Ääni kevät 2017

Page 1

Ääni OYK PERUSKOULU KEVÄT 2017


Sisällys: Pääkirjoitus............................................................................................3 Yläastelaisen opiskeluvinkit..................................................................4 Vappupäivän hulinaa.............................................................................6 Jatkokertomus: Vain kivi on ikuinen.....................................................8 Näyttis on hyvä paikka nuorelle...........................................................10 Teatteriarvostelu: Too school for cool - näytelmä nuorison elämästä ja ongelmista.....................................................................................................14 Homepoliisit OYK:ssa.........................................................................16 Musiikkiluokkalaisen arki on monipuolista.........................................18 Konsertin huumaa................................................................................21 Tunnistatko opettajasi?........................................................................24 Reportaasi: 9D Islannissa....................................................................26 Musteorvokkeja...................................................................................32 Lehtemme sanojen takana - mitä Äänessä tehdään ja miten siihen pääsee?......................................................................................................35 Sarjakuva.............................................................................................38 Äänen toimitus....................................................................................39

Kannen kuva: Pihla Hakuni 7D


Kurkistus Ogelin sisimpään Käsissäsi on kesäisen lämmin ja suvituulen tuoksuinen paperinippu täynnä mielenkiintoisia juttuja koulustamme ja muusta. Tässä numerossa esittelemme koulun painotusluokkia ja enemmän tai vähemmän sivistäviä harrastusmahdollisuuksia. 9D pääsi vierailemaan jännittävässä ja tarunhohtoisessa Islannissa, kun taas musiikkiluokka 8C järjesti perinteisen kasiluokan kevätkonsertin. Kerromme myös perinteisiä opiskeluvinkkejä ja siitä, kuinka hyvin niitä täällä meidän yläkoulussamme noudatetaan. Miten siis selviät hengissä yläkoulun läpi? Lehdessämme vilahtavat myös Näyttiksen ohjaajan Satu Mäkisen punaiset Converset. Äänen toimittaja kävi katsomassa Näyttiksen uusimman näytelmän Too school for cool. Näiden ytimekkäiden asiajuttujen lisäksi lehdestämme löytyy esimerkiksi koskettava ja kaunis Musteorvokkeja sekä edellisistä lehdistä tuttu jatkokertomus Vain kivi on ikuinen. Äänen toimitus haluaa tervehtiä etenkin uusia seiskoja. Lahjoitamme tämän lehden teille kaikille koulunaloituslahjana. Tule ja kurkista lehtemme sivuille löytääksesi oman juttusi Ogelissa! Kaikki halukkaat tervetuloa mukaan Äänen toimitukseen! Ensin lokoisaa kesää ja sitten tervetuloa OYK:n vilskeeseen! Äänen toimitus Kuva: Pihla Hakuni 7D


Yläastelaisten opiskeluvinkit Yläasteen vapaudentunteen lisäksi tulevat myös työtä täynnä olevat koeviikot. Yleensä niiden aikana oppilaassa ilmenee stressiä ja toivottomuuden tunnetta. Olen tässä jutussa haastatellut kahdeksannen ja yhdeksännen luokan opinto-ohjaajaa, Marianna Tiilikaista, ja kerännyt häneltä opiskeluvinkkejä kokeisiin. Jutussa kerron myös, miten itse noudatan mainittuja vinkkejä. Miten aikaisin kokeeseen luku kannattaa aloittaa?

on tärkeää. Voi vaikka liikkua noin viisi minuuttia. Voit myöskin pysähtyä miettimään äsken lukemaasi tekstiä.” Silmäile, syvenny muistele ja kertaa -tekniikan voi hyvin korvata perinteisellä LANP-tekniikalla. Lue Alue Nopeasti Putkeen. Eikä minulla ole aikaa tehdä mitään taukoja. Mitä nopeammin alueen saa luettua, sitä nopeammin alkaa vapaa-aika. Kannattaako koealueesta tehdä muistiinpanoja vapaa-ajalla?

”Todellakin, muistiinpanojen tekeminen on tärkeimpiä kohtia koko ”Riippuu paljon lukijasta ja koealu- lukutekniikassa.” een pituudesta, mutta sanoisin, että lukeminen kannattaa aloittaa vii- Muistiinpanot? Kaikkihan lukee jo meistään viikkoa kirjassa. Mitä hyöennen”, Marianna tyä alueen kirjoitTukiopetuksessa voi saada tamisesta uudelTiilikainen neuuuden näkökulman aiheeseen. leen on? voo. Aloitin 70-sivuisen koealueen lukemisen edellisenä iltana. Onko erilaisiin aineisiin eri lukutekniikoita?

”Reaaliaineisiin sopii hyvin lukutekniikka SSMK, eli Silmäile, Syvenny, Muistele ja Kertaa. Tauotus on myös aina kannattavaa. Tauot voivat olla lyhyitäkin, mutta niiden pitäminen

Ääni 4 OYK


Vaikka tuntuisi, että alue on hy- Tukiopetus on vaan idiooteille, jotka vin käsissä, onko järkevää käydä ei ymmärrä aineesta mitään. opettajan järjestämässä tukiopetukMitä kannattaa Mitä nopeammin alueen tehdä koetta edelsessa? saa luettua, sitä nopeam- tävänä iltana? ”Jos opettaja suos- min alkaa vapaa-aika. tuu järjestämään ”Viimeiselle illaltukiopetuksen sinne le kannattaa jättää kannattaa aina mennä. Tukiopetus ainoastaan kertaaminen ja alueen on aina parempi kuin yksin kotona silmäily. Kaikki opeteltava asia on lukeminen. Voit vaikka saada uuden kannattanut lukea ennen viimeistä ilnäkökulman aiheeseen.” taa, jolloin se on painunut nukuttujen öiden avulla mieleen.” Korttipelejä aineesta, no ei kiitos! Opiskelutaktiikkani on viimeiset Marianna Tiilikainen on kasien ja ysien kahdeksan vuotta ollut jättää lukeminen yhteen iltaan. Joten jos luen vain opinto-ohjaaja. yhtenä iltana, en varmasti käytä sitä kertaamiseen ja silmäilyyn. Koitan saada alueen luettua kokonaan. Kannattaako viimeisellä välitunnilla ennen koetta enää opiskella?

”Kannattaisi vain rentoutua, sillä viimeisellä välitunnilla ei varmaankaan jää kovin paljon tietoa enää päähän.” Viimeinen tilaisuus kerrata, ihanaa! Koitan kymmenessä minuutissa pelastaa tilanteen ja lukea koealuetta. Parhaassa tilanteessa olen edennyt jopa kolme kappaletta. Teksti: Aada Blåfield 8C Kuva 1: Helmi Vuorilehto 7D Kuva 2: Marianna Tiilikaisen arkisto

Ääni 5 OYK


Vappupäivän hulinaa Vappu on opiskelijoiden juhla, mutta myös koulussamme otetaan siitä kaikki irti. Oppilaista oli hurjan hauskaa nähdä omat opettajansa hullunkurisissa peruukeissa. Upean toimintapäivän loppuhuipennuksi osottautui Oppilaskunnan hal-

lituksen järjestämä vappurieha, jossa oppilaat saivat mahdollisuuden rökittää opettajansa, niin simanjuontikilpailussa kuin tietokilpailussakin, mutta tuloksetta. Vastustajan kuritus jää sitten ensi kertaan. Diskopallo loisti katossa koko vappuriehan ajan.

Limbo-kisasta nauttivat kaikki!

Ääni 6 OYK


Opettajatkin saivat puhua suunsa tyhjäksi - kerrankin

Joillakin oppilailla oli omat pienet “after-partynsa”.

Teksti ja kuvat: Milla Kallio ja Pihla Hakuni 7D

Ääni 7 OYK


Jatkokertomus: Vain kivi on ikuinen Vihdoinkin! Jatkokertomus on täällä taas! Huntin matka jatkuu hänen etsiessään ratkaisua maailman eloa odottavaan kauhukuvaan, joka tuntuu vääjäämättä lähestyvän. Niukan tiukkaan puristettu tiivistelmä edellisistä osista:

Lähde Lähteen vesi oli kristallinkirkasta. Se oli jääkylmää ja raikasta. Vaikka lähde näytti aika syvältä, pohja näkyi yhtä selvästi, kuin jos vettä olisi ollut vain aivan vähän. Hunti joi enemmän kuin koskaan. Kun hän oli juonut tarpeeksi, hän istui lähteen reunalle ja katsoi lähdettä. Oliko sen pohjassa jotakin, joka ei kuulunut sinne?

Hunti oli vasta pentu, kun virnat tappoivat hänen emonsa. Hunti lähti pit- Sen saattoi saada selville vain yhdelkälle matkalle löytääkseen muinoin lä tavalla. Susityttömme heitti vähäikadonneen Alfan, jotta tämä pelas- set vaatteet yltään ja hyppäsi hyytätaisi maailman elon vään veteen. Hän sukelsi varmalta tuholta. Tälammen pohjaan – joka hän mennessä hän on Susityttömme heitti olikin yllättävän syvällä vaatteet - ja otti esineen käteensä. etsinyt puiden prins- vähäiset sin, sen seitsemännen yltään ja hyppäsi Hän nousi kylmissään ja juuren ja sieltä alka- hyytävään veteen. esine kädessään pintaan, van tunnelin sekä kulravisteli itsensä ja puki kenut tunnelin toiseen vaatteensa ylleen. Sitten päähän. hän istui tukka edelleen märkänä alas lähteen vierelle lämpimään au-

Ääni 8 OYK


ringonpaisteeseen lämmittelemään ja tenkäs se epämääräisen ennustuksen samalla tutkimaan esinettä. häilyvä kolmas osa menikään..? Se kimalteli kummasti. Se heijasti valoa kuin rasvatyyni veden pinta. Siinä oli kiinni käteen sopiva kap- Teksti: Helmi Vuorilehto 7D pale, josta sai hyvän otteen. Hunti ei ollut koskaan nähnyt mitään sellaista. Se oli pieni tikari. Hunti siveli sitä kädellään, mutta Mielessään hän nimetotesi sen pian huonoksi ide- si esineen piikiksi. aksi, kun hänen sormestaan tipahti maahan pieni tippa verta. Hän arveli, että siitä saattaisi vielä joskus olla hyötyä ja sujautti Kuva 1: Helmi Vuorilehto 7D sen vyöhönsä sen kummempia miettimättä. Mielessään hän nimesi esineen piikiksi, mutta sekin häipyi pian mielen taka-alalle. Kuva 2: Pihla Hakuni 7D Otettuaan piikin talteen Hunti alkoi taas ajatella matkan jatkamista. Mi-

Ääni 9 OYK


Näyttis on hyvä paikka nuorelle Punaiset converse-kengät, musta tukka, itsekseen höpisemistä ja hymyjä käytävällä. Haastattelussa Satu Mäkinen – Näyttiksen ohjaaja.

häntä jännittää puhua juhlasalissa isolle yleisölle. ”Olen tähän asti onnistunut luovimaan itseni ulos noista ryhmänohjaajan puheista tuolla kevätjuhlissa.”

”Sä olit siis tulossa tekemään sitä haastattelua? Odotas pieni hetki, Satu pyytää pistämään haastattekäyn tuolla kuvisluokassa”, Satu lun äänityksen pienelle miettimisMäkinen ilmoittaa ja katoaa käytä- tauolle, kun tullaan kysymykseen, vällä seisoskelemikä on teattevien oppilaitten rissa haastavinta joukkoon. Vilkui- Monesti on tullut sellainen – sama tapahtuu, len kelloa puheli- fiilis, että nyt menen vessaan kun kysyn, mikä mestani, viisi mi- itkemään on parasta. nuuttia mennyt... Lopulta mustatukkainen nainen tupsahtaa taakseni täysin eri suunnasta kuin mistä oletin hänen tulevan. Päädymme istumaan lukusalin nurkkaukseen, pöydällä lojuvat avainnippu ja mustakuorinen puhelin. ”Olen jo ennen kouluikää pitänyt teatterista ja pienenä sanonut, että isona musta tulee joko näyttelijä tai opettaja. Eli oon harrastanut sitä aina ja nyt se on muuttunut ammatiksikin - teatteri-ilmaisuohjaajan tutkintokin on hankittu nyt 2000-luvulla. Mutta ehkä se kiinnostus teatteriin on lähtenyt siitä, että olen ollut kiinnostunut monesta asiasta, yhdessä tekemisestä ja luovasta. Olen aina ollut hirveen kova suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisia juttuja”, Mäkinen miettii, vaikka vielä nykyäänkin

”Haastavinta teatterissa loppujen lopuksi on se, kun siinä tehdään ison ryhmän - muiden ihmisten kanssa ja siitä varmaan tulevat ne kaikista kiperimmät ja hankalimmat tilanteet. Kaikista parasta toisaalta on se, kun näen nuorten innostuksen ja se nimenomaan yhdessä tekeminen, kaikkien panostus ja auttaminen. Se näytelmän jälkeinen fiilis, että jes,

Ääni 10 OYK


me tehtiin tää.” Mäkinen varoittelee, että kaikissa proggiksissa tulee varautua siihen, että teatterin tekeminen on kaaosta, nopeiden muutosten sietämistä ja uudelleen hiomista. Monesti muutetaan jotain ensi-illan jälkeenkin. ”Monesti on tullut sellainen fiilis,

että nyt menen vessaan itkemään tai sitten toivoisin, että kaatuisin ja nilkka murtuisi, jotta olisi hyvä syy sanoa, että en pysty tekemään tätä. Mutta sitten mä vain laitan sen ajatuksen syrjään ja ajattelen, että ainahan mulle jossain vaiheessa tulee tämä epätoivon hetki – sitten vain eteenpäin”, Satu kertoilee.

Ääni 11 OYK


Mitä kaikkea Näyttiksessä sitten tehdään?

tunut vuosien matkalla mukaan, milloin mistäkin kurssilta ja ryhmistä.

”Mä itse tykkäisin improttaa enem- Totta kai Näyttiksessä tehdään muumän, mutta monesti tuntuu, että takin ja varsinkin näytelmiä, joiden halutaan tekemään nopeasti käsi- aiheet ovat nuorten omia ja heidän kirjoitusta. Yleensä alkusyksystä maailmastaan. Näytelmiin pääsee improtaan tyhjän itse vaikuttamaan, pään improista Se näytelmän jälkeinen fiilis, sillä Mäkinen pyrvastaanottamisen että jes, me tehtiin tää. kii aina antamaan harjoitteluun ja omatoimisille ja tehdään erilaisia esimerkiksi käsiharjoituksia, myökirjoitushaluisille hemmin sitten vaan lämmitellään ta- mahdollisuuden. ”Joskus, kun ollaan paamisen alussa ennen kuin aletaan oltu pitkään samalla porukalla, niin tehdä kohtauksia”, Satu vastaa ja ollaan tehty koko kässäri yhdessä tai kertoo, että improvisaatioita on tart- keksitty hahmot alusta loppuun ja sitten vasta luotu niille tarina.” “Se on täytetty” on pitkäkestoinen performanssi, jossa Ihmemaa Ozin Dorothyt ”Yksi lemppareistani on ollut Entäs Peppi?, koska sen idea lähti yhdeltä täyttivät rotan.

Ääni 12 OYK


näyttisläiseltä, joka halusi tehdä Peppi Pitkätossun. Kesällä märehdin aihetta, mutta sitten syksyllä aloimme miettiä, entäs jos Peppi olisikin teini. Päätimme, että nykyaikana Pepin kapinallisuus voisikin hänen opiskelutahtoaan. Peppihän halusi olla kaikille reilu ja pukeutua eri tavalla kuin muut. Hänellä olisi kapinallisuutta ostarilla hengailua ja viikonlopun kännäämistä vastaan. Annikasta ja Tommista taas tuli tällaisia massanuoria, Annikasta jopa tuli kunnon pissis-tyyppinen”, Satu muistelee ja naurahtaa.

Näyttis on hyvä harrastus nuorelle, koska se on aina ollut paikka keskenään erilaisille ihmisille, jotka eivät välttämättä ole löytäneet omaa paikkaansa. Oma ryhmä, jossa tehdään välillä tyhmiäkin juttuja ja hyväksytään toiset. Mäkinen lisää: ”Näyttis on matala kynnys aloittaa teatteri, hankkia kokemusta, esiintymistaitoja ja pitää ylipäätään hauskaa.” Teksti: Ansa Kurola 8D Kuvat: Satu Mäkisen arkisto ja Helmi Vuorilehto 7D

Ääni 13 OYK


Teatteriarvostelu: ”Too school for cool” – näytelmä nuorison elämästä ja ongelmista Koulunäytelmä teineistä, nuorien Kenties tämän takia näytelmällä ei haluista, alkoholista ja ulkonäkö- valitettavasti tuntunut olevan selkepainotteisesta ja julkisuuden ää alkua, ei tarinan juonta, ei yhteisiä hakuisesta nyky-yhteiskunnas- hahmoja eikä edes toistuvilla tavaroilla luotua symboliikkaa, tamme. jota olisin kovasti kaivanToo school for cool on Näytelmällä on nut. Ogelin Näyttiksen vuo- kuitenkin helmiden 2017 teemanaan hetkensä. Näytelmällä oli kuitenkin nuoruutta kantava näyhelmihetkensä - loppukohtelmä, jossa oli sovitettu taus, koulun keskusradiosyhteen Elina Kilkun näytelmien koh- ta tuleva rehtorin kuulutus -kohtaus tauksia. ja muutamat nasevat oivallukset hahmokomiikassa. Loppukohtaus

Ääni 14 OYK


oli oikeasti kaunis ja ajatuksia herättävä, ehdottomasti näytelmän pelastava loppuhuipennus. Itse erityisesti myös pidin koreografiasta, jossa oppilaat hiljalleen valuivat alas tuoleiltaan ja rehtorin huutaessa ponnahtivat takaisin istumaan. 11 eri ikäistä ja taitotasoista näyttelijää loi näytelmään mielenkiintoisen

ristiriidan, vaikka jokaiselle olikin saatu yleisön näkökulmasta katsottuna sopivat roolit – roolisuoritusissa näkyivät aikaisemmat kokemukset teatterista. Oli todella hauska nähdä monen kehittyneen viime vuodesta. Teksti: Ansa Kurola 8D

Kuvat: Arja Holma

Ääni 15 OYK


Homepoliisit OYK:ssa Äänen toimittajat murtautuivat Oulunkylän yhteiskouluun ja ratkoivat suurta homemysteeriä. Heidän kulkiessaan ympäri koulua mielessään heillä oli vain yksi kysymys: haiseeko täällä home? Opettajatkaan eivät säästyneet nuorten etsivien kuulusteluilta. Räiskis! Pum pum! Äänen toimittajat rymistelevät koulun kellarissa, kunnes yhtäkkiä he havahtuvat ääneen. Kengän kantojen kopahdus,

oven narahdus ja esiin astuu peruskoulun apulaisrehtori Marjo KurkiMäkelin. Hän repeää nauruun, kun hän näkee nuoret toimittajat kyykkimässä printterin takana. Toimittajat tiesivät Marjon ja koulun pitkän yhteisen historian, joka on kestänyt jo 30 vuotta. Marjo vastaa oppilaiden laukaisemaan kysymyshyökkäykseen yksinkertaisella vastauksella: ”Hometta? Täällä ei todellakaan ole mitään hometta!”

”Koulullamme, joka on rakennettu jo 50-luvulla, ei ole koskaan havaitKun toimittajat murtautuivat OYK:hon. tu minkäänlaisia homeongelmia”,

Ääni 16 OYK


kertoo Marjo epäileville oppilaille. ”Vanhoina hyvinä aikoina tehtiin kunnon taloja hyvästä kivirakenteesta. Silloin eivät tietokoneet olleet vielä pilanneet lasten aivoja. Koulussamme suhtaudutaan homeeseen vakavasti. Heti, jos joku epäileekin asiaa, ryhdytään tuumasta toimeen ”, opettaja virkkoo ja sitten vielä jatkaa: ” Yhtenä vuonna juhlasalin kattopellit kuitenkin lähtivät käpälämäkeen myrskyn kanssa, se oli niitä aikoja.”

osa, seitsemäs kerros, on rakennettu vuonna 2003. Kuvat: Helmi Vuorilehto 7D

Teksti: Milla Kallio ja Pihla Hakuni 7D

Oulunkylän yhteiskoulun vanhin osa on rakennettu vuonna 1956, jolloin rakennukset tehtiin vielä hyvistä materiaaleista. Koulun viimeisin

Aamulla vain tassunjäljet olivat merkkinä öisistä puuhista.

Ääni 17 OYK


Musiikkiluokkalaisen arki on monipuolista Kaksi Äänen toimittajaa 7C-musiikkiluokalta kertoo musiikkiluokkalaisten velvollisuuksista sekä siitä, mitä musiikkiluokkalaisten arkeen kuuluu.

Järvinen tuli musiikinopettajaksi kouluumme ja perusti silloin Oulunkylän Pop & Jazz Konservatorion, joka toimi pitkään koulumme tiloissa. Näistä ajoista alkanut musiikkiopetuksen painotus koulussamme on jatkunut tähänkin päivään saakka.

Musiikkia korvillemme jo 1960-luvulta asti Helsingissä on tällä hetkellä yhdeksän yläastetta, joissa tarjotaan Musiikkiluokkatoiminta tuli Suo- musiikkiluokkatoimintaa, ja Oumeen 1960-luvulla. Musiikki on lunkylän yhteiskoulu on yksi niistä. ollut aina vahvasti mukana koulum- Oulunkylän yhteiskoulun musiikme toiminnassa. 1960-luvulla Klaus kiluokkatoiminnan tavoitteena on

Ääni 18 OYK


ohjata oppilasta musiikin parissa. paljon muita asioita, kuten soitto- ja Koulussamme on tarjolla monipuo- laulukokeet, konsertit, teorian opislista musiikinopetusta. Musiikkiluo- kelu, sekä bändi-, kuoro-, tai orkestekalla opiskellaan musiikin teoriaa, ritreenit tai kahdeksannelta luokalta melodia- ja rytmidiktaatteja. Esiin- eteenpäin lauluyhtyetreenit. Soittotymistä harjoitellaan leirikouluissa ja laulukokeiden aikaan kouluun on ja konserteissa. Yhdeksännellä luo- kannettava oma soitin ja harjoitella kalla luokka tekee viikon mittaisen kotonakin ahkerasti soittamista ja konserttikiertueen laulamista. kotimaahan tai ulMusiikkiluokan tavoitkomaille. teena on ohjata oppilasta Konsertit Miten voit hakea musiikkiluokalle?

musiikin parissa.

Myös konsertit ovat iso osa musiikkiluokkalaisten elämää. KonMusiikkiluokalle oppilaat valitaan serttien mahdollistamisiksi jokaisen pääsykokeiden perusteella. Pääsyko- musiikkiluokkalaisen on autettava keisiin kuuluu kaikkien hakijoiden tavaroiden kantamisessa ja salin yhteinen teoriakoe, sekä Karman konserttikuntoon valmistelemisessa. testi, jossa mitataan hakijoiden mu- Bändeillä on konsertit kaksi kertaa sikaalisuutta nauhalta kuultujen ää- vuodessa, joulurock joulukuussa ja nitteiden avulla. Näiden lisäksi on pihakonsertti toukokuussa. Myös myös henkilökohtainen koe, jossa on lauluyhtyeet esiintyvät bändien konomavalintainen laulu ja soitto, pie- serteissa, mutta myös mahdollisesti nimuotoinen haasorkesterin konsertattelu, sekä prima Musiikkiluokalle valitaan teissa sekä koulun vista -laulu. Prima juhlissa. vista -laulussa laule- pääsykokeiden perusteella. taan suoraan nuotista Yläasteella kahkappale, jota hakija deksannella ja yhei ole nähnyt tai kuullut aiemmin. deksännellä luokalla järjestetään luokan oma konsertti, jossa esiintyvät lauluyhtyeet, bändit, kuoro, orkesteri sekä mahdollisesti myös koko luokMitä musiikkiluokkalaisen elä- ka yhdessä. Orkesterilla ja kuorolla mään kuuluu? on joulukuussa joulukonsertti, ja sen lisäksi orkesteri ja kuoro esiintyvät Musiikkiluokkalaisen elämään ei myös koulun juhlissa. Kuoroon ja orkuulu pelkästään musiikintunneilla kesteriin kuuluu soittajia tai laulajia istumista, vaan siihen kuuluu myös jokaiselta luokka-asteelta. Kuoro ja

Ääni 19 OYK


orkesteri harjoittelevat vaihtelevasti riippuen tulevista konserteista ja koulumme juhlista. Bändeillä on sovitut harjoitukset viikoittain. Harjoituksissa soitetaan soittajien ja laulajien yhteisesti valitsemia kappaleita. Bändeissä soittajat eivät kokeile eri instrumentteja, vaan soittavat omia instrumenttejaan.

tavallisesti muutama päivä. Leirikoulun viimeisenä iltana on iltamat, jossa bändit ja mahdolliset muut esiintyjät esiintyvät. Teksti: Raul Elovuori ja Josefina Inkiläinen 7C

Kuva: Raul Elovuori 7C

Leirikoulu Musiikkiluokkalaisilla on mahdollisuus päästä 7. ja 8. luokalla leirikouluun. Leirikouluissa harjoitellaan soittoa ja laulua yhdessä, mutta on myös mahdollisuus itsenäiseen harjoitteluun. Leirikouluissa ollaan

Kuva: Pihla Hakuni 7D

Ääni 20 OYK


Konsertin huumaa Joka vuosi, kevään koittaessa Oulunkylän yhteiskoulun musiikkiluokka 8C järjestää konsertin, jossa kuullaan musiikkia laidasta laitaan. Konsertin tarkoituksena on esittää yhdessä opittuja kappaleita ja kerätä rahaa yhdeksännellä luokalla tehtävää konserttimatkaa varten - sekä pitää hauskaa.

joululoman ajaksi, mutta heti musiikinopettajamme Juha Sipun saatua sovitukset valmiiksi alkoi kova treenaaminen. Harjoittelimme aluksi lauluosuudet ilman komppia, jotta moniääniset kappaleet saataisiin menemään sujuvasti läpi. Koko luokka oli innoissaan menossa mukana, ja laulut saatiinkin nopeasti valmiiksi.

Konsertti sattui tänä vuonna kuntavaalien kanssa samalle sunnuntailKonserttia alettiin valmistella jo le. Alun perin jonkun muun luokan syksyllä valitsemalla solistit sekä oli tarkoitus järjestää vaalikahvila, äänestämällä koko mutta lopulta luokan yhteisiin nu- Koko luokka oli innoissaan me saimme sen meroihin sopivat kap- menossa mukana tehtäväksemme paleet. Harjoittelemikonserttikahviseen tuli pieni tauko lan lisäksi. Jokaiselle oppilaalle jaettiin resepti konserttikahvilaa varten tehtävään It´s Disco Time!

Ääni 21 OYK


suolaiseen tai makeaan leivonnaiseen. Sen lisäksi ahkerimmat perheet valmistivat syötävää myös vaalikahvilaan. Tapahtumaa mainostettiin luokkalaisemme piirtämillä julisteilla, joita leviteltiin kauppojen ja musiikkiopistojen ilmoitustauluille. Mainosta konsertti sai myös jutusta, jonka toisen luokkalaisem- Kauppa kävi hyvin kahvilassa. me isä oli kirjoittanut Oulunkylän lehteen, Oulunkyläiseen. limme ohjelmia ja kertasimme esiintymisjärjestystä. Konserttia edel- Saliin alkoi virrata väkeä, ja jäntävänä päivänä nitys tiivistyi lavan takana. Kello kolmen harjoittelimme aikoihin saliin salissa, jonne osa alkoi virrata väluokkalaisista keä, ja jännitys oli jo roudannut tarvittavat tavarat. tiivistyi lavan takana. Katsojia oli Solistit ja lauluyhtye harjoittelivat runsaasti, vaikka aivan täyteen sali ei omia kappaleitaan muiden kuunnel- tullutkaan. Konsertin aluksi reippaat lessa, minkä jälkeen treenasimme juontajat herättelivät yleisöä, josta myös yhteiskappaleita. Harjoitus- päästiin ensimmäisen puoliskon sooten aikana vanhemmat valmistelivat loesityksiin. Ennen taukoa kuultiin kahvilaa sunnuntaita varten. musiikkia aina Chopinin pianosävellyksestä suomalaiseen viulukansanViimeinkin odomusiikkiin asti tettu päivä koit- Svengaavissa tunnelmissa oli hyvä sekä viihdemuti. Jotkut saasiikkia kitaralla puivat koululle aloittaa kouluviikko. ja puhaltimilla jo kahdeksalta soitettuna. Joaamulla pitäkaisen esitykmään vaalikahvilaa, ja muut hieman sen jälkeen soittajat saivat lavan myöhemmin. Pidimme viimehetken takana odottavilta luokkalaisiltaan harjoitukset salissa ja saimme lau- äänekkäimmät hurraukset. luyhtyeen ohjaajalta, Heidi Kiviharjulta neuvoja esitykseemme. Juuri Tauon jälkeen ohjelmisto jatkui bänennen konsertin alkua teimme vielä din ja lauluyhtyeen esityksillä sekä joitakin valmisteluja, kuten taitte- laulu- ja trumpettisooloilla, jotka

Ääni 22 OYK


nekin saivat valtaisat aplodit. Kaikista kovimmat suosionosoitukset annettiin kuitenkin konsertin viimeiselle ohjelmanumerolle, koko luokan svengaavalle ”It´s Disco Time!” -potpurille. Näissä tunnelmissa oli hyvä aloittaa kouluviikko.

Teksti: Riikka Mäki 8C

Kuvat: 8C:n arkisto

Kuva: Helmi Vuorilehto 7D

Ääni 23 OYK


Tunnistatko opettajasi? Ketkä OYK:n opettajat kätkeytyvät näiden kuvien taakse? Katso oikeat vastaukset lehden viimeiseltä sivulta!

1.

Kuvat: Mihka Mäntynen 8C

Ääni 24 OYK


2.

3.

Ääni 25 OYK


Reportaasi: 9D Islannissa Tänä keväänä huhtikuun lopulla 9D viimein lähti koko yläasteen ajan suunniteltuun leirikouluun Islantiin. Huhtikuisena tiistai-iltapäivänä olimme kaikki kerääntyneet Helsinki-Vantaan lentoasemalle odottamaan lentoamme Islantiin. Viettäisimme tulevan viikon lei- Islannin maisemat olivat karun puuttomia. rikoulussa tutustuen maan luontoon ja kulttuuriin. Noin kolmen tunnin lennon jälkeen saavuimme viimein määränpäähämme Keflaví- Seuraava päivä oli ensimmäinen kin lentoasemalle lähelle Islannin ohjelmantäyteinen. Ensimmäisenä pääkaupunkia Reykjavikia. Meitä vuorossa oli kouluvierailu paikallioli vastassa matkatoimiston bussi, sessa Laugalækjarskóli-nimisessä joka kuljettaisi meidät hotellille. koulussa. Heti sisään tullessamme Bussimatkan aikana kaikkien oli riisaimme kuitenkin Islantilaisissa kouluissa op- suttava kengät upeita poikkeuksel- pilaille tarjotaan päivässä ja takit eteiseen. lisen karuja islan- kaksi ateriaa, aamiainen ja Koulun oppilaat tilaisia maisemia. pitivät meille Tien vierillä auke- lounas. ensin kierroksen sivat laajat kivien rakennuksessa ja täyttämät aukeat, joiden taustalla nä- kertoivat koulunkäynnistä Islanniskyi vuoria ja tuntureita. Islannissa ei sa. Tämän jälkeen meidät ohjattiin kasva metsää lähes ollenkaan luon- ruokalaan. Islantilaisissa kouluissa nostaan, ainakaan samassa merki- oppilaille tarjotaan päivässä kaksi tyksessä kuin Suomessa, joten mai- ateriaa, aamiainen ja lounas. Tällä semat erosivat varsin voimakkaasti kertaa aamiaisena oli eräänlaista riiniistä, joihin olimme tottuneet. Ho- sipuuroa. Puuron jälkeen siirryimme tellilla siirryimme nopeasti huonei- luokkaan, jossa osa luokastamme siimme, joihin meidät oli jaettu, ja piti yhdessä ryhmissä valmistelelepäsimme hetken. Myöhemmin mamme esityksen Suomesta ja kouillalla lähdimme vielä syömään pit- lustamme. Yllättävän pian sen jälkästä aikaa. keen oli jälleen vuorossa ruokailu, tällä kertaa lounas. Ruoka tarjoiltiin,

Ääni 26 OYK


kuten edellisellä kerrallakin, linjastolta, jolta kokki annosteli sitä lautasillemme. Sillä kertaa lounaaksi tarjoiltiin jonkinlaista kalaperunapataa, joka ulkonäöltään muistutti suuresti jo aamulla nauttimaamme riisipuuroa. Maku oli kuitenkin yllättävän puhdas, selkeä ja luonnollinen. Pian lounaan jälkeen kouluvierailumme tuli päätökseen. Koululta jatkoimme matkaa kohti Reykjavikin keskustaa. Matkalla kohdallemme osui Islannin vaihtelevalle säälle tyypillinen raekuuro, joka hetkellisesti vaikeutti kulkuamme huomattavasti. Vielä kuuron jälkeenkin rantatiellä, jolla kuljimme tuuli voimakkaasti. Keskustaa lähestyessämme näimme useita Reykjavikin kuuluisimpia

nähtävyyksiä, kuten Höfði-talon, jossa Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton presidentit tapasivat vuonna 1986, sekä Reykjavikin kuuluisan musiikkitalon Harpan. Illemmalla lähdimme yhdessä maauimalaan, jossa oli erilaisia maalämmöllä lämmitettyjä altaita. Osa altaista oli jopa yli 40-asteisia, joten vedessä ei päässyt tulemaan kylmä, vaikka ilman lämpötila olikin vain noin viisi astetta. Sen sijaan altaista toiseen siirtyminen oli juuri ilman viileyden takia varsin tuskallista. Seuraavana aamuna aikomuksenamme lähteä valasretkelle kävelimme hotellilta Reykjavikin satamaan. Ikäväksemme saimme kuitenkin kuulla, että merellä puhaltavan voimakkaan

Lähes kaikki Islannin sähkö ja lämpö saadaan maanalaisista kuumista lähteistä.

Ääni 27 OYK


Myös kasvihuone oli lämmitetty maalämmöllä

tuulen takia kaikki valasmatkat päivältä oli peruttu. Aamupäivän ajan saimme siis itseksemme kuljeskella vapaasti ympäri kaupunkia. Valitettavasti juuri kyseisenä päivänä monet kaupoista olivat kiinni tai aukesivat myöhemmin päivällä, sillä sattui olemaan kansallinen vapaapäivä, ensimmäinen kesäpäivä (pidetään huhtikuun 3. tai 4. torstaina). Vietettyämme aamupäivän vapaissa merkeissä tapasimme taas toisemme keskustassa, josta lähdimme bussilla Blue Lagoon- kylpylälle. Kylpylän vesi on vaaleansinistä ja varsin mineraalipitoista. Sillä on sanottu myös olevan terveysvaikutuksia iholle, juuri mineraalien vaikutuksesta. Koko kylpylä koostui yhdestä isosta altaasta, jonka eri osissa ihmiset viettivät aikaa. Vesi tuli maan alta kuumista lähteistä, joskin sitä oli viilennetty ja puhdistettu ennen kylpy-

läkäyttöä. Kylpylävierailun jälkeen kävimme syömässä Islannin kuuluisammassa hampurialaisravintolassa Hamborgarafabrikkanissa, joka on tunnettu maailmalla erityisesti neliönmuotoisista hampurilaisistaan. Perjantaina nousimme varsin heti aamiaisen jälkeen hotellin edessä odottavaan bussiin. Päivän ohjelmassa oli kierros Reykjavikin ulkopuolella Lounais-Islannissa. Mukanamme bussissa oli suomenkielinen opas, joka oli aikoinaan opiskellut Suomessa metsänhoitoa. Ensimmäinen kohteemme oli noin 20 kilometriä Reykjavikista sijaitseva geoterminen voimala. Teimme voimalassa kierroksen, jonka aikana tutustuimme tapaan, jolla islantilaiset tuottavat suurimman osan sähköstään. Noustuamme uudestaan bussiin ajoimme hetken ja pysähdymme

Ääni 28 OYK


katsomaan pientä kuumien lähteiden aluetta. Alueella oli voimakas kananmunan haju veteen liuenneen rikin takia. Bussissa jälleen istuessamme saimme nähdä maaseudun karuja metsättömiä maisemia, joista opas meitä myös informoi. Seuraava pysäkkimme oli maalämmöllä lämmitettävä kasvihuone, jossa kasvatettiin tomaatteja. Nautimme myös kahvilassa paikan omista tomaateista valmistetun keittolounaan ja näimme tomaatteja pölyttäviä kimalaisia pesissään. Noin tunnin ajomatkan päässä kasvihuoneilta sijaitsivat Islannin kuuluisat geysirit. Paikan päällä opas kertoi meille geysirien toiminnasta ja siitä, kuinka erilaisesti ne toimivat. Suurin geysir purkautui enää vain harvakseltaan noin kerran tai kaksi vuodessa, mutta isosti. Toiset taas

purkautuivat jopa kerran kymmenessä minuutissa, joskin pienemmin. Monet turistit odottivat aidan vieressä kännyköiden kanssa ja toivoivat voivansa saada purkautuvan geysirin videolle. Geysirien jälkeen vierailimme vielä paikallisessa talousmetsässä katsomassa Islannin metsätaloutta sekä maistamassa paikallisia erikoisia ruokia, kuten kuivattuja kalalastuja. Päivän viimeinen kohde oli Euroopan ja Amerikan mannerlaattojen raja, joka harvinaislaatuisesti oli selvästi näkyvissä tietyssä paikassa Islantia. Paikalla kokoontui myös aikoinaan 900-luvulla Islannin siihen aikaan maailmassa harvinainen parlamentti. Kävelimme rinnettä pitkin Euroopasta Amerikkaan, jossa nousimme jälleen bussiin matkustaaksemme pitkän päivän jälkeen takaisin hotellille.

Amerikan ja Euroopan mannerlaattojen raja oli selvästi näkyvissä Thingvellirissä.

Ääni 29 OYK


Lauantaiaamuna nousimme jälleen laavajokiluolien kautta Reykjavikin bussiin, tällä kertaa matkataksemme satamaan, jossa meille oli varattu Helgafell tunturin juurelle lähellä uusintamatka valaita katsomaan pekaupunkia. Tarkoituksenamme oli ruuntuneen torstaisen tilalle. Merellä kiivetä tunturin huipulle ihailemaan puhaltavan kovan tuulen takia jokaimaisemia ja jättänen puki päällä laimään vieraskirjaan vasta saadun suuren luokkamme nimet. Vaikka tuuli olikin nyt haalarin, joka suojaJonkin matkaa bus- heikompaa kuin edellisinä si varsin hyvin kylsilta käveltyämme päivinä, aallokko keinutti mältä. Vaikka tuuli saavuimme aivan laivaa varsin voimakkaas- olikin nyt heikomtunturin juurelle, ti. paa kuin edellisinä josta alkoi jyrkkä päivinä, aallokko nousu. Nousu oli keinutti laivaa varvarsin vaativa, mutta kaikki pääsi- sin voimakkaasti, mikä tähden useat vät huipulle ehjinä. Vaikkei tunturi meistä tulivat merisairaiksi. Tämän ollutkaan alueen korkein, ja vuoret takia retki meni valitettavan monelta eri suunnilla rajoittivat näköaloja, lähes kokonaan ohi. Ne jotka pystyiolivat maisemat silti upeat. Las- vät olemaan kannella näkivät kuitenkeuduttuamme alas ja käveltyäm- kin muutamia lahtivalaita sekä useita me takaisin bussille suuntasimme lunneja ja muita merilintuja. Retken Vuorelta näkyivät myös kauniin karut maisemat.

Ääni 30 OYK


jälkeen kävimme syömässä satamassa kiinnostavassa kalaravintolassa, jossa tarjottiin aina sinä päivänä merestä saatua kalaa.

Seuraavana aamuna heräsimme jo noin kello kolme aamulla paikallista aikaa. Söimme pikaisen aamupalan hotellilla ja nousimme bussiin, joka vei meidät takaisin Keflavíkin lentokentälle. Hieno leirikoulumme päättyi lopulta lennon jälkeen HelsinkiVantaalle, josta saimme jatkaa itse kotiin.

Sunnuntaina oli viimeinen kokonainen päivämme Islannissa. Jokaisella oli tälle päivälle omaa ohjelmaa. Toiset olivat varanneet itselleen etukäteen retken, kun taas toiset viettivät aikaansa vain Reykjavikin keskus- Teksti ja kuvat: Juho Hakuni 9D tassa. Iltapäivällä tapasimme kaikki kuitenkin Kringlanin ostoskeskuksessa ja illalla menimme yhdessä syömään viimeistä kertaa. Oma koti kullan kallis.

Kuva: Helmi Vuorilehto 7D

Ääni 31 OYK


Musteorvokkeja Kaikuvat päässäni yhä kaikki sanat, jotka

Sanoja, jotka kuulostivat tutuilta,

kuiskasit korvaani valehdellen

jotka kirkkaassa päivän valossa tuntuvat latteilta

seepran raitoja ikkunasta

kuin olisin kuullut ne ennenkin

huomisen valoa kaihtimien takaa

Ehkä sinä lausuit samat kohteliaisuudet hänellekin

varjojen vaimentaessa huokaukset tummat ja syvät

Puristat lakanan kulmaa sormillasi, kuulen raskaan hengityksesi, joka

Ääni 32 OYK


purkautuu huuliesi välistä

Vaikka emmehän me ole vieraita

kiiltävät korkokenkäsi ovat farkkuje- ainakin minä tunnen sinut, tiedän ni vieressä lattialla heikkoutesi suklaakermatoffeeseen, sen kuinka viherkasvisi kuolevat aina kuivuuteen, Hellästi kuljetan sormenpäätäni mustalla pitsisellä kankaalla,

kuinka järjestät sukkasi värijärjestykseen tummasta vaaleaan

elät järjestyksen kaaoksessa sillä samalla, josta sukkanauhasi olivat tehty yhtä epävarmana ja kesken kuin nuorenakin, tunnen yhä tuoksusi ryppyisessä tyynyssäni kun viinilasit olivat vielä hiilihappoista jaffaa, kun tanssimme yhdessä minttua ja rosmariinia, van- tähtien sammuessa taivaanrannassa hojen kirjojen tuoksua Ja nyt sinä olet poissa

Ja tunsit sinäkin minut - vuosia sitten, kun ensimmäisen painoin huuehkä ikuisesti jättäen vain huulipu- leni huulillesi kesämökillä aamuyölnatahrat solisluulleni, musteorvok- lä, kun olin ensimmäistä kertaa niin keja sisäreisilleni iloinen, etten ikinä ajatellut sen olevan vain väliaikaista, pieni kokeilu ehkä vain yhden päivän, koska tiedän, että palaat vielä Tiedän, että palaat eivät ne sanat voineet kaikki olla vain valetta, silloin, kun sinä olet taas rikki ja hylätty aamuyön huumaa vieraan sylissä, kun sinä et tiennyt soitat ovikelloa aina neljästi, ensimmäiset kerrat joka kerta hätäisesti pekuka olet ja mistä tulet räkkäin kaadut ovesta suoraan syliini ripsivärit levinneinä

Ääni 33 OYK


ja kynnet valmiiksi leikattuina, tällä kertaa, jopa viilattuina

aivan nä

Ja minä lohdutan sinua

aina lopulta jään yksin, koska sinä opit selviytymään, etkä edes muista kiittää

niin kuin aina ennenkin teen sinusta ehjän ja kokonaisen Maksan erääntyvän puhelinlaskusi, poistan kännykästäsi niiden ihmisten numerot, joita sammalluksissasi kerrot pettäneen sinua, satuttaneen laitan kylpyveden lämpiämään ja juon vihreää teetä kanssasi, kun vannot kirosanojen kanssa muuttavasi elämäsi suunnan ja

lopulta

minäkin

nukahdan

kuin mitään ei ikiolisi tapahtunut

koska ehkä kuitenkin olen sinulle vain ilmaa, pölyä tyhjässä huoneessa, lämpöä rakkautta ilman ehtoja

Teksti ja kuvat: Ansa Kurola 8D

Iltapäivällä herään ulko-oven pamahdukseen

Ääni 34 OYK


Lehtemme sanojen takana - mitä Äänessä tehdään ja miten siihen pääsee mukaan? Millaista on olla osallisena Äänessä? Mitäpä jos liittyisi Ääneen? Vaatisiko se liikaa? Hauskaa, kuulostaa hyvältä ja ei vaatisi. Tässä jutussa yksi ääniläisistä kertoo, mitä Äänilehden tekstien takana todella on.

Keneltäkään ei Äänessä koskaan vaadita enempää, kuin mitä kukin on valmis panostamaan. Jokaiseen numeroon ei tarvitse kirjoittaa viittä sivua tekstiä. Toistaiseksi Ääneen mahtuu kaikki kiinnostuneet. Kaikki mitä tarvitsee on hiukan kiinnostusta ja hyppysellinen motivaatiota. Kaikki saavat sen verran tekemistä kun haluavat ottaa.

Millaista on olla ääniläinen? Minkälaista porukkaa Äänen toimituksesta Toimittajien ei tarvitse miettiä jutlöytyy? Ääniläisenä oleminen on hienoa. Toimituksessa on vain mahtavia tyyppejä, joiden kanssa voi vapaasti rupatella, kirjoittaa hauskoja ja vakavia juttuja, väitellä mielenkiintoisista aiheista ja yrittää saada vielä jotain

Kaikki mitä tarvitsee on hiukan kiinnostusta ja hyppysellinen motivaatiota. aikaiseksikin. Äänen ilmapiiri on avoin, kannustava, iloinen ja positiivinen.

Mitä jos liittyisi Ääneen? Vaatisiko se liikaa?

Ääni 35 OYK


tunsa asettelua, vaan he kirjoittavat tekstinsä valmiiseen juttupohjaan, lisäävät tarvittavat tiedot ja antavat taittajien hoitaa loput. Äänessä mikään ei ole ylitsepääsemättömän vaikeata. Muut ääniläiset ovat aina valmiita auttamaan!

Miten Ääni-lehden toimitukseen pääsee?

Ääni on avoin kaikille ja sinne on helppo tulla mukaan. Mukaan pääsee ainakin tulemalla syksyn ensimmäiseen ja kaikille infotÄänestä löytyy mielekästä tuun palaveriin, Mitä Äänessä tehdään? tekemistä kaikille haluk- i l m e s t y m ä l l ä Tehtäviä on periaat- kaille. johonkin muuteessa neljä erilaista: hun palaveriin toimittajat, jotka kirtai pyytämällä joittavat juttuja, valokuvaajat, jot- jotakuta kaveria tai tuttua Äänessä ka ottavat kuvia lehteen, kuvittajat, ilmoittamaan vastaavalle opelle Virjoka piirtävät kuvia ja taittajat, jotka valle, että haluaisi mukaan, mikäli ei huolehtivat valmiin saa häntä kiinni. Lista lehden ulkoasusta. on pitkä ja luovuutta Siinä taittajat käyt- Ääni on avoin kaikille saa käyttää. Mukaan tävät InDesign-oh- ja sinne on helppo tulla pääsee, kun kertoo, että jelmaa. Ainoastaan mukaan. haluaa mukaan. Helptaittajaksi pääsemipoa. Ääneen ei myösseen vaaditaan pienikään ole mitenkään simuotoinen hakemus dottu, vaan jos muuttaa ja taittajien paikat ovatkin täynnä. mieltään, eikä haluakaan enää olla Käytännössä useimmat ovat ainakin mukana, voi rauhassa lähteä. Kukahta eri lajiketta. Itse olen kaikkia kaan ei suutu siitä. neljää. Uusia tulokkaita neuvotaan avuliÄänestä löytyy mielekästä tekemis- aasti siitä, miten kaikki toimii. Ei tä kaikille halukkaille. Jotkut pitävät tarvitse stressata. tietopläjäyksien kirjoittamisesta ja jotkut tarinoimisesta. Jotkut eivät halua kirjoittaa, vaan esimerkiksi piirtää tai valokuvata. Äänessä voi Teksti: Helmi Vuorilehto 7D olla superaktiivinen tai välillä jutuissa vilahteleva epäaktiivisempi toimituslainen. Voi tehdä aika pitkälti mitä huvittaa, tietenkin niin kauan, Kuva: Aapo Patokoski 9D kun se on jollain tavalla järkevää.

Ääni 36 OYK


Ääni 37 OYK


Sarjakuva

Kuva: Helmi Vuorilehto 7D

Oikeat vastaukset Tunnistatko opettajasi? -visailuun: 1. rehtori Mirva Lindström 2. Juha Sippu 3. Jorma ”Jore” Kauranen

Ääni 38 OYK


Äänen toimitus Aada Blåfield 8C, toimittaja

Ilmari Lepistö 7C, valokuvaaja

Raul Elovuori 7C, toimittaja, taittaja ja valokuvaaja

Riikka Mäki 8C, toimittaja

Juho Hakuni 9D, toimittaja ja valokuvaaja Pihla Hakuni 7D, toimittaja, valokuvaaja ja taittaja Josefina Inkiläinen 7C, toimittaja Aapo Patokoski 9D, valokuvaaja Milla Kallio 7D, toimittaja ja taittaja

Helmi Vuorilehto 7D, toimittaja, taittaja, kuvittaja ja valokuvaaja Virva Lehmusvaara, ohjaava opettaja

Avustajat: Mihka Mäntynen 8C

Ansa Kurola 8D, toimittaja ja valokuvaaja

Ääni 39 OYK



Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.