Työfysioterapeutti 2/2007 by Työfysioterapeutit ry

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2007

Pääkirjoitus

seilla työpaikoilla on oma kuntosali. Sen käyttö työaikana on kuitenkin usein ankarasti kielletty. Tuulikki Sjögren on väitöskirjassaan tutkinut kevyen kuntosaliharjoittelun vaikutuksia toimintakykyyn toimistotyöntekijöillä. Tutkimuksessa havaittiin, että jo hyvin lyhytkestoinen säännöllinen harjoittelu kohentaa työkykyä. Olisiko yri-

tysten aika havahtua ja sallia henkilökunnalleen esim. puolen tunnin harjoittelu pari kertaa viikossa työajalla? Jos tällaisella panostuksella vältyttäisiin kivuilta ja kolotuksilta sekä jopa muutamalta sairauslomalta, kannattaisi se varmasti. Sirpa Rauas-Huuhtanen ja Kirsti Launis käsittelevät artikkelissaan moniammatillista yhteistyötä ja työfysioterapeutin asiantuntijuuden kehittymistä laajasti aina -70 luvulta asti tähän päivään. Työhyvinvoinnin eteen tulisi tehdä laajaa yhteistyötä työterveyshuollon tiimin sekä työsuojelun ja yrityksen kanssa. Työfysioterapeutin ja työterveyshoitajan yhteistyössä tekemää työhyvinvointihanketta HUS:ssa kuvataan Taina Lehtomäen ja Anne Virolaisen artikkelissa. Fyysisen jaksamisen arviointi ja tukeminen on perinteisesti työfysioterapeutin ominta aluetta näissä hankkeissa. Yhteistyössä työterveyshoitajan ja/tai -psykologin kanssa pystytään tarjoamaan yrityksille erittäin laaja-alaista osaamista henkilökunnan hyvinvoinnin tukemiseen. Hoitajien peruskoulutukseen on otettu ergonomiaopetus mukaan. Hoitotyön fyysisesti kuormittavin vaihe, potilasnostot, opetellaan jo opiskeluvaiheessa suorittamaan mahdollisimman terveellisesti ja turvallisesti. Aiheesta on ilmestynyt myös runsaasti materiaalia. Ja nyt - käsi sydämelle! Miten on oman kuntosi laita? Viekö työpäivä kaikki voimavarasi? Jaksatko viettää aktiivista ja antoisaa vapaa-aikaa? Myös meidän työfysioterapeuttien pitää huolehtia omasta fyysisestä kunnosta. Työssämme ohjaamme ja neuvomme muita kohentamaan fyysistä kuntoa, jotta työpäivän jälkeen jäisi voimia vapaa-ajalle ja jotta työ ei aiheuttaisi vaivoja ja kolotuksia. Usein vaan on niin, ettei suutarin lapsellakaan ole kenkiä… Ritva Kukkonen herättelee meitä artikkeleissaan testaamaan myös omaa kuntoamme ja patistelee puheiden ohella myös tekemään asialle jotain! Työfysioterapeutin työ on rankkaa - pidetään siis huoli omasta jaksamisesta! Tämän lehden ilmestyessä on joillakin jo ansaittu kesäloma aivan lähellä. Kesällä on loistava tilaisuus aktivoitua myös oman kunnon kohentamisen suhteen. Toivottavasti meistä jokainen pystyy irrottautumaan töistä kesän aikana ja palautumaan niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Ja loman sitten loppuessa voimme palata levänneenä ja rentoutuneena töihin valmiina tarttumaan uusiin haasteisiin. Oikein rentouttavaa ja lämmintä kesää!

Lehtityöryhmä

TYÖFYSIOTERAPEUTTI:

TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry:

Jäsenlehti: 4 krt vuodessa

veyshuollossa tai yhteistyössä

Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry

Perustettu: 1976

Koulutusta: 2 krt vuodessa

muun työterveyshenkilöstön kans-

Taitto: Mainostoimisto Kanava.to

Jäsenmäärä: 680

Varsinaiseksi jäseneksi hyväksytään

sa. Varsinaisen jäsenen on oltava

Jäsenmaksu: 35e/vuosi

fysioterapeutti, joka toimii työter-

Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsen

Työfysioterapeutti 2/2007

sisällys 2

Pääkirjoitus

Puheenjohtajan

palsta

5 Työterveyshuollon asiantuntijuuden kehittämisen haasteet

10 MET lukujen käyttö työkykyä ylläpitävän toiminnan tutkimuksessa ja kliinisessä työssä

15 Työterveyshuolto esteettömyyden asialla

22 Työfysioterapeutin ja työterveyshoitajan suunnittelema työhyvinvointihanke

26 Ergonomiaopetusta on kehitetty hoitajien ammatillisessa peruskoulutuksessa

28 Oma kunto kullan kallis

Kohti lämmintä kesää! Jälleen on kesä edessä. On aika rentoutua ja unohtaa työasiat hetkeksi. Ennen lomien alkua haluaisin hieman vielä aktivoida teitä toimimaan nyt ja samalla varautumaan tulevaan syksyyn. Yhdistyksen hallitus pyrkii tarjoamaan jäsenpalveluna tietoa alamme koulutuksista nettisivuillamme, postitse tai sähköpostitse. Osa jäsenistöstä on saanut sähköpostilla viestejä ajankohtaisista ilmaisista tai hyvin edullisista koulutuksista talven ja kevään aikana. Sähköposteista palautuu kuitenkin erittäin paljon, mikä osoittaa sen, etteivät osoitetiedot ole ajan tasalla. Yhdistyksen hallitus myy myös mainostustarkoituksiin jäsenistön osoitetarroja. Tarroja myydään alan yrityksille, jotka postittavat mainoksiaan tai järjestävät koulutustilaisuuksia. Jäseneksi hakeutuessa kysytään, saako nimeänne käyttää mainostustarkoituksissa. Tämäkin tieto on hyvä päivittää, jos siihen toivoo muutosta. Toivoisimmekin, että päivittäisitte sihteerillemme Hanna Nummilalle (hanna.nummila@yle.ﬁ) sekä sähköposti- että postiosoitteenne, jotta kaikki viestit löytäisivät varmasti perille. Hallituksen kokouksissa on kevään aikana pohdittu palkkaus- ja tehtävänsiirtokysym yksiä, koulutusasioita ja toimenkuvan laatimisen tarvetta. Näistä asioista on tulossa enemmän tietoa ensi syksyn lehdissä. Nettisivuillamme toteutettu palkkakysely on tuottanut kovin hajanaisen ja vaikeasti tulkittavan tuloksen. Useat jäsenemme ovat kääntyneet puoleemme kysyäkseen apua palkkatoivomuksen esittämiseen. Lisäksi viime vuosikymmenen aikana koulutusvaatimukset ovat muuttuneet. Tutkintomme on muuttunut ammattikorkeakoulututkinnoksi ja useaan johtamis- ja kehittämistehtävään vaaditaan maisterin tutkinto. Tulevaisuudessa myös työfysioterapeuteille saattaa olla tarjolla ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Nämä koulutusvaatimusten lisäykset eivät kuitenkaan näy palkkauksessamme. Tehtävänsiirroista on tullut myös kyselyjä. Miten niitä voi toteuttaa työterveyshollossa ja suuntaako ne työfysioterapeutin työtä liiaksi yksilöohjauksiin. Katsahtelijakin otti Fysioterapia – lehden numerossa 3/07 kantaa tehtävänsiirtoihin. Hänen mielestään tehtävänsiirroista johtuviin uusiin tehtäviin tarvitaan koulutusta ja työn tekijöille lisää palkkaa. Hallitus onkin pohtinut omien palkkasuositusten tekemistä. Ammattitaidon ylläpitäminen on meille kaikille tärkeää. Tavoitteenamme on tarjota vuosittain jäsenillemme kaksipäiväinen kohtuuhintainen koulutus. Yhdistyksen ensi syksyn opintopäivien ajankohta ja paikka on sovittu. Päivät pidetään Tampereella Pirkanmaan ammattikorkeakoulun tiloissa 22.–23.11. Laittakaa ajankohta jo nyt kalentereihinne. Päivien ohjelmasta saatte tarkempaa tietoa syksyllä. Oikein rentouttavaa ja lämmintä kesää kaikille!

30 Mikä minua liikuttaisi?

33 Koulutuskalenteri

JOhanna Koroma

TyĂśterveyshuollon asiantuntijuuden kehittĂ¤misen haasteet 4

Sirpa Rauas-Huuhtanen ja Kirsti Launis Työterveyslaitos, Työn kehi�äminen -tiimi sirpa.rauas-huuhtanen@�l.ﬁ; kirsti.launis@�l.ﬁ

Tässä artikkelissa pohdimme työterveyshuollon asiantuntijuuden muutosta. Työelämän muutos haastaa ammattirooliinsa sidottua, oman ammattikuntansa edustajaa työelämän muutoksia ymmärtäväksi ja niihin vaikuttamaan pyrkiväksi ”yhteiskehittelijäksi”, joka ei ainoastaan tarjoa ratkaisuja, anna suosituksia tai vastaa esitettyihin kysymyksiin vaan on mukana tekemässä uudenlaisia kysymyksenasetteluja, kehittämässä uusia välineitä ja paikallisia yhteistoiminnan tapoja. Vaikka yhteistyö edellyttää uudenlaista orientoitumista yhteistyön kaikilta osapuolilta, pohdimme erityisesti työterveyshuollon asiantuntijuuden kehittämisen haasteita sillä ”Työterveyshuollon tavoitteena on yhteistyössä työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon kanssa edistää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä työntekijän terveyttä ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa ja ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia” (HTTHK 2007, 11). Artikkelimme lopussa päädyimme siihen, että työfysioterapeutit ovat merkittävässä asemassa työterveyshuollon yhteistoiminnallisuuden kehittämisessä.

iimevuosien jatkuvat muutokset, kuten yritysten

Tässä suomalaisen työelämän kannalta välttämättömässä

kansainvälistyminen, organisaatiomuutokset, tie-

yhteistyössä mukana olevat joutuvat arvioimaan ja ke-

totekniikan tehostuva käyttöönotto, työvoiman

hittämään omaa asiantuntijuuttaan, toimintatapojaan ja

ikääntyminen ja monenlaisten epävarmuustekijöiden li-

työvälineitään kokonaan toisenlaisin perustein kuin esi-

sääntyminen johtivat lainlaatijat 2000-luvun alussa uu-

merkiksi työterveyshuoltolain syntyvaiheissa. Kuvaamme

distamaan myös työterveydenhuoltoa ja työsuojelua

seuraavassa työterveyshuollon asiantuntijuuden kehitty-

koskevaa lainsäädäntöä. Tämä onkin ollut tarpeen sillä

mistä yksilöasiantuntijuudesta hajautetuksi moniammatil-

huolimatta esimerkiksi työterveyshuollon laajasta kat-

lisuudeksi sekä sen jälkeen erityisesti niitä haasteita, joita

tavuudesta (yli 90% työikäisestä väestöstä) eivät työhön

työterveyshuollon asiantuntijuudella on edessään 2000-

liittyvät ongelmat kuten kiire, työuupumus, henkinen

luvun taitteessa alkaneessa työorganisaatioiden kehityk-

kuormitus ja työikäisten depressio, sairauspoissaolot tai

sen murrosvaiheessa.

varhainen eläköityminen ole merkittävästi vähentyneet. Työpaikoilla tapahtuvat monenlaiset muutokset ja suo-

Ammattirooliin ja yksilöön sidottu asiantuntijuus

malaisen työväestön ikärakenne huomioiden olisi ajan-

Työterveyshuollon perustana Suomessa pidetään tehtaan-

kohtaisempaa kuin koskaan koota yhteiset voimavarat

lääkäreiden ja sairaanhoitajien toimintaa, jolloin suuret

ponnisteluun työhyvinvoinnin edistämiseksi työpaikoilla.

työpaikat pyrkivät huolehtimaan niin työntekijöidensä

Yhteistyöhön tarvitaan lainsäädännön uudistamisen lisäk-

kuin heidän perheidensä terveydestä. Toiminnan ensim-

si - tai siitäkin huolimatta - työpaikkakohtaista usean eri

mäisen sadan vuoden (noin 1850 - 1940) aikana tervey-

tahon yhteistyötä (työntekijät, työnantajat, henkilöstön

denhuoltohenkilökunnan määrä työpaikoilla lisääntyi hy-

kehittäminen, työterveyshuolto ja sen monenlaiset asian-

vin vähän ja heitä oli ensi sijassa teollisilla työpaikoilla.

tuntijat, työsuojelu). 5

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2007

Toiminta painottui tuolloin sairaanhoi-

on paljon kuvattu asiantuntijuutta

toon, asiantuntijuuden sisältö koostui

koskevassa

sairaanhoidollisesta osaamisesta ja

tyvässä

kokemusperäisesti

kehittyneeseen

tuntijuutta tyypillisimmillään edusti

tehtaan työntekijöiden ja heidän per-

lääkärien ammattikunta, jota kautta

heittensä pitkäaikaisesta tuntemuk-

myös (työ)lääketieteellisen tiedon eri-

sesta.

koisosaaminen

kirjallisuudessa.

Kehit-

työterveyshuollossa

asian-

korostui.

Asiantun-

tijalla oli oma toimintamallinsa ja Terveydenhuollon ammattilaiset työ-

näkemyksensä, joka perustui lääke-

paikoilla kiinnittivät jo varhain huo-

tieteelliseen tietoperustaan ja yksilö/

miota ympäristö- ja työhygieenisiin

potilaskeskeiseen

kysymyksiin sekä niiden yhteyteen

lähestymistapaan, jossa kiinnostus al-

työntekijöiden terveyteen. Työolojen

koi yhä enemmän kohdistua sairautta

katsottiin tuolloin kuitenkin olevan

aiheuttaviin työympäristön altisteihin

ensi sijassa työnantajan asia, johon

ja muihin tekijöihin.

epidemiologiseen

ulkopuolinen ei voinut puuttua. Nykyaikaisen työterveyshuollon (työhön

Työterveyshuollon asiantuntijuudessa

ja työoloihin vaikuttaminen) lähtö-

tieto ja kompetenssi, vaikkakin alkoi

kohdat syntyivät erityisesti teollisen

yhä enemmän kiinnittyä kehittyvään

massatuotannon laajetessa ja uusien

työlääketieteelliseen ja epidemiolo-

työhygieenisten terveysriskien kas-

giseen tietoperustaan, konkretisoitui

vaessa kun mm. ammattitautien ja

ja paikallistui ammattilaisiin yksilöta-

ammattikuolemien määrä Suomessa

solla. Työpaikoilla työterveyshuollon

lisääntyi 1940- ja 1950-luvuilla.

asiantuntijuus

perustui

työelämän

tuottamien ongelmien (sairaudet, taTehtaanlääkäreiden ja sairaanhoitajien

paturmat) hoitoon ilman merkittävää

havainnot työolojen vaikutuksista sai-

ja tietoista suuntausta kollektiivisen

rauksiin lieneekin tärkeä edellytys ny-

tiedon, yhteistoiminnan tai visioiden

kyisen lakisääteisen työterveyshuol-

synnyttämiseen, vaikkakin jo 1960-

lon kehittämiselle ja osoittaa myös,

luvulla suurten yritysten työterveys-

että asiantuntijat itse laajentavat ja

lääkärit olivat vahvasti mukana ja yh-

asettavat haasteita omalle asiantunti-

teistyössä ensin sopimusperustaisen

juudelleen. Työterveyshuollon kehit-

ja sittemmin lakisääteisen työterveys-

tämisen tarve 1960-luvulle tultaessa

huollon kehittämiseksi.

liittyi kiinteästi myös siihen, että silloisessa työelämän kehitysvaiheessa

Moniammatillinen yhteistyö

tarvittiin puolueetonta työn ja terve-

ja jaettu asiantuntijuus

yden vuorovaikutuksen asiantuntijaa,

Lakisääteinen työterveyshuolto käyn-

raanhoidon sijaan syntyä uusi kohde:

jonka toiminnalle työlääketieteellinen

nistyi vuonna 1978. Lakisääteisen

työolojen kartoitus työpaikkaselvityk-

epidemiologiaan pohjautuva tutkimus

toiminnan perustana oli pyrkimys vai-

sin ja niihin perustuvat terveystarkas-

toi sisältöä.

kuttaa työhön ja työoloihin. Asiantun-

tukset, ergonomiset hankkeet sekä

tijuuteen alettiin etsiä uusia ulottu-

luennot ja koulutustapahtumat. Työn

Pääosin 1970-luvulle saakka työter-

vuuksia uusien asiantuntijaryhmien,

tietoperusta pohjautui edelleen pää-

veyshuollon

ensin fysioterapeuttien ja työelämän

osin

ammattirooliin sidottua usein vahvas-

psyykkisen

lisäänty-

tutkimusperinteeseen, joka määritti

ti kokemusperäisesti noviisista koke-

essä 1980-luvulla myös psykologien

sen, millaisiin ongelmiin työterveys-

neeksi senioriksi kehittyvää yksilöasi-

osaamisen alueilta. Työterveyshuollon

huolto työpaikoilla (esim. työpaikka-

antuntijuutta, jonka kehitysvaiheita

asiantuntijuudelle alkoi yksilön ja sai-

selvityksissä) kiinnitti huomiota.

asiantuntijuus

edusti

kuormituksen

kehittyvään

epidemiologiseen

tiimiin. Moniammatillisuuden myötä asiantuntijuuden

kehittymiseen

al-

koi parhaimmillaan liittyä prosessinomaisuutta ja kollektiivisuutta, jaettu asiantuntijuus

kehittyi

vuorovaiku-

tuksessa ja yhteisissä ongelmanratkaisuissa, esimerkiksi yhteisissä ja jaetuissa hankkeissa. Asiantuntijuuden tutkijoiden mukaan juuri yhteinen ongelmanratkaisu tuottaa myös

”Vuosituhannen vaihteessa työterveyshuoltotoiminnan organisoinnin perusta on muuttunut.”

dynaamisen ja vuorovaikutteisen elementin asiantuntijuuden kasvulle ja koko asiantuntijatoiminnan edelleen kehittymiselle. Työterveyshuollon asiantuntijana toi-

yhä enemmän työntekijöiden sairaan-

miminen edellytti toiminnan suunnit-

hoitoa ja yksilön työssä jaksamista,

telemista asiakkaan tarpeiden mukai-

erityisesti fyysistä suorituskykyä tu-

sesti ja toiminnan suuntaamista myös

kevaa työkykyä ylläpitävää toimin-

niihin kysymyksiin, joita asiakas nosti

taa. Vuonna 1994 voimaantulleen

esille ja halusi käsiteltävän. Asiakkaan

valtioneuvoston päätöksen (950/94)

osuus ja todellinen vaikuttaminen

mukaan

työterveyshuollon toiminnan suunnit-

taan liitettiin hyvän työterveyshuol-

telemisessa jäi kuitenkin pääsääntöi-

to-käytännön, työkykyä ylläpitävän

sesti vähäiseksi, toiminnan suunnitte-

toiminnan sekä toiminnan seurannan

lu lähti enemmän työterveyshuollon

ja arvioinnin periaatteita, joista viime

omista toimintatavoista tai arvo- ja

mainitut korostivat erityisesti kes-

lähtöoletuksista ja toteutettiin työter-

kustelua toiminnan vaikuttavuudes-

veyshuollon asiantuntijavälinein. Työ-

ta. Toiminnan sisällön laajentuminen

terveyshuollon jaettu asiantuntijuus

haastoi työterveyshuoltohenkilöstöä

ikään kuin pysyi ”oman funktionsa”

yhteistyön laajentamiseen erityisesti

sisällä rakentamassa eri ammattiryh-

asiakasyritysten eri osapuolten kans-

mien yhteistyötä. Yhteistyötä toki ha-

sa.

työterveyshuollon

toimin-

ettiin myös muihin asiantuntijoihin, joiden välineistö perustui samanlai-

Vuosituhannen

seen työn ja terveyden välisen vuo-

veyshuoltotoiminnan

rovaikutuksen

vaihteessa

työter-

organisoinnin

käsitteellistämiseen.

perusta on muuttunut. Yritykset ovat

Kehittyvä toiminta haastoi työterveys-

Monella työpaikalla työterveyshuolto

ulkoistaneet omia työterveysyksiköi-

huollon asiantuntijoita uudenlaiseen

ja työsuojelu tekivätkin esimerkiksi

tään ja ostavat työterveyspalvelunsa

keskinäiseen

Syntyi

yhteisiä työpaikkaselvityksiä, mutta

lääkärikeskuksilta tai terveyskeskus-

tarve uudenlaiseen asiantuntijuuden

pääosin selkeästi etukäteen sovituin

ten työterveysasemilta. Palvelujärjes-

”määrittelyyn” ja alettiinkin puhua työ-

ja määritetyin roolein.

telmän kehittämishaasteeksi on tällä

yhteistyöhön.

terveyshuollon moniammatillisuudes-

hetkellä mainittu mm. työterveysyksi-

ta. Hyvän työterveyshuolto-käytän-

Työterveyshuolto laajeni 1990-luvul-

köiden koon suurentaminen, mikä ta-

nön mukaan toiminnan kehittyminen

la. Alettiin puhua kokonaisvaltaises-

kaisi sen, että niissä työskentelee riit-

edellytti siirtymistä yksilökeskeisestä

Toimintaan

tävästi pätevää ja moniammatillisesti

asiantuntijuudesta reviirirajoja ylit-

alkoi sisältyä työoloihin kohdistuvan

toimivaa henkilöstöä. Palvelujärjestel-

täen

ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi

män kehityspiirteinä näyttää tällä het-

moniammatillisesti

toimivaan

työterveyshuollosta.

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2007 4/2006

kellä olevan myös liikelaitostuminen

to voi kehittää myös omia toimintata-

tiimistä, johon he olivat kuuluneet

ja pyrkimys palvelujen tuotteistami-

pojaan, välineitään ja menetelmiään.

koko lakisääteisen toiminnan ajan,

seen. Nämä asettavat haasteen myös

Työterveyshuollon

vuodesta 1978 lähtien. Lakisäätei-

työterveyshuollon moniammatillisuu-

haasteeksi nousee siis erityisesti työ-

sen

delle. Onhan nähtävissä myös oireita

hön ja työolojen kehittämiseen liitty-

nostatti työfysioterapeuttien keskuu-

siitä, että palveluja tuotteistetaan am-

vän asiantuntijuuden, sen välineiden

dessa voimakkaita kannanottoja yh-

mattiryhmäkohtaisesti,

asiantuntijuuden

ammattiaseman

muuttuminen

kärjistetyim-

ja toimintamallien uudistaminen. Täl-

dessä työterveyspsykologien kanssa.

millään esimerkiksi psykologit hoita-

laisen asiantuntijuuden pohja - muut-

Lakiuudistuksen

vat tuotteistetut työyhteisöhankkeet,

tuva työ - on paljon haastavampi ja

kummallakin

fysioterapeutit tykyryhmät ja ergono-

moniaineksisempi kuin aiempi altiste-

pelko asemansa olennaisesta heiken-

miahankkeet tai lääkärit lisääntyneet

ja kuormitustekijäperustainen.

tymisestä. Aseman heikentymisestä

sairaanhoitopalvelut.

Moniammatil-

tullessa

voimaan

ammattiryhmällä

oli

saattaisi seurata työnkuvan kapeutu-

linen tiimityö saattaa tällöin helposti

Pelkän samaa funktiota (esim. työter-

minen ja oman asiantuntijuuden ar-

kutistua muodollisiksi kokouksiksi ja

veyshuoltoa) toteuttavien ammatti-

vostuksen heikkeneminen työterveys-

informaationjako tilaisuuksiksi ja mo-

laisten jaetun asiantuntijuuden lisäksi

huollon moniammatillisessa tiimissä.

niammatillisen tiimin yhteinen kohde

ja sijaan uutta luova asiantuntijuus on

Jos näin tapahtuu, se on tappio työ-

hajota.

dialogista, rajoja ylittävää ja uuden-

terveyshuollolle, jonka moniamma-

laisia kysymyksenasetteluja tekevää.

tilliseen asiantuntijuuteen erityisesti

Työhyvinvoinnin yhteiskehittely

Tällainen työterveyshuollon asiantun-

työfysioterapeutit toivat mukanaan ja

asiakkaan kanssa on uusi haaste

tijuus ei hamstraa eikä omi erikois-

kehittivät merkittävää työvälineiden,

asiantutnijuudelle

tunutta tietoa. Se ei pyri tekemään

työmenetelmien ja työolojen kehittä-

Yhteistyö asiakkaan kanssa on siis

yhteistyökumppaneitaan

asiantun-

miseen liittyvää asiantuntijuutta - la-

aina ollut työterveyshuollon asian-

tijasta riippuvaisiksi pelkästään lain

kisäteisen työterveyshuollon ydintä.

tuntemuksen kehittämisen keskeinen

tai säädösten pohjalta vaan siksi, että

Tämän ytimen myötä työfysiotera-

periaate, sitä on korostettu jo 1980-

sillä on jotain annettavaa työn meneil-

peuteilla on edelleen erityisen hyvä

ja 1990-luvuilla ja periaate on hyvin

lään olevaan muutokseen. Tällaisessa

tarttumapinta työpaikan työhön ja

vahvasti kirjoitettu myös 2000-luvul-

yhteistyössä työpaikkojen osapuolet

sitä kautta myös rajojen ylittämisen

la uudistettuun lakiin. Yhteistyö on

nostetaan tasavertaiseksi kumppanik-

ja dialogisen asiantuntijuuden kehit-

asiantuntijuuden luonteen mukaisesti

si, joiden kanssa yhteisessä oppimis-

tämisen mahdollisuudet.

ymmärretty kuitenkin laadullisesti eri

prosessissa, ”yhteiskehitellen” tuote-

aikana eri tavoin. Uusitun lain hengen

taan uusia paikallisia sovelluksia ja

Epilogi

mukaan korostetaan nyt erityisesti yh-

ratkaisuja. Yhteiskehittely edellyttää

Tämä artikkelimme pohjana on ollut

teistyön kehittämistä ja verkottumista

myös uusia välineitä, jotka kaikki osa-

Sirpa Rauas-Huuhtasen kasvatustie-

työpaikan ja sen eri osapuolten kans-

puolet hyväksyvät ja arvioivat toimi-

teen opintojen yhteydessä tekemä

sa. Kysymys ei tällöin ole vain työpai-

viksi, ovat jopa mukana niiden kehit-

kirjallisuusessee

kan ihmisten toiveiden kuulemisesta

tämisessä. Näissä yhteistyötilanteissa

Lukemisen sujuvoittamiseksi olemme

ja omien tuotteiden markkinoimisesta

rooleja ei voi etukäteen yksiselittei-

tästä poistaneet kirjallisuusviitteet.

asiakaslähtöisesti. Kysymys on myös

sesti jakaa eikä eri asiantuntijuuksien

Jos kuitenkin olet niistä kiinnostunut,

sellaisten välineiden ja mallien kehit-

rajoja tiukasti asettaa.

voit pyytää koko alkuperäisen esseen

tämisestä, joiden avulla työpaikan osa-

Sirpalta esim. sähköpostitse. Tutus-

puolet, työsuojelun edustajat ja työter-

Työterveyshuollon

veyshuolto yhdessä voivat analysoida

yhteydessä

ja tulkita työtä ja sen muutoksia työ-

peuttien

paikalla. Näiden yhteisten analyysien

dinen muutos.

ja tulkintojen pohjalta työterveyshuol-

“ulkoistettiin” työterveyshuollon ydin-

asiantuntijuudesta.

lakiuudistuksen

tapahtui

asemassa

työfysiotera-

oleellinen

juri-

Työfysioterapeutit

tu myös tiimimme työterveyshuollon asiantuntijakoulutukseen TTL:n wwwsivuilla.

��

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2007

MET lukujen

käyttö työkykyä ylläpitävän toiminnan tutkimuksessa ja kliinisessä työssä

Tuulikki Sjögren, TtT, �, tutkĳa, Esko Mälkiä, LiT, �, fysioterapian professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos, Fysioterapian yksikkö �� KUVA1 Työntekijöiden fyysisen aktiivisuuden ja sen osatekijöiden mittaaminen ��

��

äittelin syyskuussa 2006 Jy-

me fyysiseen harjoitteluinterventioon

fyysisen harjoitteluintervention an-

väskylän yliopiston terveystie-

osallistumista, arvioimme harjoittelu-

nos vastesuhteita on tarkasteltu sa-

teiden laitoksella, pääaineena-

vaikutusten pysyvyyttä alkumittaus-

malla kun harjoittelun ulkopuolinen

ni fysioterapia. Väitöskirjani nimi oli

ten ja 12 kuukauden seurantamitta-

fyysinen aktiivisuus on kontrolloitu.

suomeksi

usten perusteella (Sjögren 2006) sekä

Tässä Työfysioterapeuttilehden artik-

fyysisen harjoitteluintervention vai-

tutkimme

kootun

kelissani keskityn tarkastelemaan fyy-

kuttavuus toimistotyöntekijöiden toi-

poikkileikkausaineiston avulla, mitkä

sisen harjoitteluintervention tuloksia

mintakykyyn, työkykyyn ja yleiseen

fyysiset ja psykososiaaliset toiminta-

lepoaineenvaihdunnan kerrannaisten

subjektiiviseen elämänlaatuun – ryh-

kyvyn edellytykset olivat yhteydessä

avulla, MET (mabolic equivalent) luku-

mätasolla satunnaistettu vaihtovuo-

koettuun työkykyyn ja yleiseen sub-

ja käyttäen. Väitöskirjatutkimuksessa-

rokoe ja vuoden seuranta”(Sjögren

jektiiviseen elämänlaatuun (Sjögren

ni mittasimme työntekijöiden fyysistä

2006). Työn ohjaajina olivat fysiotera-

et al. 2002). Fyysisen harjoitteluinter-

aktiivisuutta MET lukujen avulla työs-

pian professori Esko Mälkiä Jyväskylän

vention koeasetelmana oli ryhmittäin

sä, työmatkoilla, vapaa-aikana sekä

yliopistosta ja psykologian professori

satunnaistettu vaihtovuorokoe [Clus-

työpaikalla

toteutetussa

fyysisessä

Markku Ojanen Tampereen yliopistos-

ter randomized trial (CRT), cross-over

harjoitteluinterventiossa.

Tutkimuk-

ta.

study desing], joka sisälsi 15 viikkoa

sessa on pyritty hallitsemaan työn-

kestävän

kuntosalilaiteharjoittelun

tekijöiden koko vuorokauden (24h)

Väitöskirjatutkimuksen tarkoitus

paineilmalaitteilla ja siihen liittyvän

fyysinen aktiivisuus ja suhteuttamaan

ja tämän artikkelin painopiste

ohjauksen sekä 15 viikon kontrollijak-

tähän kokonaisuuteen työpaikalla to-

Neljästä osajulkaisusta ja yhteenve-

son, jolloin koehenkilöt eivät harjoi-

teutettu harjoittelu ja sen tulokset.

dosta

tutkimuskokonai-

telleet eivätkä saaneet ohjausta. Työ-

suuden tarkoituksena oli ensisijaisesti

paikalla toteutettuja satunnaistettuja

Mitä MET on ja miten se

tutkia työpaikalla tapahtuvan kevyen

kontrolloituja

lasketaan?

(30 % 1RM) kuntosaliharjoittelun vai-

on vähän ja tämä tutkimus on tiet-

Fyysistä aktiivisuuden mittayksikkö-

kutusta toimistotyöntekijöiden fyysi-

tävästi ensimmäinen harjoittelutut-

nä voidaan käyttää lepoaineenvaih-

seen ja psykososiaaliseen toimintaky-

kimus, jossa harjoitteluintervention

dunnan kerrannaista MET lukua, joka

kyyn, koettuun työkykyyn ja yleiseen

vaikutusta on tutkittu ryhmätasoista

kuvaa suorituksen tehoa (Montoye

subjektiiviseen elämän laatuun (Sjö-

satunnaistamista ja vaihtovuorokoe-

1996, ACSM 2000). Yksi MET vastaa

gren et al. 2005, Sjögren et al. 2006a,

asetelmaa käyttäen. Tämä tutkimus

ihmisen energiankulutusta, kun hän

Sjögren 2006, Sjögren et al. 2006b).

on myös ensimmäinen työpaikalla

istuu rauhassa. Tämä energiankulu-

Harjoitteluvaikutusten lisäksi tutkim-

tapahtuva kuntoutustutkimus, jossa

tus yleensä ilmoitetaan kehon mas-

”Työpaikalla

koostuvan

tapahtuvan

alkumittauksissa

harjoittelututkimuksia

saan suhteutettuna lepohapenkulu-

yksittäistä tehoa, joka voidaan laskea

tuksena 3,5 ml/kg/min (McArdlle et

työssä, vapaa-ajasta tai työmatkoista

al. 2007). Ylipainoisilla tämä luku on

tai näiden toimintojen osasuorituksis-

todennäköisesti alhaisempi (Byrne et

ta. Tässä tutkimuksessa kuvaamme

al. 2005). MET lukujen käyttö mahdol-

koehenkilöiden fyysistä aktiivisuutta

listaa eri painoisten, ikäisten ja suku-

MET, TWA-MET ja Max-MET lukujen

puolta olevien henkilöiden fyysisten

avulla.

aktiivimuotojen vertailun yksilötasolla ja ryhmätasolla. Menetelmää voidaan

Tutkimuksen kohdejoukko ja

hyödyntää hyvin työkykyä ylläpitä-

työntekijöiden fyysinen

vässä toiminnassa ja tutkimuksessa.

kuormittavuus työssä

Fyysinen aktiivisuus voidaan jakaa

Tutkimuksen kohteena olivat Kuopi-

karkeasti työhön, työmatkoihin ja va-

on kaupungin keskushallinnon työ-

paa-aikaan. Vapaa-aika sisältää mm.

paikat, joiden työ oli fyysisesti ke-

harrastustoiminnan, kotiaskareet ja

vyttä. Kaikista 123 työntekijästä 90

hyötyliikunnan.

Osa-alueet voidaan

vapaaehtoista [73 %, 66 naista ja 24

jakaa vielä tarkemmin esimerkiksi

miestä, keski-ikä 45.7 (SD 8.5) vuot-

yksittäisiin työ- tai vapaa-ajan toimin-

ta] halusi osallistua vapaaehtoisesti

toihin. Tässä tutkimuksessa olemme

työkykyä ylläpitävänä toimintana jär-

halunneet erotella työpaikalla tapah-

jestettävään fyysiseen harjoitteluin-

tuvan fyysisen harjoittelun selvästi

terventioon. Työntekijöiden työpaikat

erilliseksi

muus-

sijaitsivat fyysisesti neljässä eri ra-

ta fyysisestä aktiivisuudesta työssä

kennuksessa; Atk-palvelu, Henkilös-

ja koukistus, yläraajojen ojennus ja

(kuva 1). Työn, työmatkojen ja va-

tö- ja asuntotoimisto, Kaupungintalo

koukistus sekä vartalonkierto oikealle

paa-ajan fyysisen aktiivisuuden tehoa

sekä Suunnittelu- ja yrityspalvelu ja

ja vasemmalle). Työntekijöitä ohjattiin

voidaan kuvat keskimääräisen tehon

kaupunginarkisto. Työ oli pääasiassa

suorittamaan harjoitusohjelma oman

kautta, jolloin puhumme keskiarvoin-

istumatyötä, joka sisälsi näyttöpääte-

työn lomassa kerran työpäivän aikana

tensiteetistä (MET). Keskimääräisessä

työtä. Työssä tapahtuvan fyysisen ak-

(5x/vko) ensimmäisen viiden viikon

tehossa ei kuitenkaan ole huomioitu

tiivisuuden mittasimme Metpro©- fyy-

aikana ja yksi - kaksi kertaa työpäivän

työsuorituksiin tai vapaa-ajan liikun-

sisen aktiivisuuden kyselylomakkeen

aikana (7-8x/vko) toisen ja kolmannen

taan käytettyä aikaa. Koehenkilöiden

osakysymyksen avulla. Työn fyysinen

viiden viikon aikana. Harjoittelujak-

kuormittumisen kannalta on olen-

aktiivisuuden arviointi perustui työn-

son aikana työntekijät pitivät viikko-

naista tietää kuinka kauan keskimää-

tekijän omaan arvioon MET- skaalalla,

päiväkirjaa siitä, kuinka monta kertaa

räisellä teholla suoritetaan työtä tai

jossa 1,5 kuvastaa kevyttä työtä ja 10

he olivat harjoitelleet viikon aikana ja

harrastetaan

kokonaisuudeksi

Kuormit-

erittäin raskasta fyysistä työtä. Loma-

kuinka monta minuuttia harjoitus kes-

tuminen eroaa selvästi, jos fyysinen

vapaa-ajalla.

kekyselyn perusteella työntekijöiden

kimäärin kesti.

aktiivisuus keskimääräisellä teholla

fyysinen aktiivisuus eli työn fyysinen

kestää 5 minuuttia tai 60 minuuttia.

kuormittavuuden

Kun

keskimääräisessä

tehossa

keskiarvointensi-

Ohjatun

kuntosaliharjoittelun

aika-

teetti oli 1.5 MET yksikköä. Viiden

painotteinen

otettu huomioon toimintoon käytet-

viikon aikana, kahdeksan tunnin työ-

oli 2,8 TWA-MET. Tämä arvo perustuu

ty aika, puhumme aikapainoitetusta

päivän mukaan arvioituna, työmäärä

pilottitutkimuksemme tuloksiin (Rön-

keskiarvointensiteetistä (time-weigh-

oli 3600 METmin tai 60 METh.

kä et al. 2000), jossa tutkimme yh-

ted intensity average, TWA-MET), jol-

keskiarvointensiteetti

den harjoittelukerran kuormittavuut-

loin fyysisen aktiivisuuden työmää-

Fyysinen aktiivisuus työpaikalla

ta suhteessa koehenkilöiden (n=11)

rä voidaan laskea MET- minuutteina

toteutetussa kevyessä kuntosali-

maksimaaliseen sykkeeseen (keski-

(METmin)

harjoittelussa

arvo 63 % HRmax) ja hapenkulutuk-

Maksimaalinen MET-arvo (Max-MET)

Kuntosaliharjoitusohjelma sisälsi kuu-

seen (35 % VO2max). Tutkimukseen

kuvaa fyysisen aktiivisuuden suurinta

si dynaamista liikettä: polven ojennus

osallistuneiden toimistotyöntelijöiden

tai MET- tunteina (METh).

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2007

maksimaalinen hapenkulutus oli 33 %

sessani pyysimme työntekijöitä pitä-

fyysisen aktiivisuuden lisäystä ei ol-

alhaisempi kuin pilottitutkimukseen

mään muun fyysisen aktiivisuuden

lut, joten voimme sanoa, että seuraa-

osallistuneiden

joten

intensiteetin ja tason muuttumatto-

vaksi raportoimamme positiiviset tu-

arvioitu harjoittelun MET- arvio oli

mana koko intervention ajan. Tätä

lokset olivat työpaikalla tapahtuneen

vastaavasti alhaisempi. Kuntosalihar-

muuta fyysisen aktiivisuuden (työ,

harjoittelun seurausta.

joitteluun käytetty keskiarvoaika 15

työmatkat ja vapaa-aika) määrää ja

viikon aikana oli 125 minuuttia, joka

laatua kontrolloimme viiden viikon

Työpaikalla toteutetun harjoitte-

oli työmäärältä 350 MET- minuuttia

välein

strukturoidulla

luintervention tulokset ja harjoit-

(5,8 METh). Harjoittelu toteutui kes-

teemahaastattelulla, joka pohjautui

telun osuus fyysisestä kokonais-

kimäärin 66 % ohjeistetusta harjoitte-

Metpro©- kyselyihin. Kun fyysisen

aktiivisuudesta

lumäärästä. Taulukossa 1 on kuvattu

aktiivisuuden määrä ja taso [koko-

Spesiﬁ kuntosaliharjoittelu vähensi

tarkemmin 5 viikon jaksoissa harjoit-

naisaktiivisuuden (työ, työmatkat ja

tilastollisesti merkitsevästi työnteki-

teluun käytetty aika ja harjoitteluun

vapaa-aika) ja vapaa-ajan TWA-MET

jöiden päänsäryn (p=0.041 - 0.047)

ohjattu aika (min ja METmin) sekä

ja Max-MET ] pysyivät muuttumatto-

esiintyvyyttä sekä niskan (p=0.003),

osallistumisen aste prosentteina.

mana, pystyimme varmemmin sano-

hartioiden

maan, että tutkimuksessa saavutetut

(p=0.020) oireiden esiintyvyyttä. Li-

Fyysinen aktiivisuus

tulokset olivat työpaikalla toteutetun

säksi oireiden voimakkuuden lievitty-

työmatkoilla ja vapaa-aikana

harjoitteluintervention vaikutusta. Jos

mistä tapahtui päänsäryssä (p=0.001)

Mittasimme työmatkojen sekä vapaa-

muussa

aktiivisuudessa

sekä niskan (p=0.002) ja alaselän

ajan fyysinen aktiivisuuden MetPro©-

olisi tapahtunut tilastollisesti merkit-

(p=0.020) alueella henkilöillä, jotka

fyysisen aktiivisuuden kyselylomak-

seviä muutoksia, olisimme ottaneet

olivat kivun vuoksi kokeneet haittaa

keella.

henkilöiden,

toteutetulla

fyysisessä

(p=0.007)

alaselän

muutettiin

vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden työ-

päivittäisissä

MET-luvuiksi Metpro©- tietokoneoh-

määrän mukaan tulosten analysointi-

mittausta edeltäneenä 12 kuukauden

jelmalla (MetPro, SciReha, Jyväskylä).

vaiheeseen. Tällöin olisimme voineet

aikana. Tuki- ja liikuntaelinten oirei-

Muunnos perustuu aikaisempien tutki-

erottaa olisiko mahdolliset positiiviset

den vähentyminen oli kliinisesti mer-

muksien (Ainsworth et al. 1993, ACSM

muutokset vastemuuttujissa voinut

kittävää.

2000) yhteenvetotietokantaan. Tietyn

johtua siitä, että työntekijät olivat li-

koettua fyysistä kuntoa (p=0.015) ja

suorituksen tekeminen aiheuttaa eri

sänneet muun fyysisen aktiivisuuden

hartialihasten voimaa (p=0.001) sekä

henkilöille saman fyysisen kuormi-

työmäärää työajan ulkopuolella. Täs-

paransi koehenkilöiden koettua voin-

tuksen, mutta riippuen henkilön mak-

sä tutkimuksessa tällaista vapaa-ajan

tia (p=0.015), mutta sillä ei ollut vai-

Kerätyt

tiedot

työtehtävissään

alku-

Kuntosaliharjoittelu lisäsi

simaalisesta suorituskyvystä, voi fyysinen kuormittuminen olla hyvinkin erilaista. Laskennassa fyysinen kuormittuminen suhteutetaankin henkilön maksimaaliseen aerobiseen tehoon (VO2 max tai MET- lukuina ilmoitettuna MET capacity). MetPro©- fyysisen

TAULUKKO 1

��

aktiivisuuden kyselylomakkeessa ky-

��

syttiin koehenkilöiden työmatkojen ja

��

vapaa-ajan suorituksien tyyppi, kesto, frekvenssi ja intensiteetti. Intensiteetti kysyttiin hikoilun ja hengästymisen avulla. Fyysisen harjoitteluintervention tuloksia arvioitaessa on tärkeää huomioida työntekijöiden fyysinen kokonaisaktiivisuus. Tässä väitöskirjatutkimuk12

��

kutusta muuhun psykososiaaliseen

Pro Gradun tuloksiin, jotka tulemme

tarkastelemme

toimintakykyyn tai yleiseen subjektii-

julkaisemaan myöhemmin.

Fyysi-

METh lukemia suhteessa muuhun fyy-

viseen elämän laatuun. Harjoittelulla

sen kunnon ja hartialihasten voiman

siseen aktiivisuuteen, huomaamme,

ei ollut myöskään vaikutusta työky-

tulokset perustuvat käsikirjoitusvai-

että harjoittelun osuus koehenkilöi-

kyyn, jos tarkastelemme työkykyä

heessa oleviin tutkimustuloksiin (Sjö-

den

työkykyindeksin summapistemäärän

gren et al. käsikirjoitus).

työmäärästä oli kuitenkin suurempaa.

muusta

kuntosaliharjoittelun

kokonaisaktiivisuuden

Harjoittelun keskimääräinen fyysinen

mukaan. Uudempien alustavien tutkimustulostemme mukaan harjoitte-

Harjoitteluohjelman

toteutukseen

aktiivisuus oli 16,8 METh 15 viikossa

lulla olisi kuitenkin vaikutusta työky-

käytetty aika oli 6,3 tuntia 15 viikon

ja 5,6 METh viidessä viikossa. Har-

kyindeksi lomakkeen alakysymyksiin,

aikana, joka on keskimäärin 2,1 tun-

joittelun työmäärä oli siten 7.4 % va-

jossa mitattiin koettua subjektiivista

tia viiden viikon aikana (25 minuut-

paa-ajan fyysisestä aktiivisuudesta ja

työkykyä, kuten työkykyyn suhteessa

tia viikossa, 5 minuuttia työpäivänä).

1.4 % koehenkilöiden kokonaisaktii-

ruumiillisiin vaatimuksiin ja suhteessa

Tämä aika on noin 1 % henkilöiden

visuuden työmäärästä. Harjoitteluun

elinikäiseen parhaaseen työkykyyn.

keskimääräisestä kahdeksan tunnin

käytetty aika oli vähäistä, mutta kuin

Nämä alustavat tulokset perustuvat

työajasta ja 0.35 % koehenkilöiden

asiaa tarkastellaan suhteessa henki-

Ttyo

vuorokautisesta kokonaisajasta. Kun

löiden muuhun fyysiseen aktiivisuu-

Minna

Haapakosken

tulevan

teen, voidaan havaita, että näinkin kevyt kuntosaliharjoittelu säännöllisesti toteutettuna voi muodostaa kohtalai-

KUVA 3, osa 1

sen osuuden fyysisen aktiivisuuden työmäärästä, jos sitä vertaa henkilön

Fyysinen aktiivisuus*

muuhun vapaa-ajan toimintoihin Muu fyysinen aktiivisuus (METh)

Harjoittelun annos (METh)

(7,4 %). Kuvassa 3 esitetään toimistotyöntekijöiden keskimääräinen fyysinen aktiivisuus (METh) viiden viikon aikana työpaikalla toteutuneessa fyy-

Kokonaisaktiivisuus (työ, työmatkat, vapaa-aika)

Fyysinen harjoitteluinterventio

Keskiarvo 386.9 METh 5 viikon aikana (77,4 METh/viikko)

1.4%

sisessä harjoittelussa, vapaa-ajan toiminnoissa ja kokonaisaktiivisuudessa (työ, työmatkat ja vapaa-aika) sekä harjoittelun

prosentuaalinen

osuus

verrattuna muihin aktiivisuusmuotoihin. Tutkimuksen positiiviset tulokset Vapaa-aika

työntekijöiden toiminta- ja työkyvys-

Keskiarvo 76.1 METh 5 viikon aikana

sä tukevat käsitystä, että spesiﬁ kun-

Kevyt kuntosaliharjoittelu

7.4%

Keskiarvo 5.6METh 5 viikon aikana

(15,2 METh/viikko)

(1,1 METh/viikko)

*Fyysinen aktiivisuus on kaikkien tahdonalaisten lihasten aikaansaamien liikkeiden ja asentojen vaatima Energiankulutus (Kuva 3, osa 1)

tosaliharjoittelu työpaikalla on tärkeä osa työkykyä ylläpitää toimintaa. Lähdeluettelon seuraavalla sivulla...

KUVA 3, osa 2

Kevyt kuntosaliharjoittelu

Harjoittelu, METh

Vapaaaika METh

Kokonaisaika, METh

Ensimmäien 5 viikkoa Toinen 5 viikkoa Kolmas 5 viikkoa Yhteensä 15 viikkoa Keskiarvo 5 viikon aikana

5.3 6.7 4.8 16.8 5.6

69.4 77.9 83.8 231.1 76.1

383.6 390.3 386.9 1160.7 386.9

Harjoittelun % - osuus vapaa-ajasta 7.6 8.6 5.7 7.3 7.4

Harjoittelun % -osuus kokonaisajasta 1.4 1.7 1.2 1.4 1.4

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2007

LÄHDELUETTELO American College of Sports Medicine (ACSM). 2000. Guidelines for exercise testing and prescription, 6th edn. Philadelphia: Lippincott Williams & Wilkins. Byrne NM, Hills AP, Hunter GR, Weinsier RL, Schutz Y. 2005. Metabolic equivalent: one size does not fit all. J Appl Physiol 99,1112-1119. Montoye HJ, Kemper HCG, Saris WHM, Washburn RA. 1996. Measuring physical activity and energy expenditure. Leeds: Braun-Brumfield. McArdle WD, Katch FI, Katch VL. 2007. Exercise physiology. Energy, nutrition and human performance 6th ed. Philadelphia, PA: Lippincott Williams &Wilkins. Rönkä T, Kaikkonen H, Virtanen P, Laukkanen R, Mälkiä E. 2000. Cardiovascular response during one light resistance training exercise session. 5th Annual Congress of the European College of Sport Science. Jyväskylä 2000, Finland. Proceedings, 635. Sjögren T, Nissinen K, Järvenpää S, Ojanen M, Vanharanta H, Mälkiä E. 2005. Effects of a workplace physical exercise intervention on the intensity of headache and neck and shoulder symptoms and upper extremity muscular strength of office workers: A cluster randomized controlled cross-over trial. Pain 116, 119-128. Sjögren T, Nissinen K, Järvenpää S, Ojanen M, Vanharanta H, Mälkiä E. 2006a. Effects of a workplace physical exercise intervention on the intensity of low back symptoms of office workers: A cluster randomized controlled cross-over design. Journal of Back and Musculoskeletal Rehabilitation 19, 13-24. Sjögren T. 2006. Effectiveness of a workplace physical exercise intervention on the functioning, work ability, and subjective well-being of office workers – a cluster randomised controlled cross-over trial with one-year follow-up. Jyväskylä: University of Jyväskylä, 99 p. (Studies in Sport, Physical Education and Health, ISSN 0356-1070; 118) ISBN 951-39-2518-8. Sjögren T, Nissinen K, Järvenpää S, Ojanen M, Mälkiä E. 2006b. Effects of a physical exercise intervention on the subjective well-being, psychosocial functioning and general well-being among office workers: A cluster randomized controlled cross-over design. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports 16, 381-390. Sjögren-Rönkä T, Ojanen MT, Leskinen EK, Mustalampi ST, Mälkiä EA. 2002. Physical and psychosocial prerequisites of functioning in relation to work ability and general subjective well-being among office workers. Scandinavian Journal of Work Environment & Health 28, 184-190. Julkaisematon lähde: Sjögren T, Nissinen K, Järvenpää S, Ojanen M, Vanharanta H, Mälkiä E. Effects of a physical exercise intervention on the physical functioning among office workers: A cluster randomized controlled cross-over design (valmis käsikirjoitus).

Kirsi Kaltio, �, Oulun yliopistollinen sairaala Sari Linna, �, Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus s.linna@kolumbus.ﬁ

TYÖTERVEYSHUOLTO ESTEETTÖMYYDEN ASIALLA SENTTIMETRIEN SIJAAN MITTARINA TYÖNTEKIJÄ ITSE Esteettömyys on noussut ajankohtaiseksi aiheeksi monessa eri yhteydessä, se on yksi tämän ajan muotisanoja. Tässä artikkelissa käsittelemme esteettömyyttä työterveyshuollon toimintaan liitettynä. Liikuntaesteinen työntekijä ei ole tyypillinen työterveyshuollon asiakas, mutta tiedetään että hyvällä ergonomialla kyetään tukemaan itsenäistä työssä selviytymistä. Työpaikkojen haasteena on liikuntaesteisen työntekijän näkökulmasta työympäristöjen helppo saavutettavuus. Työterveyshuollolla on tärkeää olla keinoja arvioida ja edistää liikuntaesteisen työntekijän työkykyä. Tässä artikkelissa kuvaamme työterveyshuollon erikoistumisopinnoissa (Stadia) tehdyn kehittämistyön pohjalta esteettömyyden arviointia. Esteettömyyden arviointi työssä (ESTE)- lomake antaa monipuolisen kokonaiskuvan työntekijän toimintarajoitteista ja työn välisestä suhteesta.

uomessa liikkumis- ja toimimisesteisiä on noin 10 % väestöstä ja työssä käyviä liikuntavammai-

sia arvioidaan olevan useita tuhansia. Henkilö on liikkumis- tai toimimisesteinen, jos hänen kykynsä liikkua, toimia, suunnistautua tai kommunikoida on rajoittunut joko tilapäisesti tai pysyvästi vamman, sairauden tai iän vuoksi. Vaikka heitä onkin prosentuaalisesti työelämässä vähän, on nykyinen suuntaus kuitenkin se, että eritavoin vajaakuntoiset, vammaiset ja ikääntyvät tulisi kyetä huomioimaan ja pitämään kiinni työelämässä. Myös useat säädökset, lait ja sopimukset velvoittavat mahdollistamaan yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua työelämään. Suomessa esteettömyyden huomioimista edellyttävät perustuslaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki sekä rakennusasetus. Työympäristön esteettömyyden kehittämiselle löytyy perusteita myös kansainvälisistä ja kansallisista asiakirjoista. (Nevala–Puranen ym. 2001: 3, 12, 15-16.) 15

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2007

Esteettömyyden

selvittäminen

Työpaikkaselvitysmenetelmiä on tar-

tumiseen, olisi hahmotettava koko-

tarpeellista mutta haasteellista. Ar-

jolla monenlaisia ja käytännössä me-

naiskuva. Liikuntaesteisen henkilön

tikkelin tarkoitus on kuvata, kuinka

netelmä valikoituu tarpeen ja tavoit-

päivittäiset toimet vaativat usein ai-

liikuntaesteisen työntekijän esteettö-

teiden mukaan. Aihe, joka kuitenkin

kaa, kekseliäisyyttä ja vaivaa. Työ-

myyden tarve selvitetään työterveys-

tuntuu jäävän eri menetelmien väli-

matkat, sosiaalinen osallistuminen tai

huollon toimesta. Työpaikkaselvitys

maastoon, on esteettömyyden arvi-

WC - käynneistä suoriutuminen saat-

luo perustan työterveyshuollon toi-

ointi. Kun työntekijällä on synnynnäi-

taa edellyttää oman ”sotasuunnitel-

minnalle ja sillä tarkoitetaan työpai-

nen, sairauden tai vammautumisen

man” tai mahdollisuudet työasentojen

kan terveysvaarojen tunnistamista ja

seurauksena aiheutunut liikunta- tai

vaihtamiseen voivat olla hyvin rajalli-

kartoitusta (Uitti ¬– Saarinen – Arola

toimimisrajoitus, on töihin paluun

set. Liikuntavammainen työelämässä

2005: 23). Apunamme käytimme Es-

tai työpaikan vaihtamisen yhteydes-

- tutkimus osoittaa, että työpaikoilla

teettömyyden arviointi työssä (ESTE)

sä tärkeää selvittää useita normaalin

on toteutettu vain vähän muutostöitä.

– lomaketta, joka on Työterveyslaitok-

työpaikkaselvityksen

ulkopuolelle

Tutkimuksen mukaan 36 % haastatel-

sen julkaisema arviointilomake liikun-

jääviä asioita. Pelkkä diagnoosi ei rii-

luista toivoi muutoksia työjärjestelyi-

taesteisten työntekijöiden työolojen

tä, vaan liikkumis- tai toimintakyvyn

hin, työtiloihin sekä henkilökohtai-

arviointiin. Lomakkeen lähtökohtana

rajoituksista ja vaikutuksista päivit-

sen työpisteen mitoitukseen. (Seuri

on ns. osallistuva ergonomia, joka

täisiin toimiin ja työtehtävistä suoriu-

– Nevala-Puranen - Mönkkönen 1996,

määritellään työntekijän aktiiviseksi

Nevala- Puranen ym. 2001: 12.) Sel-

osallistumiseksi oman työnsä ja työ-

käydinvamman Käypä hoitosuosituk-

paikkansa ergonomian kehittämiseen.

sessa todetaan, että pyörätuolinkäyt-

(Nevala-Puranen ym. 2001: 67.) ESTE

täjä kykenee nykypäivänä moneenkin

- lomake osoittaa ongelmapaikat ja -

työtehtävään, jos vain työympäristö

tilanteet. Yhteistyöllä ja oikealla asen-

on tehty esteettömäksi ja tarvittavat

teella keksitään toimivat ratkaisut.

apuvälineet hankittu. (Ammatillinen kuntoutus 2006.)

Työterveyshuolto esteettömyyden arvioijana

Voisi ajatella, että käytettävissä oleva

Työpaikkakäynnit ja – selvitykset ovat

toimintakyky ja mahdolliset apuväli-

työterveyshuollon arkipäivää. Työpaik-

neet sanelevat minkälaisia toimenpi-

kaselvityksellä hankitaan tietoja työs-

teitä työpaikalla mahdollisesti tarvi-

tä ja työympäristöstä sekä arvioidaan

taan, mutta asiaa olisi hyvä tarkastella

niiden vaikutuksia työntekijän tervey-

ihmisen ja työympäristön vuorovaiku-

teen. Työpaikkaselvitys on työterveys-

tuksen kautta. Tämä voi käytännössä

huollon toiminnan perusta. Sen avulla

tarkoittaa, ettei pyörätuolista tehdä

selvitetään, millaista työ on, sekä mil-

työntekijän ongelmaa, vaan se tulisi

laisessa työympäristössä ja minkälai-

katsoa ”ympäristön” haasteeksi. Työtä

silla välineillä eri ammattiryhmät sitä

voidaan tietenkin sovittaa henkilölle

tekevät. (Hyvä työterveyshuoltokäy-

sopivaksi poistamalla hänelle sopi-

täntö 1997: 130.) ”Työpaikkaselvitystä

mattomia

tarvitaan työn sopeuttamiseksi työn-

mutta usein saattaa olla tarvetta muu-

tekijän edellytyksiin, työntekijöiden

tostöihin tai jopa laajempiin raken-

työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi

nusteknisiin ratkaisuihin. Invalidiliiton

ja edistämiseksi sekä toimenpide–eh-

esteettömyysprojekti -esitteessä tode-

dotusten toteutumisen seuraamisek-

taankin: ”Esteettömässä ympäristössä

si (työterveyshuoltolaki 1383/2001,

kaikki voivat toimia yhdenvertaisina.

12§)” (Pääkkönen – Rantanen - Uitti

Mitä esteettömämpi ympäristö, sitä

2006: 27).

vähemmän vammaisuutta.” (Esteettö-

työn

kuormitustekijöitä,

myysprojekti, Invalidiliitto 2005.) 16

”Esteettömällä ympäristöllä ymmärretään yleensä ympäristöä, jossa ei ole portaita eikä tasoeroja ja jossa pystyy liikkumaan pyörätuolilla.” Esteetön työpaikka on

kontrastiasiat, akustiikka, työvälinei-

Lähtökohtana osallistuva ergonomia

kaikille toimiva työpaikka

den käytön helppous. Hyvin suunni-

Yksinkertaisimmillaan

Esteettömyys palvelee kaikkia, mutta

teltu esteetön ympäristö vähentää

destä voidaan saada tietoa pyörä-

erityisen tärkeää se on kuitenkin hen-

apuvälineiden ja avustajan tarvetta. Se

tuolilla liikkuvan henkilön kokemana

kilöille, joilla on jo jokin tilapäinen

ei passivoi, vaan lisää omatoimisuut-

ja toteamana: “täällä suoriudun” tai

tai pysyvä liikunta- tai toimintarajoi-

ta ja tasa-arvoisuutta, sekä pienentää

“täällä en pärjää itsenäisesti”. Liikun-

te. Esteettömyys on keskeinen osa

myös mm. onnettomuus¬riskiä. Es-

taesteinen henkilö tuntee itse parhai-

ihmisten yhdenvertaisuutta ja jokai-

teetön ympä¬ristö tuokin itse asiassa

ten sekä omat rajoitteensa että työnsä

sen perusoikeus. Rakennusteknisesti

säästöjä. (Pesola 2006.)

vaatimukset. Hän on itse avainhenki-

esteettömyy-

lö arvioitaessa työtä, työoloja, työssä

esteettömyyden huomioimisen pitää olla arkipäivää. (Moisio – Martikainen

Työpaikan esteettömyydellä tarkoite-

selviytymistä sekä mietittäessä keino-

2006: 25.) Voimassa olevissa suun-

taan työpaikkarakennuksen saavutet-

ja työolojen kehittämiseksi. ESTE - lo-

nitteluun ja rakentamiseen liittyvissä

tavuutta, liikkumisen ja toimimisen

makkeen kehittämisen lähtökohtana

ohjeissa ja määräyksissä on suhteel-

esteettömyyttä

sisäl-

on ollut juuri tämä ns. osallistuva er-

lisen kattavasti selostettu eri vammo-

lä, työympäristön hyvää ergonomi-

gonomia; henkilö itse osallistuu oman

jen ja sairauksien aiheuttamat tarpeet

aa, työn organisoinnin joustavuutta,

työnsä arviointiin ja suunnitteluun. Es-

rakennetulle ympäristölle, ja niiden

työntekijöiden välistä tasa-arvoa ja

teettömyyden arvioinnin tavoitteena

tavoitteena onkin hyvä ja esteetön

palvelujen saavutettavuutta. (Neva-

on auttaa liikunta- ja toimimisesteisiä

ympäristö kaikille. Ongelmana ei ole

la-Puranen ym. 2001: 3.) Liikunta-

henkilöitä sekä työterveyshuoltoa ar-

tiedon puute, vaan edelleenkin ole-

vammaisten

työtilojen

vioimaan työpaikkojen esteellisyyttä

massa olevan tiedon siirtymättömyys

suunnittelussa tulee ottaa huomioon

ja löytämään ratkaisuja esteellisyy-

käytäntöön. (Pesola 2006.)

kaikki tilassa tehtävät työt ja työnte-

destä aiheutuvien ongelmien vähen-

kijän henkilökohtaiset ominaisuudet,

tämiseksi. (Nevala-Puranen ym. 2001:

Esteettömällä ympäristöllä ymmärre-

kuten mm. ulottuminen kohteisiin,

66.) Liikuntaesteisten työntekijöiden

tään yleensä ympäristöä, jossa ei ole

työasennon

käsien

kokemusperäinen asiantuntemus tu-

portaita eikä tasoeroja ja jossa pystyy

lihasvoima ja koordinaatio tai pak-

leekin huomioida kaikessa esteettö-

liikkumaan pyörätuolilla. Se ei kuiten-

koliikkeitä lisäävät tekijät (Väyrynen

myyteen

kaan yksin riitä. Esteettömään suun-

- Nevala - Päivinen 2004: 120).

ohjeiden ja teoriatiedon ohella. (Neva-

rakennuksen

henkilöiden

ylläpitäminen,

suunnittelussa

la-Puranen ym. 2001: 31.)

nitteluun liittyy myös mm. valaistus-,

ESTE - lomake sisältää taustatietojen, toimintarajoite- ja

apuvälinetietojen lisäksi kahdeksan selvitettävää osa-aluetta: 1. Työmatka

5. Henkilökohtainen työpiste

2. Rakennuksen saavutettavuus

6. Työn tekeminen

3. Työpaikalla kulkeminen

7. Työn organisointi

4. Työpaikan yhteiset tilat

8. Työyhteisö ja työterveyshuolto

Nevala, Juhola, Anttila, Alaranta 2006

liittyvässä

Mittarina on työtekijä itse Työntekijä voi täyttää ESTE - lomakkeen omalla tietokoneellaan itsenäisesti tai yhdessä työterveysfysioterapeutin tai – hoitajan kanssa. Arviointi tehdään työntekijän omien kokemusten ja tarpeiden perusteella. Arviointia tehdessä ei siis tarvita mittanauhoja tai vastaavia mittareita. Senttimetrien sijaan mittarina toimii työntekijä itse. 17

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2007

Arvio on henkilökohtainen; jos työ-

käytävät, kapeat oviaukot ja täyteen

Wc-tilojen muutostyöt ovat kalliita

paikalla on useampi liikuntaesteinen,

kalustetut työhuoneet ovat haaste

toteuttaa, joten ne tulee suunnitella

se tehdään jokaiselle erikseen.

kun tiloissa pitäisi liikkua pyörätuolil-

huolella. Olemassa olevat wc-tilat on

la tai rollaattorilla. Käytännössä käy-

hyvä katsastaa huolella ja valikoida

Apuna voi käyttää lomakkeeseen kir-

tävien mitoitukset ovat pysyviä, mut-

muutostöiden kohteeksi se, jossa läh-

jattuja

Arviointi

ta mahdollisia irtokalusteita voi ehkä

tökohdat ovat parhaat. Tilaa ei vält-

tehdään kolmiluokkaisella arviointias-

siirtää ja taas vaihtoehtoisia reittejä

tämättä tarvitse rakentaa kokonaan

teikolla. Kohta “kunnossa” toteutuu,

voi miettiä.

uusiksi, vaan mahdollisesti oven le-

arviointikriteerejä.

kun henkilö suoriutuu mahdollisim-

ventäminen, pesualtaan uusiminen ja

man itsenäisesti. “Osittain kunnos-

Henkilökohtaisen työpisteen arvioin-

kiinnittäminen sopivalle korkeudella

sa” toteutuu, kun kriteerit täyttyvät

ti, mitoitus ja toimivuus, työvälinei-

wc-istuimen kääntäminen tai mahdol-

osittain, henkilöllä on kuitenkin vai-

den, koneiden ja laitteiden käyttö, va-

lisesti harkiten kiinnitetyt tukikahvat

keuksia suoriutua mahdollisimman

laistus, lämpö ja ääniolot arvioidaan

voivat olla riittäviä ratkaisuja. Työnte-

itsenäisesti. “Ei kunnossa” tarkoittaa,

pitkälti samoin kuin

kijän toimintakyky, esim. siirtymista-

että henkilö ei pysty suoriutumaan

ergonomisessa

tilanteessa /tiloissa itsenäisesti. Ar-

välineen käyttö tai esim. sairauden

vioinnin päätteeksi on mahdollista

vuoksi heikko lämmönsietokyky tulee

tulostaa arvioinnista yhteenvetoloma-

osata kytkeä arviointiin mukaan. Pyö-

Liikuntaesteisen työntekijän tapatur-

ke. (www.ttl.ﬁ)

rätuolinkäyttäjä ei voi säätää tuolinsa

mavaarat on myös tärkeä tiedostaa

korkeutta, joten mahdollisuus työ-

etukäteen.

ESTE - lomake osoittaa ongelma-

tason korkeuden säätämiseen saat-

hätätilanteessa tulisi myös olla hy-

paikat ja – tilanteet

taa olla perusteltua. Työtason sopiva

vin suunniteltu. Kun hissin käyttö ei

Kaikki alkaa jo työmatkasta ja työ-

korkeus riippuu henkilön toiminta-

ole mahdollista, tulee työpaikalla olla

paikan

Mikäli

kyvystä, työtehtävistä ja -asennosta

suunnitelma, kuinka liikuntaesteisen

saavutettavuudesta.

liikuntaesteinen

henkilö

missä tahansa

arvioinnissa.

Apu-

pa wc-istuimelle ja ulottuvuudet ratkaisevat.

Poistumismahdollisuus

suorittaa

sekä käytettävistä välineistä. (Nevala-

kollegan kanssa silloin toimitaan. Esi-

työmatkat omalla autolla, tarvitaan

Puranen ym. 2001: 49.) Työtehtävien

merkiksi tilanteeseen tarkoitetun ns.

työpaikan sisäänkäynnin läheisyyteen

sopivuus, työmäärän ja tahdin koh-

kantotuolin tai paarien käyttöä olisi

pysäköintipaikka. Sisäänkäynti työ-

tuullisuus on hyvä huomioida. Vam-

hyvä säännöllisesti harjoitella. Silloin

paikalle voi olla minkälainen tahansa.

masta tai sairaudesta johtuen saattaa

kantotuoliin siirtyminen ja sen käsit-

Yleisiä ovat muutama porrasaskelma,

toimintakyky

vaikuttaen

tely on kaikille osapuolille mahdolli-

pieni ylätasanne ja raskas ulko-ovi.

liikkeiden tarkkuuteen, voimaan tai

sessa tositilanteessa helpompaa. ESTE

Silloin voisi miettiä onko talossa muu-

keskittymiseen. Työntekijä itse osaa

- lomakkeen viimeinen arvioitava koh-

alla sisäänkäyntiä, jota voisi hyödyn-

usein parhaiten selvittää tilanteensa

ta on “Työterveyshuoltopalvelujen es-

tää vai ovatko muutostyöt ainoa vaih-

- se on hyvä muistaa pitkin matkaa.

teettömyys”. Se on varmasti osa-alue,

toehto. Suuntaa antavan kuvan voi saada, kun itse testaa suoriutumista pyörätuolista käsin. Tulee kuitenkin muistaa,

että

pyörätuolinkäyttäjän

valmiudet käsitellä tuolia ovat täysin erilaiset kuin omasi. Raskaissa

ovissa

sähköiset

oven-

avauspainikkeet ovat usein välttämättömiä. Kynnykset, pehmeät kynnysmatot ja ahtaat tuulikaapit ovat myös liikuntaesteisille usein ongelmallisia ylittää. Sisätilojen ahtaus on varmasti yleisin ongelma työpaikoilla. Kapeat 18

vaihdella

Lomaketta täyttäessä tulee työntekijän tarkasteltua työympäristöään ja omaa suoriutumista eri silmin - onko näin hyvä vai voisiko tilannetta vielä parantaa?

jota jokaisessa työterveyshuoltoyksi-

käsitys henkilön toimintakyvystä ja

kössä voisi pohtia. Kaatuuko käynti

siihen vaikuttavista tekijöistä. Tieto,

työterveyshuollossa

mahdottomiin

että henkilö kävelee, ei yksin kerro

portaisiin tai kapeisiin oviaukkoihin

kuinka toiminnallista kävely on. Olisi

vai onko vastaanotoille laadittu jous-

hyödyllistä selvittää, kuinka sujuvaa

tavia käytäntöjä, jolloin kaikki tapaa-

kävely on, minkä pituisia kävelymat-

miset hoidetaankin työntekijän työ-

kat ovat, onnistuuko kävely lainkaan

paikalla?

apuvälineittä tai kykeneekö työntekijä nostamaan tai kantamaan mitään seisoma-asennossa?

Työntekijän tarpeet ja

tai kevyet tukisidokset eivät näy pääl-

kokemukset ratkaisevat Kun

oma

toimintakyky,

Tukipohjalliset

käytössä

olevat apuvälineet, työympäristö ja

lepäin, kun taas kyynärsauvat tai rollaattori ovat heti tunnistettavissa.

työtehtävät ovat tiedossa, on ESTE - lomakkeen täyttäminen sujuvaa.

Pyörätuolilla

Lomake ohjaa pysähtymään ja miet-

olisi tärkeä kartoittaa pyörätuolin kä-

timään jo mahdollisesti tehtyjä rat-

sittelytaitoja. Siirtymiskyky pyörätuo-

kaisuja - kuinka toimivia ne ovat? Lo-

lista pois ja takaisin kertoo vartalon

maketta täyttäessä tulee työntekijän

toiminnoista ja istumatasapainosta.

tarkasteltua työympäristöään ja omaa

Pyörätuolin käyttäjä saattaa kyetä

suoriutumista eri silmin - onko näin

siirtymään seisoma-asennon kautta,

hyvä vai voisiko tilannetta vielä pa-

seisomaan hetken tuetta tai kävele-

rantaa? Mitä vähemmän työpäivässä

mään muutamia askelia. Siirtyminen

on erilaisia häiriötekijöitä, sitä tehok-

voi myös tapahtua yläraajoilla pun-

kaampaa työskentely on - sen meistä

nertamalla mahdollisesti jonkin siir-

tietää jokainen.

tymisapuvälineen avulla. Tieto on tarpeellinen

liikkuvalta

esimerkiksi

henkilöltä

wc-tilojen

Kun lomaketta taas täytetään työsuh-

toimivuutta arvioitaessa.

teen alussa, työntekijä kykenee selvit-

Heikentyneet yläraajojen toiminnot

tämään omat rajoituksensa, mutta ei

vaikuttavat kaikkiin hienomotoriik-

välttämättä vielä osaa kytkeä suoriu-

kaa edellyttäviin toimintoihin. Toi-

tumistaan tuleviin tehtäviin. Työter-

saalta,

veyshuollossa tulisikin silloin osata

ns. normaalisti, saattaa hyvin heikko

hahmottaa kokonaisuus, toimintaky-

vartalon hallinta, tuntopuutokset, voi-

ky, työtehtävät ja työympäristön omi-

makas spastisuus tai pakkoliikkeet

naisuudet, ja osata arvioida muutos-

vaikeuttaa itsenäistä suoriutumista.

tarpeita yhdessä työntekijän kanssa

Mitä välttämättömämpi apuväline on

- johdatellen tai esiin nostaen ei niin

liikkumiselle, sitä tärkeämpää on kyt-

silmiinpistäviä tekijöitä tai vaihtoeh-

keä se mukaan tehtävään arvioon.

vaikka

yläraajat

toimisivat

toja. Hyvään ratkaisuun Pelkkä diagnoosi työntekijän vam-

päästään yhteistyöllä

masta tai sairaudesta ei riitä. Toimin-

Muutostöitä

takyvyn tai omatoimisuuden tasoa ei

tuksista ja ohjeistuksista on hyvä olla

pidä arvailla, vaan se tulee selvittää

tietoinen, mutta yksin niiden pohjalta

yksilöllisesti liikunta- tai toimimisra-

toimiminen ei välttämättä takaa toi-

joitteisen työntekijän kohdalla. Työ-

minnallisesti parasta ratkaisua juuri

terveyshuollossa tulisi olla karkea

tietylle työntekijälle. Hyvään ratkai-

suunniteltaessa

suosi-

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2007

suun päästään yhteistyöllä. Työympä-

Lopuksi kiitos

ristön esteettömyyden kehittämisessä

Stadiassa toteutettavat erikoistumis-

työpaikka voi tehdä yhteistyötä usei-

opinnot, Työterveyden edistäminen

den eri tahojen kanssa. (Nevala-Pura-

moniammatillisesti,

nen ym. 2001: 14.) Työterveyshuollon

tämän mielenkiintoisen kehittämis-

kuuluu osallistua prosessiin aktiivi-

työn

tekemisen.

Kokemuksiamme

sesti, mutta työterveyshuollon asian-

kuntoutuspuolelta

liikuntaesteisten

tuntijoiden ei pidä pyrkiä olemaan

kanssa oli mielenkiintoista ja haas-

“kaikkien alojen asiantuntijoita”, vaan

tavaa lähteä työstämään työelämään

todellista asiantuntijuutta osoittaa se,

ja työterveyshuoltoon liitettynä. Työ-

että osaa hakea yhteistyökumppanei-

terveyshuollon toimintaa selvitimme

ta oikeista suunnista. Esteettömyyden

luentojen, lähteiden, haastatteluiden

arviointi työssä – lomakkeen kehittä-

ja käytännön harjoittelun avulla. Löy-

misen yhteydessä on koottu Esteettö-

simme myös erilaisia esteettömyyteen

myyden tietopankki, josta löytyy hy-

liittyviä hankkeita, mutta yhteyttä työ-

viä käytännön ehdotuksia ja ratkaisuja

elämään niissä ei vielä ollut. Mieles-

työpaikoille sovellettaviksi. Myös alla

tämme ESTE- lomake täydentää hyvin

olevista osoitteista löytyy runsaasti

työterveyshuollon jo käytössä olevien

esteettömyyteen ja ergonomiaan liit-

mittareiden ja arviointimenetelmien

tyvää tietoa:

listaa. Vaikka esteettömyyden arvi-

mahdollistivat

ointi ei ole aivan jokapäiväistä työterveyshuollon työtä, on tärkeää tietää, www.ttl.ﬁ/ergonomia/internet/

että liikuntaesteisen henkilön työpai-

forms/

kan esteettömyyden arviointiin löytyy

esteettomyyden_arviointi.htm

tarvittaessa hyvin toimiva menetel-

www.invalidiliitto.ﬁ /portal/esteeton.

mä. ESTE - lomakkeen lisäksi on hyvä

ﬁ/ﬁ/tieto-osio/

arvioida muiden mittarien käyttötarve

esteettomyys/

täydentämään

www.stakes.ﬁ /FI/aiheet/vammai-

jossa osallisena on liikuntaesteinen

suus/esteettomyys.htm

työntekijä.

työpaikkaselvitystä, Kehittämisehdotuksina

mietimme, voisiko ESTE- lomakkeen Paikanpäällä itse koettuna ja nähtynä

” huomioita” kohdista olla suora link-

monet asiat saattavat saada aivan eri

ki kehittämistoimenpiteisiin? Parhaat

merkityksen ja painoarvon. Esteettö-

ideat tulevat spontaanisti ja ne olisi

myyden arvioinnin yhteydessä joudu-

tehokkainta saada kirjattua saman

taan usein tekemään kompromisseja

tien talteen. Mietimme myös olisi-

– mutta kenen kannalta toimivia ja

ko perusteltua, että arviointikriteeri

minkälaisia? Jos arvio tehdään ainoas-

”kunnossa” tarkoittaisikin työntekijän

taan työterveyshuollon toimesta, on

”itsenäistä” suoriutumista ”mahdolli-

tulos varmasti erilainen, kuin jos ar-

simman itsenäisen” sijaan? Sävyero

vio tehdään yhdessä asian varsinaisen

on pieni, mutta käytännössä merki-

asiantuntijan eli työntekijän itsensä

tys voi olla suuri. Kun asia todetaan

kanssa. Esteettömyydellä ei tavoitella

olevan kunnossa, ei muutoksiin ole

erityiskohtelua tai ylellisyyttä, vaan

tarvetta.

mahdollisuutta itsenäiseen toimintaan tasavertaisena muiden kanssa.

Haluamme kiittää tutoreitamme Elisa Mäkistä ja Leena Norosta saamastamme tuesta ja kannustuksesta. Lisäksi

CASE-tapaus kiitämme henkilöitä, jotka kokeilivat

Pekalla on etenevä neurologinen sairaus, joka tällä hetkellä aiheuttaa ongelmia

kanssamme ESTE – lomaketta ja mah-

vartalon hallinnassa ja alaraajojen toiminnassa. Hän käyttää liikkumisapuvä-

dollistivat siten käytännön kokeilun.

lineenä rollaattoria sekä työpaikalla liikkuessa potkulautaa. Pekka työskente-

Kiitos myös Nina Nevalalle, hänen

lee neuvontapalveluissa, joihin kuuluu useampi eri työpiste. Neuvontatyöhön

avustuksellaan löysimme kehittämis-

kuuluu mm. asiakkaiden opastusta, maksuliikenteen hoitamista/ laskuttamis-

työmme aiheen.

ta, puhelinliikenteen hoitamista, avainten luovuttamista ja vastaanottoa. Työ-

Info

Esteettömyys-aiheeseen liittyen vuo-

paikalla oli tehty vastikään työpaikkaselvitys, jonka avulla mm. koottiin tietoa työyksikön työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun. Työpaikkaselvityksessä käytettiin apuna työkykyindeksikyselyä, Päätetyöpaikkojen ergonomiatalkoot – kyselyä, esitietolomaketta, työpaikkakäyntejä, terveystarkastuksia sekä haastattelua ja havainnointia. Työtiloihin on suunnitteilla remontti, mutta aikataulu on vielä avoin.

si 2007 on “Yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille” - teemavuosi. Tee-

ESTE – lomake täytettiin yhdessä Pekan kanssa, liitettäväksi työpaikkaselvityk-

mavuoden tavoitteena on mm. lisätä

seen. Auton pysäköintimahdollisuus oli järjestetty, mutta jo sisäänkäynnissä

tietoisuutta vammaisten ihmisten oi-

tuli vastaan ensimmäiset esteet – ulko-oven ritilät ja ala-aulan portaat. Loma-

keuksista, lisätä ihmisten ja väestö-

ketta täytettäessä ”osittain kunnossa” -kohtaan tuli yllättävän monta merkintää.

ryhmien keskinäistä arvostusta sekä

Työpisteissä ongelmaksi nousivat tilojen ahtaus ja niiden erillään sijaitsemi-

lisätä yhteenkuuluvuutta poistamalla

nen, tilojen korkea lämpötila ja kynnykset. Muita muutoksia vaativia kohteita

stereotyyppisiä käsityksiä ja ennak-

olivat mm. kahvihuone- ja wc-tilat, koska käytävillä oli runsaasti hankalasti

koluuloja.

avattavia ovia ja huonetilat olivat ahtaat. Työmäärän ja työtahdin kohtuullisuus

www.yhdenvertaisuus.ﬁ/suomi/

riippui siitä, missä työpisteessä milloinkin työskenteli. Sen sijaan työaikojen

teemavuosi_2007.html

joustavuus ja työyhteisön toimivuus tuntui olevan kunnossa. ESTE- lomakkeen anti Pekan kohdalla oli työpäivästä selviytymisen kokonaiskuvan hahmottuminen. Työpäivä alkaa jo kotiovelta työmatkan muodossa. Myös ruokailut, liikkuminen työpaikalla, wc-käynnit ja kokoukset kuuluvat oleellisesti työpäivän sisältöön. Tästä olisikin hyvä laajentaa remonttisuunnitelmaa muuallekin kuin vain työpisteeseen…

LÄHDELUETTELO Esteetön liikkumis- ja toimimisympäristö. 2006. RT – ohje kortti 09–10884. http://www.ttl.fi/internet/forms/esteettomyyden_arviointi.htm luettu 23.4.2007 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Opas toiminnan suunnitteluun ja seurantaan. 1997. Maisa Hurme (toim.). Sosiaali- ja terveysministeriö. Työterveyslaitos. Helsinki. http://www.ttl.fi/NR/rdonlyres/ 1290A60D-859C-4C29-9E7D-4CA711875D01/0/ htth.pdf Luettu 23.4.2007 Ammatillinen kuntoutus. Käypä hoitosuositus. Selkäydinvamma. 2006. Suomalainen lääkäriseura Duodecim. http://www.kaypahoitS.fi/kh/kh_ julkaisu.NaytaArtikkeli?p_artikkeli=nix00206 luettu 23.4.2007 Artikkelin tunnus: nix00206 Esteettömyysprojekti 2005. Tietoa rakennetun ympäristön esteettömyydestä (esite). Invalidiliitto.

Moisio, Elina – Martikainen, Tuomas 2006: Kykyjen mosaiikki? Suomalaisten asiantuntijoiden näkemyksiä moninaisuudesta työelämässä vuonna 2020. Delfoi-paneelin tuloksia. Monikko- projekti. Väestöliitto, väestöntutkimuslaitos. Katsauksia E 25/2006. Nevala, Nina - Juhola, Tiina ¬- Anttila, Juha - Alaranta, Hannu 2006: Esteettömyyden arviointi työssä - ESTE. Loppuraportti Työsuojelurahastolle. Työterveyslaitos. Nevala, Nina – Juhola, Tiina – Alaranta, Hannu 2006: Esteettömyysratkaisujen tietopankin sisältö. Liiteraportti. Työterveyslaitos. Nevala-Puranen, Nina – Innanen, Taina – Ekroos, Timo – Alaranta, Hannu 2001: Esteetön työympäristö liikuntavammaisille. Opas työterveyshuoltoja työsuojeluhenkilöstölle. Työterveyslaitos.

Uitti, Jukka – Saarinen, Kimmo- Arola Heikki 2005: Työpaikkaselvitys ja riskin arviointi. Työterveyslääkäri. Pääkkönen, Rauno – Rantanen, Salme – Uitti, Jukka 2006: Työn terveysvaarojen tunnistaminen. Työterveyslaitos. Sosiaali- ja terveysministeriö. Seuri, Markku - Nevala-Puranen, Nina – Mönkkönen, Jorma 1996: Liikuntavammainen työelämässä. Raportti (94229) työsuojelurahastolle. Kuopion aluetyöterveyslaitos. http://www.tsr.ﬁ/tutkimus/tutkittu/hanke. html?id=94229 luettu 20.1.2007 Väyrynen, Seppo – Nevala, Nina – Päivinen, Minna 2004: Ergonomia ja käytettävyys suunnittelussa. Teknologiateollisuus ry.

Pesola, Kirsi 2006: Ajatuksia esteettömyydestä. Esteettömyys seminaari 3.2.2006. Helsinki.

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2007

Työfysioterapeutin ja työterveyshoitajan suunnittelema työhyvinvointihanke Helsingin yliopistollisen keskussairaalan vuodeosastolle Kirjoitus on tiivistelmä kirjallisesta työstä, joka on osa työterveys-

ja työkykyyn. Fyysisesti raskas kol-

huoltolain edellyttämää työterveyshuollon toteuttamiseen tarvitta-

mivuorotyö sekä resurssipula lisäävät

vaa pätevöittämiskoulutusta. Työhön kuului toimintasuunnitelman laatiminen ja kehittämishankkeen suunnittelu. Tässä artikkelissa kuvaamme kehittämishankkeen suunnittelua ja menettelytapoja.

henkilöstön kuormittumista. Kasvava resurssipula ja lisääntyvät velvoitteet vaikuttavat myös henkiseen kuormittumiseen. Vahvuutena on esimiesten sitominen henkilöstön hyvinvoinnin tukemiseen. Työergonomiaan on jo

Taina Lehtomäki Vastaava työfysioterapeu�i Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HYKS Työterveysasema

pyritty vaikuttamaan ergonomia-ver-

Anne Virolainen Työterveyshoitaja, TtM Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HYKS Työterveysasema

koston

nosto-siirtokoulutusten

avulla. Kehittämistehtävän suunnittelun taustaa

Yritysjohdon tapaaminen

Johtavan ylihoitajan kanssa käydyn

toimintasuunnitel-

Sairaalan johdon ja työterveyshuollon

keskustelun, SWOT-analyysin ja työ-

yöterveyshuollon perustuu

toiminta

maan, joka tarkistetaan vuo-

yhteistapaaminen pidettiin helmikuus-

terveyshuollon toimintasuunnitelman

sittain. Työterveyshuollon toiminnan

sa 2006, jolloin käsiteltiin yrityksen

pohjalta valittiin yhden vuodeosas-

tavoitteena on terveellinen ja turval-

tilannetta henkilöstön hyvinvoinnin

ton hoitohenkilökunta ensisijaiseksi

linen työympäristö, hyvin toimiva

kannalta. Henkilöstöstrategian keskei-

interventiokohteeksi

työyhteisö, työhön liittyvien sairauk-

senä tekijänä nähtiin työhyvinvoinnin

hyvinvoinnin ja terveyden edistämi-

sien ennaltaehkäisy sekä työntekijän

ja terveyden edistäminen. Toiminnas-

seksi sekä itsehoitoon kannustami-

työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja

ta hyötyvät sekä itse työntekijät että

seksi. Intervention kohteeksi valitun

edistäminen.

yrityksen toiminta. Johtavan ylihoita-

osaston kehittämishankkeen tarpeen-

henkilökunnan

jan kanssa käydyn keskustelun perus-

arviointi perustuu aikaisempiin työ-

teella laadittiin SWOT-analyysi (kuvio

paikkakäynteihin ja osastolle tehtyyn

tukea työpaikan perustehtävän to-

1.) (Strengths, Weaknesses, Oppor-

riskinarviointiin, johon sisältyy myös

teutumista

yhteistyössä

tunities, Threats), jonka tuloksia voi-

työn fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen

asiakasyrityksen kanssa terveelliset

daan hyödyntää yrityksen ongelmien

ja työaikaan liittyvän kuormituksen

sekä työkykyä ja hyvinvointia tukevat

tunnistamisessa, arvioinnissa ja ke-

arvio.

olosuhteet. Työterveyshuollon ja asi-

hittämisessä.

Työterveyshuollon

tavoitteena

luomalla

akasyrityksen yhteinen vuoropuhelu

Henkinen kuormittuminen nousi sel-

auttaa löytämään yhteiset tavoitteet

SWOT-analyysin perusteella osa sai-

västi merkittävimmäksi luokaksi ris-

ja keinot henkilökunnan hyvinvoinnin

raalan nykyisistä vahvuuksista kuin

kiproﬁilissa. Hoitajilla oli omat vas-

parantamiseksi ja työkyvyn turvaa-

myös tulevaisuuden uhkista keskittyy

tuualueet, mutta epäselvää oli kuka

miseksi. Tämän työn tavoitteena on

samaan ilmiöön, henkilökunnan ikään-

vastaa “keikkalaisten” tai uusien työn-

käydä läpi yhden asiakasyrityksen,

tymiseen. Ikääntyvällä työntekijällä

tekijöiden perehdytyksestä. Työnku-

yliopistollisen keskussairaalan työter-

on paljon kokemusta ja niin sanottua

vaukset eri ammattiryhmien välillä

veyshuollon

toimintasuunnitelmaan

hiljaista tietoa, joka on yrityksen to-

olivat puutteelliset. Jatkuva valppaa-

perustuvan

hyvinvointi-intervention

dellista vahvuutta. Ikääntyminen vai-

na olo, kiire ja työn pakkotahtisuus

kuttaa kuitenkin työssä jaksamiseen

lisäsivät henkistä kuormitusta.

suunnitteleminen. 22

TAULUKKKO 1. Kehittämishankkeen osatavoitteet

rantakyselyt ja arviot puolen vuoden kuluttua varsinaisen

- Henkisen työhyvinvoinnin parantuminen: stressin hallinta

intervention

- Työn sujuvuuden kehittyminen

päättymisestä.

Päätavoitteen eli henkilökun-

- Oikeiden työasentojen-, työtapojen – ja liikkeiden kehittäminen/omaksuminen

nan työkyvyn parantumisen

- Työn tauotuksen ja elpymisliikkeiden sisäistäminen

seurantaan käytetään sairaus-

- Henkilöstön motivoituminen huolehtimaan fyysisestä kunnostaan hyvän työ- ja toimintakyvyn

lomatilastoja, joiden seuran-

ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi

ta kuvaa kohtuullisen hyvin

- Terveellisten elämäntapojen omaksuminen

tavoitteiden

saavuttamista

pitkällä aikavälillä. TärkeimTyöergonomiassa ongelmaksi koettiin

Terveydenhuollon ammattilaisina hoi-

mät laadulliset tulokset ovat

se, että osastolla on vaikeasti nos-

tohenkilökunnalla on tietoa tervey-

henkilökunnan hyvinvoinnin lisäänty-

tettavia ja siirrettäviä potilaita, mikä

destä ja terveyteen vaikuttavista te-

minen, joka näkyy parempana työhön

vaatii osaamista työntekijöiden oman

kijöistä runsaastikin. Työntekijöiden

sitoutumisena ja pienempänä henki-

kehon käytössä sekä työtavoissa että

motivointi monella tasolla on keskei-

löstön

työliikkeissä. Apuvälineitä osastolla

nen keino intervention tavoitteiden

tuloksena on henkilökunnan vähen-

oli olemassa, mutta opastus ja ohja-

saavuttamiseksi.

Motivointikeinoina

tynyt sairastavuus ja ennenaikaisen

us laitteiden käyttöön olivat puutteel-

voidaan

erilaisten

eläköitymisen vähentyminen.

lista ja henkilökunnan mielestä osaa

(mm. fyysisen kunnon mittaustulok-

laitteista oli vaikea käyttää tila-ahtau-

set, TIKKA, työhyvinvointikysely, työn

Työhyvinvointihankkeen

den vuoksi. Tilojen ahtauden vuoksi

videointi, erilaiset kyselylomakkeet,

toteuttaminen

joutuu myös kurkottelemaan ja selkä

kuten Toisto-REPE sekä laboratorio-

Kehittämishankkeen

joutuu usein kiertyneisiin asentoihin.

kokeet) tuloksia ja tulosten sitomista

edellytyksenä on toteuttaa se kaikis-

Fysikaalisissa, kemiallisissa ja tapa-

siihen tietoon mitä henkilökunnalla

sa vaiheissa osaston henkilökunnan

turmariskeissä esille nousi pääasiassa

jo on sekä uuden tiedon välittämistä.

ja esimiehen kanssa yhteistyössä. En-

työympäristöön liittyviä asioita, joihin

Lisätietoa löytyy www.ttl.ﬁ/menetel-

simmäiseksi sovitaan työpaikkakäyn-

voidaan vaikuttaa toimintatapoja tar-

mapankki) tai www.ttl.ﬁ . Haasteel-

ti, jolloin selvitetään henkilöstölle työ-

kistamalla sekä osaston tiloja remon-

linen tehtävä työterveyshuollolle on

paikkakäynnin tarkoitus, suunnitelma

toimalla. Laajempi peruskorjaus sai-

ikääntyvän henkilökunnan työkyvystä

tulevasta interventiosta ja sen sisältö,

raalaan on tulossa muutaman vuoden

ja työhyvinvoinnista huolehtiminen.

sekä henkilökunnan mahdolliset toi-

kuluessa. Kehittämishankkeen pääta-

Esimiehille annettava tuki on tärkeä

veet. Samalla sovitaan yhteisistä pe-

voitteeksi nousi sairauspoissaolojen

osa henkilöstön jaksamisen tukemi-

lisäännöistä ja niihin sitoutumisesta.

vähentyminen sekä työhyvinvoinnin

sessa.

Selvitetään myös intervention tarpeen

(fyysisen, psyykkisen että sosiaalisen)

Tavoitteiden saavuttamisen onnistu-

arviointi, toiminnan suunnittelu, toi-

osa-alueiden parantuminen. Kehittä-

mista seurataan ja arvioidaan käymällä

mintojen toteuttaminen, arviointi ja

mishankkeen osatavoitteet on

läpi suoritettuja toimenpiteitä. Vaikut-

seuranta. Toiminnan tavoitteet laadi-

esitetty taulukossa 1.

tavuutta arvioidaan tekemällä seu-

taan yhdessä henkilökunnan kanssa.

käyttää

testien

vaihtuvuutena.

Määrällisenä

onnistumisen

KUVIO 1. SWOT-analyysi NYKYISIÄ VAHVUUKSIA: - Esimiehen varhaisen puuttumisen malli - Ergonomia verkosto - Nosto-siirtokoulutus

TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUKSIA: - Kokemus, hiljainen tieto - Nosto-siirtokoulutus - Joustavuutta työnkiertoon - Henkilökunnan aktivoiminen huolehtimaan omasta kunnostaan

NYKYISIÄ HEIKKOUKSIA: Resurssipula Työsuhteiden osa-aikaisuus (50%-78% työaikaa tekevät) sekä sijaiset - Korkea keski-ikä - Vuorotyö - Fyysisesti kuormittava työ, TULE-oireet - Työnkierron vaikeus -

TULEVAISUUDEN UHKIA: Ikääntyvä henkilökunta Lisääntyvä sairastavuus Kasvava resurssipula Lisääntyvät velvoitteet

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2007 Pilotti-interventio on yritykselle kalliimpi kuin jo valmiiksi mallinnettu

Kuvio 2. Vuokaavio työhyvinvointi-intervention vaiheista

interventio.

Alkukartoitus

Kehittämissuunnitelman

alkukartoituksen jälkeen varmentuu

(esim. Työhyvinvointikysely) koko henkilökunnalle 9/2006.

eri

työterveyshuollon osallistuminen

ammattiryh-

Suunnitelma

mien

kyselyn tulosten pohjalta 9-10/2006 (seurannan arvioinnin perusteella)

interventioon.

Kansaneläkelaitos (KELA) korvaa Sairausvakuutuslain (1224/2004, lisäys

Testit

1.1.2006 alkaen) mukaan 60 % en-

(esim. polkupyöräergometri, kävelytesti sekä laboratoriokokeita)10/2006

naltaehkäisevästä suunnitelmallisesta toiminnasta. Työnantajalle maksettava korvaus määräytyy työntekijäkohtai-

Perustetaan interventioryhmä

sen laskennallisen enimmäismäärän

(noin 10–12 henkilöä) 11/2006

mukaan. Yhteisen alkusuunnitelman Osastotunti: Työergonomia luento työasennoista, työtavoista – ja liikkeistä, oman ke-

yhteydessä

honkäytöstä fyysisesti raskaan potilaan hoidossa 1/2007, työfysioterapeutti

henkilökunnan edustajat intervention

sovitaan

vapaaehtoiset

tukihenkilöiksi, jotka voivat toimia myös yhdyshenkilöinä ryhmän ja työ-

Osastotunti: Elpyminen työssä ja itsehoito 2/2007, työterveyspsykologi

terveyshuollon välillä. Esimiehen kiinnostus ja sitoutuminen toimintaan on

Osastotunti: Terveelliset elämäntavat 3/2007, työterveyshoitaja

oleellisen tärkeää intervention onnistumiseksi. Esimiehen tuki kannustaa

Seuranta ja arviointi 9-10/2007 (intervention aikana jatkuvasti toiminnan seurantaa ja

henkilöstöä tavoitteiden suuntaiseen

arviointia)

toimintaan ja auttaa motivaation säi-

Ohjaus eri liikuntaryhmiin (HYKS:n omat, Työterveyshuollon ryhmät sekä Urheiluseuro-

lyttämisessä.

jen toiminta)

Työterveyshuollon toimintaa sitoo vaitiolovelvollisuus. Yksilötason tietoja

”Pilotti"-ryhmän kokemusten pohjalta toiminnan mallintaminen ja ottaminen osaksi

annetaan ainoastaan asianomaiselle

työterveyshuollon järjestämää työkykyä ylläpitävää toimintaa

suoraan. Ryhmätason tietoja voidaan antaa esimiehille ja muille yhteistyöAikataulun suunnittelu ja siitä sopi-

perustetaan interventioryhmä (mm.

kumppaneille ainoastaan, jos inter-

minen on oleellinen osa, sillä toimin-

inaktiivit, TULES-oireiset, painonhal-

ventioryhmän koko on riittävän suuri

nan onnistumisen lähtökohtana on,

linta, terveelliset elämäntavat, työn

(yli 10 henkilöä). Näin voidaan taata

että henkilökunnalla on realistinen

hallinta ja elpyminen). Kuviossa 2 esi-

henkilöiden anonymiteetti. Koko in-

mahdollisuus osallistua intervention

tetään intervention eri vaiheet suun-

terventio perustuu tarpeen arviointiin

eri vaiheisiin. Työterveyshuollon toi-

nittelusta seurantaan ja toiminnan

ja interventio muotoutuu koko ajan

minnan kannalta oikeanlainen aika-

arviointiin sekä toiminnan mallintami-

yhteistyössä osaston henkilökunnan

tauluttaminen on tärkeää, jotta inter-

seen jatkokäyttöä varten.

kanssa. Jos tavoitteet eivät toteudu suunnitellulla tavalla, on tarpeen

ventio voidaan toteuttaa tasokkaasti ja realistisesti työterveyshuollon muu

Interventioryhmän

työterveyshuol-

tehdä uudelleen arviointi ja kehittää

toiminta huomioiden. Eri yhteistyöta-

lon päävastuuhenkilöt ovat työter-

interventiota täsmennettyjen uusien

hojen ja -kumppanien (mm. työsuoje-

veyshoitaja ja työfysioterapeutti. Al-

tavoitteiden suuntaisesti. Varsinaisen

lu) mukaan ottaminen tulee tapahtua

kukartoituksen

kehittämishankkeen

mahdollisimman varhain.

suunnittelu ja toteutus täsmentyy ja

nen suunnittelu ja toteuttaminen jää-

työterveyspsykologin ja työterveys-

vät toimintasuunnitelman mukaisesti

Seuraavassa vaiheessa tehdään alku-

lääkärin mahdollinen osuus interven-

syksylle 2006 ja talvelle 2007.

kartoitus (esim. Työhyvinvointikyse-

tion toteuttamisessa muotoutuu ja

ly), joka on toiminnan yksityiskoh-

varmistuu. Interventiolle tulee laatia

taisemman toteutuksen suunnittelun

budjetti, jossa tulee huomioida sekä

perustana. Alkukartoituksen pohjalta

toiminnan suunnittelu ja toteutus.

pohjalta

toiminnan

yksityiskohtai-

Lisätietoja hyvinvointihankkeesta saa kirjoittajilta sähköpostilla (etunimi.sukunimi@hus.ﬁ)

www.adi.fi

RBM 721

RBM 721 -tuoli on suunniteltu istuma/seisomatyöskentelyyn. Ergonominen satulamainen istuin, portaaton istuinkulman ja muotoillun selkänojan säätö sekä selkänojan korkeussäätö takaavat aina optimaalisen työskentelyasennon. RBM 721 -tuoliin voit valita lisävarusteena korkean kaasujousen sekä käytännöllisen kromipintaisen jalkarenkaan.

ADI Kalusteet Oy Pääkonttori ja tehdas Turuntie 114, 24800 Halikko Puh. (02) 737 5000

Myyntinäyttely Turku Puistokatu 3, 20100 Turku Puh. (02) 251 9480

Myyntinäyttely Helsinki Snellmaninkatu19-21 D, 00170 Helsinki Puh. (09) 6124 0184

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2007

Ergonomiaopetusta on kehitetty hoitajien ammatillisessa peruskoulutuksessa Potilasnostot on hoitotyön fyysisesti kuormittavin työvaihe, joka altistaa hoitajat liikuntaelinsairauksille ja tapaturmille. Valmistuvilla hoitajilla on hyvin erilainen ammattitaito ergonomiassa, koska potilaan liikkumisen avustus- ja siirtomenetelmien opetus vaihtelee paljon eri oppilaitoksissa.

osiaali- ja terveysalan ammatti-

DVD:n. Opettajan käsikirjaan on koot-

korkeakoulun ja toisen asteen

tu keskeiset opetussisällöt lyhyesti:

koulutuksen hoitotyön ergono-

ergonomia ja työturvallisuus, oman

miahankkeessa on kartoitettu poti-

kehon hallinta, luonnolliset liikemallit,

laan liikkumisen avustamisen ergono-

liikuntakyvyn arviointi, avustamisen

miaopetusta, mietitty mitä opetuksen

periaatteet ja apuvälineet. Opetuksen

tulisi olla ja tuotettu opetusta tukevaa

lähtökohtana

materiaalia. Ergonomiahankkeen on

lainsäädännön velvoitteet, ymmärrys

toteuttanut Työterveyslaitos sosiaa-

hoitotyön kuormituksesta ja riskeistä

li- ja terveysministeriön hallinnoiman

sekä miten kuormitusta voidaan er-

Veto-ohjelman tuella. Hankkeen en-

gonomian ja muilla keinoin vähentää.

simmäisessä osassa työfysioterapeut-

Hoitajan tasapainoinen asento ja työs-

ti Heli Rantsi kartoitti nykyopetusta.

kentely perustuvat hyvään kehon hal-

Potilaan liikkumisen avustus- ja siir-

lintaan. Perusperiaatteena on välttää

tomenetelmien opetus vaihteli huo-

potilaan nostamista. Nostamisen sijas-

mattavasti eri oppilaitoksissa. Vain

ta potilaan liikkumista tuetaan luon-

muutamissa oppilaitoksissa opetusta

nollisten liikemallien mukaan. Avus-

oli riittävästi. Vanhoja ja kuormittavia

tusmenetelmäksi ei siis valittu mitään

avustustapoja opetettiin vielä noin

erityistä menetelmää vaan ihmisen

puolessa kyselyyn vastanneissa oppi-

luonnolliset liikemallit, joihin myös

laitoksissa.

uusimmat menetelmät kuten kines-

ovat

työturvallisuus-

tetiikka pohjautuvat. Kuntouttavas-

Kartoituksen ja tuoreen tutkimus-

sa hoitotyössä keskeistä on potilaan

tiedon pohjalta kehittämistyöryhmä

omien voimavarojen ja liikuntakyvyn

määritteli sairaanhoitajan ja lähihoita-

hyödyntäminen. Tällöin opiskelijan

jan ammatillisen ydinosaamisen poti-

täytyy tunnistaa potilaan voimavarat

laan liikkumisen avustamisessa ja vä-

ja liikuntakyvyn rajoitukset sekä hä-

himmäistuntimäärät perusopinnoissa

nen tulee osata aktivoiva vuorovaiku-

sekä tuotti Opettajan käsikirjan ja

tus potilaan ohjauksessa. Opiskelija

osaa hyödyntää tavallisimpia siirron

20 sairaanhoitajien ja 28 tuntia lähi-

puraportti. STM:n selvityksiä 2007:22.

apuvälineitä, millä helpottaa potilaan

hoitajien opetuksessa. Kartoitukseen

Helsinki 2007. ISSN 1236-2115, ISBN

liikkumista ja omaa kuormitustaan

vastanneista opettajista kolme neljäs-

978-952-00-2306-5 (pdf)

sekä osaa käyttää nostolaitetta turval-

tä piti opetusta riittämättömänä ku-

lisesti, kun manuaalinen avustaminen

ten myös pilottikoulutukseen osallis-

Opettajan käsikirjaa myy Yliopisto-

on liian raskasta.

tuneet opiskelijat. Opetuksen laadun

paino Kustannus, www.yliopistopai-

parantamiseksi opettajien tulisi päi-

no.ﬁ/kirjamyynti hinta 12 e, DVD:tä

Opetuskokonaisuus testattiin kolmel-

vittää tietonsa ergonomisista potilas-

myy Työterveyslatios, Turku Mervi.

la opettajien kurssilla ja viidellä opis-

siirroista sekä huomioida ergonomia

Salo@ttl.ﬁ Hinta 20 e (sis. alv:n + pos-

kelijoiden kurssilla (opetusta 6-13 h).

myös laadunvarmistusjärjestelmissä.

tikulut).

Koulutukset arvioi TtM, ft Kati Karhu-

Lisäksi koulun ja harjoittelukenttien

la. Opiskelijoiden oppimisen arvioin-

tulisi kehittää yhteneväisiä työkäytän-

Opettajan käsikirja ja loppuraportti

ti vahvisti käsitystä riittämättömästä

töjä potilassiirroissa esim. toteutta-

ovat STM:n nettisivustossa www.stm.

opetusmäärästä, varsinkin työturval-

malla yhteistä koulutusta.

ﬁ/julkaisut. Myös työterveyslaitoksen internetsivuille internet-osoitteeseen:

lisuusmääräykset ja ohjeet omaksuttiin heikosti ja siirtotaito jäi heikoksi;

Hankkeesta on tullut

www.ttl.ﬁ/potilassiirto tulevat kaik-

40 % opiskelijoista ei osannut siir-

seuraavat julkaisut:

ki hankkeen julkaisut pdf:nä ja dvd,

tää potilasta ergonomisesti siirtode-

Heli Rantsi: Potilaan liikkumisen avus-

mutta tällä hetkellä sieltä löytyy vasta

monstraatiossa.

työssä

tus- ja siirtomenetelmien opetus so-

power-point kalvot.

oppimisjakso ei kehittänyt opiskelijan

siaali- ja terveysalan oppilaitoksissa.

avustustaitoja suunnitellusti, koska

Helsinki 2005. 66 s. Sosiaali- ja ter-

Tiedustelut ja palaute ergonomiapa-

harjoittelukentällä on hyvin erilaiset

veysministeriön oppaita. ISSN 1236-

ketin käyttökokemuksista Leena Tam-

avustustavat

116; 2005. Yliopistopaino oy, Helsin-

minen-Peterille, tel 030 4747527 tai

ki.

sähköpostitse:

Myöskään

kuin

oppilaitoksessa.

Opetusministeriön ja opetushallituk-

leena.tamminen-peter@ttl.ﬁ

sen ohjeistuksissa ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman ja

Leena Tamminen-Peter, Maj-Britt Elo-

näyttötutkinnon perusteissa tulevat

ranta,

esiin hyvin työturvallisuusmääräykset

Mämmelä, Irma Salokoski ja Arja Yli-

tutkija Leena Tamminen-Peter FT, SHO,

ja ohjeet, opiskelijan ergonominen

kangas. Potilaan siirtymisen ergono-

työfysioterapeutti

työskentely sekä kuntouttava työote,

minen avustaminen. Opettajan käsi-

Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveys-

mutta tavoitteet toteutuvat nykyope-

kirja. Helsinki 2007. 64 s. (Sosiaali- ja

alan työ -tiimi

tusmäärillä heikosti.

terveysministeriön

Hämeenkatu 10, 20500 Turku

Marja-Leena

Kivivirta,

julkaisuja,

Eija

ISSN

Kirjoittaja:

1236-2050; 2007:6) ISBN 978-952-

puh: 030 4747 527,

Tällä hetkellä siis useimmat oppilai-

00-2313-3 (nid.) ISBN 978-952-00-

Fax: 030 4747 555

tokset eivät tarjoa riittävää opetusta

2314-0 (PDF) ja Potilaan siirtymisen

matkapuh: 040-5447134

potilassiirtotaidoissa, jotta Opetus-

ergonominen avustaminen. DVD. ISBN

e-mail: leena.tamminen-peter@ttl.ﬁ

ministeriön määräykset ja työturval-

numero 978-951-802-762-4.

web: www.ttl.ﬁ/

lisuuslainsäädännön velvoitteet täysin täyttyisivät.

Tarvitaan

määrätietoista

Kati

Karhula.

Ergonomiaopetuksen

koulutuksen kehittämistä, jossa huomi-

kehittäminen sosiaali- ja terveysalan

oidaan sekä opetuksen määrä että laatu

oppilaitoksissa. Opettajien kurssien ja

ja sen jaksotus eri vuosikursseille.

oppilaitosten pilottikurssien arviointi. Työterveyslaitos, Turku 2007. (vain

Suunnitellun

opintokokonaisuuden

TTL:n nettissä).

tuloksellinen toteuttaminen edellyttää selvää tuntimäärän lisäystä useimmis-

Leena Tamminen-Peter. Ergonomiao-

sa oppilaitoksissa niin, että opettajalla

petuksen kehittäminen sosiaali- ja ter-

tulisi olla lähiopetustunteja vähintään

veydenhoitoalan oppilaitoksissa. Lop27

Ritva Kukkonen, työfysioterapeu�i, ArkErgo Oy

O Näin

Oma kunto kullan kallis ma kunto (toi-

juttu. Nykyisin on myös vaara, että

vara. Terveys on keino hyvään elä-

mintakyky)

henkilö, joka antaa “hyvää tarkoitta-

miseen ja hyvinvointiin. Terveyden

kullan

kallis.

via” terveysneuvoja leimataan ter-

näkyvin ulottuvuus yksilötasolla on

ajattelen

minä,

veysterroristiksi.

toimintakyky.

63-vuotias työfysiotera-

tar-

koitetaan edellytyksiämme selviytyä

peutti. Fysioterapeutille

On selvää, että kenenkään ei tarvitse

päivittäisistä toimista niin työssä kuin

oman toimintakyvyn yl-

muuttaa elämäntapojaan ensisijaises-

vapaa-aikana. Työ, elämäntavat, har-

läpitäminen pitäisi olla

ti sen vuoksi että se kuuluu “kunnon

rastukset ja yksilölliset ominaisuudet

aika luonteva asia, koska

kansalaisen” velvollisuuteen tai että

tukevat tai heikentävät toimintakykyä

ammattikoulutuksessa ai-

työskentelee työpaikassa, joka tun-

ja terveyttä. Toimintakykyä voidaan

nakin 60- luvulla tähden-

netaan työhyvinvoinnin edistäjänä.

ylläpitää vain toiminnan avulla. Työ-

nettiin hyvän toimintaky-

Tärkein peruste oman toimintakyvyn

kyky on se osa toimintakykyä, jota

vyn, kunnon merkitystä

ylläpitämiseen tulisi lähteä meistä it-

tarvitsemme selviytyäksemme työs-

fysioterapeutin

työssä

sestämme. Mitä lisäarvoa hyvä olo tuo

tämme. Puhutaan fyysisestä, psyykki-

kannalta.

elämääni nyt ja vaikkapa kahdenkym-

sestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä.

Itseä onkin helpompi ko-

menen vuoden päästä? Onko minulle

Lähes kaikissa ammateissa ja jokai-

mentaa, kun tuntee omat

tärkeää se, että voin hyvin ja että toi-

sessa työyhteisössä tarvitaan ainakin

heikot

mintakykyni pysyy ainakin kohtuulli-

kohtuullista sosiaalista toimintakykyä,

sena mahdollisimman pitkään?

kykyä tulla toimeen ihmisten kanssa.

selviytymisen

kohdat,

oman

historian ja tietää, mistä narusta milloinkin on

Toimintakyvyllä

Ruumiillisesti raskaissa ammateissa

hyvä vetää innostuksen

Terveys,

sen sijaan verenkiertoelinten ja liikun-

aikaansaamiseksi. Toisen

toimintakyky, hyvinvointi

taelinten hyvä kunto ovat tarpeen.

ihmisen

motivoiminen

Terveys ei ole elämisen päämäärä si-

Niinpä

onkin sitten vaikeampi

nänsä, vaan se on muuttuva voima-

siivooja ei rasitu samassa hommas-

esimerkiksi

hyväkuntoinen

sa niin paljon kuin heikkokuntoinen

1 minulle ei tule vaikeuksia selviytyä

Tutustu tutkiin

työkaveri. Psyykkinen toimintakyky

työstäni

Tässä ja tulevissa Työfysioterapeutti-

joutuu koetukselle esimerkiksi silloin,

2 minulle voi tulla vaikeuksia selviy-

lehdissä käyn läpi edellä mainittuja

kun jotain hässäkkää sattuu työpai-

tyä työstäni

toimintakykyyn ja hyvinvointiin vai-

kalla, odottamaton ylimääräinen työ,

3 minulle tulee vaikeuksia selviytyä

kuttavia asioita Hyvinvointi- tutkan

puolet porukasta ﬂunssassa jne. Sil-

työstäni

ja Kunnon Tutkan avulla. Molemmat

loin kysytään “hermoja”, psyykkistä

löytyvät netistä: www.ttl.ﬁ/ergono-

toimintakykyä, että pystyy sietämään

Oletetaan, että toimintakykysi (kun-

mia/työkalut. Tutustu tutkiin ja arvi-

vaihtuvia olosuhteita ja organisoi-

tosi) on parhaimmillaan saanut 10

oi, mitkä ovat hyvinvointisi kannalta

maan työnsä uudelleen.

pistettä. Minkä pistemäärän antaisit

ne asiat, jotka antavat ajattelemisen

nykyiselle toimintakyvyllesi?

aihetta ja kaipaavat kohennusta. Ole

Työ ja elämäntavat ovat

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

hyvinvoinnin sokeri ja suola

realistinen ja aloita hyvinvoinnin metsästäminen helpoista asioista, sellai-

Haastava ja kehittymismahdollisuuk-

0 = täysin toimintakyvytön

sista, joihin voit vaikuttaa vaikka heti.

sia tarjoava työ toimivassa työympä-

10 = toimintakyky parhaimmillaan

Se ei poissulje sitä, etteikö esimerkiksi

ristössä lisää työmotivaatiota ja tuo

työpaikallasi voitaisi viedä eteenpäin

tyydytystä. Tyytymättömyys työhön,

myös isompia työhyvinvointihankkei-

tuen puute työn ongelmissa ja ihmis-

ta. On hyvä muistuttaa itseään siitä,

suhdeongelmat taas ennakoivat muun

että kroppa ei ymmärrä odottaa aikaa,

muassa selkävaivoista aiheutuvia sai-

jolloin tekninen työympäristö tai työ

rauspoissaoloja.

olisi suunnitellut siten, että kenelläkään meistä ei ole mahdollisuutta ra-

Elämäntapoihin liittyvät asiat kuten

sittaa itseämme haitallisesti. Niinpä

mielenkiintoiset harrastukset, hyvät

on varminta toimia itse ja pidellä hy-

ihmissuhteet ja monipuolinen ravinto

vinvoinnin ohjakset omissa käsissä.

tukevat hyvinvointia. Itsestä mukavalta tuntuva, säännöllinen liikunta pitää

Aloittakaamme kunnon metsästämi-

liikuntaelimet kunnossa ja virkistää

nen omien voimavarojen tutkailusta.

henkisesti. Liikunta auttaa myös hy-

Tämä syystä, että jaksamme ponte-

vän unen saamisessa. Riittävä uni on-

vammin osallistua asioiden kehittämi-

kin tavoiteltava hyvinvoinnin lähde.

sen myös työpaikalla, kun oma kunto

Sen sijaan me kaikki tiedämme, että

on reilassa. Ei hotkaista hyvinvointi-

tupakasta ei ole hyvinvoinnin lähteek-

kakkua kerralla, vaan edetään ohuilla

si. On nimittäin viitteitä siitä, että tu-

siivuilla tasaiseen tahtiin. Ensimmäi-

pakointi monien muiden sairauksien

nen siivu on LIIKUNTA seuraavassa

lisäksi lisää selkäsairauksia nopeutta-

artikkelissa.

malla välilevyjen luonnollista rappeutumista. Arvio omasta toimintakyvystäsi ja työssä selviytymistäsi Kuinka arvioit toimintakykysi (kuntosi) puolesta selviytyväsi nykyisestä tai vastaavista työtehtävistä seuraavien viiden vuoden aikana? (Jos vanhuuseläkeikääsi on vähemmän kuin viisi vuotta, anna arviosi jäljellä olevista työvuosistasi.) 29

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2007

Mikä minua liikuttaisi? Ritva Kukkonen työfysioterapeu�i ArkErgo Oy

okapäiväiseen elämään luontevas-

työtä, työmatka juuri sopivan pituinen

ti kuuluva liikunta, liikkuminen on

jopa käveltäväksi ja liikuntapalveluja

vähentynyt selvästi 1950-luvulta

ja valaistuja katuja on kodin ympäril-

lähtien. Suurin osa ihmisistä liikkuu

lä yllin kyllin. Mutta entä sitten, kun

vain vähän työssään, työmatkoillaan

liikunnan harrastamiselle kasaantuu

tai arjessa työn ulkopuolella, mo-

erilaisia esteitä. Eräässä tilaisuudes-

net vähemmän kuin suositellut 30

sa kysyin siivoojilta, miksi siivoojat

minuuttia päivässä. Tämä on häm-

kuntonsa kannalta keskimäärin liik-

mästyttävää, sillä eiköhän useimmat

kuvat liian vähän, kommentti kuului:

meistä tiedä, että liikunta vähentää

“ Ei jaksa enää liikkua, kun on koko

sydän- ja verisuonitautien lisäksi usei-

päivän ollut jalkojen päällä.” Hihasta

den muiden sairauksien, kuten syö-

vedetty vastakommentti oli: “Totta,

vän, sokeritaudin, luukadon, niveltu-

mutta jumpata voi vaikka omalla soh-

lehduksen, kohonneen verenpaineen

valla”.

sekä mielenterveysongelmien vaaraa. Säännöllinen liikunta auttaa ihmistä

Mikä meitä ylipäätänsä motivoi?

terveeseen ja ennen kaikkea pitkään

Toimintaamme ja elintapoihimme vai-

toimintakykyisenä säilyvään elämään.

kuttavat toiminnan mielekkyys ja se

Miten ihmeessä näin luontevasti ar-

minkälainen merkitys ko asialla on

keen kuuluva asia on vastentahtoista.

meidän elämässämme. Esimerkiksi:

Sitä kannattaa miettiä, jos päivittäinen

Mitä hyvä kunto meille merkitsee!

puoli tuntia liikuntaa jää toistuvasti

Onko se niin tärkeä asia, että liikum-

toteutumatta.

me ja nukumme riittävästi, syömme terveellisesti, tarkistamme tupakoin-

Tosin on helppo kirjoittaa ja puhua lii-

ti- ja juomatottumuksiamme jne. Jot-

kunnan ihanuudesta, jos itse liikkuu

kut terveyttä ylläpitävät elintavat ja

riittävästi, jos työ on kevyttä istuma-

tottumukset ovat meille itsestään sel-

”Kestävyyskunnon arvioimiseen tarvitset portaat viidenteen kerrokseen. Olet hyvässä kunnossa, kun reippaasti kävellen pääset viidenteen kerrokseen hengästymättä.” vyyksiä, kun taas joidenkin asioiden

ei, niin siinä sinulle yksi päivittäinen

Lihasten ja nivelten kunto

kohdalla parempi vaihtoehto ei tahdo

toimintakykytesti, ja samalla jumppa-

Jalkojen koukistaminen, selän pyö-

millään vakiintua tavaksi.

liike, kunhan toistat sitä muutaman

ristämisen sijaan vähentää alaselän

kerran. Kotona ja miksei työssäkin

kuormaa ja ehkäisee selän väsymis-

On hyvä tunnistaa omat mahdollisuu-

voit testata myös notkeuttasi ja käsi-

tä ja kipeytymistä. 1800- luvulla

det ja rajoitukset ja aloittaa muutos

voimia. Nouseeko jalkasi (kumpikin)

Smolnan koulussa venäläiset aate-

helpoista asioista. Liikuntaan voi it-

keittiöjakkaralle

ikkunalaudalle.

lisneidot patistettiin kyykistymään

sensä innostaa muun muassa sillä,

Pystytkö vielä varvistaen saamaan

30 kertaa vuorokaudessa. Tuolloin

että liikunta on ainoa tapa ylläpitää

yläkaapin oven auki? Milloin olet vii-

vedottiin nuoruuden säilymiseen.

fyysistä toimintakykyä. Liikunta eh-

meksi istunut lattialla? Oliko hankala

Ryhtiä toimintasuunnitelmaan ja -kertomukseen

Tutkimuksista tiedämme, että suo-

käisee ja hoitaa liikuntaelinten vai-

päästä sieltä ylös? Saatko säilykepur-

malaisten naisten heikko kohta ovat

voja ja -sairauksia. Liikunta trimmaa

kin kannen auki ilman lisävarusteita

polvet. Kyykistyminen ja etenkin

ulkonäköä. Kun jättää muutaman bus-

jne.?

sieltä ylösnousu tuottaa monille yli

simatkan väliin, säästää euroja. Lii-

viisikymppisille naisille vaikeuksia.

tai

kunta jos mikä on myös sosiaalinen

Kestävyyskunnon

arvioimiseen

tar-

harrastus. Ja mikä parasta, liikkua ja

vitset portaat viidenteen kerrokseen.

onnistuu. Meneekö jopa 30 kertaa?

jumpata voi myös kotona, vanhoissa

Olet hyvässä kunnossa, kun reippaas-

Siinäpä muuten liike joka harjoittaa

vetimissä.

ti kävellen pääset viidenteen kerrok-

lähes koko kroppaa. Tee kyykisty-

seen hengästymättä. Miten kävi? Jos

minen siten, että astut vuorotellen

Testaaminen antaa tietoa

huohotit, niin porraskävely on hyvä

reilun käyntiaskeleen eteen, niin että

Testaaminen ja mittaukset ovat mo-

treeni kestävyyskunnon parantami-

taaimmainen polvi melkein hipaisee

nelle kimmoke oman toimintakyvyn

seen. Kiipeäminen kallioille tai reipas

lattiaa. Jos se ei onnistu, mene niin

ja terveyden huolehtimiseen. Testeil-

saunalenkki antavat nekin tietoa siitä,

alas kuin pääset ja ponnista takaisin

lä saamme tietoa omasta kunnosta

millainen on nykyinen kuntosi esimer-

toisen jalan viereen. Tee sama toisel-

ja voimme helposti seurata kunnon

kiksi edelliseen kesään verrattuna.

la jalalla. Tee liike aluksi

Kokeile, miten kyykistyminen sinulta

kehittymistä. Seuraavassa on testejä, jotka ovat yksinkertaiset ja helpot toteuttaa ja jotka käyvät samalla jumppaliikkeistä. Testaa oman kuntosi kotona tai lähimaastossa tutuissa toiminnoissa. Pääset varmaan ruokapöydän tuolista ylös ilman että autat käsillä. Mutta miten käy, kun ponnistat tuolista vain toisella jalalla. Kokeile, onnistuuko ylös ponnistaminen sinulta sekä vasemmalla että oikealla jalalla. Jos 31

TYÖFYSIOTERAPEUTTI 2/2007

hitaasti ja kun olet oppinut sen lisää

päällepäin, koska sen päällä on monta

sille. Nyt sinulla on neljä testiä oman

vauhtia niin se käy jopa kestävyys-

muuta kerrosta muun muassa pitkit-

fyysisen kuntosi arvioimiseen.

kunnon treenistä. Kun oikein intou-

täinen vatsalihas ja vinot vatsalihak-

dut niin katso kellosta, kuinka monta

set sekä itse tuotettua “elintasomas-

kertaa minuutissa ehdit kyykistyä.

saa”. Selän väsyminen seistessä tai

Voiman, kestävyyden, notkeuden ja

hitaassa “näyteikkunakävelyssä” kielii

2. Tuolista ylösnousu yhdellä jalalla

nopeuden lisäksi liike kehittää tasa-

heikosta selästä ja syntipukki on mo-

3. Toispolvikyykistys

painoa. Se on totisesti tarpeen, kun

nesti huonosti aktivoituva poikittai-

4. Staattinen kyynärnoja

on aikeissa kaatua.

nen vatsalihas. Eli testataanpa vielä

1. Porraskävely viidenteen kerrokseen

se tähän loppuun. Alkuasento on Tiukat vatsalihakset tukevat selkää

kyynärnoja. Nosta vartalo suorana irti

Merkitse ylös tulokset, niin voit myö-

Vatsalihakset ovat lihaksia, jotka pi-

lattiasta. Yritä pysyä tässä asennossa

hemmin ihastella toimintakykysi ja

temmän päälle ja käytön puutteessa

mahdollisimman pitkään. Katso kel-

kuntosi kehittymistä. Saman kertoo

venyvät, veltostuvat ja heikkenevät.

losta, miten kerta kerralta edistyt ajan

tietenkin myös peili ja ennen kaikkea

Tärkein vatsalihas selän tukemisen

suhteen. Staattinen kyynärnoja on

hyvä olo ja onnistumisen elämys.

kannalta on poikittainen vatsalihas.

testiliikkeen lisäksi tehokas harjoitus,

Se kulkee vatsalihaksista lähimpänä

ei ainoastaan poikittaisille vatsalihak-

Liikunnasta lisää Työfysioterapeutti-

selkärankaa. Sen heikkoutta ei näy

sille, vaan myös muille vartalon lihak-

lehden seuraavassa numerossa.

��

Koulutuskalenteri SYKSY 2007

Koulutuskalenteri julkaistaan lehdessä kaksi kertaa vuodessa, numeroissa 2 ja 4. Seuraava julkaistaan numerossa 4/2007. Lähetä kalenteriin haluamasi tiedot 23.11.2007 mennessä teija.saari@espoo.ﬁ

Koulutuskalenteri SYKSY 2007

Hyvän työnäkemisen käytännöt työterveyshuollossa, 27.8.2007 Työterveyslaitos, Helsinki.

Työpaja: Yläraajan työperäiset kiputilat, 6.9.2007, Työterveyslaitos, Oulu.

Elintapavalintoihin vaikuttaminen työpaikalla, 12.9.2007, Työterveyslaitos Helsinki.

Kurssin tarkoituksena on antaa ajankohtaista tietoa työnäön ja näköergonomian alalta sekä edistää yhteistyötä työpaikkojen näönhuoltotoiminnassa. Kurssimaksu 250 e. Tiedustelut Markku Sainio ja Sirpa Rauas-Huuhtanen, siht. Merja Vuorisalo.

Koulutuksen tavoitteena on hankkia tietoa käden, kyynärvarren ja kyynärpään työperäisistä kiputiloista ja niiden kliinisestä tutkimisesta sekä hoidosta. Koulutuksessa harjoitellaan käytännössä yläraajan kliinisiä testejä ja ratkaistaan potilastapauksia. Koulutuksen pääteemoja ovat: työterveyshuollon keinot yläraajasairauksien ehkäisyssä, yläraajasairauksien kliininen tutkiminen, näyttöön perustuvat hoidot yläraajasairauksissa, ja yläraajasairauksien korvaaminen ammattitautina. Koulutus koostuu alustuksista, keskusteluista ja pienryhmäharjoituksista. Osallistujat saavat mukaansa koulutusmateriaalin CDromilla, jolla on myös videomateriaalia yläraajan tutkimisesta.

Koulutuksessa tarkastellaan terveyden edistämistä työpaikalla: mitä se tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on työn- tekijöiden työkyvyn kannalta. Lisäksi esitetään konkreettisia toimintamalleja terveellisten elintapojen edistämiseksi, ja pohditaan eri toimijoiden (erityisesti työterveyshuollon henkilöstön ja työpaikan toimijoiden) yhteistyömahdollisuuksia. Koulutuksen sisältöalueita ovat: - organisaation kuormitus- ja voimavaratekijät ja niiden yhteydet terveyskäyttäytymiseen työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä - työpaikkaruokailu päivittäisen työvireyden edistämisessä ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä - terveysliikunta työpaikalla.

Hinta 290 e. Kurssin johtaja: Tuomo Pienimäki, siht. Miia Vauhkonen.

Hinta 240 e. Kurssin johtaja: Päivi Husman, siht. Ritva Haapaniemi.

Ergonomiatieto työn kuormittavuuden hallinnassa, 10–13.9.2007, Työterveyslaitos Oulu.

Ajankohtaispäivät työfysioterapeuteille, 18 - 19.9.2007, Työterveyslaitos Helsinki.

Selkä kuntoon – tiedolla, taidolla ja tahdolla – alaselän neutraaliasennon hallinnasta apu, 29.8.2007, UKK-instituutti, Tampere. Koulutuspäivässä perehdytään selän varhaiskuntoutukseen tarkoitet¬tuun lihaskuntoharjoitusohjelmaan. Lisäksi esitellään alaselän ns. neutraaliasennon hallinnan oppimiseen ja soveltamiseen tarkoitettu neuvontamalli. Harjoitusohjelman ja neuvonnan toimivuus, turvalli¬suus ja vaikutukset on selvitetty satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa. Koulutukseen sisältyy harjoitusohjelman teoreettiset perusteet. Lisäksi kurssilaiset harjoittelevat käytännössä lihaskuntoharjoitusohjelman liikkeet ja perehtyvät neuvontaprosessin oppimis- ja käyttäytymismuutostavoitteisiin. Hinta 140€. Vastaava kouluttaja: Jaana Suni jaana.h.suni@uta.ﬁ Niskat jumissa ja olkapäät ahtaalla – toimintahäiriöiden aktiivinen kuntoutus, 28.8.2007, UKKinstituutti, Tampere. Vaivaako asiakastasi niskakipu vai onko kivun syynä olkapään toimintahäiriö? Niska ja olkanivelen kivut ovat yleisiä tuki- ja liikuntaelinten vaivoja kaikenikäisillä. Onneksi näiden vaivojen ehkäisyyn ja kuntouttamiseen on olemassa monia uusia tehokkaita harjoitteita. Koulutuksessa perehdytään niskaa ja olkaniveltä kuormittaviin tekijöihin, niiden ehkäisemiseen sekä ennalta ehkäisevään ja kuntouttavaan harjoitteluun. Hinta 140 €. Vastaava kouluttaja: Marjo Rinne marjo.rinne@uta.ﬁ.

Koulutuksen tavoitteena on, että osallistuja tietää, mistä työn kuormittavuus muodostuu, tuntee ergonomiatiedon sisällön ja mahdollisuudet sekä keinot työn kuormittavuuden säätelyssä. Lisäksi osallistuja kehittää valmiuksiaan arvioida työn kuormittavuutta ja tunnistaa yksittäisiä työn kuormitustekijöitä sekä niihin vaikuttavia ergonomiatekijöitä. Koulutuksen pääteemat ovat: johdanto ergonomiaan ja työn kuormittavuuteen sekä ergonomiatiedon soveltamiseen, ergonomian mahdollisuudet, työn fyysinen kuormittavuus, työn psyykkinen kuormittavuus, harjoittelua työpaikalla ja työpaikkakäyntien yhteenvetojen esittäminen ja käsittely. Hinta 700 e. Kurssinjohtajat: Jarmo Sillanpää ja Anneli Pekkarinen, siht. Miia Vauhkonen.

Koulutus sisältää ajankohtaista tietoa työfysioterapian alalta. Opetusmenetelminä ovat luennot ja keskustelut, ryhmätyöskentely sekä hyviin toimintamalleihin liittyviin käytännön esimerkkeihin perehtyminen. Hinta 480 e. Kurssin johtaja Gabriella Cedercreutz, siht. Merja Vuorisalo.

Liikkumisesta tottumus – käytä liikuntapiirakkaa, 20.9.2007, UKK-instituutti Tampere.

XVII Valtakunnalliset terveysliikuntapäivät – Epäröijästä liikkujaksi 2.–3.10.2007, UKK-instituutti Tampere.

Fyysisen kuormituksen arviointi, 17 -18.10.2007, Työterveyslaitos Oulu.

Liikuntapiirakka auttaa liikuntaan myönteisesti suhtautuvaa asiakasta hahmottamaan omat liikuntatarpeensa ja liikuntaneuvojaa opastamaan asiakasta tasapainoiseen terveysliikuntaan. Kurssipäivässä perehdytään asiakkaan senhetkisten liikuntatottumusten arviointiin liikuntapiirakan ja erilaisten liikkumisen arviointimenetelmien avulla. Niitä ovat esimerkiksi tietokonepohjainen kävelyliikunnan annosteluohjelma sekä askel- ja sykemittari. Lisäksi opetellaan hyödyntämään liikuntapiirakkaa liikuntaneuvonnassa.

Seminaarin teemana on tänä vuonna aikuinen liikunnan aloittelija. Otsikolla Epäröijästä liikkujaksi pohditaan keinoja, joilla voidaan tuoda helpotusta liikunnan aloittamiseen. Liikkujaksi ryhtyminen on erityisen haasteellista silloin, kun sairastuminen tai muut elämänmuutokset vaikeuttavat sekä liikuntaharrastusta että arkista liikuntaa. Mistä silloin löytyy tukea ja ohjausta aikuiselle? Puheenvuoroissa pohditaan liikkumistottumusten omaksumista, terveydentilan huomioimista liikuntaa aloitettaessa ja liikuntaneuvontaan liittyviä palvelutarpeita. Hanke-esittelyissä tutustutaan uusiin liikunnan aloittajille suunnattuihin toimintamalleihin.

Koulutuksen tavoitteena on hankkia valmiuksia tunnistaa, arvioida ja mitata työn aiheuttamaa fyysistä kuormitusta. Koulutuksessa perehdytään työkuormituksen viitekehykseen sekä työn aiheuttaman fyysisen kuormittumisen arviointiin ja mittaamiseen. Lisäksi keskitytään erityisesti energeettisen, tuki- ja liikuntaelimistön ja yläraajojen kuormittumisen arviointiin.

Hinta 280 e 15.6. saakka, sen jälkeen 300 €. Yhteyshenkilö: Päivi Moisio paivi.moisio@uta.ﬁ.

Liikunnan edistäminen ja liikuntaneuvonta on yhteistyötä. Kertaluonteinen neuvonta ei todennäköisesti kanna kovin pitkälle. Tiedämme, että liikunta¬käyttäytymisen muutos on hidas prosessi, jossa tarvitaan jokaisen ammat¬tilaisen ja ammattiryhmän panosta. Eri toimijoiden yhteistyö ja asiakas¬lähtöinen palveluketju tukevat liikuntaa aloittavan asiakkaan siirtymistä omaehtoiseksi liikkujaksi. Paikalliset terveysliikuntapalvelut auttavat osaltaan asiakasta monipuolistamaan omaehtoista liikkumistaan.

Hinta 140 €. Vastaava kouluttaja: Minna Aittasalo minna.aittasalo@uta.ﬁ Ergonomia ja käytettävyys laboratoriotyössä, 26.9.2007, Työterveyslaitos, Jyväskylä. Koulutuksessa käydään läpi uusinta tutkimustietoa: laboratoriotilojen suunnittelusta ja kalustuksesta, työvälineiden käytettävyydestä esimerkkinä pipetit, mikroskooppi-, vetokaappi-, näytteenotto- ja näyttöpäätetyöskentelystä. Kurssimaksu 240 e. Kurssin johtaja Nina Nevala, siht. Melina Autere.

Työntekijöiden hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakyvyn arviointi, 10.10.2007, Työterveyslaitos Helsinki. Koulutuksessa perehdytään syvällisesti työntekijöiden hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakyvyn arviointimenetelmiin. Lisäksi vahvistetaan työn fyysisestä kuormittavuudesta saadun tiedon hyödyntämistä hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakyvyn arvioinnissa pääasiassa harjoituksin ja luennoin. Hinta 240 e. Kurssin johtaja Sirpa Lusa siht. Merja Vuorisalo.

Hinta 440 e Kurssin johtaja Juha Oksa, siht. Miia Vauhkonen. Yhteistyöstä tukea – kehitä liikunnan palveluketju, 23.10.2007, UKK-instituutti Tampere.

Hinta 140 e Vastaava kouluttaja: Erja Toropainen erja.toropainen@uta.ﬁ

Koulutuskalenteri SYKSY 2007

50+ terveysremontin ohjaus, 30.–31.10.2007, UKK-instituutti Tampere.

Aikuisten liikehallinnan arviointi ja harjoittaminen, 13.11.07, UKK-instituutti Tampere.

Työpaikat kuntoon - ergonomia avuksi, 21 - 22.11.2007, Työterveyslaitos Helsinki.

Koulutus on tarkoitettu yli 50-vuotiaille työelämässä mukana oleville, vähän liikkuville henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita lisäämään liikuntaansa. 50+ terveysremonttia on toteutettu UKK-instituutin pilottikoulutuksen pohjalta hyvin kokemuksin kuntoutuslaitoksissa, mutta se sopii toteutettavaksi myös työterveyshuollossa, työväen- ja kansalaisopistoissa, järjestöissä sekä yksityissektorilla. Koulutuksessa käsitellään ikääntymisen vaikutuksia liikkumiseen ja fyysiseen toimintakykyyn, ikääntyvien terveyskunnon mittaamista sekä jaksamiseen liittyviä teemoja. Lisäksi käydään läpi selän kuntoutukseen soveltuvat liikuntaharjoitteet. Osallistujat saavat koulutuksessa ohjeita 50+ terveysremontin opetussuunnitelmaan ja runsaasti materiaalia sen toteuttamista varten. Kohderyhmät: UKK-terveyskunnon mittauskurssin tai Kuntoremontin testaajakoulutuksen tai muut, joilla on vastaavat tiedot ja taidot. Vastaava kouluttaja: Annika Taulaniemi annika.taulaniemi@uta.ﬁ

Usein puutteelliset liikuntataidot ovat liikunnan aloittamisen kompastuskiviä. Toisaalta taitava liikkuja tylsistyy liian yksinkertaisiin harjoituksiin. Perinteisten suorituskykytestien ohella liikehallintakykyjen mittaamisella saadaan tietoa aikuisten liikuntaneuvontaan, liikuntaryhmien ohjaukseen ja myös potilastyöhön. UKK-instituutin tutkimuksissa on selvitetty liikehallintakykyjen mittaamiseen käytettävien testien (ketteryys, rytmikoordinaatio ja käsi-silmäkoordinaatio) luotettavuutta, toimivuutta ja käyttökelpoisuutta.

Koulutuksen tavoite: Ergonomia on tietoa ja toimintaa, jonka avulla työpaikkoja kehitetään. Hyvät työolot tukevat työn tekemistä, joten työolojen kehittäminen on nähtävä yhtenä keskeisenä yhteisen toiminnan ja osaamisen alueista työpaikoilla. Koulutuksen tavoitteena on, että osallistuja osaa kehittää työympäristön ergonomiaa omalla työpaikallaan. Koulutuksen sisältö muodostuu seuraavista teema-alueista: ergonomia ja inhimilliset rajat työn teolle, työssä kuormittuminen, työympäristön kehittäminen niin, ettei siitä koidu varaa työntekijälle sekä osallistava ote kehittämisessä.

MARRASKUU Laihdutuksen ohjaus, 6.–7.11.2007 (I lähijakso), 9.–10.1.2008 (II lähijakso), UKK-instituutti Tampere. Liikunnan edistäminen ja liikuntaneuvonta on yhteistyötä. Kertaluonteinen neuvonta ei todennäköisesti kanna kovin pitkälle. Tiedämme, että liikuntakäyttäytymisen muutos on hidas prosessi, jossa tarvitaan jokaisen ammattilaisen ja ammattiryhmän panosta. Eri toimijoiden yhteistyö ja asiakaslähtöinen palveluketju tukevat liikuntaa aloittavan asiakkaan siirtymistä omaehtoiseksi liikkujaksi. Paikalliset terveysliikuntapalvelut auttavat osaltaan asiakasta monipuolistamaan omaehtoista liikkumistaan. Hinta 540 e. Ensimmäisen lähijakson voi suorittaa erillisenä kokonaisuutena, jolloin sen hinta on 300 e. Vastaavat kouluttajat: Ritva Nupponen, ritva.nupponen@uta.ﬁ ja Katriina Kukkonen-Harjula, katriina.kukkonen-harjula@uta.ﬁ

Hinta 140 € Vastaava kouluttaja: Marjo Rinne marjo.rinne@uta.ﬁ Tasapainon harjoittamisen perusteet ja keinot, 14.11.2007, UKK-instituutti Tampere. Pystyasennon hallinta on liikkumiskyvyn perusta. Se edellyttää hyvää tasapainoa, joka on monen elinjärjestelmän yhteistoimintaa. Moni huomaa taitoa vaativissa tehtävissä tasapainonsa heikentyneen jo keski-iässä. Ikääntymisen sekä erilaisten vaivojen ja sairauksien myötä tasapainoon liittyvät ongelmat voivat jopa haitata työ- ja liikkumiskykyä. Keski-iän ylittäneiden tasapainoa voidaan parantaa paitsi kehittämällä pystyasennon hallintaa myös lisäämällä lihasvoimaa ja nivelten liikkuvuutta. Hinta 140 e Vastaava kouluttaja: Marjo Rinne marjo.rinne@uta.ﬁ

Hinta 480 e. Kurssin johtajat: Jouni Lehtelä ja Ulla Könni, siht. Iris Tapanen.

Ilmoittautuminen koulutukseen: UKK-instituutti: UKK-instituutti/Koulutus www.ukkinstituutti.fi > koulutus puh. (03) 282 9600, s-posti ukkoulutus@uta.fi Työterveyslaitos: www.ttl.fi>koulutus>ilmoittaudu Koulutuksesta voi tiedustella myös sähköpostitse kurssinjohtajalta tai sihteeriltä: etunimi.sukunimi@uta.fi.

Tervetuloa oppimaan uutta ja verkostoitumaan!

��