n e n i na 3/2014
YRITTÄJÄNAISTEN JÄSENLEHTI 7€
Päivitä liiketoimintasi digiaikaan
a a m a j r a M P iia Laajensi verkosta kivijalkaan
Yritt채j채, me turvaamme menestyksesi.
nainen
3/2014
Tässä numerossa LEHDEN TOIMITUS Suomen Yrittäjänaiset Kaisaniemenkatu 1 B a 74 00100 Helsinki Puh. 040 522 0077 www.yrittajanaiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Heli Järvinen heli.jarvinen@yrittajanaiset.fi TOIMITUSNEUVOSTO Anne Hedemäki Heli Järvinen Tiina Koski Marja-Leena Magga Maria Ruuska TOIMITUS Kaskas Media maria@kaskasmedia.fi Juttuvinkit ja valmis aineisto Anne Hedemäki anne.hedemaki@yrittajanaiset.fi TAITTO Sinikka Jönsson Vinttikonttori Oy sinikka.jonsson@vinttikonttori.fi ILMOITUSVARAUKSET Anne Hedemäki Puh. 040 522 0077 anne.hedemaki@yrittajanaiset.fi Markkinointi Tuuli T:mi Puh. 040 824 3820 raija.kivinen@markkinointituuli.net MEDIAKORTTI www.yrittajanaiset.fi KIRJAPAINO Punamusta Oy ISSN 0356-5254 (painettu) ISSN 2324-089X (verkkojulkaisu) JAKELU 9 000 kappaletta jäsenistölle, päättäjille, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille Suomen Yrittäjänaiset (SYN) on valtakunnallinen etujärjestö, joka ajaa yrittäjänaisten taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja. Yrittäjänainen-lehti ilmestyy vuonna 2014 vielä 26.11.
/yrittajanaiset @yrittajanaiset
Puheenjohtajan ja toimitusjohtajan terveiset 5
nainen 3/2014
YRITTÄJ
ÄNAISTE
N JÄSEN LE
HTI 7€
Päivitä liiketoiminta digiaikaan si
Piia Marjamaa
Laajensi verk kivijalkaan osta
Uutiset 6
Yrittäjänaiset haastoi SuomiAreenassa valtiovarainministeri Antti Rinteen.
Kannessa Piia Marjamaa Kuva: Veera Korhonen
Fyysiset myymälät ja verkkokauppa limittyvät yhä tiiviimmin toisiinsa 8
Yhä useampi ostaja lähtee hankintoja suunnitellessaan liikkeelle verkosta.
Henkilökuvassa: Piia Marjamaa 10
Porilainen yrittäjänainen on pyöräyttänyt lahjatavaraliikkeensä ensin kivijalasta verkkoon ja sieltä taas kivijalkaan.
Some-markkinoinnin ABC 12
Markkinointikonsultti Anja Kadziolka valottaa, miksi pienyrityksen kannattaa panostaa sosiaaliseen mediaan.
Tasa-arvo on pop Ruotsissa 15
Yrittäjänaiset osallistui pohjoismaiseen tasa-arvoseminaariin Malmössä ja tapasivat pohjoismaisia kollegoitaan.
Työhyvinvointi kumpuaa omasta ajasta 16
Käsityöyrittäjä Kirsti Karppinen raivaa kalenterista vähintään kerran viikossa aikaa itselleen.
Näin perustat verkkokaupan 17
Myyminen sujuu verkossa, kun perusasiat ovat hyvin hallussa.
Hyvä sisko: Anne Väre 18
Hyvä sisko -palstalla yrittäjänainen kehuu kanssasiskoaan. Kuusamolainen Marjo Määttä päätti kehua mikkeliläistä Anne Värettä.
Testattu on! 18
Testattu on! -palstalla on jaossa hyviä käytäntöjä Lapista, Vantaalta ja Porista.
Kentän kuulumisia 19
Terveisiä kentältä lähettävät yrittäjänaiset Virroilta, Heinolasta ja Seinäjoelta.
Yrittäjä, uskallatko yrittää ilman turvaa? Ota itsellesi työttömyysvakuutus SYT-kassasta www.syt.fi. - kassa
Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa 3
Tarjoamme jäsenistölle mahdollisuuden maksuttomaan kuntoutukseen ja tuettuihin lomiin. Haku on käynnissä nyt, toimithan nopeasti!
o k a a t t o l Ko a s s a p o r k o k t a a p i tai ka alle? lom
Huolehdi itsestäsi, hae kuntoutukseen! Yrittäjänaisten valtakunnallisia kuntoutuksia järjestetään Punkaharjun Kruunupuistossa, Härmän Kuntokeskuksessa ja Espoon Kaisankodissa. Kuntoutukset ovat Kelan tukemia, ja ne toteutetaan useassa osassa pitkin vuotta. Tutustu vaihtoehtoihin sekä kurssikohtaisiin aikatauluihin ja hakuohjeisiin Yrittäjänaisten nettisivuilla.
Virkistäydy lomalla Jos ei kolota, mutta kaipaat pientä irtiottoa arjesta, hae Naiset Yhdessä ry:n ja Yrittäjänaisten mahdollistamille lomille. Yrittäjänaisille suunnatut perhe- ja virkistyslomat ovat hyvä tapa pitää taukoa arjen pyörityksestä. Perheloma kylpylähotelli Rauhalahdessa Kuopiossa tarjoaa yrittäjänaisille tilaisuuden hengähtää perheen kanssa. Perhelomalla virkistytään yhdessä.
Parempaa bisnestä? Tule kehittämään yritystäsi! Saat tuoreimman tiedon lisäksi tehokasta henkilökohtaista asiantuntijaohjausta ja konsultointia yrityksesi tarpeisiin. Skannaa Qr-koodi ja lue lisää.
Uuden yrittäjän valmennusohjelma
Yritystä suunnittelevalle tai yrityksen hiljattain perustaneelle suunnattu ohjelma tarjoaa täsmäoppia markkinointiin, talousasioihin sekä yrittäjänä kehittymiseen. Hiot suunnitelmiasi ja saat henkilökohtaista liiketoimintaohjausta joko pienryhmätyöskentelynä tai täysin verkossa ajasta ja paikasta riippumatta.
Kokeneen yrittäjän kehittämisohjelma
Käytännönläheinen kehittämisohjelma sinulle kokenut yrittäjä, joka haluat vahvistaa yritystoimintaasi suunnitelmallisesti. Eri puolella Suomea tapahtuvien tehokkaiden pienryhmätapaamisten lisäksi saat yrityskohtaista ohjausta kehittämistoimien toteuttamiseen.
Virkistysloma tarjoaa yrittäjänaisille itselleen mahdollisuuden hengähtää ja nauttia valmiin kattauksen iloista kylpylähotelli Päiväkummussa Karjalohjalla. Lomille pääsee edulliseen omavastuuhintaan. Haku alkaa 6.10.2014. Pidä huoli jaksamisestasi. Paikkoja on rajoitetusti, toimi siis ajoissa. Lisätietoja kaikista mahdollisuuksista saat osoitteesta
yrittajanaiset.fi/jasenet
Yrittäjänaisten jäsenkortistasi on hyötyä myös monessa muussa tilanteessa. Tutustu rahanarvoisiin jäsenetuihisi Yrittäjänaisten jäsensivustolla!
Yrityskohtaista konsultointia
Täsmänä tiettyyn kehittämistarpeeseen toteutettua kehittämiskonsultointia. Räätälöity paketti, jonka aihe, laajuus ja kesto määräytyy tarpeittesi mukaan. Kysy lisää Sannalta ja käynnistetään kehittämistyö. Sanna Möller-Aaltonen p. 050 523 2648 tai meilaa sanna.moller-aaltonen@syo.fi
YRITTÄJÄNAISET
TOIMITUSJOHTAJAN TERVEISET
P UHE E NJOHTAJAN TE RV E IS E T
Sydän, sappi ja sisu pelissä Vastapakotteille kampoihin Olemme viime aikoina saaneet tuutin täydeltä tietoa siitä, miten isot yritykset pistävät väkeä pellolle ja miten talouskasvuun on vielä aikaa. Valtion velka jatkaa yhä kasvuaan ja Venäjän ruokapakotteet iskevät suomalaisyrityksiin. Kaiken kukkuraksi Suomen veroasteen povataan nousevan ensi vuonna peräti 46 prosenttiin. Tiukka verotus vaikuttaa puolestaan yritysten toimintaedellytyksiin, työllisyyteen ja julkisen sektorin rahoitukseen. Ihmisten ostovoima heikkenee ja laskukierre kiihtyy. Kun tämä ankea tietotulva takaraivossani juttelin kesällä SuomiAreenassa liittomme edunvalvonnasta, minulta kysyttiin suoraan, kuinka nykyisessä taloustilanteessa kannattaa tehdä edunvalvontaa. Hätkähdin, mutta samassa kuulin jo laskettelevani varmana vastaustani. Mielestäni yrittäjänaiset ansaitsevat kunnon sosiaaliturvan ja yrittämistä kannustavan toimintaympäristön. Naisten yrittämiseen pitää pistää virtaa vanhemmuudenvapaakulut tasaamalla. Eivätkä äitiriski-ikäiset nuoret naiset ansaitse pätkätyöputkea. Eduskunnan on tehtävä naisten kyykytyksestä loppu, sillä naiset koulutetaan meillä verorahoilla siinä missä miehetkin. Yhtäkkiä oivalsin sisuskaluja myöten sen, että jolleivat meitä edeltäneet naispolvet olisi taistelleet itselleen äänioikeutta, eivät suomalaisnaiset olisi päässeet päättämään valtakunnallisista asioista maailman ensimmäisten naisten joukossa. Eivätkä naiset olisi hallinneet omaisuuttaan yli 80 vuoden ajan. Yrittäjänaisten ei siis kannata seisoa tumput suorana talouden takatalvessa. Viimaa päin on puskettava sydän, sappi ja sisu pelissä. Ja edunvalvontaa pitää tehdä myös idealistisesti tyttäriemme vuoksi. Hymähtelyistä piittaamatta.
Seija Estlander puheenjohtaja
Ukrainan tilanteesta liikkeelle lähtenyt pakotteiden ja vastapakotteiden ketju on pyyhkäissyt yli Suomen. Mutta ei hätää: voimme itse vaikuttaa juuri nyt siihen, kuinka kovan laskun maksamme pakotteista. Syökäämme siis suomalaista ruokaa edes nyt, kun sadat tai jopa tuhannet työpaikat ovat uhattuina. Kun Venäjä ei enää hyväksy meiltä liha- ja maitotuotteita, juureksia, vihanneksia, hedelmiä, pähkinöitä, kasvirasvapohjaisia ruokatuotteita tai kaloja ja äyriäisiä, käyttäkäämme ne itse. Vaikka kiellon kohteena olevat tuotteet edustavat vain noin viittä prosenttia Suomen viennistä Venäjälle ja noin puolta prosenttia kokonaisviennistä, seuraus kirpaisee, kun se osuu omalle kohdalle. Jättäkäämme siis joukolla ulkomaiset tuotteet ostamatta ja panostakaamme kotimaiseen, sillä se voi taata naapurimme tai ystävämme työpaikan. Suomalaisen Työn Liitto arvioi, että maahan syntyisi vuosittain 10 000 uutta työpaikkaa, jos jokainen suomalainen ostaisi kuukaudessa kymmenellä eurolla lisää kotimaisia tuotteita. Ja se ei siis tarkoita tuhlauksen lisäämistä, vaan yksinkertaisesti sitä, että ikänäöstä, pienestä tekstistä tai kiireestä huolimatta aina tarkistaisimme tuotteen alkuperän ja valitsisimme ostoskoriin sen kotimaisen vaihtoehdon. Kauppa voisi auttaa tässä tehtävässä, sillä asiakkaan on vaikea tietää, että Suomen lipun logolla varustettu Tunturipyörä on tehty Unkarissa tai että Atrian Suomalainen pekoni on valmistettu Ruotsissa. Miten olisi vaikka sinivalkoinen lippu liehumassa hyllyissä niiden tuotteiden kohdalla, jotka aidosti ovat kotimaista alkuperää ja kotimaassa valmistettuja? Eduskunnassa on vireillä lakiehdotus, joka velvoittaisi yritykset kertomaan tuotteidensa alkuperän. Teollisuus voisi tehdä osansa kotimaisuuden edistämiseen jo nyt. Miten olisi tuotteiden alkuperän ilmoittaminen jo ennen uuden lain voimaantuloa? Tarmokasta suomalaista syksyä,
Heli Järvinen toimitusjohtaja
5
Te k s t i j a k u v a : A n ne He de mä k i
Yrittäjänaiset oli mukana SuomiAreenan tapahtumissa ja vaati konkreettisia toimia vanhemmuuden kustannuksiin liittyvän ongelmavyyhdin ratkaisemiseen.
Yrittäjänaiset haastoi Antti Rinteen äijäfeminismin Yrittäjänaisten puheenjohtaja Seija Estlander nosti Porin SuomiAreenassa esille vanhemmuuden kustannukset ja haastoi sosiaalidemokraattien puheenjohtajan ja valtiovarainministerin Antti Rinteen. Palkkatasa-arvoa ja yhdenvertaista kohtelua kannattava sekä äijäfeministiksi tunnustautunut Rinne myönsi vanhemmuuden kulujen rasittavan naisvaltaisia aloja. Hänestä kulut pitää tasata oikeudenmukaisesti, sillä ne vaikuttavat myös tuloerojen kasvuun. Kun naiset alkavat tehdä lapsia ja jäävät hoitovapaille, jää naisen euro edelleen noin 80 senttiin, Rinne sanoi painokkaasti. Viikon yleisömenestys oli Yrittäjänaisten järjestämä seminaari, joka keräsi pai-
6
kalle yli 700 katsojaa, eivätkä kaikki halukkaat tänäkään vuonna mahtuneet mukaan. Huippupanelisteilta kysyttiin, saako Suomessa menestyä. ”Onnistumisia ei ole ilman epäonnistumisia. Uskalla siis kokeilla ja ottaa riskejä”, Billnäsin ruukin omistaja Olli Muurainen rohkaisi. Mukana kiinnostavassa keskustelussa olivat lisäksi The 69 Eyes -muusikko, yrittäjä Jussi 69, Lappset Oy:n hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo, Rails Girls -nettiyhteisön perustaja Linda Liukas, kenkäsuunnittelija, yrittäjä Minna Parikka sekä yritysvalmentaja Juhani Tamminen. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Perheyritysten liiton ja Prizztechin kanssa.
Lisäksi Yrittäjänaisten edunvalvonnan keskeisiä teemoja pidettiin esillä lukuisissa muissa yhteyksissä. Porin Yrittäjänaisten perinteinen jazzbrunssi keräsi jälleen yhteen joukon jäsenistöä eri puolilta Suomea. Brunssin jälkeen Yrittäjänaiset haastoi naiskansanedustajat yhdessä Energiateollisuuden kanssa leikkimieliseen lentopalloiluun koko perheen urheilutapahtumassa. Porin urheilukeskuksen kentällä aurinkoisissa tunnelmissa pelatun tasaväkisen ottelun voiton vei Eduskunnan naiset. Tiukan kamppailun tuomaroinnista vastasi Koiviston Iskun Urho Jalava. Lisää kuvia ja SuomiAreena-tunnelmia löydät Yrittäjänaisten Facebook-sivulta: Facebook.com/yrittajanaiset
Pelaamassa olivat Katja Taimela (SDP), Johanna Karimäki (Vihr.), Kati Takala (Energia), Mirja Vehkaperä (Kesk.), Pia Oesch (Energia), Sanni Grahn-Laasonen (Kok.) sekä Eeva Kalli, Riina Heinimäki ja Marika Määttä (Energia) ja Sirpa Pii-Keinonen (SYN). Kuvassa edessä vasemmalta lukien: Heli Järvinen, Kerttu Helynen, Tuija Kauppinen, Seija Estlander sekä Riikka Reunamo (SYN)
Koonnut: Maria Ruuska
Aluehallintoviraston maksut rasittavat pienyrittäjää kohtuuttomasti Hämeenlinnalainen fysioterapia-alan yritys Kuntohoito vaihtoi alkuvuodesta toimitilaansa. Yrityksen muu toiminta pysyi ennallaan, mutta tilat vaihdettiin parempiin. Hämeenlinnan Kuntohoidon omistaja Tuija Saastamoinen teki vaaditut selvitykset ja muutosilmoitukset aluehallintovirastolle, mutta hänelle tuli yllätyksenä siitä kirjoitettu lasku. ”Aluehallintovirasto tulkitsi osoitteenmuutoksemme uuden toimintayksikön perustamiseksi. Valtioneuvoston asetuksen mukaan siitä on maksettava 800 euroa”, Saastamoinen harmittelee. Etelä-Suomen aluehallintoviraston terveydenhuollon ylitarkastaja Anne Arvonen selventää, että kyseessä ei ole osoitteenmuutos vaan muutos toimilupaan. ”Osoitteenmuutos hyväksyttäisiin sellaisenaan vain, jos palveluntuottajan oma osoite, eli se osoite, mihin posti kannetaan, muuttuu. Kuntohoidon kohdalla kyse oli kuitenkin siitä, että he lopettivat toimintansa vanhassa toimiyksikössä ja toiminta siirrettiin uuteen paikkaan. Uu-
det toimitilat pitää tarkistaa ja varmistaa, että potilasturvallisuus on kunnossa, ja yksityisen terveydenhuollon uuden toimintayksikön avaamisesta valtioneuvosto on asettanut 800 euron maksun.” Lupakäytäntö ja -hinnasto perustuu lakiin yksityisestä terveydenhuollosta. Valtioneuvosto vahvistaa aluehallintovirastojen maksut yleensä joka toinen vuosi. Viimeisimmässä tarkastuksessa vuonna 2012 uuden toimiluvan maksua korotettiin 570 eurosta 1200 euroon. Vuonna 2011 Saastamoinen puolestaan olisi selvinnyt 250 eurolla uuden toimintayksikön perustamisesta. Arvosen mukaan valtionvarainministeriölle on viety viestiä, että pienten toimijoiden kohdalla maksuhinnasto voi olla kohtuuton. Maksuhinnastossa ei kuitenkaan huomioida palveluntarjoajan kokoa. ”Kyllä sen 800 euron eteen saa pienyrittäjä aika monta tuntia tehdä työtä. Onneksi maksun sai kuitenkin osittaa eriin“, Saastamoinen toteaa.
Risikolta nuiva vastaus kirjalliseen kysymykseen Suomen Yrittäjänaiset valmisteli eduskunnan naisverkoston kanssa viime keväänä ministerille kirjallisen kysymyksen. Siinä kysyttiin, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä raskaudesta aiheutuvien poissaolojen korvausjärjestelmän kehittämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko vastasi kysymykseen toukokuun lopussa. Vastaus oli yrittäjänaisille pettymys, koska ministeri totesi vastauksessaan, että hallitus ei koe tarvetta toimenpiteisiin. Raskaudesta aiheutuvien poissaolojen korvausjärjestelmän kehittämistä on viimeksi tarkastellut valtiotasolla laa-
Liittokokous laineilla Suomen Yrittäjänaisten liittokokouspäivät pidetään tänä vuonna Helsinki–Tallinna-risteilyllä 3.–4. lokakuuta. Liittokokouksessa päätetään yhdessä liiton tulevaisuuden linjauksista ja valitaan uudet hallituksen jäsenet erovuorossa olevien tilalle. Tällä kertaa erovuorossa ovat Tiina Koski Forssasta, Marja-Leena Magga Sodankylästä, Raija Tuominen Oulusta ja Susan Äijälä Tampereelta sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Päätösten jälkeen OP-Pohjola-ryhmä palkitsee vuoden Valtakunnallisen Yrittäjänaisen. Perjantai-ilta huipentuu yhteiseen juhlaillalliseen ja tanssin pyörteisiin. Lauantaiaamuna kokoustajilla on mahdollisuus vierailla Tallinnassa. Kotimatkan aikana iltapäivällä yrittäjänaisille on tarjolla tietoiskuja muun muassa työttömyysturvasta, työhyvinvoinnista ja vuorovaikutteisesta viestinnästä. Luvassa on myös yllätysnumero!
japohjainen Vanhempainvapaatyöryhmä vuonna 2011. ”Jälleen kerran ministerin vastauksessa sanotaan, ettei odottavien äitien voida päätellä sairastavan raskausaikana enemmän kuin työntekijöiden keskimäärin. Näin on, koska mikään taho ei Suomessa kerää tietoa siitä, koituuko raskaudesta ylimääräisiä poissaoloja vai ei”, sanoo SYNin toimitusjohtaja Heli Järvinen. ”Pienin ja vaatimattomin askel vanhemmuudenkulujen tasaamisen tiellä olisi se, että edes selvitettäisiin, kuinka paljon raskaudesta syntyy poissaoloja ja miten ne voitaisiin korvata”, hän jatkaa.
77
Ostaja lähtee liikkeelle verkosta Te k s t i : Ma r ia R u u s ka
Tulevaisuudessa fyysiset myymälät ja verkkokauppa limittyvät yhä tiiviimmin toisiinsa, ennustaa digiliiketoiminnan asiantuntija Arhi Kivilahti. Muuan lastentarvikekauppa pisti verkkosivunsa kuntoon ja kas, kivijalkaliikkeen myynti kasvoi neljänneksellä. On arvioitu, että nykyään jopa 90 prosenttia ihmisistä lähtee ostoaikeissaan liikkeelle ottamalla tuotteesta selvää verkosta. Konsultti Arhi Kivilahti digiliiketoiminnan asiantuntijayritys Solitasta ennustaa, että tulevaisuudessa fyysiset myymälät ja verkkokauppa limittyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. Verkon rooli kaupanteossa vahvistuu, mutta se ei syrjäyttäne kivijalkaliikkeitä. Tällä hetkellä verkkokaupan osuus vähittäiskaupasta on Suomessa kahdeksan prosenttia.
88
Edelläkävijämarkkinoilla Englannissa ja Yhdysvalloissa verkkoliiketoiminnan osuus on kaikesta kaupan myynnistä kymmenen prosenttia. Viime vuonna verkkokauppa kasvoi Suomessa yhdeksän prosenttia ja kolmessa vuodessa se on lisääntynyt liki viidenneksellä. Prosenttiosuudet kasvavat siis vakaasti. Verkkoliiketoiminnan kasvun voidaan katsoa olevan yksi merkittävimmistä muutoksista kaupanteon historiassa. Yhtäkkiä kuluttaja voi etsiä sopivaa tuotetta muutamalla klikkauksella ympäri maailmaa omalta kotisohvaltaan.
Muutokset eivät tapahdu yhdessä yössä Digitalisaatio ravistaa kaupan aloja eri tahtiin. Englannissa enää noin puolet musiikista myydään fyysisinä levyinä ja kirjaostoista jo 38 prosenttia tehdään verkossa. ”Kauppa seuraa yhteiskunnan muutosta. Jos jokin asia muuttaa ihmisten arkea, kuten nyt vaikka mobiililaitteet, heijastuu se myös kauppaan”, Kivilahti havainnollistaa. Muutokset tapahtuvat harvoin kuitenkaan yhdessä yössä. ”Marks & Spencerin entinen pääjohtaja Sir Stuart Rose on sanonut hyvin, että heidän on oltava aina puoli askelta kuluttajaa edellä. He eivät voi ottaa suuria loikkia, koska merkin pitää pystyä palvelemaan laajaa kirjoa ihmisiä, ja kaikki eivät ole nopeita liikkeissään.” Vaatetusalan piirissä on puhuttu ilmiöstä, jossa asiakas tulee kivijalkaliikkeeseen sovittamaan tuotetta ja sen jälkeen kipaisee tilaamaan sen halvemmalla ulkomaalaisesta verkkokaupasta.
Kivilahden mielestä ilmiö on ristiriidassa sen kanssa, että ihmiset valittavat kiirettä ja haluavat tuotteet heti. Hän veikkaa, että tulevaisuudessa nähdään myymäläkonsepteja, joissa asiakas voi ensin tsekata malleja ja hintoja verkosta ja mennä sen jälkeen liikkeeseen kokeilemaan tuotetta ja varmistua, että se on hyvä ja saada tuote heti mukaansa. ”Myymälä on asiantuntevine myyjineen edelleen lyömätön voimavara yrityksille, mutta teknologia tarjoaa vaihtoehtoja tuttujen asioiden tekemiseen kenties helpommin”, Kivilahti sanoo.
Verkko ei ole autuaaksi tekevä asia Miten yrittäjän sitten pitäisi reagoida kaikkiin meneillään oleviin trendeihin, jos verkko tuntuu vieraalta ja kädet ovat jo täynnä työtä? Verkon haltuunotto kannattaa Kivilahden mukaan aloittaa pohdinnasta, onko oma ydinliiketoiminta kunnossa ja palveleeko se jo olemassa olevia asiakkaita ja niitä, joita halutaan saada lisää. Millaista lisäarvoa verkko heille nyt tuottaa ja mitä se voisi olla tulevaisuudessa. Verkkokaup-
paa ei välttämättä aina tarvitse perustaa, vaan usein riittää se, että tuotteet, hinnat ja yhteystiedot ovat selkeästi esillä. Pitkälle pääsee siis jo informatiivisilla verkkosivulla. ”Verkko ei ole autuaaksi tekevä asia. Rahaa ei ala tulla heti ovista ja ikkunoista, kun sinne mennään”, Kivilahti muistuttaa. Siksi onkin hyvä pohtia, mitä tehdään, miksi tehdään ja mihin kaikkeen on resursseja. ”Verkon on tarkoitus helpottaa asiakkaan elämää. Kauppiaan pitää olla siellä, missä asiakkaatkin ovat”, Kivilahti summaa. Fyysisiin liiketiloihin tullaan usein viettämään aikaa ja tarpeet heräävät tarjontaa silmäillessä. Kivilahden mukaan yritysten pitäisi saada asiakkaat viihtymään myös verkkosivustoillaan pitkiä aikoja. Verkko tarjoaa rajattomat mahdollisuudet erilaisten mediasisältöjen tuottamiseen ja jakamiseen.
Kokonaisjärjestelmät vapauttavat resursseja Myyntijohtaja Jouni Hyttinen Suomen Kassajärjestelmät Oy:stä tuntee yritysten
verkkoliiketoimintapohdinnat kuin omat taskunsa. ”Ennen verkkokaupan perustamista on hyvä miettiä, ovatko myytävät tuotteet ylipäänsä sellaisia, että niitä kannattaa edes lähteä kauppaamaan verkossa”, Hyttinen aloittaa. ”Jos keskiostos on 30 euron tienoilla ja kate on noin 30 prosentin paikkeilla, ei välttämättä kannata perustaa verkkokauppaa. Lähetyskustannukset ovat korkeita tänä päivänä, ja ihmiset säikähtävät, jos niitä lisätään paljon hinnan päälle.” Jos verkkokaupan katsoo tulevan kannattavaksi, Hyttisen mukaan eri järjestelmävaihtoja kannattaa selvitellä huolella. Halvinta ja keveintä vaihtoehtoa ei kannata ottaa, koska usein kehittyneemmät kokonaisjärjestelmät pystyvät monipuolisempiin tehtäviin ja tuovat lisäresursseja, kun esimerkiksi myymälän ja verkkokaupan kassa- ja varastojärjestelmät saadaan synkronoitua ja myynnit näkymään samoille raporteille. ”Omaa verkkostrategiaa miettiessä kannattaa katsoa ja kysellä, mitä muut tekevät verkossa. Vertaistuella pääsee jo pitkälle”, Hyttinen summaa.
99
Te k s t i : A n n i na Hu ht a l a Kuvat: Veera Korhonen
Verkkokaupan pystyttäminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Onnistuessaan se voi laajentua rajattomasti, tietää kivijalasta verkkokauppaan ja taas kivijalkaan laajentanut Piia Marjamaa.
Hyvänilman lintu ”Hyvän Tuulen Puoti on rakkaudella perustettu vuoden 2010 alussa. Omistaja olen minä, Piia Marjamaa, ja toivon sydämestäni että Puodin tuotteet voivat tuoda myös sinulle paljon hyvää mieltä! :)” Näin rupattelee Hyvän Tuulen Puoti -sisustuskaupan perustaja. Kauppa pursuaa kaikkea aamiaistarjottimista kaunokirjaimin koristeltuihin avainkaappeihin. Marjamaa kertoo puotinsa olleen rakkauslapsi. Sympaattista, eikö totta? Melkein kuvittelisi, että puoti sijaitsee entisessä kyläkaupassa tai idyllisessä puutalossa. Yllätys tulee tässä: Marjamaa jakaa hyvää tuulta netissä. Moni pitää verkkokauppoja persoonattomina. Porilainen sisustusliikeyrittäjä osoittaa, että persoonaa kannattaa heittää peliin myös netissä. Miten menestysresepti käytännössä kopioidaan? ”Hyvä asiakaspalvelu on vähintään yhtä tärkeää verkossa kuin myymälässäkin. Sähköpostikyselyt on pystyttävä hoitamaan saman päivän aikana tai ihan viimeistään seuraavana päivänä. Ja tässä kohtaa ei puhuta arkipäivistä, verkossa on oltava läsnä jokainen päivä”, Marjamaa kertoo. Päivystäminen ja iltamyöhän sähköpostitunnit tuovat nyt tulosta. Verkkokauppa kasvaa niin vinhaa vauhtia, että Marjamaa päätti pistää pystyyn Tampereelle kivijalkaliikkeen. Elokuussa auenneeseen liikkeeseen palkattiin myös yrityksen ensimmäinen työntekijä.
Servettitelineestä sataan neliöön Hyvän Tuulen Puoti on lähtenyt omistajansa innostuksesta sisustamiseen, mutta bisnestaidot on hankittu muualta. Hörsöä ja kauneutta rakastava Marjamaa yllättää, sillä tausta on rautainen: hän on lukenut oikeustiedettä, opiskellut kauppatieteiden maisteriksi ja työskentelee osakkaana Porin K-Raudassa. Miten ihmeessä
10
exceleitä pyörittelevästä talousihmisestä kehkeytyi sisustuskauppias? Ekonomi kertoo sattuman vieneen häntä rautakauppaan ja sattuman ohjanneen myös rautakaupasta ulos. Sisustusbisnes lähti liikkeelle pienestä kokeesta: hän laittoi kassojen läheisyyteen pienen pöydän, jossa myytiin servettejä, lasipurkkeja ja pieniä koriste-esineitä. Sisustustavaroita alkoi tarttui muttereita hakeneiden asiakkaiden koreihin. Sitten yhdessä silloisen aviomiehen kanssa omistettu Porin K-Rauta meni remonttiin. Innostuksen huomannut yhtiökumppani päätti tarjota Marjamaalle kunnon osastoa sisustustavaroille. Alkoi puolen vuoden armoton suunnittelu. Marjamaa ravasi messuilla ja solmi kontakteja tavarantoimittajiin. ”Olin tuntemattoman edessä, mutta en voinut muuta kuin kannustaa itseäni, että hyvin tämä menee.” Vuosien kokemus myymälänhoitamisesta säästi pahimmilta karikoilta. Porin K-Raudan osaksi avattu Hyvän Tuulen Puoti avattiin remontin keskelle vuonna 2010 ja Marjamaan ounastelut osuivat oikeiksi. Porissa oli ison sisustustavarakaupan mentävä markkinarako.
Itsenäisesti verkkoon Sisustuskauppiaaksi ryhtyminen pidensi työpäiviä, mutta innostus puski eteenpäin. Läppärin sinisessä valossa tuore puodinpitäjä kahlasi kymmenien tavarantoimittajien sivuja ja niiltä löytyviä tuhansia tuotekuvia ja tilasi omaan kauppaansa tuotteita sillä perusteella, miellyttivätkö ne omaa silmää. ”Netissä kahlatessa syntyi ajatus omasta nettikaupasta. Tilasin itse tuotteet omaan kauppaani kuvien perusteella, joten järkeilin, että kuluttajat voisivat tehdä samaa omalla saitillani.” Verkkokauppa oli vastaus myös Marjamaan kasvavaan haluun perustaa koko-
naan oma yritys. Järjestelmällinen nainen teki jälleen valistuneita arvioita, laski exceleitä ja kääri sitten hihat. Hän pyysi tavarantoimittajilta luvat kuviin, palkkasi nettialustan rakentamiseen koodarit ja hankki uudelle tavaralle 50 neliötä varastoa. Ja vasta sitten päästiin alkuun. ”Verkkokaupan alku on huomattavasti fyysistä liikettä kivikkoisempaa. Ei ole ovea, jolle asiakkaat vain vahingossa löytävät.” Oven lisäksi verkkokauppaan pitää rakentaa valaistu polku. Marjamaa maksoi Google-markkinoinnista tuhansia euroja. Se vaadittiin, että kukaan edes tajusi kaupan olevan olemassa. Asiakkaista ryhdyttiin pian keräämään sähköpostilistaa, jolle Marjamaa pystyy kohdistamaan tarjouksia. Lisäksi Hyvän Tuulen Puodille avattiin sivut Facebookiin ja Marjamaa kirjoittaa kuulumisia myös omaan Hyvän Tuulen Puodin blogiin. ”Niitä alussa niin elintärkeitä Googlemainoksia ei enää tarvita. Kasvu kiihtyy itsestään koko ajan.”
Yön pimeät tunnit Kokemus opetti, että verkkokaupasta ei kannata odottaa pikavoittoja. Kaupan pystyttäminen vaatii pitkäjänteistä suunnittelua. Stressin voi kehittää kaikista mahdollisista kanavista, joissa ”pitäisi” olla. Haaste on toki se, että verkkonäkyvyyden merkityksestä on vaikea vetää suoraa viivaa kassatilanteeseen. Tärkeintä on hoitaa hyvin ne kanavat, jotka valitsee. Blogin aloittaminen on Marjamaan mielestä ollut kannattavaa. Lukijoiden kommentit ja keskusteluissa tulevat ideat vievät liiketoimintaa eteenpäin. Yrittäjä Marjamaa uskoo, että verkon ja fyysisen maailman rajoja on turha väkisin pitää yllä. Siksi verkkokaupasta voi hyvin laajentaa kivijalkaan. hyvantuulenpuoti.blogspot.fi
Piia Marjamaa, 35, Pori Ura: K-Rauta-kauppias ja Hyvän Tuulen Puoti -verkkokaupan ja Tampereen tuoreen kivijalkamyymälän omistaja. Harrastukset: Liikunta. Nauttii etenkin raivokkaista taistelulajeja soveltavista Body Combat-tunneista. ”Kun hakkaa ja potkii ilmaa, ei ehdi ajatella.” Vapaa-aika: Rentoutuu ystävien ja 2-vuotiaan kummitytön seurassa. Unelmoi: ”Apua. Tuntuu, että unelmia toteutuu koko ajan. Unelmani ovat aika konkreettisia. Unelmoin, että Tampereen myymälän avajaiskuukausi on menestys!”
11
Some-markkinoi Yhä useampi yritys hyödyntää sosiaalista mediaa markkinoinnissaan. Miksi kiireisen pienyrittäjä kannattaa mennä someen ja miten siinä pääsee alkuun? 1. Miksi yrityksen kannattaa olla somessa, markkinoinnin konsultti Anja Kadziolka Vapaa Markkinonti Oy:sta? Läsnäolo sosiaalisessa mediassa auttaa verkostojen ja suhteiden luomisessa, helpottaa keskustelua asiakkaiden kanssa ja markkinoinnin kohdentamista halutulle yleisölle. Sosiaalisen median kautta saa myös liikennettä yrityksen verkkosivuille.
Anna Kadziolka on työskennellyt lähes 14 vuotta markkinoinnin parissa. Viime kesänä hän perusti Vapaa Markkinointi Oy:n oheen toisen yrityksensä, Mamaonbis-sivuston, joka on yhteisö yrittäjä-äideille.
Facebookissa voi yhä tavoittaa suuren yleisön, vaikka sen suosion hiipumisesta onkin puhuttu. Se on myös halpa kanava, sillä päivityksen saa näkymään suuremmalle yleisölle jo hyvin pienellä summalla. Facebook on hyvä alusta rakentaa omaa brändiään ja käydä keskustelua asiakkaiden kanssa. Hyötyä on myös siitä, että käyttäjien on helppo jakaa päivityksiäsi eteenpäin. Facebookissa voi myös julkaista monipuolista sisältöä: kuvia, tekstiä, videoita.
12
2. Mistä kannattaa aloittaa, jos some on ihan uutta? Ehdottomasti kohderyhmän määrittämisestä ja markkinointisuunnitelman luomisesta. Se, keitä haluat tavoittaa, määrittää sen, missä kanavissa ja miten markkinointia kannattaa tehdä. Ei kannata rynnätä suoraan tekemään Facebook-päivityksiä ja huomata myöhemmin, että ne eivät tavoittaneetkaan ketään. Aluksi riittää peruskanavien eli Facebookin, Twitterin ja LinkedInin haltuunotto, sillä ne muodostavat yhdessä kattavan kokonaisuuden.
nin ydin on yrityksen verkkosivuilla oleva blogi. Sisältömarkkinoinnissa tärkeää on tuottaa asiakasta hyödyttävää sisältöä ja tarinoita, ei pelkästään yritykseen liittyvää sisältöä. Esimerkiksi ravintoloitsija voi kertoa blogissaan asiakkaiden kokemuksia sen sijaan, että esittelee ravintolan ruokalistaa. Sosiaalisessa mediassa keskustellaan asiakkaiden kanssa ja rakennetaan yrityksen brändiä. Toisaalta sosiaaliseen mediaankin voi tuottaa sisältöjä sisältömarkkinoinnin periaattein, eli osittain kyse on päällekkäisistä asioista.
3. Mitä eroa on some-markkinoinnilla ja sisältömarkkinoinnilla? Some- ja sisältömarkkinointi ovat tiukasti sidoksissa toisiinsa. Sisältömarkkinoin-
4. Miten tiedän valita itselleni oikeat sosiaalisen median kanavat? Kannattaa miettiä, missä kanavissa kohderyhmäsi liikkuu. Joka kanavassa ei tarvitse olla läsnä. Kaikkien kannattaa kuitenkin olla ainakin Facebookissa, sillä se on edelleen kanava, jota suurin osa ihmisistä käyttää. Visuaalisesti näyttäviä tuotteita tai palveluita markkinoivan yrityksen kannattaa avata myös Instagram- tai Pinterest-tili, sillä kyseiset kanavat perustuvat kuvien jakamiselle. Esimerkiksi kampaaja voi hyvin pienellä vaivalla ladata
UUTISKIRJE
Instagram on kuvapalvelu, joten etenkin visuaalisesti kiinnostavien yritysten, esimerkiksi leipomoiden tai vaatekauppojen, kannattaa hyödyntää sitä tuotteidensa tai palveluidensa markkinointiin. Instagramyleisöään voi kasvattaa esimerkiksi seuraamalla itse muita tai käyttämällä suosittuja hashtageja. Myös Instagram-päivityksiä on helppo jakaa eteenpäin. Toinen kuvapalvelu, joka hyödyttää etenkin kansainvälisille markkinoille pyrkiviä yrityksiä on Pinterest, johon kootaan kuvia ikään kuin sähköisiksi inspiraatiotauluiksi.
@
Uutiskirjeesi tilaajat ovat todennäköisesti aidosti kiinnostuneita yrityksestäsi, sillä kukaan ei halua sähköpostiinsa roskapostia vapaaehtoisesti. Pidä siis kiinni sähköpostilistallesi ilmoittautuneista asiakkaista ja palkitse heidät hyvällä uutiskirjeellä. Uutiskirjeen sisältö kannattaa muotoilla sisältömarkkinoinnin periaatteiden mukaisesti, eli liitä siihen myös yleishyödyllistä tietoa yrityksesi markkinoinnin lisäksi. Älä lähetä uutiskirjettä liian usein, sillä se saattaa karkottaa lukijoita.
innin Te k s t i : E n n i S a h l ma n ja Mikaela Remes
AB C
kuvia Instagramiin tekemistään hää- tai juhlakampauksista ja esitellä näin ammattitaitoaan. 5. Mikä on hyvää markkinointisisältöä somessa? Sisällön pitää olla hyödyllistä yleisöllesi, tarjota tietoa ja asiakaspalvelua, viihdyttää ja herättää tunteita. Oman sisällön lisäksi somessa on hyvä nostaa esiin erilaisia aiheita, jotka kiinnostavat yleisöä. Jos omistat esimerkiksi hierontayrityksen, voit esitellä yleisöllesi erilaisia liikuntaohjeita tai venyttelyasentoja. 6. Miten somen voi sovittaa kiireisen yrittäjän arkeen? Somessa ei tarvitse roikkua koko ajan. Valitse mieluummin tietty aika päivästä sosiaalisen median päivittämiseen. Päivityksiä voi myös ajastaa. On lisäksi palveluita, jotka nopeuttavat sisällön jakamista useampaan kanavaan. Tällaisia ovat esimerkiksi Hootsuite ja Bufferapp. 7. Mikä on hashtag ja mitä hyötyä siitä on? Hashtag tarkoittaa aihetunnistetta, jota käyttämällä kaikki saman aihepiirin päi-
BLOGI
Blogi
Kadziolkan mukaan jokaisella yrityksellä pitäisi olla verkkosivujensa ytimenä blogi, johon tuottaa sisältöä. Blogikirjoituksia eli postauksia voi jakaa eteenpäin muussa sosiaalisessa mediassa ja luoda postausten avulla yrityksen brändiä. Myös blogissa on olennaista vastata kävijöiden kommentteihin ja käydä keskustelua. Laadukkaan blogin ääreen palataan yhä uudelleen, joten mieti blogin sisältö huolellisesti.
vitykset voidaan koota yhteen. Näin voit saada päivityksellesi sellaisia silmäpareja, jotka eivät suoraan etsi yritystäsi, vaan tiettyyn aihepiiriin liittyvää asiaa. Mistä tahansa sanasta voi Twitterissä, Instagramissa ja nykyään myös Facebookissa tehdä hashtagin laittamalla sen eteen #-merkin. Esimerkiksi hastagilla #catering löytyy kaikki aihetta koskevat päivitykset, joissa on käytetty kyseistä hashtagia.
8. Miten asiakkaiden kanssa kannattaa kommunikoida somessa? Hyvä ohjenuora on keskustella somessa, kuten keskustelisit asiakkaan kanssa liikkeessäsi. Normaali puhekieli riittää, eikä kannata pelätä kielioppivirheitä. Avoimuus ja helpostilähestyttävyys ovat tärkeintä. Älä poista negatiivisiakaan kom-
Twitter on oiva työkalu verkostoitumiseen. Missä muussa välineessä voit ottaa suoraan yhteyttä esimerkiksi pääministeriin ilman välikäsiä? Twitter perustuu vastavuoroisuuteen, joten muista myös twiitata uudelleen eli retweetata seuraajiesi twiittejä. Mikäli arkailet Twitterin käyttöä, voit aloittaa sen vain seurailemalla muita. Twitterissä voit helposti jakaa esimerkiksi blogipostauksiasi useampaan otteeseen eri saateteksteillä. Facebookissa saman linkin jakaminen useaan kertaan näyttäisi hölmöltä, mutta Twitterissä se onnistuu.
mentteja, vaan vastaa niihin asiallisesti. Se on hyvä viesti myös muille asiakkaille, koska se kielii ammattimaisuudesta ja rehellisyydestä.
9. Mitä some-markkinointi maksaa? Some-markkinointi ei käytännössä ole koskaan täysin ilmaista, sillä se vaatii aikaa ja resursseja. Mitä enemmän tekee itse, sitä vähemmän rahaa luonnollisesti kuluu. Jos haluaa käyttää ammattilaisen apua esimerkiksi sisältösuunnitelman tekoon, valokuviin ja saada lisäksi opastusta sisällön tuotantoon, voi kokonaisuus varovaisesti arvioituna maksaa noin 600– 1200 euroa. Jos yritys haluaa ulkoistaa koko sisällöntuotannon, kuukausihinnaksi muodostuu noin 350–700 euroa. Hinta toki riippuu aina esimerkiksi käytettyjen kanavien määrästä ja päivitysten tiheydestä. 10. Mistä voin saada apua, jos en itse osaa? Kouluttavia tahoja on useita lähtien sisällön suunnittelusta aina käytännön päivityksiin saakka. Myös verkosta voi etsiä apua. Tärkeää on muistaa, että kaikkea ei tarvitse osata tehdä itse.
Etenkin B2B-yrityksille LinkedIn on hyödyllinen verkostoitumisväline, jonka avulla voi etsiä yhteistyökumppaneita. Yritykselle voi luoda LinkedIniin oman profiilin. Myös yrittäjän kannattaa olla LinkedInissä omalla henkilökohtaisella profiilillaan, sillä sitä kautta voit saada potentiaalisia asiakkaita tai työntekijöitä. Päivitetty LinkedIn-profiili luo myös hyvää työnantajakuvaa ja antaa kuvan ajan hermolla olevasta yrityksestä.
Some-markkinoinnin
AB C ... 13
Some-markkinoinnin
AB C ... Houkuttele kuvilla asiakkaat kivijalkaan ”Vaatekauppa Marttilalla on sekä kivijalkaliike että nettikauppa. Verkkokaupasta asiakkaat löytävät kaupan valikoiman ja erilaisia esillepanoja, kuten mallin päällä olevia asukokonaisuuksia. Netti palvelee kiireisiä asiakkaita, jotka eivät ehdi kivijalkaliikkeeseen sen aukioloaikoina. Viime aikoina olemme sosiaalisen median puolella keskittyneet lisäämään kuvia Instagram-palveluun, sillä sovellusta on näppärä käyttää. Facebookia käytämme asiakasviestintään ja päivitämme sinne säännöllisesti uutisia ja tapahtumia. Lähestymme kanta-asiakkaitamme säännöllisesti myös sähköpostitse. Mainostamme edelleen lehdissä, mutta säästeliäästi, sillä panostamme nettiin.
Vaatealalla on valtava kilpailu, joten on oltava koko ajan näkyvillä. Verkossa pienemmän toimijan on helppo pitää itsestään ääntä, vaikka markkinointiin ei olisikaan rajattomasti resursseja. Somemarkkinoinnista on ollut hyötyä, sillä asiakkaat tulevat usein liikkeeseen sovittamaan verkossa näkemiään vaatteita. Kannustan lähtemään verkkoon, sillä se on nykypäivää. Asiakkaat toivovat ja odottavat sitä. Vaikka tekniikka joskus asettaa pieniä haasteita, on verkko mielestäni työpäivän suola, sillä joka päivä oppii jotain uutta.” Sari Lehtonen, Vaatekauppa Marttila, Salo
Hae inspiraatiota muilta toimialoilta ”Perustaessani Tilitoimisto Sukkelaa en miettinyt hetkeäkään menenkö sosiaaliseen mediaan. Se oli itsestäänselvyys – vähän kuin itsensä markkinoiminen lehtimainonnan avulla taannoin. Sukkela oli Facebookissa jo ennen kuin sillä oli varsinaiset kotisivut. Facebook toimi helppona alustana, jonka avulla oli kätevää asettaa töitä näytille ja mainostaa yritystä. Koin Facebook-sivun perustamisen paremmaksi ratkaisuksi kuin sen, että asiakkaat olisivat ensimmäiseksi kohdanneet keskeneräiset kotisivut. Vaikka nettimarkkinointi ei näennäisesti vaadi rahaa, vaatii se aikaa. Yritykseni kotisivuilla on myös blogi. Tois-
taiseksi se on vielä työn alla, mutta tulevaisuudessa se toiminee hyvänä markkinointikanavana. Someen suunnatessa kannattaa ensin valita yksi kanava, johon keskittyy kunnolla. On mahdotonta olla monessa paikassa samaan aikaan, kun aika on rajallista. Inspiraatiota ja esimerkkejä kannattaa hakea oman toimialan ulkopuolelta ja kuulostella vinkkejä kollegoilta. Somessa saa nopeasti palautetta omasta viestinnästään: jos kukaan ei reagoi viestiin, se tuskin on kovin hyvä.” Mira Merikanto, Tilitoimisto Sukkela, Helsinki
Valjasta asiakkaat tuottamaan sisältöä ”Käsityöyritys Saagadesignin markkinointi tapahtuu pääasiassa sosiaalisessa mediassa. Suurin osa jälleenmyyjistämme on löytänyt meidät netin kautta. Kirjoitan sosiaaliseen mediaan työhöni liittyvistä asioista ja tapahtumista, mutta myös asian vierestä, kuten äitiydestä ja taiteilijaurastani. Yrityksen blogilla on jo mukavasti lukijoita. Lukijoilta olen saanut vertaistukea, sillä yksityisyrittäjän arki on melko yksinäistä. Facebook-sivustolle on kehittynyt ihana aktiivinen yhteisö, jolta saan kuulla, mikä vaate toimii ja mitä värejä toivotaan kokoelmiin. Pitkäaikaiset asiakkaat pitävät sivuston kautta yhteyttä ja lähettävät kuvia
14
itsestään vaatteissamme ympäri maailman. Saagadesign juhlistaa 10-vuotisjuhlaansa avaamalla syksyllä verkkokaupan. Otamme sen yhteydessä käyttöön Twitter- ja Instagram-palvelut. Läsnäolo verkossa on olennainen osa päivärutiinejani. En tahdo käyttää sosiaalista mediaa ainoastaan mainostamiseen, vaan se on tilaisuus antaa itsestäni jotain asiakkaille. Haluan avata sitä, mistä ideani tulevat ja minkälainen maailmani on. Sosiaalisessa mediassa olo edellyttää aktiivista käyttöä, sillä ihmiset eivät halua odottaa viikkoja vastauksia kysymyksiinsä.” Noora Steenvoorden, Saagadesign, Tammisaari
Tasa-arvolla
Te k s t i : He l i Jä r v i ne n
menee lujaa Ruotsissa
Naisten asema työelämässä puhuttaa Ruotsissa. Suomen Yrittäjänaiset kävi tapaamassa pohjoismaisia kollegoitaan. Tasa-arvo elää Ruotsissa nyt kulta-aikaansa. Tämä kävi ilmi suuressa Nordiskt Forum tasa-arvoseminaarissa Malmössä, johon Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Heli Järvinen ja hallituksen puheenjohtaja Seija Estlander osallistuivat kesäkuussa. Keväällä Ruotsin puoluekartalle noussut ja suoraan myös EU-parlamenttiin rynnistänyt Feministinen aloite -puolue on saanut viime kuukausina kaikki ruotsalaispuolueet kilvan kiinnostumaan tasa-arvosta. Syy on selvä: juuri pidettyihin eduskuntavaaleihin uudelle puolueelle ei haluttu antaa yksinoikeutta naisten aseman parantamisesta puhumiseen. Vaikka Ruotsissa vanhemmuuden kulut on tasattu kaikkien tuloveroa maksavien kesken, pidetään maassa työelämää edelleen naisia syrjivänä. Yhä useammat ruotsalaisnaiset tekevät töitä, mutta tuloero miesten ja naisten välillä on viime vuosina kasvanut. Myös työtapaturmat etenkin naisvaltaisilla aloilla ovat lisääntyneet. Vaalien kynnyksellä ehdoteltiin ja lupailtiin kilvan uudistuksia: enemmän isille suunnattuja vanhempainvapaakuukausia, helpotuksia kotitalousvähennykseen ja uraohjelmia akateemisille naisille. On mielenkiintoista nähdä Suomen ensi kevään eduskuntavaaleissa, onko naapurimaan tasa-arvobuumilla heijastuksia kotimaiseen poliittiseen keskusteluun.
”Naisten yritysten on liian vaikea palkata työntekijöitä ja saada rahoitusta”, valtioopin dosentti Malin Rönnblom Umeån yliopistosta kiteytti. Ruotsin tasa-arvoinnostus näkyi myös tapahtumassa, joka keräsi noin 15 000 kävijää. Joukossa oli monia ministereitä, lukuisia puoluejohtajia ja lukematon määrä kansanedustajia.
Pohjoismaisilta sisartoimijoilta tukea Suomen Yrittäjänaiset kävi seminaarin yhteydessä tapaamassa myös pohjoismaisia sisartoimijoita saamansa apurahan turvin. Tavoitteet ja haasteet ovat yhteisiä, vaikka toimintamallit ova erilaisia. Norjassa ja Ruotsissa yrittäjänaisten toiminta on erilaisten pienempien bisnestoimijoiden varassa.
”Me yritämme saada joukkorahoituksen ja muiden rahoitusmallien avulla uusille yrittäjänaisille lisää toimintamahdollisuuksia”, sanoo pienen yrittäjänaisverkoston perustanut Babou Olengha-Aaby. Tanskassa on aiemmin ollut yhteiskunnan avustama yrittäjänaisten verkosto. ”Sille olisi ehdottomasti tarvetta nytkin, mutta emme ole osanneet edetä asiassa omin voimin”, sanoi Væksthus Syddanmarkin projektijohtaja Pernille Kjær, joka kuunteli kiinnostuneena toiminnan toteutusta Suomessa. Yrittäjä Gitte Carlend on lähtenyt vetämään liikenaisten verkostoa, jolla on noin 400 jäsentä. Jäsenmaksu on vajaat 300 euroa vuodessa. ”Olen vaikuttunut mallistanne Suomessa. Toivottavasti joskus voisimme tehdä yhteistyötä!”
Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Seija Estlander (kesk.) avasi yrittäjänaisten haasteita ja tavoitteita tanskalaisille kollegoilleen Gitte Carlendille ja Tine Backille.
Suuri tasa-arvoseminaari muisti naisyrittäjyyden ongelmat Naisten yrittäjyys oli myös vahvasti läsnä Nordiskt Forumin keskusteluissa. “Käsitys yrittäjyydestä on liian pääkaupunki- ja teknologiakeskeistä, mikä saa aikaan sen, että vain miesten yrittämistä arvostetaan”, paheksui Tukholman kauppakorkeakoulun professori Carin Holmqvist. “Naisten ei tarvitse tasa-arvoistua miesten ehdoilla, vaan yhteiskunnan pitää nostaa arvoon ryijyn kutojat ja muut perinteisten naisten töiden tekijät”. Ongelmat Ruotsissa kuulostavat samankaltaisilta kuin meillä.
15
Arkiliikunta pitää vedossa
Te k s t i : A l ma S ne l l ma n Kuva: Mia Kärkkäinen/Komiat-lehti
Omaa aikaa on hyvä raivata kalenteriin edes kerran viikossa, sanoo käsityöyrittäjä Kirsti Karppinen. Ilmarinen ja Yrittäjänaiset tutkivat naisyrittäjien jaksamista. Pitkät sunnuntaiset sauvakävelylenkit ystävättären kanssa auttavat pitämään kauhavalaisen käsityöyritys Lankavan toimitusjohtajan Kirsti Karppisen mielen virkeänä. ”Arkiliikunta on tärkeää jaksamisen kannalta, ja sauvakävelystä olen löytänyt oman lajini. Ystävän kanssa urheillessa tulee samalla vaihdettua kuulumiset. Mielikin rentoutuu luonnossa liikkuessa”, Karppinen kertoo. Ilmarinen ja Yrittäjänaiset toteuttivat viime keväänä kyselyn, jossa selvitettiin yrittäjänaisten jaksamista ja hyvinvointia. Tulosten perusteella useimmat naiset jaksavat yrittäjyyden paineita hyvin, sanoo Ilmarisen tutkija Jouni Vatanen.
Virtaa vyöhyketerapiasta Kyselyn mukaan yrittäjänaiset panostavat jaksamiseensa ajattelemalla myönteisesti ja tukeutumalla läheisiinsä. Useimmat pitävät huolta kunnostaan, syövät terveellisesti ja nukkuvat hyvin. Parhaiten jaksavat muistavat juhlistaa onnistumisiaan. Muita paremmin jaksavat yrittäjät, jotka kokevat, että heille jää tarpeeksi vapaa-aikaa. Yli 80 prosenttia vastaajista sanoo kokevansa päivittäin työn iloa. Positiiviset tunteet auttavat jaksamaan elämän kolhujen yli.
Karppinen hemmottelee itseään käymällä toisinaan vyöhyketerapiassa ja rentouttavissa hieronnoissa. ”Itse on pidettävä itsestään huolta, eihän sitä kukaan muukaan muuten tee. Omaa aikaa pitää muistaa varata, ettei työstressi käy liian suureksi.”
Vertaistuki auttaa jaksamaan Yrittäjänaiset jaksavat painaa pitkää päivää: kyselyyn vastanneet työskentelevät keskimäärin 48 tuntia viikossa. Työntekijöitä palkanneet tekevät pidempiä päiviä kuin yksinyrittäjät. Karppinen ei ole pitkien työpäivien vuoksi juuri koskaan menettänyt uniaan. Yrittäjän aviomies on töissä samassa firmassa, joten työhuolia ei onneksi tarvitse pyöritellä yksin. Lisäksi samassa elämäntilanteessa ollut mentori on toiminut vertaistukena. ”Yrittäjänaisten on tärkeää pitää huolta itsestään. Perheen ja työn yhdistäminen on aina vaikeaa, varsinkin jos on pieniä lapsia. Silloin edes yksi täysin itselle omistettu hetki viikossa auttaa jaksamaan.” Lisätietoa: Tutkimus ja kuntoutus: yrittajanaiset.fi Seminaarit: ilmarinen.fi/tyohyvinvointi
Neljä vinkkiä parempaan työelämään 1. Liikunta, riittävä uni ja tasapainoinen ruokavalio ovat työssä jaksamisen a ja o. 2. Vietä riittävästi vapaa-aikaa perheen ja ystävien parissa. 3. Tukea saa, kun osaa hakea. Maksuttomia tukikeinoja ovat esimerkiksi Ilmarisen seminaarit ja Yrittäjänaisten kuntoutus. 4. Muista nauttia elämästä ja juhlistaa hyviä hetkiä!
16
Te k s t i : M i ka e l a R e me s
Näin perustat verkkokaupan Myyminen verkossa on kätevää, kun perusasiat ovat kunnossa. Maksu- ja toimitustapoja sekä varastotilannetta on hyvä miettiä, jotta asioiminen on sujuvaa molemmille osapuolille. Mitä maksuvaihtoehtoja verkkokaupassa kannattaa tarjota, ja miten niistä saa turvallisia sekä asiakkaalle että yrittäjälle, OP-Pohjolan asiakasliiketoiminnan kehityspäällikkö Janne Niemelä? Vaihtoehtoja kannattaa tarjota asiakkaalle mahdollisimman monipuolisesti niin, ettei maksutavasta tule kaupan syntymiselle estettä. Maksupalveluiden tarjoaminen on toimiluvanvaraista toimintaa ja Finanssivalvonta ylläpitää toimiluvan saaneista palveluntarjoajista rekisteriä. Siinä olevat toimijat ovat turvallisia sekä yrittäjille että asiakkaalle.
Mikä maksutapa on kannattavin yrittäjälle? Suomalaiset ovat perinteisesti suosineet Suomessa toimivien pankkien maksunappeja, eli pankkien symboleita, jotka johtavat verkkopankkeihin. Nappimaksun etu on edullisuus kauppiaalle ja maksun tilityksen nopeus kauppiaan tilille. Toinen suosittu ja luotettava maksutapa on korttimaksu. Hyötynä ovat soveltuvuus kansainväliseen kauppaan ja järjestelmät palautuksille, virheille ja väärinkäytöksille. Suosiotaan ovat kasvattaneet myös erilaiset osamaksu- ja laskutustavat.
Palautuneet postiennakkotilaukset tulevat yrittäjälle kalliiksi. Kannattaako tätä maksutapaa ottaa ollenkaan käyttöön? Postiennakkotilauksissa kauppias rahoittaa itse asiakkaan oston, mikäli tuotetta ei ole valmiina varastossa, ja joutuu odottamaan rahaa kauemmin kuin esimerkiksi verkkomaksun kautta. Itse suosisin maksuvaihtoehtoja, joissa kauppiaana saisin maksun ennen tavaran toimittamista asiakkaalle.
Täytyykö verkkokaupan toimintaa turvaamaan ottaa joitain erityisiä vakuutuksia? Mitä? Ei täydy. Normaalit yritystoimintaa turvaavat vakuutukset riittävät.
Jos verkkokaupasta voi ostaa laskulle tai luotolla, mitä pitää tehdä, jos asiakas ei maksa laskuaan? Luotolle ja laskulle ostamista tarjoavat palveluntarjoajat hoitavat usein kauppiaan puolesta maksamattoman laskun perinnän tai kantavat joko osittain tai kokonaan aiheutuneet luottotappiot. Jos kauppias luotottaa asiakasta tai myy laskulla omasta kassasta ilman palveluntarjoajaa, vastaa kauppias perinnästä ja maksamattomista laskuista itse.
Toimitusmaksulla vai ilman? Kannattaako ilmainen palautus? Jos ilmaiset palautukset eivät rasita yrityksen taloutta, kannattanee ne nähdä ostokynnystä madaltavana tekijänä. Toimitusmaksun ei välttämättä tarvitse olla joko-tai-kysymys, vaan ilmaisen toimituksen voi tarjota esimerkiksi tietyn ostorajan ylittyessä. Tärkeintä on, että toimitusmaksuun liittyvät asiat on kerrottu asiakkaalle selkeästi ja yksinkertaisesti.
Voinko liittää verkkokaupan samaan taloushallintaohjelmistoon kuin kivijalan? Voiko verkkokauppaa käsitellä samassa kirjanpidossa? Verkkokauppaa voi käsitellä samassa kirjanpidossa ja näin pitääkin toimia, jos verkkokauppa ja muu myynti tapahtuu saman yrityksen nimissä. Jos nykyinen taloushallinto-ohjelmisto ei tue verkkokauppaa, kannattaa harkita sen päivittämistä sellaiseen, missä voi hoitaa yrityksen kaikki talouteen liittyvät asiat.
Millaisella pääomalla verkkokauppa on mahdollista laittaa pystyyn? Suhteessa kivijalan toimintaan pelkässä verkkokaupassa säästää toimitilojen kustannuksissa ja myyntihenkilökunnassa. Pääosaa aloittamiskustannuksissa näyttelee varaston kustannukset. Mitä pienemmällä varastolla pystyy aloittamaan, sitä pienemmät ovat aloittamisen kustannukset.
17
ä v y H sisko
Hyvä sisko on lehden palsta, jolla yrittäjänainen kehuu toista yrittäjäsiskoa. Kehu laitetaan myös kiertämään! Ainoa ehto on se, että sisko pitää löytää toisesta jäsenyhdistyksestä. Viime numerossa kehuttu Marjo Määttä valitsi hyväksi siskoksi naistenvaateliikkeen omistaja Anne Väreen Mikkelistä. Anne kuuluu Mikkelin Yrittäjänaisiin ja on myös Yrittäjänaisten hallituksen jäsen.
”Anne tuntee
asiakkaansa”
”Mikkelissä Nykynainen-vaateliikettä pyörittävä Anne Väre on malliesimerkki kivijalkaliikkeiden ja palvelun puolestapuhujasta. Hän ei ole antanut ympärille nousseiden kauppakeskusten lannistaa itseään vaan puskee yritystään eteenpäin määrätietoisesti ja suurella sydämellä. Annen persoona vetää asiakkaat vaateliikkeeseen yhä uudestaan. Vuosien kokemuksella Anne osaa antaa vinkit pukeutumiseen ja hän tuntee suomalaisen naisen maun. Anne ei myy vaatteita, hän myy palvelua. Liikkeeseen voi kävellä hameen ja paidan kanssa ja kysyä, mitä ihmettä minä näillä teen. Anne etsii asuun sopivat korut, näyttää miten solmia huivit ja luo asukokonaisuuden. Hyvä esimerkki Annen määrätietoisuudesta on se, että hän on ottanut haltuun kokonaan uuden markkinointikanavan, Facebookin. Hän päivittää sivuja ahkerasti ja valokuvaa asut sinne itse. Siellä on ihania kuvia! Annen kaltaisia naisia tarvitaan yrittäjäkentällä, sillä hänellä on periksiantamaton luonne ja usko omaan tekemiseen. Vastoinkäymisiinkin Anne suhtautuu oppimisprosessina: ai näin tämä pitikin tehdä! Anne on aurinkoinen ja säteilee positiivisuutta. Hänen liikkeensä menestyy, koska hän antaa palveluun kaikkensa. Anne on loistotyyppi!”
Testattu on!
Uudella palstalla yhdistykset jakavat hyviä käytäntöjään.
Omat ideat aktivoivat
Rovaniemen Yrittäjänaiset aktivoi jäseniään antamalla heille vapaat kädet. Jäsenet ovat pienryhmissä ideoineet ja toteuttaneet vuoden aikana mieleisiään tapahtumia. Tapahtumia on järjestetty muun muassa paikallisessa kenkäliikkeessä, jonka omistaja opasti oikeanlaisen jalkineen valinnassa ja ulkona laavulla, jonne osallistujat yhdessä patikoivat. “Toimintaan on saatu aktivoitua enemmän jäseniä, sillä tapahtumat ovat kaikille jäsenille avoimia ja kynnys osallistua on matala”, kertoo yhdistyksen varapuheenjohtaja Pirjo Talala.
18
Jazzbrunssi kerää kesävieraat yhteen
Pori täyttyy kesällä Pori Jazzin ja SuomiAreenan vieraista – mutta myös Yrittäjänaisista. Porin Yrittäjänaiset on hoksannut kerätä kaupungissa vierailevat Yrittäjänaiset yhteiselle jazzbrunssille Juhlatalo Rantakartanoon. Notkuvan brunssipöydän ääressä eri puolilta Suomea tulevat vieraat voivat tutustua toisiinsa ja vaihtaa kuulumisiaan. Yhdistyksen puheenjohtaja Riikka Reunamo kertoo tapahtuman keränneen kovasti kiitosta, ja sen toivotaan jatkuvan.
Alueellinen yhteistyö kannattaa
Lapissa luotetaan yhteistyön voimaan. Lapin Yrittäjänaisiin kuuluu seitsemän alueyhdistystä järjestävät aina kukin vuorollaan kevättapahtuman omalla paikkakunnallaan, jonne ovat tervetulleita muiden alueyhdistysten jäsenet. Myös Metropolialueen Yrittäjänaiset ovat nyt innostuneet esimerkistä. Ensimmäinen Espoon, Helsingin ja Vantaan Yrittäjänaiset yhdistävä tapahtuma järjestetään syyskuussa Luontokeskus Haltiassa. Ensimmäistä tilaisuutta koordinoi Vantaan Yrittäjänaiset.
Kentän kuulumisia
Lähetä meille lyhyt juttu ja kuva paikallisyhdistyksesi tapahtumasta! Pidä teksti napakkana, noin 1000 merkkiä on hyvä pituus. Lähetä aineisto osoitteella anne.hedemaki@yrittajanaiset.fi 24.10. mennessä, niin se ehtii seuraavaan lehteen.
Virroilla jumpataan ja juhlitaan Virtain Yrittäjänaisten hallitus kokousti heinäkuisena iltana taidekoti Kirstin Galleriassa Virroilla. Talon emäntä, taiteilija Kirsti Koro on yrittäjänaisten pitkäaikainen jäsen. Galleria juhlii tänä vuonna 30. toimintavuottaan. Yrittäjänaisten syksy on Virroilla aktiivinen: syyskuussa naiset kokoontuvat Virtain kisapirtille pump-liikuntatunnille ja lokakuun lopussa palkitaan juhlallisin menoin Vuoden yrittäjänainen. Virroilla on noin parinkymmenen hengen aktiivinen yrittäjänaisporukka. Kuvassa vuoden 2014 hallituslaisia: vasemmalta alhaalta Merja Kangasmäki, puheenjohtaja Ilona Peltomäki ja Kirsti Perähuhta. Ylhäältä vasemmalta: Marjaana Ahonen, Emmi Savinen, Mervi Vilen ja Katja Urrila-Virtanen.
Heinolan Yrittäjänaiset juhli kunniakasta 45 vuoden taivaltaan perinteikkäällä Heinolan WPK-talolla huhtikuussa. Juhlapuhujana oli Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Heli Järvinen. Puheessa Järvinen nosti esiin yrittäjille tärkeitä teemoja, kuten alv-rajan korotuksen ja vanhemmuuden kustannukset. Juhlassa jaettiin ansiomerkkejä yhdistyksessä pitkään vaikuttaneille naisille. Syntymäpäiväjuhlan ohjelman juonsi Ville-Matti Kuusela. Ohjelmassa oli herkuttelun lisäksi laulu- ja tanssiesityksiä. Juhlan lisäksi hymyä hallituksen huulille nosti jäsenhankintakampanja, joka on tuonut yhdistykselle jo 20 uutta jäsentä tänä vuonna. Saman tahdin toivotaan jatkuvan vielä syksyllä.
Seinäjoella palkittiin yrittäjäkonkari Seinäjoen seudun Yrittäjänaiset valitsi Vuoden yrittäjänaiseksi fysio- ja psykoterapeutti Kirsti Loukon. Loukolla on pitkä yrittäjätausta, sillä hän on toiminut vuodesta 1989 saakka fysioterapeuttiyrittäjänä. Louko on lisäksi laajentanut osaamistaan ja opiskellut seksuaalineuvojaksi. “Yrittämisessä parasta on vapaus, mutta eihän yksityisyrittäjän arki aina ole helppoa. Yrittäjänaisilta olen saanut tukea myös hankalissa tilanteissa. Tunnustus tuntuu erityisen hyvältä, sillä Yrittäjänaiset on niin mukava yhteisö.” Loukon toimitilat sijaitsevat Peräseinäjoella ja hänen toiminta-alueeseensa kuuluu Seinäjoki ja sen lähiympäristö. Vuoden yrittäjänaiselle aseteltiin kukka tukkaan ja koru kaulaan Seinäjoella ravintola Almassa.
19