Yrittäjänainen by Suomen Yrittäjänaiset ry

n e n i na 1/2015

YRITTÄJÄNAISTEN JÄSENLEHTI 7€

Yrittäjänaisten eduskuntavaaliehdokkaat esittelyssä

Maarit Kuusela:

Taloushallinto vei mukanaan

Tule Yrittäjän Iltakouluun! Kuule ja opi yrittäjyydestä menestyksekkäiden tarinoiden takaa. Yrittäjän iltakoulu on inspiroitumista ja verkostoitumista, mielenkiintoisia puhujia jotka tuovat yrittäjyyteen tuoreita ja yllättäviäkin näkökulmia. Tarinansa kertomassa mm. Esko Valtaoja, Henkka Hyppönen ja Mika Mäkeläinen. Tilaisuus on maksuton. Ilmoittaudu, paikkoja rajoitetusti: www.lahitapiola.fi/iltakoulu Pori 10.2. Vaasa 11.2. Savonlinna 17.2. Lohja 25.2. Kajaani 26.2. Järvenpää 4.3. Kouvola 4.3. Lahti 10.3. Turku 11.3.

Kuopio 12.3. Lappeenranta 12.3. Hämeenlinna 16.3. Kokkola 17.3. Rovaniemi 18.3. Helsinki 24.3. Jyväskylä 24.3. Oulu 25.3. Joensuu 31.3.

nainen

1/2015

LEHDEN TOIMITUS Suomen Yrittäjänaiset Kaisaniemenkatu 1 B a 74 00100 Helsinki Puh. 040 522 0077 www.yrittajanaiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Heli Järvinen heli.jarvinen@yrittajanaiset.fi TOIMITUSNEUVOSTO Anne Hedemäki Heli Järvinen Tiina Koski Marja-Leena Magga Maria Ruuska TOIMITUS Kaskas Media maria@kaskasmedia.fi Juttuvinkit Anne Hedemäki anne.hedemaki@yrittajanaiset.fi TAITTO Sinikka Jönsson Vinttikonttori Oy sinikka.jonsson@vinttikonttori.fi ILMOITUSVARAUKSET Anne Hedemäki Puh. 040 522 0077 anne.hedemaki@yrittajanaiset.fi

Puheenjohtajan ja toimitusjohtajan terveiset 5

ÄNAIST

EN JÄS ENL

EHTI 7€

Yrittäjänais te eduskuntav n aa ehdokkaat liesittelyssä

Tässä numerossa

nainen 1/2015

YRITTÄJ

Maarit Kuus

ela:

Taloushallint vei mukanaa o n

Uutiset 6

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen aikoo perustaa EU-parlamenttiin naisyrittäjyyttä tukevan foorumin.

Kannessa Maarit Kuusela Kuva: Sakari Piippo

Puolueet eduskuntavaalitentissä 7

Kysyimme eduskuntapuolueilta vanhemmuuden kuluista, ALV-rajasta ja yrittäjän sosiaaliturvasta.

Neljätoista yrittäjänaista pyrkii eduskuntaan 10 Haastattelimme eduskuntaan mielivät SYNin jäsenet.

Huolellisuus on tietoturvan kulmakivi 17

Selvitimme, mitä yrittäjän täytyy tietää tietoturvasta pankkipalveluita käyttäessään.

Henkilökuvassa: Maarit Kuusela 18

Tilitoimistoyrittäjä irtautuu tarkkaavaisuutta vaativasta työstään matkustamalla eksoottisiin kohteisiin.

Kentän kuulumisia 21

Vuoden yrittäjänaiset ympäri Suomea esittäytyvät.

MEDIAKORTTI www.yrittajanaiset.fi KIRJAPAINO Punamusta Oy ISSN 0356-5254 (painettu) ISSN 2324-089X (verkkojulkaisu) JAKELU 9 000 kappaletta jäsenistölle, päättäjille, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille Suomen Yrittäjänaiset (SYN) on valtakunnallinen etujärjestö, joka ajaa yrittäjänaisten taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja. Yrittäjänainen-lehti ilmestyy vuonna 2015: 19.5., 22.9. ja 24.11.

Yritä rauhassa – me ajamme etujasi!

Suomen Yrittäjänaiset on valtakunnallinen etujärjestö. Paikallisyhdistyksen kautta saat koulutusta, verkostoja ja virtaa arkeesi.

Tarjolla upeita jäsenetuja!

/yrittäjänaiset @yrittäjänaiset

Maksuton juridinen neuvontapalvelu • Aslak- ja Tyk-kuntoutuksia Tuettuja virkistyslomia • Bensaedut • Ja paljon muuta! Klikkaa itsesi jäseneksi jo tänään ja tsekkaa monipuoliset etusi jäsensivustolta!

www.yrittajanaiset.fi

Taidekoti Kirpilä on avoinna sunnuntaisin 12–16 ja keskiviikkoisin 14–18. Yleisöopastukset su 12.30 ja ke 14.30. Vapaa pääsy. Opastukset ryhmille myös sopimuksen mukaan.

G ra a f i s ta suunnittel ua ja m a i n o n ta a yrittäjänaisille ja vähän muillekin!

Katso lisää ansiomerkit.fi »

VINTTIKONTTORI S

– yhtä ainutkertainen kuin taideteos

POHJOINEN HESPERIANKATU 7, 00260 HELSINKI • (09) 494 436 www.taidekotikirpila.fi

Helene Schjerfbeck, Sepän tytär (1928), Taidekoti Kirpilän kokoelma

ELÄMÄNTYÖ

Sinikka Jönsson • 0400-469 691 Sinikka.Jonsson @Vinttikonttori.fi

TOIMITUSJOHTAJAN TERVEISET

P UHE E NJOHTAJAN TE RV E IS E T

Tavikset valitsevat päättäjät

Uuden vuoden uudet verot

Äänestäjät odottavat eduskuntavaalien jälkeen selkeitä rakenneuudistuksia. Yrittäjänaisten vaaliohjelman rakenteita pöllyttäviä kärkitavoitteita ovat vanhemmuudenkulujen tasaaminen yhteisvastuullisesti, yrittäjän sosiaaliturvan parantaminen ja yrittämistä kannustavan veropolitiikan toteuttaminen. Me kansalaiset tiedämme, että Suomen talousnäkymät ovat heikot. Tiedämme myös, että viime vuosi oli jo kolmas perättäinen vuosi, jolloin Suomen kokonaistuotanto laski. Laivamme keula on käännettävä yrittämistä ja työntekoa kannustavaan suuntaan. Päättäjien on tajuttava, että Suomi tarvitsee kipeästi naisten yrittämistä ja työpanosta. Onhan naiset koulutettu meillä verorahoilla siinä missä miehetkin. Naisiin tehtyjä investointeja ei siis kannata enää töpeksiä, sillä olemme nyt totisen paikan edessä, mikä vaatii naisten täysimittaista osallistumista yhteiseen savottaan. Uuden eduskunnan on pakko katsoa silmästä silmään yrittäjän arkitodellisuutta: ensinnäkin yksi lapsi maksaa äidin työnantajalle noin 17 000 euroa, toisekseen yrittäjien sosiaaliturvan perustana olevat YEL-tulot ovat lähes tuplasti heikommat kuin palkansaajan ja kolmanneksi nykyinen ALV-järjestelmä piiskaa työvoimavaltaisia aloja niin raskaasti, että moni yrittäjä pulittaa lopputuotteestaan enemmän arvolisäveroa kuin hän saa korvausta omasta työstään. Eduskuntavaalit ajoittuvat niin kovaan talousrakennemyräkkään, että Suomen kattila on nostettava äkkiä pois liedeltä, jottei yhteinen soppamme pala pohjaan. Me tavikset tiedämme tämän. Ja tästä syystä meidän yrittäjänaisten kannattaa syynätä ehdokkaiden näkemykset tarkkaan. Vallankammareihin kannattaa päästää vain niitä ehdokkaita, jotka ymmärtävät yrittäjän arkea.

Vuodenvaihde ei tuonut suuria muutoksia yritysverotukseen. Ehkä odotetuin ja helpottavin uudistus on edustusmenojen palauttaminen vähennyskelpoisiksi. Edustusmenot säädettiin kokonaan vähennyskelvottomiksi viime vuonna, mutta tämän vuoden alusta menoista saa entiseen tapaan vähentää jälleen puolet. Se tietänee hieman kaivattua helpotusta sekä ravintola- että matkailualalle. Toinen uudistus on käännetyn arvonlisäveron laajentaminen romualalle. Jatkossa arvonlisävelvollisen romun ostajat maksavat siitä arvonlisäverottoman hinnan myyjälle, joka huolehtii veron maksusta. Eniten yritysverotukseen vaikuttavat kuitenkin tavallisten kuluttajien veronkiristykset, jotka syövät ostovoimaa. Lapsilisiä leikataan, kiinteistöveroja korotetaan monin paikoin ja valmisteverot nostavat energian hintaa. Myös kunnallisvero nousee lähes sadassa kunnassa. Tämä tarkoittaa monelle rahapussin entistä tarkempaa tutkimista. Toivottavasti se tarkoittaa myös entistä enemmän satsaamista kotimaisiin tuotteisiin. Suomalaisen Työn Liitto arvioi, että maahamme syntyisi vuosittain 10 000 uutta työpaikkaa, jos jokainen suomalainen ostaisi kuukaudessa kymmenellä eurolla lisää suomalaisia tuotteita. Ja se ei siis tarkoita tuhlauksen lisäämistä, vaan yksinkertaisesti sitä, että tarkistaisimme mahdollisimman usein tuotteen alkuperän ja valitsisimme ostoskoriin kotimaisen vaihtoehdon. Verouudistusten lisäksi yrittäjänaisille on luvassa muutakin uutta. Huhtikuussa tuuletetaan joukolla päätä Forssassa pääministeri Alexander Stubbin tahdittamana, joten ilmoittautukaa nyt! Yrittäjänaisten toimisto muuttaa kesänkorvalla uusiin tiloihin ja minä rynnistän maaliskuun alussa vaalivapaalle. Sinnikästä yrittämistä ja tekemistä kaikille!

Seija Estlander puheenjohtaja

Heli Järvinen toimitusjohtaja

Yrittäjänaisten tekemisen meininki tarttui Sirpa Pietikäiseen hallituksen kokouksessa. Naisyrittäjyyden lisääminen ja tukeminen voisi olla yksi vastaus Euroopan työttömyysongelmaan.

Te k s t i : E n n i S a h l ma n Kuva: Anne Hedemäki

Pietikäinen aikoo perustaa

naisyrittäjyysfoorumin EU-parlamenttiin Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok) vieraili tammikuun puolivälissä Suomen Yrittäjänaisten hallituksen kokouksessa. Avoimen kutsun innostamana kokoukseen saapunut meppi kehui kokouksen ilmapiiriä ja oli vaikuttunut Yrittäjänaisten meiningistä: ”Kokouksessa nostettiin esiin monia tärkeitä teemoja. Esimerkiksi vanhemmuuden vapaisiin ja kustannuksiin liittyvää keskustelua on pidettävä yllä jatkuvasti”, Pietikäinen sanoo. Hän kokoaa itse parhaillaan EU:n parlamenttiin naisyrittäjyyden edistämisfoorumia. Parlamentissa erilaiset foorumit edistävät tärkeäksi kokemiaan asioita. Foorumeita on esimerkiksi ympäristöön ja finanssialaan liittyen, mutta naisyrittäjyyttä tukevaa foorumia ei tällä hetkellä ole.

”Olen luottavainen, että foorumi saadaan kasaan. Yleensä näihin ryhmiin kerätään mukaan teemasta kiinnostuneita meppejä ja etujärjestöjä. Ryhmät kokoontuvat tietyin väliajoin keskustelemaan siitä, miten asioita saataisiin edistettyä.”

Pietikäinen kannattaa ALV-alarajan nostoa Teemoja foorumin pohdittavaksi riittää Pietikäisen mielestä jonoksi asti. Hän haluaa, että alkurahoituksen saantia helpotettaisiin niille aloille, joilla alkupääoma ei mene konkreettisten asioiden, kuten koneiden, hankintaan. Myös aineettomien kuten digitaalisten tuotteiden kehittäminen maksaa. Lisäksi hän haluaa edistää eurooppalaisten yrittäjänaisten verkostoitumista yli maarajojen.

Suomen Yrittäjänaiset otti alkuvuodesta julkisesti kantaa yritysten arvonlisäveron alarajan nostamisen puolesta. Tällä hetkellä yritys joutuu maksamaan arvonlisäveroa, mikäli sen liikevaihto ylittää vuodessa 8 500 euroa. Yrittäjänaiset toivovat, että alaraja nostettaisiin lähemmäs eurooppalaista keskiarvoa, joka on noin 30 000 euroa. Kannanotossa kannustetaan puolueita sitoutumaan yritysten arvonlisäveron alarajan nostamiseen. Suomi tarvitsee Euroopan komission luvan siihen, että ALV:n alaraja voidaan nostaa yli 10 000 euron. Moni maa on hakenut tätä poikkeuslupaa. Suomen kannattaisi Pietikäisen mielestä hyödyntää tätä mahdollisuutta ja nostaa alarajaa lähemmäs eurooppalaista keskitasoa.

Vaalit tulee, mutta mitkä asiat niissä ovat yrittäjän kannalta tärkeitä? Kartoitimme eduskuntapuolueiden linjaukset ALV-rajasta, vanhemmuuden kulujen jakamisesta ja yrittäjien sosiaaliturvasta.

Suomalaisen yhteiskunnan lisäksi remonttia tarvitsee eduskuntatalo, jonka korjaus alkaa vaalitauon aikana. Uusi eduskunta kokoontuu väistötiloissa SibeliusAkatemian konserttisalissa.

PK-yritykset ovat tulevaisuutta

Te k s t i : A n na l i i na N i i t a mo Kuva: STT-Lehtikuva / Vesa Moilanen / Eduskunta

Kansantalous luo yrittämiselle kehykset. On siis tärkeää, että se voi hyvin. Kansantalouden hyvinvointi tarkoittaa yrittäjälle sitä, että palvelujen ja tuotteiden kysyntä on kovaa ja kuluttajilla on rahaa käyttää yrittäjien tuottamia palveluita. Elinkeinoelämän keskusliiton PK-johtaja Jyrki Hollmén pitää tärkeänä, että pienten ja keskisuurten yritysten toimintaan kohdistuvaa sääntelyä puretaan. “Sääntely on saavuttanut pisteen, jossa se ei enää kehitä vaan jämähdyttää Suomea”, hän sanoo. Ylisääntely osuu kipeimmin juuri pkyrityksiin, joiden rajalliset voimavarat pitää kohdentaa yritystoiminnan kehittämiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen. “Yrityksille on tarjottava joustava ympäristö, jossa toimia”, Hollmén linjaa.

Yritystuet voivat ylläpitää vanhoja rakenteita Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Markku Kotilaisen mu-

kaan työnantajan rekrytointikynnystä pitää madaltaa, jotta uusia työpaikkoja syntyy. ”Tällä hetkellä, erityisesti pienyrittäjille, rekrytointi on riski. Väärä rekrytointi voi olla uhka liiketoiminnalle, sillä henkilöperustainen irtisanominen on vaikeaa.” Tilannetta voi Kotilaisen mukaan korjata pidentämällä koeaikoja ja tarjoamalla enemmän mahdollisuuksia määräaikaisiin työsuhteisiin. Kotilaisen mukaan työnantajamaksuja pitää alentaa kustannuskilpakyvyn palauttamiseksi. Yritysverotuksen korottamista on syytä välttää. Hän ei pidä myöskään arvonlisäveron korottamista hyvänä ideana, sillä ihmisten kulutus hidastuu. Kotilainen kohdistaisi uudelleen yritystukia. ”On tärkeää, että ne tukevat yritysten kasvua. Pahimmillaan ne säilyttävät vanhoja rakenteita ja estävät talouden uudistumista”, Kotilainen sanoo.

SYNin vaaliohjelma kiteyttää yrittämisen kipukohdat Suomen Yrittäjänaisten kolmeen painopisteen vaaliohjelma pureutuu vanhemmuuden kulujen tasaamiseen, verotuksen kannustavuuteen ja yrittäjien sosiaaliturvan parantamiseen. SYNin hallituksen puheenjohtaja Seija Estlander pitää tärkeänä parantaa yrittäjänaisten aseman lisäksi myös heidän arvostustaan yhteiskunnassa. Naiset pitää ottaa miesten rinnalle tasaveroisiksi työntekijöiksi ja yrittäjiksi. “Työ alkaa vanhemmuuden kustannusten tasaamisesta kaikkien veronmaksajien kesken. Naiset ovat yrittäjinä usein työvoimavaltaisilla aloilla, kuten käsityö- tai kauneudenhoitoaloilla, joita ALV-käytännöt kurittavat eniten.” ”Suuryritysten sanelupolitiikan aika on ohi. Pk-yritykset ovat tulevaisuutta ja niitä pitää tukea kannustavalla veropolitiikalla”, Estlander summaa.

Puolue

Keskusta,

puoluesihteeri Timo Laaninen

Kokoomus,

puoluesihteeri Minna Arve

Kristillisdemokraatit, puoluesihteeri Asmo Maanselkä

Perussuomalaiset, toimistopäällikkö Marja-Leena Leppänen

RKP,

poliittinen sihteeri Magnus Öster

SDP,

puoluesihteeri Reijo Paananen

Vasemmistoliitto, järjestö- ja kunnallissihteeri Mikko Koikkalainen

Vihreät,

puoluesihteeri Lasse Miettinen

Mitä mieltä puolueenne on ALV-rajasta tällä hetkellä? ALV-velvollisuuden alaraja tulisi nostaa nykyisestä 8 500 eurosta 10 000 euroon eli tasolle, joka on sallittu Suomen EU-liittymissopimuksessa. Huojennusalueen enimmäismäärää olisi puolestaan syytä korottaa 40 000 euroon nykyisestä 22 500 eurosta. Näin nykyistä useampi yritys voisi saada takaisin osan maksamastaan ALV:sta. ALV-alarajan nostoa tulee vakavasti harkita. Vielä tärkeämpää on nostaa myös huojennuksen ylärajaa. Korkeampi alaraja ja huojennuksen yläraja mahdollistavat yritystoiminnan kokeilemisen ja tasoittavat ALV:sta aiheutuvaa verorasitetta erityisesti työvoimavaltaisilla palvelualoilla kuten partureissa.

Kannatamme ALV-alarajan nostamista nykyisestä 8 500 eurosta 50 000 euroon tai ainakin eurooppalaiselle keskitasolle 30 000 euroon. Itsensätyöllistäminen saataisiin kannattavaksi ja Suomeen syntyisi runsaasti lisää työpaikkoja.

Olemme sitä mieltä, että arvonlisäveron alarajaa on ehdottomasti ja nopeasti nostettava ainakin 20 000 euroon ja mieluummin jopa 30 000 euroon. Nykyinen on aivan liian alhainen. Uskomme, että tämä lisäisi huomattavasti intoa perustaa uusia yrityksiä maahamme. Yrittäjät ovat se ryhmä, joka voi pelastaa meidät suurtyöttömyydeltä. Mielestämme ALV-alarajahuojennus pitäisi liukuvalla skaalalla käsittää liikevaihdot 8 500–50 000 euroon niin, ettei keinotekoisia kynnyksiä ja esteitä kasvulle ja laajentamiselle synny.

SDP kannattaa ALV:n alarajan nostoa nykyisestä 8 500 eurosta ylöspäin. Vuonna 2014 voimaan tullut yhteisöveron alennus ei auta pienyrittäjiä juuri lainkaan. ALV-alarajan nostoa kannatamme, koska haluamme edesauttaa pienyrittäjien mahdollisuuksia. Nykyinen ALV-taso on monen pienyrittäjän kannalta kohtuuton.

Vasemmisto haluaa edistää pienyrittäjien asemaa ja työllisyyttä nostamalla arvonlisäverollisen myynnin alarajaa 8500 eurosta 25 000 euroon ja huojennuksen ylärajan nostamista 22 500 eurosta 39 000 euroon. Ruoan arvonlisäveroa on laskettava. Arvonlisävero nostaa myös työvoimavaltaisten palvelualojen hinnoittelua ja työnhintaa, eikä niiden verotusta pidä kiristää. ALV-velvollisuuden alarajaa on korotettava. Suomessa raja on EU:n matalimpia. Se on korotettava direktiivin sallimaan 10 000 euroon. EU:ssa on toimittava rajan korottamiseksi esim. 35 000 euroon ja samalla korotettaisiin myös ALV-huojennusta. ALV-huojennuksen raja voitaisiin nostaa Suomessa esim. 40 000 euroon.

Mitä vanhemmuuden kustannuksille pitäisi tehdä?

Miten yrittäjien sosiaaliturvaa tulisi kehittää?

Pitkällä aikavälillä pitää kohentaa vanhempainvapaiden ns. suorien kustannusten kompensointia työnantajille. Nämä kustannukset syntyvät, kun vanhempainvapaalla olevalle äidille tai isälle maksetaan työehtosopimusten mukaisesti palkkaa. Etusijalle on laitettava pienten ja mikroyritysten tarpeet.

Yrittäjän eläketurvasta on huolehdittava ja on oltava valmius parannuksiin YEL-laissa. Liian pitkistä ja kohtuuttomista karensseista esimerkiksi sairauden sattuessa pitää päästä eroon. Jos yrittäjyydestä ei tule tuloja, pitää olla joustava mahdollisuus siirtyä aidoksi työttömäksi työnhakijaksi.

Jakamisessa olisi edettävä viipymättä. Työntekijän vanhemmuus on erityisesti pienille yrityksille kohtuuttoman kallista. Vanhemmuuden kustannusten epätasainen jakaantuminen vaikeuttaa parhaassa työiässä olevien naisten työllistymistä pysyviin työsuhteisiin sekä ehjän ura- ja palkkakehityksen sekä eläkekertymän saavuttamista.

Yrittäjän ja hänen puolisonsa sosiaaliturva on saatettava samalle tasolle kuin muilla suomalaisilla. Työttömyysturvan karenssiajan on oltava sama kuin palkansaajilla. Yrittäjällä tulisi olla mahdollisuus pysyä ansiosidonnaisen turvan piirissä 6 kk yrityksen perustamisen jälkeen, mikä olisi työttömyysaikana yrityksen perustavalle vaihtoehto nykyiselle starttirahalle.

Vanhemmuuden todelliset kustannukset tulee ensin selvittää objektiivisesti ja sen jälkeen siirtää yhteiskunnan maksettavaksi. Myös miesten on otettava enemmän vastuuta lasten sairastumisien hoidosta, ettei kotiin jää lasta hoitamaan aina nainen.

Sosiaaliturva tulisi saada samalle tasolle palkansaajan sosiaaliturvan kanssa. Asiaan liittyy monia esteitä, jotka pitää tulevalla eduskuntakaudella purkaa. Myös maatalousyrittäjien ja yrittäjien omavastuu sairastumispäivien osalta tulee harmonisoida.

Vanhemmuuden kustannukset tulee jakaa tasapuolisesti molempien vanhempien työnantajien kesken. Naisvaltaiset alat ovat nyt vauvalaskujen maksajia ja tämä aiheuttaa naisyrittäjille kohtuuttomia kustannuksia. Tämä on asia joka tulee hoitaa niin että kustannukset jakaantuisivat tasaisemmin.

Yrittäjän sosiaaliturvassa on myös puutteita, esim. sairastuessa emme saa Kelan päivärahaa vasta kuin 10 päivän jälkeen. Jokainen palkkaa nauttiva pääsee heti sairauspäivärahan piiriin. Käytäntö on hyvin eriarvoinen. Yrittäjähän maksaa kuitenkin työntekijälleen heti sairastumisesta lähtien päivärahat. Mahdollisen tuplapalkan tuuraajalle jne.

Kustannukset pitäisi jakaa kaikkien työnantajien kesken.

Tänä päivänä yksilön sosiaaliturva heikkenee liikaa hänen siirtyessä palkkatyöstä yrittäjäksi. Vaikka yrittäjän sosiaaliturvaa on viime vuosina osittain parannettu, on paljon vielä tekemättä ennen kuin yrittäjän asema vastaa palkansaajaa. Yrittäjän sosiaalista turvaa tulee kohentaa edelleen sairastamisen, vanhemmuuden, työttömyyden ja eläkkeen osalta.

SDP tukee työmarkkinaratkaisuja, jotka kaventavat sukupuolten välisiä palkkaeroja. Tavoitteena on perhevapaiden tasajako vanhempien kesken. Se tukisi myös naisten uraa ja palkkausta sekä lisäisi perheiden hyvinvointia. Uusin kannustin tähän suuntaan on isien yhdeksän viikon vanhempainvapaakiintiö vuoden 2013 alusta.

Yrittäjien sairasloman omavastuuajasta on poistettava 3 päivää ja epäkohdat yrittäjien perheenjäsenten sosiaaliturvassa on korjattava. Jos esim. perheenjäsen irtisanotaan muiden työntekijöiden työpaikkojen säilyttämiseksi, hän ei voi saada työttömyysturvaa, koska hänet katsotaan edelleen yrittäjäksi toiminnan jatkuessa.

Vanhemmuudesta aiheutuvat kulut on tasattava kaikkien työnantajien kesken.

Yrittäjien starttiraha pitää nostaa 800 euroon kuukaudessa ja sitä tulee voida myöntää tarvittaessa, vaikka yritystoiminta olisikin aloitettu jo aikaisemmin. (Tällä hetkellä perustuki 32,66 e/päivä.) Starttiraha on sidottava indeksiin. Yrittäjien työttömyysturvan työssäoloehtoa on lyhennettävä.

Vanhemmuuden kustannukset on jaettava. Nyt ne kasautuvat naisten työnantajille, jolloin naiset ja miehet ovat työmarkkinoilla eriarvoisessa asemassa. Voisimme ottaa mallia Ruotsista, missä vanhemmuuden kustannukset kustannetaan verovaroin. Lisäksi perhevapaita pitäisi pystyä jakamaan tasaisemmin.

Yrittäjien sosiaaliturvaa on parannettava. Kaikilla tulee olla yhtäläinen oikeus sosiaaliturvaan työn tekemisen tavasta riippumatta. Yrittäjyyden ja palkkatyön välillä on voitava liikkua joustavammin. Jokaiselle kuuluva perustulo edistäisi yrittäjyyttä: sen ansiosta riski ryhtyä yrittäjäksi ja yrittäjän huoli omasta toimeentulosta pienenisi.

Kohti edu Soitimme läpi Yrittäjänaisten eduskuntavaaliehdokkaat ja kysyimme, mitä asioita he haluavat lähteä ajamaan Arkadianmäelle.

Maarit Sihvonen Oulu • Vihreät Riikka Moilanen Oulu • Keskusta

Oulu

Maria Hanhisalo Lappajärvi Kristillisdemokraatit Paula Risikko Seinäjoki • Kokoomus

Lappajärvi Seinäjoki

Maarit Heikkinen Laukaa • Kokoomus

Laukaa

Jyväskylä

Eeva Oehlandt Espoo • Keskusta

Lahti Vantaa Carita Orlando Vantaa • Kokoomus

Espoo Helsinki

uskuntaa Te k s t i : A n na l i i na N i i t a mo

Taina Matero Suomussalmi Vasemmistoliitto

Anne Paulo-Tuovinen Kuopio • Vihreät

Suomussalmi

Heli Järvinen Savonlinna • Vihreät

Kuopio

Sirpa Pii-Keinonen Jyväskylä • Kokoomus

Savonlinna Mäntyharju

Tanja Hartonen-Pulkka Mäntyharju • Perussuomalaiset

Sari Niinistö Lahti Kokoomus

Arja Karhuvaara Helsinki • Kokoomus

Vanhemmuuden kustannukset ja

pienyrittäjän rekrytointiriskit puhuttavat ehdokkaita

Te k s t i : A n na l i i na N i i t a mo

Perhe ja työnteko tukevat hyvinvointia Maria Hanhisalo on ollut mukana Lappajärven kuntapolitiikassa jo lähes kaksikymmentä vuotta. Nyt hän haluaa parantaa kaikkien suomalaisten hyvinvointia eduskunnassa. Hanhisalo on toista kertaa eduskuntavaaliehdokkaana. “Hyvinvoinnin perusasioita ovat terveys, perhe ja työnteko”, Hanhisalo summaa. Perheiden perustaa pitää Hanhisalon mielestä parantaa antamalla perheille enemmän valinnanvapauksia ja työkaluja arjen hoitamiseen. Perheen omaan harkintaan pitää esimerkiksi jäädä, kumpi vanhempi jää kotiin hoitamaan pieniä lapsia. Yksi Hanhisalon vaalitavoitteista onkin vanhemmuuden kustannusten tasaaminen äidin ja isän työnantajien välillä. Tällä hetkellä perheenlisäys rasittaa äidin työnantajaa enemmän.

”Erityisesti naisyrittäjälle lasten yhdistäminen omaan yritykseen ja vanhempainvapaisiin voi olla vaikeaa.” Hanhisalon toinen tavoite on tuoda yrittäjien sosiaaliturva muiden palkansaajien tasolle. ”Työntekijäkustannukset ovat työnantajalle nyt liian korkeat. Niitä pitää kohtuullistaa, jotta työllistäminen kannattaa.” Vapaa-ajalla Hanhisalo puuhailee lasten ja lastenlasten kanssa kotona ja yrittää lukea loppuun useat keskeneräiset kirjat. Maria Hanhisalo, 48, Lappajärvi Mattoalan perheyritys VM-Carpet Kristillisdemokraatit

Työntekijän palkkaus helpommaksi Jos tarmolla ja suorapuheisuudella pääsisi eduskuntaan, Tanja Hartonen-Pulkka olisi ollut siellä jo pitkään. Kunnan lähihoitajana työskennellyt Hartonen-Pulkka perusti kolme vuotta sitten oman kotihoitoalan yrityksen, jotta voisi tarjota ikääntyneille ja kehitysvammaisille asiakkailleen sellaista palvelua, jota itse haluaisi saada. Asiakkaista on tullut ystäviä, joiden kanssa jutellaan ja autetaan arkisissa, mutta tärkeissä asioissa. “Suomi on hälyttävästi menossa siihen suuntaan, että vanhuksia pidetään pakkomielteisesti viimeiseen asti kotona. Monissa tapauksissa vanhukselle olisi ihmisarvoisen elämän kannalta tärkeä saada hoitoa laitoksessa tai palvelukodissa”, HartonenPulkka kertoo kokemuksistaan kentällä. Ehdokkaan vaaliteemana on myös parantaa yrittäjien sosiaaliturvaa ja jaksamista työelä-

12 12

mässä. Teema tulee suoraan omasta elämästä yksinyrittäjänä. “Sairaana ei saa olla ja ensimmäisenkin työntekijän palkkaaminen on todella kallista. Hyppy palkansaajasta yrittäjäksi on ollut suuri.” Hartonen-Pulkan mukaan auton käyttökustannuksetkin kasvavat jatkuvasti ja verottavat autosta riippuvaisen yrittäjän kukkaroa kohtuuttomasti. Tomeran naisen vapaa-aika kuluu eri luottamustehtävissä, mutta aikaa jää onneksi myös rakkaalle koiraharrastukselle. Tanja Hartonen-Pulkka, 44, Mäntyharju Kotihoidon yritys Suvirinne Perussuomalaiset

Valinnanvapautta sosiaali- ja terveydenhuoltoon Maarit Heikkinen hakee eduskuntaan toista kertaa. “Minulla on aina ollut voimakas halu palvella maatani, ensin yrittäjänä ja nyt myös politiikassa”, Heikkinen sanoo. Laukaan kunnanvaltuutettuna, kunnanhallituksen varapuheenjohtajana ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen jäsenenä Heikkinen pääsee vaikuttamaan yrittäjien asemaan ja edistämään ihmisten valinnanvapautta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Ruotsin malli palveluiden valinnanvapaudesta kelpaisi Heikkiselle oikein hyvin. “On tärkeää päästä vaikuttamaan omaan hoitoonsa esimerkiksi valitsemalla hoitopaikka sen mukaan, missä on omaan terveyteen liittyvää parasta hoitoa”, Heikkinen pohtii. Vanhusten hoivayrityksen entinen johtaja toteaa, että toimintaedellytykset yrittäjänä eivät ole maassamme parhaat mahdolliset.

“Sosiaali- ja terveysala on myllerryksessä ja tilanne on pienille yrityksille hyvin haasteellinen.” Sairaslomakarenssit pitää esimerkiksi saada, sillä hänen mielestään se toisi tarvittavia säästöjä ja motivoisi ihmisiä hoitamaan itseään paremmin, jotta sairaslomia ei tulisi. Perheyrityksestä luopuminen ei tunnu vielä todelliselta, mutta Heikkinen näkee tilanteen positiivisena. “Nyt on hyvin aikaa vaalityölle ja kaikelle muulle tärkeälle.” Vapaina hetkinään Heikkinen puuhailee perheensä kanssa kotona ja liikkuu paljon luonnossa. Maarit Heikkinen, 37, Laukaa Luopui hoiva-alan yrityksestään tammikuussa Kokoomus

Pienyrittäjän ja tasa-arvon äänenkannattaja Heli Järviseen halu vaikuttaa on kulkeutunut äidinmaidossa, eikä se ole laantunut vuosien mittaan. Päinvastoin hän tuntee, että vuosien 2007– 2011 eduskuntakauden jälkeen hänellä on nyt entistä enemmän annettavaa politiikassa. Edunvalvontatyö Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtajana on antanut arvokasta näkemystä pienyrittäjän tilanteeseen. Keskeisenä vaaliteemana on työllisyyden parantaminen työpaikkoja luomalla ja yrittäjyyteen kannustamalla. ”Inhimillisin ja helpoin säästö valtiolle olisi saada työttömiä töihin tai kannustaa heitä lähtemään yrittäjiksi.” Järvisen mukaan uusia työpaikkoja saadaan korjaamalla pienyritysten toimintamahdollisuuksia, rakenteellisia ongelmia kuten vanhemmuuden kustan-

nusten kasautumista naisten työnantajille sekä satsaamalla uusiutuvaan energiaan. Pienyrittäjät ovat hänen mukaansa jääneet etuineen syrjään. ”Tällä hetkellä tämä rohkea porukka, eli itselleen työpaikan luovat, jäävät työkentällä kaikkein heikoimpaan asemaan ja siihen haluan muutoksen.” Muita tärkeitä teemoja Järviselle ovat tasa-arvo ja luonnonsuojelu. ”Ne ovat asioita, joita ei voi heittää syrjään odottamaan parempia aikoja.” Järvisen vapaa-aika kuluu juoksun, joogan ja retkiluistelun parissa. Heli Järvinen, 51, Savonlinna Viestintäalan yritys Jutunjuuri Oy Vihreät

Positiivinen arkikiire kuuluu kaikille Arja Karhuvaara on työskennellyt 33 vuotta fysioterapiayrittäjänä ja ajaa politiikassa työssään kohtaamiaan aiheita. Karhuvaaran tavoitteena on nostaa yrittäjät julkisen palvelutuotannon aidoksi kumppaniksi. Vanhushoivan asumisratkaisut, sujuvat palveluketjut ja työelämässä jaksaminen ovat hänelle tärkeitä asioita. “Yrittäjälle on luotava puitteet saavuttaa kannattava ja vakaa yritystoiminta ja yhdistää se kotielämään”, hän sanoo. Karhuvaaran mukaan vanhemmuudenkulujen tulee olla valtion maksamia, käsityön arvonlisäverotuskäytännöt on uudistettava ja ALV:n taso on pidettävä kysyntää luovana. Yritysten puskuria on voitava vahvistaa taseen kautta verottomasti. “Suomalaisten tarvitsemia veroeuroja luodaan lisää vain yrittäjyyteen perustuvalla työllä.”

Karhuvaaran poliittinen aktiivisuus kumpuaa 1970-luvun Teiniliitto-ajoilta ja hyvän tekemisen tahto tulee partiosta. Hän on ollut mukana Helsingin kaupunkipolitiikassa lähes kaksikymmentä vuotta. Nykyisin Karhuvaara toimii kolmannen kauden valtuutettuna, Helsingin kaupunginhallituksen ja Uudenmaan liiton hallituksen jäsenenä. Karhuvaara vaikutti myös eduskunnassa kaudella 2007–2011. Hän harrastaa vapaaehtoistyötä sotilaskotisisarena ja Lions-klubissa. Antiikki, avantouinti ja kahden pikku-ukon “mumina” oleminen ovat hänelle tärkeää ajanvietettä. Arja Karhuvaara, 60, Helsinki Fysioterapiayritys Aktiimi Tmi Kokoomus

13 13

Työelämän loppupäähän joustavuutta Monet yrittäjät kokevat työnantajakustannukset ylivoimaisiksi ja saattavat joutua paineen alla harkitsemaan jopa toiminnan lopettamista. Tämä oli yksi syy miksi Taina Matero luopui yrityksestään, mielenterveyskuntoutujien ja vanhusten hoivakodista. Nämä epäkohdat työelämässä ja yrittäjän asemassa innostivat Materoa pyrkimään eduskuntaan. “Pienyrittäjiä kohdellaan työnantajina samalla tavalla kuin suuria yrityksiä, joten työnantajamaksut ovat heille usein liian korkeita”, Matero kertoo. Tämä näkyy erityisesti naisvaltaisilla aloilla, kuten hoiva-alalla, jolla Matero ehti toimia peräti kaksikymmentä vuotta. Materon vaalitavoite on parantaa työllisyyttä ja hyvinvointia työelämässä.

“Työelämän loppupäähän tarvitaan joustavuutta. Sitä saa esimerkiksi vuorotteluvapaalla, osa-aikaeläkkeellä ja lyhennetyllä työviikolla”, Matero visioi. Näin myös nuorille tarjoutuu enemmän työmahdollisuuksia. Työelämässä pitkään olleet taas saavat mahdollisuuden keventää työmäärää uran loppupuolella. Vapaa-ajallaan Matero harrastaa kaikenlaista liikuntaa sekä lastenlasten että yrittäjänaisten kanssa puuhaamista. Kirja kulkee myös aina mukana ja pääsee esiin, kun on viisikin minuuttia aikaa lukea. Taina Matero, 55, Suomussalmi Luopunut omasta yrityksestään Vasemmistoliitto

Kuntapalveluita pitää saada läheltä Kolmannen polven perheyrittäjä ja Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen haluaa parantaa kuntapalveluita ja edistää yrittäjyyttä. Kipinä politiikkaan syttyi jo nuorena halusta vaikuttaa koulussa ja erilaisissa yhdistyksissä. Moilasella on kokemusta kansanedustajan työstä kaudelta 2003–2007, ja nyt uudet ajatukset houkuttelevat hakemaan jälleen. “Vaikeat ajat vaativat osaavia, yhteistyökykyisiä ja määrätietoisia päättäjiä.” Moilanen haluaa edistää yrittäjyyttä muun muassa helpottamalla yrittämiseen liittyvää byrokratiaa. Erityisesti uusien työntekijöiden työllistäminen on yrittäjälle taloudellisesti raskasta. Moilanen on myös huolissaan kunnan palveluiden tulevaisuudesta. Sote-uudistuksen ja palveluiden yhtiöittämi-

sen myötä palvelut ovat vaarassa siirtyä kauas kuntalaisista. “Eduskunnassa on tärkeä pitää huolta siitä, että kuntalaisen etu pysyy mukana keskustelussa.” Kuntien verotaakkaa tulee Moilasen mukaan keventää. Kunnan tärkeimpiä tehtäviä ovat tulevaisuudessakin palveluiden ja koulutuksen tuottaminen. Niukalla vapaa-ajallaan Moilanen harrastaa hölkkäämistä ja kuntosalilla käymistä. Kesäisin maantiepyöräily vie voiton: kilometrejä kertyy kesän aikana yhteensä toista tuhatta. Riikka Moilanen, 44, Oulu Palokaluston jälleenmyynti ja sammutinhuolto Pauli Moilanen Oy Keskusta

Yhteiskunnan on kannustettava työntekoon Sari Niinistö jännitti vuoden 2006 presidentinvaaleja kotonaan perheensä kanssa. Vaikka sukunimikaima Sauli Niinistö ei vielä silloin päässyt presidentiksi, haki Sari Niinistö tästä inspiroituneena vuonna 2008 kuntavaaleissa kuntapolitiikkaan. Sittemmin Niinistö on toiminut Lahdessa kaupunginvaltuutettuna, kaupunginhallituksessa, useissa luottamustoimissa sekä hakenut jo kerran eduskuntaan. Hyvinvointivaltio on rakennettu 1960-luvun tarpeisiin ja kaipaa nyt remonttia, sanoo Niinistö. Hän haluaa muuttaa rakenteita niin, että työnteko olisi aina kannattavampaa kuin työttömyysturvaan nojaaminen. “Kaikki lähtee ihmisen omasta vastuusta itsestään ja hyvinvoinnista. Yhteiskunnan pitää kannus-

taa tähän. Tällä hetkellä tukien turvaverkko on liian hyvä, ja syntyy kannustinloukkuja.” Niinistö muistuttaa, että yrittäjät luovat työpaikkoja ja pitävät veroillaan yhteiskuntaa pystyssä. Hän haluaa eduskunnassa parantaa yrittäjien sosiaaliturvaa, keventää heidän verotaakkaansa ja parantaa yrittäjien työnantaja-asemaa. Erityisesti vanhemmuuden kustannukset ovat pienyrittäjälle Niinistön mukaan kova paikka. Niinistö hoitaa vapaa-ajallaan luottamustehtäviä, käy lastensa kanssa uimassa, konserteissa ja teatterissa. Sari Niinistö, 45, Lahti Nuorisokouluttaja, ei ole omaa yritystä Kokoomus

Veropolitiikan on kannustettava yrittämiseen Carita Orlando on läpi elämänsä vaikuttanut aktiivisesti lähiympäristöönsä, oppilaskunnasta ja vanhempainyhdistyksistä aina Vantaan kuntapolitiikkaan asti. Luottamustehtäviä on kertynyt viime vuosina huikea määrä: parhaillaan hän toimii Vantaan kaupunginvaltuutettuna, Uudenmaan Kokoomusnaisten puheenjohtajana sekä Vantaan Yrittäjien puheenjohtajana. Eduskunnassa Orlando haluaa helpottaa työllistämistä. “Pienyrittäjälle työllistäminen on aina riski. Tätä riskiä on pienennettävä, sillä pienet ja keskisuuret yritykset ovat Suomen suurimpia työllistäjiä.” Työllistämisen raskaus tuntuu erityisesti naisvaltaisilla aloilla, kuten Orlandonkin kirjanpito- ja tilitoimistoalalla, missä vanhemmuuden kustannukset jäävät äidin työnantajan maksettaviksi.

“Yhteiskunnan pitää kannustaa kaikenlaiseen työntekoon”, Orlando linjaa. Hän haluaa kehittää oppisopimuskoulutusta ja osa-aikaisen työn vaihtoehtoja erilaisiin elämäntilanteisiin. Orlandon mukaan veropolitiikkaa pitää myös järkevöittää niin, että työn verotusta lasketaan. Arvonlisäveron alarajaa on nostettava, jotta asiakkailla olisi enemmän ostovoimaa ja pienyrittäjyys siten kannattavampaa. Orlandon ainoita harrastuksia ovat pitkään olleet politiikka ja perheen juuri valmistunut talo. Haaveissa on aloittaa jooga ja pianonsoitto uudestaan. Carita Orlando, 44, Vantaa Tilitoimisto ACC Orlando Kokoomus

Yritystoimintaa vaikeuttavia säädöksiä pitää karsia Eeva Oehlandt ei ollut haaveillut poliitikon urasta, kun häntä pyydettiin ehdokkaaksi keskustan riveihin. Kolmen lapsen yrittäjä-äiti pohti, että monipuolisesta työurasta voisi olla hyötyä politiikassa. Vanhemmuuden kustannukset jakautuvat epäoikeudenmukaisesti, mutta tämän muutos edellyttää sopimista kolmikannassa, Oehlandt aloittaa. ”Tätä en voi luvata muuttavani, sillä olen ehdolla kansanedustajaksi enkä työmarkkinapöytiin”, hän muistuttaa. ”Uskon kuitenkin, että lähivuosina tämä epäkohta vihdoin poistuu.” Eduskunnassa Oehlandt haluaa muuttaa yritysverotusta enemmän Viron veromallia muistuttavaksi ja nostaa ALV:n alarajaa reilusti. Korjauslistalla on myös sukupolvenvaihdoslainsäädäntö, joka nykyi-

sellään saattaa ajaa yrityksen vastaanottavan nuoren polven taloudellisiin vaikeuksiin. ”Turhia ja yritystoimintaa vaikeuttavia säädöksiä tulee karsia kovalla kädellä”, Oehlandt toteaa. Hänen yksi missionsa on palauttaa yrittäjien luottamus päättäjiin 1990-luvun laman trauman jälkeen. “Luottamuksen palautuminen lisäisi riskinottohaluja, mutta tämä edellyttää sen ajan tapahtumien kriittistä tarkastelua uudelleen.” Vapaa-ajallaan Oehlandt harrastaa liikuntaa, lukee kirjoja ja kirjoittaa blogia. Eeva Oehlandt, 53, Espoo Konsulttiyritys Oehlandt & Co Oy Keskusta

Perustulo helpottaisi pienyrittäjiä Anne Paulo-Tuovinen hakee ensimmäistä kertaa eduskuntaan tavoitteenaan jättää lapsenlapsilleen parempi maailma. Ilmaston lämpeneminen ja maapallon saastuminen huolestuttavat Paulo-Tuovista. “Suomi on jäljessä tämän globaalin ongelman ratkaisemisessa. Meillä on korkeaa teknologista osaamista ja tarve löytää uusia vientialoja Suomelle.” Uusiutuvien energiamuotojen ja osaamisen kaupallistaminen voisi Paulo-Tuovisen mukaan luoda uusia tulevaisuuden näkymiä Suomen teollisuudelle ja viennille. “Käytämme esimerkiksi puuta aivan liian vähän. Meillä on metsät täynnä tätä kultaa, ja osaajia valmiina hyödyntämään puuta rakentamisessa, komposiittimateriaalina ja kankaiden ja lääkkeiden materiaalina.”

Paulo-Tuovisen mukaan näitä kokeiluja tulisi tehdä paljon nykyistä enemmän. Lisäksi puhtaampaa energiatuotantoa pitäisi tukea verokohtelulla. Paulo-Tuovisen toinen vaaliteema on perustulon kokeilu. Hänen mukaan perustulo mahdollistaisi pienimuotoisen yrittämisen ilman kohtuutonta riskiä. Vapaa-ajallaan Paulo-Tuovinen yrittää kalastella, mutta suurin osa ajasta kuluu kalaverkkojen selvittämiseen. Myös akvarellimaalit sopivat käteen, ja puutarhan rikkaruohoja vastaan hän käy jatkuvaa taistoa. Anne Paulo-Tuovinen, 54, Kuopio Harjoittaa ja opettaa psykoterapiaa Vihreät

Työhön kannustavat päätökset lisäävät hyvinvointia Työnteko ja yrittäjyys ovat aina olleet osa Sirpa PiiKeinosen elämää. Aiemmin hänellä oli juhlapukuliike, nyt kahvila ja juhlatilat. Yrittäjyys ja työnteon tukeminen ovatkin Pii-Keinosen tärkeimpiä vaaliteemoja. Omissa yrityksissä henkilökuntakustannukset, vanhemmuuden kustannukset ja väärät rekrytoinnit ovat hankaloittaneet yritystoimintaa, mutta myös herättäneet innon pienyrittäjän asian edistämiseen. “Hyvinvointia lisätään työntekoa kannustavilla päätöksillä. Olen itse ollut onnekas, että olen saanut aina tehdä töitä paljon ja toivon samaa kaikille suomalaisille”, sanoo Pii-Keinonen. Pienyrittäjiä pitää hänen mukaansa tukea verotusta helpottamalla ja keventämällä työnantajien rekrytointivaatimuksia. Erityisesti vanhemmuuden kustannusten pitäisi olla kaikkien maksamia laajalta veropohjalta.

“Naiset ja naisten työnantajat kärsivät työmarkkinoilla tästä kohtuuttoman paljon”, toteaa Pii-Keinonen, joka on naisvaltaisella ravintola-alalla kustantanut Suomeen jo kuusi lasta. Pii-Keinonen hakee ensimmäistä kertaa eduskuntaan, mutta on ollut aktiivisesti mukana yrittäjäjärjestöissä, muun muassa Yrittäjänaisten hallituksen varapuheenjohtajana. Yrittäjäperheessä vapaa-aika kuluu useimmiten kotona rentoutuen miehen, tyttären ja koiran kanssa. Perheen yhteisenä haaveena on päästä matkustelemaan. Sirpa Pii-Keinonen, 45, Jyväskylä Kahvila Muisto & Juhlatalo Juurikkasaari Kokoomus

Työn tekemisen ja teettämisen pitää olla kannattavaa Paula Risikko kiinnostui politiikasta vasta tehdessään väitöskirjaansa yhteiskunnallisten muutosten vaikutuksista terveydenhuoltoon kolmi-nelikymppisenä. “Alun perin politiikka tuntui vieraalta. Sitten tajusin, että politiikassa voi vaikuttaa ihmisen kokoisiin asioihin.” Yksinyrittäjävanhempien lapsena Risikko muistaa lapsuudestaan vanhempiensa ainaisen kiireen ja rahapulan. Silloin hän oppi, että raha ei tule seinästä, vaan sen eteen on tehtävä töitä. Vaikka Risikko ei ole toiminut yksityisyrittäjänä, on hänellä paljon yrittäjämäistä asennetta. Kolmen kansanedustajakauden ja kahden ministerikauden jälkeen Risikko haluaisi jatkaa politiikassa, sillä vielä on paljon tekemistä. “Kokemuksestani on varmasti hyötyä nyt, kun ajat ovat tiukat.”

Risikon keskeisiin vaaliteemoihin kuuluvat työ ja verotus. “Työn teettämisen ja tekemisen pitää olla aina kannattavaa. Verotuksen kehittäminen tähän suuntaan on tärkeää.” Yrittämisen esteitä, kuten turhaa sääntelyä, on hänen mukaan poistettava. On tärkeä tarttua vanhemmuuden kustannusten jakamiseen ja kehittää yrittäjien sosiaaliturvaa edelleen. Palveluihin tulee lisätä valinnanvapautta, esimerkiksi ottamalla kunnissa käyttöön palveluseteli. Vapaa-ajallaan Risikko lukee ja ulkoilee tyttärensä ja koiransa kanssa. Paula Risikko, 54, Seinäjoki Ei omaa yritystä Kokoomus

Perheille hyvinvointia liikunnasta Maarit Sihvonen innostui politiikasta kymmenen vuotta sitten, kun ystävä pyysi häntä Rooman-matkalla mukaan Oulun Vihreiden toimintaan. Myöhemmin Sihvonen liittyi myös Vihreiden naisten jäseneksi ja on toiminut kolmella valtuustokaudella erilaisissa luottamus- ja vastuutehtävissä. Eduskuntaan hän pyrkii nyt toista kertaa. Ihmisten hyvinvointi ja elämänhallintaan liittyvät asiat ovat fysioterapeutin työssä lähellä hänen sydäntä. Sihvosta huolettaa erityisesti perheiden hyvinvointi. Apua perheiden jaksamiseen pitäisi saada läheltä ja helposti. “Jaksamista voi edistää esimerkiksi tuetulla perheliikunnalla ja harrastuksilla.” Sihvonen pitää tärkeänä, että sote-uudistuksessa palveluiden laatu ja avun saamisen helppous säilyy.

“Kaikilla on erilaisia tarpeita ja ihminen pitää kohdata ainutkertaisena.” Eduskunnassa Sihvonen haluaa helpottaa aloittavien yrittäjien tietä. Yrittäjyyden pitäisi olla houkuttelevampaa. Sihvonen seuraa parhaillaan läheltä oman tyttären ryhtymistä yrittäjäksi. Sihvosen mukaan yrityksen perustamiseen liittyvä byrokratia on liian monimutkaista. Vapaa-ajallaan entinen olympiauimari osallistuu talviuinnin SM- ja MM-kilpailuihin, lukee ja liikkuu paljon luonnossa. Maarit Sihvonen, 53, Oulu Hammashoito- ja fysioterapia-alan yritys Raksilan Dent-Fys Oy Vihreät

Pankkiasiakkaat ovat itse vastuussa käyttämiensä laitteiden tietoturvallisuudesta, oli kyse sitten verkkopankin tai mobiilipalveluiden käytöstä.

Te k s t i : K r i s t i i na Ma r k ka ne n

Huolellisuus on

tietoturvan kulmakivi

Mitä yrittäjän täytyy tietää tietoturvasta, OP-Pohjolan liiketoiminnan kehityspäällikkö Mika Käyhkö?

Kuinka turvallista on ottaa verkkopankin avainluvuista kuva puhelimeen tai säilyttää taulukkoa lompakossa?

Pienyrityksissä ei ole usein erillisiä ITosastoja, jotka varmistaisivat, että laitteistot ovat turvallisia. Silloin yrittäjien täytyy ensisijaisesti itse huolehtia niiden turvallisuudesta. Laitteessa, josta pankkipalvelua käyttää, tulee olla ajantasaisen virustorjuntaohjelmiston lisäksi myös palomuuri ja muut ohjelmistot ajan tasalla. Pankki huolehtii pankin järjestelmistä, mutta asiakkaan on oltava yhtä lailla huolellinen. Yrittäjän pitää muistaa, että pankki ei koskaan pyydä tunnuksia tai korttitietoja puhelimitse saati sähköpostissa.

Avainlukutaulukko on tarkoitettu käytettäväksi alkuperäisessä muodossaan eli paperisena. Jos taulukosta ottaa kuvan, siitä on olemassa kopio, mikä lisää väärinkäytöksen mahdollisuuksia. On helppo huomata, jos fyysinen lista häviää, mutta vaikeampi arvioida, onko siitä otettu kuva vuotanut puhelimen kautta. Verkkopalvelutunnuksia ei koskaan saa luovuttaa kenellekään toiselle, ei edes perheenjäsenelle. Käyttäjätunnus ja salasanat eivät koskaan saa olla säilössä samassa paikassa, esimerkiksi lompakossa.

Kannattaako verkkolaskutusosoite ilmoittaa yrityksen nettisivuilla? Verkkolaskutuksen on tarkoitus helpottaa yrittäjän arkea. Laskutusosoitteen ilmoittaminen netissä on helpoimpia keinoja jakaa laskutustiedot laskuttajille. Se myös edistää verkkolaskutuksen käyttöä, mikä on yrittäjienkin intressi.

Mistä tiedän, että verkkopankki-istuntoni on suojattu eli turvallinen? Siitä, että on itse syöttänyt osoiteriville palvelun osoitteen, eikä ole mennyt linkkien kautta. Osoitteen alussa olevan “https”:n s-kirjain kertoo, että selaimen ja palvelimen välinen yhteys on suojattu. Selaimissa näkyy osoiterivin yhteydessä varmennetieto, josta asiakas pystyy var-

mistamaan, että kyseessä on pankin palvelu. Lisäksi asiakkaan on tarkistettava, että omat tiedot ovat näkyvillä ja pitävät paikkansa. Myös laitteen tietoturvan pitää olla kunnossa.

Onko mobiilipankin käyttäminen yhtä turvallista kuin verkkopankin käyttäminen? Verkkopankin ja mobiilipankin käyttäminen on turvallista, kunhan ottaa huomioon asiointitavan edellyttämät turvalliset toimintatavat. Ne ovat verkkopankissa ja mobiilissa hieman erilaiset. Mobiilipankkia käyttäessä mobiililaitteen oletus-pin on vaihdettava sellaiseksi, jota ei voi arvata, ja laite pitää suojata näytönlukituksella. On myös huolehdittava, että käyttöjärjestelmä on päivitetty ja sovellukset ladattu virallisista lähteistä. Tunnuksia ei saa jakaa muille tai tallentaa mobiililaitteelle. Lopuksi palvelusta pitää aina kirjautua ulos. On hyvä muistaa, että myös mobiilissa on mahdollista joutua huijausviestien uhriksi. Siksi on aina tärkeää arvioida viestien alkuperä ja todenmukaisuus.

Hyvä tilitoimisto uudistuu nopeasti, mutta kasvaa harkiten, sanoo Maarit Kuusela. Kirjanpidon vastapainona hän saattaa lähteä tuulettumaan vaikka Pohjois-Koreaan.

Maltin mestari Pitkä nousukausi oli juuri päättynyt rymisten ja työttömyysluvut huitelivat pahimmillaan seitsemässätoista prosentissa. Leipäjonot pitenivät, yrityksiä meni konkurssiin koosta riippumatta eikä pankista saanut lainaa millään. 1990-luvun Suomi oli monelle yrittäjälle rankkaa aikaa. Näistä maisemista alkoi Maarit Kuuselan, 56, yrittäjätarina. ”Tämähän on ollut yhtä nousua 1990-luvun laman jälkeen”, hymyilee Kuusela. Hämeenlinnan MK-Tili Oy sai alkunsa pahimman laman keskellä, kun kirjanpitotoimistossa työskentelevä Kuusela huolestui, että työt saattavat loppua omistajavaihdoksen takia. Kuuselan yrittäjäystävät kannustivat häntä perustamaan oman kirjanpitotoimiston ja lupasivat samalla olla hänen ensimmäisiä asiakkaitaan. ”Alkuaika tuntui välillä melko epävarmalta. Tunnelma oli kuitenkin kannustava, kun uskalsin sellaisena aikana lähteä yrittämään”, Kuusela kertoo. Laman aikana tuli koko ajan lisää asiakkaita, vaikka moni ensimmäisistä asiakkaista menikin konkurssiin. Tällä hetkellä Kuusela työllistää kaksikymmentä naista Hämeenlinnan keskustassa ja yrityksellä menee hyvin taantumasta huolimatta. MK-Tilin kasvu on ollut tasaista ja hallittua. Melkein joka vuosi on palkattu yksi työntekijä lisää, ja välillä tarjouspyyntöjä tulee enemmän kuin niitä pystyy toteuttamaan. Pitkästä aikaa, tänä vuonna Kuusela ei usko palkkaavansa uutta työntekijää. Vuodesta ennustetaan vaikeaa pienille yrityksille, ja kirjanpitoala on suhdanneherkkä.

Muuttuva ala vaatii uudistumaan Ensimmäisen tilinpäätöksensä Kuusela teki harjoituksena koulussa. ”Se tuntui ihanan loogiselta ja helpolta. Hurahdin ihan ja taloushallinto vei täysin mukanaan”, Kuusela hehkuu.

Kotiteollisuusopettajan opinnot jäivät sivuun, ja taloushallinto sinkautti maatalon vanhimman tyttären Hämeenlinnan kauppaopistoon ja Tampereen yliopistoon. Kirjanpito näyttää nykyisin hyvin erilaiselta kuin Kuuselan kouluaikoina. Laskuja ja tilinpäätöksiä ei pyöritellä enää mapeissa, vaan ne sijaitsevat tietokoneen muistissa. ”Kaikki toimistot eivät ole tähän vielä lähteneet mukaan, mutta kyllä digitaalisuus on tätä päivää. Tästä kehityksestä ei voi jättäytyä pois”, Kuusela sanoo. Sähköinen taloushallinto on mahdollistanut sen, että asiakkaiden neuvontaan on enemmän aikaa ja asiakkaat voivat olla myös ulkomailla.

”Aiemmin kirjanpidossa mietittiin menneisyyttä ja historiaa menneiden menojen kautta. Nyt pohditaan miten toimitaan paremmin tulevaisuudessa”, Kuusela innostuu. Kaikkein kiinnostavinta työssä on asiakkaiden neuvonta, erityisesti uusien yrittäjien. Kuusela on iloinen, että suhtautuminen yrittäjiin on muuttumassa Suomessa myönteisemmäksi. Rovio, Supercell ja muut suomalaiset yritystähdet ovat hänen mielestään vaikuttaneet tähän. ”Aiemmin yrittäjiä on pidetty hämärinä liikemiehinä, nykyään kansakunnan talouden pelastajina. Nämä esimerkit näyttävät, että yrittäjä voi menestyä ja pärjätä.” Kuusela on huomannut, että aiempaa nuoremmat lähtevät nykyään ennakkoluulottomasti yrittäjiksi. Yhden neuvon Kuusela haluaa antaa kaikille uusille yrittäjille: kysy ensin, toimi vasta sitten.

”On rohkeaa, että nuoret uskaltavat lähteä tällaisena aikana yrittämään.” Kuulostaa samalta kuin silloin, kun Kuusela itse perusti yrityksensä.

Matkustelusta jaksamista arkeen Uusia yrittäjiä Kuusela neuvoo ottamaan vastaan myös yrittäjän arjen, joka ei aina ole ruusuista. Erityisesti yksinyrittäminen voi olla yksinäistä ja raskasta, kun ei ole kumppania, jonka kanssa jakaa päätöksentekoa ja vastuuta. ”Siinä saa syyttää vain itseään, jos jokin menee pieleen. Yrittäjänaisista on onneksi saanut hyviä tukiverkostoja.” Yrittäjänaisten tapaamisissa puhutaan paljon jaksamisesta ja vapaa-ajan tärkeydestä. ”Turha kehuskella, ettei ole pitänyt lomaa kymmeneen vuoteen. Jos näin todella on, niin on kyllä peiliin katsomisen paikka”, Kuusela sanoo. Kuuselan omat lomakohteet eivät ole tavallisimmasta päästä. Viimeisimmät matkat hän on tehnyt Kuubaan, Mongoliaan ja Pohjois-Koreaan. ”Näin varmistan, etten vahingossakaan ajattele työasioita lomalla.” Seuraavaksi haaveissa on päästä tutkimaan Galapagos-saarten ihmeellistä flooraa ja faunaa. Toinen, vakavampi haave, on löytää MK-Tilille jatkaja. ”Ei se kyllä vielä ole ajankohtaista, pidän työstäni ja jatkan tätä helposti 70-vuotiaaksi”, Kuusela kertoo hymyillen.

Viestit päättäjille: • Arvonlisäverokantaa pitää alentaa edes määräajaksi. • Yritystuet voi jättää pois. • Vanhemmuuden kustannukset pitää tasata. • Työttömiä pitää kouluttaa aloille, joissa työvoimapulaa on.

Te k s t i : A n na l i i na N i i t a mo Kuvat: Sakari Piippo

Maarit Kuusela,56, Hämeenlinna • Ryhtyi tilitoimistoyrittäjäksi kolmikymppisenä vuonna 1991. • Perheeseen kuuluu avopuoliso ja aikuinen poika. • On ollut vuosia aktiivinen Hämeen- linnan seudun Yrittäjänaisissa ja valittu yhdistyksen Vuoden yrittäjä- naiseksi vuonna 2011. • Hoitaa Suomen Yrittäjänaisten taloushallintoa.

Kentän kuulumisia

Lähetä meille lyhyt juttu ja kuva paikallisyhdistyksesi tapahtumasta! Pidä teksti napakkana, noin 1000 merkkiä on hyvä pituus. Lähetä aineisto osoitteella anne.hedemaki@yrittajanaiset.fi 10.4. mennessä, niin se ehtii seuraavaan lehteen.

Tampereella palkittiin Vuoden Ilona

Kuva: Jenni Siekkinen

Pirkanmaan musiikkiopiston upeissa tiloissa vietettiin lokakuussa juhlaa, jossa palkittiin Vuoden Yrittäjänaisen lisäksi Vuoden Ilona. Vuoden Ilona on esimerkki yrittäjänaisen myönteisestä tarmosta, tahdosta tarttua toimeen ja rohkeudesta toteuttaa omaa unelmaa. Tunnustus myönnettiin Pirkko Huhtisen vetämälle Tampereen Yrittäjänaisten Naisten Pankin talkooryhmälle. He ovat talkootyönä tehneet käsitöitä ja niiden myynnillä tukeneet jo yli tuhannen kehitysmaissa asuvan naisen yrittäjyyttä ja toimeentuloa. Pirkon lisäksi talkootyöläisistä oli juhlassa mukana Tuula Kauppila-Päällysaho, Marjut Huhtinen, Anne Siro, Raija Korpela ja Päivi Kiviniemi.

Kelloyrittäjästä Loimaan Vuoden yrittäjänainen Agneta Twerin tapasi Ruotsissa opiskellessaan tulevan aviomiehensä Jyrki Mäkelän. Pariskunnan yrittäjäelämä alkoi vuonna 1990, kun he ostivat Jyrkin perheen kelloliikkeen Loimaalla. Ensimmäisen suuren vastoinkäymisen Twerin koki vuonna 1994, kun hänen aviomiehensä kuoli auto-onnettomuudessa. Kovasta ajasta Twerin selvisi keskittymällä työhön: kelloliike J. Mäkelä laajeni silloin palkintopuolelle ja tietokonekaiverruksiin. Toinen suuri pysähdys tuli kymmenen vuotta myöhemmin, kun Twerin sain aivoinfarktin. ”Lääkäri sanoi, että olisin työkyvytön. Olin itsepäinen ja jäin yrittäjäksi.” Agneta tunnustaa, että hän ei olisi selvinnyt ilman kahta vakituista työntekijää ja sesonkiapulaisia. PR-päällikön vastuullista virkaa työmaalla hoitaa shetlanninpaimenkoira Dante. Kuva: Marjaana Kosonen

Kirsi Hatusta Vuoden Salli Mäntsälässä Mäntsälän Yrittäjänaiset juhlivat viime vuonna 50-vuotista taivaltaan. 50-vuotisjuhlassa julkistettiin vuoden 2014 vuoden yrittäjänainen, jota Vuoden Salliksi Loimaalla kutsutaan. Titteli myönnettiin tänä vuonna ravintolayrittäjä Kirsi Hatulle. Yhdistyksen syyskokouksessa jaettiin puolestaan ansiomerkkejä. Pronssisen ansiomerkin saivat Arja Ojala, Jaana Ollila, Pauliina Paasila, Maarit Turunen ja Terttu Weckman. Hopeinen ansiomerkki luovutettiin Elina Alangolle ja Arja Karvoselle. Kultaisen ansiomerkin pokkasivat taas Virpi Salmi, Sisko Mulari ja Tuija Kivioja. Kuva: Tuija Kivioja

Mimmi Turunen palkinnoille Ivalossa Ivalon Yrittäjänaiset on valinnut Vuoden yrittäjänaiseksi Mimmi Turusen, jonka yritys Kaijan Kukka on Ivalon vanhin kukka- ja hautauspalveluyritys. Turunen valmistui floristimestariksi toistakymmentä vuotta sitten. Vuonna 2006 Kaijan Kukan omistus siirtyi äidiltä, Kaija Gröndahlilta, tyttärelle. “Palkintoraadin mielestä Mimmi Turunen on iloinen ja empaattinen niin työssään kuin yhdistyksen toiminnassakin”, kertoo Ivalon Yrittäjänaisten puheenjohtaja Ritva Aikio. Kuva: Ritva Aikio

Kiinteistövälittäjä vaikeina aikoina Riihimäen Vuoden yrittäjänainen on kiinteistövälittäjä Anita Jyrkinen. Hän on työskennellyt alalla vuodesta 1986 ja toiminut yrittäjänä Riihimäen Avainasunnoissa liikekumppaninsa kanssa vuodesta 1997. Hänelle on tärkeää asua välityspaikkakunnalla ja tuntea alue sekä yhteistyökumppanit. Vaikka asuntojen hintataso on laskenut ja myyntiajat pidentyneet, Jyrkinen katsoo tulevaisuuteen luottavaisena: “Tekevälle löytyy töitä. Jatkan edelleen myyntikyltit kolisten. Koteja tarvitaan aina!” Kuva: Pirjo Laaksonlaita

Sofiakylän perustajasta Nokian Vuoden yrittäjänainen Nokialaisen Riitta Renardin nuorin tytär Sofia syntyi vuonna 2001 vaikeasti kehitysvammaisena. Tapahtuma viitoitti tien tulevaan: vuonna 2010 Renard perusti hoivakoti Sofiakylän. Se on Suomen ainoa yksityinen hoivakoti, joka tarjoaa kehitysvammaisille tilapäishoitoa, asumispalvelua ja erilaista toimintaa, kuten kerhoja ja leirejä. “Soffarissa” on 31 paikkaa ja hyvä henki. Tärkeitä arvoja ovat kunnioitus ja yhdessäolo. Ku v a : Te r t t u Hä y r i ne n

Harjavallan Yrittäjänaiset täytti pyöreitä Harjavallan Yrittäjänaiset vietti 60-vuotisjuhliaan Ravintola Hakuninmäessä Harjavallassa. Tilaisuudessa palkittiin yhdistyksen aktiiveja ansiomerkein ja -levykkein. Kultaisen levykkeen saivat Pirkko Aaltonen, Irja Hulkko, Päivi Kuoppala ja Pirkko-Leena Saari. Kultainen ansiomerkki myönnettiin Liisa Rantalalle, hopeinen Tuula Saariselle ja Kirsi Vahdille sekä pronssinen Seija Kuulalle ja Minna SalomaaNiemelle. Ansiomerkit luovutti Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Seija Estlander Mirja Kortelaisen ja Arja Kokin avustuksella. Kuva: Emilia Vahti

Floristi Syrenius palkittiin Kauhavan Vuoden yrittäjänaiseksi valittiin viime syksynä pitkän linjan yrittäjä ja järjestötoimija Helena Syrenius. Vuonna 2003 hän valmistui floristiksi ja perusti Kauhavalle oman kukkakaupan ja pian sen yhteyteen hautaustoimiston. “Järjestötoiminnasta saa niin paljon, voi vaikuttaa oman paikkakunnan kehittämiseen ja tutustua muihin naisyrittäjiin. Vertaistuki on kullan arvoista, kun aloittaa uutta yritystoimintaa”, Syrenius sanoo.

Kuva: Kaarina Lahti

Mainion mainostoimiston Hietikkoa juhlittiin Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainion yrittäjä Hannele Hietikko on valittu Tampereen Vuoden yrittäjänaiseksi. Hän perusti vuonna 1999 oman mainostoimiston, josta on tullut 15 vuodessa yksi suurimmista pirkanmaalaisista mainostoimistoista. Heikko taloustilanne näkyy markkinointialalla, mutta Hietikko on luottavainen. “Tilanne olisi huolestuttava, jos meillä ei olisi hyviä pitkäaikaisia asiakkuuksia ja loistavia tekijöitä”, hän toteaa. Kuva: Studio Karling

Yksityislääkäristä Vuoden yrittäjänainen Virroilla Vuoden yrittäjänaiseksi valittiin 20 vuotta yrittäjänä toiminut yksityislääkäri Francoise Mignot-Koivulampi. Hän muutti Suomeen Ranskasta vuonna 1987. Hän haluaa toteuttaa lääkärin työssään ranskalaista näkemystä, jossa koko terveydenhuoltojärjestelmän tukipylväinä ovat yleislääkärit, jotka tekevät Suomessa harvinaisempia kotikäyntejä. Mignot-Koivulampi työskenteleekin Virroilla kuin vanhanajan kunnanlääkäri konsanaan.

Kuva: Kuvaamo Into/ Katja Urrila-Virtanen

Ärein Ämmä -tunnustus Sirkkaliisa Seppäselle Ylä-Kainuun Yrittäjänaiset antoi Ärein Ämmä -tunnustuksen vuonna 2014 refleksologi ja luontaishoitaja Sirkkaliisa Seppäselle. Kahdeksan vuotta yrittäjänä toiminut Seppänen työskenteli ennen yrittäjän uraansa lounasravintolan päällikkönä, mutta kouluttautui sittemmin hoitoalalle. “Ihmiset ovat olleet parhaimpia kouluttajia”, hän kertoo. Ihmisten kipeimpiä asioita ymmärtää paremmin, kun on itse käynyt vastaavia läpi. Kuva: Marjut Lehto

Kampaajayrittäjästä Vaasan Vuoden yrittäjänainen Kampaajayrittäjä Tanja Mäkelä olisi jo esiteininä halunnut myyjäksi kauppaan tai sokeroimaan munkkeja. Mäkelä muutti Poriin pian ammattikoulusta valmistuttuaan ja perusti siellä oman liikkeen ystävänsä kanssa. Nyt 30 vuotta yrittäjänä toiminut Mäkelä on valittu Vaasan Vuoden yrittäjänaiseksi. Mäkelä on yhteistyökykyinen ja löytää kaikesta hyvät puolet. Ei ole ihme, että hänen mottonsa kuuluukin: “Minkä taakseen jättää sen edestään löytää, joten yritän toimia tavalla, jottei tarttis hävetä.” Kuva: Helena Lukkari

Vammalan Seurahuoneella juhlittiin Merja Kalliosaloa Vammalan Seurahuoneella juhlittiin lokakuussa Vuoden yrittäjänaista Merja Kalliosaloa. Pihapalvelu Merja Kalliosalo on suunnitellut ja toteuttanut yksityisiä sekä julkisia pihoja Pirkanmaan alueella vuodesta 1994. Kaksikymmentävuotisen taipaleen ajalta tyytyväisiä asiakkaita on kertynyt muun muassa omakotitalojen omistajista, taloyhtiöistä ja yrityksistä. Kuvassa osa on aiempien vuosien Vuoden yrittäjänaisia juhlistamassa Kalliosaloa. Kuva: Jaana Heikkinen

Aamuvirkuille kahvia ja kanelipullaa Mäntyharjun Yrittäjänaiset on valinnut Vuoden yrittäjänaiseksi Kahvila Kaneliässän Tarja Savikurjen. Savikurki perusti kahvilan vuonna 2008 yhdessä yhtiökumppaninsa kanssa. Kaneliässä tunnetaan kotona leivottujen tuotteidensa laadusta ja asiakasystävällisyydestä. Erityisesti aamuvirkut kiittävät: he saavat kahvia ja tuoretta kahvileipää jo aamulla puoli viidestä lähtien. Kahvila tarjoaa päivän sanomalehtien lisäksi myös mahdollisuuden käyttää tietokonetta. Kuva: Satu Halinen

Rovaniemen Vuoden yrittäjänaiseksi valittiin Kaisa Repo Lapin Apuvälinepalvelun Kaisa Repo valittiin Rovaniemen Vuoden yrittäjänaiseksi. Rovaniemen Yrittäjänaisten järjestämien arpajaisten tuotoista osa lahjoitettiin pelastushelikopteri Aslakille. Rovaniemen Yrittäjänaiset haastoi samalla Lapin alueen yrittäjänaisyhdistykset järjestämään arpajaiset ja lahjoittamaan osan tuotoista Aslakille. Kuvassa Revon vieressä SYNin hallituksen varapuheenjohtaja Kerttu Helynen.