Bisneslounaalla TEKSTI MAARET LAUNIS KUVAT EERO KOKKO
Blanca Juti puhuu UPDATEpäivässä 27.4. Lisää s. 58
Se toinen Juti Kolmas erä on polkaistu käyntiin, eikä vastapelaajien pelitaktiikan hahmotteleminen tussitaululle ole mikään helppo tehtävä. Avainpelaaja Blanca Juti tietää kuitenkin, miten työelämän ja innovaatioiden kriittisestä ratkaisuerästä selvitään hengissä palkintopallille saakka.
M
eksikolais-suomalainen Blanca Juti ei kuitenkaan puhu itsestään jääkiekkotermein. Cambridgestä tohtoriksi väitellyt markkinointiguru ja liikenainen on omasta mielestään ennen kaikkea tarinankertoja – ja unelmoija. Ihailtavan akateemisen ja ammatillisen urapolun varrella Juti on oppinut tunnistamaan vahvuutensa ja luottamaan niihin. Itsetuntemuksen kehittämiseen hän kannustaa myös muita työelämän ristiaallokossa luovivia. – Erityisesti Nokia-aikoinani kollegat tulivat kysymään, miten he voisivat parantaa heikkouksiaan. Ihmiset yrittävät olla täydellisiä, vaikka tärkeämpää olisi tunnistaa omat vahvuudet ja satsata niihin. Jutin tapa vastata kysyjille kertoo hänen sosiaalisesta tarkkanäköisyydestään, joka nivoutuu piinkovaan bisnesvaistoon. – Kun töitä tehdään isossa porukassa, ryhmän kokonaispanos on parhaimmillaan, kun
20
2/2016
kaikki tekevät sitä, mitä osaavat. Ei muotoilujohtajan kannata hukata aikaa tilastojen tulkitsemiseen, kun siihen hommaan on palkattu alan ammattilainen. Eikä numeroekspertin tarvitse pyörittää sosiaalista mediaa, kun joku muu tekisi sen pienemmällä vaivalla ja paremmin. Samaa filosofiaa sovelletaan myös Jutin perheessä. – Rohkaisen lapsiani kehittämään itseään niissä asioissa, joissa he ovat todella hyviä. Muu saa mennä miten menee.
Ongelmanratkaisijat ja taivaanrannanmaalarit Juti työskenteli Nokian palveluksessa erilaisissa esimiestehtävissä 1998–2012. Vaikka management by perkele -tyyliset kauhutarinat on mediassa viime vuosina usein yhdistetty Nokiaan, ei Jutilla ole pahaa sanaa sanottavana urastaan teknologiadinosauruksen leivissä. – Nautin työstäni todella paljon, kunnes yrityksen strategia vaihtui. Kun en enää voinut
allekirjoittaa työnantajan toimintasuunnitelmaa, irtisanouduin. Nokian-vuosina Juti huomasi, että työelämässä ihmiset järjestetään ryhmiin osaamisen perusteella. Lähestymistapa tuntui vieraalta. Jutin mukaan fiksumpaa olisi tarkastella ajattelua ja persoonallisuuksia, sillä sisäisesti samanlaiset ryhmät ovat ehkä sopuisia, mutteivät välttämättä tehokkaita. – Menestyvä työyhteisö tarvitsee monipuolisuutta ja erilaisia näkökulmia. Järjestin oman tiimini erilaisten ajattelutapojen perusteella viiteen ryhmään: tarinankertojiin, menestyksentekijöihin, aktivoijiin, haaveilijoihin ja ongelmanratkaisijoihin. Haaveilijoita Juti rohkaisi pystyttämään pilvilinnoja – ajattelemaan isosti. – Tarkoituksena oli, että haaveilijoiden ei tarvinnut miettiä rajoitteita, vaan he saivat keskittyä unelmointiinsa. Sitten visio vietiin ongelmanratkaisijan pakeille ja kysyttiin, onko se ratkaisukelpoinen, ja jos on, millaisin kompromissein ja ratkaisumallein. Usein ajatellaan,
>
2/2016
21
Bisneslounaalla
”Ihmisten kannattaisi viettää aikaa myös oman sosiaalisen mukavuusalueensa ulkopuolella.” että unelmoijat eivät ymmärrä realiteetteja ja analyyttiset ongelmanratkaisijat lyövät kyynisesti kapuloita rattaisiin, mutta siitä ei ole kyse. Heidän vahvuutensa ovat eri alueilla, ja juuri siksi molempia tarvitaan.
Avoin mieli elää ikuisesti Nokian-vuosien jälkeen Juti tuli tunnetuksi Rovion markkinointijohtajana. Vuodenvaihteessa tarinankertoja jäi kirjoitusvapaalle viimeistelläkseen syksyllä ilmestyvän kirjansa. Yli kaksi vuosikymmentä suomalaista teknologiakuplaa ja sen puhkeamista seuranneena Juti on oppinut yhtä ja toista innovaatioista ja suomalaisten roolista niiden synnyttämisessä. Innovaatioiden suurin käyttövoima on avoin ja utelias mieli, ja siitä Juti kirjoitti ensimmäisen teoksensa Honest. Finnish. Magic. – Panin merkille, että toimittajat puhuvat toisilleen, muusikot toisille muusikoille ja lääkärit lääkäreille. Itse ajattelen, että uusien oivallusten ja niistä johtuvien innovaatioiden syntymiseen tarvitaan monipuolisesti erilaisia kontakteja. Ihmisten kannattaisi viettää aikaa myös oman sosiaalisen mukavuus
22
2/2016
alueensa ulkopuolella, mutta valitettavasti niin käy harvoin. Juti on maailmankansalainen, jonka identiteettiin on aina kuulunut ajatus matkailusta sekä eri kulttuureihin ja vieraisiin asioihin tutustumisesta. Kun perhe oli perustettu Suomeen, ei matkustaminen ollutkaan enää vaivatonta. – Silloin ymmärsin, ettei minun tarvitse matkustaa Nepaliin asti löytääkseni mielenkiintoisia ihmisiä. Heitä on kaikkialla, kunhan vaan astuu ovesta ulos. On vääristynyttä ajatella, että vain paljon matkustaneet ihmiset ymmärtävät elämästä jotain. Tämän oivalluksen turvin Juti otti puhelimen käteensä ja alkoi soitella eri-ikäisille mielenkiintoisille suomalaisille muotoilija Eero Aarniosta 6-vuotiaisiin Tilda-tyttöihin. Lopulta Juti kokosi haastattelut kirjaksi, ja jaotteli henkilökuvat samalla periaatteella kuin Nokian-vuosinaan: tarinankertojiin, menestyksentekijöihin, aktivoijiin, haaveilijoihin ja ongelmanratkaisijoihin.
Kuinka viheliäiset ongelmat taklataan? Jutin innovaatiojoukkue painiskelee merkittävien vastusten kanssa. Tutkijat puhuvat
niin sanotuista viheliäisistä ongelmista (engl. wicked problems), joilla tarkoitetaan esimerkiksi taloudellisen epätasa-arvon, ilmastonmuutoksen ja globaalien terveysuhkien kaltaisia haasteita, joiden ratkaisu on erittäin vaikeaa niiden ristiriitaisen ja monisyisen luonteen vuoksi. – Ilmastonmuutos on viheliäisistä ongelmista kaikkein viheliäisin, sillä siitä ei ihmiskunta yksinkertaisesti selviä, ellei sille tehdä jotain, ja heti. Toinen itselleni rakas teema on sukupuolten välinen tasa-arvo, jonka parantamiseen suuryritykset Google etunenässä ovat onneksi viime aikoina heränneet. Juti kuitenkin huomauttaa, että viheliäiset ongelmat eivät estä innovaatioita, vaan mahdollistavat niiden syntymisen – erityisesti insinööriorientoituneessa Suomessa. – Pian valmistuvan kirjani tärkein teesi onkin, että koskaan ei ole ollut niin otollinen aika innovaatioille kuin nyt. Leonardo da Vinci ja Albert Einstein olivat oman aikansa poikkeusyksilöitä, mutta teknologian ja tekoälyn kehityksen myötä maailmasta on tullut pienempi ja verkostoista tiiviimpiä. Kenellä tahansa internetyhteyden omistavalla on
>
2/2016
23
Bisneslounaalla
”Uskon, että tulevaisuudessa tarvitaan vähemmän työtunteja.” pääsy sellaiseen tietoon, joka on ennen ollut auki vain harvoille. Ihmiskunta on ikään kuin kerääntynyt yhteen. Viheliäiset ongelmat ovat Jutin mukaan muokanneet milleniaalien eli vuosien 1980– 2000 välillä syntyneiden arvomaailmaa uuteen suuntaan. Uusi sukupolvi ei kumarra vanhoille kuville, vaan hakee tekemiselleen mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä esimerkiksi säännöllisen kuukausipalkan sijaan. Omalle ammatilliselle kutsumukselle haetaan rahoitusta joukkorahoitusjärjestelmistä, sillä omaehtoisuus on noussut työelämän keskiöön entistä voimakkaammin. Kulutustottumukset ovat muuttuneet, eikä musiikin, vaatteiden tai muun materian omistamisella ole milleniaaleille samanlaista arvoa kuin edellisille sukupolville.
Tekoäly korvaa kellokortin Juti uskoo, että tekoäly tulee muuttamaan työn merkityksen kertaheitolla – ja merkit ovat jo näkyvissä. Tekoälyn kehitys vauhdittaa kokonaisten ammattikuntien katoamista, eivätkä edes niin sanotut varmat ammatit
24
2/2016
säästy muutoksilta. Juti ymmärtää ihmisten huolen oman toimeentulonsa kehityssuunnasta, mutta vaikuttaa kuitenkin olevan muutoksesta enemmän innoissaan. – Tämä on suomalaiselle yhteiskunnalle iso haaste, sillä työ on määriteltävä uudelleen. Miten tämä kaikki toteutetaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti? Uskon, että tulevaisuudessa tarvitaan vähemmän työtunteja, ja ihanteellista olisikin, että ihmiset voisivat tehdä tulevaisuudessa vähemmän töitä kuin nyt. Juti kertoo Ruotsissa tehdystä kokeilusta, jossa huomattiin, että kun sairaanhoitajien työpäivää lyhennettiin, työtehot paranivat, sillä hoitajat tekivät työnsä hyvin levänneinä. Kysymys kuuluu, mistä osista tulevaisuuden toimeentulo koostuu. – Tietenkään ei saa käydä niin, että vain pieni osa tekee hyvää tiliä palkansaajana ja loput jäävät kokonaan ilman. Hallituksen kaavailema perustulokokeilu onkin tässä mielessä oikein tervetullut. Uskon, että työ nähdään tulevaisuudessa yhteiskunnallisena henkisenä panoksena, ei niinkään yhdeksästä viiteen tapahtuvana suorituksena.
Juti uskoo, että ongelmanratkaisutaidot ja luovuus tulevat korostumaan entisestään – niitä ei tekoäly voi heti tai koskaan korvata. – Kun tulevaisuudessa vapaa-ajan määrä kasvaa, yhteisölliset ilmiöt, kuten hyödykkeiden ja palvelujen vaihtaminen tulevat yleistymään. Tämä liittyy myös vaatimukseen kuluttaa vähemmän ja järkevämmin. Kun Jutilta kysyy, miltä nykyhetken yhteiskunnalliset ongelmat talouden haasteista maahanmuuttokriisin ja yhteiskunnan radikalisoitumiseen näyttävät, hän nyökkää miettiväisenä. – Minä olen koulutukseltani antropologi, ja antropologin tehtävä on miettiä, mitä yhteiskunnallisten ilmiöiden takana oikeasti on. Mistä epätoivo ja voimattomuuden tunteet oikein kumpuavat? Minulla on kuitenkin paljon uskoa Pohjoismaihin ja suomalaisiin. Meillä on tasa-arvoiset yhteiskuntarakenteet ja ainutlaatuinen koulutusjärjestelmä. Ne antavat erinomaiset eväät viheliäisten ongelmien ratkaisemiseen. blancajutiblog.com
BISNESLOUNAALLA KUKA? + Blanca Juti, kirjailija, liikenainen ja brändiosaaja. + Väitellyt Cambridgen yliopistosta tohtoriksi vuonna 1995. Suorittanut myös MBA-tutkinnon Dallasin yliopistossa. +
Työskennellyt Rovion brändijohtajana, Fazerin markkinointijohtajana, eri esimiestehtävissä Nokian palveluksessa sekä diplomaattina Meksikon Suomen-suurlähetystössä.
+ Asuu Helsingissä filosofimiehensä ja kahden lapsensa kanssa. + Syntynyt ja kasvanut Meksikossa, asunut Suomen lisäksi Englannissa ja Yhdysvalloissa. Omaa Suomen ja Meksikon kaksoiskansa laisuuden. +
Fortune Media nimesi Jutin kymmenen vaikutusvaltaisimman pelialalla toimivan naisen listalle vuonna 2015. Toimii tällä hetkellä MTV Oy:n hallituksessa sekä neuvonantajana hyväntekeväisyyttä ja pelialaa yhdistävälle Playmobille.
+ Kirjoittanut kirjan Honest. Finnish. Magic (WSOY, 2014). Toinen, innovaatioita käsittelevä kirja ilmestyy syksyllä 2016.
MISSÄ? Taqueria El Rey Tacoja ja meksikolaisia artesaanicocktaileja tarjoileva El Rey on palvellut noin vuoden Helsingin Eirassa. Tarjolla on perinteisten ja modernien meksikolaisten herkkujen lisäksi mittava valikoima mescaleita, tequiloita ja piscoja sekä tamarindi-hedelmällä maustettuja alkoholittomia juomia, mocktaileja. elrey.fi
MITÄ SYÖTIIN? El Reyn maistelumenu + Guacamolea ja talon nachoja + Lohi-cevicheä ja talon kastikkeita + Kalataco + Possu-ananastaco + Kaktustaco + Perinteinen meksikolainen karamellivanukas + Tamarindi-mocktaileja + Mescal Sour ja Pisco Sour
2/2016
25