Ääni
OYK peruskoulu kevät 2015 [Sijoita lähde tähän.]
[Sijoita lähde tähän.]
Sisällys
Pääkirjoitus
2
Kouluruoan syövereihin
3
Ysien paineet
7
Seiskat valintojen edessä
8
Ohana
9
Milloin koulupäivän tulisi alkaa?
10
Kirjasuositus: 80-luku meni, mutta nyt se on täällä taas
11
Resepti: Mangojuustokakku
12
Stressi, stressi & stressi
13
Haastateltavan Ääni: ”Itsensä kuuntelu on tärkeää”
15
Haastateltavan Ääni: ”Lempiruokani on hernekeitto”
17
Äänen toimitus
18
kuva: Maria Saarinen 9C kannen kuva: Maisa Sipiläinen 9C 1
Pääkirjoitus
Tervehdys Äänen lukijoille! Kesä tulee, lumet sulaa ja paineet kasvaa! Tämän numeron teemana on hyvinvointi ja stressinhallinta. Ysiluokkalaiset kirjoittavat paineista, haasteista ja stressistä. Myös koulupsykologi Pekka kertoo haastattelussaan, miten stressin voi pitää kurissa. Katso, mitä Pekalla on sanottavaa vapaa-ajan merkityksestä. Koululounas on osa päivittäistä hyvinvointia. Tiesitkö, että oppilaat pitävät koulumme ruokaa terveellisenä ja ravitsevana? Mitä mieltä itse olet? Tsekkaa gallup sivulta 5. Lisäksi lehden sivuilta löytyy Wanhojen kahvilan suositun mangojuustokakun resepti sekä tulevaisuuteen ja menneisyyteen vievä kirjasuositus. Oletko miettinyt, mitä vanhempasi pelasivat nuorena? Lue Ready player one! Rentoa kevättä! Äänen toimitus
kuva: Maisa Sipiläinen 9C 2
Pidetään Ääntä
Kouluruoan syövereihin Oletko koskaan miettinyt, miten oppilaat todella syövät koulussa? Entä miten opettajat syövät? Kuka päättää, mitä me syömme? Äänen valokuvaaja kävi ruokalassa kuvaamassa erilaisia lounaslautasia. Selvitimme, kuinka koulumme oppilaat syövät. Tarkkailun ja kyselemisen perusteella selvisi, että lukiolaiset syövät huomattavasti peruskoululaisia enemmän. Heidän ateriaansa kuuluu runsaammin salaattia ja he syövät enemmän tummaa leipää. Peruskoululaiset taas suosivat vaaleaa leipää.
Opettajat voivat syödä koululounasta reilun neljän euron hintaan. Noin puolet opettajista syö aina lounaan Amicassa. Muutamat opettajat tuovat aina omat eväät ja loput syövät vaihtelevasti, joskus kouluruokaa ja joskus omia eväitä. Esimerkiksi äidinkielen opettaja Jonna Ristevirta tuo usein omat eväät kouluun. Hänellä voi olla mukanaan vaikkapa salaattia ja leipää, rahkaa marjoilla tai kasviswokkia.
Lukiolaiset syövät huomattavasti peruskoululaisia enemmän.
Jonna Ristevirran lounaseväät voivat koostua vaikkapa rahkasta, ruisleivästä ja teestä. 3
Pidetään Ääntä
Koulumme keittäjä kertoi mielenkiintoisia asioita sen päättämisestä, mitä me koulussa syömme. Ruokalistan suunnittelusta vastaa valintaryhmä, jossa meidänkin koulusta on edustaja. Valintaryhmä suunnittelee tulevat kouluruoat kokouksissaan Amican pääkonttorilla. Ruokien pitää noudattaa kouluruoan ravitsemussuosituksia, ja ne pyrkivät aina olemaan kotiruokaa.
Ruoat vaihtelevat myös koulukohtaisesti, koska jokaisella koululla on hieman erilaisia laitteita, joilla ruokia valmistetaan. Oppilaat pystyvät myös vaikuttamaan koululounaaseen kyselyn kautta lempiruokaviikkojen ajan, jotka järjestetään kerran vuodessa. Jälkiruokaa koulussa pyritään tarjoamaan kuusi kertaa lukuvuodessa.
Peruskoululaiset suosivat vaaleaa leipää.
teksti: Marjuli Heliö 8B ja Katriina Kontuniemi 8B kuvat: Hanna Vyhtinen 8F 4
Pidetään Ääntä
Kouluruoka ei ole kenenkään mielestä epäterveellistä. Äänen tekemässä gallupissa selvisi myös, että yli 80 % vastaajista on tyytyväisiä kouluruokaan.
Koululaiset pystyvät vaikuttamaan koululounaaseen lempiruokaviikkojen aikana.
5
Pidetään Ääntä
teksti ja grafiikat: Marjuli Heliö 8B ja Katriina Kontuniemi 8B 6
Pidetään Ääntä
Ysien paineet Pää lyö tyhjää. Viikon päästä pitäisi tietää, mitä haluaa tehdä. Kaikki odottavat minulta jotain. Mietin välillä, ollaanko me liian nuoria näin isoihin valintoihin. Joka puolelta tulee tietoa minne pitäisi mennä ja mitä pitäisi opiskella. Aikuisilta tulee koko ajan muistutusta siitä, miten he muka tietävät, mikä on meille parasta. Mitä he meidän elämästämme oikeasti muka tietävät? Toisaalta koko elämä on eletty sillä tavalla, että meidän puolesta on voitu päättää melkein kaikki, ja nyt pitäisi tehdä iso päätös yksin. Kukaan ei voi päättää meidän puolesta. Mistä me tiedämme nyt varmasti, mitä aineita haluamme kirjoittaa, haluammeko lähteä vaihtoon, onko meille sopivampi paikka ammattikorkeakoulu vai lukio tai onko huono vaihtoehto mennä kymppiluokalle korottamaan numeroita? Riippumatta siitä, minne yhteishaussa hakee, pitäisi yrittää päästä pois peruskoulusta riittävin arvosanoin. Se on tässä se pääasia. Vai onko? Minusta ei ole järkevää painostaa oppilaita tekemään kaikkensa nyt keväällä, ja sitten se on ohi. Loppujen lopuksi siellä, minne ikinä peruskoulun jälkeen menee, on kuitenkin haastavampaa. En haluaisi kuitenkaan viettää koko loppuvuotta lukien ja panostaen nyt, kun on vielä viimeinen vuosi näiden samojen luokkakavereiden kanssa. Mistä sitä voi tietää, minkälaiseen ympäristöön tulee menemään? Toisaalta nyt on vielä mahdollisuus vaikuttaa omiin arvosanoihin ja sitä kautta siihen, mihin jatkokoulutuspaikkaan pääsee.
Mietin välillä, ollaanko me liian nuoria näin isoihin valintoihin.
Entä jos nyt romahtaa, jos puhti ei enää riitä? On tehnyt koko yläasteen töitä niin paljon, ettei enää jaksa. Menettääkö silloin kaiken? Entä sitten toisin päin? Voiko vielä panostaa ja saada nostettua numeroita, jos on ollut aina huono koulussa? Minusta se ei ole koskaan liian myöhäistä.
Isoja päätöksiä pitäisi kuitenkin loppupelissä tehdä lyhyessä ajassa, eikä minusta ainakaan ole jäänyt yhtään aikaa sen kummemmalle miettimiselle, kun koko ajan on joku muu asia, joka pitäisi tehdä: lukea kokeeseen, mennä harrastukseen, täyttää hakupapereita tai harjoitella soveltuvuuskoetta varten. Nuorilta odotetaan nykyään paljon eikä se ei ole ihme, sillä olemmehan me yhteiskunnan tulevaisuus. Silti minusta meille annetaan liian suuret paineet - olemmehan me kuitenkin vasta viisitoista- tai kuusitoistavuotiaita. teksti: Juulia Piipponen 9C kuva: Mari Manninen 8F 7
Pidetään Ääntä
Seiskat valintojen edessä Ysiluokkalaisten lisäksi myös seiskat joutuvat tekemään valintoja. Ääni kysyi seiskaluokkalaisilta, mitä valinnaisia he ottivat ja olivatko valinnat vaikeita. Poika, 7. lk Otitko ylimääräisiä valintoja? Yhden ylimääräisen. Oliko vaikeaa valita? No vähän. Mihin halusit päästä eniten eli mikä oli ykkösvalintasi? Kaiutinkurssi.
Poika, 7. lk Otitko ylimääräisiä valintoja? Kaksi ylimääräistä. Oliko vaikeaa valita? Ei ollut. Mihin halusit päästä eniten eli mikä oli ykkösvalintasi? Taulukkolaskenta.
Tyttö, 7. lk Otitko ylimääräisiä valintoja? En ottanut. Oliko vaikeaa valita? Ei ollut. Mihin halusit päästä eniten eli mikä oli ykkösvalintasi? Köksä. teksti: Kalle Salovaara 7B ja Ilari Turtola 7B kuva: Mari Manninen 8F 8
Pidetään Ääntä
Ohana Mitä sinulle tulee mieleen sanasta perhe tai koti? Voiko niitä olla useampia? Minulla ainakin on.
Perhe ei ole vain biologisia sukulaisia, vanhempia, sisaruksia ja taistelua nukkumaanmenoajasta. Se voi myös rakentua rakkaista ystävistä. Molemmissa perheissä riidellään ja huudetaan välillä, mutta hyvin harvoin perheemme hajoavat kokonaan tai lopullisesti. Perheessä pysytään toisen rinnalla, vaikka toinen olisikin kaukana. Toista autetaan, kuunnellaan, rakastetaan ja Yhteishaku on hetki, ärsytetään hulluuden partaalle. (Valitettavasti myös naurejolloin saa ja täytyykin taan säälinaurua huonoillekin vitseille). Yksi ikävimmistä tunteista on kuitenkin se, että tietää näkevänsä omaa perhettään olla vähän itsekäs. harvemmin kuin on tottunut. Yhteishaku on hetki jolloin saa ja täytyykin olla vähän itsekäs, koska kyse on omasta tulevaisuudesta. Lähetä hakulomake -painikkeen klikkaaminen oli karmivan tuntuista, vaikka alkukevään linnut (ja jotkut luokkatoverini) lauloivatkin taustalla rohkaisevasti. Stressaaminen arvosanoista on kuitenkin lopulta kaiken sen ahertamisen väärti. Monet ihmiset pelkäävät, että he menettävät ystävät jotka jatkavat eri jatko-opintoihin, mutta todellisten ystävien, perheenjäsenten suhdetta ei noin vain unohdeta. Uskalla mennä omaa polkuasi, vaikka muiden jalanjälkiä olisikin helpompi kävellä. Nimittäin oman perheen ansiosta vieraallakin polulla löytyy aina infopiste, joka ohjaa oikeaan suuntaan eikä jätä yksin. "Ohana means family. Family means nobody gets left behind or forgotten". -Lilo & Stitch
teksti: Sara Karjalainen 9C kuva: Hanna Vyhtinen 8F 9
Pidetään Ääntä
Milloin koulupäivän tulisi alkaa? Seiskaluokkalaiset kirjoittivat näkemyksiään siitä, mikä on optimaalisen koulupäivän alkamis- ja päättymisaika.
Mielestäni koulun alkaminen on ihan hyvä tällä hetkellä. Menisivätkö oppilaat nukkumaan yhä myöhemmin, jos ei tarvitsisi nousta niin aikaisin?
Jos koulu alkaa aikaisemmin, pääsee koulusta aikaisemmin.
Riippuu täysin ihmisestä ja tottumuksesta, meneekö myöhemmin nukkumaan vai ei.
On hyvä, jos kouluviikossa on muutama myöhempi aamu.
En usko, että oppilaat menisivät aikaisemmin tai myöhemmin nukkumaan, jos koulu alkaisi myöhemmin.
Mielestäni koululaisten päivän pitäisi alkaa myöhemmin, koska silloin nuoret nukkuisivat pitempään ja jaksaisivat keskittyä koulussa paremmin.
tekstit: 7H:n oppilaat 10
Kirjasuositus
80-luku meni, mutta nyt se on täällä taas Kirja: Ready player one Kirjailija: Ernest Cline Julkaisuvuosi: 2011 Kustantaja: Gummerus Sivumäärä: 510 Ready player one seuraa päähenkilöämme Wade Wattssia, joka yrittää selviytyä muun ihmiskunnan mukana maapalloa riivaavista sairauksista ja energiakriisistä. Todellisuudesta pakeneminen ei kuitenkaan koskaan ole ollut näin helppoa. Joten pue visiirisi, kirjaudu sisään ja unohda todellisuuden murheet OASISin virtuaalimaailmassa. Vaikka romaani onkin todella scifi-painotteinen ja sisältää paljon referenssejä 80-luvun popkulttuurista, on sen henkeen siltikin helppo päästä mukaan. On huomautettava, että kirjan pelipainotteisuus saattaa pelottaa jotkut mahdolliset lukijat pois, mutta täytyy sanoa, ettei sitä suinkaan pitäisi pelätä. Olet sitten ensimmäistä vuottaan lopetteleva seitsemäsluokkalainen tai koulusta lähtöön valmistautuva yhdeksäsluokkalainen, suosittelen tätä teosta sinulle yhtä kaikki. teksti: Katju Leino 8D
11
Resepti
Mangojuustokakku Jäitkö Wanhojen kahvilassa ilman herkullista mangojuustokakkua? Ei hätää – tässä resepti! Pohja: 2 kananmunaa 1 dl sokeria ¾ dl venhäjauhoja ¼ dl perunajauhoja Kakkuvuokaan: margariinia tai voita korppujauhoja tai mannasuurimoita 1. 2. 3. 4. 5.
kuva: Maria Saarinen 9C Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää keskenään sekoitetut, siivilöidyt kuivat aineet vaahdon joukkoon kevyesti käännellen. Kaada seos voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan. Paista kypsäksi uunin alimmalla tasolla (sokerikakkupohja) tai uunin keskitasossa (kääretorttulevy).
Täyte: 5 dl piimää 2 ½ dl Creme vispiä tai vispikermaa 2 dl sokeria 2 tl vaniljasokeria 2 tlk mangososetta (esim. Pilttiä) 3 rkl sitruunamehua 8 liivatelehteä 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8.
Peitä irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla ja aseta sokerikakku vuoan pohjalle. Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita keskenään piimä, sokeri, vaniljasokeri ja mangosose. Kuumenna sitruunamehu kiehuvaksi. Purista liotetuista liivatteista ylimääräinen vesi pois ja liota ne kuumaan mehuun. Kaada mehu-liivateseos piimäseoksen joukkoon koko ajan sekoittaen. Lisää lopuksi joukkoon kermavaahto kevyesti käännellen. Sekoita seos tasaiseksi ja kaada se sokerikakkupohjan päälle. Anna kakun hyytyä jääkaapissa noin yksi vuorokausi. Pakastimessa kakku hyytyy 3-5 tunnissa. 12
Pidetään Ääntä
Stressi, stressi & stressi Ihanaa taas päästä kotiin rankan koulupäivän jälkeen! Eikun hetkinen, ei mulla ole aikaa vaan mennä kotiin ja rentoutua. Mulla on vielä treenit jotka kestää kaksi tuntia ja sitten neljä koetta, joihin mun pitää lukea. Tässä välissä pitäisi vielä syödä ja ehtiä tehdä läksyt. Milloin mun elämästä tuli tämmöistä? Jos samaistut yllä olevan henkilön tarinaan, nämä ohjeet ja neuvot ovat kuin sinulle tehtyjä! Joskus voi tuntua, että koulu ja harrastukset menevät aina etusijalle elämässäsi ja stressi painaa päälle. Varsinkin koeviikkojen ja esimerkiksi kisojen lähestyessä oma stressinsietokyky heikkenee, ainakin minulla. Unohdan monesti, että vaikka koulun ja harrastuksiin panostaminen onkin tärkeää, pitäisi aikaa jäädä myös sellaisille asioille, joista nauttii. Voi olla, että juuri sellainen kouluun panostaminen ja sataprosenttinen treenaaminen ovat sinun juttusi, mutta jos olet vähän niin kuin minä, tarvitset myös aikaa rentoutumiselle ja kavereiden kanssa olemiselle. Varsinkin nyt ysiluokalla huomaan, että työmäärä on suurempi kuin ennen, ja jokaiseen kokeeseen, esseen ja esitelmään on panostettava paljon, jotta pystyy saamaan sen arvosanan, johon on tyytyväinen.
Monet nuoret ovat todella stressaantuneita.
Mielestäni varsinkin nuorille todella tärkeää olisi, että he pystyisivät hallitsemaan stressiä ja lieventämään sitä joillakin keinoilla. Se voi tuntua mahdottomalta, mutta edes pienikin helpotus arkeen tekee usein suuren muutoksen. Se voi olla vain pieni hengähdystauko tai edes 10 minuuttia enemmän aikaa nukkua. Jos usein yrittää saada stressiä kuriin, voi se ajan myötä tulla helpommaksi ja jopa itsestäänselvyydeksi. Monet nuoret ovat todella stressaantuneita, ja se rupeaa näkymään kaikissa suorituksissa sekä koulussa että harrastuksissakin. Itse en ole mikään epästressaaja, ja näin ysiluokalla stressitasoni on kasvanut aivan huimasti. Olen kuitenkin huomannut, että joillakin keinoilla olen saanut stressiä pienemmäksi, vaikka en ihan kokonaan pois. Tässä hieman ohjeita, jotka voivat auttaa sinua lievittämään ja hallitsemaan stressiäsi. 1. Anna itsellesi aikaa! Koeta tehdä asioita siten, etteivät ne vie kaikkea vapaa-aikaasi. Muista tehdä niitä asioita, mistä pidät ja mitkä saavat sinulle ilon ja onnistumisen tunteita, esimerkiksi harrastukset ja pelihetket kavereiden kanssa. 13
Pidetään Ääntä
2. Opiskele kavereiden kanssa. Kun opiskelet ja teet läksyjä yhdessä kavereiden kanssa, tulee oppimistilanteesta hauska, jolloin asiat jäävät päähän. Minulle tämä on aina toiminut hyvin ja vaikka välillä on mennytkin vähä liian hauskaksi, on se silti aina ollut sen arvoista. Kavereiden kanssa asiat jotka inhottavat, stressaavat tai ärsyttävät koulussa voidaan myös jakaa ja hyvin kaverisi ovat samaa mieltä kuin sinä. 3. Aloita kokeisiin luku tarpeeksi ajoissa. Yleensä kokeisiin liittyvä stressi tulee siitä, ettei omasta mielestä ole lukenut tarpeeksi. Huomaan itsekin olevani joskus viimehetken kertaaja, eikä se tosiaankaan kannata, jos ei ole lukenut kappaletta aiemmin. Kaikista paras tapa ainakin minulle on se että luen kokeeseen tulevat kappaleet jo heti sen jälkeen kun ne ovat opetettu. Tämä on usein hankalaa sen takia, että koulun jälkeen läksyjä ja muita hommia on niin paljon, ettei aikaa todellakaan jää enää kappaleiden lukemiseen. Silti edes kappaleiden silmäily koulun jälkeen voi auttaa huimasti. Tärkeää olisi myös se, että lukemalla kappaleita aikaisin vältyttäisiin viime hetken paniikilta. 4. Sanokaa opettajalle liian suuresta työmäärästä. Jos jokainen luokkanne tai ryhmänne oppilas kokee, että työtä on liikaa eikä sitä pysty tekemään ilman järjetöntä stressiä ja paniikkia, puhukaa siitä opettajallenne. Tiedän, että jos aika on rajallinen ja työmäärä todella suuri, ei oppilas pysty antamaan parastaan eikä saavuttamaan haluamaansa arvosanaa. Uskon, että myös opettajat haluavat oppilaiden kokevan onnistumisia ja ilon tunteita. Pyytäkää siis että opettajat antavat teille tarpeeksi aikaa tehdä työtä, vaikka se olisi sitten jostain muusta tunnin aiheesta pois. Jos Oppilaan kokevat usein onnistumia eivätkä stressaa niin paljoa, motivoi se opiskelemaan ahkerammin ja yrittämään enemmän.
Sanokaa opettajalle liian suuresta työmäärästä.
Toivottavasti jotkut näistä neuvoista auttavat helpottamaan stressiä ja paineita koulun suhteen. Aina ei kannata ottaa tosissaan kaikkia kouluhommia ja välillä tekee myös hyvää vain unohtaa kokeet ja koulu ja olla välittämättä mistään muusta kuin omasta rentoutumisesta ja ilosta.
teksti: Maisa Sipiläinen 9C kuvat: Maisa Sipiläinen 9C ja Maria Saarinen 9C
14
Haastateltavan Ääni
”Itsensä kuuntelu on tärkeää” Stressaaminen on tuttu ilmiö monille varsinkin koeviikkojen aikana. Ääni-lehti haastatteli koulumme psykologia Pekka Holopaista, joka on työskennellyt koulussamme noin vuoden. Lue, mitä Pekka kertoo stressaamisesta ja stressinhallinnasta. Miten stressi oireilee? - Stressi oireilee eri tavoin. Yleisiä tapoja on, ettei saa helposti unta tai heräilee yöllä, ruoka ei maistu samalla tavalla kuin ennen, keskittyminen voi tuntua hankalammalta tai voi tuntua, ettei ole voimia tehdä juttuja samalla tavalla kuin aikaisemmin. Miten stressaamista voisi vähentää? - Stressaamista voi vähentää esimerkiksi niin, että olisi joka päivä joku pienikin mukava hetki, jolloin saisi tehdä sellaisia asioita, joista tykkää. Esimerkiksi jos on joku kiva harrastus, niin sitä ei missään tapauksessa kannata unohtaa. Myös musiikin kuuntelu, kavereiden tapaaminen, hyvä ruoka ja ennen kaikkea riittävä uni on tärkeää. Miten voi nukkua paremmin? - Siitä tietysti on hyvä lähteä liikkeelle, että on tarpeeksi aikaa nukkua. Pitää huolen, että menee tarpeeksi aikaisin nukkumaan ja katsoo, että tunteja on riittävästi yössä nukkumiseen. Monella myös musiikin kuuntelu, stressaavien ajatusten kirjoittaminen paperille tai keskustelu kotona tai kavereiden kanssa voi toimia. Mistä voi tietää, että stressaa liikaa? - Sanoisin, että itsensä kuuntelu on tärkeää. Jos huomaa, että on normaalia väsyneempi olo, uni ei tule helposti, tuntuu että ei ehdi harrastaa tai kouluhommia on yksinkertaisesti liikaa, eikä ehdi oikein palautua, niin siinä tapauksessa on hyvä kuulostella omaa oloa ja miettiä, onko asialle jotain tehtävissä, että olisi enemmän aikaa vapaa-ajalle ja mukavalle tekemiselle.
15
Haastateltavan Ääni
Voiko stressaamisesta olla hyötyä? - Sillä tavalla siitä voi olla hyötyä, että pienissä annoksissa stressi saa meidät tekemään asioita tehokkaasti. Mitä vinkkejä antaisit sellaiselle, jota alkaa kauheasti stressata ennen koeviikkoa? - On hyvä ennen koeviikkoa katsoa omaa kalenteria, että paljonko on aikaa niille jutuille ja onko tarpeeksi aikaa myös levolle ja palautumiselle. Suosittelen, että voi tehdä pientä suunnitelmaakin, että missä ajassa aikoo tehdä nämä hommat ja miettiä esimerkiksi vähän lukusuunnitelmaa. Kannattaa edetä päivä kerrallaan ja askel askeleelta.
”Pienissä annoksissa stressi saa meidät tekemään asioita tehokkaasti.”
Milloin kannattaa tulla juttelemaan stressaamisesta psykologin kanssa? - Voi tulla ihan siinäkin vaiheessa, jos tuntuu, että on pienikin aihe siihen. Ei kannata jäädä yksin niiden asioiden kanssa. Jos tuntuu, että se on sellainen asia joka hankaloittaa tai mietityttää ja josta haluaisi päästä keskustelemaan jonkun kanssa, niin voi varata käynnin ja tulla juttelemaan ihan pienistäkin asioista. Voi joko laittaa Wilmassa viestiä, tekstiviestiä tai tulla ihan käymään tässä paikan päällä sopimassa, jos olen täällä. Löydät Pekan koulumme kellarikerroksesta terveydenhoitajaa vastapäätä.
teksti: Johanna Järviluoto 8C kuva: Maria Saarinen 9C
16
Haastateltavan Ääni
”Lempiruokani on hernekeitto” Ääni haastatteli kotitalouden opettajaa Elli Federleytä ja kysyi hänen mielipiteitään terveellisestä ruokavaliosta. Miten päädyit opettajaksi? -Lukion jälkeen olin kouluavustajana ja pidin koulussa työskentelystä. Työskentelin sen jälkeen melko kauan ravintolassa, mutta opiskelin sitten opettajaksi. Miten syöt kotona? Noudatatko lautasmallia? -Kyllä pääpiirteittäin noudatan lautasmallia. Onko joitain vinkkejä, miten oppilaat voisivat syödä terveellisemmin? -Ehkä tärkeintä olisi, että söisi kunnolla, että välttäisi niitä välipaloja. Tärkeää on, että syö kaikkea monipuolisesti ja tasaisesti. Onko herkkupäivä hyvä idea? - Juu, kyllä se on hyvä idea. Muuten tulee huomaamatta naposteltua kaikenlaisia herkkuja. Mitä haittapuolia on epäsäännöllisellä syömisellä? - Siinä vähän ehkä katoaa se ajatus siitä, kuinka paljon on syönyt tai ei ole syönyt. Mitä mieltä olet kouluruokailusta? -Täällä on kyllä tosi hyvä ruoka. Käyn itsekin syömässä joka päivä. Ja ilman lounasta ei kyllä jaksa koko koulupäivää. Mikä on lempiruokasi? -Hernekeitto.
teksti: Iiris Ylinen 7B kuva: Elli Federleyn kotialbumi 17
Äänen toimitus
Äänessä ovat: Marjuli Heliö 8B, toimittaja Johanna Järviluoto 8C, toimittaja Sara Karjalainen 9C, toimittaja Katriina Kontuniemi 8B, toimittaja Katju Leino 8D, toimittaja Juulia Piipponen 9C, toimittaja Kalle Salovaara 7B, toimittaja Ilari Turtola 7B, toimittaja Iiris Ylinen 7B, toimittaja Maisa Sipiläinen 9C, toimittaja ja valokuvaaja Maria Saarinen 9C, valokuvaaja Hanna Vyhtinen 8F, valokuvaaja Mari Manninen 8F, kuvittaja Virva Lehmusvaara, ohjaava opettaja
Ääni-lehti ottaa riveihinsä uusia toimittajia ja valokuvaajia jälleen ensi syksynä. Lehden toimituskuntaan ovat tervetulleita kaikki lehden teosta kiinnostuneet peruskoululaiset. Seuraa tiedotusta syksyllä!
kuva: Maria Saarinen 9C takakannen kuva: Mari Manninen 8F
Ääni on luettavissa myös netissä osoitteessa issuu.com/aani 18
19