n e n i na 3/2015
YRITTÄJÄNAISTEN JÄSENLEHTI 7€
Myyntiextrasta vauhtia kaupantekoon
Marju Silanderista uusi toimitusjohtaja
YRITTÄJÄ,
TURVAAMME MENESTYKSESI. Omaisuudesta ja työntekijöistä huolehtiminen on tärkeää – mutta se ei riitä. Yrittäjänä sinun tulee huolehtia myös omasta turvastasi. Näin varmistat, että perheesi talous kestää ja yrityksesi toiminta jatkuu kaikissa tilanteissa. Ota yhteyttä, niin katsomme yhdessä kanssasi läpi sinun tilanteesi ja teemme siihen sopivan ratkaisun. www.lahitapiola.fi/yritys
3/2015
nainen
YRITTÄ
Tässä numerossa LEHDEN TOIMITUS Suomen Yrittäjänaiset Vuorikatu 4 00100 Helsinki Puh. 040 522 0077 www.yrittajanaiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Marju Silander marju.silander@yrittajanaiset.fi TOIMITUSNEUVOSTO Anne Hedemäki Tiina Koski Marja-Leena Magga Maria Ruuska Marju Silander
TEN JÄ SENL
EHTI 7€
Myyntiextra sta vauhtia kaupanteko on
Marju Silanderist a uusi toimit usjohtaja
Puheenjohtajan ja toimitusjohtajan terveiset 5 Uutiset 6
Haastattelussa Suomen Yrittäjänaisten uusi toimitusjohtaja Marju Silander, joka haluaa saada yrittäjänaisten äänen suuriin pöytiin.
Henkilökuvassa: Arja Hongell 8
Pikkulikoilla on aina unelmia. Tänä vuonna 41 vuotta täyttänyt vaatekauppa Crazy on Arja Hongellin toteutunut unelma.
Kannessa Marju Silander Kuva: Vilja Pursiainen
TOIMITUS Kaskas Media maria@kaskasmedia.fi Juttuvinkit Anne Hedemäki anne.hedemaki@yrittajanaiset.fi
Jari Parantainen nitistää myymiseen liittyviä myyttejä 10
TAITTO Sinikka Suutarinen Vinttikonttori Oy sinikka.suutarinen@vinttikonttori.fi
15 helppoa vinkkiä myynnin vauhdittamiseen 14
ILMOITUSVARAUKSET Anne Hedemäki Puh. 040 522 0077 anne.hedemaki@yrittajanaiset.fi MEDIAKORTTI www.yrittajanaiset.fi
nainen 3/2015
JÄNAIS
Yrityskonsultti ja tietokirjailija Jari Parantaisen mukaan hyväksi myyjäksi ei tarvitse syntyä – onnettomista lähtökohdista voi syntyä hyvä myyjä.
Näin minä myyn -tarinoita 12
Yrittäjänaiset ympäri Suomea kertovat, miten myyntiin saadaan vauhtia. Yrittäjänainen listasi helpot ja (lähes) ilmaiset tavat, joilla kasvattaa myyntiä.
Yrityksen vakuutukset reilaan 16 Terveiset SuomiAreenasta ja Testattu on -palsta 17
Yrittäjänaiset näkyivät ja kuuluivat jälleen SuomiAreenassa Porissa. Vammalan ja Ylä-Kainuun yhdistykset kertovat toimivista käytännöistään. Punttisali, yhteiset lounaat ja kesätapahtumat ovat paikkoja, joissa yrittäjänaiset luovat yhteishenkeä.
KIRJAPAINO Punamusta Oy ISSN 0356-5254 (painettu) ISSN 2324-089X (verkkojulkaisu)
Kentän kuulumisia 18
JAKELU 9 000 kappaletta jäsenistölle, päättäjille, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille
Täytä lukijakysely ja voita palkinto 19
Kentällä palkittiin vuoden yrittäjänainen, opittiin ilmaisutaitoa ja vietettiin perinteikästä jazzbrunssia.
Suomen Yrittäjänaiset (SYN) on valtakunnallinen etujärjestö, joka ajaa yrittäjänaisten taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja. Yrittäjänainen-lehti ilmestyy seuraavan kerran 24.11.2015
/yrittäjänaiset @yrittäjänaiset
”Muiden matkimisella ei pitkälle pötkitä.” Crazy-vaatekaupan omistaja Arja Hongell
33
Varma_yrittajanainen_210x143_konv.indd 1
19.8.2015 9.06
Älä jää veroasioissa yksin – liity nyt Veronmaksajiin! Käännämme pykälät ymmärrettävään muotoon, neuvomme sinua ja pidämme puoliasi verojen määrästä päätettäessä. • Verojuristin neuvot puhelimitse ma – pe klo 9.00 – 14.00 vain puhelumaksun hinnalla (pvm/mpm) • Taloustaito-lehden joka kuukausi • Pääsyn verkkopalvelun tietopankkeihin, joista löydät vastauksia juuri sinua askarruttaviin kysymyksiin nopeasti ja juuri silloin, kun niitä tarvitset.
Liity verkossa www.veronmaksajat.fi tai soita 03010 5511 klo 9-16
0e
ero 6,8
um . Irton
a 2015
säkuut
ke l 10.
25€ / vuosi + liit maksu 8 €. Jatkotymismaksat vain jäs ssa enmaksun.
USSIJOITUTUKSEN VAKUja (vero)edut kulut
Veronmaksajien jäsenenä saat
33€
6/15
ät
ättöm
Sietäm
RIT NAAPU JÄN YRITTÄ tely
jes velkajär erheen Lapsip LOUS-
KOTITA NYS VÄHEN ENTTI n TESTAM oituksee hyvään
tark
LISTAN PÖRSSIKIT cto, SUOSI la, Affe
Rapa Okmetic, Fiskars, … Sampo
OSTA j!a PIDÄ
nha jän va sa säästä Osakei yhä muodis st n ko EYS
ILY
KERÄ
ot Savikiek soimaan
TERV
n Kuntoilija ittarit monet m
T
AUTO
aksat Mistä m issa? premium
TOIMITUSJOHTAJAN TERVEISET
P UHE E NJOHTAJAN TE RV E IS E T
Marju tuli Yrittäjänaisten leiriin
Mihin suuntaan katsomme?
Marju Silander on Yrittäjänaisten uusi toimitusjohtaja. Tiedossa on edunvalvonnan ohella reipas annos inspiroivaa työtä. Kärkihommia ovat esimerkiksi nettisivujen uusiminen ja jäsenhankintaan ja -huoltoon panostaminen. Kulunut vuosi on ollut haipakkaa menoa. Olemme toimineet viitisen kuukautta ilman toimitusjohtajaa, koska edellinen toimitusjohtajamme Heli Järvinen valittiin eduskuntaan ja ennen vaaleja hän oli pitkään vaalivapaalla. Toimisto ja hallitus ei kuitenkaan seisonut tumput suorina. Kävimme keväällä tapaamassa presidentti Sauli Niinistöä. Eduskuntavaalien tiimellyksessä tuuppasimme rivakkaan tahtiin mediatiedotteita – ja palstatilaa napsui upeasti. Kävin vaalien alla lukuisissa yrittäjäjärjestöjen ja naisvaltaisten alojen järjestöjen tilaisuuksissa ja puolueiden vaalipaneeleissa. Kiirastorstai-iltana sain kesken saunan lämmityksen puhelun, että saimme myytyä liiton vuokralla olleen asunnon ja vähän myöhemmin rustasimme jo Vuorikadun huoneiston kauppakirjaan nimiä. Vuoden rekrytointisaldoon kuuluu toimitusjohtajan lisäksi uusi toimistosihteerimme Helena Pitkonen. Yksi kevään huippuhetkistä oli myös se, kun Euroopan komission Suomen edustusto kutsui minut Yrittäjänaisten palttoossa Brysseliin. Reissu oli räätälöity yritysten ja yrittäjäjärjestöjen johdolle ja siihen osallistui muun muassa pankkien talousviisaita. Tarvitsemme ystäviä, joilla on vaikutusvaltaa. On aika toivottaa Marju sydämellisesti tervetulleeksi! Olen tosi iloinen, että hän on ottanut ammattijohtajan otteella kaikki narut hanskaansa!
”Se on epäonnistunut, joka ei ole edes yrittänyt”, valitsin aikoinaan graduuni sitaatiksi. Olen erittäin iloinen aloittaessani Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtajana, koska kasassa on porukka, jota ei sitaatti koske! Olen kuitenkin huolissani siitä, että moni jättää nykyään yrittämättä. Mitä on tapahtunut yritteliäälle ja sisukkaalle kansallemme? Kuulemme päivittäin huonoja uutisia: talous ei kasva, vienti ei vedä. En lähde valittajien kuoroon, vaan uskon, että meillä yrittäjänaisilla, on mahdollisuus lähteä yhdessä rakentamaan uutta Suomea. Luin hiljattain Tellervo Hakkaraisen ja Maarit Huovisen mielenkiintoisen kirjan Lotta sodassa ja rauhan töissä. Siinä kuvattiin, miten sotien jälkeen naisten osaaminen otettiin käyttöön jälleenrakentamisessa. Tuona aikana syntyi muun muassa Suomen hieno työpaikkaruokailukulttuuri. Onko meistä nyt uudistajiksi? Yrittäjänaisten äänen esiin tuominen, mahdollisuuksien tasa-arvon edistäminen ja taloudelliseen vapauteen pyrkiminen ovat vaikuttamistyön perusta. Omien järjestökokemusten myötä olen nähnyt yhdistystoiminnan mahdollisuuksia, mutta myös kipupisteitä. Haluan rakentaa kanssanne entistä vahvemman yrittäjänaisjärjestön. Haluan, että olemme tavoiteltu kumppani niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Tulen kiertämään aktiivisesti Suomea, jolloin voimme miettiä yhdessä toiminnan kehittämistä. Ensimmäinen jäsentavoitteemme on tulla Suomen Yrittäjien suurimmaksi toimialajärjestöksi ja ylittää 7 000 jäsenen rajan. Kenet sinä haluat pyytää mukaan järjestöömme?
Seija Estlander puheenjohtaja
Marju Silander toimitusjohtaja
5
Haaveilija, jolla on Kuva ja teksti: Vilja Pursiainen
Marju Silander on Suomen Yrittäjänaisten uusi toimitusjohtaja.
Marju Silanderin, 49, sormet sinertävät vielä hieman kesän aikana kerätystä 15 kilon mustikkasaaliista. Hän kutsuu itseään haaveilijaksi, jolla on viisivuotissuunnitelma. Se on selvästi kannattanut. Silander siirtyi Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtajaksi elokuun lopussa Helsingin Yrittäjien varatoimitusjohtajan pestistä. ”Minulle yrittäjyys on toiminta-asenne; se on unelmien toteuttamista ja epäkohtiin tarttumista.” Silanderin polkua Yrittäjänaisten johtoon voisi pitää luonnollisena jatkumona uralle. Sitä kuvaavat ”päätyminen” erilaisten järjestöjen, kuten Suomen CP-Liiton ja Helsingin Yrittäjien, hallituksiin, luottamushenkilöksi ja työntekijäksi. ”En osaa sanoa, ei. Minua ajaa hirveä tiedonjano ja uteliaisuus.” Ja päättäväisyys, voisi ulkopuolisena lisätä.
“Minulla on lehmän hermot” Alkusysäys järjestöuralle on ollut Silanderin nuoremmalle pojalle aikoinaan an-
6
nettu lausunto, jonka mukaan tämä ei CP-vammansa myötä koskaan oppisi mitään. Nykyään poika ajaa autoa ja toimii puutarhurina. Pitkä ura pojan omaishoitajana opetti vaatimaan ja kyseenalaistamaan. ”Minulla on lehmän hermot”, Silander nauraa. ”Nautin siitä, että saan asioita eteenpäin ja pääsen vaikuttamaan.”
sen. Oma yritys opetti paljon yrittämisen käytännöstä. ”Verkostoituminen on mielettömän tärkeää. Yrittäjänaiset oli ensimmäinen järjestö, johon silloin liityin. On tärkeää, että on joku, jolta voi kysyä apua”, Silander kertoo. ”Näen yrittämisen nykyaikaisena tapana ansaita elanto. En usko, että pitää olla joko palkkatyössä tai yrittäjänä, vaan niitä voi tehdä peräkkäin ja rinnakkain.”
Yrittäjäsisar-henkeä puhaltamassa
Kiinnostus talouteen ja yhteiskunnallisiin asioihin on vienyt Silanderin opiskelemaan ensin kauppaopistoon, sitten taloustieteen kandidaatiksi perheen asuessa Kanadassa ja lopulta kansantaloustieteen maisteriksi. Opiskelujen myötä hän hurahti myös yrittämiseen. Silander opiskeli yrittäjän ammattitutkinnon ja perusti oman yrityk-
Silanderille tärkeä tavoite on se, että kaikilla olisi mahdollisuuksien tasa-arvo. Sitä ei naisille työelämässä edelleenkään ole. Silanderin mukaan yhtenä ongelmana on, ettei yhteiskunta edelleenkään hyödynnä tasavertaisesti kouluttamiaan naisia ja miehiä. Siinä missä miehet puhuvat usein talvisodan hengestä, Silander haluaisi puhaltaa Suomeen yrittäjäsisar-henkeä. ”Me osataan ja pystytään, nyt pitää vaan ryhtyä.” Tämän hetken suurimpina haasteina Silander näkee erityisesti yrittämisen taito-
suunnitelma Syvämmellä Savonlinnaan
jen ja tietojen päivittämisen, yrityksen liiketoiminnan kehittämisen, viennin edistämisen ja omistajavaihdokset, vaikka haasteita löytyy myös yrittäjyyden edistämisen sekä sosiaaliturvakysymysten parista. Varsinkin viennin edistäminen on Silanderille sydämen asia. ”Uskon, että on ihan mielettömiä ideoita, joita voi viedä”. Siihen ei tarvita välttämättä suuria sijoituksia, vaan jo englanninkieliset verkkosivut voisivat saada jonkun kiinnostumaan vaikkapa Kiinassa. Esimerkkeinä aloista, joita voisi hyödyntää nykyistä enemmän Silander nostaa koulutusalan, hoiva-alan ja julkisen sektorin hallinto-osaamisen. Hän toivoo että ei katsottaisi pelkästään laatikon ulkopuolelta, vaan ilman laatikkoa. ”Jos sulla on kukkakauppa, niin voisiko siinä olla kukkakaupan lisäksi parturi tai kahvila?”
Yksi omistajanvaihdos koskee neljää työpaikkaa Toinen ajankohtainen asia, jonka Silander haluaa nostaa esiin on omistajavaihdokset. Seuraavan 10 vuoden aikana arviolta
70 000 yrittäjää eläköityy. Yksi omistajavaihdos koskee noin neljää työpaikkaa. Suomessa ei ole tarpeeksi herätty siihen, että yli 90 prosenttia yrityksistä on alle 10 hengen yrityksiä. Lainsäädäntö elää vielä suuryritysten ajassa”, Silander kertaa lukuja Suomen Yrittäjien tekemästä selvityksestä. Haasteita on edessä paljon, mutta Silander on luottavainen. Hän korostaa yhteistyön ja keskustelun merkitystä. Suomen Yrittäjissä tehty työ toimii hyvänä pohjana ja laajat vuosien aikana kerätyt verkostot ovat Silanderin vahvuus. ”Pyrin saamaan meidät jokaiseen pöytään.” Haastattelun lopuksi Silander kertoo uudesta harrastuksestaan ratsastuksesta. ”Hevonen menee aina sinne, minne ratsastaja katsoo. Se on hämmästyttävää. Tästä voisin keksiä jonkun moton, jota voisin hokea itselleni ja päättäjille.”
Suomen Yrittäjänaisten liittokokouspäivät pidetään tänä vuonna Savonlinnassa 10.–11.10. Tiedossa on tasokasta ohjelmaa ja kauaskantoisia päätöksiä. Lauantaina hurahetaan touhuun, pulahetaan kylypyyn, tehhään löytöjä, makustellaan ja naatiskellaan, tietenniin! Illalla heittäyvytään elämälle, nautitaan yhteisestä illallisesta ja OPPohjola palkitsee Vuoden valtakunnallisen yrittäjänaisen. Ilta huipentuu tanssin pyörteisiin kavaljeerien seurassa.
Piätetään tärkeistä assiista Sunnuntaina liittokokouksessa päätetään yhdessä tärkeistä asioista ja valitaan liiton hallitukseen jäseniä erovuorossa olevien tilalle. Erovuorossa on neljä hallituksen jäsentä: Kerttu Helynen, Anne Issakainen (ent. Väre), Paula Kajava ja Sirpa Pii-Keinonen sekä heidän varajäsenensä. Liiton puheenjohtaja Seija Estlander on toiminut nyt ensimmäisen kaksivuotiskautensa ja hänet voidaan valita vielä kahdeksi kaudeksi. Ehdolle vaaleissa voivat asettua Yrittäjänaisten jäsenet.
OP 7
Arja Hongellin Crazy-vaatekaupassa asiakkaalle kerrotaan, mitä pukea. Energinen ja rohkea palveluasenne on pitänyt putiikin pystyssä jo 41 vuotta.
Asiakas ei ole Vaikka ulkona sataa kaatamalla, sisälle pieneen putiikkiin astuva nainen tuntuu tuovan mukanaan auringon. Kirkkaanoranssit hiukset sädehtivät ja silmissä näkyy leikkisä pilke. Arja Hongellin Fredrikinkadulla sijaitseva vaateliike Crazy täytti tänä vuonna 41 vuotta. Liike on yhtä tunnettu eloisasta omistajastaan kuin huomiota herättävästä nimestään. ”Se on helppo muistaa. Ulkomailla minut tunnetaan Crazyna, ei siellä nimeäni muisteta.” Nimi sopii liikkeelle loistavasti. Vaaterekit ovat täynnä toinen toistaan menevämpiä vaatteita. Ympärillä näkyy röyhelöitä, nahkaa, villejä kuvioita ja siellä täällä tummasävyisten vaatteiden joukossa myös räiskyviä värejä. ”Eikö olekin ihan Arjan näköinen?” hymyilee vieressä Hongellin hyvä ystävä ja kollega Ulla Melts. Onhan se. Hongellin tyyli on rohkea ja häpeilemätön. Mustavalkoinen, liehuva asu, korkeat tolppakorot, mustaksi maalatut kynnet ja kiiltäviä sormuksia täynnä olevat kädet saavat aikaan vaikutelman merirosvosta. Boheemista ja tyylikkäästä sellaisesta.
Aviomies kannusti Hongellia pistämään oman putiikin pystyyn. Crazy perustettiin vuonna 1974 Tapiolaan, josta se siirtyi viiden vuoden jälkeen nykyiselle paikalleen Helsingin Fredrikinkadulle. Viime vuonna juhlittiin liikkeen 40-vuotissyntymäpäivää.
Oma vaatekauppa unelmana jo pikkutytöstä
”Asiakkaamme eivät sano meille, mitä haluavat. Me kerromme sen heille. Olemme totuttaneet heidät siihen, ettei tarvitse itse tehdä mitään.” Uusille asiakkaille menettelytavat tulevat usein yllätyksenä. ”He kysyvät monesti, saako vain katsella. Jos asiakkaiden antaisi vain olla, he ostaisivat samanlaisia vaatteita kuin aina ennenkin. Ei se niin mene”, Hongell hymyilee pilke silmäkulmassa. ”Yksi nykyinen vakioasiakas huusi kerran pukukopista, että asiakas on aina oikeassa. Vastasin, että jos meillä olisi noin typerä motto, olisimme lyöneet pillit pussiin jo aikoja sitten.” Tärkeintä ei Hongellin mukaan ole se, paljon saa myytyä. ”Se, että saat asiakkaalle pussit täyteen ja rahat pois, ei ole mikään voitto.
Hongellin into vaatteiden kanssa työskentelemiseen syttyi varhain. Hän oli viisilapsisen perheen toisiksi nuorin ja sai kaikki vaatteensa käytettyinä isosiskoiltaan. ”Vaatteet oli kolmeen kertaan väännetty ja käännetty ennen kuin sain ne. Ainahan pikkulikoilla on unelmia, oma vaatekauppa oli minun. En ymmärtänyt silloin, että se voisi toteutua.” Koulunsa Hongell kävi Kurikassa Pohjanmaalla. Nuori nainen halusi suurempiin kuvioihin ja lähti ensin au pairiksi Yhdysvaltoihin ja myöhemmin pariksi vuodeksi mallintöihin Pariisiin. Lomaillessaan Suomessa hän tapasi aviomiehensä Peterin. ”Se oli sillä selvä. Hän tuli korjaamaan minut pois Pariisista”, Hongell nauraa.
8
Myynti on kokonaisvaltainen kokemus Crazy poikkeaa monista ketjuliikkeistä muutenkin kuin valikoimaltaan: sievistely ja sivusta katselu eivät kuulu kaupan tyyliin. ”Meidän pitää päästä käsiksi, laittaa ja näyttää, mitä vaatteilla tehdään. Kyse ei ole vain myynnistä, vaan palvelusta ja stailaamisesta. Se on kokonaisvaltainen kokemus”, Hongell sanoo.
Mutta kun sama asiakas tulee takaisin – se on vasta saavutus.”
Hyvät asiakassuhteet auttavat vaikeina aikoina Hankalat talousajat ja verkkokaupan kasvu eivät tee kivijalkavaatekaupan toiminnasta helppoa. ”Tämä tilanne vaikuttaa kaikkiin, meihinkin. Kun viimeksi oli lama, myyntimme vain kasvoi. Ajattelin, että ei tämä nytkään missään tunnu, mutta kyllä se tuntuu. On kauheaa kuultavaa, että ihmiset sovittavat kaupoissa vaatteet ja tilaavat ne sitten saman tien netistä”, Hongell sanoo. Kollega Melts uskoo, että vaikeina aikoina hyvien asiakassuhteiden merkitys korostuu. ”Kyllähän kaikki talouden nousut ja laskut tuntuvat, mutta jos on selkeä asiakaskunta valmiina, kyllä sitä eteenpäin rullaa.” Ainoa päänvaivaa aiheuttava asia on työntekijöiden kesälomien yhteensovittaminen. ”Meillä on yksi sääntö: asiakkaita vastassa pitää olla ainakin yksi tuttu naama. Kukaan meistä ei voi olla töissä koko kesää, joten lomien kanssa vekslataan joka vuosi. Siinä ovat meidän suuret ongelmamme!” Hongell nauraa. Pitkäikäisellä putiikilla on paljon pitkäaikaisia asiakkaita, jopa kolmesta sukupolvesta: isoäidit lapsineen ja lapsenlapsineen. Asiakkaista puhuessaan Hongell liikuttuu. ”He ovat niin ihania. Mieheni sanoo, että olen koukussa asiakkaisiini. Onneksi se on molemminpuolista.” Hongellilla on omasta putiikista haaveilevalle yrittäjälle yksi neuvo. ”Tässä hommassa pitää olla hullu, rohkea ja ottaa riskejä. Muiden matkimisella ei pitkälle pötkitä. Pitää olla se oma visio.”
Te k s t i : K i ra Ke i n i Kuva: Vilja Pursiainen
aina oikeassa Arja Hongell, 69, Helsinki • Perusti Crazy-vaatekaupan vuonna 1974. • Perheeseen kuuluu aviomies Peter, tytär Ceci ja poika Cami sekä viisi lastenlasta. • On Helsingin Yrittäjänaisten jäsen.
”Olen ollut unelmatyössäni kaikki nämä vuodet. Tulen töihin joka päivä hieman myöhässä, mutta aina tanssien”, Arja Hongell nauraa.
9
Pölli tästä -blogia kirjoittava Jari Parantainen haluaa epätäydellistä someviestintää ja lisää rohkeutta naisiin.
Hyvä myyjä Elokuvaohjaaja Woody Allen on sanonut, että 80 prosenttia menestyksestä tulee siitä, että vaivautuu paikalle. Yrityskonsultti ja tietokirjailija Jari Parantainen uskoo, että suomalaisilla myyjillä olisi tästä opittavaa. “Suomessa on helppo kilpailla: kun tekee edes säädylliset myyjän tehtävät, on jo kärkikymmenikössä”, Parantainen aloittaa. Yli tuhat tuotteistamista ja hinnoittelua käsittelevää koulutusta vetänyt Parantainen on vakuuttunut siitä, että suomalaisten yrittäjien myyntityössä on kehitettävää. Suosittua Pölli tästä -blogia kirjoittava Parantainen ei myöskään säästele sanoissaan. “Emme ole myyjäkansaa. Asenne on erilainen, kun mennään Hollantiin tai Italiaan, jossa on käyty vuosisadat kauppaa aamusta iltaan. Ei myynti ole syntiä!” Suomalaiset myyjät ovat Parantaisen mukaan usein alasta riippumatta umpiteknisiä ja unohtavat samalla asiakkaan näkökulman. “Usein neuvon, että kannattaa käydä myyntipuheet ennakolta läpi maallikon kanssa. Hyvä perussääntö on: älä käytä sanoja, joita 12-vuotias ei ymmärrä. Jopa maailman mutkikkaimman asian voi kuvailla niin.”
10 10
Te k s t i : He i k k i Is o t a l o Kuva: Jari Parantainen
ei kainostele Hyvät asiakassuhteet vaativat huolenpintoa Harva yritys voi toimia hit and run -toimintamallilla, jossa yhden asiakkaan kanssa asioitua siirrytään vikkelään seuraavaan. Omenapuun taimen ostanut asiakas voi tarvita myös puutarhasaksia. “Suomalaisen myyjän kainous johtaa siihen, että myynnin ajatus menee väärin päin. Kaikkein todennäköisin asiakas on se, joka osti juuri äsken. Suomalainen ajattelee päinvastoin: enhän kehtaa häiritä häntä jatkuvasti!” Jyvät erottuvat akanoista viimeistään siinä vaiheessa, kun yrittäjä tekee virheen. Ja kaikkihan niitä tekevät. “Reklamaatiotilanne vaikuttaa yrityksen tulevaan menestykseen. Osa ottaa hatun kouraan, pyytää anteeksi ja tarjoaa hyvitysohjelmaa. Toinen porukka yrittää paijata asian kuoliaaksi ja syyttää asiakasta. Näissä tilanteissa tehdään joko ikuisia asiakkaita tai vihamiehiä. Molemmat kertovat kokemuksistaan jopa vuosikausia. Sosiaalisessa mediassa yleisö vielä moninkertaistuu”, Parantainen korostaa.
Netti ja some haltuun Parantainen painottaa, että jokaisen myyjän pitäisi tehdä edes minimisatsaus läsnäoloon internetissä. “On selvää, että monet kaupat käydään loppuun saakka netissä. En tarkoita ainoastaan verkkokauppaa. Jokainen tietää omakohtaisesti, kuinka paljon tekee valintoja verkosta löytyvän tiedon perusteella.” Pienillä yrityksillä on vain voitettavaa sosiaalisessa mediassa. “Some on asia, jota etenkin pienyrittäjien pitäisi miettiä. He voivat huoletta olla epätäydellisiä ja pystyvät henkilökohtaiseen viestintään. Suuressa yrityksessä sama on hirveän vaikeaa: henkilökohtainen ote tai persoonallinen ääni ei ole yksinkertaista rakentaa.”
Parantainen murtaa kymmenen myyttiä myynnistä 1. Hyväksi myyjäksi synnytään “Hyväksi myyjäksi voi syntyä, jos on sosiaalisia taitoja ja hyvä hoitamaan asioita silmätysten. Toisaalta onnettomista lähtökohdista voi syntyä hyvä myyjä. Stereotyyppinen suomalainen, eli sopivasti sisäänpäinkääntynyt, voi olla älyttömän tehokas verrattuna pajattajaan.” 2. Asiakas on aina oikeassa “Asiakas ei todellakaan ole aina oikeassa. Hän saattaa hyvinkin haluta ostaa tuotetta, joka ei sovi hänelle. Monet ihmiset eivät edes tiedä, mitä oikeastaan toivovat. Usein yrittäjän tärkein taito on opetella sanomaan “ei”. Ihmiset arvostavat myyjiä, jotka kieltäytyvät oikeassa paikassa.” 3. Myyntityötä ei arvosteta “Jos asiaa kysyy kaduntallaajalta, vastaukset ovat kaksijakoisia. Hän saattaa samaan aikaan ajatella, että ei ikinä haluaisi myyjän kenkiin, mutta hetkeä myöhemmin kehua tarkkaa muuraria, joka auttoi ongelmatilanteessa. Ihmiset arvostavat auttajaa, jota ei vain kutsuta myyjäksi.” 4. Sosiaalinen media on myynnin kannalta hyödytöntä ajantuhlausta “Ei sosiaalinen media varmaankaan välttämätön ole, mutta kyllä se on oikein tehokas tapa monistaa omaa myyntipuhetta. Se tekee hommia silloinkin, kun yrittäjä on lomalla. Ne jotka osaavat pyörittää bisneksiään ilman somea, olkoot ilman.” 5. Vain onnistumisista kannattaa kertoa “Rehellisyys kannattaa. Kerroin juuri blogissa isosta mokauksestani. Haluaisin nähdä, kun iso firma paljastaa, että tämmöinen kämmäys tuli tehtyä. Tähän on vain pienyrittäjällä mahdollisuus.”
6. Aina kannattaa metsästää uusia asiakkaita “Monesti vanha asiakas on paljon arvokkaampi. Myyjät voi jakaa kahteen porukkaan: metsästäjiin, jotka hakevat koko ajan uutta saalista ja puutarhureihin, jotka jaksavat hoitaa vanhoja asiakassuhteita. Puutarhurit vievät usein pitkällä aikavälillä voitonm mutta asia ei ole mustavalkoinen asia, sillä molempia myyjätyyppejä tarvitaan.” 7. Hyvällä myyntipuheella saa myytyä mitä tahansa “Jos asiakkaalla ei ole tarvetta, ei hän myöskään osta. Sama se, minkä myyntipuheen myyjä pitää. Miksi ihminen ottaisi lääkettä, jos ei ole tautia? En halua, että myyjät keksivät tarpeita tyhjästä.” 8. Hyvä tuote myy itsensä “Suomalaiset ajattelevat usein, että tärkeintä on tehdä teknisesti hyvä tuote. Samaan aikaan tuotteeseen liittyvät mielikuvat, palvelut ja kokonaisuus unohdetaan.” 9. Alennusmyynti kannattaa aina “Alennusmyynnillä saa asiakkaita, mutta bisneksen tarkoitus ei ole pyörittää liikevaihtoa vaan tuottaa tulosta. Alennusmyynti voi vesittää tuloksen, sillä voittoa on saatava jostain. Eräs viestintäyrittäjä kertoi minulle vuosia sitten, että on voittanut viime aikoina kaikki tarjouskilpailut, joihin on osallistunut. Ei ollut hieno asia, koska hän oli sen seurauksena menossa konkurssiin.” 10. Myyjä ei voi vain istua odottamassa, että asiakkaat soittavat “Itse harrastan tätä koko ajan. Toisaalta kymmenen kirjaa ja tuhannet blogipostaukset, twiitit ja koulutukset ovat olleet se paikka, jossa olen hoitanut markkinointini. Jos ei vastaavaa tee, on turha odotella. Opetus on se, että tyrkyttäminen ei ole välttämätöntä.”
11
Yrittäjänaiset ympäri Suomea kertovat, miten saada hautaustoimiston, herkku- ja lahjatavaraliikkeen ja henkilöstövuokrausyrityksen myyntiin vauhtia.
Tyytyväinen asiakas palaa takaisin Te k s t i : He i k k i Is o t a l o Kuvat: yrittäjät
Yrittäjäverkostoista potkua myyntiin Anu Grönlund toimii henkilöstöpalveluyritys VMP:n franchisingyrittäjänä Kemi-Tornion alueella. Hän on ainoa osakas yrityksessä, jonka vuosiliikevaihto on noin miljoona euroa. VMP-group toimii Suomessa yli neljälläkymmenellä paikkakunnalla ja koko ketjun liikevaihto lähentelee sataa miljoonaa euroa.
Grönlund myy rekrytointiin liittyvää apua ja henkilöstövuokrausta paikallisille yrityksille. “Voi ajatella, että meillä on kaksi asiakasryhmää: yritykset ja vuokrattavat työntekijät, joita ilman emme tietenkään pärjäisi”, Grönlund pohtii. Vaikka VMP tekee paljon myyntiä ja markkinointia verkossa, painottaa Grönlund tarvetta kohdata asiakas kasvokkain. “Myyntityö lähtee henkilökohtaisesta kontaktista. Käymme päivittäin vierailulla asiakasyrityksissä.”
Myynti ei ole yksilösuoritus Henkilöstövuokrauksessa kukin ostos on asiakkaalle suhteellisen kallis. Psykologisista testeistä ja taustatyöstä huolimatta myös henkilöstönvuokrauksessa tapahtuu virherekrytointeja. “Jos osoittautuu, ettei rekrytointi onnistunut, myönnämme virheen ja etsimme uuden työntekijän. Se ei välttämättä ole työntekijän ammattitaitokysymys, vaan voi johtua myös henkilökemioista. Pääsääntöisesti olemme saaneet positiivista palautetta.” Vaikka varsinaisella työpisteellä on vain yksi kollega, on Gönlund paljon yhteydessä toisiin VMP-yrittäjiin, jotka painivat samojen ongelmien kanssa. Yhteistyö ei rajoitu oman ketjun sisälle. “Olen osallistunut myös paikallisten yrittäjänaisten toimintaan. Uskon, että verkostoituminen on tärkeää kaikille yrittäjille. Esimerkiksi yksin yrittävälle kampaajalle on tärkeää, että voi jakaa yrittäjäverkoston kanssa työn ilot ja tuskat”, Grönlund korostaa. Paikallistason yhteistyö yrittäjien kesken kehittää koko alueen liiketoimintaa. “Menestys leviää, ja kaikki voivat paremmin.”
12
Hautaustoimistossa ei tyrkytetä Marianne Välimaa osti itselleen vuosituhannen vaihteessa kituuttavan ja vanhanaikaisen hautaustoimiston. Välimaa profiloi Lahdessa sijaitsevan liikkeen uudestaan: hän esiintyi hautaustoimiston mainoksessa kasvoillaan ja tarjosi persoonallista palvelua. Se kannatti. Hautaustoimisto työllistää omistajan lisäksi tätä nykyä kolme työntekijää. “On myös ihmisiä, jotka haluavat asioida naisten kanssa. Hautausala on periytynyt perinteisesti isältä pojalle”, Välimaa sanoo. Hautauspalvelujen myyminen eroaa muiden palvelujen myynnistä. Ostaja on henkisesti liikuttuneessa tilassa, eikä hänellä usein ole ennakkokäsitystä hintatasosta. Välimaa korostaa, ettei asiakkaan surua saa käyttää hyväksi.
Asiakkaalle tarjotaan täysi palvelu
Perjantaikasseista tuli hitti Miina Laukkanen pitää Salossa Murena-nimistä herkku- ja lahjapuotia, josta löytyy parafiinikynttilöitä, italialiasia tryffeleitä sekä pehmojäniksiä. Alle sataan neliöön mahtuu herkku-, sisustus- ja lastenosasto. Liikkeestä löytyy yhteensä 3 500 eri tuotetta. “Yrityskoulutuksissa neuvottiin, ettei kannata perustaa kauppaa, jossa on jokaiselle jotakin”, Laukkanen naurahtaa. Murenassa asiakas on todennäköisemmin ylipalveltu kuin alipalveltu. “Jos asiakas haluaa ostaa yhden tuotteen ja katsoa rauhassa, annan hänen tehdä niin. Usein asiakas on onnellinen, kun saa hyvän kassillisen kaikkea, mitä ei ymmärtänyt etsiä.” Yksi keino myynnin vauhdittamiseen on tuotepaketit. Riista- ja makkarakassi houkuttelevat lihanystäviä. Torstaisin ja perjantaisin myydään viikottain vaihtuvaa perjantaikassia, josta löytyy valmiiksi ruoka-aineet ja resepti. Kasseja mainostetaan niin nettisivuilla kuin sosiaalisessa mediassa. Kassien suosiosta kertoo se, että niitä varataan jo ennakkoon. “Pieni liike ei voi kilpailla isojen markettien kanssa hinnalla. Pitää panostaa laatuun ja hyvään palveluun.”
Myös hautaustoimiston pitää pystyä kehittymään. Iäkkäämmät asiakkaat saattavat hautaustoimistoon saapuessaan tokaista tulevansa “arkkuliikkeeseen”. “Ennen hoidettiin kaikki itse. Tänä päivänä kaupungissa ihmiset ovat vieraantuneet kuolemaan liittyvistä asioista, joten on tarjottava kokonainen palvelukokonaisuus. Pitää miettiä vainajan kuljetus, arkuttaminen, pukeminen, arkkuun ja omaisille tulevat kukkalaitteet”, Välimaa luettelee. “Jos omaiselle tulee olo, että hänelle tyrkytetään, myyntitilanne ei toimi. Pyrin selvittämään, millainen vainajan tyyli oli ja mistä asioista hän piti. Myyminen ei saa olla se näkyvä osa.” Asiakkaan kuuntelu on kannattavaa myös lisämyynnin kannalta. “Jos asiakas on tyytyväinen, hän palaa ostamaan myös hautakiven tai tilaamaan perunkirjoituksen kuolinpesälle.”
Näkyvyys yhteisössä tuo asiakkaita “Salossa on eletty vaikeita aikoja koko kauppiasurani ajan, mutta positiivisella asenteella ja kovalla työllä vaikeakin aika muuttuu hyväksi”, Laukkanen korostaa. Murena on ollut mukana järjestämässä tempauksia ja tapahtumia yhdessä muiden paikallisten yritysten kanssa. Liikkeessä on ollut myös lastenpäivät. Näkyvyys paikallisyhteisössä tuo uusia asiakkaita. Laukkanen ei ole vaarassa kyllästyä työhönsä. “Edelleen vuosien jälkeen saan onnistumisen tunteita hyvin sujuneesta myyntitilanteesta. Kun jotain asiaa rakastaa, sitä on helppo myydä. Jos ei itse rakasta työtään ja tuotteitaan, on muiden vakuuttaminen vaikeampaa.”
13
Te k s t i : He i k k i Is o t a l o
Parempaa bisnestä? Tule kehittämään yritystäsi! Saat tuoreimman tiedon lisäksi tehokasta henkilökohtaista asiantuntijaohjausta ja konsultointia yrityksesi tarpeisiin. Skannaa Qr-koodi ja lue lisää.
Uuden yrittäjän valmennusohjelma
Yritystä suunnittelevalle tai yrityksen hiljattain perustaneelle suunnattu ohjelma tarjoaa täsmäoppia markkinointiin, talousasioihin sekä yrittäjänä kehittymiseen. Hiot suunnitelmiasi ja saat henkilökohtaista liiketoimintaohjausta joko pienryhmätyöskentelynä tai täysin verkossa ajasta ja paikasta riippumatta.
Kokeneen yrittäjän kehittämisohjelma
Käytännönläheinen kehittämisohjelma sinulle kokenut yrittäjä, joka haluat vahvistaa yritystoimintaasi suunnitelmallisesti. Eri puolella Suomea tapahtuvien tehokkaiden pienryhmätapaamisten lisäksi saat yrityskohtaista ohjausta kehittämistoimien toteuttamiseen.
Yritysneuvojan erikoisammattitutkinto
Yritysneuvojan erikoisammattitutkinto on tarkoitettu yritysneuvontaa tekeville henkilöille, sillä työ vaatii vahvaa osaamista. Vahvistat vuorovaikutustaitojasi ja yritystoiminnan kokonaisvaltaista osaamista. Kysy lisää Nannalta ja käynnistetään kehittämistyö. Johanna Merimaa p. 050 342 9348 tai meilaa johanna.merimaa@syo.fi
SINUN ANSIOSTASI
15 helppoa ta
kasvattaa Moni yrittäjä laiminlyö myyntiä, koska se on vaivalloista. Listasimme yksinkertaisia tapoja, joilla voit skarpata omaa myyntitaktiikkaasi. Puhu asiakkaan käyttämää kieltä Olet samalla ymmärrettävä ja helpommin samaistuttava. Jos asiakas ei ymmärrä, mitä olet myymässä, ei hän luultavasti koe sille tarvetta.
Jokaisen yrityksen taustalla on osaavia ja sitoutuneita työntekijöitä. Hyvin tehty työ ansaitsee kiitoksen. Osoita arvostuksesi ansiomerkillä! Haasteellisessa työelämässä tehdään ansiomerkin arvoisia suorituksia.
Valmistaudu asiakaskohtaamiseen Panosta myyntitilanteeseen, sillä haukottelu tarttuu yhtä hyvin kuin innostus. Pidä tarjouspohjat ja kauppaehdot valmiina tarpeettomien viivästysten välttämiseksi.
Mieti asiakasta, älä itseäsi Ajattele myydessäsi asiakkaan tarpeita, älä yrityksen myyntiä. Onnistunut myynti hyödyttää kumpaakin.
Myy ihmisille, älä keskiarvoille Älä tuijota vain tilastoja, vaan koita hahmottaa todelliset asiakkaasi. Myyntityön pitää toimia oikeiden ihmisten kanssa, ei pelkkien keskiarvojen.
Verkostoidu ansiomerkit.fi
14
Jos tiedät missä tilaisuuksissa asiakkaasi käyvät, osallistu niihin itsekin. Saatujen käyntikorttien taakse voi vaikka merkitä, onko henkilö potentiaalinen asiakas vai ei. Ole valmis kohtaamaan asiakkaitasi myös vapaa-ajalla. Sellainen saattaa tapahtua vaikkapa lähikaupan kassajonossa.
apaa a myyntiä Juttua varten on haastateltu Yrittäjänaisten jäseniä Mervi Hongistoa, Tuija Kauppista, Petra Tandefeltia ja Susan Äijälää.
Laske uuden asiakkaan hinta
Kerro tuotetiedot internetissä
Myyntityö ei tapahdu ilmaiseksi. Laske kuinka paljon yrityksesi käyttää rahaa uusien asiakkaiden hankintaan ja kuinka paljon nykyinen asiakas tuo rahaa sisään. Uusien asiakkaiden hankintaa ei kannata tehdä vanhojen kustannuksella.
Kerro olennainen tuotteestasi internetissä. Huolehdi, että kotisivusi toimii myös kännykässä. Et halua käyttää aikaasi perusasioiden selittämiseen, vaan lisäarvon tuottamiseen ja asiakkaan palvelemiseen.
Ole rehellinen
Pidä teemapäiviä
Jos et tiedä vastausta, älä anna sellaista. Sinun pitää voida seisoa sanomasi takana mahdollisesti vuosia. Luotettavalta myyjältä ostetaan myös toiste.
Luo arkeesi vaihtelua ja kutsu asiakkaita erilaisiin teemapäiviin. Jouluna käy kaupaksi erilaiset tuotteet kuin juhannuksena.
Älä kiirehdi
Lisämyynti ei ole tuputtamista, vaan asiakkaan palvelemista. On sinun tehtäväsi kertoa, mitä muuta asiakas ensimmäisen ostoksensa lisäksi tarvitsee. Mieti siis jo ennakolta, miten tuotteesi liittyvät toisiinsa.
Älä yritä paketoida kauppoja ennen kuin asiakas on siihen valmis. Kun myyntiprosessille varaa tarpeeksi aikaa, kokonaismyynti kasvaa. Suuri ostopäätös voi vaatia jopa vuosien harkintaaikaa.
Jaa tuotekuvia somessa Jos teet jotain visuaalisesti näyttävää, kuten kampauksia, leivonnaisia tai kukkalaitteita, avaa yrityksellesi esimerkiksi Instagram-, Facebook- tai Pinterest-tili ja jaa kuvia töistäsi.
Perusta blogi Jos haluat välittää asiakkaalle henkilökohtaisen kuvan ja kiinnostavaa tietoa tuotteistasi, on blogin perustaminen edullinen tapa viestiä. Ole kuitenkin oma itsesi, sillä teeskentely näkyy läpi.
Myy lisää
Älä hylkää asiakasta kauppojen synnyttyä Anna asiakkaan nauttia ostopäätöksestään mahdollisimman pitkään. Joku yritys voi hyötyä asiakkaan kontaktoimisesta tekstiviestein tai sähköpostitse. Toiselle taas voi olla luonteva tarjota kaupan jälkeen kuohuviinilasillinen. Tyytyväinen asiakas löytää kyllä tiensä takaisin – ja suosittelee ystävilleen.
Keskity olennaiseen Älä tee kaikkea tässä listassa mainittua, vaan keskity siihen, mikä auttaa juuri sinun tuotteesi myymiseen. Mikään myynti ei ole ilmaista, vaan vie vähintään sinun kallisarvoista aikaasi.
15
Te k s t i : He i k k i Is o t a l o
Kun yritys kasvaa, pitää vakuutusturvaa päivittää. Suurempi liikevaihto kasvattaa riskejä.
Kasvun huumassa vakuutusturva unohtuu Perustamasi yritys osuu kultasuoneen, ja pääset palkkaamaan uutta henkilöstöä, ostamaan uusia laitteita ja laajentamaan toimistoa. Et kai unohtanut hötäkässä päivittää vakuutusturvaa? “Kun yritys kasvaa, vakuutusasiat eivät välttämättä ole yrittäjällä ensimmäisenä mielessä. Usein jotain unohtuu”, Osuuspankin myyntipäällikkö Marko Jukko kertoo.
Suhteellisuudentaju on hyvä pitää mukana “Vakuutusten laiminlyönnistä johtuvat riskit ovat toimialariippuvaisia. Parturikampaaja saattaa menettää onnettomuudessa muutamia tuhansia euroja, maarakennustöissä voidaan puhua sadoista tuhansista”, Jukko varoittaa. Parturikampaajan vastuuvakuutus kattaa esimerkiksi hiusväreistä tulevat allergiareaktiot tai vaatteiden pilaamisen väriaineilla. Yritystoimintaa vakuutettaessa on hyvä säilyttää suhteellisuudentaju. Kaikki sellainen kannattaa vakuuttaa, joka vaikuttaa yritystoiminnan menestykseen. Jokaista klemmaria ja muistitikkua ei tarvitse käydä yksitellen läpi.
16
“Vakuutusturvan tarkoitus on kattaa pahimmat skenaariot. Harvemmin yhden kannettavan tietokoneen kohtalo heilauttaa suuntaan tai toiseen.”
Yrittäjä, muista myös itsesi Henkilöstö on aina yrityksen kiinteää omaisuutta arvokkaampaa. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen lisäksi henkilöstö kannattaa vakuuttaa myös vapaa-ajan onnettomuuksien varalle. Yrittäjä ei myöskään saa unohtaa itseään. Yritystä perustettaessa yrittäjä usein kitsastelee oman tapaturmavakuutuksen suhteen. Erityisen huolella kannattaa miettiä myös yritykselle elintärkeiden avainhenkilöiden vakuuttaminen, jotta tilalle saadaan palkattua yhtä osaava tuuraaja. “Jos henkilön työpanos on kriittinen yrityksen toiminnan kannalta, eikä vakuutuksesta ole huolehdittu, voi yksikin pitkä sairausloma olla yrityksen kannalta kohtalokas. Ei olisi ensimmäinen konkurssi, joka johtuu puutteellisista vakuutuksista.”
Muista ainakin nämä Yrittäjän oman turvan päivittäminen Jotta työkyvyttömyyden sattuessa pystyy hoitamaan arjen laskut, tulee yrittäjän pitää huolta omista vakuutuksistaan. Henkilöstön vakuuttaminen sitouttaa ja tuo turvaa Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen lisäksi henkilöstöä on hyvä sitouttaa vapaa-ajanvakuutuksilla. Mitä enemmän työntekijöitä on, sitä todennäköisemmin jollekin sattuu jotain. Yritykselle on arvokasta, että työntekijät pääsevät mahdollisimman nopeasti hyvään hoitoon ja takaisin töihin. Lyhytkin matka on matkustamista Jos matkustaminen lisääntyy, kannattaa hankkia työntekijöille matkavakuutukset. Pölynimurien myyminen linnuntietä 50 kilometrin päässä työpisteeltä on matkustamista. Enemmän asiakkaita, enemmän riskejä Kun yrityksen asiakkaiden määrä kasvaa, kasvaa myös riski riitatilanteista. Vastuu- ja oikeusturvavakuutukset kannattaa pitää tilanteen tasalla. Jos asiakkaille toimitetaan arvokkaita tuote-eriä, pitää myös kuljetusvakuutukset päivittää.
Koonnut: Anne Hedemäki
Yrittäjänaiset oli jälleen mukana SuomiAreenan tapahtumissa. Esille nousivat erityisesti yksinyrittäjien onglmat.
Suomella ei ole varaa kyykyttää naisia Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Sirkka-Liisa Anttila ja Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Seija Estlander ottivat kesällä kantaa siihen, että naisten taloudellisen ja yhteiskunnallisen tasa-arvon juurruttaminen vaatii jatkuvaa työtä. Suomella ei ole varaa kyykyttää naisia työntekijöinä ja yrittäjinä. Yrittäjänaisten edunvalvonnan keskeisiä teemoja pidettiin esillä lukuisissa SuomiAreenan tilaisuuksissa. Omassa puheenvuorossaan Estlander nosti esille muun ohella sen, että yksinyrittäjyys on kasvussa tulevaisuudessa. Suomessa on jo nyt 170 000 yksinyrittäjää. Nyt tarvitaan konkreettisia toimia, että tämän joukon kannattaa työllistää myös nuoria naisia.
tysten merkitys ihmisten leipäpuuna kasvaa vauhdilla. Liitto vaatiikin eduskuntaa nopeasti tasaamaan vanhemmuuden kustannukset, kuten Ruotsissa on tehty. Ajankohtaisten keskustelujen lisäksi Yrittäjänaiset haastoi kansanedustajat
leikkimieliseen lentopalloiluun energisessä urheilutapahtumassa Porin Herralahden kentällä. Kesätunnelmissa pelatun ottelun voiton vei Yrittäjänaisten joukkue Zoomin vahvistaessa rivejä. Tiukan kamppailun tuomaroinnista vastasi Koiviston Isku.
Pk-yritysten merkitys kasvaa Suomella ei ole enää taloudellisesti varaa jättää naisten osaamista hyödyntämättä, koska kansainvälinen kilpailu perustuu pitkälti osaamiseen. Lisäksi väestömme eläköityy EU:n kärkijunassa ja pk-yri-
Mustapaidat: Seija Estlander (ylhäällä vasemmalla) vieressään Sirpa Pii-Keinonen sekä edessä vasemmalta lukien Satu Bennert ja Kerttu Helynen. Eduskunnan joukkueessa pelasivat Ville Vähämäki (takana) sekä edestä vasemmalta lukien Sanna Lauslahti, Kari Uotila, Laura Huhtasaari, Saara-Sofia Sirén sekä Susanna Koski.
Testattu on!
Tällä palstalla yhdistykset jakavat hyviä käytäntöjään.
Vammalassa Kuukauden kuntoillaan yhdessä toiveikkain torstai
Myös kesä on hyvää toiminta-aikaa
Vammalan Yrittäjänaisten puheenjohtaja Kirsi Jokiranta houkutteli yhdistyksensä naiset punttisalille – nyt jumpataan jo kolmatta vuotta. Viikoittainen kuntopiiri pyörähtää käyntiin syyskuussa tutun fysioterapeutin ohjauksessa. Treeni sopii kaikille, sillä jokainen voi tehdä liikkeitä omassa tahdissaan. Ohjaaja pitää huolen, että liikkeet tehdään turvallisesti. Kuntoilu on yhteistä virkistystä naisille, järjestöasioita hoidetaan muulloin. ”Yrittäjän on vaikea löytää arjesta itselleen aikaa. Kuntopiirissä saamme tunnin itselle”, Jokiranta toteaa.
Erilaiset kesätapahtumat ovat hyviä paikkoja yhdistyksille tehdä toimintaansa tutuksi, hankkia uusia jäseniä, kerätä varoja toimintaan sekä luoda yhteishenkeä yhdistysaktiivien kesken. Kesällä yrittäjänaiset ovat olleet järjestämässä muun muassa Merikarvian Meripäivä-tapahtumaa, Alahärmän Yrittäjänaiset ovat vastanneet jo useampana vuonna Power Truck Shown lipunmyynnistä ja Tuusulan yrittäjänaiset esittäytyivät taiteiden yössä. Uusi yhdistys esitteli toimintaansa ja tapahtumiaan uunituoreen Tuusulan Yrittäjänainen -lehden avulla. Noormarkun Yrittäjänaiset aloittavat kesän odotuksen jo huhtikuussa järjestämällä karaokemestaruuskisat.
”Aina on yhtä kivaa, olipa lounaalla kaksi tai kaksikymmentä”, Ylä-Kainuun Yrittäjänaisten puheenjohtaja Seija Pyykkönen tunnustaa. Ylä-Kainuussa yrittäjänaiset tapaavat Torstai on toivoa täynnä -lounaalla joka kuukauden ensimmäinen torstai. Aina lounastetaan eri paikkassa ja Facebook-sivuilla julkaistaan tieto lounaan ajasta ja paikasta. Seudun ruokayrittäjät ovat jo oppineet tarkkailemaan sivuja, joskos yrittäjänaisryhmä olisi tulossa. Pyykkönen kannustaa yrittäjänaisia ympäri Suomen liittymään torstailounasteluun: ”On mukava ajatus, että monessa muussakin paikassa yrittäjänaiset syövät yhtäaikaa. Torstai on toivoa täynnä!”
17
Kentän kuulumisia
Lähetä meille lyhyt juttu ja kuva paikallisyhdistyksesi tapahtumasta! Pidä teksti napakkana, noin 1000 merkkiä on hyvä pituus. Lähetä aineisto osoitteella anne.hedemaki@yrittajanaiset.fi 19.10. mennessä, niin se ehtii seuraavaan lehteen.
Heinolan naiset ilmaisutaito-opissa Huhtikuussa Heinolan Yrittäjänaiset kokoontuivat Heinolan lukiossa, kun näyttelijä ja ilmaisutaidon kouluttaja Tuija Piepponen luennoi aiheesta ”Elekieli tukena vai tukkona?”. Tuijan luennolla osallistujat oppivat huomioimaan sanatonta viestintää. Sisäiset tunteet kuten innostus, väsymys tai välinpitämättömyys heijastuvat helposti eleisiin. Naiset saivat luennolta arkeen uutta energiaa lisäoppien myötä. Kuvassa Outi Haikala-Silén, Anneli Varjonen, Tuija Piepponen, Merja Elfvengren, Leena Halojoki ja Riitta Mörsky-Pasanen näyttävät, miten kameralle elehditään.
Heidi Vihavainen on Seinäjoen Vuoden yrittäjänainen Seinäjoen Yrittäjänaisten valintaraati nimesi kahvila-ravintolayrittäjä Heidi Vihavaisen Vuoden yrittäjänaiseksi. Vihavaiselle yrittäjyys on aina ollut itsestäänselvyys. Ennen lounasravintola Cafeteria Salottaa Vihavainen pyöritti miehensä kanssa sisäkartingrataa ja toimitti lounasruokaa Seinäjoen lentoasemalle. Vihavainen on päättäväisesti kehittänyt ja laajentanut vuonna 2009 perustettua Salottaa. Hän menee töihin ennen auringonnousua, pyörittää yritystään ja työllistää useita työntekijöitä. ”Arvostan tunnustusta todella paljon. Savolaistyttö ottaa tämän nöyränä vastaan”, Vihavainen kommentoi.
Porin jazzbrunssi on kaikille avoin Porin Yrittäjänaisten perinteinen jazzbrunssi keräsi jälleen yhteen iloisen joukon jäsenistöä eri puolilta Suomea. Verkostoista, vertaistuesta ja elämänmakuisista tarinoista saatiin jälleen voimaa ja hyvää mieltä arkea kannattelemaan. Brunssi kokoaa yhteen PoriJazzin Poriin houkuttelemat yrittäjänaiset. ”Brunssi on vapaa tapaaminen, kesäpäivä, jossa saa ottaa rennosti. Kollegojen näkeminen ja hyvä tarjoilu ovat syy tulla brunssille”, Porin Yrittäjänaisten puheenjohtaja Riikka Reunamo hehkuttaa. Jazzbrunssi järjestetään Porissa vuosittain ja se on avoin kaikille Suomen yrittäjänaisille.
18
Vastaa ja voita!
Yrittäjänainen-lehden sisältöä ja visuaalista ilmettä uudistetaan. Jotta lehti palvelisi tulevaisuudessa paremmin lukijoitaan, haluamme kuulla mielipiteesi lehdestä. Kaikkien kääntöpuolen kyselyyn 30.10. mennessä vastanneiden kesken arvomme kolme kappaletta 50 euron lahjakortteja jäsenyrittäjän liikkeeseen vastaajan paikkakunnalle. Taita kuponki kolmeen osaan, nido tai teippaa ja tiputa postilaatikkoon. Voit vastata myös sähköisesti osoitteessa bit.ly/SYNlukijakysely.
Yrittäjänaiset maksaa postimaksun
VASTAUSLÄHETYS 5012476 Vuorikatu 4 00100 Helsinki
Yhdessä olemme enemmän! www.yrittajanaiset.fi
Lukijakysely 1. Minkä kouluarvosanan annat nykyiselle Yrittäjänainen-lehdelle (4–10): ______ 2. Mitä mieltä olet sisällön painotuksista. Ruksaa sopiva vaihtoehto: Edunvalvonta-asiaa: Voisi olla enemmän
On sopivasti
On Liikaa
Yrittäjätarinoita eli juttuja jäsenistä: Voisi olla enemmän
On sopivasti
On Liikaa
Kansallista järjestöasiaa: Voisi olla enemmän
On sopivasti
On Liikaa
Paikallisjärjestöjen kuulumisia: Voisi olla enemmän
On sopivasti
On Liikaa
Yrittämiseen liittyvää hyötytietoa: (Myynti- ja markkinointi, pankkiasiat, sosiaaliturva…): Voisi olla enemmän On sopivasti
On Liikaa
3. Lehti on minulle jäsenetuna: Erittäin tärkeä
Melko tärkeä
Melko tarpeeton
Täysin tarpeeton
4. Jos lehden sisältö siirrettäisiin kokonaan verkkoon, se tavoittaisi minut parhaiten: Sosiaalinen media (Facebook, Twitter) Sähköpostitse Yrittajanaiset.fi-sivustolta Ei mitenkään Jollakin muulla tavoin, miten________________________________________________________________
5. Rastita kolme mielestäsi parhaiten Yrittäjänainen-lehteä kuvaavaa adjektiivia: Kiinni ajassa Inspiroiva Surkutteleva
Vanhanaikainen Minun asiallani Opettavainen
Päivän piristys Totinen Hyödyllinen Kiinnostava Tuttavallinen Tulisieluinen edunvalvoja
6. Kenestä tai mistä aiheesta haluaisit lukea lehdestä? _____________________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________________
7. Muita terveisiä lehdentekijöille? _____________________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________________