KAISA KOSKINEN

TEKSTI JARI KOHONEN KUVAT KAISA KOSKINEN

Joillekin moottoripyöräharrastajille pelkkä ajaminen ei riitä. Ja hyvä niin, sillä ilman ahkeria talkoolaisia moni kisa jäisi ajamatta, sekä rata rakentamatta. Kaisa Koskinen on yksi esimerkki monipuolisista alan harrastajista.

Kaisa Koskinen on paitsi pitkäaikainen Motopalvelun asiakas, myös monipuolinen harrastaja. Meriittilistalta löytyy niin Päijänne-ajoa kuin hiukan helpompiakin kisoja. Tai no, helpompia ja helpompia. – Kyllähän endurosta paljon pitää tykätä, että sitä viitsii harrastaa. On sen niin paskaa hommaa, Koskinen nauraa.

Koskinen aloitti aikanaan oman endurouransa räväkästi. Ensimmäisen ”kurapyörän” hankittuaan hän päätti heti osallistua Hämeenlinnassa Kärme Kustaan Kiemuroihin. – Kun mistään en mitään tiedä, päätin tutustua lajiin osallistumalla Kärme Kustaalle. Jälkeen päin ajatellen olisi varmasti voinut helpommallakin kisalla aloittaa, Koskinen hymyilee. – Sen jälkeen olen ollut eri kokoonpanoilla monena vuonna Kärme Kustaalla, hän jatkaa.

Eli ensijärkytyksestä tuli sittenkin jonkin asteinen ensirakkaus. Ja endurosta pysyvä osa elämää.

– Päijänne-ajokin ollaan kierretty kerran, pariajona Jarkon (Koskinen) kanssa.

Koskinen on aikanaan laajentanut harrastustaan myös järjestöpuolelle. – Olin vaikka kuinka monta vuotta RCK:n (Racing Club Kouvola) hallituksessa ja Motopalvelun kanssa tehtiin erinomaista yhteistyötä kilpailujen osalta. Lisäksi meitä oli kuusi henkeä, joiden kanssa ylläpidettiin aikanaan Tillolan rataa, Koskinen kertoo.

Tillolan rata sijaitsi samalla alueella, jossa nykyisin on Suomen tuorein moottorirata, Kymiring.

Yhteys Motopalveluun syntyi aikanaan melko pian enduroinnostuksen alettua. Kaisa lienee naisista ensimmäinen joka yhteistyön liikkeen kanssa aloitti. – Ensin minulla oli GasGas ja pari Suzukia, myöhemmin 200-kuutioinen KTM. Se oli hieno pyörä, mutta valitettavasti sen valmistus lopetettiin.

Vaihdoin sen jälkeen vähäksi aikaa nelariin, mutta se oli jotenkin tylsä ja vaihdoin takaisin kaksitahtiseen, Koskinen kertaa.

Motopalvelua Koskinen haluaa kiittää ennen kaikkea vaivattomasta kaupanteosta. – Ei ole kyllä huonoa sanottavaa. En varmasti olisi niin monta pyörää ostanut, jos en olisi ollut tyytyväinen, Koskinen nauraa. – Heidän kanssaan kaikki on ollut helppoa ja rehellistä. Kaikki pyörät, mitä olen ostanut, ovat olleet juuri sellaisia kuin niiden pitikin olla. Sieltä ei myydä mitään turhaa, eikä tehdä tyhmiä ratkaisuja. On tärkeää, että liikkeeseen voi luottaa, Koskinen alleviivaa. – Isompia huoltoja olen teettänyt siellä, toki aika paljon teen huoltoja myös itse. Esimerkiksi siihen 200:seen oli helppo vaihtaa mäntä ja kytkinlevyt, Koskinen naurahtaa.

Joskus huolto tunnistaa ongelman, jota harrastaja ei itse ole tullut edes ajatelleeksi. – Esimerkiksi viime kerralla, kun toimitin takaiskarin huoltoon, siellä tehtiin samalla pieni madallus, jotta pyörä on helpompi ajaa. – Enää ei ole hirveästi kilpailuviettiä. Vuonna 2018 VGN:ssä (Vesivehmaa Grand National) minulta meni polvi aika pahasti, enkä sen jälkeen ole enää ajanut kisoja, Koskinen sanoo. ●