Yrittäjänainen by Suomen Yrittäjänaiset ry

n e n i na 1/2014

YRITTÄJÄNAISTEN JÄSENLEHTI 7€

Hoiva-alan kilpailu parantaa laatua

r e d n a l t s E a j i e S

Yrittäjänaiset tarvitsevat omaa edunvalvontaa!

www.lahit apiola.fi/ iltakoulu ILmoITTA UDU HETI!

Tule Yrittäjän Iltakouluun. Inspiroidu menestystarinoista!

Huippusuosittu kiertue tulee taas ja pureutuu yrittäjyyden ytimeen. Iltakoulu on inspiroitumista ja verkostoitumista, mielenkiintoisia puhujia, jotka tuovat yrittäjyyteen tuoreita ja yllättäviäkin näkökulmia. Tule uudistumaan yhdessä muiden yrittäjien kanssa. Puhujina tilaisuuksissa vuorottelevat Henrik Dettmann (koripallomaajoukkueen päävalmentaja), Tiia Vanhatapio (muotisuunnittelija) ja Rami Aarikka (toimitusjohtaja, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas). Ilmoittaudu ja tule mukaan!

Iltakoulujen aikataulut Pori 6.2. I Joensuu 11.2. I Uusikaupunki 12.2. I Tampere 17.2. I Seinäjoki 4.3. I Espoo 6.3. I Kerava 6.3. Lappeenranta 11.3. I Kuopio 12.3. I Turku 12.3. I Raahe 13.3. I Mikkeli 18.3. I Ylivieska 19.3. I Vaasa 20.3. Lahti 24.3. I Jyväskylä 25.3. I Hämeenlinna 26.3. Ilmoittaudu www.lahitapiola.fi/iltakoulu Yhteistyössä:

1/2014

nainen

Tässä numerossa LEHDEN TOIMITUS Suomen Yrittäjänaiset Kaisaniemenkatu 1 B a 74 00100 Helsinki Puh. 040 522 2252 www.yrittajanaiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Heli Järvinen heli.jarvinen@yrittajanaiset.fi TOIMITUSSIHTEERI Juttuvinkit ja valmis aineisto Anne Hedemäki anne.hedemaki@yrittajanaiset.fi TOIMITUSNEUVOSTO Seija Estlander Heli Järvinen Marjukka Parmes Johanna Ratia Irina Siltanen Raija Tuominen TOIMITTAJA Seija Estlander Viestintätoimisto Estlander viestintatoimisto.estlander@ kolumbus.fi TAITTO Sinikka Jönsson Vinttikonttori Oy sinikka.jonsson@vinttikonttori.fi ILMOITUSVARAUKSET Markkinointi Tuuli T:mi Puh. 040 824 3820 raija.kivinen@markkinointituuli.net

Puheenjohtajan ja toimitusjohtajan terveiset 5 Uutisia 6

Kannessa Seija Estlander Kuva Niina Stolt

Hallituksessa tapetilla 7 Profiili Seija Estlander 8

Naiset tarvitsevat omaa edunvalvontaa

Hoiva-alan kilpailutus 10

Kunnat keskittävät ostonsa suuriin yrityksiin Kilpailu parantaa laatua

Jälkipyykkiä 12

Kansalaisaloite nosti vanhemmuudenkulut pöydälle

Yrittäjän sosiaaliturva 12

Yrittäjän työtulon oltava oikealla tasolla

Marjukka Parmes eläkkeelle 13 Muistona ihania ihmisiä

Talouskatsaus Petri Malinen 14 Kasvukausi myöhässä, mutta jo orastaa Kentän kierros Marika Wolff 15 Vertaistukea, vahvistusta ja uusia ideoita Kansainvälisiä kontakteja 16 Kentän kuulumisia 17

Marika Wolffin mielestä paikallisyhdistysten kannattaa tarjota yrittäjänaisille vertaistukea s. 15

MEDIAKORTTI www.yrittajanaiset.fi

Mukaan ! n u u l i a p l i k

KIRJAPAINO Punamusta Oy ISSN 0356-5254 (painettu) ISSN 2324-089X (verkkojulkaisu) JAKELU 9 000 kappaletta jäsenistölle, päättäjille, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille Suomen Yrittäjänaiset SYN on valtakunnallinen etujärjestö, joka ajaa yrittäjänaisten taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja. Yrittäjänainen-lehti ilmestyy vuonna 2014: 15.5., 15.9., 26.11. Löydät meidät myös Facebookista: yrittäjänaiset Yrittäjänaiset on nyt myös Twitterissä

Pienet yritykset tahtovat mukaan julkisista hankinnoista käytävään kilpailuun. s. 10

Tarvitsetko rahoitusta yrityksen perustamiseen tai sen kehittämiseen? Finnvera voi rahoittaa aloittavaa tai toimivaa pienyritystä lainoin ja takauksin.

Finnveran rahoituksella eteenpäin!

Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580 www.finnvera.fi

TOIMITUSJOHTAJAN TERVEISET

P UHE E NJOHTAJAN TE RV E IS E T

Onko Suomesta tullut pakkausten aukojien maa?

Tee lupaus ja etsi itsellesi aikaa

Suomi tunnetaan maailmalla tasa-arvomaana, ja tasa-arvo onkin toteutunut meillä monella rintamalla. Kiitos tästä kuuluu pitkälti aiempien polvien viisaille päättäjille. Mutta paljon on vielä tekemistä, ennen kuin naiset ovat yrittäjinä ja työntekijöinä samalla viivalla miesten kanssa. Meidän oma valtakunnallinen etujärjestömme ajaa yrittäjänaisten oikeuksia sydän ja aivot mittelössä mukana. Ja siksi yrittäjinä toimivien naisten kannattaa muistaa, että jäsenyys on kannanotto myös silloin, kun ei itse ehdi osallistua omien elämänkierteiden vuoksi oman paikallisyhdistyksen toimintaan. Jäsenyys on selkeä kannanotto sen puolesta, että naisten ja miesten pitää saada startata yrittäjinä samalta viivalta. Yrittäjänaisten mielestä naiset ansaitsevat tasa-arvoisen kohtelun. Ja siksi meidän pitää liittona tehdä yhä tiiviimpää yhteistyötä kaikkien järjestöjen kanssa, joiden kanssa me jaamme samoja edunvalvonnan tavoitteita ja toimintatapoja. Suomi tarvitsee jatkossa yhä enemmän uudenlaista yrittämistä, uudenlaista johtamista, uusia ideoita ja uudenlaista asennetta. Näin siksi, että vain uudistumalla selätämme valtion velat, talouden takatalven ja väestörakenteen voltit. Niinpä vallan kahvassa olevien pitää nyt noteerata se, että me naiset elämme jo näillä tanhuvilla, eikä meitä kannata ylenkatsoa. Me tunnemme tämän maan kulttuurin ja tavat ja hanskaamme suomen tai ruotsin. Vai missä oikein mättää, kun taivaalta odotetaan mannaa? Haloo, haloo, onko tämä maa tosiaan muuttunut pakkausten aukojien maaksi, kun enää ei nähdä nenän edessä olevia naisia voimavaroina.

Maailmankuvamme pirstaloituu. Jatkuvasti uutta tietoa tuuttaavat tietokoneet, pirisevät kännykät, sosiaalinen media ja kymmeniä eri kanavia suoltava televisio ovat hämmentäneet ja pilkkoneet ajantajuamme. Yrittäjänaisilla ongelma on vielä moninkertainen, sillä yrittäjän moraalinen velvollisuus on olla aina tavoitettavissa. Ennen kuin huomaammekaan, kiire on imenyt meidät mukaansa silloinkin, kun elimistöllä olisi tarve rentoutua ja jopa terveellisesti tylsistyä. Kiire valtaa mielen ja kropan, ja siksi kaipaamme vastaiskua. Pysähdy ja luo itsellesi aikaa. Jos ei muuten, niin ota kynä käteen ja varaa allakasta aikaa itsellesi ja juuri sille, mitä mieluiten teet tai olet tekemättä. Itselleni yksi asia on ylitse muiden; se saa jopa minut järjestämään vapaata juuri silloin, kun hetki on kohdalla, ja se asia on retkiluistelu. Tällä kertaa vuodenvaihde oli täydellinen: Puruvesi kiilteli peilikirkkaana ja antoi mahdollisuuden liihotteluun varovaisuutta kuitenkaan unohtamatta. Ystävät, tuurat, naskalit ja kelluntaliivit turvasivat menoa, ja kymmenien kilometrien liito keskellä tyhjyyttä tyhjensi päätä kohti uusia seikkailuja. Samaa turvaverkostoa haluamme tarjota järjestönä myös sinulle. Silloin kun kaikki sujuu kuin Strömsössä, et kaipaa mitään etkä ketään. Mutta kun heikko hetki osuu kohdalle, on hyvä tietää, että vertaistukea, lakimiespalvelua, kuntoutusta, teemalomia ja paljon muuta on tarjolla. Ota siis yhteyttä ja osallistu. Porukalla moni kurjakin asia tuntuu keveämmältä.

Seija Estlander puheenjohtaja

Heli Järvinen toimitusjohtaja

UUTISIA

Yksinyrittäjäohjelma

Kuva Heidi Valtonen

vahvisti osaamista ja loi verkostoja Satakuntalaisille yksinyrittäjille järjestetty kehittämisohjelma teki selväksi, että yksinyrittäjät tarvitsevat yhteistyöverkostoja ja -kumppaneita liiketoimintansa kehittymiseen. - Ilman yhteistyökumppaneita ja liiketoimintaverkostoja yksinyrittäjä jää yksin, eikä hänen liiketoimintansa kehity toivottavalla tavalla, sanoo Tytti Laine, joka luotsaa leipätyökseen kehittämisyhtiö Develooppi Oy:tä. Tämän ohella hän on muun muassa Porin Yrittäjänaisten jäsen. Laine johti myös juuri päättynyttä kaksivuotista kehittämisohjelmaa satakuntalaisille yksinyrittäjille. Ytyä yksinyrittämiseen! -hankkeessa keskityttiin parantamaan yksinyrittäjien liiketoimintaosaamista ja luomaan toimivia yhteistyöverkostoja. Hankkeessa tarkasteltiin myös yksinyrittäjän omaa hyvinvointia. - Jos yrittäjä ei voi hyvin, voi myös liiketoiminta kärsiä tai päinvastoin. Hyvinvoivalla yrittäjällä on enemmän resursseja myös liiketoiminnan kehittämiseen, Laine toteaa.

Oma valmennus- ja tukijoukko Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tuoreen tutkimuksen perusteella Yty-projek-

tin synnyttämä yhteisö toi yrittäjille valmennus- ja tukijoukon. Sen kanssa vaihdettiin ja saatiin uusia ajatuksia sekä konkreettista tukea ja ideoita omaan yrittäjyyteen ja hyvinvointiin. - Yrittäjät ovat projektin myötä saaneet uskoa omaan yrittäjyyteensä sekä voimavaroja ja työkaluja oman hyvinvointinsa konkreettiseen kehittämiseen ja oman verkostonsa kasvattamiseen, sanoo yrittäjyyden professori Ulla Hytti kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä. Kauppakorkeakoulun tutkimuksessa havaittiin, että Yty–projekti ja hankkeen myötä syntynyt yhteisö ovat tukeneet konkreettisesti yrittäjien liiketoiminnan kehittymistä. - Yrittäjät kokivat saaneensa projektista apua esimerkiksi omien palvelujensa tuotteistukseen ja myyntiin. Kokonaisuudessaan tämä kehittämishanke on onnistunut edistämään osallistujien luottamusta itseensä ja yhteisöön sekä tätä kautta vahvistamaan yrittäjyyttä, Hytti vahvistaa.

Kaisa Hirn

tuli SYNin toimistoon

Humanististen tieteiden kandidaatti Kaisa Hirn, 33, on aloittanut työnsä Yrittäjänaisten toimistossa. Hän vastaa pääasiassa toimistosihteerin tehtävistä, kuten laskutuksesta ja jäsenasioista, kun nykyinen viranhaltija Marjukka Parmes jää ansaituille eläkepäiville maaliskuun lopussa. Kaisa Hirnillä on laaja tuntemus järjestökentästä ja tasa-arvokysymyksistä. Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa järjestösihteerinä ja kulttuurituottajana. Kaisan saa kiinni numerosta 040 522 2252 sekä sähköpostista toimisto@ yrittajanaiset.fi. Siispä tervetuloa, Kaisa, ja iso kiitos ja onnea eläkepäiviin, Marjukka, jonka haastattelu on sivulla 13.

Tytti Laine sanoo hyvinvoivalla yrittäjällä olevan enemmän resursseja myös liiketoiminnan kehittämiseen.

Hän pitää tärkeänä yksinyrittäjien yhteistoimintaa ja verkostoitumista, koska tutkimuksenkin perusteella yksinyrittäjät eivät välttämättä hakeudu tavallisiin yrittäjätilaisuuksiin, sillä ne eivät tunnu omilta. Niinpä yksinyrittäjille tulisikin kohdistaa erityisiä toimenpiteitä, palveluja ja tilaisuuksia.

Te k s t i S e i j a E s t l a nde r Kuva Emma Laakkonen

i m l a S a ll U

täytti 80 vuotta Suomen Yrittäjänaisten kunniapuheenjohtaja Ulla Salmi täytti kunniakkaat 80 vuotta 24. tammikuuta. Hänet tunnetaan aina iloisena ja kannustavana tunnelman nostattajana sekä Yrittäjänaisten ikiomana ”mummukkana”. Ulla Salmi teki yrittäjänuransa Vaasassa luotsaamalla äitinsä aikoinaan perustamaa asuste- ja vaatemyymälää. Valtakunnallisen Yrittäjänaisten liiton puheenjohtajan pestiä hän veti vuosina 1974–1983 ja Vaasan Yrittäjänaisten puheenjohtajana hän toimi kahteen otteeseen. Ulla Salmen syntymäpäiväjuhlia vietettiin Vaasan kaupunginteatterissa katsomalla uutuusnäytelmä ”Kolmen tähden Allullinen”. Suuresta sydämestään tunnettu kunniapuheenjohtaja lahjoittaa hyväntekeväisyysnäytöksessä saadut varat vaasalaisten vähäosaisten nuorten haaveiden toteuttamiseen.

HALLITUKSESSA TAPETILLA

Hallitus teki keskeiset valintansa

Te k s t i j a k u v a S e i j a E s t l a nde r

Yrittäjänaisten hallitus järjestäytyi tammikuussa ja teki edunvalvonnan keskeiset linjaukset ja henkilövalinnat.

Hallituksen työvaliokunta: Seija Estlander, puheenjohtaja, Helsingin Yrittäjänaiset Kerttu Helynen, varapuheenjohtaja, Rovaniemen Yrittäjänaiset Sirpa Pii-Keinonen, varapuheenjohtaja, Keski-Suomen Yrittäjänaiset Raija Tuominen, Oulun Seudun Yrittäjänaiset Susan Äijälä, Tampereen Yrittäjänaiset

Viestintätoimikunta: Hallituksen järjestäytymispäiville osallistuivat hallituksen jäsenten ohella varajäsenet. Edunvalvonnan kärkiviitoiksi linjattiin yrittäjän sosiaaliturvan parantaminen, veropolitiikkaan vaikuttaminen ja vanhemmuudenkulujen tasaaminen laajalta veropohjalta. Varsinaisessa kokouksessa liitolle valittiin varapuheenjohtajat, työvaliokunta ja viestintätoimikunta. Liiton varapuheenjohtajiksi valittiin Kerttu Helynen ja Sirpa Pii-Keinonen. Työvaliokuntaan valittiin liiton puheenjohtaja Seija Estlander, molemmat varapuheenjohtajat sekä Raija Tuominen ja Susan Äijälä. Viestintätoimikuntaan nimettiin toimistosta Heli Järvinen ja Anne Hedemäki. Lisäksi siihen valittiin hallituksesta Tiina Koski ja Marja-Leena Magga sekä Yrittäjänainen-lehden uusi vetäjä. Mikäli tarve vaatii, hallitus valitsee vuoden varrella itselleen uusia työrukkasia.

Heli Järvinen, SYNin toimitusjohtaja Anne Hedemäki, SYNin järjestösihteeri Tiina Koski, Forssan Seudun Yrittäjänaiset Marja-Leena Magga, Sodankylän Yrittäjänaiset Yrittäjänainen-lehden uusi toimittaja

Tukea jäsenille Hallitus pohti huolellisesti jäsenistön aktivoimista ja tukemista. Niinpä se päätti kannustaa paikallisyhdistysten virallisten edustajien osallistumista liittokokoukseen ja korvaa 50 euroa osallistumiskuluista yhtä virallista edustajaa kohden. Lisäksi hallitus päätti kilpailuttaa Yrittäjänainen-lehden tekemisen ja jatkaa jäsenhankintakampanjaa aiemmalla käsikirjoituksella. Hallituksen kokousrupeaman ensimmäinen osio vedettiin kirpakan pakkasen paukkuessa Helsingissä Varman Salmisaaren tiloissa. Päivän isäntänä toimi markkinointipäällikkö Jussi Peltonen, joka valotti yrittäjän eläkelain mukaisen YEL-vakuutuksen merkitystä.

Iloa, valoa ja osaamista. Varapuheenjohtajat Sirpa Pii-Keinonen ja Kerttu Helynen.

Kuva: Niina Stolt

Seija Seija Estlander ihmettelee sitä, että Suomella on yhä varaa ja otsaa jättää käyttämättä naisten osaaminen sekä työntekijöinä että yrittäjinä. – Noin puolet väestöstä on naisia ja naiset koulutetaan meillä verorahoilla siinä missä miehetkin.

Seija Estlander • Syntynyt: 1953 • Koulutus: valtiotieteen maisteri, lentoemäntä • Perhe: puoliso ja kaksi aikuista lasta • Yritys: Viestintätoimisto Estlander • Luottamustehtävät: Suomen Yrittäjä- naisten puheenjohtaja, Suomen Yrittäjien hallituksen varajäsen, Naisyrittäjyys keskuksen hallituksen jäsen, Varman yrittäjien neuvottelukunnan jäsen • Jäsenyhdistys: Helsingin Yrittäjänaiset • Kielitaito: suomi, ruotsi ja englanti sujuvaa tasoa; italia, ranska ja saksa arjen selviytymistasoa • Viimeisin hyvä kirja: Esko Valtaojan Kaiken käsikirja • Harrastukset: Kävely ja espanjan opiskelu • Motto: Hyppää ulos mukavuusalueeltasi ja anna palaa!

r e d n a Estl

PROFIILI

Naiset tarvitsevat omaa

edunvalvontaa Suomen Yrittäjänaisten uusi puheenjohtaja, viestintäalan yrittäjä Seija Estlander sanoo yrittäjänaisten tarvitsevan oman iskuvoimaisen etujärjestön. – Oma edunvalvonta on tarpeen siksi, että naisten yrittämisen tiellä on vielä roimasti esteitä, joille päättäjät eivät korvaansa lotkauta.

Seija Estlander perustelee kantaansa sillä, että yrittäjistä ja yritysjohdosta vain 30 prosenttia on naisia, minkä lisäksi naisen euro pyörii yhä 80 sentin kieppeillä. – Koen nuo tiedot naisena ja aikuisen tyttären äitinä kylmänä suihkuna vasten kasvoja, sillä naiset koulutetaan meillä verorahoilla siinä missä miehetkin, ja silti naisiin tehdyt investoinnit jätetään usein hyödyntämättä. – Minusta on Suomen kilpailukyvyn kannalta tärkeätä, että luovumme lehmisavujen aikaisesta ajatuksenjuoksusta, sillä seuraavan 10 vuoden aikana meiltä haihtuu työelämästä eläkkeelle liki 700 000 ihmistä. – Päättäjien olisi nyt korkea aika noteerata se, että Suomessa naiset suorittavat jo suurimman osan yliopistotutkinnoista. Naiset ovat enemmistönä valtaosassa oppilaitoksia ja naiset vievät miehiä useammin opintonsa päätökseen. – Lisäksi näkövinkkeliä avartaa se, että EU-komission teettämien tutkimusten mukaan ne yritykset, joiden johdossa on naisia, ovat miesten yrityksiä kannattavampia. Vastaavia tuloksia on saatu myös esimerkiksi kasainvälisen konsulttitoimisto McKinseyn tutkimuksessa, kun mittarina käytettiin oman pääoman tuottoa ja liikevoittoa.

Pk-yritysten ja naisten roolit kasvavat Suomi on käynyt viime vuosina läpi valtavan rakennemuutoksen mankelin, kun iso osa suurteollisuudesta on siirtynyt

sankoin joukoin ulkomaille ja pk-yritysten merkitys suomalaisten leipäpuuna on kasvanut. – Yli 60 prosenttia työntekijöistä työskentelee tänään pk-yrityksissä. Päättäjien olisi nyt luettava muutoksen signaaleja ja tehtävä pk-sektoria ja naisten yrittämistä kannustavia päätöksiä etenkin verotuksessa. – Yrittäjänaisten yhtenä tavoitteena on esimerkiksi arvonlisäveron alarajan nostaminen 50 000 euroon. Tämän lisäksi huojennusmallin tasoa pitäisi nostaa ja veroon pitäisi tehdä säännöllisesti indeksitarkastuksia. – Suomen alvijärjestelmä on tallannut samoja polkuja jo 20 vuotta ja se rokottaa ankarammalla kouralla työvoimavaltaisten alojen yrittäjiä kuin pääomavaltaisia yrittäjiä. Naiset toimivat meillä työelämän tiukasta eriytymisestä johtuen pitkälti palvelualoilla, joten nykysysteemi kirpaisee kipeästi juuri naisten yrittämistä.

Vanhemmuudenviulut tasattava Yrittäjänaisten edunvalvonnan kärkitavoitteisiin kuuluva vanhemuudenvapaakulujen tasaaminen laajalta veropohjalta vaatii Estlanderin mielestä nyt yhä tiiviimpää yhteistyötä eri järjestöjen kanssa. – Mutta periksi emme anna ja olemme valmiita yhteistyöhön kaikkien niiden toimijoiden kanssa, joiden kanssa liitollamme on yhteiset tavoitteet. – Tosin täytyy myöntää, että välillä en tiedä, itkeäkö vai nauraa, sillä ennen

eduskuntavaaleja ongelmamme tuntuu uppoavan yhden jos toisen ehdokkaan ajatusmaailmaan. Mutta vaalien jälkeen naisvaltaisten alojen kompastuskiveä ei vain saada raivattua, vaikka edelliset polvet selättivät esimerkiksi sotavelat ja loivat meille upean koulutusjärjestelmän. – Olemme miettineet keskenämme, että meidän kannattaa omassa liitossamme kartoittaa tarkkaan ennen tulevia eduskuntavaaleja ehdokkaiden kannat vanhemmuudenviulujen tasaamisesta. Osviittaa nykyisten kansanedustajien ajatustenkulusta saimme jo vanhemmuudenvapaakulujen tasaamista koskevan kansalaisaloitteemme aikana, jota komppasi peräti 110 kansanedustajaa.

Paukkuja sosiaaliturvaan Yrittäjien sosiaaliturvan nostaminen samalle tasolle palkansaajien kanssa on myös tärkeätä, koska sosiaaliturva ei kuulu yrittämisen riskeihin. – Yrittäjän vapauteen kuuluu vapaus määritellä itse omat YEL-tulonsa, ja liian moni yrittäjä maksaa itselleen liian alhaista YELiä. – On harmi, että alivakuuttamiseen livetään polvesta toiseen, vaikka aloittava yrittäjä saa nykyään ensimmäisiltä vuosiltaan maksuihinsa alennusta. – Mielestäni sosiaaliturvasta pitää lyödä jatkuvasti rumpua, koska yrittäjät tekevät palkansaajia pidempiä työpäiviä ja tinkivät lomistaan ja vapaa-ajastaan. Yrittäjät eivät totta vieköön ansaitse yrittäjävuosien jälkeen enää kitueläkettä.

HOIVA-ALAN KILPAILUTUS

Kunnat keskittävät ostonsa suuriin yrityksiin Te k s t i Seija Estlander

Monet hoiva-alan yrittäjät kokevat kuntien kilpailutukset epäreiluna pelinä, sillä kunnat keskittävät liikaa terveysja sosiaalialan palvelujen ostoja isoihin yrityksiin. Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Marjo Rönkä suomii kuntia joko osaamattomuudesta tai haluttomuudesta pilkkoa tarjoukset siten, että myös pienet yritykset voisivat osallistua kilpailuun. – Yrittäjät kokevat kuntien isot hankintavolyymit ongelmallisiksi, sillä kunnat eivät kilpailuta ostojaan pienten toimijoiden kesken, vaan keskittävät hankintansa itselleen helppona ratkaisuna yhdelle isolle toimijalle. Hoiva-alan yritysten palvelujen piiriin kuuluvat etenkin vanhukset, vammaiset, lapset ja nuoret sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujat. Rönkä sanoo hoivaalan yritysten liikevaihdon ja henkilöstömäärän kasvavan jatkossa väestön ikääntymisen vuoksi. Yritysten määrä ei kuitenkaan kasva, sillä yritysostojen vuoksi toiminta keskittyy isojen toimijoiden hoteisiin.

Hoiva-ala pähkinänkuoressa: • Yritykset tuottavat noin 16 % hoiva- palveluista, järjestöt noin 15 % ja julkinen sektori 69 %. • Yritykset työllistävät keskimäärin 7 työntekijää. • Työvoima- ja naisvaltainen ala • Pääpalveluja: vanhusten asumis palvelut, kotihoito ja lastensuojelu • Kunnat ostavat suurimman osan yritysten palveluista. • Alan liikevaihto ja henkilöstömäärä kasvavat. • Markkinat keskittyvät suurille toimijoille. Lähde: Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät ry

Pk-yritykset pääsevät markkinoille Euroopan parlamentti hyväksyi äskettäin uuden julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön. Se edellyttää hankintojen jakamista pk-yrityksille sopiviin osiin. Kun muutokset on hyväksytty ministerineuvostossa, alkaa kahden vuoden määräaika, jonka kuluessa direktiivi on saatava voimaan kaikissa jäsenmaissa. Kyseessä on pk-yritysten kannalta tärkeä uudistus, sillä jalansijan saaminen julkisista hankinnoista on ollut pk–yrityksille vaikeata. Noin 20 prosenttia EU-maiden bruttokansantuotteesta käytetään julkisiin hankintoihin.

Kajaanissa yhteistyö toimii Sari Räty ja Teresa Tuikka luotsaavat Kajaanissa yksityistä Montessoripäiväkoti Kivaa Paikkaa, jossa hoidetaan yli 60 lasta. Noin 10–15 paikkaa täyttyy Kajaanin kaupungin kautta. Päiväkodin ryhmät ovat pieniä ja lasten kasvatuksessa käytetään montessoripedagogiikkaa painottaen yksilöllisyyttä, sosiaalisuutta ja omatoimisuutta. Tuikka kertoo kaupungin ostavan päivähoitopalveluja palvelurahalla ja saavan itselleen Kelan korvaaman yksityisen päivähoidon tuen. – Mielestäni rahaliikenne toimii selkeästi: kaupunki perii vanhemmilta päi-

Teresa Tuikka sanoo kaupungin palvelurahalla ostamien päivähoitopalvelujen toimivan Kajaanissa hyvin.

vähoitomaksut, maksaa meille ostamistaan palveluista ja me perimme vanhemmilta vain 30 euron Montessori-lisän lasta kohden. – Subjektiivinen alle kouluikäisten lasten päivähoito-oikeus ei koske palvelurahalla hankittuja palveluja. Periaatteessa meidän päiväkodin lapset tulevat perheistä, joiden vanhemmat tarvitsevat hoitopaikan työn tai opiskelun vuoksi. Tuikka sanoo saadun palauteen olevan myönteistä. Tätä vahvistaa myös EPSI Ratingin vastikään tekemä selvitys suomalaisten tyytyväisyydestä päivähoitopalveluihin. Tulosten mukaan päiväkoteihin ollaan yleisesti erittäin tyytyväisiä ja tämä pätee myös kunnalliseen päivähoitoon. Asiakkaat ovat kuitenkin tyytyväisempiä yksityiseen päivähoitoon, jonka imago on suorastaan häikäisevä.

HOIVA-ALAN KILPAILUTUS

Kilpailu parantaa laatua Dementiakoti Dagmaaria Oy:n johtaja Taru Anttila sanoo kilpailutuksen parantavan hoiva-alan palvelujen laatua. – Minkä tahansa toimijan monopoliasema aiheuttaa puolestaan sen, ettei ole paineita laadun petraamiseen. Sosionomin ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut Taru Anttila, 38, ryhtyi kymmenen vuotta sitten yrittäjäksi tarjoamalla tehostettua palveluasumista ikäihmisille ja muistisairaille. Nyt yrityksen suojissa asuu 70 henkeä ja arjen pyörityksestä vastaa 50 työntekijää. Suurimpia asiakkaita ovat Porin kaupunki ja ympäristön kunnat.

Tulikaste alalle Anttila joutui heti yrittäjäuransa alkumetreillä kovaan tulikasteeseen, kun hän osallistui kaupungin ensimmäiseen tehostettua palveluasumista koskevaan kilpailutukseen. Se oli järjestettävä, koska yritykset tahtoivat mukaan tuottamaan palveluja. Tätä ennen kaupunki oli täydentänyt julkisia palvelujaan ostamalla yhdistyspohjaisten tuottajien palveluja. Kun kilpailutus oli käyty, Dagmaaria jäi lehdelle soittelemaan. Mutta Anttila ei antanut periksi, vaan vei asian markkinatuomioistuimeen, sillä hänen mielestään kilpailutuksessa oli rikottu hankintalakia. Lopulta Dagmaaria voitti jutun, ja kaupungin hankintatoimen oli kilpailutettava uudelleen ostopalvelunsa. – Osallistuimme myös tuohon kilpailutukseen, ja sen tuloksena saimme ensimmäisen puitesopimuksen kaupungin kanssa. Viime vuonna kaupunki kilpailutti jälleen palvelunsa, ja paikalliset yritykset pärjäsivät kilpailussa hyvin. Anttila nostaakin koko kilpailurylläkän plussaksi sen, että nyt virkamiehet ovat perehtyneet hankintalakiin ja laadun kehittämiseen. – Olemme istuneet kaupungin virkamiesten kanssa monesti yhteisen pöydän ääreen ja keskustelleet avoimesti ongelmista. Esimerkkinä yhteistyöstä ovat viimeisimmän kilpailutuksen yhteydessä järjestetyt työpajat, joiden tavoitteena oli se, että tarjoukset vastaisivat ostajan kysymiä palveluja. – Kaiken kaikkiaan nyt on hyväksytty se, että hoiva-alan yritykset voivat osallistua kilpailuun, ja ne myös pärjäävät siinä. Positiivista on niin ikään se, että

ikäihmisten palveluasumisesta on tullut Porissa käydyn avoimen keskustelun jälkeen kaikkien yhteinen asia.

Palvelusetelit lisäävät kilpailua Anttila sanoo palveluasumisen järjestämisen vaativan yrittäjältä isoja investointeja, vaikka toiminta tapahtuisikin vuokratiloissa. Lisäksi työvoimavaltainen ala edellyttää heti kättelyssä työnantajan riskin ottamista. Omaa firmaansa yrittäjä luonnehtii keskisuureksi toimijaksi verrattuna isoihin ketjuihin ja kansainvälisiin yrityksiin. – Alan kilpailu on kovaa, ja yritysten toiminnassa viranomaisten suositukset ovat laki, vaikka julkisella puolella suositukset ovat vain suosituksia. – Suuntauksena on myös se, että isot kansainväliset yritykset hakevat parhail-

laan jalansijaa Suomesta, ja ne pystyvät toimimaan aluksi vaikka tappiolla. Väestön ikärakenteesta johtuen alalla riittää töitä, eivätkä yritysten palvelut kilpaile Anttilan sanoin julkisten palvelujen kanssa, sillä molemmat täydentävät toisiaan. Yrittäjä uskoo palvelusetelien läpimurron lisäävän alan kilpailua, kunhan setelit nivotaan puitesopimuksiin. – Esimerkiksi päiväkodeista ja vanhusten palveluasumisesta on jo saatu hyviä kokemuksia. Mielestäni on hyvä, että kunta määrittelee setelin arvon, ja setelin käyttäjille järjestetään päätöksenteon tueksi neuvontaa. Taru Anttila pitää hoiva-alan oikein toteutettua kilpailua hyvänä asiana, sillä kilpailun johdosta heikot toimijat karsiutuvat markkinoilta. Keskustelukumppanina Dagmaariassa asuva Margit Erikson.

YRITTÄJÄN SOSIAALITURVA

Yrittäjän työtulon oltava oikealla tasolla Yrittäjän työtuloon pohjautuva YEL-vakuutus on yrittäjän sosiaaliturvan perusta. Näin sanoo Ilmarisen asiakaspalvelupäällikkö Arja Flod.

Arja Flodin mielestä yrittäjän itselleen maksaman YEL-työtulon pitää vastata yrittäjän työn todellista arvoa.

Yrittäjät vakuuttavat itsensä yrittäjien eläkelain YELin mukaan. Ilmarisen asiakaspalvelupäällikkö Arja Flodin mielestä yrittäjän kannattaa kartoittaa asiantuntijan kanssa, mitä muita vakuutuksia hän tarvitsee. Hän painottaa yrittäjän itse määrittelevän YEL-työtulonsa, joka vaikuttaa yrittäjän eläkkeen lisäksi esimerkiksi äitiysja sairauspäivärahan suuruuteen. – Kun yrittäjä päättää itse oman YELtyötulonsa, hänen on muistettava, että työtulon pitäisi vastata vähintään sitä palkkaa, mikä maksettaisiin yrittäjän työtä tekemään tulleelle ulkopuoliselle ihmiselle. Yrittäjät eivät aina maksa itselleen etenkään yrittämisen alussa riittävää selustaturvaa, vaikka alkava yrittäjä saa neljältä ensimmäiseltä vuodelta 22 prosentin alennuksen YEL-maksuihinsa.

Asiantuntija alleviivaa YEL-maksujen olevan verotuksessa kokonaan vähennyskelpoisia ja YEL-työtuloa voi muuttaa. – Jos yrittäjä määrittelee työtulonsa minimiin eli noin 7 500 euroon vuodessa, niin tuo summa on hänen sairauspäivärahansa perusta. Eikä yrittäjä kuulu työttömyysturvan piiriin, jos hän nipistää YELtyötulonsa alle 8 520 euroon vuodessa. – Tuo vähimmäismäärä on yhtenä edellytyksenä sille, että yrittäjä voi kuulua yrittäjien työttömyyskassaan tai saada Kelalta työttömyysturvan mukaista peruspäivärahaa, Arja Flod vahvistaa. Arja Flod kertoo Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ja OP-Pohjola-ryhmän olevan yhteistyökumppaneita, joiden verkostojen kautta yrittäjä voi hoitaa vakuutusasiansa ympäri Suomea. Lisätiedot: www.ilmarinen.fi

Kansalaisaloite nosti vanhemmuudenkulut pöydälle Kysyimme Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Heli Järviseltä liiton viime vuona tekemän kansalaisaloitteen jälkitunnelmia. Yrittäjänaisten aloitteen tavoitteena oli vanhemmuudenvapaakulujen tasaaminen laajalta veropohjalta. Aloite sai taakseen reilut 20 000 allekirjoitusta. Lisäksi sitä tuki 13 järjestöä ja peräti 110 kansanedustajaa. Mutta tarvittava 50 000 allekirjoituksen rima jäi saavuttamatta. Miksi aloite ei iskenyt suomalaisten tajuntaan? Asia on tärkeä, mutta vaikea, sillä se ei vetoa tunteisiin vaan järkeen. Aina kun ongelmaa oli aikaa selittää, nimen sai, mutta pienellä porukalla selittämismahdollisuudet olivat rajalliset. Mitä voisi tehdä toisin? Enemmän kuin toisin tekisin kaikkea isommin: suunnittelua, markkinointia ja reuhuamista messuilla ja toreilla ja turuilla, mutta se vaatisi paljon enemmän panostusta.

Mikä oli suurin pettymys? Varmasti suurin yksittäinen pettymys oli ministeri Paula Risikon isot lupaukset meidän mukaan ottamisesta työryhmään, mikä käytännössä kutistui yhdeksi tapaamiseksi. Suurten sanojen sijaan pieniä tekoja…Myös joidenkin naisten käsittämättömän vanhakantaiset ajatukset hämmensivät. Mikä meni nappiin? Saimme ensimmäisenä kansalaisaloitteena tueksemme eduskunnan enemmistön eli 110 kansanedustajaa! Lisäksi asiasta tehtiin yli 100 sanomalehti-, kymmeniä radio-, sekä useita tv- ja aikakausilehtijuttuja. Saimme siis asialle julkisuutta enemmän kuin osasimme toivoa. Tästä on hyvä jatkaa töitä asian eteen.

a n o t s i Mu Te k s t i j a k u v a Heli Järvinen

MARJUKKA PARMES ELÄKKEELLE

ihania ihmisiä

Yrittäjänaisten pitkäaikainen toimistosihteeri Marjukka Parmes opettelee jo luopumaan työstä, sillä reilun kuukauden päässä häämöttävät eläkepäivät. -Etenkin ihania jäseniä ympäri Suomea jää kyllä kova ikävä, tunnustaa Marjukka lähdön kynnyksellä. Kun Marjukka Parmes tuli Yrittäjänaisten liiton toimistosihteeriksi 12 vuotta sitten, hän sai tulla melko tuttuun taloon. Yrittäjänä hän oli ollut jo aikoinaan liiton jäsen Raumalla. - Oma yrittäjyys on ilman muuta auttanut ymmärtämään yrittäjänaisia ja edistämään heidän asiaansa, sillä itsekin olen maksanut kalliit rahat työntekijöiden äitiyslomista. Vuosien varrella toimisto on kokenut monenlaisia muutoksia. Uudistuneet ovat sekä toimiston sisustus että työvälineet, logo ja ilme kaikkineen, nettisivut, jäsenrekisteri, jäsenmaksukäytäntö sekä tietysti myös pomot ja työkaverit. - Kolme erilaista esimiestä on pitänyt huolen vauhdikkaasta menosta, mutta jokaisen kanssa olen tullut juttuun ja työyhteisössä muutenkin. Sitä kuvaa sekin, ettei minua ole saanut täältä pois kulumallakaan, nauraa Marjukka. Liittokokoukset ja yrittäjänaispäivät Marjukka on kokenut idässä ja lännessä, pohjoisessa ja etelässä. - Se on ollut suuri ilo, koska ihmiset ovat eri puolilla Suomea kovin erilaisia. Ensimmäinen liittokokoukseni Iisalmessa lupsakoiden savolaisyrittäjänaisten järjestämänä ja Halavatun Pappojen viihdyttämänä oli ensikertalaiselle mieleenpainuva kokemus. Myös Rovaniemen liittokokous ja Kuusamon yrittäjänaispäivät ovat jääneet mieleen lappilaisesta hulvattomuudesta. Upeaa oli olla kollegoiden mukana 60-vuotisjuhlissa Finlandia-talolla ja Pörssissä. Marjukka katsoo taaksepäin hyvillä mielin, mutta samalla haikeana. - Elämää ja yrittämistä on saanut katsella useasta eri näkökulmasta. Monia ihmisiä ja tuttuja maakunnista jää kyllä kaipaamaan, vaikka kieltämättä väsymyskin jo vähän painaa. Eläkepäivät tuntuvat ansaituilta, sanoo Marjukka, joka on noudattanut maan hallituksen toiveita työuran pidentämisestä kirjaimellisesti ja jatkanut töissä 68-vuotiaaksi asti. Jäsenmäärän kasvua hän on seurannut ilolla, vaikka se on tiennyt enemmän töitä. Monet edunvalvonnan kysymykset sen sijaan ovat pysyneet työlistalla valitettavan samanlaisina. - Vanhemmuuden kustannuksista on väännetty kättä koko ajan. Onneksi jonkin verran olemme edistyneet. Nyt saamme jo asialle paljon enemmän tukea kuin 12 vuotta sitten. Nuorille yrittäjänaisille maaliskuun lopussa eläkkeelle jäävä Marjukka Parmes haluaa toivottaa jaksamista. - Liittykää mukaan toimintaan ja osallistukaa, sillä toisten yrittäjänaisten vertaistuki on korvaamatonta. Itse olisin kaivannut aikanaan myös nykyisiä etuja kuntoutuksesta tuettuihin lomiin, eli hyödyntäkää niitä te, jotka pystytte!

- Elämää ja yrittämistä on saanut katsella useasta eri näkökulmasta. Monia ihmisiä ja tuttuja maakunnista jää kaipaamaan. Mutta eläkepäivät tuntuvat ansaituilta, myöntää 68-vuotiaana eläkkeelle jäävä Yrittäjänaisten toimistosihteeri Marjukka Parmes.

TALOUSKATSAUS

Kasvukausi myöhässä, mutta jo orastaa

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen avaa ajankohtaisia talouden näkökulmia Yrittäjänainen-lehdessä.

YRITTÄJÄ

osaat tehdä viisaita ratkaisuja Jatka samalla linjalla. Ota itsellesi työttömyysvakuutus. Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi.

www.syt.

Vihdoinkin voi kertoa hyviä uutisia. Suomen kokonaistuotanto kääntyy tänä vuonna vajaan prosentin kasvuun viennin alkaessa vähitellen vetää. Vuoden alku menee kuitenkin vielä odotellessa konkreettisia merkkejä keskeisten vientimaiden investointihalukkuudesta. Meistä kuluttajista ei nyt valitettavasti ole kasvua vauhdittamaan, koska meidän luottamuksemme ja työllisyys heikkenevät sekä reaaliansiot supistuvat. On tästä omassa epävarmuudessa toisaalta hieman hyvääkin. Kotimaisen kysynnän vaimeudella on suora vaikutus kuluttajahintakehitykseen, ja inflaatio tulee olemaan hyvin maltillinen. Toisaalta pitää varoa liiallista arkuutta, sillä kotimarkkinoiden hyytyminen näkyy huonona työllisyyskehityksenä. Talouden aktiviteetin kasvaminen loppuvuonna parantaa onneksi näkymiä, eikä työttömyys pääse räjähtämään tänä vuonna. Oman uhkansa talouskasvulle tuo julkisen sektorin alijäämä. Hallituksen oma tavoite velkasuhteen taittamisesta, sekä vakaus ja kasvusopimuksen velkakriteeri asettavat paineita julkisen alijäämän supistamiselle. Tältä osin hallituksella on kuitenkin peiliin katsomisen paikka. Erilaiset verojen korotukset tai valtionosuuksien leikkaukset vähentäisivät entisestään kotimaista kysyntää ja käytännössä hävittäisivät odotetun talouskasvun kokonaan. Tässä tilanteessa on uskallettava sanoa ääneen velkasuhdetavoitteen mahdottomuus ja kohdistettava kaikki voimavarat rakenneuudistusten läpiviemiseen. Tässä työurien pidentämisellä ja eläkejärjestelmän uudistamisella on ratkaiseva merkitys. Samanaikaisesti tulee kasvua ja kilpailukykyä parantaa. Tehdyillä ratkaisuilla ei vielä kumota sitä kustannuskilpailukyvyn heikkenemistä, joka on seurausta aiempina vuosina koetusta yksikkötyökustannusten nopeasta noususta. Tarvitaan useiden vuosien ajan kilpailijoita hitaampaa kustannusten nousua ja työmarkkinoiden joustavuuden voimakasta lisäämistä. Nämä päätökset eivät ole helppoja ja niiden valmistelu on vaativaa. Talouskasvun edistämiksi ja siten hyvinvointivaltion säilyttämiseksi päätökset tulee tehdä mahdollisimman pian, sillä monelta osin niiden vaikutukset näkyvät vasta jonkin ajan kuluttua. Jos kuitenkin osoitamme vastuullisuutta pidemmällä aikavälillä, voimme lyhyellä aikavälillä tehdä hieman vapaammin valintoja.

KENTÄN KIERROS

Vertaistukea, vahvistusta ja uusia ideoita Te k s t i S e i j a E s t l a nde r Kuva Sari Mäkelä

Marika Wolff on Äetsän Yrittäjänaisten uusi puheenjohtaja. Hänen mielestään paikallisyhdistyksen päätehtävänä on tarjota yrittäjänaisten arkeen vertaistukea, ajatusten vahvistusta ja uusia ideoita. Vasta kolmekymppinen Marika Wolff on energinen ja tempperamenttinen nainen, jonka Sastamalan Seudun Yrityspalvelu nimesi vuoden 2011 nuoreksi yrittäjäksi. Vain 14 jäsenen muodostamaa Äetsän Yrittäjänaisten yhdistystä Wolff luonnehtii pieneksi, mutta aktiiviseksi toimijaksi. Tätä kuvaa osuvasti se, että yhdistyksen tilaisuuksiin saapuu aina yli puolet jäsenistä. – Meillä on monenlaista toimintaa, kuten yritysvierailuja, koulutusta sekä teatteri- ja oopperailtoja. Lisäksi osallistumme liiton valtakunnallisiin tapahtumiin. Wolff pitää pienen yhdistyksen vahvuutena sitä, että kaikki tuntevat toisensa niin hyvin, että asiasta kuin asiasta voidaan keskustella. Lisäksi hän nostaa plussaksi laajan ikähaarukan, sillä hiljattain joukkoon liittyi muutamia alle nelikymppisiä naisia, mikä tuo toimintaan varmasti uutta virettä. Pienen yhdistyksen miinuksena hän pitää niin ikään kokoa, sillä pieni yhdistys ei pysty järjestämään isoja yleisötapahtumia, koska oman työn ohella tilaisuuden tekijöitä on liian vähän.

Kaikki ovet auki Suoran ja riuskan vaikutuksen tekevä Wolff ryhtyi jo 26-vuotiaana kioskiyrittäjäksi ja jokin aika sitten hän myi omistamansa Kiikan kioskin liiketoiminnan yrityksen leivissä työskenneelle Sanna Laikolle. Firman toimintaan kuuluvat kioskin perusrepertuaarin ohella muun muassa kukkakauppa, elintarvikkeet ja asiamiesposti. Lisäksi pihamaalla toimii kesäisin jäätelökioski, joka tarjoaa kesätöitä kolmelle kylän nuorelle. Noin vuosi sitten avioitunut Wolff on kouluttautunut lähihoitajaksi, minkä lisäksi hän suoritti vastikään yritysjohtamisen ammattitutkinnon. – Minun elämässäni on tapahtunut viime aikoina paljon, ja kun ostin neljä vuotta sitten kioskin, ajattelin, että aikansa kutakin. - Niinpä nyt onkin aika pitää ovet auki uusille vaihtoehdoille, ja voi olla, että perustan uuden yrityksen tai otan vastaan uuden työpaikan, jossa voin hyödyntää yritysjohtamisesta saatuja oppejani. Aika sen näyttää, hän lisää ja nauraa iloisesti päälle. Marika Wolff pitää yrittäjänaisten me-hengen rakentamista tärkeänä tavoitteena, koska naisten tukiverkosto on tärkeä voimanlähde etenkin yksinyrittäjälle.

KANSAINVÄLISIÄ KONTAKTEJA

Suomen Yrittäjänaisista mallia maailmalle

Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Heli Järvinen kutsuttiin Turkkiin tapaamaan paikallisia yrittäjänaisia. Turkkilaiset halusivat tutustua suomalaisten yrittäjänaisten toimintaan, sillä sitä pidetään maailmanlaajuisesti poikkeuksellisena. Turkissa on eri paikkakunnilla erillisiä pieniä yrittäjänaisjärjestöjä, jotka eivät tee juurikaan yhteistyötä keskenään.

Toinen suuri ero on jäsenissä. Siinä, missä me tavoitamme joka kokoluokan toimijoita, turkkilaiset järjestöt toimivat lähinnä menestyneimpien ja suurimpien yritysten turvin. - Edunvalvonnan alalla turkkilaisilla oli meistä paljon opittavaa, sillä se tuntui olevan hyvin puutteellista, jopa suorastaan olematonta. Sen sijaan kaupankäyn-

G ra a f i s ta s u u n n i tt e l u a ja m a i n o n ta a y r i tt ä j ä n a i s i l l e ja vähän muillekin!

VINTTIKONTTORI O

Sinikka Jönsson • Puh 0400-469 691 Sinikka.Jonsson@Vinttikonttori.fi

nissä ja toistemme tarjonnan hyödyntämisessä voimme oppia turkkilaisilta paljon, sillä he haluavat selkeästi tehdä bisnestä. Ottakaamme siitä opiksi. Lue lisää Heli Järvisen blogista yrittajanaiset.fi-sivulla.

KENTÄN KUULUMISIA KENTÄN KUULUMISIA on paikallisuutisten palsta. Lähettäkää tapahtumistanne lyhyitä juttuja ja kuvia. Juttujen suositeltu laajuus on alle 1 000 merkkiä. Jutut seuraavaan lehteen 24.3. mennessä. KENTÄN KUULUMISIIN pääset osoitteesta www.yrittajanaiset.fi. Klikkaa lehden kuvaketta ja siirry vasemmalla sijaitsevasta lehtien listasta haluamaasi numeroon ja sen alla oleviin paikallisuutisiin.

Lämminhenkiset 65-vuotisjuhlat Keski-Savon Yrittäjänaiset juhli 65-vuotista taivaltaan. Lämminhenkisessä juhlassa olivat mukana kaikki yhdistyksen seniorijäsenet, jotka kukitettiin. Kaarina Rastas ja Riitta Kiuru saivat tilaisuudessa liiton myöntämät kultaiset ansiomerkit.

Puuhanainen iloitsee ”äreydestä”

Kuva U-M Lajunen/ Sinun Savo -kaupunkilehti

Keski-Savo

Hurmaavat juhlijat vasemmalta: Hilma Nyyssönen, Irma Tirkkonen, Milla Juutilainen, Lyyli Issakainen, Tuula Hämäläinen ja Helka Haukka.

Te k s t i j a k u v a Marjut Lehto, Ylä-Kainuu

Ylä-Kainuu

Ylä-Kainuun Yrittäjänaisten Ärein Ämmä valittiin tänä vuonna neljättä kertaa ja tällä kertaa tittelin nappasi monialayritys Kuutamokeikoilla ja Hiljaisen kansan Niittykahvilassa vaikuttava Ritva Huttunen. Hän iloitsee erityisesti siitä, että yrittäjäkollegat olivat porukalla olleet sitä mieltä, että hän on tämän vuoden Ärein Ämmä. Vuoden yrittäjänainen kahmaisi noin puolet Yrittäjänaisten antamista äänistä ja valintaa perusteltiin luonnehtimalla naista muun muassa hauskaksi, touhukkaaksi, topakaksi, sanavalmiiksi puuhanaiseksi, toiminnan naiseksi ja kriteerit koreasti ylittäväksi. – Kaikki meistä ovat todellisia tahtonaisia, joten Äreimmäksi Ämmäksi valitseminen saa nöyräksi, onnelliseksi ja ennen kaikkea kiitolliseksi, Huttunen hymyilee. Hän luonnehtii Yrittäjänaisten porukkaa yhteisölliseksi, ja on hyvillään siitä, että ryhmästä saa niin paljon voimaa ja tsemppiä.

Ritva Huttunen voitti Äreimmän Ämmän tittelin. Hän toimii monialayritys Kuutamokeikoilla ja Hiljaisen kansan Niittykahvilassa.

VUODEN YRITTÄJÄNAISIA

Ammattitaito toi kunniaa Te k s t i j a k u v a Outi Haikala-Silén

Liivibaari tarjoaa asiakaspalvelua

Nokia

Heinola

Heinolan vuoden 2013 yrittäjänaiseksi kukitettiin Tili- ja yrityskonsultointi EiVi Ky:n yrittäjä, ekonomi Eila Leppänen. Hän on pitkän linjan yrittäjä, joka on johdonmukaisesti kehittänyt yrityksensä tilitoimisto- ja konsulttipalveluja. EiVi Ky on perustettu vuonna 2007 ja sen taustalla on yli 30 vuoden tilitoimistoyrittäjyys. Tällä hetkellä yritys työllistää kolme henkilöä. Kiireinen yrittäjä ulkoilee vapaalla ja harrastaa esimerkiksi sauvakävelyä, metsässä liikkumista ja marjastusta. Työasiat unohtuvat myös puutarhatöissä ja omalla saaressa sijaitsevalla mökillä. Ekonomi Eila Leppänen valittiin Heinolan vuoden 2013 yrittäjänaiseksi.

Tunnustusta puheviestinnän osaajalle Helsin ki

Paula Hjelt-Putilin on vuoden 2013 Helsingin yrittäjänainen. Hän pitää vuorovaikutus- ja esiintymistaitoja tärkeinä kansalaistaitoina.

Puheviestinnän kouluttajana tunnettu Paula Hjelt-Putilin valittiin vuoden 2013 Helsingin yrittäjänaiseksi. Hän vetää perustamaansa Assertumia ja hän on toiminut tiukasti kilpaillulla alalla yli 20 vuotta. Hjelt-Putilin on koulutukseltaan filosofian maisteri ja logonomi. Hän tekee pitkäaikaisella kokemuksellaan ja tinkimättömällä ammattitaidollaan työtä tavalla, joka sopii esimerkiksi kaikille kouluttajille. Valinnan tehnyt Helsingin Yrittäjänaiset pitää Hjelt-Putilinin ansioina hänen tasokasta esiintymisvalmennustaan ja puheviestinnänkoulutustaan erityisesti naisten kouluttamisessa ja voimaannuttamisessa. Hjelt-Putilin on aiemminkin useasti palkittu yhteiskunnallinen vaikuttaja, jonka henkilökohtainen rohkeus ja valovoimainen esiintyminen ovat nähtävissä hänen suullisissa ja kirjallisissa kannanotoissaan. Hän on ollut myös aktiivisesti mukana ajamassa perhevapaiden oikeudenmukaista tasaamista.

Nokian Yrittäjänaiset valitsi Liivibaaria vetävän Inkeri Gyldenin vuoden 2013 yrittäjänaiseksi. Yli 60 vuotta toiminut yhdistys kruunasi vuoden yrittäjänaisen kahdeksannen kerran. Gylden on toiminut yrittäjänä alusasuja ja rintaliivejä myyvässä liikkeessä vuodesta 1997. Hänen anoppinsa perustama liike aloitti alusvaatteiden myynnin jo vuonna 1959. Liivibaarin kaltaisia aitoja erikoisliikkeitä asiantuntevine palveluineen on enää vähän tarjolla. Vuoden yrittäjänainen tunnetaan asiakkaan huomioonottavana empaattisena myyjänä, jonka asiantuntevaan apuun voi aina luottaa. Liivibaarin omistaja Inkeri Gylden valittiin Nokian vuoden 2013 yrittäjänaiseksi.

Hansikkailla tunnetuksi

Hämeenlin na

Käsityöyrittäjä Liisa Sauso valittiin Hämeenlinnan Seudun vuoden yrittäjänaiseksi. Sauson yrittäjän perinteet ulottuvat aina vuoteen 1929, jolloin suku aloitti laatukäsineiden valmistamisen. Liisa Sauso itse on toiminut yrittäjänä pian 25 vuotta ja hän haluaa jatkaa työtään ”geeniperimän pakottamana”. Hän pitääkin pitkää työpäivää elämäntapana ja nauttii yrittämisen omaehtoisuudesta. Sauson käsineliike sijaitsee Wetterhoffin käsityöläiskorttelia vastapäätä. Vuoden yrittäjänaisen käsineet valmistetaan myymälän yhteydessä sijaitsevissa työtiloissa alusta loppuun, joten tuotteet ovat täysin kotimaisia. Laadukkaat käsineet ovat esillä esimerkiksi messuilla, koska näin lisätään tuotteiden tunnettuutta. Sauso on osallistunut yrittäjänaisten toimintaan lähes koko yrittäjyytensä ajan, sillä hän pitää naisverkostoja hyvin tärkeinä. Arvostettu käsityöyrittäjä palkittiin Hämeenlinnan Seudun yrittäjänaisten vuosikokouksessa. Samalla luovutettiin yrittäjänaisten pronssiset ansiomerkit Tiina VehkakoskiHelénille ja Sari Hagemeierille.

Hämeenlinnan Seudun yrittäjänaiseksi valittu Liisa Sauso tunnetaan upeista käsineistään.

VUODEN YRITTÄJÄNAISIA

Neuleista urkeni ura Te k s t i V i r p i R i nt a - L a u l a j a

Kurikka

Kurikan Yrittäjänaiset valitsi valloittavan muotoilijan ja neuleyrittäjän Mari Seppäsen vuoden yrittäjänaiseksi 60-vuotisjuhlassaan. Storyteller-suunnittelijamerkillä merinovillaneuleita aikuisille naisille suunnitteleva ja valmistava Seppänen opiskeli Seinäjoen ammattikorkeakoulussa muotoilijaksi päämääränään yrittäjyys. Malliston myynti tapahtuu pääasiassa messujen ja oman myymälän kautta. – Vahvuuksiani on ihmisten kanssa oleminen. Tykkään siitä, ja saan siitä energiaa työhöni, sanoo Seppänen Kurikka-lehden haastattelussa. Storytellerin mallistosta löytyy useita jo klassikoiksi muodostuneita tuotteita, mutta joka vuosi ilmestyy myös uutuuksia. Seppänen on iloinen ja energinen nainen ja hän kutsuu omaa Vuoden yrittäjänaiseksi valittu asennettaan positiiviseksi asenMari Seppänen suunnittelee nevammaksi. Se ei tarkoita simerinovillaneuleita aikuisille tä, etteikö vastoinkäymisiä olinaisille. si ollut, mutta niiden märehtimiseen on turha tuhlata energiaa. Kiitospuheessaan vuoden yrittäjänainen korostikin yrittäjien tarvitsevan tärkeitä ihmisiä ympärilleen, eikä hän itse olisi saavuttanut kaikkea sitä, mitä on saavuttanut, ilman läheisiään. – Olen ollut onnekas, kun minulla on ollut ympärillä paljon ihmisiä, jotka haluavat minulle hyvää, sanoo Mari Seppänen.

Kauneusalan yrittäjä kannustaa paikallisuuteen Te k s t i Me r v i J u l k u - Ta ns k i , Ku v a A n ne Te v a s a a r i

Loimaa

Kauneusalan yrittäjä Satu Tamminen valittiin Loimaan vuoden 2013 yrittäjänaiseksi. Hän on edistänyt jo 30 vuotta ihmisten hyvinvointia. Tamminen valmistui sky-kosmetologiksi vuonna 1980 ja perusti oman kauneushoitola Sabrinan vuonna 1986. Tänä päivänä hänen menestynyt yrityksensä tarjoaa toimeentulon neljälle ammattitaitoiselle naiskosmetologille. Vuoden yrittäjänainen tietää, että yrittäjyyteen kuuluu jatkuva muutos, ja tästä syystä hän on kouluttanut jatkuvasti sekä itseään että henkilökuntaansa. Tamminen on kiitollinen terveydestään ja siitä, että hänen yrittäjän siipensä ovat kantaneet, ja elämään on löytynyt tasapaino. Hänelle on tärkeintä keskittyä työssään ensisijaisesti hoitopuoleen. Vuodenaikojen vaihtuminen vaikuttaa puolestaan siihen, mitä asiakkaat kulloinkin haluavat. Vuoden 2013 loimaalainen yrittäjänainen antaa vinkin, jonka avulla voidaan edistää jokaisen hyvinvointia: Suosikaa paikallisia yrityksiä, sillä se koituu aina oman paikkakunnan parhaaksi.

Kauneusalan yrittäjä Satu Tamminen kukitettiin Loimaan vuoden 2013 yrittäjänaiseksi.

Monipuolisuudesta menestyksen avain

Mäntyharju

Mäntyharjun Yrittäjänaiset valitsi vuoden 2013 yrittäjänaiseksi Kaijan Kauppa Oy:n Kaija Tuomisen. Hän on aloittanut liiketoimintansa vuonna 2011 ja kehittänyt menestyksellisesti yritystään paikkakunnan palvelutarpeet huomioon ottaen. Hän on muun muassa laajentanut rohkeasti tuotevalikoimaansa laadukkaisiin jalkineisiin. Kaijan Kauppa tunnetaan tuotteidensa tyyliin ja laatuun panostamisen lisäksi tasokkaasta palvelustaan ja asiakasystävällisyydestään. Yrittäjä itse arvostaa onnistumistaan yhdistää kaksi erilaista työmaailmaa tuloksellisesti; oman yrityksen perustamisen vieraalle paikkakunnalle, sen kehittämisen ja työn tarjoamisen paikkakuntalaisille sekä miehensä yrityksen vastuullisten kehittämistoimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen omalla paikkakunnallaan. Perheen tuki, henkilöstö, asiakkaat ja Mäntyharjun upea luonto ovat mahdollistaneet kaiken tämän.

Kaija Tuominen on Mäntyharjun vuoden 2013 yrittäjänainen.

a ll a t i m n o o v r o P ! a a m l e j h o a j a tt rohkeu

Valtakunnalliset Yrittäjänaispäivät 4.–6. huhtikuuta 2014 Haikon kartanossa. Luvassa innostavia yritystarinoita, painavaa asiaa ja takuuvarmaa naurua. Koe myös idyllinen Porvoon vanhakaupunki. Ohjelma ja ilmoittautuminen www.yrittajanaiset.fi Merja Larivaara Maria Drockila

Kuva Jouni Lipponen

! n a a k u m i Kaikk

Nauravainen Anu

YRITTÄJÄNAISET