärkeää metsänomistajalle.
urakoitsijoilleen. Syy puunostajan ja puun myyjän välisiin tiedonkatkoksiin voi olla siinä, että ketju ostomiehen ja hakkuukoneen kuljettajan välillä on pidentynyt. Tämä voi aiheuttaa katkoksen tiedonkulussa. Näin ei kuitenkaan saa tapahtua. Ongelma on pikaisesti hoidettava kuntoon.
Jo etäisyyden vuoksi Asianajaja Markku Asmala Asianajotoimisto Asmala, Härmäläinen, Santavuo Oy:stä muistuttaa, että sopimuksista on pidettävä kiinni olivatpa ne sitten suullisia tai kirjallisia. Jos näin ei tapahdu, niin kyseessä on sopimuksen vastainen menettely. Pahimmassa tapauksessa puunos-
taja voi joutua korvausvelvolliseksi, jos ilmoituksen laiminlyönnistä johtuen metsänomistaja ei ole voinut tulla hakkuutyömaalle ja vahinko pääsee tapahtumaan. Esimerkkinä Asmala mainitsee vaikkapa ajoreitin valinnan hakkuutyömaalle. Metsänomistajalla voi olla syynsä vahinkojen välttämiseksi ohjata hakkuukone metsäänsä valitsemaansa reittiä. – Jos vahinko sattuu, on metsänomistajalla oikeus vahingonkorvaukseen, Markku Asmala sanoo. Yhteydenpito puun ostajan ja puun myyjän välillä tulee koko ajan entistä tärkeämmäksi, kun etämetsänomistajien määrä lisääntyy. Kaukana metsätilaltaan asuva metsänomistaja on täysin tietämätön tapahtumista metsissään, jos hän ei saa tietoa hakkuista puun ostajalta.
13
14
MAASEUTU 8.10.2010
Parhaat paikat
Parhaat paikat
MAASEUTU 8.10.2010
15
16
MAASEUTU
luonto Kohta kaikki jahdissa mukana
8.10.2010
KOLUMNI n Reima Laaja
Ilmaista lihaa En ole koskaan pelannut golfia, enkä uskoakseni ryhdy kovin pian sitä harrastamaankaan. Golf-maailmasta minulla on silti selkeä käsitys. Laji on kallis ja sitä pelaavat herrat ja jääkiekkoilijat. Tarkemmin asiaa ajateltuani taidankin olla melkoinen golf-asiantuntija. Tiedän, että välineisiin kuuluu mailoja ja pallo. Sähköautolla on kiva huristella pitkin nurmikoita ja mailapoika siirtelee muuta kalustoa. Nimistä tulee mieleen parillakin alalla ansioitunut Tiger Woods. Juuri näin me luomme käsityksemme eri asioista. Vahvat mielikuvat ja kaavat ohjailevat ajatuksiamme. Jonkun yrittäessä kertoa asioista muunlaisia puolia niin hän tekee propagandaa. Saadessamme lukea lehdestä uutisen, joka tukee omaa ajatusmaailmaamme, toteamme tienneemme asian olleen juuri näin. Muunlaiset jutut ohitamme haihatteluna. Hirvenmetsästykseen liittyy juuri näitä mielikuvia. Mielikuvissa isot herrat ja suurmaanomistajat jahtaavat hirviä pienessä kännissä. Hahmot ovat vatsakkaita ja punanenäisiä, ajelevat ympäri kyliä hienoilla maastureil-
la ja kauden lopuksi tunkevat neljännen pakastimen täyteen ilmaista lihaa. Urho Kekkonenkin oli aikanaan hirvimies. Hänellä kävi jahtivieraita sekä Ruotsista että Neuvostoliitosta. Jahtien aikana hoidettiin maailman asioita. Asioilla on aina vähintään kaksi puolta. Niin jahdissakin. Hirvenmetsästykseen osallistuu toki herroja ja kuninkaallisia, kuitenkin valtaosa metsästäjistä on ihan tavallisia suomalaisia miehiä ja naisia. Jakauma on täydellinen läpileikkaus kansasta. Metsästäviä maanomistajia on toki paljon, se johtunee siitä, että he yleensä asuvat maaseudulla jossa metsästys on tärkeä harrastus. Kännissä ei kukaan uskalla ajella eikä ampua. Aselupakäytäntö on nykyisellään niin tiukkaa, että kännittelemällä sinusta tulee helposti entinen aseluvan omistaja. Valtaosa hirvimiehistä on keski-ikäisiä ja siinä vaiheessa keskivartalolihavuus yleensä yllättää. Mutta on niitä hoikkiakin metsästäjiä. Maastureitakin löytyy, yleisimmät ajoneuvot taitavat kuitenkin olla Nissanit ja Toyotat. Niillä ne ajelevat tavalliset metsästämättömätkin pulliaiset.
Saalista saadaan ja sitä syödään pitkin vuotta. Lihan edullisuudesta ei kannata kovin paljoa puhella. En ole uskaltanut koskaan laskea riistanlihan todellista hintaa. Väline-, lupa-, vaatetusja kulkemismaksuista kertyy vuosittain sellainen summa, ettei sitä tohdi esitellä edes perhepiirissä. Lähikaupan lihatiskiltä löytyy paljon edullisempaa lihaa. Mutta kuten sanottua – maksaa se golfosakekin.
Pian viimeisetkin metsään lähtöä panttailleet eteläisen Suomen seurueet ovat hirvieläinjahdissa. Metsästys on ollut käynnissä parisen viikkoa. Hirvieläinten pyyntiin osallistuu Satakunnan riistanhoitopiirin alueella vuosittain noin 7 000 metsästäjää. Hirvilupia, 2 021 kpl, on 15 prosenttia viime vuotta enemmän, valkohäntäpeuroja entinen määrä, 4 735.
Sattumus peuran kanssa Sattumia on niin luonnossa kuin liikenteessä. Yksi erikoisuus tapahtui Säkylän Huovinrinteellä viime perjantaina. Peura kun törmäsi polkupyörällä liikkuneeseen varusmieheen. Oman komppaniansa mukana ampumaradalle pyöräilemässä ollut naispuolinen varusmies kertoi peuran tulleen yllättäen tien vasemmalta puolelta metsästä ja törmänneen häneen. Törmäyksen seurauksena varusmies kaatui ja loukkasi vasemman kätensä. Myös peura kaatui, mutta nousi välittömästi jaloilleen ja jatkoi menoaan. Loukkaantunut varusmies toimitettiin Säkylän terveysasemalle, mutta pian hän palasi yksikköönsä toipumaan.
60 000 ihmistä tarkkaili lintuja
Reima Laaja riistanhoidonneuvoja Satakunnan riistanhoitopiiri
Viikko sitten viikonloppuna noin 60 000 ihmistä eri puolilla Eurooppaa tarkkaili muuttolintuja 34 maassa ja ilmoitti nähneensä yhteensä yli 2,7 miljoonaa lintuyksilöä. Suomesta ilmoitettiin runsaat 360 000 lintua, joista eniten valkoposkihanhia (yli 70 000), räkättirastaita (43 000) ja alleja (24 000). Eniten lintuja havaittiin Ruotsissa (680 000 yksilöä). Koko Euroopassa runsaimmat lajit olivat kottarainen, sinisorsa ja nokikana.
MAASEUTU
koneet ja laitteet
8.10.2010
Pläkkyrimestari on Vuoden Käsityöyrittäjä Vuoden Käsityöyrittäjä 2010 -kilpailun voittajaksi on valittu vähäkyröläinen pläkkyrimestari Pentti Tuominen. Tuomaristo arvosti perinneosaajan verkottumiskykyjä. Menestystä Käsillä – Vuoden Käsityöyrittäjä 2010 kilpailun tuomaristo esitti voittajavalinnasta seuraavat perustelut: – Tuominen on tehnyt
suuren työn vanhan perinneammatin elvyttämiseksi. Hän edustaa tinkimätöntä laatuajattelua ja ammattiylpeydellä hoidettua käsityöyrittäjyyttä. Hän on helposti lähestyttävä verkottuja, joka on onnistunut solmimaan pitkäaikaisia yhteistyösuhteita asiakkaiden kanssa ja toimivia kumppanuuksia käsityöyrittäjien kesken.
Tuominen on rakentanut pläkkisepän työstä yritystoimintaa, joka ulottuu tuotesuunnittelusta oman ja muidenkin seppien töiden markkinointiin ja suunnitteluun. Hänen työnäytöksensä eri puolilla Suomea ovat tuoneet näkyvyyttä koko pienelle toimialalle, ja hän on työpajoineen tarjonnut mielenkiintoisen matkai-
lukohteen omaan kotikuntaansa. Voittaja pitää oman menestymisensä perusedellytyksenä ammattiosaamista ja kädentaitoja. Yrittäjyys vaatii enemmän.– Käsityöläisen pitää olla äärettömän ahkera, muuten ei pysy pinnalla. Pitää olla myös rohkeutta markkinoida ja myydä, puhua ihmisten kanssa ja tuoda itseän-
sä esille. Menestystä Käsillä – Vuoden Käsityöyrittäjä 2010 -kilpailun tuomaristoon kuuluvat tänä vuonna toiminnanjohtaja Kaija Uola, Etelä- Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuusyhdistys, toimitusjohtaja Iina Åman, Viestintätoimisto Tenho, sekä toimitusjohtaja Raimo Pollari, Etelä-Pohjanmaan Messut.
17
Pläkkyrimestari Pentti Tuominen.
18
MAASEUTU
koneet ja laitteet
8.10.2010
Kaikki puimurit esillä Tampereella Syksyn Kone-Forum -näyttelyn valmistelut ovat hyvässä vauhdissa, ja tapahtumaan odotetaan yli 30 000 vierailijaa. Tampereella ovat esillä 14.-16.10. kaikki Suomessa myytävät puimurimerkit eli Case IH, Claas, John Deere, New Holland ja Sampo. Näytteilleasettajat panostavat monipuolisuuteen ja maatalouden ammattilaisia kiinnostaviin uutuuksiin, joita on tulossa runsaasti kaikilta näytteilleasettajilta niin karja- kuin viljatilojen tarpeisiin. Urakointisegmentti on kasvanut vuosittain ja sillä on tärkeä osa näyttelyssä.
Isot yhdessä A-hallissa löytyy puintitehoa, kun kaikki Suomessa edustetut puimurit esitellään siellä. Agrimarket
esittelee Sampo Rosenlew ja John Deere -puimureita, Konekesko mm. uuden Claas Lexion sarjan, Agritek tuo näyttelyyn Case IH Axial Flow -rumpupuimurin sekä New Holland malleja. Agrimarket, Agritek, Kmaatalous, Konekesko ja Yrittäjien Maatalous järjestävät näyttelyn nyt ensimmäistä kertaa yhdessä. Uudistunut Kone-Forum jatkaa Tampereen näyttelyperinnettä, jonka mukaan maatalouskoneiden esittelyllä ja ennakkohankintojen käynnistämisellä on keskeinen rooli. Viljelytekniikan osalta esitellään lannoituksen ja kasvinsuojelun tuloksia ja siemenlajikkeiden uutuuksia. K-maatalouden työkoneuutuuksista esitellään Claas tuoteperheestä mm. Claas Cargos 9600 kombi-
9 687 uutta henkilöautoa
EYjcg FaafanajlY )-- +.0 2/.. Cnnlmhdbo^gdZmn *% +2+)) AZkcZoZemZ fZkdh'gbbgbobkmZ9ennddn'\hf
Autokaupan positiivinen vire viime vuoteen verrattuna jatkui syyskuussa, jolloin rekisteröitiin 9 687 uutta henkilöautoa. Viime vuoden syyskuuhun verrattuna kasvua kertyi 28,6 prosenttia. Vuoden alusta lukien on ensirekisteröity 88 050 henkilöautoa, mikä on 21,3 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Uusien henkilöautojen
keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ovat alentuneet Suomessa vuosina 2007– 2009 noin 10g/km vuotta kohti. EU15-maiden alueella uusien henkilöautojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ovat samana ajanjaksona alentuneet noin 6 g/km vuosittain. Syyskuun ensirekisteröintitilastot osoitteessa www. aut.fi
vaunu, Disco 3500 TC hinattava niittomurskain ja JF GXF 3605 P etuniittomurskain sekä Weidemann T4512 CC 35 kurottaja. Agrimarket tuo näyttelyyn uutuuksina mm. Fliegl-puskutyhjennysvaunut ja niittomurskain- sekä noukinvaunu uutuuksia Kronelta. Agritek esittelee uudet portaattomat Case IH ja New Holland -traktorimallit teholuokassa 125-200 hv. Agritekin työkoneuutuuksia ovat Kverneland-Taarupin yhdistelmävaunut, etuniittomurskaimet ja karhottimet. Y-Maatalouden osastolla nähdään mm. Mepun maahantuomat kanadalaiset AGI:n tuuletuspohjasiilot, pyyhkäisyruuvit sekä hihnakuljettimet. Konekesko esittelee tien- ja kiinteistönhoitoon Stark hiekoitin-, aura- ja harjakonemalliston.
Kahdeksas Tampereella Kone-Forum järjestetään nyt kahdeksannen kerran Tampereella. Näyttely on avoinna päivittäin 9–17 kaikkina kolmena näyttelypäivänä 14.–16. lokakuuta. Näyttelypaikan, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Pirkkahallin, käytössä on sisätilaa yhteensä 20 000 neliömetriä. Työnäytöksiä järjestetään ulkoalueilla. Tapahtumapaikan pysäköintijärjestelyjä tulee helpottamaan uusi, ennen näyttelyä valmistuva parkkialue. Sisäänpääsy ja pysäköinti ovat maksuttomia. Näytteilleasettajat järjestävät yhteiskuljetuksia tilaisuuteen useilta paikkakunnilta.
Subaru syyskuun myydyin nelivetoauto Suomessa
Subarulla on pitkä kokemus nelivetotekniikasta.
Syyskuun ensirekisteröintitilastossa Subaru nousi 159 myydyllä autolla Suomen halutuimmaksi nelivetoautomerkiksi. Autokauppa jatkoi Suomessa nousua myös syyskuussa. Myynninkasvua nelivetoautojen kohdalla kirjattiin edellisvuoteen verrattuna 16,7 prosenttia. Kuukauden myydyin nelivetoautomerkki Suomessa oli Subaru, joita syyskuussa rekisteröitiin kaikkiaan 159 kpl. Kakkosena oli Volvo (113) ennen Audia (103) ja Volkswagenia (103) sekä Toyotaa (91). Subarun ensirekisteröinnit Suomessa nousi syyskuun jälkeen 1 016 autoon, joka on 61,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin. –Olemme panostaneet aktiivisesti jälleenmyyntija huoltoverkostoomme sekä asiakaspalveluun. Myös
uudistunut mallisto, luotettava neliveto sekä tehokkaat ja taloudelliset bensiini- ja dieselmoottoritarjonta ovat omalta osaltaan edesauttaneet myynnin kasvua. Subaru tekee jatkuvasti työtä säilyttääkseen asemansa Suomessa ja muualla maailmassa, Subaru Nordicin Suomen myyntijohtaja Satu Salomaa sanoo. Nelivetoautojen ensirekisteröinnit merkeittäin/syyskuu 2010 (kpl): 1. Subaru 159 2. Volvo 113 3. Audi 103 4. Volkswagen 103 5. Toyota 91 6. KIA 88 7. Honda 81 8. Mercedes-Benz 79 9. Skoda 59 10. Nissan 52
MAASEUTU
koneet ja laitteet
8.10.2010
Vielä vaatimaton rooli metsässä
19
Kaikkien maastojen kulkuneuvo on silti muutakin kuin vain vapaa-ajan ajoneuvo. LUSTO/Vesa-Pekka Järelä
Huvikäyttöön valjastetut mönkijät valittiin vielä vuonna 2007 Suomen Luonto -lehden äänestyksessä vuoden turhakkeeksi. Aiemmin vain vapaaajan kulkuneuvoina tutuksi tulleita mönkijöitä käytetään kuitenkin tänä päivänä yhä enenevissä määrin myös hyötyajoneuvoina ja työkoneina. Toki osa malleista soveltuu tänäänkin vain harraste- tai vapaa-aika käyttöön, mutta markkinoilla on nyt myös jämerämpiä laitteita, joita käytetään ammattimaiseen työntekoon. Länsi-Suomen metsissä mönkijöitä tapaa työn merkeissä vielä suhteellisen harvoin, ei Ulvilan kivikkoseuduillakaan. – Mitään suurta roolia ei mönkijöillä metsätöissä ole Luvian suunnallakaan. Silti mönkijän ja kuskin näkee jo metsässä varmemmin kuin hevospelillä työskentelevän, alueneuvoja Pekka Häkli Länsi-Suomen metsänhoitoyhdistyksestä naurahtaa.
Suuntaus on viime ajat ollut selvästi järeämpien laitteiden suuntaan. tietysti ratkaisee – kovin kivikkoisissa olosuhteissa pitää turvautua muihin keinoihin.
Eurot ratkaisevat
Kotimainen puuhuolto on Häklin mukaan tänä päivänä niin kilpailtu, ettei mönkijälle uskalla povata suurta Juha-Matti Isosalmen järeälle mönkijälle on riittänyt töitä muun muassa Luvian suunnalla.Hydrauliikka on tullut avuksi. roolia jatkossakaan. – Eurot kuitenkin ratkaija metsätalousvarusteille,o sevat ja puuta on saatava n oma ostajakuntansa. metsästä ripeästi ja tehok– Vinssi ja peräkärry -yhkaasti. distelmä on se yleisin hanVaikka Häkli näkeekin kinta, mutta muitakin työmönkijöiden tulevaisuuden tä helpottavia varusteita kylähinnä vapaa-ajan kulkusellään. Isot telasarjat meneuvona, positiivisia puolia nevät kuitenkin poikkeuklaitteesta löytyy myös metsetta tosikäyttöön. sätöissä. – Traktoria ympäristöysEtu ketteryydestä tävällisemmän mönkijän etuna on vaikeakulkuisesPorilaisen yrittäjä-metsa maastossa liikuttaessa surin Juha-Matti IsosalHydrauliikkaperäkärry on osoittautunut käteväksi avuksi. kulkuneuvon pieni paino. men mönkijä on tuttu näTiettyihin töihin Maastoon jäävät jäljet ovat van mönkijän tulee siis ol- te Mattilasta kertoo. ky muun muassa Luvian Traktorin syrjäyttäjäksi vähäiset metsätraktorin jäl- Mönkijämies kehuu työkala riittävän järeä. PerinteiMikkolan mukaan mön- metsissä. mönkijästä ei Häklin mu- kiin verrattuna. set neljällä tai kuudella pyö- kijä soveltuu vaikkapa lu– Mönkijän etuna on ketluaan - sillä pääsee ahtaimkaan ainakaan aivan lähituMetsäkäyttöön suositelta- piinkin paikkoihin. rällä varustetut mallit so- mitöihin, tien hiekoittami- teryys ja kevyt paino selevaisuudessa ole. veltuvat hyötyajoneuvoiksi seen, puukuormien nosta- kä kohtalaisen pieni koko. – Tietyissä hommissa parhaiten. miseen ja kuljettamiseen, Jonkin aikaa sitten vaihmönkijä on toki varteen- INFO – Maastomönkijöiden rakennustarvikkeiden siir- doin hydrauliseen peräkärotettava vaihtoehto. Nykyiedelle ovat viime aikoina telyyn ja peltotöihin. ryyn, joka on osoittautunut ■ Mönkijä on tyypillisesti nelipyöräinen, neli- tai takasin mönkijöihin on saatakiilanneet jämerät trakto– Mönkijöiden myynti erinomaiseksi valinnaksi. pyörävetoinen, yhdelle tai kahdelle henkilölle tarkoitettu vissa erilaisia peräkärryjä, rimönkijät. Tehoiltaan työ- on Satakunnassa ollut vahMuun muassa puukuormoottoroitu maasto- tai liikenneajoneuvo, joka on suunjoiden avulla maastossa on käytössä pärjäävän laitteen vassa myötätuulessa. Pää- mien nostoa ja kuljettaniteltu kulkemaan huonossakin maastossa. Mönkijästä käytetään myös nimitystä ATV, sanasta all-terrain vehicle, mahdollista kuljettaa halkoon oltava mielellään vähin- paino on ollut eteläisen Sa- mista suorittavasta järeästä “kaikkien maastojen ajoneuvo”. ja tai rankoja. tään 500-kuutioinen, mutta takunnan ja Merikarvian 700-kuutioisesta mönkijäs■ Mönkijöitä on tyypillisen nelipyöräisen lisäksi oleMyös taimien kuljettamikysyntää on jopa 850 -kuu- sekä Luvian suunnalla. tä löytyy ketteryyden lisäkmassa myös kolmi-, kuusi- ja kahdeksanpyöräisiä malleseen mönkijä tarjoaa Häklin tioisille. Suuntaus on viime Mikkolan mukaan oheis- si mukavasti tehoja. ja. Mönkijöille on tyypillistä yksisylinterinen 40–1000 cm3 ajat ollut selvästi järeäm- myynti sekin on vilkastumukaan käyttökelpoisen – Oikeastaan pienempolttomoottori. Suuremmat (yli 100 cm3) moottorit ovat vaihtoehdon. pien laitteiden suuntaan, massa. Erilaisille työkaluil- mällä laitteella ei näissä lähes aina nelitahtisia. – Ja esimerkiksi hirvenMiikka Mikkola Konepis- le, lumiauroille sekä maa- hommissa pärjäisikään. ■ Mönkijöissä on myös matalapaineiset, ajoneuvon kometsästyskaudella mönkikoon suhteutettuna suuret renkaat. Mönkijöitä on myös jöiden avulla voidaan kultieliikenteeseen rekisteröityjä ja jotkut tieliikennemönjettaa kaadettuja hirviä pois kijät on rekisteröity kahdelle henkilölle. Vaihteistona on maastosta. Maaston muoto usein CVT-variaattori.
(
20
MAASEUTU 8.10.2010
/+
7 KG NEN METALLIVALURUNKOINEN MAISEEN KiYTTyyN
/+ B
NISTii JA KEVYT KiYTTii N SUORITUSKYKY JA KiSI NIPiiSTyINEN 8 4ORQ
Ê
Ê
%20.3 /+
%20.3 /+ 15
(ELPPOKiYTTyINEN KOTIPIHAN PUHALLIN 3AATAVANA MYyS RiYSTiSSARJA
!INUTLAATUISEN HILJAINEN JA ERGONOMINEN TEHOPUHALLIN
/+
Ê
N HELPPOKiYTTyINEN KEVYT yINEN VAPAA AJANSAHA
%20.3 /+ 1
+EVYT JA SUORITUSKYKYINEN PUHALLIN AMMATTIMAISEEN KiYTTyyN
Ê
Ê
Ê
Ê